Oppilaitoskohtainen opiskeluhuoltosuunnitelma. Invalidiliitto ry

Transkriptio

1 Oppilaitoskohtainen opiskeluhuoltosuunnitelma Invalidiliitto ry Hyväksytty Validia Ammattiopiston johtoryhmässä

2 Sivu 1 / 20 SISÄLLYS 1. Opiskeluhuollon kokonaisuus Validia Ammattiopistossa Hyvinvointia koskevien tavoitteiden asettaminen ja arvio opiskeluhuollon kokonaistarpeesta Yhteisöllinen opiskeluhuoltotyö osana opetusta, ohjausta ja arjen tukea Validia Ammattiopiston oppimista ja hyvinvointia tukevat palvelut Validia Ammattiopiston yhteisöllisen ja monialaisen yhteistyön organisoiminen Opiskelijoiden varhainen tuki ja arjen huolenpito Yksittäisen opiskelijan asian käsittely opiskeluhuollon monialaisessa asiantuntijaryhmässä Yhteistyön järjestäminen huoltajien kanssa Oppilaitoksen sijaintikunnan järjestämät opiskeluhuollon palvelut Erikoissairaanhoidon kehittämisehdotukset uusiksi toimintatavoiksi Tiedonhallinta, opiskeluhuollon kertomus, opiskeluhuollon rekisteri ja tietosuoja Oppilaitosympäristön hyvinvoinnin ja turvallisuuden edistäminen Laadunhallinta ja omavalvontasuunnitelma Kehittämistoimenpiteet lukuvuonna Liite 1. Opiskelijoiden kokemat tarpeet... 18

3 Sivu 2 / Opiskeluhuollon kokonaisuus Validia Ammattiopistossa Oppilas- ja opiskelijahuoltolain (1287/2013) mukaan opiskeluhuollolla tarkoitetaan opiskelijan hyvän oppimisen, hyvä psyykkisen ja fyysisen terveyden sekä sosiaalisen hyvinvoinnin edistämistä ja ylläpitämistä sekä niiden edellytyksiä lisäävää toimintaa oppilaitosyhteisössä. Yhteisöllinen opiskeluhuoltotyö on ensisijainen toimintatapa. Koulutuksen järjestäjällä ja oppilaitoksen henkilökunnalla on ensisijainen vastuu oppilaitosyhteisön hyvinvoinnista ja oppimisympäristön turvallisuudesta. Lisäksi opiskelijoilla on oikeus laissa säädettyyn yksilökohtaiseen opiskeluhuoltoon. Opiskeluhuoltoon sisältyvät koulutuksen järjestäjän hyväksymän opetussuunnitelman mukainen opiskeluhuolto sekä opiskeluhuollon palvelut, joita ovat psykologi- ja kuraattoripalvelut sekä opiskeluterveydenhuollon palvelut. Opiskeluhuoltoa tulee toteuttaa opetus- ja sosiaali- ja terveystoimen monialaisena suunnitelmallisena yhteistyönä opiskelijoiden ja heidän huoltajiensa sekä tarvittaessa muiden yhteistyötahojen kanssa. Koulutuksen järjestäjä vastaa siitä, että opiskeluhuollon toteuttamista, arviointia ja kehittämistä varten laaditaan oppilaitoskohtainen opiskeluhuoltosuunnitelma. Opiskeluhuollon suunnitelman sisällys perustuu oppilas- ja opiskelijahuoltolain 13 :ään ja Opetushallitus on antanut määräyksen oppilaitoskohtaisen opiskeluhuoltosuunnitelman laatimiseksi ammatillisten perustutkintojen perusteissa (10/011/2014) ja valmentavan ja kuntouttavan opetuksen opetussuunnitelman perusteissa (11/011/2014). Opiskeluhuoltosuunnitelma on laadittava yhteistyössä oppilaitoksen henkilökunnan, opiskelijoiden ja heidän huoltajien kanssa. Suunnitelma on tarkistettava vuoden kuluessa siitä, kun kunnan lasten ja nuorten hyvinvointisuunnitelma (417/2007) on tarkistettu. Nyt käsillä oleva suunnitelma on Validia Ammattiopiston opiskeluhuoltosuunnitelma. Suunnitelmassa kuvataan Validia Ammattiopiston opiskelun tuen palvelukokonaisuus ja lain suunnitelmalta edellyttämät muut oppilaitoksen toimenpiteet yhteisöllisen opiskeluhuollon edistämiseksi ja tarvittavien tukitoimien järjestämiseksi. Tämä suunnitelma on voimassa lukuvuoden , minkä jälkeen se päivitetään vastaamaan kansallisia uudistuksia. Validia Ammattiopistossa opiskeluhuollon kokonaisuus koostuu yhteisöllisestä opiskelun ja hyvinvoinnin tuesta, yksilölähtöisestä opiskeluhuollosta sekä kunnan järjestämistä opiskeluhuollon ja opiskeluterveydenhuollon palveluista. Oppilaitoksessa on laadittu työntekijöiden käyttöön ammatillisten perustutkintojen perusteiden yhteiseen osaan liitettävä Oppimisen ja hyvinvoinnin tuki opetuksessa käsikirja. Ammatillisten perustutkintojen yhteisen osan ja valmentavan ja kuntouttavan opetuksen opetussuunnitelman perusteiden edellyttämät dokumentit on julkaistu oppilaitoksen Intrassa.

4 Sivu 3 / 20 Kuva 1. Validia Ammattiopiston oppimisen ja hyvinvoinnin tuen kokonaisuus 2. Hyvinvointia koskevien tavoitteiden asettaminen ja arvio opiskeluhuollon kokonaistarpeesta Opiskelijoiden oppimista ja hyvinvointia tukeva toiminta ja palveluiden sisällöt ja toteutus suunnitellaan siten, että ne - edistävät opiskelijan opintojen etenemistä, - vahvistavat opintojen ja työllistymisen edellyttämiä voimavaroja, - edistävät opiskelijan fyysistä ja psyykkistä terveyttä, - lisäävät sosiaalista hyvinvointia ja - tukevat työkyvyn edellyttämien taitojen kehittymistä. Yhteisöllisen opiskeluhuollon toteutuksessa vahvistetaan opiskelijoiden osallisuutta ja nuorten kehitykseen liittyvien kysymysten huomioimista toimintatapojen valinnassa. Opiskelijoiden asumispalveluissa tavoitteet asetetaan vammaisten henkilöiden ympärivuorokautisten palveluiden valvontaohjelman asettamien vaatimusten pohjalta. Toimintayksikölle tullaan laatimaan lukuvuonna toimintasuunnitelma, jossa määritellään millaisiin tarpeisiin palvelulla pyritään vastaamaan. Validia Ammattiopiston opiskeluhuollon toimenpiteet määritellään oppilaitostason opiskeluhuollon toimintasuunnitelmassa ja niistä johdetaan tavoitteet osaamisalueiden toimintasuunnitelmiin.

5 Sivu 4 / 20 Oppilaitostason ryhmä vastaa toiminnastaan oppilaitoksen johtoryhmälle. Myös muiden hyvinvointityön osa-alueiden odotetaan huomioivan opiskelijoiden hyvinvoinnin osana omia toimintasuunnitelmiaan. Kuntatason tavoitteet asetetaan koulutuksenjärjestäjien yhteisessä ohjausryhmässä. Tavoitteiden asettamisessa hyödynnetään arvioinnissa kerättävää asiakastietoa (kts. laadunhallinta ja omavalvonta ja liite 1.). Lukuvuoden toiminnassa huomioidaan erityisesti opiskelijoiden ja ulkopuolisten arviointien esiin tuomat tarpeet (liite 1.). Tulokset arvioidaan vuonna 2015 osana johdon katselmointia. 3. Yhteisöllinen opiskeluhuoltotyö osana opetusta, ohjausta ja arjen tukea Yhteisöllisellä opiskeluhuollolla tarkoitetaan toimintakulttuuria ja toimia, joilla koko oppilaitosyhteisössä edistetään opiskelijoiden oppimista, hyvinvointia, terveyttä, sosiaalista vastuullisuutta, vuorovaikutusta ja osallisuutta sekä opiskeluympäristön terveellisyyttä, turvallisuutta ja esteettömyyttä. Validia Ammattiopistossa hyvinvointia edistävä yhteisöllinen opiskeluhuoltotyö ja yksilökohtainen monialainen opiskeluhuoltotyö koostuvat seuraavista asioista: 1. Yhteisöllinen toimintatapa 2. Opiskelijoiden varhainen tuki ja arjen huolenpito 3. Yksilöllinen ohjaus ja tuki 4. Oppilaitoksen hyvinvoinnin ja turvallisuuden edistäminen Yhteisöllisen opiskeluhuoltotyön toteuttamisalueena on luokka, muu ryhmä tai koko yhteisö. Monialainen yhteisöllinen työ toteutuu Validia Ammattiopistossa kaikilla oppimisen, opetuksen ja tuen osa-alueilla: 1. Opetus ja oppiminen 2. Opinto-ohjaus, ura- ja ammatinvalinta 3. Opiskeluhuollon ja asumisen tuki Opetuksessa yhteisöllisyyttä on yhteistyö ja tiedon välittäminen eri ammattiryhmien kesken. Opetuksen aikana käynnistetään ja edistetään ryhmäytymistä ja luodaan osallistavia ja vuorovaikutteisia foorumeita opiskelijoiden opintoihin liittyvien asioiden käsittelemiseksi (HOJKS). Työskentelyn avulla luodaan hyvä suunnitelma opiskelijan opinnoille. Luottamuksellisen vuorovaikutussuhteen luominen opiskelijoiden kanssa korostuu. Huoltajille tarjotaan osallistumisen mahdollisuuksia. Oppimisprosessin aikana jatkuu yhteisöllinen monialainen yhteistyö. Yhteistyö opiskelijan tulevaisuutta rakentavien työntekijöiden kanssa korostuu. Jokainen työntekijä on vastuussa yhteisöllisestä ja monialaisesta opiskeluhuoltotyöstä. Oppimisen ja hyvinvoinnin vahvistaminen ryhmässä. Ryhmän ohjaamisen ja ryhmäytymisen prosessin tietoinen ja tavoitteellinen ohjaaminen on keskeinen osa oppimisympäristön hyvinvoinnin edistämisen kokonaisuutta. Hyvinvoivan oppimisilmapiirin luominen on kaikkien ryhmän kanssa työskentelevien työntekijöiden vastuulla. Ryhmänohjaus on opiskelijoiden oppimistaitojen, keskinäisten vuorovaikutustaitojen ja toistensa tukemisen kulttuurin vahvistamista. On tärkeää, että jokaisella työntekijällä on riittävästi ryhmän kanssa työskentelemisen edellyttämää osaamista. Ryhmän toiminnan

6 Sivu 5 / 20 ohjaaminen on tärkeää koko opiskeluajan, ei ainoastaan opintojen alkuvaiheessa. Ryhmänohjaajien keskinäinen tuki on tärkeää opettajan oman jaksamisen ja voimautumisen kannalta. Oppimisprosessin loppuvaiheessa korostuu ryhmäytymisen purkaminen ja opiskelijan saattelu tulevaisuuteen. Opinto-ohjaus-, ura- ja ammatinvalinnassa yhteisöllisyys on opiskelijan opintojen alkuvaiheessa verkostotyöhön osallistumista opiskelijan opintojen nivelvaiheessa. Opintojen alkaessa opinto-ohjaajat tuovat tietoa opinto-ohjauspalveluista. Opintojen aikana korostuu monialainen yhteistyö sekä opetushenkilöstön että opiskelijan oppimisen tuen henkilöstön kanssa, sekä opiskelijahuollon että uraohjauksen. Opinto- ja uraohjaajat osallistuvat tarvittaessa opiskelijan monialaisiin yhteistyökokouksiin. He osallistuvat opiskelijoiden ja opiskelijaryhmien kanssa vierailukäynneille ja erilaisiin ammatinvalintaa ja työllistymistä edistäviin tapahtumiin. Opinto- ja uraohjaajat tiedottavat erilaisista mahdollisuuksista ja tapahtumista sekä tekevät sidosryhmäyhteistyötä talon ulkopuolisten tahojen kanssa. Opiskeluhuollon ja asumisen tuen työntekijät osallistuvat opintojen alkuvaiheessa opiskelijan tuen ja ohjauksen tarpeiden selvittämiseen ja työntekijöiden perehdyttämiseen opiskelijan tuen tarpeeseen liittyvissä kysymyksissä. Opintojen alkuvaiheessa opiskelijahuollon ja asumisen työntekijät osallistuvat hyvän opintojen aloituksen luomiseen edistämällä opiskelijoihin tutustumista ja opiskelijoiden tutustumista heihin. Opintojen aikana yhteisöllisyys on osallistumista yhteistyöhön opetushenkilöstön kanssa, henkilökohtaista yhteistyötä vastuuopettajien kanssa ja henkilökohtaista työstä opiskelijoiden kanssa opintojen etenemisen tukemiseksi. Lisäksi se on yhteistyötä opiskelijoiden lähipiirin kanssa. Yhteisöllinen hyvinvointitoiminta Yhteisöllistä opiskeluhuoltotyötä toteutetaan koulutusalalla joustavasti ja luovasti myös muiden erilaisten toimintatapojen kautta. Toiminta voi olla seuraavia koulutusalalle sopivia toimintoja: - Tunne- ja vuorovaikutustaitojen edistäminen, mielenterveyttä edistävät toiminnat - Kiusaamista ja häirintää ehkäisevä toiminta - Opintojen etenemisen tukeminen - Koulutyön järjestäminen hyvinvointia tukevasti - Terveellisiä elintapoja edistävä toiminta - Oppimisympäristön terveellisyyden, viihtyisyyden ja turvallisuuden edistäminen - Opiskelijoiden osallisuuden mahdollistaminen - Vanhempien osallisuuden mahdollistaminen - Yhteistyö oppilaitoksen ulkopuolisten tahojen kanssa Osallisuuden ja myönteisten vuorovaikutussuhteiden mahdollistaminen Validia Ammattiopistossa Validia Ammattiopistossa opiskelijoiden osallisuutta, osallistumista ja myönteisiä vuorovaikutussuhteita vahvistetaan seuraavien toimintatapojen kehittämisen kautta:

7 Sivu 6 / 20 - Oppilaskunnan hallituksen toiminta. Oppilaskunnan hallituksen toiminta säännöllistetään lukuvuonna Johtoryhmän kanssa sovitaan siitä, mitkä lukuvuoden suunnitteluun liittyvät asiat käsitellään myös oppilaskunnan hallituksessa. - Tutor-toiminta. Oppilaitos on kouluttanut yhteistyössä Laurea Hyvinkään kanssa 14 tutoria. Tutortoiminta vakiinnutetaan osaksi opiskeluyhteisön toimintaa lukuvuonna Opiskelijoita osallistavat työtavat. Oppilaitoksen arjessa vahvistetaan erilaisia opiskelijoita arjessa osallistavia työtapoja. Jokaiselle osaamisalueelle kohdennetaan tähän työhön henkilöstöresurssia. - Suunnitelma opiskelijan suojaamiseksi kiusaamiselta, väkivallalta ja häirinnältä. Suunnitelma löytyy oppilaitoksen Intrasta. Kiusaamiseen puuttuminen on jokaisen yhteisössä työskentelevän työntekijän velvollisuus. - Oppilaitoksessa luodaan lukuvuonna vertaissovittelumalli. Lisäksi luodaan yhteistyömalli huoltajien kanssa kiusaamistilanteiden käsittelemiseksi. 4. Validia Ammattiopiston oppimista ja hyvinvointia tukevat palvelut 1. Oppimisen, hyvinvoinnin ja työllistymisen tuki Oppimisen tuen palvelut järjestetään sekä ryhmämuotoisesti että yksilöllisesti. Tuen järjestäminen nivelletään opetussuunnitelman toteuttamisen eri osa-alueisiin. a. Tsemppipaja b. Lukiopetus c. Opinto-ohjaus d. Uraohjaus e. Henkilökohtaiset tukikäynnit f. ADHD-coach g. Arjentaito- ja hyvinvointiryhmät h. Henkilökohtainen avustaminen 2. Asuminen Oppilaitoksessa on 110 paikkainen opiskelija-asuntola. Näistä 50 paikkaa on suunnattu kuntoutuville opiskelijoille (Einola) ja 30 paikkaa alaikäisille oppilaitoksessa opiskeleville opiskelijoille (Nuorten talo). Näissä yhteisöissä on henkilöstö ympäri vuorokauden ja niillä on käytössään oppilaitoksen opiskeluhuollon palvelut. Alaikäisillä opiskelijoilla on asumisen tukihenkilö. Muilla opiskelijoilla on asumisen yhdyshenkilö. 3. Henkilökohtainen avustaminen Henkilökohtaista avustajaa tarvitsevilla opiskelijoilla on opetuksen osallistumisen tai oppilaitoksen opiskelija-asuntolassa asumisen mahdollistava henkilökohtainen avustaja. Asumiseen liittyvän henkilökohtaisen avustamisen korvaa opiskelijan kotikunta.

8 Sivu 7 / Ravitsemuspalvelut Oppilaitos tarjoaa opiskelijoille maksuttoman lounaan ja päiväkahvin. Opiskelijoilla on mahdollista ostaa päivittäin aamupala ja päivällinen. 5. Validia Ammattiopiston yhteisöllisen ja monialaisen yhteistyön organisoiminen Koulutuksen järjestäjien yhteinen ohjausryhmä Koulutuksen järjestäjällä tulee olla opiskeluhuollon ohjausryhmä. Järvenpään kaupunki on tehnyt maaliskuussa 2014 aloitteen koulutuksen järjestäjien yhteisen ohjausryhmän perustamiseksi. Ohjausryhmän puheenjohtajana toimii Järvenpään kaupungin palvelualuejohtaja Marju Taurula, ja ryhmän jäseniä ovat koulutusjohtaja Jari Lausvaara (Järvenpään kaupunki), kasvun tuen johtaja Leena Rauhala (Järvenpään kaupunki), rehtori Tiina Meriläinen (Validia Ammattiopisto), rehtori Pekka Aittoniemi (Keuda) ja rehtori Helena Ahonen (Seurakuntaopisto). Ohjausryhmä kokoontuu kaksi kertaa vuodessa. Järvenpään kaupunki ja koulutuksen järjestäjät ovat sopineet myös toisen asteen ammatillisen koulutuksen opiskeluhuoltoryhmän perustamisesta. Ryhmän puheenjohtajana toimii kasvun tuen johtaja Leena Rauhala ja ryhmän jäseniä ovat koulutusjohtaja Minna Lumme (Validia Ammattiopisto), opiskelupalvelupäällikkö Erja Kärnä (Keuda), koulutusjohtaja Soili Lehtiniemi (Seurakuntaopisto) ja koululaisten ja opiskelijoiden palveluiden päällikkö Mari Asell (Järvenpään kaupunki). Koulutuksen järjestäjän opiskeluhuollon johtaminen. Rehtori, johtoryhmä ja opiskelijoiden hyvinvointipalveluista vastaava koulutusjohtaja vastaavat oppilaitoksen opiskelijoiden hyvinvoinnin ja opiskeluhuollon kokonaisuudesta oppilaitoksen johtosäännön mukaisesti. Kehittämisen painopisteet, toteutus sekä resursointi määritellään oppilaitoksen johdon tasolla. Koulutuksen järjestäjä vastaa opetussuunnitelman mukaisen opiskeluhuollon toteutumisesta ja sen tulee seurata oppilaitoksen opiskeluhuoltosuunnitelman toteutumista. Koulutuksen järjestäjä vastaa myös eri hallintokuntien kanssa yhteistyön koordinoimisesta siten, että opiskeluhuollosta muodostuu toimiva ja yhtenäinen kokonaisuus. Oppilaitoksen opiskeluhuollon ryhmä. Validia Ammattiopiston oppilaitostason opiskeluhuoltoryhmä perustetaan alkaen. Ryhmän tehtävänä on seurata, arvioida ja kehittää oppilaitoksen opiskeluhuollon kokonaisuutta. Ryhmää johtaa koulutuksen järjestäjän nimeämä henkilö. Ehdotus mahdolliseksi kokoonpanoksi: Koulutusjohtaja (pj), yksi koulutuspäällikkö, yksi opetuksen palveluvastaava, asumisen palveluvastaava, ruokapalveluesimies, opiskeluhuollon työntekijä, opettaja, nuoriso- ja vapaaajanohjaaja, kaupungin terveydenhoitaja, opiskelijaedustaja. Esimiestyön organisoiminen. Esimiestyö vastaa oppilaitoksen uudistettua johtamisjärjestelmää. Opiskeluhuollon työntekijöiden esimies on opiskelijapalveluista Yhteisölliset hyvinvointiryhmät. Jokaiselle neljälle osaamisalueelle perustetaan lukuvuoden alussa yhteisölliset hyvinvointiryhmät. Osaamisaluekohtaisen yhteisöllisen hyvinvointiryhmän keskeinen tehtävä on koulutusalan yhteisöllisen opiskeluhuollon suunnittelu, kehittäminen ja organisointi. Työryhmän avulla varmistetaan yhteisten opiskeluhuollon toimintaperiaatteiden toteutuminen omalla

9 Sivu 8 / 20 osaamisalueella. Ryhmän tehtävänä on luoda kokonaiskuva osaamisalueen oppimisen ja hyvinvoinnin tuen kokonaisuudesta, edistää osaamisalueen työntekijöiden monialaisen yhteistyön kehittymistä ja suunnitella ja toteuttaa osaamisaluekohtaisia terveyttä ja hyvinvointia edistäviä tapahtumia, tempauksia ja teemaryhmiä yhteistyössä osaamisalueen eri toimijoiden kanssa. Ryhmissä on opiskelijaedustus. Ryhmä toimii jäsentensä tärkeänä osaamisryhmänä heidän tarvitessaan eri palveluihin liittyvää erityisosaamista asiakastyössään. Kun osaamisalalla käsitellään yksittäisen opiskelijan asiaa monialaisessa ryhmässä, ryhmän oppilaitoksen edustajat kootaan ensisijaisesti opiskelijan omasta opetusryhmästä ja osaamisalan yhteisöllisestä hyvinvointiryhmästä. Toiminnan johtamisen työvälineinä käytetään vuosikelloja ja prosessikuvauksia. Voimassa olevat vuosikellot ovat oppilaitoksen Intrassa ja prosessit IMSissä. Tiedottaminen. Opiskeluhuollon palveluista ja toimintatavoista tiedotetaan oppilaitoksen Internet-sivuilla ja Majakassa, opiskelijoiden oppaissa ja tiedotteilla. Opiskeluhuollon yhdyshenkilöt vastaavat omien ryhmiensä opiskelijoiden ja henkilökunnan tiedottamisesta. Opiskeluhuollon sisäinen ja ulkoinen verkostotyö Oppilaitoksen monialainen opiskeluhuollon verkostotyö jakautuu oppilaitoksen sisäiseen ja ulkoiseen verkostotyöhön. Ne molemmat jakautuvat yksittäisen opiskelijan tasolla tehtävään verkostotyöhön ja yhteisölliseen tai hallinnonalojen ja organisaatioiden väliseen verkostotyöhön. Osaamisaluekohtaisen yhteisöllisen ja monialaisen opiskeluhuoltotyön organisoiminen Osaamisalueella monialainen opiskeluhuoltotyö jakautuu kolmelle eri tasolle: 1. Lähitaso Ryhmänohjaus Arjen tuki 2. Sisäinen osaamisaluekohtainen yhteisöllinen monialainen työ 3. Monialainen verkostotyö ja palveluohjaus Lähitaso Ryhmänohjaus Arjen tuki Validia Ammattiopistossa opiskelijan ensisijainen ennaltaehkäisevä ja varhainen oppimisen tuki on rakennettu opiskelijan ja opetuksen lähitasolle, ja sitä toteuttavat ensisijaisesti 1. Ryhmän vastuuopettaja 2. Ryhmässä työskentelevä ohjaaja tai avustaja 3. Opiskeluhuollon yhdyshenkilö 4. Opiskelijan huoltajat 5. Jos opiskelija asuu muulla kuin kodissaan, asumisen tukihenkilö tai asumisen yhdyshenkilö 6. Opettajat ja muu henkilöstö

10 Sivu 9 / 20 Sisäinen osaamisaluekohtainen yhteisöllinen monialainen työ Osaamisalueen yhteisöllistä monialaista toteutetaan opiskelijan ja ryhmän lähitasolla ja osaamisalueen henkilöstön ja yhteisöllisen hyvinvointitiimin tasolla. Monialainen verkostotyö ja palveluohjaus Oppilaitoksessa vahvistetaan ammatillisia verkostotyön ja palveluohjauksen työtapoja. Terveyden ja hyvinvoinnin laitos on kehittänyt seuraavia dialogisia ennakoivan verkostotyön toimintatapoja: 1. Tulevaisuuden muistelu asiakaspalaveri 2. Moniammatillinen dialogi - työntekijöiden työn- ja vastuunjaon selkeyttäminen ja toiminnan suunnittelu 3. Alue- ja teemaneuvonpito - alueen asukkaiden, työntekijöiden, palveluiden järjestäjien alueen tilannetta ja kehittämistarpeita koskevien näkemysten selvittäminen ja toiminnan suunnittelu Dialogisten verkostotyön toimintatapojen tavoitteina on mahdollistaa kaikkien osallistujien kuulluksi tuleminen ja toisten ajatusten ja näkemysten kuuleminen sekä laatia osapuolten huolia vähentävä yhteistyösuunnitelma. THL:n näkemyksiä hyödynnetään kehitettäessä sekä oppilaitoksen sisäistä että ulkoista monialaista verkostotyötä. Lisäksi kehitettäessä opiskelijoiden verkostotyötä hyödynnetään palveluohjauksellista lähestymistapaa. Palveluohjaus on koordinointityötä, jolla edistetään yhteistoimintaa eri organisaatioiden ja hallinnonalojen välillä. Se on työtapa, joka korostaa asiakkaan etua. Palveluohjaaja ottaa vastuun asiakkaan palvelukokonaisuudesta. Käsitteenä palveluohjaus tarkoittaa sekä asiakastyön menetelmää (case management) että palveluiden yhteensovittamista organisaatioiden tasolla (service coordination). Suomessa palveluohjaus on vakiintunut tarkoittamaan yksilökohtaista palveluohjausta, jossa keskeistä on asiakkaan ja työntekijän luottamussuhde ja asiakaslähtöinen työskentelytapa. Palveluohjaaja huolehtii asiakkaan kanssa hänen tarvitsemiensa palvelujen suunnittelusta, hankkimisesta ja yhteensovittamisesta sekä huolehtii, että asiakkaan asiat etenevät suunnitelman mukaisesti. 6. Opiskelijoiden varhainen tuki ja arjen huolenpito Opiskelijan henkilökohtainen kohtaaminen ja varhainen tuki ovat keskeisiä opiskelijan sitoutumisen, oppimisen ja hyvinvoinnin edistämisen kannalta. Ohjaamisen ja luottamuksen rakentumisen lähtökohtana ovat opiskelijaan tutustuminen, kokonaistilanteen kartoittaminen ja hänen omien yhteisöjensä hahmottaminen. Nuoren elämäntilanteen kokonaisvaltainen huomioiminen, vahvuuksien korostaminen, kannustaminen ja vastuuttaminen kasvattaa opiskelijan itsearvostusta ja opiskelun hallintaa. Tämä ennaltaehkäisee keskeyttämistä ja opiskelun pitkittymistä.

11 Sivu 10 / 20 Opiskelijoiden varhainen tuki ja arjen huolenpito koostuvat seuraavista osa-alueista: 1. Opiskelijan lähiohjauksesta vastaavat ryhmän vastuuopettaja ja ryhmässä mahdollisesti työskentelevä ohjaaja. Opiskelijan lähiohjaukseen voivat osallistua myös opiskelijan henkilökohtainen avustaja ja asumisen tukihenkilö. 2. Jokaisella opiskeluryhmällä on ryhmän vastuuopettaja ja opiskeluhuollon yhdyshenkilö, jotka muodostavat työparin. 3. Lähiohjauksesta vastaavien henkilöiden tehtävä on opiskelijoiden arjen hyvinvoinnin edistäminen ja opiskelijoiden hyvinvoinnin jatkuva havainnointi. Opiskeluhuollon työntekijä tapaa säännöllisesti joka toinen viikko omien ryhmiensä vastuuopettaja ja opiskelijoita. 4. Opiskeluhuollon yhdyshenkilöllä on päivittäinen vapaa vastaanottoaika kello Tällöin opiskelijoilla ja työntekijöillä on mahdollisuus asioida heidän kanssaan ilman ajanvarausta. 5. Opiskeluhuollon yhdyshenkilö osallistuu omien ryhmiensä opiskelijoiden HOJKSeihin. 6. Opiskelijoilla on mahdollisuus yksilölliseen oman opiskeluhuollon yhdyshenkilön kannattelevaan tukeen. Opiskeluhuollon työntekijä kirjaa tapaamisessa sovitut asiat opiskeluhuollon kertomukseen annettujen ohjeiden mukaisesti Yhteistyö opiskeluhuollon yhdyshenkilön kanssa koulunkäyntivaikeuksien selvittämiseksi ja tukitoimien suunnittelemiseksi 1. Tarve opiskelijan asian käsittelemiseksi opiskeluhuollon työntekijän tai monialaisen ryhmän kanssa voi nousta opiskelijalta itseltään, hänen huoltajaltaan tai muulta lailliselta edustajalta tai opiskelijan kanssa työskentelevien työntekijöiden taholta. 2. Toivottavaa on, että opiskelija ottaa ensisijaisesti itse yhteyttä opiskeluhuollon yhdyshenkilöön keskustellakseen asiastaan. Ryhmässä työskenteleviä työntekijöitä kannustetaan ohjaamaan opiskelijoita aktiivisesti ottamaan yhteyttä opiskeluhuollon työntekijöihin tarvittaessa. 3. Opiskelijalla on oikeus saada keskustelu itseensä liittyvässä asiassa opiskeluhuollon työntekijän kanssa päivittäin opiskeluhuollon työntekijöiden päivystysaikana. 4. Mikäli oppilaitoksen työntekijä ottaa yhteyttä opiskeluhuollon työntekijään, hänen tulee keskustella ennen yhteydenottoa asiasta opiskelijan ja alaikäisen opiskelijan huoltajan kanssa. Huoltajan kanssa keskustelu ei ole välttämätöntä, mikäli kyseessä on opiskelijan neuvonta jossain häntä itseä koskevassa asiassa. 5. Työntekijän on mahdollista ottaa yhteyttä oppilaitoksen opiskeluhuollon työntekijöihin tai kunnan opiskeluhuollon psykologiin tai kuraattoriin siitä huolimatta, että opiskelija kieltää yhteydenoton. Heidän tulee ottaa viipymättä yhteyttä opiskeluhuollon psykologiin tai kuraattoriin arvioidessaan, että opiskelijan opiskeluvaikeuksien tai sosiaalisten tai psyykkisten vaikeuksien ehkäisemiseksi tai poistamiseksi tarvitaan opiskeluhuollon palveluita viipymättä. Mikäli opiskelija ei ole tavoitettavissa asiasta keskustelemiseksi, häntä on informoitava yhteydenotosta ja hänelle on tarjottava mahdollisuus keskustella yhteydenottoon liittyvistä syistä.

12 Sivu 11 / 20 Opiskelijaan ja huoltajaan on yhteydessä se työntekijä, joka on ottanut yhteyttä opiskeluhuollon työntekijään. Yhteydenoton saanut opiskeluhuollon työntekijä kirjaa yhteydenoton opiskeluhuollon kertomukseen. 6. Opiskeluhuollon yhdyshenkilö tai muu työntekijä kartoittaa opiskelijan tilanteen ja sopii hänen kanssaan tukitoimista. Mikäli tarpeen, opiskeluhuollon työntekijä voi keskustella opetuksen tai asumisen henkilökunnan kanssa opiskelijan luvalla tarvittavista tukitoimista. Opiskeluhuollon työntekijä kirjaa sovitut asiat opiskeluhuollon rekisteriin. 7. Opiskelijan asian edellyttäessä asiaa käsitellään opiskeluhuollon monialaisessa asiantuntijatyöryhmässä. 7. Yksittäisen opiskelijan asian käsittely opiskeluhuollon monialaisessa asiantuntijaryhmässä 1. Opiskelijan oikeus opiskeluhuollon palveluihin tulee kirjata HOJKSiin. Tällöin HOJKS-kokous on myös ensimmäinen opiskeluhuollon monialainen työryhmä. Opiskeluhuollon työntekijä kirjaa kokouksessa sovitut opiskelun tukea koskevat asiat opiskeluhuollon kertomukseen. Kokouksessa kirjataan huoltajien toiveet opiskeluhuollollisiin asioihin liittyvät yhteistyön periaatteet. 2. Jos opiskelijan asian hoitaminen edellyttää asian käsittelemistä opiskeluhuollon monialaisessa asiantuntijaryhmässä, asiasta keskustellaan opiskelijan ja alaikäisen opiskelijan huoltajan kanssa. Opiskeluhuollon työntekijä tai vastuuopettaja vastaa tapaamisen järjestämisestä. Opiskeluhuollon työntekijän tulee aina osallistua tapaamiseen, koska hän kirjaa kokouksessa sovitut asiat opiskeluhuollon kertomukseen. 3. Opiskelijan tai hänen huoltajansa tai muun laillisen edustajan kanssa sovitaan, ketä pyydetään tapaamiseen. Oppilaitoksesta tapaamiseen osallistuu ensisijaisesti opiskelijan ryhmän oppimisen ohjauksesta ja tuesta vastaavia työntekijöitä. Tarvittaessa tapaamiseen voi osallistua opiskelijan oman osaamisalueen yhteisöllisen hyvinvointityöryhmän jäseniä tai muita opiskeluhuollon työntekijöitä. 4. Opiskelijan yksilöidyllä kirjallisella suostumuksella monialaisen asiantuntijaryhmän tapaamiseen voi osallistua tarvittavia opiskeluhuollon yhteistyötahoja tai opiskelijan läheisiä. Mikäli opiskelijalla ei kehitystasonsa ikänsä tai kehitystasonsa vuoksi ole edellytyksiä arvioida itsenäisesti asian merkitystä, huoltaja tai muu laillinen edustaja voi antaa suostumuksen opiskelijan sijasta. 5. Tapaamisessa sovitaan vastuuhenkilö toimenpiteiden ja seurannan järjestämiseksi. Opiskeluhuollon työntekijä kirjaa tapaamisessa sovitut asiat opiskeluhuollon kertomukseen annettujen ohjeiden mukaisesti.

13 Sivu 12 / Yhteistyön järjestäminen huoltajien kanssa Opiskeluhuoltoa toteutetaan yhteistyössä opiskelijan ja hänen huoltajiensa kanssa. Opiskelijan omat toivomukset ja mielipiteet on otettava huomioon häntä koskevissa toimenpiteissä ja ratkaisuissa hänen ikänsä, kehitystasonsa ja muiden henkilökohtaisten edellytystensä mukaisesti. Yhteistyö huoltajien kanssa toteutuu ensisijaisesti opiskelijan vastuuopettajan, ohjaajan, henkilökohtaisen avustajan, opiskeluhuollon yhdyshenkilön ja asumisen tukihenkilöiden tekemänä yhteistyönä. Alaikäisten opiskelijoiden huoltajien toivotaan osallistuvan nuoren henkilökohtaisen opetuksen järjestämistä koskevan suunnitelman (HOJKS) laatimiseen ja seurantaan. Wilma-järjestelmä on keskeinen arjen yhteistyökanava. Oppilaitoksessa järjestetään kotiväen iltoja. Lisäksi tulevaisuudessa tullaan järjestämään huoltajille suunnattuja palveluista tiedottavia iltoja. Asuntolassa alaikäisten huoltajien vanhempien kanssa laaditaan palvelusitoumus, jossa määritellään yhteiset periaatteet yhteistyölle ja alaikäisen nuoren asuntolassa asumiselle. Huoltajien palautetta ja toiveita yhteistyölle tullaan kartoittamaan edelleen erilaisten palautejärjestelmien ja asiakkaita osallistavien työtapojen kautta. Alaikäinen tai muu vajaavaltainen voi, ottaen huomioon hänen ikänsä, kehitystasonsa ja muut henkilökohtaiset ominaisuutensa ja asian laatu, painavasta syystä kieltää huoltajaansa tai muuta laillista edustajaansa osallistumasta itseään koskevan opiskeluhuoltoasian käsittelyyn sekä antamasta itseään koskevia salassa pidettäviä opiskeluhuollon tietoja huoltajalleen tai muulle lailliselle edustajalleen, jollei se ole selvästi hänen etunsa vastaista. Huoltajalla ei ole oikeutta kieltää alaikäistä käyttämästä opiskeluhuollon palveluja. Arvion vajaavaltaisen edun toteutumisesta tekee opiskeluhuollon henkilöstöön kuuluva sosiaali- tai terveydenhuollon ammattihenkilö. 9. Oppilaitoksen sijaintikunnan järjestämät opiskeluhuollon palvelut Kunnan opiskeluhuollon painopistealueina on syrjäytymisen ja opintojen keskeytymisen ehkäiseminen sekä opiskelijoiden psyykkisen hyvinvoinnin vahvistaminen. Järvenpään kaupungin opiskeluhuollon suunnitelma tulee toisen asteen oppilaitoksiin lausunnolle syksyllä Yhteisten tavoitteiden asettamisesta, palveluiden järjestämistavasta, yhteistyörakenteiden toimintaperiaatteista ja arviointitietojen käsittelemisestä sovitaan syksyllä Kunnan järjestämät yksilölliset opiskeluhuollon palvelut sisältävät seuraavat palvelut: 1. Opiskeluterveydenhuollon palvelut 2. Psykologipalvelut 3. Kuraattoripalvelut Opiskeluterveydenhuollon palvelut Terveydenhuoltolain 17 mukaan kunnan perusterveydenhuollon on järjestettävä opiskeluterveydenhuollon palvelut alueellaan sijaitsevien ammatillista peruskoulutusta antavien

14 Sivu 13 / 20 oppilaitosten opiskelijoille heidän kotipaikastaan riippumatta. Opiskeluterveydenhuoltoon kuuluu myös opiskelijan työharjoittelun aikainen terveydenhuolto. Opiskeluterveydenhuoltoon sisältyvät 1. oppilaitoksen opiskeluympäristön terveellisyyden ja turvallisuuden sekä opiskeluyhteisön hyvinvoinnin edistäminen sekä seuranta kolmen vuoden välein; 2. opiskelijoiden terveyden ja hyvinvoinnin sekä opiskelukyvyn seuraaminen ja edistäminen, johon sisältyvät lukion ja ammatillisen oppilaitoksen opiskelijoille kaksi määräaikaista terveystarkastusta ja kaikille opiskelijoille terveystarkastukset yksilöllisen tarpeen mukaisesti; 3. terveyden- ja sairaanhoitopalveluiden järjestäminen opiskelijoille, mielenterveys- ja päihdetyö, seksuaaliterveyden edistäminen ja suun terveydenhuolto mukaan lukien; 4. opiskelijan erityisen tuen tai tutkimusten tarpeen varhainen tunnistaminen sekä opiskelijan tukeminen ja tarvittaessa jatkotutkimuksiin tai hoitoon ohjaaminen. Psykologi- ja kuraattoripalvelut Koulutuksen järjestäjä edellyttää, että oppilaitoksen sijaintipaikkakunta järjestää vähintään suositusten mukaisen määrän psykologi- (1/1000 opiskelijaa) ja kuraattoripalveluita (1/780 opiskelijaa). Koulutuksenjärjestäjän toive on se, että palvelut järjestetään ensisijaisesti oppilaitoksen tiloissa. Oppilaitos on sitoutunut järjestämään toiminnan edellyttämät työtilat. Oppilaitos on sitoutunut suunnittelemaan Järvenpään kaupungin kanssa psykologi- ja kuraattoripalveluiden käyttämisen ja yhteistyön periaatteet. Järvenpään kaupungin kanssa neuvotellaan voimavara- ja mielialakouluryhmien järjestämisestä osana koulupsykologitoimintaa. HUSilla on valmius kouluttaa kunnan perustason työntekijät järjestämään ryhmämuotoista stressinhallintaryhmätyöskentelyä ja mielialakoulua ja järjestää heidän työnohjauksellinen tuki. 10. Erikoissairaanhoidon kehittämisehdotukset uusiksi toimintatavoiksi HUSin psykiatrisen erikoissairaanhoidon kanssa on aloitettu systemaattisen yhteistyön kehittäminen. Yhteistyötä tehdään sekä organisaatioiden että asiakkaiden tasolla. Nuorisopsykiatrisen hoitopolkutyöryhmän ehdotus on, että opiskelijan suunnitelmaan sisällytetään aina kouluyhteistyö opiskelijan ollessa nuorisopsykiatrisen hoidon asiakkaana. HUS on tarjonnut seuraavaa yhteistyömallia alueen oppilaitosten kanssa: Helsingin yliopistollisen keskussairaalan nuorisopsykiatrian hoitopolkutyöryhmässä on tehty ehdotus seuraavista toimenpiteistä yhteistyön ja palveluiden kehittämiseksi alueen perusopetuksen ja toisen asteen oppilaitosten kanssa: 1. Koulutus opettajille, opiskeluhuollon, perusterveydenhuollon, lastensuojelun ja nuorisotyön tekijöille

15 Sivu 14 / Matalan kynnyksen puhelinkonsultaatio. Opiskeluhuollon työntekijöiden konsultatiiviset työnohjaukset. Jokaiselle koululle nimetty esh:n työntekijä. Lääkäreiden säännölliset konsultaatioajat. 3. Yhteistyö oppilaitosten opiskeluhuollon kanssa. Kutsuttuna mukana nuoren työntekijä esh:sta oppilashuoltotyöryhmän moniammatillisessa yksilökohtaisessa tiimissä. Liikkuvan työryhmän Varhain verkostotyökonsultaatio. Opiskeluhuoltoryhmien jäsenten tapaaminen huolen herätessä yksittäisestä/yksittäisistä nuorista. Tavoitteena tunnistaa ja ohjata hoitoon mahdollisimman varhain vakavasta mielenterveyshäiriöstä kärsivät nuoret. 4. Maestro työn vakiinnuttaminen kouluissa. Ryhmien menetelmätyönohjaus. 11. Tiedonhallinta, opiskeluhuollon kertomus, opiskeluhuollon rekisteri ja tietosuoja Tiedonhallinnan kokonaisuus toteutetaan syksyllä Kokonaisuuteen sisältyvät seuraavat osa-alueet: 1. Opiskeluhuollon kertomuksen tekninen toteutus 2. Opiskeluhuollon rekisterin perustaminen ja rekisteriselosteen laatiminen 3. Henkilöstön kouluttaminen menettelytapoihin. Opiskeluhuollon kertomus 20 Opiskeluhuoltokertomus laaditaan jatkuvaan muotoon aikajärjestyksessä eteneväksi ja siihen kirjataan yksittäisen opiskelijan 1. nimi, henkilötunnus, kotikunta ja yhteystiedot sekä alaikäisen tai muutoin vajaavaltaisen opiskelijan huoltajan tai muun laillisen edustajan nimi ja yhteystiedot; 2. asian aihe ja vireillepanija; 3. opiskelijan tilanteen selvittämisen aikana toteutetut toimenpiteet; 4. tiedot asian käsittelystä opiskeluhuoltoryhmän kokouksessa, kokoukseen osallistuneet henkilöt ja heidän asemansa, kokouksessa tehdyt päätökset, päätösten toteuttamissuunnitelma sekä toteuttamisesta ja seurannasta vastaavat tahot; 5. toteutetut toimenpiteet; 6. kirjauksen päivämäärä sekä kirjauksen tekijä ja hänen ammatti- tai virka-asemansa. Jos sivulliselle annetaan opiskeluhuoltokertomukseen sisältyviä tietoja, asiakirjaan on lisäksi merkittävä, mitä tietoja, kenelle sivulliselle ja millä perusteella tietoja on luovutettu. Opiskeluhuollon rekisteri 21 Koulutuksen järjestäjä tulee ylläpitämään rekisterinpitäjänä monialaisen yksilökohtaisen opiskeluhuollon rekisteriä (opiskeluhuoltorekisteri). Rekisteriin tallennetaan monialaisessa yksilökohtaisessa opiskeluhuollossa laadittavat opiskeluhuoltokertomukset sekä muut siihen liittyvissä tehtävissä laaditut tai saadut tai yksittäistä opiskelijaa koskevat asiakirjat. Rekisterinpitäjä nimeää rekisterille vastuuhenkilön. Vastuuhenkilö määrittelee tapauskohtaisesti käyttöoikeudet rekisteriin tallennettaviin tietoihin.

16 Sivu 15 / Oppilaitosympäristön hyvinvoinnin ja turvallisuuden edistäminen Oppilaitoksen hyvinvoinnin ja turvallisuuden kehittäminen koostuu seuraavista asioista: 1. Järvenpään ja Tampereen kaupunkien opiskeluterveydenhuollon suorittama oppimisympäristön terveellisyyden ja turvallisuuden arvio, siinä havaitut kehittämistarpeet ja niihin puuttuminen 2. Oppilaitosturvallisuuden kehittäminen. Oppilaitoksen turvallisuustyöryhmän työskentely, henkilöstön kouluttaminen turvallisuuteen liittyvissä kysymyksissä. Tilaturvallisuuden kehittäminen. Poistumisharjoitusten ylläpitäminen ja omavalvonnan kehittäminen. Työntekijöiden ensiapuvalmiuksien kattava parantaminen. 3. Oppimisympäristön viihtyisyyden kehittäminen. 4. Yhteistyö Keski-Uudenmaan pelastuslaitoksen ja Keski-Uudenmaan poliisin kanssa. 13. Laadunhallinta ja omavalvontasuunnitelma Johtamisjärjestelmään sisältyvä seuranta ja arviointi Oppilaitoksen yleinen laadunhallintajärjestelmä kattaa opiskelijahuollon ja opiskelijoiden hyvinvointipalvelut. Opiskelijoiden hyvinvointipalveluiden laadunhallintaa kehitetään lukuvuonna osana oppilaitoksen laadunhallinnan kehittämisprojektia. Johtamisjärjestelmässä tullaan käyttämään opiskelijoiden hyvinvointipalveluiden johtamisen tukena asiakastietoa seuraavilta osa-alueilta: 1. Tieto opiskelijoiden hyvinvoinnin tilasta 2. Tieto palveluiden käytöstä 3. Tieto palvelujärjestelmän toimivuudesta 4. Tieto asiakkaiden kohdatuksi tulemisen kokemuksesta 5. Tutkimustieto 6. Case-study tutkimuksista saatava asiakastieto Validia Ammattiopiston opiskelijoiden hyvinvointipalveluille määriteltävät laatukriteerit tulevat noudattamaan ammatilliselle koulutukselle asetettavia laatukriteereitä oppimisen tukipalveluiden osalta: 1. Opiskelijoiden tukipalveluiden saatavuuden ja riittävyyden varmistaminen 2. Opiskelijoiden hyvinvoinnin edistämiselle on asetettu konkreettisia ja mitattavia tavoitteita. Koulutuksen järjestäjällä on vakiintuneet ja osin systemaattiset menettelytavat työ- ja opiskeluyhteisön hyvinvoinnin edistämiselle ja ennaltaehkäisevälle toiminnalle. 3. Menettelytavat varhaisen puuttumisen ja sen edellyttämien tukipalveluiden saatavuuden ja saavutettavuuden varmistamiseksi 4. Koulutuksen järjestäjällä on menettelytavat seurata opiskelijoiden hyvinvointia, oppimisympäristön turvallisuutta, tukipalveluiden saatavuutta, saavutettavuutta ja laatua. 5. Koulutuksenjärjestäjällä on menettelytavat poikkeamiin puuttumiseksi oikea-aikaisesti ja oppimista haittaavien ja turvallisuutta vaarantavien tekijöiden poistamiseksi. Opiskelija-asumisen arvioinnissa tullaan hyödyntämään Valviran Vammaisten henkilöiden ympärivuorokautisten asumispalveluiden valtakunnallista valvontaohjelmaa.

17 Sivu 16 / 20 Opiskeluhuollon palvelut tullaan katselmoimaan osana vuosittaista johdon katselmointia. Johdon katselmuksen lähtötietojen (ISO 9001) tulee sisältää informaatiota 1. auditointien tuloksista 2. asiakaspalautteesta 3. prosessin suorituskyvystä ja tuotteen vaatimustenmukaisuudesta 4. korjaavien ja ehkäisevien toimenpiteiden tilanteesta 5. aiempien johdon katselmusten seurantatoimenpiteistä 6. muutoksista, jotka voivat vaikuttaa laadunhallintajärjestelmään 7. parantamissuosituksia Uudistusten toteutumista arvioidaan osaamisalueittain osana ryhmäkehityskeskusteluita. Oppimisympäristön terveellisyyden ja turvallisuuden arviointi Oppimisympäristön terveellisyyttä ja turvallisuutta arvioidaan sekä sisäisesti että ulkoisesti. Opiskeluterveydenhuollon lakisääteinen tehtävä on tarkastaa oppilaitoksen terveellisyys ja turvallisuus kolmen vuoden välein. Oppilaitos osallistuu säännöllisesti kansalliseen kouluterveystutkimukseen. Oppilaitos osallistuu säännöllisesti kansalliseen terveydenedistämisaktiivisuus oppilaitoksessa tutkimukseen (TEA). Oppilaitoksen turvallisuusryhmä vastaa turvallisuuden omavalvonnan toteuttamisesta. Asiakaspalautejärjestelmä Asiakaspalautejärjestelmän tavoitteena on tunnistaa kehittämisideoita ja mahdollistaa poikkeamiin puuttuminen oikea aikaisesti ja oikeassa laajuudessa. Asiakaspalautteen kohderyhmät ovat 1. Opiskelijat 2. Huoltajat 3. Maksaja-asiakkaat Asiakaspalautetta kerätään seuraavilta osa-alueilta: 1. Turvallisuus 2. Esteettömyys 3. Fyysiset työolosuhteet 4. Oppilaitoksen työilmapiiri 5. Kuulluksi tuleminen ja asioihin vaikuttaminen oppilaitoksessa 6. Opiskeluun liittyvä työmäärä 7. Vaikeuksia opiskelussa 8. Koulukiusaaminen

18 Sivu 17 / Kehittämistoimenpiteet lukuvuonna Lukuvuodelle on asetettu seuraavat kehittämistoimenpiteet: 1. Yhteisöllisen hyvinvointitoiminnan kehittäminen ja toteuttaminen osaamisalueilla opiskelijoiden, huoltajien ja ulkopuolisten arviointien pohjalta. 2. Oppilaskuntatoiminnan ja tutortoiminnan toiminnan vakiinnuttaminen ja vertaissovittelumallin luominen. 3. Yhteisöllisen ja monialaisen opiskeluhuollollisen yhteistyön toimintamallin vahvistaminen osana syksyllä 2014 alkavaa OHO Osallistava hyvinvoiva oppimisympäristö hanketta. 4. Yksittäisen opiskelijan opiskeluhuollollisen asian käsittelemisen toimintatavan käyttöönotto. 5. Yhteistyömallin kehittäminen Järvenpään kaupungin kanssa palveluiden rajapinnassa. 6. Tiedonhallinnan ratkaisujen luominen ja käyttöönotto. 7. Laadunhallinnan ja omavalvontasuunnitelman luominen ja kokeilu.

19 Sivu 18 / 20 Liite 1. Opiskelijoiden kokemat tarpeet Validia ammattiopistossa toteutettujen opiskelijakyselyiden perusteella 40 % opiskelijoista ilmoittaa käyttävänsä yksilöllisiä opiskeluhuollon palveluita. Tutkittaessa opiskelijoiden huolten kokemusta he ilmaisevat olevansa eniten huolissaan henkisestä hyvinvoinnista (61 %), taloudellisista asioista (51 %), opintojen etenemisestä (48 %), perheasioista (48 %) ja tulevaisuudesta (48 %). Opiskelijoiden vastausten mukaan he toivovat ohjausta ja neuvontaa erityisesti itsearvostuksen parantamisessa (50 % vastaajista), mielialassa ja sen hallinnassa (40 % vastaajista), opiskeluun liittyvässä stressin sietämisessä (38 % vastaajista) ja työllistymisessä (33 % vastaajista). Kouluterveystutkimuksen tulokset Kouluterveystutkimuksessa (2013) kartoitettiin opiskelijoiden elämän seuraavia osa-alueita: 1. Elinolot ja sosiaaliset ongelmat 2. Elintavat 3. Kouluolot 4. Mielenterveys 5. Oppilas- ja opiskelijahuolto 6. Päihteet ja riippuvuudet 7. Ravitsemus 8. Seksuaaliterveys 9. Tapaturmat ja väkivalta 10. Terveys Kouluterveystutkimuksen tulosten mukaan Validia Ammattiopiston opiskelijoiden suurimmat kehittämistarpeet ja huolen aiheet ovat seuraavat: Elinolot 1. Perhe ei syö yhteistä ateriaa 59 % vastaajista (vähentynyt) 2. Ainakin yksi vanhemmista tupakoi 34 % (vähentynyt) 3. Läheisen alkoholin käyttö aiheuttanut ongelmia 30 % (lisääntynyt) 4. Vanhemmat eivät tiedä aina viikonloppuiltojen viettopaikkaa 28 % (vähentynyt) 5. Vähintään yksi vanhemmista työttömänä 26 % (vähentynyt) Kouluolot 1. Ei tiedä miten voi vaikuttaa oppilaitoksen asioihin 51 % (lisääntynyt) 2. Vaikeuksia opiskelussa 35 % (vähentynyt) 3. Oppilaitoksen fyysisissä työolosuhteissa puutteita 35 % (lisääntynyt) 4. Opiskeluun liittyvä työmäärä on liian suuri 27 % (lisääntynyt) Koettu terveys 1. Niska- ja hartiakipuja viikoittain 32 % (lisääntynyt) 2. Päänsärkyä viikoittain 29 % (lisääntynyt) 3. Kokee terveydentilansa keskinkertaiseksi tai huonoksi 26 % (vähentynyt) 4. Ylipaino 26 % (vähentynyt)

20 Sivu 19 / Väsymystä lähes päivittäin 23 % (lisääntynyt) Terveystottumukset 1. Harrastaa hengästyttävää liikuntaa max 1 h/vko 61 % (lisääntynyt) 2. Hampaiden harjaus harvemmin kuin kahdesti päivässä 58 % (vähentynyt) 3. Ruutuaika arkipäivisin 4 h tai enemmän 46 % (lisääntynyt) 4. Ei syö koululounasta päivittäin 45 % (lisääntynyt) 5. Nukkuu arkisin alle 8 h 42 % 6. Ei syö aamupalaa joka arkiaamu 40 % Kokemus opiskelijahuollon tuesta 1. Hakenut apua masentuneisuuteen ammattiauttajalta 39 % 2. Vaikea päästä koululääkärin vastaanotolle 32 % (lisääntynyt) 3. Vaikea päästä koulukuraattorin vastaanotolle 18 % (vähentynyt) 4. Vaikea päästä kouluterveydenhoitajan vastaanotolle 12 % (lisääntynyt) 5. Vaikea päästä koulupsykologin vastaanotolle 10 % (vähentynyt) Terveydenedistämisaktiivisuus oppilaitoksessa (TEA-viisari) Oppilaitos osallistui syksyllä 2012 Terveyden ja hyvinvoinnin laitoksen ja Opetushallituksen järjestämään terveydenedistämisaktiivisuus oppilaitoksissa tutkimukseen. Tutkimuksen mukaan oppilaitoksen keskeisimmät tulokset ovat vahvuusjärjestyksessä pisteittäin seuraavat: 1. Voimavarat 95 pistettä Koko maa 44 pistettä 2. Yhteiset käytännöt Sitoutuminen Johtaminen Seuranta ja tarveanalyysi Osallisuus 46 54