Kohti vähäpäästöistä Suomea
|
|
- Auvo Hyttinen
- 9 vuotta sitten
- Katselukertoja:
Transkriptio
1 Kohti vähäpäästöistä Suomea Valtioneuvoston tulevaisuusselonteko ilmasto- ja energiapolitiikasta TIIVISTELMÄ
2
3 1 Kohti vähäpäästöistä yhteiskuntaa I hmiskunta uhkaa ajautua ilmastokriisiin. Jos jatkamme nykyisellä polulla, ilmastonmuutos voi aiheuttaa valtavasti inhimillistä kärsimystä ja hävittää ekosysteemejä. Ilmastonmuutoksen ennakoidaan mm. lisää vän äärimmäisiä sääilmiöitä kuten kuivuuskausia ja tulvia, hävittävän lajeja sukupuuttoon sekä lisäävän tauteja. Se voi myös aiheuttaa valtavia taloudellisia kustannuksia, lisätä köyhyyttä ja pahentaa nälkää. Vaihtoehtoisesti voidaan valita toisenlainen polku, jolla maailman päästöt käännetään ripeästi laskuun ja ilmasto lämpenee maltillisesti. Ihmisten kekseliäisyys ja uusi teknologia, julkiset ohjauskeinot ja kansalaisten osallistuminen valjastetaan tasoittamaan tietä kohti vähäpäästöisiä ja päästöttömiä yhteiskuntia. Järkevällä politiikalla ilmastokriisin välttämisen kustannukset voidaan pitää kohtuullisina. Ilmastonsuojelu tarjoaa myös huomattavia mahdollisuuksia: tehokkuutta, teknologiaa ja työpaikkoja. Vähäpäästöisistä tuotteista ja palveluista voi tulla Suomen talouden uusi kivijalka. Suomella on edellytykset nousta ilmastonsuojelun edelläkävijäksi. Päästöjen vähentämiseksi tarvitaan vahvoja ja ripeitä toimia kaikilla yhteiskunnan tasoilla ja sektoreilla. Mukaan tarvitaan niin kunnat, yritykset, järjestöt kuin yksittäiset kansalaiset. Siirtyminen vähäpäästöiseen yhteiskuntaan edellyttää laajaa kansallista yhteisymmärrystä. Tulevaisuusselonteko on yksi väline tuon yhteisymmärryksen synnyttämisessä. KOHTI VÄHÄPÄÄSTÖISTÄ SUOMEA
4 C 2
5 2 Mitä ilmastokriisin välttäminen edellyttää? I hmiskunta on muuttanut ilmakehän koostumusta tuottamalla valtavia määriä kasvihuonekaasuja. Tämän seurauksena maapallon keskilämpötila on noussut jo vajaan asteen verran. Kasvihuonekaasuja syntyy erityisesti fossiilisten polttoaineiden kuten kivihiilen ja öljyn polttamisesta sekä metsien hävittämisestä. Jos maailman päästöjä ei onnistuta rajoittamaan, voivat ne 30 vuodessa lähes tuplaantua. Vähimmilläänkin maailman keskilämpötila voi nousta lähes kaksi ja enimmillään jopa noin seitsemän astetta esiteolliseen aikaan verrattuna. Voimakas lämpeneminen voi käynnistää peruuttamattomia ja mahdollisesti katastrofaalisia muutoksia. Esimerkiksi lämpötilan nousu vielä vain muutamalla asteella saattaa riittää sulattamaan Grönlannin mannerjäätikön pysyvästi ja romahduttamaan Amazonin sademetsän kaltaisia ekosysteemejä. Keskeiset maat ovat asettaneet tavoitteeksi rajoittaa lämpeneminen enintään kahteen asteeseen. Tämä edellyttää maailman päästöjen kääntämistä laskuun jo lähivuosina. Vuosisadan puoliväliin mennessä globaalit päästöt pitäisi vähintään puolittaa ehkä leikata niitä jopa 80 prosenttia. Maailman päästöjen radikaali vähentäminen vaikuttaa teknisesti mahdolliselta. Edullisten fossiilisten polttoaineiden ehtyminen ja teknologian kehittyminen helpottavat urakkaa. Aikaa kääntää suunta on kuitenkin vähän, joten voimakkaita toimia tarvitaan heti. Jokainen toimettomuuteen hukattu vuosi vaikeuttaa kahden asteen rajan alla pysymistä ja lisää päästövähennysten kustannuksia. Ilmastonmuutoksen uhkan vakavuuden ja kiireellisyyden tulee näkyä sen torjumiseen tähtäävässä politiikassa. Tehdään oma oikeudenmukainen osa päästöjen vähentämisessä niin, että lämpeneminen voidaan kansainvälisellä yhteistyöllä rajoittaa enintään kahteen asteeseen. KOHTI VÄHÄPÄÄSTÖISTÄ SUOMEA
6
7 3 Ilmastonsuojelu globaalin politiikan haaste I lmasto on maailmalle yhteinen. Vastuu ilmastonmuutoksen aiheuttamisesta vaihtelee kuitenkin merkittävästi. Ilmakehään kertyneistä päästöistä liki 4/5 on peräisin teollisuusmaista. Toisaalta päästöjen kasvu tulee pääosin Kiinan ja Intian kaltaisista nousevista talouksista. Kahden asteen tavoite edellyttää teollisuusmailta prosentin päästövähennyksiä jo vuoteen 2020 mennessä. Samalla nopeasti kasvavien kehitysmaiden olisi rajoitettava päästöjä prosenttia suhteessa kehitykseen ilman toimia. Haastavinta on jakaa velvoitteet valtioiden välillä reilulla tavalla. Euroopan unioni on ollut ilmastonsuojelun kansainvälinen veturi. Suomi tukee EU:n edelläkävijyyttä ja pyrkii myös itse näyttämään esimerkkiä. Kaikki merkittävät maat on saatava mukaan ilmastotalkoisiin. Ilmastonmuutos on maailmanlaajuinen taloudellinen, sosiaalinen ja poliittinen sekä myös turvallisuuskysymys. Suomi ajaa ilmastonäkökulmaa kaikkeen kansainväliseen yhteistyöhön, ulko- ja kauppapolitiikkaan sekä kehitysyhteistyöhön. Noin viidennes maailman päästöistä tulee metsäkadosta. Ilmastonmuutoksen torjuminen edellyttää metsäkadon pysäyttämistä ja kestävään metsätalouteen siirtymistä. Myös väestönkasvua tulee hillitä mm. turvaamalla kaikille peruskoulutus ja ehkäisypalvelut. Ilmastotyö tulee aiheuttamaan kehitysmaille merkittäviä kustannuksia, joita ne eivät pysty kattamaan yksin. Arviot rahoitustarpeesta vaihtelevat kymmenistä jopa satoihin miljardeihin euroihin vuodessa. Tarpeen kattamiseen tarvitaan sekä julkista että yksityistä rahoitusta niin teollisuusmailta kuin kehitysmailta itseltään. Myös uusia rahoituslähteitä kuten kansainvälisiä veroja on harkittava. Toimitaan määrätietoisesti, jotta ilmastoneuvotteluissa saadaan aikaan kattava ja tehokas sopimus. Näytetään esimerkkiä ja kehitetään kestäviä ratkaisuja, joita voidaan soveltaa ilmastonsuojelussa myös muualla maailmassa. KOHTI VÄHÄPÄÄSTÖISTÄ SUOMEA
8
9 4 Esimerkkejä vähäpäästöisistä poluista S kenaarioiden tarkoituksena on luoda sisäisesti johdonmukaisia kuvauksia tulevaisuuden kehittymisestä. Niillä voidaan havainnollistaa, millaiset polut ovat mahdollisia tietyillä oletuksilla. Sen sijaan skenaariot eivät ole ennusteita, eikä niillä pyritä veikkaamaan sitä, miltä tulevaisuus näyttää. Tulevaisuusselontekoa varten laadittiin Suomelle neljä esimerkkiskenaariota. Polut eroavat toisistaan esimerkiksi energian kulutuksen, yhdyskuntarakenteen ja energiamuotojen suhteen. Kaikissa poluissa on heikkoutensa ja vahvuutensa. Hallitus ei ota kantaa skenaarioiden yksityiskohtiin eikä valitse mitään niistä toteutettavaksi sellaisenaan. Suomen vähäpäästöisten polkujen lähtökohta on globaalien ilmastotalkoiden eteneminen. Tiukkoihin päästörajoituksiin on saatava sitoutumaan kattava joukko keskeisiä maita. Siirtyminen vähäpäästöiseen yhteiskuntaan edellyttää energiatehokkuuden parantamista olennaisesti kaikilla sektoreilla, erityisesti rakennuksissa, teollisuudessa ja liikenteessä. Samoin tarvitaan vähäpäästöisen teknologian kehittämistä, kaupallistamista ja käyttöönottoa. Kaikissa skenaarioissa uusiutuvaa energiaa on lisättävä merkittävästi. Osassa päästöjen vähentämisessä auttavat mm. hiilen talteenotto ja varastointi sekä ydinvoiman lisärakentaminen. Liikenteessä päästöjä voidaan leikata ottamalla nopeasti käyttöön sähköautoja ja kestäviä biopolttoaineita sekä lisäämällä joukko- ja kevyen liikenteen suosiota. Asetetaan tavoitteeksi leikata Suomen päästöjä vähintään 80 prosenttia vuoden 1990 tasosta vuoteen 2050 mennessä osana kansainvälistä yhteistyötä, jossa kaikki keskeiset maat osallistuvat ilmastotalkoisiin. Lyhyellä ja keskipitkällä aikavälillä päästöjä leikataan tahtia, joka takaa pitkän aikavälin tavoitteen toteutumisen. KOHTI VÄHÄPÄÄSTÖISTÄ SUOMEA
10
11 5 Kestävä ilmastopolitiikka I lmastonsuojelutoimet tukevat usein kestävää kehitystä, mutta voivat myös hankaloittaa sitä. Kestävä ilmastopolitiikka edistää joukkoliikenteen ja energiatehokkuuden kaltaisia ratkaisuja, jotka paitsi vähentävät päästöjä, myös tuottavat muita yhteiskunnallisia hyötyjä. Vastaavasti on pyrittävä karsimaan kestävän kehityksen kanssa ristiriidassa olevia toimia. Ilmasto on suuressa määrin oikeudenmukaisuuskysymys. Lämpenemisen haitat kohdistuvat ensin ja voimakkaimmin köyhiin maihin ja köyhiin ihmisiin maiden sisällä. Toisaalta myöskään ilmastopolitiikan vaikutukset eivät usein kohdennu tasaisesti. Hyötyjä ja haittoja on tasattava kansantalouden tasolla, eikä mitään ihmisryhmää saa jättää heitteille. Ilmastonsuojelua on arvioitava myös alueiden ja sukupuolten tasa-arvon kannalta. Nykyiset mittarit eivät ota kestävää kehitystä riittävästi huomioon. Bruttokansantuotteen rinnalle on kehitettävä kestävän hyvinvoinnin mittareita. Vaikka päästövähennysten hinta on mahdollista pitää kohtuullisena, voi vähäpäästöiseen yhteiskuntaan siirtyminen hidastaa talouden kasvua. Toisaalta monet päästöjä vähentävistä ratkaisuista voivat lisätä hyvinvointia. Esimerkiksi energiatehokkaat rakennukset leikkaavat energialaskuja ja kevyt liikenne kohentaa ihmisten terveyttä. Valitaan ilmastopolitiikassa ensisijaisesti keinoja, jotka ovat ympäristöllisesti, sosiaalisesti ja taloudellisesti kestäviä. Kehitetään kestävän hyvinvoinnin mittareita täydentämään bruttokansantuotetta. KOHTI VÄHÄPÄÄSTÖISTÄ SUOMEA
12
13 6 Vaurautta ilmastoa kuormittamatta N oin 2/3 Suomen ilmastopäästöistä tulee fossiilisten polttoaineiden ja turpeen käytöstä energiantuotannossa. Liikenteen osuus päästöistä on vajaa viidennes, ja loput päästöt ovat peräisin teollisuusprosesseista, maataloudesta ja jätehuollosta. Suuria ja nopeita päästövähennyksiä tarvitaan kaikilla sektoreilla. Jatkuvien pienten parannusten lisäksi tarvitaan radikaaleja innovaatioita ja teknologiaharppauksia. Avainasemassa on energiatehokkuuden parantaminen ja energiansäästö. Sekä Suomessa että maailmanlaajuisesti energiankäytön tehostamisessa on edelleen huomattava potentiaali. Energiatehokkuuden parantaminen on myös usein edullisin tapa vähentää päästöjä. Energiantuotannossa tavoitteena tulee olla vähäpäästöinen ja lopulta päästötön energiajärjestelmä. Tämä edellyttää uusiutuvan energian tuotannon lisäämistä edelleen. Myös ydinvoimalla ja hiilidioksidin talteenotolla ja varastoinnilla voi olla rooli poliittisista valinnoista riippuen. Ilmastonsuojelu ja kilpailukyky on mahdollista sovittaa yhteen. Tärkeintä on saada aikaan kansainvälinen sopimus, jossa rajoitukset kattavat mahdollisimman suuren osan maailman päästöistä. Kilpailukykyhaittoja voi myös torjua harjoittamalla kustannustehokasta ilmastopolitiikkaa ja tukemalla haavoittuvien teollisuusalojen sopeutumista. Paljon mahdollisuuksia piilee kestävässä teknologiassa. Uusi teknologia voi helpottaa päästöjen vähentämistä ja laskea sen kustannuksia. Samalla sen avulla voidaan luoda uutta osaamista, vientituloja ja työpaikkoja. Teknologian käyttöönottoa ja kaupallistamista tulee edistää vahvoilla ohjauskeinoilla. Energiatehokkuuden parantaminen ja energiansäästö asetetaan päästöjen vähentämisessä etusijalle. Pyritään tekemään kestävästä teknologiasta Suomen talouden uusi tukijalka. KOHTI VÄHÄPÄÄSTÖISTÄ SUOMEA
14
15 7 Ilmastoa säästävä arki S uomalaisten selvä enemmistö on sinänsä valmis toimimaan päästöjen vähentämiseksi. Yhteiskunnassa on nyt luotava sellaiset puitteet, joissa ilmastoa säästävien valintojen tekeminen on yksilöille helppoa ja kannustavaa. Valtaosa arjen ilmastokuormituksesta tulee kolmelta alueelta: liikenteestä, asumisesta ja ruoasta. Kaikissa näissä ihmisille on tarjottava konkreettisia välineitä osallistua ilmastotalkoisiin. Vähäpäästöiseen liikennejärjestelmään siirtyminen edellyttää autojen energiatehokkuuden parantamista. Fossiilisia polttoaineita on korvattava vähäpäästöisesti tuotetulla sähköllä ja biopolttoaineilla. Myös liikennetarvetta tulee vähentää ja joukko- ja kevyen liikenteen houkuttelevuutta lisätä. Asuin- ja palvelurakennukset tuottavat Suomessa lähes 30 prosenttia ilmastopäästöistä. Lämmitysenergian ja kotitaloussähkön käyttöä tehostamalla sekä päästöttömiin energianlähteisiin siirtymällä voidaan asumisen kuormitusta leikata merkittävästi. Ruoassa suurin kuormitus tulee eläinperäisistä tuotteista. Ruokailusta syntyviä päästöjä voi vähentää monilla erilaisilla valinnoilla ja eri ruokavalioissa. Vähäpäästöisen elämäntavan tueksi ihmiset tarvitsevat ymmärrettävää ja luotettavaa tietoa arjen valintojen vaikutuksista. Yksi tulevaisuuden apuväline voi olla tuotteen päästöt osoittava ilmastomerkki. Tieto arjen valintojen ilmastovaikutuksista saatetaan helposti ihmisten saataville. Uudisrakentamisessa siirrytään asteittain passiivitaloihin ja nykyisissä rakennuksissa velvoitetaan parantamaan energiatehokkuutta selvästi. KOHTI VÄHÄPÄÄSTÖISTÄ SUOMEA
16 + 8 C + 7 C + 6 C + 5 C + 4 C + 3 C + 2 C + 1 C
17 8 Sopeutuminen ilmastonmuutokseen I lmasto lämpenee vääjäämättä vielä jonkin verran tähän asti ilmakehään päästettyjen kasvihuonekaasujen takia. Ilmastonmuutoksen torjumisen lisäksi on siksi varauduttava myös sopeutumaan sen vaikutuksiin. Mitä alhaisemmalle tasolle lämpeneminen onnistutaan rajoittamaan, sitä vähemmän sopeutumista tarvitaan. Vastaavasti mitä rajummin ilmasto lämpenee, sitä vaikeampi ja kalliimpi on sopeutumisen tarve. Kaikkiin vaikutuksiin ei ole mahdollista sopeutua lainkaan. Suomessa lämpeneminen on keskimääräistä nopeampaa. Vaikka lämpötilan nousu onnistuttaisiin globaalisti rajoittamaan kahteen asteeseen, nousisi lämpötila Suomessa kolmisen astetta. Ilmastonmuutos tuo Suomelle sekä hyötyjä että haittoja. Jos lämpeneminen jää maltilliseksi, todennäköisiä hyötyjä ovat esimerkiksi satojen ja metsien kasvun kiihtyminen. Ilmastonmuutoksen suurimmat vaikutukset heijastuvat tänne maailmalta. Jos ruokapula pahenee tai miljoonat joutuvat jättämään kotinsa, se näkyy kielteisesti ennemmin tai myöhemmin myös Suomessa. Suomi on ollut sopeutumisen edelläkävijä, mutta kehittämisen varaa riittää edelleen. Esimerkiksi arvioita sopeutumisen kustannuksista pitää tarkentaa ja laatia alueellisia sopeutumisstrategioita. Kehitetään ja tarjotaan kunnille työkaluja ja tukea sopeutumistyöhön. Selvitetään Suomeen maailmalta kohdistuvia epäsuoria vaikutuksia ja mahdollisuuksia sopeutua ennakoitua rajumpaan ilmastonmuutokseen. KOHTI VÄHÄPÄÄSTÖISTÄ SUOMEA
18
19 9 Tehokas ohjaus, toimivat rakenteet S iirtyminen vähäpäästöiseen yhteiskuntaan edellyttää nykyisen ohjauksen vahvistamista ja kokonaan uusien ohjauskeinojen käyttöönottoa. Hyvä ohjaus on suunnitelmallista, vaikuttavaa ja kustannustehokasta. Hintasignaali on usein tehokas tapa ohjata valintoja. Päästökauppa luo päästöille hinnan ja siten kannustaa valitsemaan vähäpäästöisiä ratkaisuja. Päästökaupan ulkopuolisella sektorilla samaan voidaan pyrkiä verotuksella. Euro on usein hyvä konsultti erityisesti yhdistettynä muuhun ohjaukseen kuten tiedotukseen. Päästökaupan ohella kaksi maailmalla yleistä taloudellista ohjauskeinoa ovat syöttötariffit ja tienkäyttömaksut. Tariffeilla vihreälle sähkölle taataan parempi hinta, mikä on monissa maissa saanut uusiutuvan energian tuotannon nopeaan nousuun. Tienkäyttömaksuilla taas on saatu vähennettyä autoilun päästöjä ja ohjattua ihmisiä kulkemaan joukko- ja kevyellä liikenteellä. Ilmastopolitiikan valtavirtaistamisella pyritään siihen, että politiikka kaikilla aloilla ja tasoilla ottaa huomioon ja tukee ilmastotavoitteita. Päättäjillä tulee olla riittävät tiedot eri ratkaisujen vaikutuksista, jotta turhilta ristiriidoilta voidaan välttyä ja tavoitteita asettaa tärkeysjärjestykseen. Kunnat ja alueet vaikuttavat ratkaisevasti sekä ilmastonmuutoksen torjuntaan että siihen sopeutumiseen. Esimerkiksi päätökset yhdyskuntasuunnittelusta, jätehuollosta ja kunnan omien rakennusten energiankulutuksesta tehdään kunnissa. Kaikkien kuntien on tulevaisuudessa laadittava omat ilmasto-ohjelmansa. Ohjelmien tulee sisältää tavoitteet päästöjen vähentämiseksi ja näiden edellyttämät keinot. Jatketaan ekologista verouudistusta pitkällä aikavälillä. Arvioidaan ohjauskeinoja ilmastonsuojelun näkökulmasta ja vahvistetaan ohjauksen johdonmukaisuutta. KOHTI VÄHÄPÄÄSTÖISTÄ SUOMEA
20
21 10 Selonteon tärkeimpiä linjauksia A. Visio: vähäpäästöinen Suomi vuonna 2050 toimitaan ilmastonmuutoksen rajoittamiseksi globaalisti enintään kahteen asteeseen leikataan Suomen päästöjä vähintään 80 prosenttia vuoden 1990 tasosta vuoteen 2050 mennessä osana kansainvälistä yhteistyötä siirrytään vähäpäästöiseen yhteiskuntaan tavalla, joka vahvistaa hyvinvointia tavoitteita tarkistetaan tarvittaessa tieteellisen tiedon tarkentuessa ja kansainvälisen yhteistyön edetessä B. Tavoitteet kohti vähäpäästöistä yhteiskuntaa Asetetaan tavoitteeksi siirtyä pitkällä aikavälillä käytännössä päästöttömään energiajärjestelmään ja henkilötieliikenteeseen vähintään puolittaa talouden energiaintensiteetti vuoteen 2050 mennessä parantamalla energiatehokkuutta radikaalisti tehostaa rakennuskannan energiankäyttöä niin, että kulutus on vuonna 2030 vähintään 30 prosenttia, vuonna prosenttia ja vuonna prosenttia pienempi luopua energiantuotannossa voimaloiden käyttöiän päätyttyä vaiheittain sellaisesta fossiilisten polttoaineiden ja turpeen käytöstä, jossa hiilidioksidia ei oteta talteen jatkaa uusiutuvan energian osuuden kasvattamista niin, että vuonna 2050 se nousee vähintään 60 prosenttiin energian loppukulutuksesta leikata henkilöautokannan keskipäästöjä enintään tasolle grammaa hiilidioksidia kilometriltä vuonna 2030, g vuonna 2040 ja g vuonna 2050 luopua asteittain nykymuotoisesta jätteen kaatopaikkasijoituksesta KOHTI VÄHÄPÄÄSTÖISTÄ SUOMEA
22 Mikä tulevaisuusselonteko? S uomessa on tarkasteltu tulevaisuuden kannalta ratkaisevia kysymyksiä hallituskausittain laajoissa tulevaisuusselonteoissa. Aiemmin aiheina ovat olleet mm. alueellinen kehitys ja väestön ikääntyminen. Matti Vanhasen II hallituksen tulevaisuusselonteko arvioi ja linjaa ilmasto- ja energiapolitiikkaa pitkällä aikavälillä. Selonteko pyrkii viitoittamaan tietä kohti hyvinvoivaa ja vähäpäästöistä Suomea. Tulevaisuusselonteko on valmisteltu valtioneuvoston kansliassa yhteistyössä sektoriministeriöiden kanssa. Työssä on neuvonut selonteon asiantuntijaryhmä, ja valmistelua on ohjannut ympäristöministeri Paula Lehtomäen johtama ministerityöryhmä. Valmistelussa on pyritty osallistavaan otteeseen. Ihmisten näkemyksiä on kysytty verkkokyselyillä ja -keskusteluilla, työpajoilla sekä ryhmäpaneeleilla. Tulevaisuusselontekoa kannattaa lukea rinnan syksyllä 2008 valmistuneen ilmasto- ja energiastrategian kanssa. Strategiassa hallitus on linjannut politiikkaa erityisesti vuoteen 2020 asti. Tulevaisuusselonteko täydentää strategiassa tehtyä työtä hahmottelemalla polkuja kohti kestävää päästötasoa pitkällä aikavälillä.
23
24 Ilmasto- ja energiapoliittinen tulevaisuusselonteko viitoittaa tietä kohti vähäpäästöistä Suomea. Mukaan ilmastotalkoisiin tarvitaan meidät kaikki. Päästöjen vähentäminen kestävälle tasolle edellyttää isoja muutoksia, mutta se tarjoaa myös isoja mahdollisuuksia: työtä, teknologiaa, toimeentuloa. PRINTED ON RECYCLED PAPER Lisätietoja: Puh. (09) tai (09) ISBN Nid ISBN PD ULKOASU KIRMO KIVELÄ JA INARI SAVOLA PUH. (09) TAI (09) 57811
Kohti vähäpäästöistä Suomea. Lappeenrannan tulevaisuusfoorumi
Kohti vähäpäästöistä Suomea Lappeenrannan tulevaisuusfoorumi 4.11.2009 Mitä tulevaisuusselonteko sisältää? Tavoite: vähäpäästöinen Suomi TuSessa hahmotellaan polkuja kohti hyvinvoivaa ja vähäpäästöistä
Kohti vähäpäästöistä Suomea. Espoon tulevaisuusfoorumi
Kohti vähäpäästöistä Suomea Espoon tulevaisuusfoorumi 27.1.2010 Mitä tulevaisuusselonteko sisältää? Tavoite: vähäpäästöinen Suomi TuSessa hahmotellaan polkuja kohti hyvinvoivaa ja vähäpäästöistä yhteiskuntaa
Kohti vähäpäästöistä Suomea
Kohti vähäpäästöistä Suomea ilmasto- ja energiapoliittisen tulevaisuusselonteon julkistamistilaisuus 15.10.2009 Miksi tulevaisuusselonteko? tulevaisuusselonteko (TuSe) luotaa ilmasto- ja energiapolitiikan
Kohti vähäpäästöistä Suomea. Oulun tulevaisuusfoorumi
Kohti vähäpäästöistä Suomea Oulun tulevaisuusfoorumi 20.4.2010 Tulevaisuusselonteon sisällöstä Miksi tulevaisuusselonteko? Tulevaisuusselonteko täydentää ilmasto- ja energiastrategiaa pitkän aikavälin
Edessä väistämätön muutos
Edessä väistämätön muutos 50 kestävää ratkaisua Jätkäsaareen -tilaisuus Pirkko Heikinheimo, VNK Ennakoitu lämpeneminen tällä vuosisadalla Ilman ilmastopolitiikkaa Sen kanssa Lähde: MIT Sektorit kuvaavat
Kohti vähäpäästöistä Suomea. Tampereen tulevaisuusfoorumi
Kohti vähäpäästöistä Suomea Tampereen tulevaisuusfoorumi 9.2.2010 Mitä tulevaisuusselonteko sisältää? Tavoite: vähäpäästöinen Suomi TuSessa hahmotellaan polkuja kohti hyvinvoivaa ja vähäpäästöistä yhteiskuntaa
Kohti vähäpäästöistä Suomea. ilmasto- ja energiapoliittinen tulevaisuusselonteko
Kohti vähäpäästöistä Suomea ilmasto- ja energiapoliittinen tulevaisuusselonteko Mikä tulevaisuusselonteko? Tulevaisuusselonteko hallituksen strateginen asiakirja luotaa pitkän aikavälin haasteita asettaa
Kohti vähäpäästöistä Suomea. Seinäjoen tulevaisuusfoorumi
Kohti vähäpäästöistä Suomea Seinäjoen tulevaisuusfoorumi 9.11.2009 Mitä tulevaisuusselonteko sisältää? Tavoite: vähäpäästöinen Suomi TuSessa hahmotellaan polkuja kohti hyvinvoivaa ja vähäpäästöistä yhteiskuntaa
Vaasanseudun energiaklusteri ilmastonmuutoksen torjunnan ja päästöjen vähentämisen näkökulmasta. Ville Niinistö 17.5.2010
Vaasanseudun energiaklusteri ilmastonmuutoksen torjunnan ja päästöjen vähentämisen näkökulmasta Ville Niinistö 17.5.2010 Ilmastonmuutoksen uhat Jo tähänastinen lämpeneminen on aiheuttanut lukuisia muutoksia
Ilmastonmuutoksen torjunta maksaa, mutta vähemmän kuin toimettomuus Valtiosihteeri Velipekka Nummikoski Presidenttifoorumi
Ilmastonmuutoksen torjunta maksaa, mutta vähemmän kuin toimettomuus Valtiosihteeri Velipekka Nummikoski Presidenttifoorumi 10.11.2009 Ilmastonmuutos maksaa Valtiosihteeri Velipekka Nummikoski 10.11.2009
Sähköautot liikenne- ja ilmastopolitiikan näkökulmasta
Sähköautot liikenne- ja ilmastopolitiikan näkökulmasta Saara Jääskeläinen, liikenne- ja viestintäministeriö Sähköautodemonstraatioiden työpaja 24.5.2010 Suomen ilmasto- ja energiapolitiikka vuoteen 2020
VNS 7/2017 vp Valtioneuvoston selonteko keskipitkän aikavälin ilmastopolitiikan suunnitelmasta vuoteen Janne Peljo
VNS 7/2017 vp Valtioneuvoston selonteko keskipitkän aikavälin ilmastopolitiikan suunnitelmasta vuoteen 2030 Janne Peljo 17.10.2017 Sitran lausunto: VNS 7/2017 vp Valtioneuvoston selonteko keskipitkän aikavälin
Ilmasto- ja energiapolitiikka ja maakunnat. Jyväskylä
Ilmasto- ja energiapolitiikka ja maakunnat Jyväskylä 28.1.2010 1. Suomen ilmasto- ja energiapolitiikka vuoteen 2020 2. Tulevaisuusselonteko: kohti vähäpäästöistä Suomea 3. Esimerkkejä maakuntien ilmastopolitiikasta
Kohti vähäpäästöisiä kuntia. Oras Tynkkynen, Salo 5.10.2010
Kohti vähäpäästöisiä kuntia Oras Tynkkynen, Salo 5.10.2010 1. Ilmastokriisi peruutettu? 2. Ilmastopolitiikan linjauksia tuleville vuosikymmenille 3. Tavoitteista toimeenpanoon: hallituksen ilmastonsuojelutoimia
VNS 7/2017 vp Valtioneuvoston selonteko keskipitkän aikavälin ilmastopolitiikan suunnitelmasta vuoteen Janne Peljo
VNS 7/2017 vp Valtioneuvoston selonteko keskipitkän aikavälin ilmastopolitiikan suunnitelmasta vuoteen 2030 Janne Peljo 18.10.2017 Sitran lausunto: VNS 7/2017 vp Valtioneuvoston selonteko keskipitkän aikavälin
Ilmastonmuutoksessa päästöt voimistavat kasvihuoneilmiötä
Ilmastonmuutoksessa päästöt voimistavat kasvihuoneilmiötä Kasvihuoneilmiö on luonnollinen, mutta ihminen voimistaa sitä toimillaan. Tärkeimmät ihmisen tuottamat kasvihuonekaasut ovat hiilidioksidi (CO
Onko päästötön energiantuotanto kilpailuetu?
Onko päästötön energiantuotanto kilpailuetu? ClimBus päätösseminaari Finlandia-talo, 9.6.2009 Timo Karttinen Kehitysjohtaja, Fortum Oyj 1 Rakenne Kilpailuedusta ja päästöttömyydestä Energiantarpeesta ja
Hiilineutraalin energiatulevaisuuden haasteet
Hiilineutraalin energiatulevaisuuden haasteet Jukka Leskelä Energiateollisuus ry Energiateollisuuden ympäristötutkimusseminaari 1 Energia on Suomelle hyvinvointitekijä Suuri energiankulutus Energiaintensiivinen
Tukijärjestelmät ilmastopolitiikan ohjauskeinoina
Tukijärjestelmät ilmastopolitiikan ohjauskeinoina Marita Laukkanen Valtion taloudellinen tutkimuskeskus (VATT) 26.1.2016 Marita Laukkanen (VATT) Tukijärjestelmät ja ilmastopolitiikka 26.1.2016 1 / 13 Miksi
Kymenlaakson ilmasto- ja energiastrategia 2020. Alustava suunnitelmaluonnos 18.5.2011
Kymenlaakson ilmasto- ja energiastrategia 2020 Alustava suunnitelmaluonnos 18.5.2011 Ilmasto- ja energiastrategia Kansallinen ilmasto- ja energiastrategia 2020 VN hyväksynyt vuonna 2008 Maakunnat ja seutukunnat
Tässä julkaisussa yli 420 ihmistä kertoo, mitä he toivovat Suomen päättäjien tekevän ilmastonmuutoksen torjumiseksi ja mitä he lupaavat itse tehdä
Tässä julkaisussa yli 420 ihmistä kertoo, mitä he toivovat Suomen päättäjien tekevän ilmastonmuutoksen torjumiseksi ja mitä he lupaavat itse tehdä ilmaston suojelemiseksi. Puhekuplakuvat on kerätty kesän
Bioenergia, Energia ja ilmastostrategia
Bioenergia, Energia ja ilmastostrategia lisääntyvät hakkuut Talousvaliokunnalle ja monimuotoisuus 30.11.2016 Suojeluasiantuntija 10.03.2017 Paloma Hannonen paloma.hannonen@sll.fi 050 5323 219 Suojeluasiantuntija
ILMASTONMUUTOS JA KEHITYSMAAT
KEHITYSYHTEISTYÖN PALVELUKESKUKSEN KEHITYSPOLIITTISET TIETOLEHTISET 9 ILMASTONMUUTOS JA KEHITYSMAAT Ilmastonmuutosta pidetään maailman pahimpana ympäristöongelmana. Vaikka siitä ovat päävastuussa runsaasti
SAK:n päivitetyt energia- ja ilmastopoliittiset tavoitteet
SAK:n päivitetyt energia- ja ilmastopoliittiset tavoitteet Viesti on selvä nykyinen päästöjenvähennysten taso ei riitä 2 Fossiilisen energian osuus globaalisti yhä n. 85 % 4.3.2019 3 Paine lisätä kunnianhimoa
Hiilineutraali Helsinki Anni Sinnemäki Helsingin kaupunkiympäristön apulaispormestari
Hiilineutraali Helsinki 2035 Anni Sinnemäki Helsingin kaupunkiympäristön apulaispormestari Millaiset ilmastotavoitteet Helsingin uusi strategia asettaa? Helsinki ottaa vastuunsa ilmastonmuutoksen torjunnassa
EU vaatii kansalaisiltaan nykyisen elämänmuodon täydellistä viherpesua.
EU vaatii kansalaisiltaan nykyisen elämänmuodon täydellistä viherpesua. Se asettaa itselleen energiatavoitteita, joiden perusteella jäsenmaissa joudutaan kerta kaikkiaan luopumaan kertakäyttöyhteiskunnan
Ilmastonmuutos. Ihmiskunnan suurin haaste. Paula Lehtomäki Ympäristöministeri
Ilmastonmuutos Ihmiskunnan suurin haaste Paula Lehtomäki Ympäristöministeri 1 2 Ilmastonmuutos edelleen tosiasia Maapallon keskimääräinen lämpötila noussut 100 vuoden aikana 0,74 C 15 lämpimintä vuotta
Kaisa Lindström. rehtori, Otavan Opisto
Kaisa Lindström rehtori, Otavan Opisto Energiapotentiaalin aliarviointi Hallituksen esityksessä energiatehokkuuden ja uusiutuvan energian potentiaalit on aliarvioitu ja sähkönkulutuksen kasvu yliarvioitu.
Vähähiilinen yhteiskunta globaalina tavoitteena Päättäjien metsäakatemia 15.IX 2010
Vähähiilinen yhteiskunta globaalina tavoitteena Päättäjien metsäakatemia 15.IX 2010 Aleksi Neuvonen Demos Helsinki www.demos.fi Ilmastonmuutos = ongelma, uhka Ilmastonmuutos = ongelma, uhka Vähähiilinen
Liikenteen ilmastopolitiikan työryhmän väliraportti (syyskuu 2018)
Liikenteen ilmastopolitiikan työryhmän väliraportti (syyskuu 2018) Liikenteen ilmastopolitiikan työryhmä 12.4. 12.12.2018 Selvitetään ja arvioidaan keinoja, joilla liikenteen kasvihuonekaasupäästöt voidaan
KAINUUN ILMASTOSTRATEGIA 2020. ICT JA ELEKTRONIIKKA http://maakunta.kainuu.fi/ilmastostrategia
KAINUUN ILMASTOSTRATEGIA 2020 ICT JA ELEKTRONIIKKA http://maakunta.kainuu.fi/ilmastostrategia Kainuun ilmastostrategia 2020-projekti valmistellaan maakunnallinen strategia ilmastomuutoksen hillitsemiseksi
Liikenteen ilmastopolitiikan työryhmä
7.9.2018 Liikenteen ilmastopolitiikan työryhmä Toimikausi 9.4. 12.12.2018 Hiiletön liikenne Suomessa vuonna 2045 hyvää elämää, sujuvaa liikkumista ja kestävää liiketoimintaa. Puheenjohtaja: Juhani Damski
Päästöt kasvavat voimakkaasti. Keskilämpötilan nousu rajoitetaan 1,5 asteeseen. Toteutunut kehitys
Maapallon ilmasto on jo lämmennyt noin asteen esiteollisesta ajasta. Jos kasvihuonekaasupäästöjä ei nopeasti vähennetä merkittävästi, 1,5 asteen raja ylitetään. Päästöt kasvavat voimakkaasti Maapallon
Tulevaisuuden päästötön energiajärjestelmä
Tulevaisuuden päästötön energiajärjestelmä Helsinki 16.9.2009 1 Miksi päästötön energiajärjestelmä? 2 Päästöttömän energiajärjestelmän rakennuspuita Mitä jos tulevaisuus näyttääkin hyvin erilaiselta? 3
ENERGIA- JA ILMASTOSTRATEGIA. YmV Otto Bruun, suojeluasiantuntija
ENERGIA- JA ILMASTOSTRATEGIA YmV 16.2.2017 Otto Bruun, suojeluasiantuntija Lähtökohdat arvionnille Taustalla Pariisin sopimus 2015 ja sen tavoitteiden valossa tiukka hiilibudjetti, joka huomioi sekä päästölähteet
Liikenteen ilmastopolitiikan työryhmän väliraportti (syyskuu 2018)
Liikenteen ilmastopolitiikan työryhmän väliraportti (syyskuu 2018) Liikenteen ilmastopolitiikan työryhmä 12.4. 12.12.2018 Selvitetään ja arvioidaan keinoja, joilla liikenteen kasvihuonekaasupäästöt voidaan
Ilmastokaaos vai uusi teollinen vallankumous?
Ilmastokaaos vai uusi teollinen vallankumous? Oras Tynkkynen, Helsinki 21.10.2008 Ilmastokaaos vai uusi teollinen vallankumous? Vesipula 1,5 ºC:n lämpötilan nousu voi altistaa vesipulalle 2 miljardia ihmistä
Savon ilmasto-ohjelma
Savon ilmasto-ohjelma Kuntien ilmastokampanjan seminaari 15.11.2011 Anne Saari 1 Kansainvälinen ilmastopolitiikka Kioton sopimus 16.2.2005, v. 2012 jälkeen? Durbanin ilmastokokous 28.11. 9.12.2011 EU 2008:
Energiatehokkuuden kansalliset tavoitteet ja toteutus
Energiatehokkuuden kansalliset tavoitteet ja toteutus Helena Säteri, ylijohtaja ARY 4.8.2009 Valkeakoski Helena Säteri, ympäristöministeriö/ ARY Asuntomessuseminaari Valkeakoskella 4.8.2009 Kohti uutta
Kiristyvät ilmasto- ja energiatehokkuustavoitteet Suomessa ja Euroopassa
Kiristyvät ilmasto- ja energiatehokkuustavoitteet Suomessa ja Euroopassa Erkki Laitinen, rakennusneuvos ympäristöministeriö, rakennetun ympäristön osasto Rakennusfysiikka 2009 27.-29.10.2009 Tampere TTY
Kiertotalouden ja ekotehostamisen haasteet ja mahdollisuudet. Green Key -te tapäivä Toiminnanjohtaja Leo Stranius
Kiertotalouden ja ekotehostamisen haasteet ja mahdollisuudet Green Key -teemailtapäivä 24.10.2017 Toiminnanjohtaja Leo Stranius Leo Stranius, HM Luonto-Liiton / Kansalaisareenan toiminnanjohtaja Ympäristöasiantuntija
Liikenne- ja viestintäministeriön hallinnonalan ilmastopoliittinen ohjelma
Liikenne- ja viestintäministeriön hallinnonalan ilmastopoliittinen ohjelma Ilmastopolitiikan toimikunnan ehdotus 1 Ilmasto ja liikenne 13,7 milj. tonnia kasvihuonekaasuja kotimaan liikenteestä v. 2007
Hallitustenvälisen. lisen ilmastopaneelin uusin arviointiraportti
Mitä tiede sanoo Hallitustenvälisen lisen ilmastopaneelin uusin arviointiraportti IPCC:n arviointiraportit Poikkeuksellinen koonti ja synteesi laajan ja monipuolisen tieteenalan tiedosta Erittäinin arvovaltainen
Suomen rooli ilmastotalkoissa ja taloudelliset mahdollisuudet
Eduskunnan talousvaliokunnan julkinen kuuleminen 15.11.2018 Pikkuparlamentti Suomen rooli ilmastotalkoissa ja taloudelliset mahdollisuudet Markku Ollikainen Ympäristöekonomian professori, Helsingin yliopisto
Low Carbon Finland 2050 Tulokset. Tiina Koljonen, johtava tutkija VTT
Low Carbon Finland 2050 Tulokset Tiina Koljonen, johtava tutkija VTT 2 Kolme vähähiilistä tulevaisuudenkuvaa Tonni, Inno, Onni Eri lähtökohdat Suomen elinkeino- ja yhdyskuntarakenteen sekä uuden teknologian
Ilmastonmuutoksessa päästöt voimistavat kasvihuoneilmiötä
Ilmastonmuutoksessa päästöt voimistavat kasvihuoneilmiötä Kasvihuoneilmiö on luonnollinen ilman sitä maapallolla olisi 33 C kylmempää. Ihminen voimistaa kasvihuoneilmiötä ja siten lämmittää ilmakehää esimerkiksi
Kestävyys tuotteiden suunnittelun ja teknologian haasteena. Antero Honkasalo Ympäristöministeriö
Kestävyys tuotteiden suunnittelun ja teknologian haasteena Antero Honkasalo Ympäristöministeriö Ekologinen jalanjälki Ekosysteempipalvelut ovat vakavasti uhattuna Erilaiset arviot päätyvät aina samaan
VALTIONEUVOSTON SELONTEKO KESKIPITKÄN AIKAVÄLIN ILMASTOPOLITIIKAN SUUNNITELMASTA VUOTEEN 2030
VALTIONEUVOSTON SELONTEKO KESKIPITKÄN AIKAVÄLIN ILMASTOPOLITIIKAN SUUNNITELMASTA VUOTEEN 2030 LIIKENNE- JA VIESTINTÄVALIOKUNNAN ASIANTUNTIJAKUULEMINEN Arto Hovi 17.10.2017 Arvio Liikenneviraston keskipitkän
Kohti vähäpäästöistä Suomea. Joensuun tulevaisuusfoorumi 15.3.2010
Kohti vähäpäästöistä Suomea Joensuun tulevaisuusfoorumi 15.3.2010 Tulevaisuus- selonteon sisällöstä Miksi tulevaisuusselonteko? Tulevaisuusselonteko täydentää ilmasto- ja energiastrategiaa pitkän aikavälin
VNS 6/2008 vp Pitkän aikavälin ilmasto- ja energiastrategia: Valtioneuvoston selonteko 6. päivänä marraskuuta 2008
VNS 6/2008 vp Pitkän aikavälin ilmasto- ja energiastrategia: Valtioneuvoston selonteko 6. päivänä marraskuuta 2008 Eduskunnan liikenne- ja viestintävaliokunta 4.3.2009 Ilmastovastaava Leo Stranius 1 Esityksen
Kansallinen energiaja ilmastostrategia
Kansallinen energiaja ilmastostrategia Valtioneuvoston selonteko eduskunnalle Petteri Kuuva Tervetuloa Hiilitieto ry:n seminaariin 21.3.2013 Tekniska, Helsinki Kansallinen energia- ja ilmastostrategia
Liikenteen ilmastopolitiikan työryhmän loppuraportti
Liikenteen ilmastopolitiikan työryhmän loppuraportti 12.12.2018 Liikenteen ilmastopolitiikan työryhmä 12.4. 12.12.2018 Selvitettiin ja arvioitiin keinoja, joilla kotimaan liikenteen kasvihuonekaasupäästöt
KAINUUN ILMASTOSTRATEGIA LÄHIRUOKA
KAINUUN ILMASTOSTRATEGIA 2020 LÄHIRUOKA http://maakunta.kainuu.fi/ilmastostrategia Kainuun ilmastostrategia 2020-projekti valmistellaan maakunnallinen strategia ilmastomuutoksen hillitsemiseksi ja siihen
Mitä on kestävä kehitys? 22.3.2012. Johanna Karimäki
Mitä on kestävä kehitys? 22.3.2012 Johanna Karimäki Kestävä kehitys Sosiaalinen -tasa-arvo, oikeudenmukaisuus, terveys -yhteisö, kulttuuri Ekologinen -luonnonvarat, luonto, biologinen monimuotoisuus -ilmastonmuutos
Energia, ilmasto ja ympäristö
Energia, ilmasto ja ympäristö Konsultit 2HPO 1 Hiilidioksidipitoisuuden vaihtelu ilmakehässä Lähde: IPCC ja VNK 2 Maailman kasvihuonepäästöt Lähde: Baumert, K. A. ja VNK 3 Maailman kasvihuonepäästöjen
R U K A. ratkaisijana
R U K A ratkaisijana Ruoka globaalien haasteiden ratkaisijana Ruokaturvan ja kestävien ruokajärjestelmien tulee nousta kehitys poliittiseksi paino pisteeksi ja näkyä kehitysyhteistyön rahoituksessa. MAAPALLOLLA
Sosiaalisesti oikeudenmukainen ilmastopolitiikka. Jaakko Kiander
Sosiaalisesti oikeudenmukainen ilmastopolitiikka Jaakko Kiander 28.10.2008 Selvityksen rakenne Ilmastopolitiikan tavoitteet Kuinka paljon kotitalouksien energiankulutusta pitää rajoittaa? Energian hinnan
Liikennepolttoaineet nyt ja tulevaisuudessa
Liikennepolttoaineet nyt ja tulevaisuudessa Perinteiset polttoaineet eli Bensiini ja Diesel Kulutus maailmassa n. 4,9 biljoonaa litraa/vuosi. Kasvihuonekaasuista n. 20% liikenteestä. Ajoneuvoja n. 800
Suomi ilmastoasioiden huippuosaajaksi ja tekijäksi. Paula Lehtomäki Ympäristöministeri
Suomi ilmastoasioiden huippuosaajaksi ja tekijäksi Paula Lehtomäki Ympäristöministeri 2 22.3.2010 Globaali ongelma vaatii globaalin ratkaisun EU on hakenut sopimusta, jossa numerot ja summat ei julistusta
Visiona ilmastopolitiikan tuomat haasteet
Tulevaisuusvaliokunnan avoin kokous 6.2. 2019 Eduskunnan auditorio Valtioneuvoston tulevaisuusselonteon 2. osa Ratkaisuja työn murroksessa Visiona ilmastopolitiikan tuomat haasteet Markku Ollikainen Ympäristöekonomian
Tulisijoilla lämpöä tulevaisuudessakin
Tulisijoilla lämpöä tulevaisuudessakin Ympäristöneuvos Maarit Haakana Ympäristöministeriö Puulämmityspäivä 7.2.2018 Helsingin Sanomat 6.1.2018 Pientaloissa poltetaan puuta aiempaa enemmän (Luke ja Tilastokeskus
Liikenteen ilmastopolitiikan työryhmän loppuraportti
Liikenteen ilmastopolitiikan työryhmän loppuraportti 12.12.2018 Liikenteen ilmastopolitiikan työryhmä 12.4. 12.12.2018 Selvitettiin ja arvioitiin keinoja, joilla kotimaan liikenteen kasvihuonekaasupäästöt
TAMPEREEN KAUPUNKISEUDUN ILMASTOTYÖ
TAMPEREEN KAUPUNKISEUDUN ILMASTOTYÖ Tekpa seutuseminaari 30.5.2012 Kaisu Anttonen Tampereen kaupunki ympäristöpäällikkö STRATEGIASTA TOIMINTAAN Tampereen seudun ilmastostrategia hyväksyttiin 2010 1. Ilmastonmuutoksen
Suomen energia- ja ilmastopoliittiset tavoitteet. Bettina Lemström Korjausrakentamisen strategia 2050 kuulemistilaisuus
Suomen energia- ja ilmastopoliittiset tavoitteet Bettina Lemström Korjausrakentamisen strategia 2050 kuulemistilaisuus 16.9.2019 Energia- ja ilmastopoliittiset tavoitteet eri aikajänteillä EU 20/20/20
Ilmastonmuutoksen hillinnässä korostuu uusi teknologia ja kansainvälinen ilmastoyhteistyö
Ilmastonmuutoksen hillinnässä korostuu uusi teknologia ja kansainvälinen ilmastoyhteistyö Toimialajohtaja Kari Larjava Rambollin tulevaisuusseminaari 16.9.2009 TAUSTAA EU on sitoutunut rajoittamaan ilmaston
ILMASTONMUUTOS ARKTISILLA ALUEILLA
YK:n Polaari-vuosi ILMASTONMUUTOS ARKTISILLA ALUEILLA Ilmastonmuutos on vakavin ihmiskuntaa koskaan kohdannut ympärist ristöuhka. Ilmastonmuutos vaikuttaa erityisen voimakkaasti arktisilla alueilla. Vaikutus
Suomen ilmasto ja energiastrategia Maakaasupäivät Turussa 26.11.2008
Suomen ilmasto ja energiastrategia Maakaasupäivät Turussa 26.11.2008 Taisto Turunen Työ- ja elinkeinoministeriö Energiaosasto Päästöoikeuden hinnan kehitys vuosina 2007 2008 sekä päästöoikeuksien forwardhinnat
Liikenteen ilmastopolitiikan työryhmän loppuraportti
Liikenteen ilmastopolitiikan työryhmän loppuraportti 12.12.2018 Liikenteen ilmastopolitiikan työryhmä 12.4. 12.12.2018 Selvitettiin ja arvioitiin keinoja, joilla kotimaan liikenteen kasvihuonekaasupäästöt
Mitä jos ilmastonmuutosta ei torjuta tiukoin toimin?
Mitä jos ilmastonmuutosta ei torjuta tiukoin toimin? Ilmastonmuutos on jo pahentanut vesipulaa ja nälkää sekä lisännyt trooppisia tauteja. Maailman terveysjärjestön mukaan 150 000 ihmistä vuodessa kuolee
Vähäpäästöistä liikkuvuutta koskeva eurooppalainen strategia. (COM(2016) 501 lopullinen)
Vähäpäästöistä liikkuvuutta koskeva eurooppalainen strategia (COM(2016) 501 lopullinen) 1 Strategian tavoitteet Liikenteen kasvihuonekaasupäästöjen tulee vuonna 2050 olla vähintään 60 prosenttia pienemmät
2010 haasteet INS FORMATION. www.ayravainen.fi. Joulukuu 2009. Jarek Kurnitski:
INS FORMATION Joulukuu 2009 Insinööritoimisto Äyräväinen Oy:n asiakaslehti TALOTEKNIIKALLA KOHTI VÄHÄPÄÄSTÖISTÄ SUOMEA 2010 haasteet Mikko Äyräväinen: Talotekniikan suunnittelijalla on hyvä tilaisuus ottaa
Helsingin kaupunki Esityslista 10/ (5) Kaupunginvaltuusto Kj/
Helsingin kaupunki Esityslista 10/2015 1 (5) Päätöshistoria Kaupunginhallitus 11.05.2015 498 HEL 2014-012200 T 00 00 03 Päätös Kaupunginhallitus esitti kaupunginvaltuustolle seuraavaa: päättää katsoa valtuutettu
Matti Kahra Suomen 2030 ilmasto -ja energiatavoitteet - tehdäänkö oikeita asioita riittävästi? Uusiutuvan energian ajankohtaispäivä 23.1.
Matti Kahra Suomen 2030 ilmasto -ja energiatavoitteet - tehdäänkö oikeita asioita riittävästi? Uusiutuvan energian ajankohtaispäivä 23.1.2018 Esityksen sisältö 1.Mitä ilmastotavoitteet edellyttävät? 2.
VNS 6/2008 vp Pitkän aikavälin ilmasto- ja energiastrategia: Valtioneuvoston selonteko 6. päivänä marraskuuta 2008
VNS 6/2008 vp Pitkän aikavälin ilmasto- ja energiastrategia: Valtioneuvoston selonteko 6. päivänä marraskuuta 2008 Eduskunnan ympäristövaliokunta 17.2.2009 Ilmastovastaava Leo Stranius 1 Esityksen sisältö
Espoon kaupunki Pöytäkirja 42. Tekninen lautakunta Sivu 1 / 1
Tekninen lautakunta 18.05.2016 Sivu 1 / 1 1339/2016 00.01.02 42 Teknisen lautakunnan lausunto Espoon ilmasto-ohjelmasta 2016-2020 Valmistelijat / lisätiedot: Timo Virtanen, puh. 050 360 3292 etunimi.sukunimi@espoo.fi
Tulevaisuuden energiatehokkaan ja vähäpäästöisen Oulun tekijät
Tulevaisuuden energiatehokkaan ja vähäpäästöisen Oulun tekijät Marketta Karhu, ympäristönsuojeluyksikön päällikkö, Oulun seudunympäristötoimi, Oulun kaupunki Energia- ja ilmastotavoitteet asemakaavoituksessa
Analyysia kuntien ilmastostrategiatyöstä - uhkat ja mahdollisuudet, lähtötiedot, tavoitteet
Analyysia kuntien ilmastostrategiatyöstä - uhkat ja mahdollisuudet, lähtötiedot, tavoitteet Maija Hakanen, ympäristöpäällikkö, Kuntaliitto Kuntien 5. ilmastokonferenssi 5.-6.5.2010 Tampere Uhkat (=kustannukset,
Kansallinen energia- ja ilmastostrategia sekä ilmastopolitiikan suunnitelmat ilmastolain valossa. Professori Kai Kokko Helsingin yliopisto
Kansallinen energia- ja ilmastostrategia sekä ilmastopolitiikan suunnitelmat ilmastolain valossa Professori Kai Kokko Helsingin yliopisto Sisältö Ilmastolain suunnittelujärjestelmä ja sen tavoitteet Kansallinen
Energia- ja ilmastostrategia ja sen vaikutukset metsäsektoriin
Energia- ja ilmastostrategia ja sen vaikutukset metsäsektoriin Elinkeinoministeri Olli Rehn Päättäjien 40. Metsäakatemia Majvikin Kongressikeskus 26.4.2016 Pariisin ilmastokokous oli menestys Pariisin
Ilmastobarometri 2019
Ilmastobarometri 2019 Ilmastobarometri 2019 Tulokset 70 % suomalaisista: Ilmastokriisin ratkaisun on oltava seuraavan hallituskauden ja EU-puheenjohtajuuskauden kärkiteema. Suomalaiset haluavat ilmastokriisin
ILMASTONMUUTOS JA HÄMEENKYRÖ ANTERO ALENIUS
ILMASTONMUUTOS JA HÄMEENKYRÖ ANTERO ALENIUS ILMASTONMUUTOKSEN KÄSITTEET IHMISTEN TOIMINNASTA JOHTUVA ILMASTON LÄMPENEMINEN, JOTA AIHEUTTAA ILMAKEHÄN LISÄÄNTYVÄ KASVIHUONEKAASUPITOISUUS. KASVAVIA HIILIDIOKSIDIPÄÄSTÖJÄ
Hiilettömään, puhtaaseen, uusiutuvaan energiaan kustannustehokkaasti. Riku Huttunen Kansallinen biotalouspaneeli
Hiilettömään, puhtaaseen, uusiutuvaan energiaan kustannustehokkaasti Riku Huttunen Kansallinen biotalouspaneeli 19.1.2016 Kärkihanke 1: Hiilettömään, puhtaaseen, uusiutuvaan energiaan kustannustehokkaasti
Liikenteen ilmastopolitiikan työryhmä
4.6.2018 Liikenteen ilmastopolitiikan työryhmä Toimikausi 9.4. 12.12.2018 Hiiletön liikenne Suomessa vuonna 2045 hyvää elämää, sujuvaa liikkumista ja kestävää liiketoimintaa. Puheenjohtaja: Juhani Damski
EK:n näkemyksiä Suomen energia- ja ilmastopolitiikasta. Pääviestit tiivistettynä
EK:n näkemyksiä Suomen energia- ja ilmastopolitiikasta Pääviestit tiivistettynä Sisältö Edessä olevat päätökset Suomessa ja EU:ssa Suomen rooli ilmasto-ongelman ratkaisijana Energiapäätösten merkitys Suomelle
Vähäpäästöisen talouden haasteita. Matti Liski Aalto-yliopiston kauppakorkeakoulu Kansantaloustiede (economics)
Vähäpäästöisen talouden haasteita Matti Liski Aalto-yliopiston kauppakorkeakoulu Kansantaloustiede (economics) Haaste nro. 1: Kasvu Kasvu syntyy työn tuottavuudesta Hyvinvointi (BKT) kasvanut yli 14-kertaiseksi
Kysely eduskuntavaaliehdokkaille Suomen ilmastotavoitteista
Kysely eduskuntavaaliehdokkaille Suomen ilmastotavoitteista Aula Research Taustaa tutkimukselle Aula Research Oy toteutti kyselytutkimuksen eduskuntavaaliehdokkaiden parissa Kyselytutkimuksen otos kerättiin
Kuntien mahdollisuudet vähentää kustannustehokkaasti ilmastopäästöjä
Kuntien mahdollisuudet vähentää kustannustehokkaasti ilmastopäästöjä Kuntien ilmastokonferenssi 3.5.2012 Pauli Välimäki Pormestarin erityisavustaja ECO2-ohjelman johtaja Tampereen kaupunki YHDYSKUNTARAKENTEEN
Energy Visions 2050 Globaali energia ja ilmastotulevaisuus skenaarioita vuoteen 2050
Energy Visions 2050 Globaali energia ja ilmastotulevaisuus skenaarioita vuoteen 2050 Erikoistutkija Tiina Koljonen, VTT Energiajärjestelmät Hiilitiedon lounastapaaminen 9.9.2009, Ostrobotnia Tutkimuksen
Hiiltä varastoituu ekosysteemeihin
Hiiltä varastoituu ekosysteemeihin BIOS 3 jakso 3 Hiili esiintyy ilmakehässä epäorgaanisena hiilidioksidina ja eliöissä orgaanisena hiiliyhdisteinä. Hiili siirtyy ilmakehästä eliöihin ja eliöistä ilmakehään:
VNS 7/2016 vp Valtioneuvoston selonteko kansallisesta energia- ja ilmastostrategiasta vuoteen 2030
Suomen itsenäisyyden juhlarahasto Sitran lausunto VNS 7/2016 vp Valtioneuvoston selonteko kansallisesta energia- ja ilmastostrategiasta vuoteen 2030 15.2.2017 Kari Herlevi ja Mari Pantsar Yleistä - Valtioneuvoston
Ilmasto- ja energiapoliittinen tulevaisuusselonteko ja kestävä kehitys Oras Tynkkynen, VNK
Ilmasto- ja energiapoliittinen tulevaisuusselonteko ja kestävä kehitys 28.10.2008 Oras Tynkkynen, VNK Mikä tulevaisuusselonteko? kerran hallituskaudessa tulevaisuuden kannalta keskeisistä ja laaja-alaisista
EU:n ilmasto- ja energiapaketin vaikutuksia suomalaisen autoilijan arkipäivään
EU:n ilmasto- ja energiapaketin vaikutuksia suomalaisen autoilijan arkipäivään Auto- ja liikennetoimittajien tilaisuus 27.3.2008 Liikenteen päästöjen vähennystavoite vuoteen 2020. Mikä se on? Mitkä ovat
Hallitusneuvos Anja Liukko Liikenne- ja viestintävaliokunta HE 199/2018 vp
HE laeiksi * biopolttoöljyn käytön edistämisestä * biopolttoaineiden käytön edistämisestä liikenteessä annetun lain muuttamisesta sekä * biopolttoaineista ja bionesteistä annetun lain 2 :n muuttamisesta
Ilmastoystävällinen sähkö ja lämmitys Energia-ala on sitoutunut Pariisin sopimukseen
Ilmastoystävällinen sähkö ja lämmitys Energia-ala on sitoutunut Pariisin sopimukseen Haluamme ilmastosopimuksen mukaiset päätökset päästövähennyksistä ja kiintiöistä vuosille 2040 ja 2050 mahdollisimman
Helsinki hiilineutraaliksi -tavoitteet ja toimenpiteet. Petteri Huuska
Helsinki hiilineutraaliksi -tavoitteet ja toimenpiteet Petteri Huuska Sähkönkulutuksen vähentäminen -tavoitteet Tavoite 1. Kotitalouksien sähkönkulutus pienenee 10 prosenttia asukasta kohti verrattuna
Pariisin ilmastosopimuksen vaikutukset Suomessa
Rakennusten energiaseminaari, Finlandia-talo 20.9.2016 Pariisin ilmastosopimuksen vaikutukset Suomessa Markku Ollikainen Professori, Helsingin yliopisto Ilmastopaneelin puheenjohtaja Ilmastosopimuksen
Sähköisen liikenteen foorumi 2014
Sähköisen liikenteen foorumi 2014 Miten Suomi hyötyy sähköisestä liikenteestä Hannele Pokka 14.5.2014 Ilmastopaneelin (IPCC) terveiset sähköisen liikkumisen näkökulmasta Kasvihuonepäästöt ovat lisääntyneet
Ilmastoneuvottelut. Yhteinen sopimus kahdessa tunnissa
Ilmastoneuvottelut Yhteinen sopimus kahdessa tunnissa Ilmastonmuutos ja Pariisin ilmastosopimus 1. Mitä on ilmastonmuutos? Ilmari Ilmasto (0:51) 2. Millaisia seurauksia ilmastonmuutoksella on? Esim. sää,
Suomen energia- ja ilmastostrategia ja EU:n kehikko
Suomen energia- ja ilmastostrategia ja EU:n 2030- kehikko Teollisuusneuvos Petteri Kuuva Ilmasto- ja energiapolitiikan aamupäivä, Rake-sali 27.4.2016 Agenda Strategian valmisteluprosessi EU:n 2030 tavoitteet
Hinku esiselvitys, Eurajoki
Hinku esiselvitys, Hinku-kunnat ovat sitoutuneet tavoittelemaan 8 prosentin päästövähennystä vuoteen 23 mennessä vuoden 27 tasosta. Kunnat pyrkivät vähentämään ilmastopäästöjään lisäämällä uusiutuvan energian