Seosviljelyn hyödyt käyttöön
|
|
- Timo-Jaakko Mäki
- 7 vuotta sitten
- Katselukertoja:
Transkriptio
1 Seosviljelyn hyödyt käyttöön Luomupäivät 2016 Sari Himanen Luonnonvarat ja biotuotanto, Ekologinen kasvintuotanto Luonnonvarakeskus (Luke) Kuva: Sari Himanen Luonnonvarakeskus Luonnonvarakeskus
2 Luonnon ja maatalouden ekosysteemien erot -> luonnosta oppiminen keinona kestävään tuotantoon Luonnon ekosysteemit Tuottavuus Matala-keskinkertainen Korkea Maatalousekosysteemit Trofiatasojen väliset vuorovaikutukset Monimutkaisia, moninaisia Yksinkertaisia, lineaarisia Lajimonimuotoisuus Korkea Matala Geneettinen monimuotoisuus Korkea Matala Ravinteiden kierto Suljettu Avoin Vakaus (resilienssi) Korkea Matala Ajallinen pysyvyys Pitkä Lyhyt Luomussa agrobiodiversiteetti, ravinteiden kierrätys, peltoekosysteemin biologisen toiminnan ja ekologian hyödyntäminen ja tukeminen
3 Peltoekosysteemin monimuotoistamisen tapoja Valitut lajikkeet ja lajit, geneettinen monimuotoisuus Viljelykierto (monimuotoisuutta ajassa) Sekaviljely (monimuotoisuutta paikassa ja ajassa) Monimuotoisuusrakenteet (pellolla tai sen reunoilla) Maisemarakenteet (peltojen ympärillä) Vaikuttaa myös viljelytoimet (maan muokkaus, lannoitus) Kuva: Gliessman Agroecology: The ecology of sustainable food systems.
4 Sekaviljely Sekaviljely (intercropping): Kahden tai useamman viljelykasvilajin yhtäaikainen (osan tai koko kasvuaikansa) viljely riittävässä läheisyydessä toisiinsa ekologisten vuorovaikutusten toiminnan kannalta Historiasta: - Vanhimpien viljelyjärjestelmien uskotaan olleen sekaviljelyä - Intiaaneilla kolmen sisaren viljelmät : maissi tuki papua, papu sitoi typpeä, kurpitsa suojasi rikoilta Tuotannon tehokkuus pinta-alaa kohden kasvaa ilman ulkoisten viljelypanosten lisäämistä Peltotason monimuotoisuus kasvaa sekä paikassa että ajassa
5 Sekaviljely muuttaa pellon ekologiaa Mahdollistaa kasvutekijöiden tehokkaamman hyödyntämisen täysimääräisimmin: valo, ravinteet, vesi, kasvutila maan alla ja päällä Pienentää kasviyksilöiden välistä kilpailua -> voi tuoda satoetua Lajit voivat vaikuttaa positiivisesti toisiinsa (fasilitaatio), esim. biologinen typensidonta, fyysinen tuki Lajit voivat reagoida eri tavoin stresseihin -> korvaavuus tuo satovarmuutta seoskasvustoon Ekosysteemipalvelut: pölytys, luontainen biologinen torjunta, ravinteiden ja veden hallinta Seosviljely vaikuttaa maan alla ja päällä. Kuva: Ville Heimala
6 Seosviljely on yksi sekaviljelyn muoto Sekaviljelyn muotoja: seosviljely, rivi-, kaista- ja vuorosekaviljely Yleisintä seosviljelyä nurmet, viherlannoitusseokset, aluskasvit, seosvilja, palkovilja-viljaseokset Täsmäsuunniteltu monihyötyinen menetelmä Nykymuotoisessa maataloudessa spatiaalinen monimuotoisuus pientä -> unohdettu ja siten alihyödynnetty? Eri sekaviljelymuotoja. Kuva: Ville Heimala
7 Rivisekaviljely (row intercropping) Sekaviljelylajeja kylvetään yksi tai muutama rivi kutakin vuorotellen Vahva ekologinen vuorovaikutus, eriaikainen korjuu mahdollista Esim. korkeampi, valoa tarvitseva laji ja matalampi, varjossa viihtyvä maata peittävä laji yhdessä Esim. vilja tai maissi ja papu Monenlaisia yhdistelmiä mahdollista käyttää myös esim. erikoiskasvien ja vihannesten viljelyssä, molemmista mahdollista kerätä satoa Kaistasekaviljely (strip intercropping) Kuva: Sari Himanen Lajeja viljellään vuorottelevina lajikaistoina Kaistojen leveys mahdollistaa itsenäiset hoitotoimet Kaistat muuttavat sekaviljelylajin kasvua (mm. valonsaanti), suojaavat maata Yhdysvalloissa mm. kaura-maissi-soijapapu Kiinassa mm. vehnä-maissi, vehnä-soijapapu
8 Vuorosekaviljely (relay intercropping) Lajit kasvavat osan kasvuajastaan yhdessä Esim. aluskasvit-> jatkavat kasvuaan toisen lajin korjuun jälkeen, voivat toimia myös kerääjäkasvina Yleisimpiä nurmen kylvö suojaviljaan, syysviljan tai rypsin kylvö yhtäaikaisesti yksivuotisen viljan kanssa Kuva: Sari Himanen Voimakkain kasvu ajoittuu eri aikoihin Ensin valmistuva ei vaikuta heikentävästi kasvamaan jäävän kasvuoloihin -> tärkeää että lajit eivät kilpaile liian voimakkaasti keskenään jolloin kumpikin kärsii satotappioita Hyötynä toisen kylvön poisjääminen ja jatkuva kasvipeitteisyys (kasvukauden ja ravinteiden hyödyntäminen täysimääräisesti yli vuosien)
9 Seosviljely (mixed intercropping) Seosviljelyssä lajit kasvavat kokonaan sekoittuneena Kylvö yhtäaikaisesti seoksena tai peräkkäin Sadonkorjuu yhtäaikaisesti Sato yleisimmin rehuksi, mutta lajittelukin mahdollista Viljelyteknisesti vaivattomin muoto Yleisimpiä nurmiseokset, viherlannoitus, viljojen seokset, vilja-palkoviljaseokset, myös lajikeseoksia Lajien keskinäistä kilpailua säädellään lajikevalinnalla, kylvömäärillä, ajoituksella, lannoituksella, muilla viljelytoimilla Kuvat: Marko Väljä
10 Kasvustobiomassaa seosviljelyssä enemmän Seosviljely lisää kerroksia Seosviljely täyttää kasvualan, rikat vähenevät Kevätrypsi ja valkoapila Valkolupiini ja ohra Herne ja vehnä Kuvat: Meri Saarnia ja Sari Himanen, Luken arkisto Kevätrypsi, rehuvirna ja härkäpapu
11 Seosviljely ja maaperä: juuristoista löytyy paljon eroja Kuva julkaisusta: Braun M ym. (2010) Root-and-shoot growth and yield of different grassclover mixtures. Plant Biosystems 144:
12 Lisää juuristotietoa löytyy RaHa-hankkeen juuristotietopaketista Juuristolla vaikutusta Maan rakenteeseen Ravinnetalouteen (N, P) Vesitalouteen Maahan jäävään orgaaniseen ainekseen Sekaviljelyssä Ravinteet tehokkaammin käyttöön ja talteen Aktivoivaa juuristovaikutusta maaperään laajemmin ja koko kasvukauden ajan Aluskasvit lisäävät juuristomassaa. Kuva: Myllys M ym. (2014)RaHa-hankkeen Juuristotietopaketti Juuret maan rakenteen parantajina
13 Palkokasvit eniten hyödynnetty kasviryhmä seosviljelyssä: antavat ja saavat hyötyjä Palkokasvien juurinystyröiden bakteerit voivat sitoa ilmasta typpeä -> biologinen typensidonta tuo kasvustoon typpeä Juurinystyröitä härkäpavun juuristossa. Kuva: Riitta Savikko, Luken arkisto Seosviljely viljan kanssa -> vilja estää palkokasvin lakoutumista (erit. kaura) Palkokasvi kilpailee vähemmän viljan kanssa maaperän typestä -> viljan valkuainen nousee Herne-kaura Kuva: Meri Saarnia, Luken arkisto
14 Palkokasveista on moneksi Luomun viherlannoitusseokset hyödyntävät monipuolisesti palkokasveja, sekä yksivuotisia että monivuotisia Seos tuo satovarmuutta Palkoviljat: herne, härkäpapu Apilat, mailaset, virnat, lupiinit Löytyy eroa typen sidonnan tehokkuudessa ja ajoittumisessa, kasvurytmissä ja -vaatimuksissa, kasvusto- ja juuristoominaisuuksissa Palkokasveista lisätietoa mm. VILMA-hankkeen tietokortissa ja työpajassa Hämeenlinnassa Kuvat: Meri Saarnia ja Heli Lehtinen, Luken arkisto
15 Palkokasveilla muitakin hyviä ominaisuuksia seoksissa Kukkivat palkokasvit voivat tukea myös hyötyeliöiden, pölyttäjien ja tuholaisten luontaisten vihollisten esiintymistä (toki myös jotkin tuholaiset voivat hyötyä) Kasvintuholaisten luontaiset viholliset yleensä hyötyvät monimuotoisesta kasvustosta, kukkivista seoslajeista ja vähennetystä maanmuokkauksesta Piirroskuva: Ville Heimala muut kuvat: Sari Himanen
16 Koko kasvukauden ajalle tärkeää saada luontaista biologista torjuntaa: härkäpapu Loispistiäiset hyötyvät härkäpavun kukintojen ulkopuolisesta medestä, jota on saatavilla koko kasvukauden ajan - etenkin kevät tärkeä aika loispistiäisille Seosviljely voisi olla yksi keino tehostaa biologista torjuntaa -> tukee hyötyeliöiden elinvoimaisuutta ja esiintymistä tasaisemmin peltolohkolla (vrt. monimuotoisuuskaistat) Kuva: Ville Heimala Härkäpapu-ohra, Kuva: Meri Saarnia kuva: Sari Himanen
17 Esimerkkejä: VILMA-hankkeen kokeiluissa ohran lajikeseokset 2016 Ilmastoviisaita ratkaisuja maaseudulle (VILMA) tekee Tiedotusta, työpajoja ja verkostoitumista Ideoi ja havainnollistaa ilmastonmuutokseen varautumisen keinoja: 2016 keskitytään peltokasvintuotantoon, erityisesti palkokasveihin ja seosviljelyyn Mukana kahden ja kolmen lajikkeen seokset, lajikkeiden puhdaskasvustot sekä ohra-kauraseos. Tavanomainen tuotanto (90 kg N/ha, kylvömäärä 200 kg/ha, ei kasvinsuojelua). Lisätietoja: Käytettyjen lajikkeiden ominaisuuksia: kokeita, n kg/ha kasvuaika lako pituus valk valkuaissato härmä verkkolaikku (verkkotyyppi) rengaslaikku Wolmari , ,7 11 4,9 Jyvä , ,1 4 3,4 Brage , ,2 0,
18 Lajikeseoskokeilu 2016 Kuva: Meri Saarnia, Luken arkisto
19 Satoetu (overyielding) ja land equivalent ratio (LER) kertovat sekaviljelyn resurssitehokkuudesta, kylvötiheys säätää kilpailusuhteita Kuva: Malézieux E ym. (2009) Mixing plant species in cropping systems: concepts, tools and models. A review. Agron. Sustain. Dev 29:
20 Esimerkkejä: VILMA-hankkeen kokeilu: Härkäpavun ja ohran rivisekaviljely ja seosviljely 2016 Riitta Savikko, Meri Saarnia, Heli Lehtinen, Hanna Mäkinen, Sari Himanen Ohra (Wolmari) Härkäpapu (Kontu) Rivisekaviljely Seosviljely Luomuviljely. 40 kg N/ha (Arvo), kylvömäärä 200 kg/ha, seokset Kuvat: Sari Himanen kg/ha
21 Ohra-härkäpapukokeilu 2016 Pellonkäytön tehokkuutta arvioitiin laskemalla: Ohran sato seoksessa / ohran sato yksittäiskasvustossa + Härkäpavun sato seoksessa / härkäpavun sato yksittäiskasvustossa Tulokset ohran kypsymisaikaan: Seosviljelyssä = 1.34 (34% enemmän alaa tarvittaisiin saman sadon kasvattamiseen yksittäiskasvustoina) Rivisekaviljelyssä = 1.14 Huom! Siemenmäärä seoksissa puolet yksittäiskasvuston määrästä (korvaava koeasetelma) Kasvurytmi, allokaatio eri kasvinosiin ja laatuominaisuudet analyysissä Kuva: Riitta Savikko, Luken arkisto
22 LER tyypillisesti yli 1 sekaviljelyssä, erityisesti alhaisilla ravinnetasoilla -> parempi kasvutekijöiden hyödyntämisen tehokkuus ja sato alaa kohden Lähde: Jensen ym Enhancing yields in organic crop production by eco-functional intensification. Sustainable Agriculture research 4:
23 Muita esimerkkejä: Seosviljelyä öljykasveilla Seosviljelyllä tavoiteltava hyöty voi olla muutakin kuin itse seossato Rehuvirna-rypsiseosta testattu loispistiäisten houkuttamisessa kasvustoon torjumaan rypsin tuholaisia Palkokasvit aluskasveina: helppo lisä niin öljykasveille kuin viljoillekin, hidas alkukehitys, loppukesästä vahva maanpeitto Kuvat: Sari Himanen
24 Sekaviljelyn mekanismien tutkimusta: Kevätrypsin luomusekaviljelykoe 2015 Karila, Mikkeli Kokeessa mukana Kevätrypsi, Cordelia, 6 kg/ha Kevätrypsi Cordelia 6 kg/ha + Härkäpapu Kontu 120 kg/ha + Rehuvirna Ebena 10 kg/ha Lannoituksena molemmissa Arvo luomulannoite 60 kg N/ha Kolme kylvöä: 29.5., 8.6., Kuvat: Sari Himanen
25 Sekaviljelyn mekanismien tutkimusta: Kevätrypsin luomusekaviljelykoe 2015 Karila, Mikkeli Kevätrypsin siemensato määrällisesti hieman (n. 15%) suurempi sekaviljelyssä Biomassasato seoksista suurempi (33%) Sadon laadussa ei merkittävää eroa Rypsin juuristo hieman pienempi (9%) seosviljelyssä, mutta seoksen kokonaisjuuristo 71% suurempi kuin vain rypsiä viljeltäessä
26 Seosviljelyn suunnittelussa huomio viljelyn tavoitteisiin ja lajien ominaisuuksiin Seosviljelyn suunnittelussa voi olla monia tavoitteita: Seoksen käyttötarkoitus ohjaa Ongelma-alueet (esim. maan kasvukunto, rikat) Pääviljelykasville apuja (esim. tukiominaisuudet) Satovarmuus, laatu, hyvä kokonaisseossato kasvukaudella Lajiominaisuuksia: Biologinen typensidonta Syväjuurisuus Kasvurytmi (ravinteiden otto) Herkkyys kasvintuhoojille tai säätekijöille Seoksen kasvua ja kilpailusuhteita säädetään kylvöjen ajoituksen ja seossuhteiden avulla, sekä viljelytoimilla Seoksen loppusato ei yleensä vastaa kylvösuhdetta > keskinäinen kilpailu ja kasvukauden olosuhteet muokkaavat Lajikkeet ja lajit menestyvät seoksissa eri tavoin kuin yksittäiskasvustoissa -> testausta tarvitaan Kuvat: Meri Saarnia, Luken arkisto
27 Sekaviljely mahdollistaa monia toteutusvaihtoehtoja, ei toki sovi kaikkeen Toteutusvaihtoehtoja monipuolisesti, mutta ei sovellu kaikkeen (puhtausvaatimus, tukipolitiikka) Muuttujia ja havainnoitavaa enemmän kun useampi laji mukana Aluskasveilla matalin kynnys kokeilla uusienkin lajien kanssa Räätälöintiä ja uusia kokeiluja (viljelijät, neuvonta, tutkimus kehittäjinä) tarvitaan ei yhtä parasta ratkaisua Jatkuvaa kehittämistä ja kokemuksista oppimista, myös epäonnistumisia ja niiden syiden pohdintaa -> motivoivaa? Luomu on ja on ollut avainasemassa kehittämässä seosviljelyä -> tietoa sieltä myös tavanomaiseen tuotantoon
28 Seosviljelyn hyödyt käyttöön Satovarmuus ja tuotannon tehostaminen peltoalaa kohden -> voi tuoda taloudellisia hyötyjä Pelto käyttöön koko kasvukauden ajalta, ravinteet seoksilla talteen, C:N suhteiden säätö Uusia teknisiä kokeiluja menetelmästä: rivisekaviljely, kaistasekaviljely, täsmäsekaviljely jne. Pitkän tähtäimen hyötyihin (maaperä, tautien ja tuholaisten puskurointi, hyötyeliöt) myös enemmän huomiota, tutkimusta, tiedotusta kuluttajille Työnkäytön tehostaminen Teknologia avuksi (seossatojen lajittelu, puinti) Tutkimustrendikin tukevat: Ekosysteemipalvelut, luontopohjaiset ratkaisut (nature-based solutions) -> tietoisuus seosviljelyn potentiaalista monihyötyisenä menetelmänä ja kestävänä tapana lisätä tuotantoa Kuva: Ville Heimala
29 Ei vain hyödyt nyt vaan myös hyödyt tulevaisuudessa Ilmastonmuutos -> täytyy hakea keinoja varautua, hillitä ja sopeutua -> seosviljely monihyötyinen menetelmä tässäkin Kasvipeitteisyys ja monimuotoisuus huolehtii maasta ja hiilestä, ravinteiden talteenotosta Kasvintuhoojien ennakoiva hallinta Hyödynnetään pitenevä kasvukausi Päällekkäisviljelyllä apuja syyskylvöisten lajien viljelyn lisäämiseen? -> kasvuvauhtia myös seuraavaan vuoteen Seosviljelyllä voinee osin varautua myös säämuutoksiin: kuivuuskausiin, lisääntyvään syyssateisuuteen, lämpeneviin talviin Kuva: Heli Lehtinen, Luken arkisto
30 Lisätutkimustarpeita esim. Seosviljelyn taloudelliset hyödyt Seosviljelyyn soveltuvat teknologiset ratkaisut Räätälöidyt seokset: ominaisuustieto pohjana Jatkuva viljely päällekkäisviljelyllä keino tehostaa kasvukauden hyödyntämistä? Mutta hallitaanko kilpailu, tuholaiset, taudit, rikat? Voiko seosviljely joustavoittaa/muuttaa viljelykiertoja, esim. väheneekö jatkuvassa seosviljelyssä erikoistuneet tuholaiset ja taudit (öljykasvit, palkokasvit) vai lisääkö riskejä? Voisiko monivuotisen nurmiviljelyn tunnettuja hyviä vaikutuksia saada aikaan myös muilla sekaviljely-yhdistelmillä (palkokasvi mukana myös viljoilla, öljykasveilla ja erikoiskasveilla)? -> Samat hyödyt, monipuolisempi käyttö sadolle? Viljelykierron, päällekkäisviljelyn ja seosviljelyn vertailu (erot myös maan muokkaamisen määrässä vaikuttavat) Miten kasvinjalostus tukee sekaviljelyä ja toisinpäin
31 Seosviljelyn hyötyjen tunnistaminen: miten eteenpäin? KÄYTÄNNÖN KOKEMUKSET JA TARPEET -> KOKEILUT, HAVAINNOINTI JA TIEDONJAKO Tiedonvaihto ja yhteistuottaminen SEOSVILJELYN MEKANISMIT JA LAJI- JA LAJIKETIETO (teoria) -> TUTKIMUKSELLINEN TESTAAMINEN TILOILLA JA KENTTÄASEMILLA Käytännön tietotaito, neuvonta, viestintä, tutkimus -> MONIHYÖTYINEN SEOSVILJELY, SOVELTUVAT TEKNOLOGISET RATKAISUT, RESURSSITEHOKKUUS
32 Seosviljely: mihin se sopii ja miten eteenpäin? Käytännön kokemukset ja niiden jakaminen Tietopohja: optimaaliset seokset, mistä hyvin tietoa, mistä puuttuu? Kannustimet ja esteet seosviljelylle Tavoitteet ja hyödyt -> uudet kokeilut Kuvat: Ville Heimala.
33 Kiitos!
34 34 Teppo Tutkija
Peltokokeilut havainnollistamassa ilmastonmuutokseen varautumisen keinoja
Peltokokeilut havainnollistamassa ilmastonmuutokseen varautumisen keinoja Sari Himanen Ilmastoviisaita ratkaisuja maaseudulle hankkeen antia 17.10.2018 Mikkeli Kuva: Sakari Raiskio Hillintää ja sopeutumista
LisätiedotUudet viljelymenetelmät Sekaviljely ja päällekkäisviljely
Uudet viljelymenetelmät Sekaviljely ja päällekkäisviljely Ilmastoviisaita ratkaisuja maaseudulle -hankkeen verkkoluento 16.02.2018 Sari Himanen, Luonnonvarakeskus Peltoviljely ja ilmastonmuutos Viljelty
LisätiedotKokemuksia aluskasvien käytöstä Raha-hankkeen tiloilta
Kokemuksia aluskasvien käytöstä Raha-hankkeen tiloilta Alus- ja kerääjäkasveilla ravinteet talteen Kari Koppelmäki 11.11.2014 Miksi? USGS/NASA Landsat program 3 Kokemuksia typen huuhtoutumisesta 640 kg
LisätiedotSatovarmuutta seosviljelyllä?
ILMASE-työpaja Kaarina 1.11.2012 Satovarmuutta seosviljelyllä? Sari Himanen ja Hanna Mäkinen MTT Kasvintuotannon tutkimus, Mikkeli 22.1.2013 1 Satovarmuus Satovarmuuden turvaaminen yhä keskeisempi näkökulma
LisätiedotSekaviljely maan kasvukunnon ja kasvutekijöiden käytön parantajana
Sekaviljely maan kasvukunnon ja kasvutekijöiden käytön parantajana Seosviljelyllä satoa ja viljelyvarmuutta 25.11.2013 Huittinen Hannu Känkänen Yksipuolisuuden haitat näkyvät Meillä ja maailmalla viime
LisätiedotRaHa-hanke. Kerääjäkasvin avulla kasvipeitteisyyttä ja ravinteet talteen. Luomupäivä 14.11.2012 Tampere
RaHa-hanke Kerääjäkasvin avulla kasvipeitteisyyttä ja ravinteet talteen Luomupäivä 14.11.2012 Tampere 13.11.2012 RaHa-hanke Tavoitteena edistää vesiensuojelun ja ympäristön kannalta kestäviä viljelymenetelmiä
LisätiedotYmpäristökorvausjärjestelmän hyödyntäminen
Ympäristökorvausjärjestelmän hyödyntäminen Vihreästä kasvipeitteisyydestä hyötyä viljelijälle ja ympäristölle Kari Koppelmäki 7-9.10.2014 Ympäristökorvausjärjestelmä kasvinviljelytilan näkökulmasta Ravinteiden
LisätiedotAlus- ja kerääjäkasvit pellon kasvukuntoa parantamaan. VYR viljelijäseminaari 27.1.2014 Hannu Känkänen
Alus- ja kerääjäkasvit pellon kasvukuntoa parantamaan VYR viljelijäseminaari 27.1.2014 Hannu Känkänen Alus- ja kerääjäkasvit ovat sovitettavissa viljelyyn Kerääjäkasvi Kerää maasta typpeä estäen huuhtoutumista
LisätiedotValkuais- ja palkokasvit viljelyssä ja -kierrossa. Heikki Ajosenpää ProAgria Länsi-Suomi Raisio 13.3.2015
Valkuais- ja palkokasvit viljelyssä ja -kierrossa Heikki Ajosenpää ProAgria Länsi-Suomi Raisio 13.3.2015 Sisältö 1. Valkuais- ja palkokasvit termistö 2. Herne ja härkäpapu 3. Viljelykierron merkitys maanviljelyssä
LisätiedotMiten varautua ilmastonmuutoksen aiheuttamiin haasteisiin?
Miten varautua ilmastonmuutoksen aiheuttamiin haasteisiin? Miltä näyttää maatalouden tulevaisuus? tapahtuma Reisjärvi 30.10.2018 Riitta Savikko Sisältö Ilmastonmuutos ja maatalous Miten ilmastonmuutos
LisätiedotViljelykierron vaikutukset tilan talouteen, työmäärään ja maan kasvukuntoon. Tuomas Mattila Kilpiän tila Suomen ympäristökeskus SYKE OSMO -hanke
Viljelykierron vaikutukset tilan talouteen, työmäärään ja maan kasvukuntoon Tuomas Mattila Kilpiän tila Suomen ympäristökeskus SYKE OSMO -hanke 1 Viljelykierto? Suomen pelloilla yleisimpiä viljelykiertoja
LisätiedotVILMA hankkeen työpaja Vihti,
Pellon kunnon ylläpito viljelyä monipuolistaen, mm. viherlannoituksen ja kerääjäkasvien avulla VILMA hankkeen työpaja Vihti, 2.11.2017 Hannu Känkänen, Luke Viljelytapojen muutos on muuttanut peltojen kuntoa
LisätiedotKylvö suoraan vai suojaan?
Kylvö suoraan vai suojaan? Uusilla perustamistavoilla sopeudutaan muuttuviin tuotanto-oloihin Hannu Känkänen ja Marjo Keskitalo MTT Kasvintuotannon tutkimus KUMINASTA KILPAILUKYKYÄ Kymmenellä askeleella
LisätiedotAlus- ja kerääjäkasvien mahdollisuudet. Hannu Känkänen Vanhempi tutkija MTT, Kasvintuotannon tutkimus
Alus- ja kerääjäkasvien mahdollisuudet Hannu Känkänen Vanhempi tutkija MTT, Kasvintuotannon tutkimus 9.11.2011 Termien merkitys lyhyesti Aluskasvi (engl. undersown crop) jatkaa kasvuaan satokasvin korjuun
LisätiedotKerääjäkasvit luomutilan ravinnehuollossa
Kerääjäkasvit luomutilan ravinnehuollossa Kokemuksia luomuun siirtymisestä - keinoja viljelyn tueksi HAMK Mustiala 3.9.8 Hannu Känkänen Kerääjäkasvien hyötyjä Pellon kasvipeitteisyys lisääntyy eroosioherkkyys
LisätiedotRaHa-hankeen kokemuksia
RaHa-hankeen kokemuksia Kerääjäkasvin avulla kasvipeitteisyyttä ja ravinteet talteen Kerääjäkasvipäivä 15.1.2013, Maaseutuopisto Tuorla 16.1.2013 RaHa-hanke Tavoitteena edistää vesiensuojelun ja ympäristön
LisätiedotPalkokasveista on moneksi: ruokaa, rehua, viherlannoitusta ja maanparannusta
Palkokasveista on moneksi: ruokaa, rehua, viherlannoitusta ja maanparannusta Hämeenlinna 12.12.2016 1 13.12.2016 Ohjelma 9.00 Tervetuloa Tutkija Riitta Savikko, Luonnonvarakeskus 9.15 Miksi palkokasveja
LisätiedotYmpäristökorvausjärjestelmän hyödyntäminen
Ympäristökorvausjärjestelmän hyödyntäminen Vihreästä kasvipeitteisyydestä hyötyä viljelijälle ja ympäristölle Kari Koppelmäki 7-9.10.2014 Ympäristökorvausjärjestelmä kasvinviljelytilan näkökulmasta Ravinteiden
LisätiedotPalkokasvit voisivat korvata puolet väkilannoitetypestä. Maatalouden trendit, Mustiala Hannu Känkänen
Palkokasvit voisivat korvata puolet väkilannoitetypestä Maatalouden trendit, Mustiala 3.6.2014 Hannu Känkänen 10.11.2017 Palkokasveja on varaa lisätä rajusti Biologista typensidontaa hyödynnetään heikosti,
LisätiedotMonipuolisen viljelykierron mahdollisuudet maan kasvukunnon parantajana
Monipuolisen viljelykierron mahdollisuudet maan kasvukunnon parantajana Sari Peltonen ProAgria Keskusten Liitto Viljelykiertojen monipuolistaminen miksi? Maan kasvukunto vaatii viljelyn muutosta maa väsyy
LisätiedotKasvipeitteisyys käytännön toteuttamisvaihtoehdot. Netta Junnola ProAgria Etelä-Suomi ry
Kasvipeitteisyys käytännön toteuttamisvaihtoehdot Netta Junnola 040 537 3453 netta.junnola@proagria.fi ProAgria Etelä-Suomi ry Toteuttamisvaihtoehdot Yksivuotisten kasvien viljelyalueella pääasiallisia
LisätiedotViljelykierron suunnittelu. Jukka Rajala Erikoissuunnittelija Helsingin yliopisto, Ruralia-instituutti 2012
Viljelykierron suunnittelu Jukka Rajala Erikoissuunnittelija Helsingin yliopisto, Ruralia-instituutti 2012 Viljelykierron suunnittelu Miten laatia viljelykiertosuunnitelma? Mihin eri näkökohtiin pitäisi
LisätiedotPalkokasvi tutkimus Suomessa. Arja Nykänen Erikoistutkija MTT Kasvintuotannon tutkimus
Palkokasvi tutkimus Suomessa Arja Nykänen Erikoistutkija MTT Kasvintuotannon tutkimus arja.nykanen@mtt.fi Arja Nykänen Erikoistutkija Tutkimusaiheet - palkokasvinurmet - palkoviljat kokoviljasäilörehuna
LisätiedotIlmastonmuutokseen varautuminen maataloudessa
Ilmastonmuutokseen varautuminen maataloudessa Hämeenkyrö 1.11.2018 Riitta Savikko Sisältö Ilmastonmuutos ja maatalous Miten ilmastonmuutos vaikuttaa? Miten varautua miten etsiä ratkaisuja Materiaaleja
LisätiedotViljelykierto luomussa. Jukka Rajala Erikoissuunnittelija Helsingin yliopisto, Ruralia-instituutti 2012
Viljelykierto luomussa Jukka Rajala Erikoissuunnittelija Helsingin yliopisto, Ruralia-instituutti 2012 Luonto esimerkkinä? Millainen on viljavien luonnontilaisten alueiden kasvillisuus? 2 2012 Rajala J.
LisätiedotSeosrehujen sato- ja valkuaispotentiaali Kainuussa/ Kainuun valkuaisrehu hanke
Seosrehujen sato- ja valkuaispotentiaali Kainuussa/ Kainuun valkuaisrehu hanke Nautojen valkuaisrehutuotanto Näkökulmia tulevaisuuteen - päivä Kainuussa Anu Räty, Katja Keränen, Jukka Kemppainen, Janne
LisätiedotBiologinen typensidonta
Biologinen typensidonta Tutkija Pentti Seuri, Luke Mikkeli 15.1.2018 Mikkeli / webinaari Palkokasvit kykenevät biologiseen typensidontaan Ilmakehässä on runsaasti typpeä (78 %), mutta vain harvat kasvit
LisätiedotHamppu viljelykiertokasvina
Hamppu viljelykiertokasvina Noora Norokytö, Hyötyhamppuhanke Turun ammattikorkeakoulu Yleistä hampusta Tuulipölytteinen lyhyen päivän kasvi Luontaisesti yksineuvoinen (öljyhamppu), jalostuksella kaksineuvoinen
LisätiedotAluskasvit ja palkokasvien mahdollisuudet typenhallinnassa
Aluskasvit ja palkokasvien mahdollisuudet typenhallinnassa Huomisen osaajat hankkeen asiantuntijaluentopäivä Mustiala 27.9.2013 Hannu Känkänen Aluskasvi Kylvetään samalla kuin pääkasvi tai sen kasvun aikana
LisätiedotMiksi palkokasveja kannattaa viljellä palkokasvien monet hyödyt
Miksi palkokasveja kannattaa viljellä palkokasvien monet hyödyt Tutkija Pentti Seuri, Luonnonvarakeskus Palkokasveista on moneksi: ruokaa, rehua, viherlannoitusta ja maanparannusta -työpaja Aika: 12.12.2016
LisätiedotPalkokasvien viljelyn pullonkaulat viljelyn haasteita
Palkokasvien viljelyn pullonkaulat viljelyn haasteita Erkki Vihonen, luomukasvintuotannon asiantuntija. ProAgria Etelä-Pohjanmaa ja Luomuliitto 12.12.2016 Hämeenlinna Sisältö Tilastoja Markkinat ja kannustimet
LisätiedotAlus- ja kerääjäkasvit käytännön viljelyssä
Alus- ja kerääjäkasvit käytännön viljelyssä Maatilojen ympäristöilta Hollola 11.3.2014 Kari Koppelmäki / Uudenmaan ELY-keskus RaHa-hanke Tavoitteena edistää vesiensuojelun ja ympäristön kannalta kestäviä
LisätiedotViljelykierron ja talviaikaisen kasvipeitteisyyden lisääminen
Viljelykierron ja talviaikaisen kasvipeitteisyyden lisääminen 13.10.2011 Ympäristö- ja luonnonvarat vastuualue, Kari Koppelmäki, Luonto ja maaseutu yksikkö 1 RaHa-hanke Tavoitteena edistää vesiensuojelun
LisätiedotKerääjäkasvit ravinteiden sitojina, lisähyötynä rehua ja bioenergiaa
Kerääjäkasvit ravinteiden sitojina, lisähyötynä rehua ja bioenergiaa Osa 1 Kerääjäkasvien hyödyt ja kasvu Ravinteet pellossa vaan ei vesistöön -hankkeen loppuseminaari Mustiala, 11.4.2017 Hannu Känkänen,
LisätiedotPalkokasvien lannoitusvaikutuksen arviointi. Reijo Käki Luomun erikoisasiantuntija ProAgria
Palkokasvien lannoitusvaikutuksen arviointi Reijo Käki Luomun erikoisasiantuntija ProAgria 04.02.2012 Lannoitusvaikutuksen arviointi Tehdään viljelykierrolle Määritellään kasvien typentarve Lasketaan typenlähteet
LisätiedotMonimuotoisuus luonnonmukaisessa viljelyssä, maanhoidossa sekä kumppanuusmaataloudessa
Monimuotoisuus luonnonmukaisessa viljelyssä, maanhoidossa sekä kumppanuusmaataloudessa Kestävän gastronomian huippuseminaari 21.9.2018 Personal farmer Heidi Hovi Luonnon monimuotoisuus Monimuotoisuus:
LisätiedotLUOMUUN SOVELTUVAT LAJIKKEET
LUOMUUN SOVELTUVAT LAJIKKEET Boreal Kasvinjalostus Oy Timo Lötjönen, Luonnonvarakeskus, Ruukki 14.12.2017 1 LUOMUTUOTANTO Luomuala kasvussa Luomulajikejalostusta vähän Käytetyt lajikkeet pääosin tavanomaisista
LisätiedotSyysrypsin viljely Antti Tuulos
Antti Tuulos 19.4.2012 1 Esityksen sisältö: Syysrypsi viljelykasvina Syysrypsin perustaminen suojaviljaan Satotuloksia kevätviljan ja syysrypsin seoskasvustoista Allelokemikaalit Ravinteiden talteenotto
LisätiedotViherlannoitus vihannesten viljelykierrossa
Viherlannoitus vihannesten viljelykierrossa Tuloksia tilakokeista EKOkas- ja Luomupuutarha hankkeet www.luke.fi/ekokas www.luke.fi/luomupuutarha Pirjo Kivijärvi Luonnonvarakeskus (Luke) pirjo.kivijarvi@luke.fi
LisätiedotKerääjäkasvit ravinteiden sitojina, lisähyötynä rehua ja bioenergiaa
Kerääjäkasvit ravinteiden sitojina, lisähyötynä rehua ja bioenergiaa Osa 1 Kerääjäkasvien hyödyt ja kasvu Ravinteet pellossa vaan ei vesistöön -hankkeen loppuseminaari Mustiala, 11.4.217 Hannu Känkänen,
LisätiedotRahjan tila. Kohti hiilineutraalia maidontuotantoa
Rahjan tila Kohti hiilineutraalia maidontuotantoa Rahjan tila Pohjois-Pohjanmaalla, Kalajoella Yrittäjinä toimivat Esa ja Marja-Leena Rahja vuodesta 1987 lähtien Lypsylehmiä tällä hetkellä 95 Pihattonavetta
LisätiedotMuokkaus ja kylvö. Löydät valikoimastamme maan parhaat kylvösiemenet aina viljanviljelystä nurmikasveihin sekä öljy- ja valkuaiskasveille.
Rehuherneen viljely Kasvulohkon valinta Herneen viljely onnistuu parhaiten ilmavilla, hyvärakenteisilla hietasavilla, jäykillä savikoilla ja hienoilla hiedoilla. Runsasmultaisia maita tulee välttää johtuen
LisätiedotUudenmaan pellot vihreiksi
Uudenmaan pellot vihreiksi RaHa hankkeen loppuseminaari 17.6.2014 Hannu Känkänen Uusimaa on viljamaa 85 % on viljatiloja 15 % kotieläintiloja Kuva: MTT, Tapio Tuomela Kuva: MTT, Albumi Viljaa ¾ viljellystä
LisätiedotViljelykierron vaikutus talouteesi. Mäntsälä, Haarajoki, Jokelanseudun kerhotalo ke Juha Helenius
Viljelykierron vaikutus talouteesi Mäntsälä, Haarajoki, Jokelanseudun kerhotalo ke 16.11. 2016 Juha Helenius 29.11.2016 Viljelyn monipuolistaminen Eduksi muuttuvissa tuotanto-olosuhteissa Ilmastonmuutos
LisätiedotMaamies ja Aurajoki - maatalouden ympäristönsuojelu Aurajoen vesistöalueella. Aino Launto-Tiuttu, TEHO Plus hanke Lieto
Maamies ja Aurajoki - maatalouden ympäristönsuojelu Aurajoen vesistöalueella Aino Launto-Tiuttu, TEHO Plus hanke 28.11.2013 Lieto Aurajoen virtaa seminaari Aurajoen nykyisyydestä ja tulevasta Aurajokisäätiö/Lieto
LisätiedotProteiinipitoiset viljelykasvit Keski-Suomen kestävä ruokaratkaisu kick-off tilaisuus
Proteiinipitoiset viljelykasvit Keski-Suomen kestävä ruokaratkaisu kick-off tilaisuus 1.12.2017 Marjo Keskitalo, Erikoistutkija, Luonnonvarakeskus (Luke) marjo.keskitalo@luke.fi Ruuan tuotannon haasteita
LisätiedotMaanviljelyä vai ryöstöviljelyä? Peltomaan hiilensidonnan mahdollisuudet
Maanviljelyä vai ryöstöviljelyä? Peltomaan hiilensidonnan mahdollisuudet Tuomas Mattila Suomen ympäristökeskus SYKE Kansalaisinfo, Eduskuntatalo 28.11.2018 Miten tähän päästiin? 2 Maanviljelyn kehityskulku
LisätiedotValkuaisrehu demokokeiden satotuloksia 2016
Kainuun maatalous Valkuaisrehu (KaiVa) hanke Valkuaisrehu demokokeiden satotuloksia 2016 Pellonpiennarpäivä KAO Seppälä Luke Kainuu Katja Keränen / Asiantuntija, aluehankkeet / 0295326235 Anu Räty / Tutkija
LisätiedotPalkokasvien vaikutus maahan. Markku Yli-Halla
Palkokasvien vaikutus maahan Markku Yli-Halla 12.12.2016 Symbioottinen typensidonta tuottaa suuren osan luonnontilaisissa ekosysteemeissä kiertävästä typestä. Keltamaite Merinätkelmää Vuosaaren hiekkarannalla
LisätiedotLuomupellon rikkakasvit hallintaan viljelyn keinoin
Luomupellon rikkakasvit hallintaan viljelyn keinoin LUKEKAS hanke (Aluskasvit, Torjunta) PRODIVA hanke (Seurannat, Tiedonvälitys) Jukka Salonen www.coreorganic.org HANKE-kuvausta Luomupellon rikkakasvit
LisätiedotMustialan kokemukset v Jukka Korhonen
Mustialan kokemukset v 2018 Jukka Korhonen Mustiala Peltoa 185 ha Lehmiä 75 + uudistus Luomu pellot siirtymävaihe 2018 Luomu kotieläimet marraskuu 2019 Muutos tutkimuksen kohteena Peltolinnustokartoitus
LisätiedotRavinnehuollon perusteet luomussa, Osa 2. Jukka Rajala Erikoissuunnittelija Helsingin yliopisto, Ruralia-instituutti
Ravinnehuollon perusteet luomussa, Osa 2 Jukka Rajala Erikoissuunnittelija Helsingin yliopisto, Ruralia-instituutti 11.3.2010 Luomun ravinnehuollossa korostuu 3 Viljelykierto.. 2 11.3.2010 Kuvat: Jukka
LisätiedotHyönteismaailman hyvät, pahat ja rumat keinoja hyötyeliöstön tukemiseen peltoviljelyssä
Hyönteismaailman hyvät, pahat ja rumat keinoja hyötyeliöstön tukemiseen peltoviljelyssä Kuva: Elina Nurmi. Mikkelin Tiedepäivien seminaari 19.4.2018 Sari Himanen, erikoistutkija Luonnonvarakeskus (Luke)
LisätiedotKokoviljakasvustoista säilörehua Tutkimustuloksia. Tuota valkuaista (TUOVA) hanke
Kokoviljakasvustoista säilörehua Tutkimustuloksia Tuota valkuaista (TUOVA) hanke Osaamista maan kasvukunnon hoitoon -Maitoa ja lihaa pienemmin Ostopanoksin 2.2.2018 Tutkija Markku Niskanen, Luonnonvarakeskus
LisätiedotRuisvehnästäkö valkuaispitoista kokoviljasäilörehua?
Ruisvehnästäkö valkuaispitoista kokoviljasäilörehua? TUOVA Tuota valkuaista hanke Pohjanmaan peltopäivät 26.7.2018 Tutkija Markku Niskanen, Luonnonvarakeskus Tuota Valkuaista! Hankkeen taustaa Globaalisti
LisätiedotValkuaisomavaraisuutta palkokasveja viljelemällä
Valkuaisomavaraisuutta palkokasveja viljelemällä 12.12.2012 Arja Nykänen Erikoistutkija arja.nykanen@mtt.fi p. 040 7739169 Sisältö Palkokasvien hyödyt ja haasteet Kasviesittelyt: Monivuotiset nurmipalkokasvit
LisätiedotGluteeniton luomuviljelykierto, puhdas kaura ja syysrypsi Joensuu
Gluteeniton luomuviljelykierto, puhdas kaura ja syysrypsi 18.1.2019 Joensuu Pasi Hartikainen, ProAgria Pohjois-Karjala Markkinatilanne Luomu Puhdaskaura: Kinnusen Mylly Uusi mylly käynnistymässä keväällä
LisätiedotMillä eväillä tuleviin kasvukausiin? Ratkaisuja maan kasvukunnon hoitoon, maatilojen kannattavuuteen ja ilmastonmuutokseen varautumiseen
Millä eväillä tuleviin kasvukausiin? Ratkaisuja maan kasvukunnon hoitoon, maatilojen kannattavuuteen ja ilmastonmuutokseen varautumiseen Sastamala 1.4.2019 Ohjelma 9.00 Ilmoittautuminen ja aamukahvi 9.30
LisätiedotViherlannoitus- ja kerääjäkasvit monipuolistavat vihannestilojen viljelykiertoja
Hunajakukkaa ja valkomesikkää Ammattiopisto Livian pellolla 26.7.2017 Viherlannoitus- ja kerääjäkasvit monipuolistavat vihannestilojen viljelykiertoja Terhi Suojala-Ahlfors, Pirjo Kivijärvi, Asko Hannukkala
LisätiedotViljelykierrolla kannattavuus paremmaksi. Sari Peltonen ProAgria Keskusten Liitto
Viljelykierrolla kannattavuus paremmaksi Sari Peltonen ProAgria Keskusten Liitto Viljelykierrosta on monipuolista hyötyä, mitkä kaikki heijastuvat kannattavuuteen Kasvinsuojeluriskit vähenevät Maan kasvukunto
LisätiedotKuminan perustaminen suojakasviin
Kuminan perustaminen suojakasviin Marjo Keskitalo MTT Kasvintuotannon tutkimus Kuminan pellonpiennarpäivät Jokioinen 8.6.2012 Kumina perustaminen suojakasviin KOE 2 V 2010 Jokioisiin perustettu koe, jossa
LisätiedotKerääjä- ja aluskasvit
Kerääjä- ja aluskasvit Janne Heikkinen, TEHO Plus hanke Maatalouden ympäristöneuvojakoulutus 7.3.2013 Ahlman, Tampere Termien merkitys lyhyesti Kerääjäkasvi (catch crop) Kerää maasta typpeä estäen sen
LisätiedotHerneen ja härkäpavun mahdollisuudet. Kasvua Pellosta, Joensuu Tero Tolvanen ProAgria
Herneen ja härkäpavun mahdollisuudet Kasvua Pellosta, Joensuu 25.1.2017 Tero Tolvanen ProAgria Herne ja härkäpapu tuovat valkuaisomavaraisuutta ja huoltovarmuutta Rypsi 2 000 kg/ha 440 kg raakavalkuaista
LisätiedotVaihtoehtoja typpilannoitteelle Pirjo Mäkelä, Frederick Stoddard, Arja Santanen, Epie Kenedy, Clara Lizarazo Torres, Mahmoud Seleiman
Vaihtoehtoja typpilannoitteelle Pirjo Mäkelä, Frederick Stoddard, Arja Santanen, Epie Kenedy, Clara Lizarazo Torres, Mahmoud Seleiman 2.3.2011 1 Onko vaihtoehtoja? Typensitojakasvit Viherlannoitus Seos/sekaviljely
LisätiedotOikein valittu aluskasvi parantaa satoa ja säästää ympäristöä
Oikein valittu aluskasvi parantaa satoa ja säästää ympäristöä Alus- ja kerääjäkasvipäivä 11.11.2014 Hannu Känkänen Alus- ja kerääjäkasvit ovat sovitettavissa viljelyyn Kerääjäkasvi Kerää maasta typpeä
LisätiedotSRV- sulava raakavalkuainen eri nurmirehuissa
SRV- sulava raakavalkuainen eri nurmirehuissa S-rehu 13-17 % suositus Rehuherne 18-24 % Härkäpapu säilörehu 22-26 % Virna 16-22 % Sinimailanen 16-23 % Apilasäilörehu ja laidun 14-17 % Eläinten tarpeet
LisätiedotTerve satokasvi parempi ravinteiden hyödyntäminen
Terve satokasvi parempi ravinteiden hyödyntäminen MATO-seminaari 7.2.2018 Marja Jalli, Erja Huusela-Veistola marja.jalli@luke.fi Mukana: Luke Bayer Crop Science Hankkija Oy Helsingin Yliopisto Yara Suomi
LisätiedotKerääjäkasvikokemuksia
Kerääjäkasvikokemuksia Myllyvilja- ja mallasohraseminaari 2016 Hannu Känkänen, Luke Kerääjäkasvi huolehtii pellosta ja ympäristöstä Muokkaamattomuus vähentää eroosiota Menetelmä ei sovi kaikille Pelto
LisätiedotLuomutilojen tukikoulutus
Luomutilojen tukikoulutus 20.3.2017 Tuki-ja luomuehtojen yhteensovittaminen luomutilalla Sari Hiltunen, ProAgria Etelä-Suomi Kylvöalaennuste 2017 1 tavanomainen luomu leipävehnä 147-160 /tn 353-360 /tn
LisätiedotSatafood kotimaisen valkuaistuotannon edistäjänä Härkäpapu - varteenotettava vaihtoehto viljakiertoon pellonpiennarpäivä 11.8.2009
Satafood kotimaisen valkuaistuotannon edistäjänä Härkäpapu - varteenotettava vaihtoehto viljakiertoon pellonpiennarpäivä 11.8.2009 Marketta Saastamoinen Satafood Kehittämisyhdistys ry 1 Satafoodin hankkeet
LisätiedotMAATALOUDEN VESIENSUOJELUKEINOT MUUTTUVASSA ILMASTOSSA. Projektipäällikkö Aino Launto-Tiuttu Eura
MAATALOUDEN VESIENSUOJELUKEINOT MUUTTUVASSA ILMASTOSSA Projektipäällikkö Aino Launto-Tiuttu 9.2.2013 Eura Maatalouden vesiensuojelun tehostaminen TEHO Plus -hanke (2011-2013) Toteutus Rahoitus Valtakunnallinen
LisätiedotErikoiskasveista voimaa pellon monimuotoisuuden turvaamiseen
Liite 19.12.2005 62. vuosikerta Numero 4 Sivu 10 Erikoiskasveista voimaa pellon monimuotoisuuden turvaamiseen Marjo Keskitalo ja Kaija Hakala, MTT Tulevaisuudessa kasveilla saattaa olla sadon tuoton lisäksi
LisätiedotNurmen perustaminen ja lannoitus
Nurmen perustaminen ja lannoitus Juha Sohlo ProAgria Oulu 21.02.2013 Lähtötilanne Usein tiloilla peltoa enemmän mitä sen hetkinen eläinmäärä tarvitsee -> ongelmana liika rehu. Omat pellot kunnossa, vuokrapeltojen
LisätiedotLuomuliiton ympäristöstrategia
Luomuliiton ympäristöstrategia Luomun ympäristöhyödyt esille ja tavoitteet kirkkaiksi. Elisa Niemi Luomuliiton toiminnanjohtaja Luomu. Hyvää sinulle, hyvää luonnolle. Luomu. Hyvää vesistöille, ilmastolle
LisätiedotEnergiatehoa palkokasveilla ja typensidonnalla. Petri Leinonen Elomestari Oy / Kukkolankosken luomu Koskitie 185 / Mäkikierintie 9 95520 Tornio
Energiatehoa palkokasveilla ja typensidonnalla Petri Leinonen Elomestari Oy / Kukkolankosken luomu Koskitie 185 / Mäkikierintie 9 95520 Tornio Symbionttinen typensidonta file:///d:/elo/www2009/typpiymppi/n-sidonta.jpg
LisätiedotKevätrypsin viljely. Reijo Käki Luomuneuvoja ProAgria Kymenlaakso
Kevätrypsin viljely Reijo Käki Luomuneuvoja ProAgria Kymenlaakso 30.11.2009 Rypsi kukassa Kuva Reijo Käki 2 2009 Reijo Käki Kevätrypsin viljely Luomurypsi Rypsi on elintarvikeöljyn ja eläinten valkuaisrehun
LisätiedotLuomutilojen tuki-ilta
Luomutilojen tuki-ilta 17.3.2016 Tuki-ja luomuehtojen yhteensovittaminen NEUVO2020 Sari Hiltunen, ProAgria Etelä-Suomi ry Luomutilan valintoja 17.3.2016 Tuotantonurmet (säilörehu) viherlannoitustarkoituksessa
LisätiedotKestävä ruoantuotanto. Suomenlahden tila ja tulevaisuus Tarja Haaranen, YM
Kestävä ruoantuotanto Suomenlahden tila ja tulevaisuus Tarja Haaranen, YM 25.1.18 Ilmastomuutos Ekosysteemipalvelujen heikkeneminen Ilmastonmuutoksen myötä lisääntyvät sään ääri-ilmiöt. Osasta nykyhetken
LisätiedotPintamaan hallintaa onnistuneella syyskasvien viljelyllä
Pintamaan hallintaa onnistuneella syyskasvien viljelyllä Lohja 4.12.2018 Maaperäilta Olli-Pekka Ruponen, Toivon Tila, Halikko O-P Ruponen Mv. ja Agrologi p. 0505824645 some: @opruponen, #maataloudentulevaisuus
LisätiedotYksivuotiset seosrehukasvustot
Yksivuotiset seosrehukasvustot Kasvupaikka (kierrossa) Kasvilajit ja lajikkeet Viljelytekniikka ja lannoitus Sadonkorjuu Rehuanalyysit ja ruokinta Kasvupaikka Hyvällä paikalla mahdollista myös laadullisesti
LisätiedotRypsi luomuviljelyssä tuloksia ja haasteita
Rypsi luomuviljelyssä tuloksia ja haasteita Miia Kuisma tutkija MTT Kasvintuotannon tutkimus 3.3.2011 1 3.3.2011 M. Kuisma: Rypsi luomuviljelyssä Sisältö Rypsinviljelyn kehitys Suomessa Rypsin rooli luomutuotannossa
LisätiedotPELLOT TUOTTAMAAN. MTTn tilakokeet 2010 NURMIEN TÄYDENNYSKYLVÖ. Hankeseminaari, Joensuu Päivi Kurki MTT Mikkeli
PELLOT TUOTTAMAAN MTTn tilakokeet 2010 NURMIEN TÄYDENNYSKYLVÖ Hankeseminaari, Joensuu 25.11.2010 Päivi Kurki MTT Mikkeli MTTn KOKEET 2010 6. Apilan viljely säilörehuksi Koe 6.1. LOHKOKOHTAINEN SATOMÄÄRÄ
LisätiedotViljan ja valkuaisviljan viljely luomuna
2012 Viljan ja valkuaisviljan viljely luomuna Ulla-Maija Leskinen ProAgria Etelä-Pohjanmaa 01.12.2012 1. Rukiin luomuviljelyyn tarvitaan siemeneksi vanhoja lujakortisia viljalajikkeita, esim. Kartano ja
LisätiedotMaltaan viljely käytännössä. Hannu Mäkipää ProAgria Pohjois-Savo
Maltaan viljely käytännössä Hannu Mäkipää ProAgria Pohjois-Savo 13.12.2017 Analyysejä vuosittain Miten viljelen mallasohraa Mallasohraa voidaan viljellä viljelyvyöhykkeillä I-III Kaksitahoisten mallasohralajikkeiden
LisätiedotValkuaisomavaraisuus ja yhteistyö. Luomupäivät 12.11.2013 Anssi Laamanen
Valkuaisomavaraisuus ja yhteistyö Luomupäivät 12.11.2013 Anssi Laamanen Sisältö Kannattavan luomumaidontuotannon perusedellytykset luomulypsykarjatilalla Peltoviljelyn suunnittelu Herneen ja härkäpavun
LisätiedotLuomuviljojen lajikehavaintokokeet Kokemuksia ja tuloksia
Luomuviljojen lajikehavaintokokeet Kokemuksia ja tuloksia Arja Nykänen / Kaisa Matilainen ProAgria Etelä-Savo/ ProAgria Pohjois-Karjala p. 0400 452 089 / p. 040 3012423 Yleistä lajikevalinnasta Sadon käyttötarkoitus
LisätiedotLUOMUUN SOVELTUVAT LAJIKKEET
LUOMUUN SOVELTUVAT LAJIKKEET Leena Pietilä Boreal Kasvinjalostus Oy VYR Luomuseminaari, Salo 28.11.2017 LUOMUTUOTANTO Luomuala kasvussa Luomulajikejalostusta vähän Käytetyt lajikkeet pääosin tavanomaisista
LisätiedotAluskasvien mahdollisuudet luomuviljan rikkakasveja vastaan
Aluskasvien mahdollisuudet luomuviljan rikkakasveja vastaan Jukka Salonen Luke Jokioinen ProAgria / Elina-hanke Kaakkois-Suomi Vierailu Jokioisilla 21.09.2016 1 Teppo Tutkija 3.10.2016 www.coreorganic.org
LisätiedotMillaisia ilmastonmuutokseen varautumisen esteitä ja edistäjiä suomalaisessa maanviljelyssä kohdataan?
Millaisia ilmastonmuutokseen varautumisen esteitä ja edistäjiä suomalaisessa maanviljelyssä kohdataan? Ilmastoviisaita ratkaisuja maaseudulle -hankkeen antia Karoliina Rimhanen Mikkeli 17.10.2018 Kysely
LisätiedotRavinnetase ja ravinteiden kierto
Ravinnetase ja ravinteiden kierto Pen0 Seuri MTT Mikkeli Ympäristöakatemian kutsuseminaari 7.- 8.6.2010 Maatalouden ja luonnonekosysteemin toimintaerot Maatalousekosysteemi: Lineaarinen ravinnetalous Apuenergiaa
LisätiedotProAgria lohkotietopankki. Esityksen sisältö
Ravinnetaseeterilaiset taseet, tuloksia ja tulkintaa TEHOPlus neuvojakoulutuspilotti Ahlman Tampere 7.3.2013 Kaisa Riiko, projektikoordinaattori BSAG/Järki-Lanta hanke ProAgria lohkotietopankki 1 Esityksen
LisätiedotKerääjäkasvit ravinteiden kierrättäjinä
Kerääjäkasvit ravinteiden kierrättäjinä Ympäristökorvauskoulutus Nummela 10.1.2017 UusiRaHa -hanke Hannu Känkänen, Luke Alus- ja kerääjäkasvit: termien virallinen selitys Kerääjäkasvi Kerää maasta ravinteita
LisätiedotPieksämäki työpaja Hiilitase, typpitase ja energiatase Miten hallita niitä maatilalla ilmastoviisaasti ja kustannustehokkaasti?
Pieksämäki työpaja 14.1.2014 Hiilitase, typpitase ja energiatase Miten hallita niitä maatilalla ilmastoviisaasti ja kustannustehokkaasti? Ilmastonmuutos ja maaseutu (ILMASE) -hanke MTT Maa- ja elintarviketalouden
LisätiedotMitä kuluttajat ovat valmiita maksamaan ympäristöä vähemmän kuormittavasta ruoasta?
Mitä kuluttajat ovat valmiita maksamaan ympäristöä vähemmän kuormittavasta ruoasta? Eija Pouta, Luonnonvarakeskus Tienhaara, A., Liski E., Ahtiainen, H., Koikkalainen, K. & Miettinen, A. Ekosysteemipalvelut
LisätiedotMaan kasvukunnon korjaaminen
Maan kasvukunnon korjaaminen Agronomi Juuso Joona, Tyynelän tila, Joutseno Syksy 2015 Juuso Joona, Syksy 2015 Satoa rajoittavat tekijät } Heikko vesi- ja ilmatalous, alhainen ph } Heikko rakenne = tiivistymät,
LisätiedotKerääjäkasvit. Ympäristöneuvonnan neuvottelupäivät Hannu Känkänen, Luke
Kerääjäkasvit Ympäristöneuvonnan neuvottelupäivät 2016 Hannu Känkänen, Luke Kerääjäkasvi huolehtii pellosta ja ympäristöstä Muokkaamattomuus vähentää eroosiota Menetelmä ei sovi kaikille Pelto pitkään
LisätiedotKerääjäkasvien monet hyödyt, haasteita unohtamatta
Kerääjäkasvien monet hyödyt, haasteita unohtamatta Kerääjäkasvien monet mahdollisuudet koulutus Mustiala, 8.4.2016 Hannu Känkänen, Luke Kerääjäkasvi huolehtii pellosta ja ympäristöstä Muokkaamattomuus
LisätiedotKerääjäkasvikokeiden yhteenveto vuodelta 2018
Kerääjäkasvikokeiden yhteenveto vuodelta 2018 Jatkoimme kerääjäkasvikokeilua hieman edellisiä vuosia suppeammin. Tällä kertaa havaintokokeet toteutettiin ainoastaan yhdellä maatilalla. Tavoitteena oli
Lisätiedot