s.6 VIRVE beach volley Vaasassa

Transkriptio

1 s.6 VIRVE beach volley Vaasassa s.22 Naisten beach volley Quebecissä 1 s.26 Seka beach volley Quebecissä

2 2

3 Pallo ilmaan ja HAUSKAA PITÄMÄÄN ohjalaisen toimittaja laittoi tämän otsikon VIRVE beach volley 2005 turnausjuttuun. Otsikko on omiaan kuvaamaan lajin luonnetta ja varsinkin tällaista rentoa työpaikkaliikuntaa, jota myös VIRVE-turnaus edustaa. Poliisi-Biitsi ry:n neljäs vuosi alkaa pikku hiljaa olla päätöksessään. Julkaisija Poliisi-Biitsi ry Päätoimittaja Jyrki Mäkikokko Ilmoitukset Tele 2000 Oy Sitratie 7, Helsinki puh. (09) fax. (09) Sivuntaitto & filmitulostus Tele 2000 Oy Mika Trogen puh. (09) Painopaikka Hannun Tasapaino Oy Espoo Tämän vuoden kohokohta oli tietysti matka 11. World Police & Fire Games kilpailuihin Kanadan Quebeciin kesäkuun lopulla. Yhdistyksestämme matkaan osallistui 19 jäsentä. Kilpailimme pääasiassa lentopallossa ja beach volleyssa. Osa jäsenistämme osallistui myös sisäsoutuun ja yleisurheiluun. Menestys oli erinomaisen hyvää. Miesten lentopallojoukkue voitti Divisioona I:en ja myös kakkosjoukkueemme menestyi hyvin yltäen neljänneksi Divisioona II:ssa. Sisäbiitsissä tuli kolme mitalia. Miesten yleisessä sarjassa joukkueemme ylsi pronssille samoin kuin sarjassa miehet 40-vuotta. Naisissa joukkueemme sai hopeaa ja neljännen sijan. Beach volleyssa naisparimme voitti hienosti mestaruuden, seka beachissa parimme saivat kaksi mitalia hopean ja pronssin ja miesten sarjassakin parimme oli hienosti neljäs. Kaikkiaan yhdistyksemme sai päälajeissaan huimat 7 mitalia. Yhdistys satsasi matkaan paljon, niin rahaa kuin henkisiä voimavarojakin. Kotiintulon jälkeen alkoi heti VIRVE Beach volley turnauksen järjestelyt. Vaasan Vasaman lentopallon juniorijaoksen panos turnauksen järjestelyissä olikin enemmän kuin tarpeen, sillä ainakin minä olin Kanadan reissusta väsynyt vielä useita päiviä reissun jälkeen. Turnaus järjestettiin heinäkuun lopulla Vaasassa kylpylä-hotelli Tropiclandian rannoilla. Kilpailijoita oli noin 150 eri ammattikunnista, tosin vieläkin suurin osa pelaajista oli poliisista. Toivottavasti ensi vuonna kisoissa nähtäisiin yhtä runsaasti osallistujia myös muista ammattikunnista; pelastuslaitos, puolustusvoimat, rajavartiolaitos, tulli ja vankeinhoito. Yhdistyksemme pareja osallistui myös lentopalloliiton SM-kiertueelle. Miehissä osallistuminen oli vaisua mutta, toivottavasti Linnikon Jyrin ja Pirilän Tommin saavutus viimeisessä osakilpailussa Hämeenlinnassa, jossa he olivat 9., antaisi lisäpotkua ensikauteen. Tavoitteenamme on saada ensi kesänä kaksi paria sitoutumaan lajiin siten, että he pelaisivat kaikissa SM-osakilpailuissa ja tietysti ainakin toinen myös SM-finaaleissa. Naisissa pareja oli neljä. Parhaana saavutuksena oli Jaana Kumpumäen ja Anne Verlinin viides sija Tampereen osakilpailussa. Myös naisparien kohdalla ensi vuoden tavoitteet samat kuin miesten kohdalla. Tavoitteen saavuttamiseksi yhdistys on valmis tukemaan kyseisiä pareja myös taloudellisesti paremmin kuin aikaisempina vuosina. Aika näyttää toteutuuko suunnitelma. Kohtahan voimmekin nauttia lajista myös talvella. Vantaalle valmistuu beach volleyn sisähalli, josta myös yhdistyksemme tulee varaamaan vakiovuoron. Ei sitten muuta kuin pallo ilmaan ja hauskaa pitämään! Jyrki Mäkikokko Sisällysluettelo Pääkirjoitus...3 Virve WP&FG Quebec...lentopallo 1-divisioona...14 Quebec...lentopallo II-divisioona...16 Quebec...lentopallo kaksinpelit...19 Quebec...naisten beach volley...22 Quebec...miesten beach volley...24 Quebec...seka beach volley...26 Audi Beach Volley Pro Tour Beach volleylle sisähalli!

4 VIRVE Beach volley 2005 Poliisi-Biitsi ry järjesti viranomaisten yhteiset beach volley kilpailut, VIRVE Beach volley 2005,Vaasassa sanottajia oli poliisista, pelastuslaitok-selta, rajavartiolaitokselta, tullilta ja puolustusvoimilta. Kilpailijoita oli kaikkiaan 140, joista miesten kilpasarjassa pelasi 11 paria, naisten sarjassa 7 paria, miehet 40 vuotta sarjassa 6 paria ja kolmisin pelattavassa kuntosarjassa 29 joukkuetta. Pelejä pelattiin lähes 200 ja Vaasan Vasaman juniorilentopallojaos hoiti järjestelyt rutiinillaan erittäin hyvin. Keli suosi pelejä ja toisen päivän sadekuurokaan ei pelejä siirtänyt tosin hieman haittasi kylläkin. Vaasahan pitäisi olla Suomen aurinkoisin kaupunki? Turnauksen nimi VIRVE tulee vuonna 2003 käyttöönotetusta digitaalisesta Suomen viranomaisverkosta, jonka keskeisiä käyttäjäryhmiä edellä mainitut viranomaistahot ovat. Kiitoksia kaikille kilpailijoille ja toimit-sijoille mukavasta turnauksesta. Ensi vuoden kilpailupaikkakunta on vielä avoin mutta mahdollisesti kisat tullaan pelaamaan heinäkuussa Eurassa tai Helsingissä. Tietoa tulevasta turnauksesta löytyy Poliisi-Biitsi ry:n kotisivuilta w ww.poliisibiitsi.com. Miesten kilpasarja Miesten sarjassa Tropiclandian rannoille oli saapunut 11 paria. Pareista 10 oli poliisipareja ja vain yksi muista viranomaisista. Muita viranomaisia oli yritetty rekrytoida paikalle, mutta ongelmana tun- Miesten finalistit Linnikko, Ronkainen, Väyrynen ja Pykäri 6

5 Jani Pykäri ja Tuomas Väyrynen tuu edelleen olevan tiedon kulku. Muissa viranomaisissa on paljonkin kisoista kiinnostuneita, mutta varsinaiset osallistujat ovat jääneet vähiin. Ehkä ensi vuonna tilanne on jo parempi. Miesten pelit pelattiin kolmessa alkulohkossa, josta jokaisesta pääsi kaksi parasta jatkoon. Tämän lisäksi vielä kaksi parasta lohkojen kolmanneksi sijoittunutta pääsi jatkoon. Näin ollen jatkoon selvisi kahdeksan paria, jotka sijoitettiin eräpisteistä lasketun rankingin mukaan kahden tappion kaavioon. Kaaviopeleissä siis turnauksen voittoon oli vielä mahdollisuus yhden tappion jälkeenkin. Lohkojen viimeiset pelasivat oman sarjan sijoista Ensimmäinen päivä tarjosi auringonpaistetta ja tasaisia pelejä. Vielä kun tuomarointi- ja kirjuritehtävät hoidettiin Vaasan Vasaman toimesta, niin pelaajien ei tarvinnut keskittyä muuhun kuin pelaamiseen. Toisen päivän pelit aloitettiin kaaviopeleillä, pieni sateenpelko niskassa. Ensimmäisen kierroksen jälkeen kaavion voittajapuolella jatkoivat parit: Pekka Haikka/Ari Kärkkäinen, Petri Kari/Esa Taskinen, Tommi Ronkainen/Jyri Linnikko ja Jani Pykäri/Tuomas Väyrynen. Näistä pareista erityismaininnan jo tässä vaiheessa ansaitsee Pekka Haikka/ Ari Kärkkäinen. Pekka Haikka olisi päässyt osallistumaan 50-vuotiaitten sarjaan, mutta kun sellaista sarjaa ei ollut tarjolla, niin Pekka oli päättänyt osallistua avoimeen sarjaan ikinuoren parinsa Ari Kärkkäisen kanssa. Tämän parin taktiikasta paistoi selvästi vuosien tuoma kokemus. Iltapäivän pelit pelattiin pääasiassa sateessa, mutta se ei näyttänyt pelaajia haittaavan. Jokaisesta pallosta taisteltiin ja tämän seurauksena monet pelit venyivät kolmeen erään. Kaaviossa edettiin niin, että välieriin voittajapuolelta pääsivät parit Ronkainen/Linnikko ja Pykäri/Väyrynen. Heidän vastustajansa tulivat tappiopuolelta ja sieltä välieriin nousivat parit Haikka/Kärkkäinen ja Kari/Taskinen. Välierien jälkeen loppuotteluun etenivät parit Ronkainen/Linnikko ja Pykäri/Väyrynen. Loppuottelu pelattiin lähes kuivissa olosuhteissa ja sen voitti lopulta pari Ronkainen/Linnikko. Pronssiottelussa voiton vei pari Kari/Taskinen, Haikan ja Kärkkäisen jäädessä neljänneksi. Pari Haikka/Kärkkäinen pelasi toisena päivänä yhteensä 13 erää, joten neljäs sija oli loistava saavutus. Suoritus oli hyvin samantapainen, minkä pari Laraste/Parkkinen teki vuotta aikaisemmin Messilässä. Pelastuslaitoksen pari Penttilä/Kujanpää pelasi koko turnauksen ajan yleisöä viihdyttävää peliä. Kaukana ei ollut välieräpaikkakaan, mutta sen karattua käteen jäi hienosti viides sija. Toivottavasti tulevissa VIRVE turnauksissa nähdään lisää pelastuslaitoksen pareja, sekä pareja myös muista viranomaisyksiköistä. Sarjan pääpalkintona olivat Canonin digitaalikamerat. 7

6 Naisten kilpasarja Naisten turnaukseen osallistui tänä vuonna seitsemän paria. Kaikki parit olivat tällä kertaa poliisien ammattikunnasta. Alkulohkot olivat kaikesta huolimatta hieman epätasaisia, mutta lohkojen kaksi parasta pääsivät pelaamaan ns. 16-jouk- Ensimmäisenä päivänä pelattiin alkusarjan pelit siten, että molemmissa alkulohkoissa joukkueet pelasivat toisiaan vastaan. Ensimmäisen lohkon voiton vei pari Jaakkola/Kari voittamalla molemmat pelinsä. Toiseksi tuli pari Kakko/Lindberg ja kolmanneksi Tahvanainen/Savola. Toisessa lohkossa voiton vei pari Lundan/Ojala voittamalla niin ikään kaikki pelinsä. Toiseksi tuli Kumpumäki/Verlin, kolmanneksi Aro/Kumpulainen ja neljänneksi Huhtala/Kivelä. Molempien lohkojen ykköset pääsivät suoraan seuraavana päivänä pelattuihin välieriin. Lohkojen kakkoset ja kolmoset pelasivat vielä keskenään pääsystä välieriin. Jaakkola/Kari ja Lundan/Ojala pääsivät siis suoraan välieriin. Kumpumäki/Verlin pelasi Kakko/Lindbergiä vastaan ja voitti 2-0 sekä Aro/Kumpulainen pelasi Tahvanainen/Savolaa vastaan voittaen pelin 2-0. Ensimmäisessä välierässä kohtasi Jaakkola/Kari ja Kumpumäki/Verlin. Tasaisen ottelun voitti Kumpumäki/Verlin 2-0. Toisessa välierässä kohtasivat Lundan/Ojala ja Aro/Kumpulainen. Pelin voitti Aro/ Kumpulainen 2-0. Pronssiottelussa Lundan/Ojala otti 2-0 voiton Jaakkola/Karista ja loppuottelussa Kumpumäki/Verlin niin ikään 2-0 voiton Aro/Kumpulaisesta. Oli hienoa saada taas uusia pareja mukaan turnaukseen piristämään kilpailuja. Toivottavasti ensi vuonna saadaan mukaan myös pareja eri ammattikunnista! Sää suosi kilpailuita niin kuin aikaisempinakin vuosina eikä pieni sade lopussa haitannut hyvin onnistunutta turnausta. Sarjan pääpalkintona oli Samsungin kännykät. Miehet 40 vuotta Ikämiesten sarjaan osallistui kuusi paria, jotka pelasivat kaikki kaikkia vastaan ja vielä sen jälkeen sijoituspelit. Näin ollen kaikille joukkueille tuli kuusi peliä kahden päivän aikana. Voittajaksi selviytyi puolustusvoimien pari Janne Lahti ja Jarmo Köykkä Pirkkalan lennostosta. He voittivat edellisten kisojen hopeamitalistit Juhani Tuominen ja Kai Wickman, jotka edustavat Keravan pelastuslaitosta. Jokohan ensivuonna on heidän vuoro voittaa? Kolmanneksi ja siten parhaaksi poliisipariksi selviytyi Päiviö Roukala ja Mika Laihorinne. Sarjan pääpalkintona oli POLAR:in sykemittarit. Finaali joukkueet Kuntosarja Kuntosarjaan ilmoittautui 35 joukkuetta, joista peruutusten jälkeen paikalle saapui 30 joukkuetta. Kuntosarja pelattiin nyt ensimmäistä kertaa VIRVE sarjana, mutta suurin osa joukkueista tuli silti poliisista. Joukkueet sijoitettiin alkulohkoihin viimevuotisen sijoituksen perusteella. Tietenkin katsoin vain joukkueiden nimiä enkä pelaajien nimiä ja laitoin viime vuoden mestarit ja neljänneksi sijoittuneet samaan lohkoon. Pitäkäähän nimet samoina ensi vuonna kueen kahden tappion kaavioon. Kahteen tappioon loppui myös viime vuoden hopeajoukkueen Poliisi-Biitsin turnaus, samoin kuin Kurikan Ryhdin, jossa pelasivat Seppo Pitkämö, Mika ja Vesa Peltomäki. Hieman yllättäen kahdeksan parhaan joukkoon eteni myös Beach Nestorit, Risto Heinonen, Kimmo Touronen ja Jorma Tahvanainen. Joukkueen eteneminen mitalipeleihin koki kuitenkin kolauksen kun Tahvanainen loukkasi sormensa ja Heinonen ja Touronen joutuivat pelaamaan sijoituspelit kahdestaan. Vaikka kuinka pelimiehiä ovatkin, ainakin puheidensa mukaan, niin kyllä peli on helpompaa kolmistaan. Viime vuoden mestareiden Santa Claus II:en oli tyytyminen tällä kertaa viidenteen sijaan. Mitalipeleihin ylsivät poliisijoukkueista Päätoimittajan tyylinäyte 8

7 Poliisi-Biitsin joukkue vastaan Lyijyt. Tuovisen Reijon johdolla Lyijyt hoitivat voiton Lahteen. ATP Rovaniemeltä ja Voimattomat Riihimäeltä, puolustusvoimista Tikkakosken Pommittajat sekä sekajoukkue Lahjattomat. Voimattomat voitti välierässään Lahjattomat erin 2-0 ja samoin numeroin ATP omassa välierässään Tikkakosken Pommittajat. Pronssipelissä Tikkakosken Pommittajat oli erin 2-0 parempi kuin Lahjattomat. Loppuottelu oli edelleen koko turnauksen vastustamattomasti pelanneen ATP:n näytöstä. Rovaniemen pojat voittivat pelin erin 2-0 eivätkä siten hävinneet turnauksessa erääkään. Voimattomat ylsivät kuitenkin hienoon saavutukseen päästessään loppuotteluun. ATP:n joukkueessa pelasivat Pentti Kuoksa, Teemu Mustapää sekä Aki Törmänen. Akihan muistetaan lentopallosta, jossa hän vielä parivuotta sitten pelasi Napapiirin Pallokettujen riveissä. Kuntosarjan pääpalkintona olleet Samsungin kännykät matkasivat siten Rovaniemelle. Tulokset : Miehet, kilpa 1. Jyri Linnikko / Tommi Ronkainen 2. Jani Pykäri / Tuomas Väyrynen 3. Petri Kari / Esa Taskinen 4. Ari Kärkkäinen / Pekka Haikka 5. Marko Penttilä / Vesa Kujanpää 6. Marko Laraste / Juha-Matti Parkkinen 7. Eero Savolainen / Ari Rutanen 8. Markku Kalliomäki / Tommi Koskela 9. Sami Punkari / Anton Krook 10. Vesa Äikäs / Jussi Heikkinen 11. Joni Saarimäki / Marko Raitinpää Naiset, kilpa 1. Jaana Kumpumäki / Anne Verlin 2. Satu Aro / Laura Kumpulainen 3. Mia Lundan / Niina Ojala 4. Marja Jaakkola / Tiina Kari 5. Mirva Lindberg / Heli Kakko 6. Anna-Stiina Tahvanainen / Senja Savola 7. Tiina Huhtanen / Carita Kivelä Miehet 40v, kilpa 1. Janne Lahti / Jarmo Köykkä 2. Juha Tuominen / Kai Wickman 3. Päiviö Ruokala / Mika Laihorinne 4. Reijo Ojanen / Tuomo Heinonen 5. Mikko Junno / Jouko Hassi 6. Markku Aalto / Olli Kuusisto Miehet, kunto 1. ATP 2. Voimattomat 3. Tikkakosken pommittajat 4. Lahjattomat 5. Santa Claus II 6. Lyijyt 7. AC Ransportteri 8. Beach Nestorit 9. Poliisi-biitsi 9. Kurikan ryhti 9. Uralin Uroot 9. Jänkhä joonaat 13. Aikamiehet 13. Bengalin Rummuttajat 13. Kauniit ja Rohkeat 13. Helsingin Päällystökerho 17. Kateko 18. Kuuskakkonen 19. Sähäkät Sonnit 20. Sorin Syöksyjät 21. Rantaleijonat 22. Nokian Hiekkasudet 23. Kielotien Kojootit 24. Savonmuan Hilmat 25. Fc Korolla 26. Team Uitto-yhtiö 28. ADHD 29. Pullukat 29. Ota se suuhun 9

8 Avajaistunnelmaa WORLD POLICE & FIRE GAMES 2005 ärjestyksessään 11. Viranomaisten Maailman kisat järjestettiin Quebecissä itä-kanadassa. Suomesta kisoihin osallistui noin 70 henkilöä, joista suurin osa oli tällä kertaa poliiseja. Kisoihin osallistuivat Tampereen poliisit ja Helsingin palomiehet, jotka pelasivat jääkiekkoa, Helsingin poliisit pelaten koripalloa sekä tietysti yhdistyksemme oma joukkue, joka osallistui lentopalloon ja beach volleyyn. Muutama suomalainen osallistui myös yleisurheiluun, sisäsoutuun, tennikseen ja TCA:n. Polii- si-biitsi ry järjesti kaikille osallistuville poliiseille yhtenäisen kisa-asun, jota käytettiin mm. avajaisissa. Oli hienoa nähdä noinkin suuri joukko, reilut 50 urheilijaa, yhtenäisissä asuissa. Toivottavasti asu- 12

9 Paikallinen poliisi lakkoasussaan asia hoidetaan vieläkin paremmin seuraaviin kisoihin. Yhdistyksemme kannalta kisat menivät erinomaisesti. Lentopallosta saavutimme seuraavat sijoitukset; 1. Divisioona kultaa, 2. divisioona 4. sija, naisten kaksinpeli hopeaa ja 4. sija, miesten kaksinpeli pronssia ja miehet 40-vuotta kaksinpeli pronssia. Beach volleysta saavutimme naistensarjassa kultaa ja 5. sijan, miestensarjassa 4. sijan ja seka sarjassa hopeaa, pronssia ja 5. sijan. Kaikkiaan saimme seitsemän mitalia päälajeistamme. Näiden lisäksi Karimon Miikka voitti miehet 35-sarjassa keihäänheiton ja korkeushypyn, sisäsoudun parikilpailussa Pykärin Jani kultaa sekä naisten sisäsoudussa Tiina Kari hopeaa. Koska sää oli erittäin lämmin ja kostea oli nestehukasta huolehdittava tarkasti, etenkin kun ilmastoinnin puuttuessa myös öisin hikoilu oli runsasta. Majapaikka oli sijainniltaan hyvä, sillä meidän toinen päälajimme lentopallo pelattiin yliopiston isossa monitoimihallissa ja matka majapaikalta sinne kesti vain viitisen minuuttia. Beach volley kentille matkaa tosin oli noin kolme kilometriä. Yliopiston alueella kilpailtiin myös yleisurheilussa, sisäsoudussa ja TCA:ssa. Avajaispäivänä rekisteröidyimme kisakeskuksessa ja tutustuimme hieman kaupunkiin. Ensimmäiset neljä päivää ohjelmassa oli lentopalloa, jonka jälkeen oli Tavoitteena Adelaide 2007 Paikallinen putos, joka noin 30 metriä korkeampi kuin Niagara beach volleyn vuoro. Näin jälkikäteen ajateltuna olisi vähempikin riittänyt, sillä nyt monille tuli pelejä seitsemänä päivänä. Nyt ei moni pelaaja ehtinyt tutustua kaupunkiin juuri ollenkaan, puhumattakaan kaupungin kauniiksi mainostetusta ympäristöstä. Kiitokset kuitenkin kaikille mukanaolijoille hienosta matkasta ja toivottavasti mahdollisimman moni teistä pääsee osallistumaan myös seuraaviib kisoihin, jotka järjestetään Australian Adelaidessa maaliskuussa Seuraavana hieman tarkemmin erilajien tapahtumista. Kisoihin osallistui hieman vähemmän kilpailijoita kuin kaksi vuotta aikaisemmin Barcelonan kisoihin, mutta olihan nytkin kilpailijoita noin reilusta 60:sta eri maasta. Lajeja oli myös reilut 60:tä. Avajaiset järjestettiin kaupungin keskustan isossa puistossa, jossa monta tuntia kestäneen sisäänmarssin jälkeen oli ohjelmassa erilaisia paikallisia musiikki- ja tanssiesityksiä sekä tietysti ilotulitus. Majapaikkamme oli paikallisessa yliopistossa, josta olimme varanneet vaatimattomat huoneet käyttöömme. Huoneissa ei ollut ilmastointia eikä WC:tä suihkusta puhumattakaan ja sängytkin olivat noin 180 cm:iä pitkiä, joten pisimmillä pelaajillamme jalat olivat polvesta lähtien sängyn ulkopuolella. 13

10 Maailmanmestaruus oliisi-biitsi ry laajensi rohkeasti lajivalikoimaa osallistumalla ensimäistä kertaa WP- &FG kisoissa lentopalloon. Päätökseen osallistua kisoihin vaikutti osaltaan myös edellisten kisojen eli Barcelonasta 2003 kiirinyt tieto, että Suoman joukkueella olisi mahdollisuus menestyä jos jalkeille saataisiin riittävän tasokas joukkue. Viime talven aikana päästiin puheista päätöksiin ja todettiin, että saamme lentopalloon todella hyvän joukkueen, jolla on mahdollisuuksia taistella mitaleista Quebecissä. Quebeciin lähtevä joukkue oli lähes sama, jolla pelattiin keväällä Tampereella poliisien EM-karsintoja. Karsinnat olivat samalla hyvää harjoitusta tulevaa turnausta silmälläpitäen. Joukkueessamme oli ainoastaan 8 pelaajaa, joka osaltaan vaikutti siihen, että pelaajat joutuivat pelaamaan jokaisessa pelissä eikä lepoa ollut mahdollista saada. Toisaalta saimme yhteispeliämme parannettua ja joukkuetta hitsatuksi yhtenäiseksi alkusarjan aikana. Kisoihin lähtö ajoittui Juhannuspäivän aamuksi mikä merkitsi usealle matkaan lähtijälle juhannusaatoksi matkapäivää kohti Helsinkiä. Juhannuspäivänä lentokentällä oli kokoontuminen aamutuimaan. Joukkueenjohtajana toiminut Jyrki Mäkikokko oli hoitanut kaikki asiat kuntoon esimerkillisesti eikä matkan aikana tullut mitään vastoinkäymisiä. Helsingistä lensimme Pariisiin, jossa oli koneen vaihto ja pari tuntia aikaa odotella koneen lähtöä. Lento Pariisista Montrealiin meni yllättä- vän nopeasti. Montrealiin päästyämme jouduimme iloksemme toteamaan sään helteiseksi. Onneksi joukkueenjohtaja oli osannut varautua säähän ja oli hankkinut joukkueelle asianmukaiset varusteet. Montrealista jatkoimme bussilla Quebeciin. Bussimatka kesti kolmisen tuntia. Perillä majoituimme yliopistolle opiskelija-asuntoihin. Matkan ja majoittumisen jälkeen joukkue oli melko puhki eikä enää jaksettu tutustua tarkemmin yliopistoalueeseen ja siellä sijaitseviin urheilupaikkoihin. Suomessa klo oli tuolloin ja oli tärkeätä saada nukuttua univelkaa pois. Seuraavana päivänä oli joukkueen akreditoituminen Quebecin keskustassa. Välittömästi saatuamme akreditoitumisen suoritettua lähti joukkueen kapteeni 14

11 joukkuepalaveriin, jossa selvisi vastustajat ja aikataulut. Järjestäjät olivat kelpuuttaneet I divisioonaan 16 joukkuetta ja jakaneet ne neljään lohkoon. Suomen lohkoon oli arvottu Suomen lisäksi Saksa, Süreté du Quebec/Kanada ja Los Angeles city Fire Departure USA. Turnauksen alkulohkot pelattaisiin kahden erän peleinä ja turnauksen 8 parasta joukkuetta pääsisi jatkoon erävoittojen ja voitettujen pisteiden perusteella. Jatkoon pääseminen ei varmistu edes voittamalla omaa lohkoa jos lohko sattuu olemaan tasainen. Joukkue sai mahdollisuuden harjoitella pelihallissa pallotuntuman hakemiseksi ja matkaväsymyksen poistamiseksi. Harjoitusten aikana ilmeni, että Matti Larkovuon selän oireili ja esti täysipainoiset hypyt. Larkovuon jouduttua sivuun joukkueelle ei jäänyt vaihtomiehiä. Joukkue muodostui siten, että Tommi Ronkainen pelasi passarina, Tuomas Väyrynen ja Jari Salokangas yleispelaajina, Timo Leppämäki ja Petri Kari keskitorjujina, hakkurina Jani Pykäri ja liberona Jyri Linnikko. Kuusikko oli lähes sama, jolla se oli pelannut aikaisemmin poliisien arvoturnauksissa ja -karsinnoissa. Alkusarjan ensimmäinen peli oli Quebecin joukkuetta vastaan. Peli alkoi tasainen ja vähän hermostuneena. Molemmat joukkueet olivat hieman hermostuneita ja ainakin Suomen joukkueen otteissa näkyi vielä matkustaminen. Mitä pitemmälle peli eteni, sen paremmin peli alkoi kulkea. Molemmat erät kääntyivät lopulta muutaman pisteen erolla Suomelle, joka joukkueena pelasi tasaisemmin kuin vastustaja. Seuraava peli oli Los Angelesin joukkuetta vastaan. Alkulämmittelyn ja pelin alun perusteella näytti siltä, että vastustaja olisi heikompi kuin edellinen joukkue. Ensimmäinen erä alkoi Suomen kannalta erinomaisesti ja veimme peliä näyttävillä suorituksilla. Vastusta ei päässyt peliin mukaan ja teki paljon virheitä. Erä tuli selkeästi Suomelle. Toiseen erään vastustaja tuli toisella ilmeellä ja sai pelinsä kulkemaan. Suomen joukkueen peli takerteli ja tehtiin lukuisia virheitä. Vastustaja oli johdossa koko erän ajan aina jatkopisteille asti. Suomen peli parani loppua kohden ja samalla vapautui. Jatkopisteillä Suomen kokemus tuli esiin ja ratkaisi voiton. Pohjanmaan maailmanmestarit Päivän kolmas peli oli Saksaa vastaan. Saksan joukkue oli suuri pettymys varsinkin kun Saksalla on aina ollut hyvä joukkue Poliisien EM-kisoissa. Turnaukseen osallistunut joukkue olisi kuulunut II divisioonaan. Suomen joukkue pelasi kohteliaasti ja antoi vastustajalle kummassakin erässä lähes 10 pistettä. Alkupelien jälkeen laskettiin voitetut ja hävityt pisteet ja näiden tuloksena voitiin todeta Suomen sijoittuneen kolmanneksi alkusarjassa. Puolivälierässä Suomen vastustajaksi tuli Kalifornia. Kalifornian peli oli seuraavana aamuna ja samaan aikaan oli myös Suomen joukkueen hakkurilla Jani Pykärillä osallistuminen sisäsoutuun. Pykärin ollessa soutamassa kuusikko muuttui siten, että Linnikko tuli yleispelaajaksi ja Väyrynen siirtyi hakkuriksi. Pelasimme pelin kuudella miehellä. Larkovuon ollessa hätävarana. Peli Kaliforniaa vastaan oli turnauksen siihen asti parasta peliä. Joukkue onnistui tasaisesti ja erityisesti yleispelaajana pelannut Linnikko näytti taitojaan verkolla. Peli Suomelle ja Välieräpeliin iltaotteluun tuli Venäjän joukkue. Venäjän joukkue näytti epätasaiselta. Joukkueessa näytti olevan 3 erinomaista pelaajaa, passari ja 2 yleispelaaja. Yleispelaajat löivät korkealta ja kovaa ja passari pystyi pyörittämään peliä huonoistakin nostoista. Joukkueen keskimiehet näyttivät olevan heikoin kohta Venäjän joukkueessa. Suomen joukkue palasi samaan kuusikkoon millä se oli pelannut aikaisemmin eli Linnikko liberoksi ja Pykäri hakkuriksi. Venäjän peli alkoi tasaisena ja pelissä näkyi molempien joukkueiden onnistuneen keskittymään peliin. Molempien joukkueiden hyökkäys toimi erinomaisesti. Erässä edettiin tasaisesti. Kumpikaan joukkue ei tehnyt helppoja virheitä ja jokaisesta pallosta taisteltiin. Erän lopussa Suomi sai muutaman puolustuksen ja näistä palloista saatiin erävoitto pistein Erä oli ehkä Suomen parasta peliä koko turnauksessa. Erätauolla muistutettiin pelaajia siitä, että loppuotteluun tarvitaan kaksi erävoittoa ja yksi voitettu ei vielä riitä. Toinen erä alkoi siihen mihin ensimmäinen erä päättyi. Pelin taso pysyi korkeana ja peli oli tasaista. Loppua kohden Venäjä paransi puolustustaan ja ennen peliä arvioidut heikommat keskitorjujat ehtivät vaimentamaan tai puolustamaan Suomen hyökkäyksiä. Venäjä vei väkisin toisen erän hyvällä pelillä. Suomen pelissä oli näkyvissä merkkejä väsymisestä. Erä Venäjälle Kolmanteen ja ratkaisevaan erään lähdettiin hakemaan voittoa rohkealla pelillä. Venäjä oli saanut hengen päälle voittamastaan toisesta erästä. Toinen erä oli pian 4-1. Onneksi Suomikin sai pian pelistä kiinni paljolti Pykärin ansiosta. Pykäri sai pallot kuolemaan ja passari käyttikin häntä runsaasti hyökkäysten päättämisessä. 15

12 Lentopallon II-divisioona uomen kakkosjoukkue taisteli upeasti neljännelle sijalle lentopallon II divisi-oonassa häviten pronssiottelun French National Policelle 2-0 ( 25-17, 25-12). Loppuottelu Suomi-Galgary Kenttäpuolia vaihdettiin tilanteessa 8-8. Venäjä meni vielä kahden pisteen johtoon ja johti Tämän jälkeen Suomi taisteli seuraavat 4 pistettä puolustamalla ja Pykärin hyökkäyksillä. Erä päättyi siten Suomen voittoon ja peli 2-1. Loppuottelussa vastustajaksi tuli Calgary Fire Department. Joukkueessa pelasi kaksi entistä Kanadan maajoukkuepelaaja. Lisäksi toinen keskitorjujista oli vahva hyökkääjä. Passarimme Ronkainen aloitti pelin rohkeasti ja käytti jatkuvasti ykköshyökkäystä, jotka Kari ja Leppämäki päätivät onnistuneesti. Calgary oli selkeästi päättänyt panostaa laitatorjuntaan, koska laitahyökkäys oli toiminut Suomella hyvin turnauksessa. Calgaryn peli alkoi hermostua ja hajoamaan Suomen hyvän hyökkäyksen edessä. Ronkainen alkoi hajottaa peliä laidoille saatuaan Calgaryn keskitorjujat hyppimään keskellä. Maailmanmestarit Jari Salokangas, kapteeni Tuomas Väyrynen Jyri Linnikko Petri Kari Timo Leppämäki Matti Larkovuo Jani Pykäri Tommi Ronkainen Jyrki Mäkikokko, huoltaja Suomen hyökkäys oli vahvaa ja kaikki hyökkääjät onnistuivat erinomaisesti. Suomen pelissä ei näkynyt mitään merkkejä väsymyksestä. Lähes vuorokausi välieräpelistä oli riittävän pitkä aika palautumiseen. Suomen torjunta toimi hyvin ja pystyi sulkemaan Calgaryn yleispelaajien hyökkäykset. Molemmat erät olivat Suomen hallintaa. Ensimmäinen erä oli tiukempi. Ilmeisesti Calgarylta alkoi usko loppua toisessa erässä ja myös väsymystä alkoi näkyä. Suomen joukkue sai ensimmäisestä erästä lisäpotkua pelaamiseen, joka näkyi kentällä viimeiseen asti yrittämisenä ja onnistumisina. Toisen erän loppupuolella Calgaryn toinen yleispelaaja loukkasi jalkansa ja peli keskeytyi joksikin ajaksi. Tauon jälkeen peli jatkui Suomen hallinnalla ja Suomi vei erän ja Maailmanmestaruuden. Kuopion poliisilaitos Lapuan poliisilaitos Nokian poliisilaitos Turun poliisilaitos Helsingin poliisilaitos Turun poliisilaitos Kyrönmaan poliisilaitos Haukiputaan poliisilaitos Helsingin poliisilaitos II-divisioonassa oli mukana kolme lohkoa, joista meidän lohko E ja F pelasivat ottelunsa lähellä sijaitsevassa University Lavalin liikuntahallissa ja lohko G pelasi ottelunsa muualla. Ottelut aloitettiin kahden erän peleinä heti maanantai aamuna klo kevyehköksi ja yksipuoliseksi viikon aikana osoittautuneen aamupalan jälkeen. No olihan siinä vaihtoehtoina murot tai nakit kera juomien. Joka tapauksessa otteluihin valmistauduttiin huolella ja pitkästä matkasta oltiin palauduttu jo kohtuullisesti. Meidän lohkossa pelasimme ensin Clevelandin Fire department/usa joukkuetta vastaan tiukan ottelun 1-1( 19-25,26-24) Vastassamme oli tasainen ja iskuvoimainen joukkue, jolta punnersimme toisen erän tiukan väännön jälkeen. Eero Savolaisen iski voimalla nelospaikalta ja kolmesta sekä Mika Laihorinne säesti keskeltä voitokkaassa toisessa erässä. Myös joukkueemme kovatasoiset naiset Jaana Kumpumäki ja Marja Jaakkola olivat kentällä ja löivät palloa surutta Clevelandin kenttään miesten verkon korkeudelta ja sekös vastustajassa sai aikaan epämääräisiä katseita tyttäriimme!!! Toisen ottelun pelasimme Englannin UK Prison Servicen joukkuetta vastaan. Pisteet Suomelle 2-0 (25-18, 25-20) Vastustaja pelasi loistavaa puolustuspalloa mutta hyökkäys jäi kevyehköksi ja meidän naiset nöyryyttivät heitä olantakaa. Myös Tiina Pispa ja Anne Verlin olivat kentällä suoriutuen pelipaikastaan erinomaisesti. Vastustaja ja ei voinut kuin ihailla heidän suorituksiaan. Valmentaja Timo Kujala osasi käyttää vaihdot mallikkaasti ja vastustajaa hieman nöyryyttäen olihan kentällä samaan aikaan neljä naista. Kolmannessa pelissä vastassamme oli Ostend Police Belgiasta. Jälleen pelimme 16

13 Mitalijoukkueet taso ei pudonnut hetkeäkään ja voitimme ottelun 2-0 (25-19, 25-23) Miikka Karimo ratkaisi useita palloja laidasta lyöden torjunnan ylitse ja Jyrki Mäkikokko säesti keskeltä ja tarkoilla laitasivalluksilla. Illan viimeisessä pelissä pelasimme jälleen loistokkaasti voittaen New York Cityn palomiehet 2-0 (25-20, 25-23) Tasainen ottelu jossa pienen Suomen pippuriset pelaajat antoivat pelinäytettä ison kaupungin palomiehille. Jälleen, varsinkin Marja Jaakkola ja Jaana Kumpumäki osoittivat pelitaidoillaan kuinka pallo putoaa ja uppoaa vastustajan kentään vaikka miesten verkolta. Ensimmäisen päivän jälkeen olimme lohkossamme siis toisena ja näin varmistimme jatkomme kohden mitalipelejä. Lohkon voitti Cleveland Fire Department. Tiistaina, toisen pelipäivän aamuna edellisen päivän neljä ottelua tuntui jo jaloissa ja koko kropassa mutta mahdollisuutemme mitaleihin oli edelleen mielessä. Mukana jatkossa olivat kahdeksan parasta joukkuetta. Toisen päivät ottelut sujuivat kuitenkin edellisen malliin ja saimme rutistettua itsemme lähemmäs mitaleja.osa joukkueemme pelaajista osallistui muihin lajeihin ja tämän päivän saimme ahkeroida pienemmällä joukkueella. Keskiviikkona ratkaistiin mitalit. Olimme valmistautuneet jälleen kukin ravitsevalla aamupalalla ja huolellisella venyttelyllä otteluihin ja olihan meillä mukana koko kakkosen tiimi mukaan lukien tenniksestä vapautunut Heikki Kuusinen ja kultaa korkeudesta hypännyt Miikka Karimo sekä coach Timo Kujala. Ensimmäisessä loppusarjan pelissä vastassamme asettui New Yorkin palomiehet, jotka olimme voittaneet alkusarjassa suoraan 2-0. Nyt vastustaja oli ilmeisesti tappiostaan sisuuntunut ja voitti ensimmäisen erän Toisessa erässä hakkurimme Eero Savolainen väläytteli jälleen luijia iskujaan ja Mika Laihorinne onnistui keskeltä ylittämään torjunnan. Taistelimme tasaväkisesti voitosta koska voittaja etenisi loppuotteluun.olimme jopa eräpallotilanteessa ja syöttämään asteli Jyrki Mäkikokko jonka hermo ei pitänyt tiukassa kansainvälisessä pelissä vaan hän rääppäisi syötön verkkoon. Emme saaneet erää katkaistua ja New York voitti toisenkin erän pistein Vastustajan passari osasi nyt heittää yli puolet passeista noin kaksi metriselle hakkurille, jota torjuntamme ei saanut kiinni. Tässä ottelussa mainittavinta oli Marja Jaakkolan näyttävä tuuletus onnistuneen iskuyönnin jälkeen, jota päätuomari ei voinut olla tuomitsematta, antaen Marjalle keltaisenkortin. Runsaslukuisen yleisön ja vastustajankin sympatiat olivat kuitenkin Marjan puolella. Tappio luonnollisesti harmitti kaikkia koska olihan toisen erän voitto jo niin lähellä. Pronssiottelussa vastaamme asettui French National Police. Aikaisemmin emme olleet heitä vastaan pelanneet koska heidän alkusarjan pelinsä olivat eripaikassa. Tässä ottelussa vastustaja tuntui olevan joka osa-alueella niskanpäällä ja edellisen pelin tappio ilmeisesti kaiversi edelleen meidän pelaajia. Hävisimme ensimmäisen erän Toisessa erässä coach Kujala teki kaiken mahdollisen ja mahdottoman mutta mikään ei tuntunut auttavan. Allekirjoittaneen passarin passit alkoivat hyytymään ja SM liigassa ensikaudellakin pelaava Marja Jaakkola vaihdettiin heittämään passeja Marja löysikin loistavilla passeillaan laitamiehet Karimon ja nyt selvästi pirteämmin pelanneen Mäkikokon sekä Savolaisen, jonka lyönneissä oli jälleen pontta. Myös keskeltä Laihorinne ja Kuusinen saivat tapettua palloa hyvin ja Jaana Kumpumäki jatkoi erinomaisia rohkeita lyöntejään laidasta sekä nosti palloja tarkasti passarille. Tiina Pispa ja Anne Verlin onnistuivat myös omissa rooleissaan mainitsemisen arvoisesti. Huomion arvoinen seikka oli, että muissa 15:sta II-divisioonan joukkueessa kuin Suomen joukkueessa naispelaajia ei ollut. Naisemme pelasivat siis erinomaisesti ja tasavertaisesti tätä sarjaa. Ranskalaiset olivat kuitenkin tässäkin toisessa erässä selvästi meitä parempia voittaen erän pistein Näin olimme saavuttaneet kunniakkaan neljännen sijan vaikka ei se meitä paljoa lohduttanut. Finaalissa pelasivat Cleveland Fire Department/USA ja New York City Fire Department/USA. Ottelu oli tasaväkinen kamppailu kullasta. Siinä kuitenkin Cleveland oli tasavahvempi ja punnersi voiton ottaen II-divisioonan mestaruuden. Pieni lohtu oli meille se, että olimme voittaneet New Yorkin aikaisemmin 2-0 ja toisen pelin he voittivat tiukasti. Cleveland joka voitti mestaruuden, heitä vastaan pelasimme alkuerässä tasan 1-1. Vaikka kroppa suorastaan ulvoi kivusta jo tässä vaiheessa seuraavina viitenä päivänä edessä olivat sisä-ja ulkobiitsit mitalisateen kera. Capt/lib/pas.M.J. 17

14 Ei kullan kiiltoa, mutta mitalisadetta kumminkin Marja Jaakkola ja Tiina Kari aikka kolme päivää oli rehkitty sisällä lentopallon parissa ja tuloksena oli kultaa ja kunnioitettava neljäs sija ei kisoihin urakoimaan lähteneelle Suomen joukkueelle ollut tarjolla lepoa. Lentopallosta siirryttiin biitsin puolelle, mutta neljännen päivän biitsipeleissä ei kuitenkaan kaunista ulkoilmaa näkynyt, sillä sisäbiitsi pelattiin nimensä mukaisesti sisällä. Lajina sisäbiitsi oli kaikille uusi kokemus, sillä Suomessa ei lajia harrasteta, vaan laji on lentopalloa harrastavien kanukkien ja jenkkien lempilajeja. Toiset poliisi-biitsin jäsenistä alkoivat latailemaan akkujaan jo päälajia, eli normaalia ulkona pelattavaa beachvolleyta varten eivätkä täten lähteneetkään mukaan sovittamaan hikisiä sisäpelikenkiä neljättä päivää peräjälkeen. Pelipaikalle seikkailikin kuusi Suomen joukkuetta, jotka kaikki huokuivat turnauskestävyyttä ja itsevarmuutta. Miesten sisäbiitsi Miesten puolella poliisi-biitsin parit etenivät kaaviossa vahvasti. Varsinkin Pykäri ja Väyrynen pelasivat tuttuun tyyliinsä näyttävästi, kunnes neljännen päivän rasitukset kävivät liian suuriksi ja he joutuivat jättämään leikin kesken. Myös Savolainen ja Leppämäki taistelivat kunniallisesti, kunnes Leppämäen selkävaivat ottivat Timosta niskalenkin. Tässä vaiheessa joukkue Larkovuo Salokangas Kari huomasi, että mahdollisuudet mitaleille ovat olemassa. Mahdollisuuden havaitsi varsinkin kokenut Larkovuo, joka rauhallisella tyylillään piiskasi joukkueensa huippuiskuun. Isku riitti lopulta pronssiseen mitaliin. Finaalissa mestaruuden nappasi Venäjän joukkue jättäen hopealle Toronton härät. Ikämiehissä ei Suomen joukkue Mikko Junno ja Mika Laihorinne jättänyt ketään kylmäksi. Mikko ja Mika näyttivät mallia siitä, että suomalaisella sisulla jaksetaan loppuun asti. Tuloksena hieno kolmas sija! Naisten sisäbiitsi Jos joutuivat miehet urakoimaan, niin ei naiset sen helpommalla päässeet. Tiina ja Marja sekä Anne ja Jaana etenivät kaavioissaan mallikkaasti kohti loppupelejä. Tiinalle ja Marjalle tuli loppupelien aattona vastaan Barcelonan sisäbiitsin voittaja pari USA:sta jotka saivat tällä kertaa lähteä turnauksesta ilman mitalia, sillä kaavion mukaan yhdestä tappiosta joutui ulos. Jos tämä voitto maistuikin todella makoisalta, ei seuraava voitto Tiinalle ja Marjalle ollutkaan niin makoisa sillä seuraavaksi vastaan tulivat Anne ja Jaana, jotka jäivät tappionsa myötä neljänsiksi. Loppuotteluun Kanadan tyttöjä vastaan ladattiin kaikki peliin ja ensimmäisen erän voitto Marjalle ja Tiinalle. Ottelu kuitenkin kääntyi kanadalaisille ja voitto heille, kahden pisteen erolla. Näin odotettu kulta himmeni hopeaksi ja Tiinan kaulaan pujotettiin jo toinen hopeamitali. Tuore rauta rouva kävi lentopallopelien välissä soutamassa mitalin kaulaansa ja piti huolen myös siitä, ettei Marjankaan tarvinnut kisoista ilman mitalia kotiin lähteä Vaikka menestys naisten ja miesten sisäbiitseissä oli ehkä odotettuakin parempi, ei mitalijuhlia kuitenkaan ehditty viettämään, sillä aurinko oli jo laskemassa ja seuraavana aamuna oli vastassa jo uudet koitokset. 19

15 Maailmanmestarit Jaana Kumpumäki ja Anne Verlin Naisten beach volley Quebecissä eitsemänteen kilpailupäivään piti odottaa, että pääsimme päälajimme kimppuun, eli naisten beachvolley kilpailuun. Sää suosi edelleen meitä ja aurinko porotti jo aamusta täydeltä taivaalta ja päivän aikaan mittari nousi varmasti yli +30 asteeseen. Suomesta naisten kilpailussa oli mukana kaksi joukkuetta, eli meidän tiimi, Anne Verlin ja Jaana Kumpumäki, sekä Marja Jaakkola ja Tiina Kari. Muut joukkueet tulivat lähinnä Kanadasta ja Jenkeistä sekä yksi joukkue Italiasta. Kilpailut al- koivat heti aamusta alkukarsinnoilla. Suomen joukkueet oli laitettu eri lohkoihin, mikä oli tietysti hyvä asia, tavoitteeksi laitettiin kohtaaminen finaalissa Joukkueita oli mukana yhteensä 18, tosin muutama joukkue oli luovuttanut jo kättelyssä, eikä saapunut paikalle ollenkaan. Alkulohkoja oli neljä ja jokaisessa lohkossa oli neljä joukkuetta. Marja ja Tiina olivat ylivoimaisia omassa lohkossaan ja voittivat kaikki pelit puhtaasti 2-0. Meidän lohkoon osuikin sitten, jos ei nyt kovimmat, niin ainakin suurikokoisimmat parit, ja vaikka tässä ei itse kovin pieniä ollakaan, niin kylläpä siinä oli ihmettelemistä, kun vastustaja on vielä puoli päätä pidempikin. No, se ei onneksi kertonut kaikkia, sillä pelasimme tasaisen alkulohkon, kaksi voittoa ja kaksi tasapeliä. Pisteet ynnättynä, mekin kuitenkin voitimme lohkomme. Näistä tilanteista oli mukava meidän molempien joukkueiden jatkaa eteenpäin! Seuraavaksi lähdettiin etenemään niin, että lohkon voittajat kohtasivat toisen lohkon nelosen ja lohkon toiseksi tulleet toisen lohkon kolmannet. Näistä peleistä voittajat pääsivät kahdeksan parhaan 22

16 Kumpumäki lyö joukkoon. Molemmat meidän joukkueista sai siis lohkoneloset vastaan ja kuten arvata saattaa pelit sujuivat ongelmitta ja molemmat tiimit pääsivät kasin sakkiin. Sitten alkoivatkin raskaat ja verta ja hikeä vaativat taistelut pääsystä neljän parhaan joukkoon, välieriin. Meinasipas siinä meidän joukkuetta vähän jännittää, kun vastaan tuli Jenkkisisarukset, jotka kaksi vuotta sitten Barcelonassa voittivat maailmanmestaruuden ja pyörittivät meitäkin finaalissa melko hurjalla vauhdilla. Mutta ei siinä auttanut, kun laittaa asenne kohdilleen ja syöksyä itseluottamusta uhkuen taisteluun. Taistelu olikin alusta loppuun tiukkaa ja ottelu meni kolmeen erään. Huhu kertoi, etteivät jenkkisiskokset olleet pelanneet ainuttakaan ottelua Barcelonan jälkeen ja treenanneetkin vain muutamia kertoja. Huhu saattoi pitää paikkaansa, sillä vaikka siskokset ovat vanhoja ammattilaisia, alkoi heillä tulla virheitä ja ehkä hieman väsykin, kun me taas saimme hurmoksen aikaan ja taisteltua ottelun meidän piikkiin 2-1. Fiilis pelin jälkeen oli mahtava ja antoi itseluottamusta vielä kassillisen lisää tulevaan taisteluun finaalipaikasta. Verlin, Kumpumäki, Kari ja Jaakkola harjoiskentällä Marja ja Tiina kohtasivat Kanadalaisparin. Tytöt olivat niskan päällä koko matsin, vaikkakin peli meni myös kolmeen erään. Kolmannen erän lopussakin johto oli jo varmalta tuntuva, mutta niin siinä sitten vaan harmittavasti kävi, että kanukit saivat jostakin kummasta sellaisen vaihteen päälle, että voittivat pelin 2-1. Kanadalaiset käyttivät tiukassa paikassa hyväkseen jopa teknistä aikalisää loukkaantumisen vuoksi ja ihmeparantumisen jälkeen heidän pelinsä sujuikin jo sitten paremmin. Niin lähellä, kun se olikin, niin Marja ja Tiina tippuivat, mutta sijoittuivat silti hienosti viidenneksi. Näin jäljellä oli enää neljä joukkuetta. Välierämatsissa meitä vastaan tuli myös tuttu pari, eli Barcelonassa kolmanneksi tulleet Kanadalaiset. Peli alkoi meiltä nihkeästi, liekö Jenkkien voitto vienyt hetkellisesti voitontahdon, koska kanukit veivät eka erän selvästi. Emme kuitenkaan lannistuneet vaan taistelimme itsemme vaikeuksien kautta voittoon 2-1. Kyllä siinä taisi likkoja vähän harmittaa, näytti nimittäin siltä, että joukkue oli satsannut kotikisoihin melkoisesti. Näin olimme raivanneet tiemme tiukkojen matsien jälkeen finaaliin. Vastaan saimme taas Kanadalaisjoukkueen, jota vastaan emme olleet koskaan pelanneet. Kyseinen joukkue oli pelannut tiensä finaaliin mallikkaasti. Päivän aikana siinä, kun seurattiin joukkueita, silmiimme pisti juuri tämä Kanadalaisten joukkue. Likat olivat pelanneet koko päivän todella hienosti ja varman oloisesti. Mutta ei auttanut muu kuin puhallella väsymys ja päivän rasitus pois mielestä ja lähteä kirkastamaan mitalin väriä viime kisoista. Niin kuin välierissä, myös finaalissa, ensimmäinen erä meni meiltä siinä miettiessä, että miten se homma sitten hoidettaisi ja kuin huomaamatta, kanukit veivät eka erän puhtaasti. Jälkeenpäin kuultiin, että mahtava ja äänekäs kannatusjoukkomme oli puhellut toisilleen, että nyt loppu meidän likoilta kunto. Ehkä me se sitten kuitenkin kuultiin ja saatiin siitä sellainen tsemppi päälle, että nyt positiivisesti kuin huomaamatta, voitimme kaksi seuraavaa erää ja MAAILMANMESTARUUDEN!!!! Että jos muilta meinasi usko loppua, niin meiltä ei loppunut! Mikäpä se oli sitten se voiton salaisuus? No, sitähän ei tiedä muut kuin me, mutta paljastetaan nyt sen verran, että sen lisäksi, että osataan ehkä vähän pelatakin, niin kunto osui kohdalleen ja meidän tiimi oli hitsautunut himputin hyvin yhteen. Tunnetaan toisemme kuin omat taskumme ja siltä pohjalta saimme tsempattua toinen toisemme oikealla tavalla sellaiseen taistelutahtoon, että lopputulos on historiaa!!! Näin jälkeenpäin kiitämme vielä Suomen joukkuetta, joka tsemppasi meitä loppuun asti ja jaksoi äänekkäästi kannustaa. Suomen lippujen liehuessa on hieno pelata ja sellaisen kannustuksen jälkeen ei meillä ollut muuta mahdollisuutta kuin voittaa, KIITOS!!! Paluu arkeen on tapahtunut, mutta ajatukset ovat jo molemmilla todella kaukana, eli Australiassa, missä kahden vuoden päästä taistellaan taas maailmanmestaruuksista. Kun ikä ei tule vielä vastaan ja intoakin riittää, niin sinne lähdetään vielä taistelemaan, uhallakin!!! 23

17 Turnauksen 9. Väyrynen ja Pykäri vastaan Galgaryn palomiespari, joka oli hopealla Miesten beach volley Quebecissä iesten biitsiin oli Quebecissä ilmoittautunut 76 joukkuetta. Pelejä edeltäneenä iltana olleessa teknisessä palaverissa ilmeni, että jonkin verran oli tullut peruutuksia. Teknisessä palaverissa ilmeni myös, että joukkueet jaetaan kolmen ja neljän joukkueen alkulohkoihin. Lohkojen kaksi parasta jatkavat A-divisioonassa ja loput B- divisioonassa. Normaaleista biitsin säännöistä poiketen, joukkueissa sai olla yksi vaihtomies. Käytännössä vaihtoja ei juurikaan nähty, sillä suurin osa joukkueista pelasi normaaliin tapaan kahdella pelaajalla. Poliisi-Biitsin pareissa jouduttiin tekemään muutamia muutoksia loukkaantumisten vuoksi. Pelipäivän aamuna meillä oli kasassa viisi virkeää joukkuetta, joissa oli seuraavanlaiset kokoonpanot: Jyrki Mäkikokko Heikki Kuusinen Miikka Karimo, Jari Salokangas Petri Kari Eero Savolainen, Jyri Linnikko Tommi Ronkainen, Mika Laihorinne Mikko Junno ja Jani Pykäri Tuomas Väyrynen. Pelit pelattiin Quebecin keskustan tuntumassa olleessa puistossa, jonne oli raken- Tommi Ronkainen ja Jyri Linnikko 24

18 Heikki Kuusinen ja Jyrki Mäkikokko nettu kahdeksan hyvälaatuista kenttää. Pelipaikalla huomasimme, että paikalla oli myös tuttuja pareja edellisistä kisoista. Tunnistimme muun muassa Escalanten veljekset, jotka olivat Barcelonan kisoissa kolmansia. Alkulohkon peleissä huomasimme, että lohkot olivat hyvinkin eritasoisia. Toisissa lohkoissa pelattiin tasaisia vääntöjä, kun taas toisissa oli selkeät tasoerot. Alkulohkojen jälkeen meidän joukkueistamme jatkoi A-divisioonaan Salokangas Kari Savolainen, Linnikko Ronkainen ja Pykäri Väyrynen. B-divisioonassa pelejä jatkoivat Mäkikokko Kuusinen - Karimo ja Laihorinne Junno. Molemmissa divisioonissa joukkueet rankattiin alkulohkojen eräpisteiden perusteella ja sijoitettiin tappiokaavioon. Kaaviopelien alkaessa alkoi myös turnauksen järjestely tökkiä aikataulun osalta. Kaaviopeleihin ei ollut minkäänlaista etukäteisaikataulua. Useista tiedusteluista huolimatta kukaan ei tiennyt, onko seuraava peli tunnin vai viiden tunnin päästä. Epätietoisuus vaikeutti jonkin verran valmistautumista peleihin. Tästä epätietoisuudesta kärsi ehkä eniten Pykäri Väyrynen. Heille oli tullut ensimmäiselle kierrokselle vapaavuoro, korkean rankkauksen ansiosta. Yhtäkkiä heidät kuitenkin kuulutettiin infopisteeseen ja kerrottiin, että B-divisioonasta oli nostettu venäläispari A-divisioonaan ja heidän välinen pelinsä alkaisi tuota pikaa. Kyseinen muutos oli vielä käsittämättömämpi siksi, että venäläispari oli pelannut jo yhden pelin B-divisioonan kaaviossa. Onneksi Pykäri Väyrynen hoiti voiton kotiin tiukan vääntämisen jälkeen! Pelit sujuivat muiltakin suomalaisilta sikäli mallikkaasti, että kaikki pääsivät jatkamaan pelejä myös seuraavana päivänä. Taistelu mitalista Ensimmäisen päivän pelit jouduttiin lopettamaan ennen aikojaan paikalle osuneen myrskyn vuoksi. Muuten kelit kyllä suosivatkin kisoja. Toisena päivänä suomalaisjoukkueet taistelivat hyvin ja uhrautuvasti, vaikka pelaajien otteissa alkoi näkyä väsymys. Olihan biitsiä edeltäneet päivät (4) tahkottu lentopalloa salissa. Tappiokaavio oli tehty 32:lle joukkueelle. Kaavio erosi Suomessa käytettävästä kaaviosta siinä mielessä, että kaavion voittajapuolelta pääsi suoraan finaaliin. Voittajapuolen välierän hävinnyt joukkue sai vähintään pronssin ja pääsi pelaamaan uuden välierän tappiopuolelta tullutta joukkuetta vastaan. Suomalais-joukkueista pisimmälle sinnitteli Linnikko Ronkainen, joka viimeisessä tappiopuolen pelissä hävisi Calgaryn palomiesparille 2 1. Voittamalla kyseisen pelin olisivat he varmistaneet pronssimitalin ja pääsyn välierään pelaamaan finaalipaikasta. Nyt siis sijoitus oli neljäs. Taaskaan ei ollut siis Jyrin vuoro päästä mitalleille, edellisten kisojen neljäs sija ei kirkastunut pariakaan vaihtamalla, ehkä kolmas kerta tuo toivotun tuloksen? Turnauksen ylivoimaiseen voittoon ylsi Toronton palomiespari, jossa pelasi 42 vuotias Mark Dunn. Paikalla liikku-neiden huhujen mukaan Dunn olisi pelannut biitsiä Atlantan olympialaisissa 96. Huhu saattoi pitää paikkansa, sillä sen verran kovassa kunnossa mies näkyi olevan iästään huolimatta. 25

19 Pronssimitalistit Linnikko ja Jaakkola sekä hopeamitalistit Kumpumäki ja Ronkainen Seka beach volley Quebecissä li viimeinen kilpailupäivä Quebecissä ja edessä yksipäiväinen sekajoukkueiden beach volley-turnaus. Meidän porukastamme oli neljä joukkuetta mukana ja niiden kokoonpanot olivat seuraavat: Verlin-Väyrynen, Kari-Kari, Jaakkola-Linnikko ja Kumpumäki-Ronkainen. Ronkainen ja Kumpumäki Päästyämme pelipaikalle katselivat varsinkin miehet kenttien olevan jotenkin oudon näköiset. Pian selvisikin, että pelit pelataan naisten verkolla (korkeus 224 cm). Tuossa vaiheessa kävi mielessä, että parimetriset Peppe ja Värre taitavat dominoida verkkopeliä melko suvereenisti. Kohta selvisi lisäksi, että kentälle vedetään kolmen metrin rajaviiva. Eipä siinä mitään, sitten alkoikin uusien sääntöjen opettelu. Seka-beachin säännöt lyhy- 26

20 Jaakkola ja Linnikko käisyydessään: - naisille kaikki on sallittua - miehet eivät saa hypätä kolmen metrin viivan etupuolelta (mikäli hyppää, pitää toimittaa pallo toiselle puolelle verkon alapuolella tapahtuvalla kosketuksella) - miehet eivät saa hyökätä alaviistoon muuten kuin hyppäämällä kolmen metrin rajan takaa - miehet eivät saa torjua - muuten säännöt olivat normaalit beach volley-säännöt Pelit alkoivat alkulohko-otteluilla. Kaikki parimme oli sijoitettu eri lohkoihin ja kaikki selvittivät tiensä puolivälieriin. Puolivälierissä Verlin-Väyrynen otti mittaa olympiakävijä Mark Dunnista pareineen. Jaakkola-Linnikko saivat vastaansa Kanadan joukkueen ja Karit pelasivat Kumpumäki-Ronkaista vastaan. Jäipä noista puolivälieristä mieleen miespuolisen Karin juoksut kulmasta kulmaan uskomattomia pelastuksia tehden ja kovat iskulyönnit Kumpumäkeä kohti. Noita lyöntejä Kumpumäki kuitenkin nosteli lähes 100%:sella varmuudella ja ehkäpä juuri sen ansiosta/vuoksi Karit tippuivat turnauksesta. Mark Dunn pystyi parinsa kanssa nujertamaan Verlin-Väyrysen, mutta toisena suomalaisparina välieriin selvisi Jaakkola-Linnikko. He voittivat kanadalaisparin, josta toinen osapuoli oli pelannut edellisenä päivänä naisten finaalissa. Välierävaiheessa otteluparit olivat Kanada vastaan Yhdysvallat/Saksa ja Suomi vastaan Suomi. Tällä kertaa Kumpumäki- Ronkainen selvisi ottelusta voitokkaana ja jatkoi finaaliin Jaakkola-Linnikon jäädessä taistelemaan pronssisista mitaleista. Pronssiottelussa Jaakkola-Linnikko kukisti Kanadan parin. Linnikon mukaan olympiamies Dunn oli osoittanut pieniä turhautumisen merkkejä kun Suomen pari oli edennyt kikkaillen ja voimiaan säästäen voittoon. Jaakkola-Linnikolle siis pronssia hyvän esityksen jälkeen! Finaalissa oli Kumpumäki-Ronkaisella vastassaan joskus toisiaan vastaan sotineistakin maista koottu joukkue. Naisen osaa tuossa joukkueessa hoiti Barcelonassa siskonsa kanssa voiton napannut yhdysvaltoja edustava taituri ja miesten lippua piti korkealla saksalainen vikkelä takakenttäspesialisti, joka sijoittui parinsa kanssa kymmenen parhaan joukkoon miesten turnauksessa Quebecissä. Itse ottelussa Yhdysvallat/Saksa piti ohjat käsissään lähes koko ajan. Ensimmäinen erä oli kyllä tiukka ja katkesi muistaakseni kahden pisteen erolla, mutta varsinkin toisessa erässä kaapin paikka tuli selväksi. Kumpumäki-Ronkainen tekivät kokonaisuudessaan enemmän virheitä kun vastaavasti toisella puolella verkkoa onnistui lähes joka suoritus. Tätä ei kuitenkaan murehdittu, eikä hopeaa hävetty, vaan se otettiin mielellään vastaan. Henkilökohtaisesti olen sitä mieltä, että nuo tätä sekapeliä varten tehdyt sääntömuutokset tekivät pelistä mielenkiintoisen ja päivän aikana nähtiin pitkiä palloralleja. Muutosten ansiosta ei ollut niin selvää syötetäänkö miehelle vai naiselle. Kaiken kaikkiaan päivä oli onnistunut ja sopiva lopetus turnausviikolle. Pelit pelattiin tosissaan, mutta ei hampaat irvessä ja tuloksena oli hopeaa ja pronssia Suomeen! 27

21 Pekka Seppäsen tyylinäyte (JL) Kuvat : Juha Loikkanen, JL, Joakim Knutar, JK Helsinki Naiset/Miehet Kesän ensimmäisen Audi Beach Volley Pro Tourin mittelyt on saatu päätökseen Helsingin Hietalahden uimarannalla. Ennakkosuosikit olivat odotetun vahvoja. Ensimmäisen osakilpailun voitti naisissa ylivoimaiseen tyyliin Emilia ja Erika Nyström. Nyströmin siskokset eivät hetkellisiä nukahtamisia lukuun ottamatta olleet missään vaiheessa vaikeuksissa, vaan dominoivat selkein ottein tilanteita kentällä. Loppuottelussa kukistui Tiia Pråhl ja Annikki Laine. Pråhl ja Laine eivät suinkaan luovuttaneet helpolla, mutta kuvaava oli heidän kommenttinsa Nyströmeistä pelin jälkeen: onhan ne ammattilaisia. Naisten pronssimitalit nappasi Annikki Haapala ja Hanna-Kaisa Torkkeli. Miesten puolella oli vääntö voitosta huomattavasti tiukempaa kamppailua. Molemmissa välierissä kamppailtiin sen verran tosissaan, että pelit venyivät kolmanteen erään. Loppuotteluun tiensä raivasivat Kai Liukkonen ja Toni Kankaanpää sekä turnausrankingin ykköset Teemu Tolonen ja Pekka Seppänen. Pronssiotteluun jätettiin Lasse Maijala ja Tero Leikas vastassaan Jussi Tommola ja Petri Sainio. Miesten loppuottelun käänsi puolelleen viime vuoden SM hopeamitalistit Teemu Tolonen ja Pekka Seppänen. Voitettiin revanssiottelu, iloitsi Teemu Tolonen, koska loppuotteluparit kohtasivat jo aiemmin päivällä ja silloin kävi toisinpäin. Tolonen ja Seppänen keskittyvät seuraavaksi kansainvälisiin, koska heidänkin tähtäimissään on kansainvälinenkin menestys. Pronssille miehissä kiri Lasse Maijala ja Tero Leikas. Tampere Naiset Tampereella kisattu Audi Beach Volley Pro Tour 2005 osakilpailu saatiin päätökseen ennakkoasetelmien mukaisesti, kun turnausrankingin kärkijoukkueet valtasivat ensimmäiset sijat. Ranking ykkösinä turnaukseen lähteneet Annikki Laine ja Tia Pråhl etenivät koko turnauksen ajan vakuuttavasti ja raivasivat tiensä loppuotteluun saakka ilman tappioita. Välierässä Laine/Pråhl saivat vastaansa hieman yllättäen rankingissa toisena olleet Nora Isomäen ja Annika Haapalan, jotka joutuivat taipumaan aiemmin voittajakaaviossa Katri Korpisaarelle ja Taru Pokille. Vähintään yhtä vakuuttavasti loppuotteluun tiensä siten selvitti Korpisaari/Pokki. Heidän välierävastus Kati Rinne ja Anni-Leena Träskbäck kaatui selvin luvuin ja odotettavissa olikin mielenkiintoinen finaali, sillä kumpikaan, Laine/Pråhl tai Korpisaari/ Pokki eivät olleet koskaan parina voittaneet Pro Tourin osakilpailua ja nälkä oli kova. Loppuottelu lähti käyntiin täysin Laine/Pråhlin määrätessä tahdin ja ensimmäisen erän he voittivatkin aivan pystyyn Toiseen erään Korpisaari/Pokki kuitenkin terästäytyi ja erityisesti Katri Korpisaari äityi sen verran tuliseen syöttötyöskentelyyn, että yhtä äkkiä oltiinkin tasatilanteessa 1-1 ja ratkaisua jouduttiin hakemaan kolmannesta erässä. Kolmas erä oli beach volleyta parhaimmillaan ja siinä nähtiinkin peräti 6 ottelupalloa, ennen kuin ratkaisu löytyi joka oli ottelun luonteelle tyypillisesti Korpisaaren kenttään tälläämä ässäsyöttö. Pelin jälkeen Taru Pokki iloitsi, että kyllä hyvällä valmentajalla on merkitystä. Edellisen viikonlopun viidennestä sijasta sisuuntuneena he harjoittelivat Suomen ja Norjan päävalmentajien ohjauksessa alkuviikon ja se osoittautui tehokkaaksi. Pronssiottelussa Isomäki/Haapala ei juurikaan jättänyt Kati Rinteelle ja Anni-Leena Träskbäckille mahdollisuuksia, vaan selkein ottein nappasi kolmannen sijan. Isomäki/Haapala dominoi kiertueen osakilpailuja viime kesänä, mutta tälle kesälle molempien oli määrä pelata uusien parien kanssa. Isomäen piti kiertää turnauksia Saara Loikkasen ja Haapalan Riikka Lehtosen kanssa. Aiotut parit ovat kuitenkin molemmilla loukkaantuneina ja tämän vuoksi viime vuoden SM hopeamitalistit palasivat yhteen tavoitteenaan kerätä alkukaudesta rankingpisteitä, jotta sitten tervehtyneiden parien kanssa voi jatkaa loppukesän. 28