Biokaasulaitosten käsittelyjäännöksen hyötykäyttö. Vanhempi tutkija Elina Virkkunen, MTT Sotkamo Liminka

Koko: px
Aloita esitys sivulta:

Download "Biokaasulaitosten käsittelyjäännöksen hyötykäyttö. Vanhempi tutkija Elina Virkkunen, MTT Sotkamo Liminka 19.11.2014"

Transkriptio

1 Biokaasulaitosten käsittelyjäännöksen hyötykäyttö Vanhempi tutkija Elina Virkkunen, MTT Sotkamo Liminka

2 Biokaasuprosessi Perustana hapeton mikrobiologinen prosessi CO 2 Energiakasvit Maatalous lanta kasvimassa Biohajoava jäte teollisuus yhdyskunnat Biokaasu prosessi Pelto Biokaasu CH, CO 2 Jäännös Ravinteet Org.aines Lämpö Lämpö & sähkö Alueverkko Maakaasuverkko Liikennepolttoaine Kuva Sari Luostarinen Muut käyttömahdollisuudet 2

3 Suomen biokaasu tuotetaan (v. 2013) Kaatopaikoilla ( 61 %) Yhteismädätyslaitoksilla ( 18 %) Jätevedenpuhdistamoilla ( 20 %) Maatiloilla (alle 1 %) Yhteensä 555,7 GWh vain 0,5 % uusiutuvan energian tuotannosta Markus Moilanen, Suomussalmi 0 kwh CHP Kuva: MTT/Elina Virkkunen Maa- ja elintarviketalouden tutkimuskeskus

4 Kuva: MTT/Pekka Heikkinen Maa- ja elintarviketalouden tutkimuskeskus

5 Sanastoa Kompostointi Hapellinen mikrobiprosessi Mädätys eli biokaasuprosessi Hapeton biokaasuprosessi, jossa mikrobit hajottavat orgaanista ainesta. Tuloksena biokaasu ja mädäte (käsittelyjäännös, käymisjäännös). Hygienisointi Taudinaiheuttajien tuhoaminen tai vähentäminen esim. kuumentamalla tai biologisella tai kemiallisella käsittelyllä Stabilointi Mikrobiologisen hajotustoiminnan keskeyttäminen tai lopettaminen (esim. mädätteen jälkikompostointi) Maa- ja elintarviketalouden tutkimuskeskus

6 Maatilan jätteet helppoja Biokaasuprosessissa Typen käyttökelpoisuus paranee (ammonium-n) Mahdolliset taudinaiheuttajat ja rikkaruohonsiemenet vähenevät, samoin haju Jäännöstä voi käyttää syötäville kasveille ja luomuun Kuva: V. Pyykkönen MTT Maaninka, 20 kw CHP + 80 kw lämpökattila Maa- ja elintarviketalouden tutkimuskeskus

7 Raakalanta vs. biokaasulaitoksen käsittelyjäännös lannoitteena (Hyrkäs, M. ym. 201) Koe MTT Maaningalla Tutkittavana raakalanta, biokaasulaitoksen käsittelyjäännös sekä siitä separoidut kuiva- ja nestejakeet Liukoisen typen lannoitusvaikutus ohralla oli keskimäärin korkeampi kuin raakalannan Tässä tutkimuksessa käsittelyjäännöksen edut tulivat selvemmin esiin ohran- kuin nurmenviljelyssä Nurmi on tehokas ravinteiden ottaja fosforitase negatiivinen kaikilla orgaanisilla lannoitteilla Lannoitteiden sijoittaminen esti P rikastumista pintamaahan Maa- ja elintarviketalouden tutkimuskeskus

8 (Hyrkäs ym. 201) Maa- ja elintarviketalouden tutkimuskeskus

9 Puhdistamoliete Jätevesipuhdistamoiden jätevesilietettä Muodostuu kuiva-ainetonnia / v Käsitellään aina ennen maatalouskäyttöä Kompostointi tai mädätys Kalkkistabilointi tai happo-vetyperoksidikäsittely Kuumennus eli terminen kuivaus Eviran hyväksymiä toimijoita noin 100 (5 maatilaa) Kuva Tiina Tontti Maa- ja elintarviketalouden tutkimuskeskus

10 Riihimäen tila, Halsua Sianlanta + puhdistamoliete + rasva Lämpötila 55 ºC 250 m 3 reaktori ja 550 m 3 jälkikaasuallas Sähkö, lämpö (30 kw:n CHP) Maa- ja elintarviketalouden tutkimuskeskus

11 Lannoitevalmisteet Epäorgaaninen lannoite Kemiallisesti valmistettu väkilannoite Orgaaninen lannoite Peräisin eläimistä, kasveista tai mikrobeista Tyyppinimi Kuvaa lannoitevalmisteen ominaisuuksia, valmistusmenetelmää ja käyttöä Mainittava tuoteselosteessa Evira pitää luetteloa yllä Tuoteselosteessa ilmoitetaan pääravinteet (kokonaispit. ja liukoinen), haitalliset alkuaineet ja hygieniaindikaattorit Maa- ja elintarviketalouden tutkimuskeskus

12 Tyyppinimiä ryhmittäin Orgaaniset maanparannusaineet Lantaseos, tuorekomposti, maanparannuskomposti, kuivarae Nestemäisinä orgaanisina lannoitteena sellaisenaan käytettävät sivutuotteet Rejektivesi (rajoitus puhdistamolietteen osuudelle) Sellaisenaan maanparannusaineiksi soveltuvat sivutuotteet Mädätysjäännös Kalkkistabiloitu puhdistamoliete Kemiallisesti hapetettu puhdistamoliete VOIDAAN JALOSTAA ORGAANISIKSI MAANPARANNUSAINEIKSI Maa- ja elintarviketalouden tutkimuskeskus 12

13 BioKymppi Oy, Kitee Kuvat: MTT/Pekka Heikkinen Maa- ja elintarviketalouden tutkimuskeskus

14 Puhdistamolietepohjaisten tuotteiden ravinteet Raaka-aineet ja prosessit aiheuttavat vaihtelua Jätteenkäsittelylaitoksen tulisi suunnitella tuotteen koostumus kasvien tarpeen ja viljelijöiden kysynnän mukaan Fosfori P Saostetaan puhdistusprosessissa alumiiniin tai rautaan Kokonaisfosforista 0 % käyttökelpoista (nousemassa) Enintään 5 vuoden tasaus Typpi N Kokonaistyppi Epäorgaaninen (ammonium, nitraatti) Orgaaninen typpi hajoaa ja myös haihtuu Kalium K, suuri osa liukoista Maa- ja elintarviketalouden tutkimuskeskus

15 Esimerkkejä ravinnepitoisuuksista (Hyrkäs ym. 201, lannoitevalmisteiden tuoteselosteet) N kok. kg/tn N liuk. kg/tn P kok. kg/tn P liuk. kg/tn K kok. kg/tn Kuivaaine % Lietelanta, 3,0 1,7 0,5 (85 %) 3,0 7,2 maatila Käsittelyjäännös 2,8 1,7 0,6 (85 %) 3,7,7 maatila Rejektivesi 5,2 1,5 0, 0,1 0,9 1,6 Mädätysjäännös 6,0 3,6 2,3 0,2 1,2 6,9 Mädätysjäännös 11,3 1, 8,3 0,1 0,3 29,5 Maa- ja elintarviketalouden tutkimuskeskus

16 Raaka-aineet ja fosforijakeet (Salo ym. 2012) Eläinlanta lannoitevalmisteissa Käyttökelpoinen Helposti vapautuva Kasveille käyttökelpoista fosforia Yhdyskuntajäte lannoitevalmisteissa Hitaasti vapautuva Käyttökelvoton Alhainen fosforin käyttökelpoisuus % Vesi NaHCO3 NaOH HCl Min Outlier Akselin otsikko Max Outlier Helposti vapautuva Hitaasti vapautuva % Vesi NaHCO3 NaOH HCl Min Outlier Helposti vapautuva Max Outlier Hitaasti vapautuva Käyttökelpoinen Käyttökelvoton Käyttökelpoinen Käyttökelvoton Maa- ja elintarviketalouden tutkimuskeskus

17 Maa- ja elintarviketalouden tutkimuskeskus Bioson, Juva Kuvat MTT/Elina Virkkunen

18 Lannoitusvaikutuksia: kompostoitu ja termisesti kuivattu puhdistamoliete (Tontti ym. 2012) Kevätviljan lannoituksessa orgaanisella lannoitevalmisteella on mahdollista korvata 20 0 kg/ha mineraalityppeä (riippuu paljon tuotteesta ja kasvuolosuhteista) Yhdyskuntajätepohjaisen kompostin lannoitusvaikutus on usein heikompi kuin kuivarakeen Kompostin hajoamisaste on korkea, kun taas terminen rakeistus-prosessi voi haihduttaa suuren osan materiaalin sisältämästä ammoniumtypestä Raetuote on hyvä fosforilannoite Kuvat: MTT/Tiina Tontti Maa- ja elintarviketalouden tutkimuskeskus

19 Maa- ja elintarviketalouden tutkimuskeskus Vehnän lannoituskoe (Tontti ym. 2012) Kom = kompostoitu puhdistamoliete Rae = termisesti rakeistettu puhdistamoliete LiN = liukoinen typpi

20 Puhdistamolietettä koskeva lainsäädäntö Lannoitevalmistelaki (239/2006) ja asetukset (2/11, 12/12, 7/13) Tyyppinimet Maatalouskäyttöön vain käsiteltyä lietettä Lietteen käyttömäärien enimmäiskuormitukset maalle, tarvittaessa maanäytteet Suurimmat sallitut pitoisuudet haitallisille metalleille, taudinaiheuttajamäärille ja epäpuhtauksille Maa- ja elintarviketalouden tutkimuskeskus

21 Viljelijätukia koskevat ehdot Täydentävät ehdot puhdistamolietteen käytölle -viljelyyn liittyvät hyvän maatalouden ja ympäristön vaatimukset sekä lakisääteiset hoitovaatimukset -useimpien viljelijätukien ehtona Nitraattiasetus (levitysaika ja enimmäismäärä) Ympäristötuen ehdot Huomioitava esimerkiksi: Syötäviä kasveja ei saa kasvattaa 5 vuoteen Ei saa käyttää luomuviljelyssä Nurmelle vain perustamisvaiheessa Maa- ja elintarviketalouden tutkimuskeskus

22 Haitalliset metallit puhdistamolietteessä Pitoisuudet laskeneet huomattavasti 70-luvulta Suomessa vähäisempi kuin monissa Euroopan maissa Enimmäispitoisuudet määritelty lannoitevalmisteasetuksessa Osa metalleista (kupari, sinkki) on myös hivenlannoitteita Kriittisiä elohopea, kadmium, lyijy MTT:n tutkimuksissa puhdistamolietteellä lannoitetun ja lannoittamattoman maan välillä metallipitoisuuksissa ei ollut eroja (Tontti 2012) Maa- ja elintarviketalouden tutkimuskeskus

23 Taudinaiheuttajat ja epäpuhtaudet Hygieeninen laatu määritetään Eschericia coli bakteerien ja salmonellan määrien perusteella E.coli bakteereita <1000 pesäkettä muodostavaa yksikköä (pmy)/g Salmonellaa ei saa olla lainkaan Epäpuhtaudet Roskia (lasi, muovi, metalli ym.) enintään 0,5 % tuorepainosta Itäviä rikkaruohonsiemeniä enintään 5 kpl / litra Maa- ja elintarviketalouden tutkimuskeskus

24 Tutkimustuloksia hygienisesta laadusta (Tontti ym. 201) Pelkkä kuivaus ei hygienisoinut valmistetta riittävästi Hyvälaatuisilla tuotteilla pellon hygieeninen laatu säilyi hyvänä 1) termofiilisessa seosprosessissa mädätetty ja kuivattu p.liete, 2) mädätetty ja turpeen kanssa tunnelikompostoitu p.liete, 3) mädätetty ja termisesti pelletöity ureatäydennetty p.liete, ) mädätetty ja kuivattu puhdistamoliete Lietetuotteet E. coli Enterokokit Salmonella E. coli Enterokokit Salmonella log 10 log 10 log 10 log 10 pmy/g pmy/g pmy/g pmy/g kpl/25 g pmy/g pmy/g pmy/g pmy/g kpl/25 g Kuivattu seos 18 1, ,53 negat. Kompostoitu 167 2,22 a.m. a.m. negat. 81 1,91 9 0,95 negat. Rakeistettu a.m. a.m. a.m. a.m. negat. a.m. a.m. a.m. a.m. negat. Kuivattu , ,91 negat. a.m. = alle määritysrajan (v. 2010: 10 pmy/g, v. 2011: 5 pmy/g) Maa- ja elintarviketalouden tutkimuskeskus

25 VamBio Oy, Vampula Kuva: MTT/Elina Virkkunen Maa- ja elintarviketalouden tutkimuskeskus

26 Orgaaniset haitta-aineet (Marttinen ym. 201, Anon. 2013) Suuri joukko erilaisia yhdisteitä, joita käytetään teollisuus- ja kuluttajakemikaaleina Bromatut palonestoaineet muoveissa ja tekstiileissä Vettä hylkivät fluoratut yhdisteet Elektroniikkateollisuuden PCB-yhdisteet Lääkeaineet Puhdistus- ja pesuaineet Dioksiinit Suomen tai EU:n lainsäädännössä ei ole raja-arvoja Maa- ja elintarviketalouden tutkimuskeskus

27 Orgaaniset haitta-aineet (Marttinen ym. 201) Suurimmalla osalla haitta-aineista lannoitteen mukana tuleva määrä ja ilmalaskeuma olivat samaa suuruusluokkaa (10 yhdisteryhmää ja 25 lääkeainetta) Poikkeuksena palonestoaine PBDE, jota oli mädätteessä huomattavasti enemmän kuin laskeumassa Osa yhdisteistä hajoaa tai ei kerry merkittävästi kasveihin Lisätutkimusta tarvitaan muutamien kemikaalien ja lääkeaineiden riskin arvioimiseksi Lääkeaineiden pitoisuuksista koholla ibuprofeeni, metoprololi, sulfadiatsiini, antibiootit flubendatsoli ja siprafloksasiini Maa- ja elintarviketalouden tutkimuskeskus

28 Kirjallisuutta Anon Puhdistamolietteen käyttö maataloudessa. Toim. Sari Peltonen, ProAgria Keskusten Liitto Huttunen, M. J. ja Kuittinen, V Suomen biokaasulaitosrekisteri n:o 17. Publications of the University of Eastern Finland. 53 s. Hyrkäs, M., Virkajärvi, P., Räty, M., Luostarinen, S. & Pyykkönen, V Biokaasulaitoksen käsittelyjäännös nurmen ja ohran lannoitteena. Maataloustieteen Päivät 201. Marttinen, S., Suominen, K., Lehto, M., Jalava, T. & Tampio, E Haitallisten orgaanisten yhdisteiden ja lääkeaineiden esiintyminen biokaasulaitosten käsittelyjäännöksissä sekä niiden elintarvikeketjuun aiheuttaman vaaran arviointi. MTT Raportti s. Salo, T., Kapuinen, P. & Tontti, T Testimenetelmät uusien orgaanisten lannoitevalmisteiden lannoitusvaikutuksen määrittämiseen. Maataloustieteen Päivät Tontti, T., Kangas, A. & Högnäsbacka, M Yhdyskuntajäteperäiset orgaaniset lannoitevalmisteet ravinnelähteenä tuloksia syys- ja kevätviljan peltokokeilta. Maataloustieteen Päivät Tontti, T., Heinonen-Tanski, H. & Martikainen, K Puhdistamolietepohjaiset lannoitevalmisteet kevätviljapellolla hygieniaindikaattorien tuloksia. Maataloustieteen Päivät Maa- ja elintarviketalouden tutkimuskeskus

29 Biokaasututkimus MTT Sotkamossa

30 MTT Sotkamo: päätoimialueet 201 Biokaasu- ja lantatutkimus Marjojen ja vihannesten viljelytutkimus Rehukasvien viljelytutkimus Tiedonsiirto alueen maaseutuyrittäjille Liikevaihto vajaa , ympärivuotisia työtekijöitä 15. MTT + Metla + RKTL + Tike = Luke eli Luonnonvarakeskus alkaen Maa- ja elintarviketalouden tutkimuskeskus

31 ÄPYLI syntyi vuonna 2008 Tilavuus m 3 Syöte kuivaa Naudanlanta Kalanperkuujäte Hevosenlanta Biojäte Nurmibiomassa Maa- ja elintarviketalouden tutkimuskeskus

32 Maa- ja elintarviketalouden tutkimuskeskus Koetuloksia MTT Sotkamon m 3 :n reaktorilla (muut jatkuvatoimisia paitsi säilörehukoe ) SYÖTE m 3 CH /t FM m 3 CH /t VS NAUDAN KUIVALANTA, TURVEKUIVIKE 22 ±,8 123 ± 22 NAUDAN KUIVALANTA + KALANPERKUUJÄTE 10 % tuoremassasta NAUDAN KUIVALANTA + KALANPERKUUJÄTE 25 % tuoremassasta 57±,7 29 ± 17 8 ± ± 128 HEVOSEN KUIVALANTA, PUUPELLETTIKUIVIKE 19,6 ±,2 70,5 ± 8,22 VUOHENHERNESÄILÖREHU (PANOSKOE) 78 m 3 metaania ~ 1 litra polttoöljyä

33 VuoGas toimintaympäristö Maa- ja elintarviketalouden tutkimuskeskus

34 VuoGas biokaasureaktori Laitetoimittajana BioGTS Oy Maatilakokoluokan biokaasureaktori (72 m 3 ) käynnistyy loppusyksystä 201 Syötteenä säilörehu ja muita kiinteitä syötteitä Kuivamädätysprosessi, tulppavirtausperiaate, 30 vrk viipymä Reaktori on sijoitettu siirrettävään konttiin Biokaasulla korvataan litraa polttoöljyä, kaksoispoltin Käytetään rakennusten lämmittämiseen ja tulevaisuudessa auton ja traktorin polttoaineeksi Jäännös käytetään lannoitteeksi nurmelle Hiilen ja ravinteiden kierto Maa- ja elintarviketalouden tutkimuskeskus

35 Kuvat: MTT/Pekka Heikkinen Ympärivuotinen saatavuus säilörehun muodossa Säilörehun plussia Viljelyvarma Viljelytekniikka osataan Säilöntä osataan Konekanta olemassa Kuvat: P. Heikkinen, A.Seppälä Maa- ja elintarviketalouden tutkimuskeskus

36 Tällä hetkellä HVP-peltojen ( ha) energiasaanto on 1,5 TWh, mutta viljelyä tehostamalla energiasaanto voidaan tuplata. Maatalouspohjaisen bioenergian (peltokasvit, maatalouden sivuvirrat ja lanta) käytön tavoite on yhteensä -5 TWh. Tulevaisuuden nurmibiojalostamo tuottaa energian lisäksi arvokomponentteja

37 Mitä VuoGas-ympäristössä voi tehdä? Mittalaitteiden kehitystä Palvelukonseptien kehitystä Ympäristömittauksia Prosessilaitekehitystä ja koeajoja Kaasunjalostusta: ajoneuvopolttoaineet, kaasun puhdistus Biokaasun tuotanto Maa- ja elintarviketalouden tutkimuskeskus MTT / VuoGas PasiLaajala Lannoitetutkimusta Jätetutkimusta Syötteiden ja biotekniikan tutkimusta

38 Tutkimusten rahoitus Biokaasu ja peltoenergia Kainuussa (Euroopan maaseuturahasto, Kainuun ELY-keskus) Biojäte ja hepolanta (EAKR, Kainuun ELY-keskus) Hoidettu viljelemätön pelto biokaasuksi (MMM, Makera) HorseManure (YM, RAKIohjelma) VuoGas-toimintaympäristö (EAKR, Kainuun liitto) Lisätietoja: -Maataloustieteen päivät , posterit: Hevosenlanta tuottaa biokaasua Hevosenlannan tuubikompostointi Hevosenlannan hyötykäyttö Kainuussa -MTT Raportti 113 Maa- ja elintarviketalouden tutkimuskeskus

39 Teija Paavola KIITOS David Fullford 39

Hevosenlannan tuubikompostointi ja biokaasutus

Hevosenlannan tuubikompostointi ja biokaasutus Hevosenlannan tuubikompostointi ja biokaasutus Hyvinkää 10.9.2014 Vanhempi tutkija Elina Virkkunen MTT Sotkamo p. 040 759 9640 elina.virkkunen@mtt.fi Kuvat Elina Virkkunen, ellei toisin mainita MTT, Metla,

Lisätiedot

Yhdyskuntalietteen käyttö

Yhdyskuntalietteen käyttö Yhdyskuntalietteen käyttö Tiina Tontti MTT Kasvintuotannon tutkimus Lantapäivä 19.3.2014 Kempele, InnoTietoa!-hanke 19.3.2014 1 Esityksen sisältö Puhdistamolieteopas, poimintoja Yhdyskuntalietteen etuja

Lisätiedot

BIOKAASU ENERGIALÄHTEENÄ MAATILALLA

BIOKAASU ENERGIALÄHTEENÄ MAATILALLA BIOKAASU ENERGIALÄHTEENÄ MAATILALLA Elina Virkkunen, vanhempi tutkija MTT Sotkamo p. 040 759 9640 Kuvat Elina Virkkunen, ellei toisin mainita MTT Agrifood Research Finland Biokaasu Kaasuseos, joka sisältää

Lisätiedot

MTT Sotkamo: päätoimialueet 2013

MTT Sotkamo: päätoimialueet 2013 MAA- JA ELINTARVIKETALOUDEN TUTKIMUSKESKUS BIOKAASU ENERGIALÄHTEENÄ MAATILALLA Elina Virkkunen, vanhempi tutkija MTT Sotkamo p. 040 759 9640 22.3.2013 MTT Agrifood Research Finland 22.3.2013 MTT Sotkamo:

Lisätiedot

Ajankohtaista mädätteiden käytöstä

Ajankohtaista mädätteiden käytöstä Ajankohtaista mädätteiden käytöstä Fossiilisesta uusiutuvaan tutkimusohjelmakoordinaattori, vanhempi tutkija Teija Paavola MTT Orgaanisen jätteen hyödyntämisen vaihtoehdot materiana ja energiana, Biolaitosyhdistyksen

Lisätiedot

Lopputuotteiden peltokäyttö viljelijän ja ympäristön kannalta. Tapio Salo Luonnonvarakeskus

Lopputuotteiden peltokäyttö viljelijän ja ympäristön kannalta. Tapio Salo Luonnonvarakeskus Lopputuotteiden peltokäyttö viljelijän ja ympäristön kannalta Tapio Salo Luonnonvarakeskus (Luke) Esityksen sisältö Lannoitevalmistelaki Viljelysäännökset Ominaisuudet Ravinnevaikutukset Lannoitevalmisteiden

Lisätiedot

Biokaasuprosessin materiaalivirtojen. mahdollisuudet

Biokaasuprosessin materiaalivirtojen. mahdollisuudet Biokaasuprosessin materiaalivirtojen hyödynt dyntämis- mahdollisuudet Biokaasusta liiketoimintaa Mahdollisuudet ja reunaehdot 3.12.2008, High Tech Center Helsinki Teija Paavola, MTT Jukka Rintala, Jyväskylän

Lisätiedot

Ympäristöteema 2010: Maatilojen biokaasun mahdollisuudet hyödyt ympäristölle ja taloudelle

Ympäristöteema 2010: Maatilojen biokaasun mahdollisuudet hyödyt ympäristölle ja taloudelle Ympäristöteema 2010: Maatilojen biokaasun mahdollisuudet hyödyt ympäristölle ja taloudelle - Lannankäsittelytekniikat nyt ja tulevaisuudessa- Toni Taavitsainen, Envitecpolis Oy 6/30/2009 4/15/2009 12/10/2010

Lisätiedot

Sanna Marttinen. Maa- ja elintarviketalouden tutkimuskeskus (MTT)

Sanna Marttinen. Maa- ja elintarviketalouden tutkimuskeskus (MTT) Tuoteketjujen massa-, ravinne- ja energiataseet Sanna Marttinen Maa- ja elintarviketalouden tutkimuskeskus (MTT) Kestävästi kiertoon yhdyskuntien ja teollisuuden ravinteiden hyödyntäminen lannoitevalmisteina

Lisätiedot

Biokaasu nyt ja tulevaisuudessa tuottajan näkökulma

Biokaasu nyt ja tulevaisuudessa tuottajan näkökulma Biokaasu nyt ja tulevaisuudessa tuottajan näkökulma JÄTTEESTÄ PUHTAITA AJOKILOMETREJÄ Työpaja Kotkassa 30.9.2010 Biovakka Suomi Oy Markus Isotalo Copyright Biovakka Suomi Oy, Harri Hagman 2010 Esitys keskittyy

Lisätiedot

Ratkaisuja hajautettuun energiantuotantoon

Ratkaisuja hajautettuun energiantuotantoon Ratkaisuja hajautettuun energiantuotantoon Maa- ja elintarviketalouden tutkimuskeskus MTT on Suomen johtava ruokajärjestelmän vastuullisuutta, kilpailukykyä ja luonnonvarojen kestävää hyödyntämistä kehittävä

Lisätiedot

Ravinnekiertoon perustuvat energiaratkaisut maatiloilla

Ravinnekiertoon perustuvat energiaratkaisut maatiloilla Ravinnekiertoon perustuvat energiaratkaisut maatiloilla Saija Rasi saija.rasi@luke.fi 1 Biokaasuprosessi Biohajoava jäte Teollisuus Yhdyskunnat Energiakasvit Maatalous Lanta Sivutuotteet Biokaasuprosessi

Lisätiedot

Yleistä biokaasusta, Luke Maaningan biokaasulaitos

Yleistä biokaasusta, Luke Maaningan biokaasulaitos Yleistä biokaasusta, Luke Maaningan biokaasulaitos Ravinnerenki-hankkeen tuparit Iisalmi 21.1.2015 Ville Pyykkönen (tutkija, FM) Biokaasuteknologia Eloperäisen materiaalin mikrobiologinen hajotus hapettomissa

Lisätiedot

Kierrätysravinteiden kannattavuus. Sari Peltonen ProAgria Keskusten Liitto

Kierrätysravinteiden kannattavuus. Sari Peltonen ProAgria Keskusten Liitto Kierrätysravinteiden kannattavuus Sari Peltonen ProAgria Keskusten Liitto 9.12.2016 Mikä on lannoituskustannuksen osuus viljelyn muuttuvista kustannuksista? Lähde: ProAgria Lohkotietopankki 2016 Lannoituskustannus

Lisätiedot

Lannan lannoituskäytön kehittäminen ja ravinteiden tehokas käyttö

Lannan lannoituskäytön kehittäminen ja ravinteiden tehokas käyttö Lannan lannoituskäytön kehittäminen ja ravinteiden tehokas käyttö Tapio Salo Erikoistutkija, MMT Kari Ylivainio Vanhempi tutkija, MMT HYÖTYLANTA-loppuseminaari 5.9.2011 Lannan ja orgaanisten lannoitevalmisteiden

Lisätiedot

Keski-Suomen biokaasupotentiaali raaka-aineiden ja lopputuotteiden hyödyntämismahdollisuudet

Keski-Suomen biokaasupotentiaali raaka-aineiden ja lopputuotteiden hyödyntämismahdollisuudet Keski-Suomen biokaasupotentiaali raaka-aineiden ja lopputuotteiden hyödyntämismahdollisuudet Veli-Heikki Vänttinen, Hanne Tähti, Saija Rasi, Mari Seppälä, Anssi Lensu & Jukka Rintala Jyväskylän yliopisto

Lisätiedot

Mädätteen käyttö lannoitteena Kiertotalouspäivät 2015. Juhani Viljakainen Tuotepäällikkö

Mädätteen käyttö lannoitteena Kiertotalouspäivät 2015. Juhani Viljakainen Tuotepäällikkö Mädätteen käyttö lannoitteena Kiertotalouspäivät 2015 Juhani Viljakainen Tuotepäällikkö Biotehdas Oy on suomalainen cleantech-yritys, joka tarjoaa kestävää palvelua eloperäisen jätteen käsittelyyn. Biotehtaamme

Lisätiedot

Ravinnekiertoon perustuvat energiaratkaisut maatiloilla

Ravinnekiertoon perustuvat energiaratkaisut maatiloilla Ravinnekiertoon perustuvat energiaratkaisut maatiloilla Saija Rasi saija.rasi@luke.fi 1 Biokaasuprosessi Biohajoava jäte Teollisuus Yhdyskunnat Energiakasvit Maatalous Lanta Sivutuotteet Biokaasuprosessi

Lisätiedot

Ravinteita viljelyyn ja viherrakentamiseen

Ravinteita viljelyyn ja viherrakentamiseen Ravinteita viljelyyn ja viherrakentamiseen Hevosenlannan, kompostin ja mädätysjäännöksen ravinteiden hyödyntäminen ja siinä huomioitavat asiat. Helmet Pirtti, Jyväskylä 24.1.2017 Pentti Seuri Tutkija,

Lisätiedot

Lääkeainejäämät biokaasulaitosten lopputuotteissa. Marja Lehto, MTT

Lääkeainejäämät biokaasulaitosten lopputuotteissa. Marja Lehto, MTT Kestävästi Kiertoon - seminaari Lääkeainejäämät biokaasulaitosten lopputuotteissa Marja Lehto, MTT Orgaaniset haitta-aineet aineet Termillä tarkoitetaan erityyppisiä orgaanisia aineita, joilla on jokin

Lisätiedot

Envor Group Hämeenlinna

Envor Group Hämeenlinna Envor Group 9.12.2016 Hämeenlinna Envor Group Envor Group muodostuu neljästä eri yrityksestä, joilla on vuosikymmenten kokemus kierrätyspalveluiden tuottamisesta. Envor Group tarjoaa asiakkailleen monipuolisia,

Lisätiedot

Sakokaivolietteen hyötykäyttö peltoviljelyssä - lannoitevalmistesäädösten näkökulmasta

Sakokaivolietteen hyötykäyttö peltoviljelyssä - lannoitevalmistesäädösten näkökulmasta Sakokaivolietteen hyötykäyttö peltoviljelyssä - lannoitevalmistesäädösten näkökulmasta Arja Vuorinen Evira, Valvontaosasto, Lannoitevalmistejaosto Nilsiä Evira - elintarviketurvallisuus/ Lannoitevalmisteiden

Lisätiedot

Kokemuksia orgaanisten lannoitteiden käytöstä E-Pohjanmaalla. Merja Högnäsbacka ILMASE, Ylistaro

Kokemuksia orgaanisten lannoitteiden käytöstä E-Pohjanmaalla. Merja Högnäsbacka ILMASE, Ylistaro Kokemuksia orgaanisten lannoitteiden käytöstä E-Pohjanmaalla Merja Högnäsbacka 21.3.2013 ILMASE, Ylistaro Yhdyskuntajäteperäiset orgaaniset lannoitevalmisteet ravinnelähteenä SMK => Stormossenin maanparannuskomposti

Lisätiedot

SEOSMULLAN TUOTESELOSTEEN LAATIMISOHJE

SEOSMULLAN TUOTESELOSTEEN LAATIMISOHJE Vastuuhenkilö Lehtolainen Sivu/sivut 1 / 5 SEOSMULLAN TUOTESELOSTEEN LAATIMISOHJE Seosmullalla tarkoitetaan MMMa 24/11 liitteen I kasvualustojen seosmullat (5A2) ryhmään kuuluvaa lannoitevalmistetta, joka

Lisätiedot

Päätösmallin käyttö lietteenkäsittelymenetelmän valinnassa

Päätösmallin käyttö lietteenkäsittelymenetelmän valinnassa Päätösmallin käyttö lietteenkäsittelymenetelmän valinnassa Diplomityön esittely Ville Turunen Aalto yliopisto Hankkeen taustaa Diplomityö Vesi- ja ympäristötekniikan laitokselta Aalto yliopistosta Mukana

Lisätiedot

Maa- ja metsätalousministeriön asetus lannoitevalmisteista annetun maa- ja metsätalousministeriön asetuksen muuttamisesta

Maa- ja metsätalousministeriön asetus lannoitevalmisteista annetun maa- ja metsätalousministeriön asetuksen muuttamisesta MAA- JA METSÄTALOUSMINISTERIÖ ASETUS nro 7/13 Päivämäärä Dnro 27.03.2013 731/14/2013 Voimaantulo- ja voimassaoloaika 15.04.2013 toistaiseksi Muuttaa MMMa lannoitevalmisteista (24/11) liitettä I ja II,

Lisätiedot

Biolaitostuotteiden käyttö maataloudessa. Biolaitosyhdistyksen juhlaseminaari , Helsinki

Biolaitostuotteiden käyttö maataloudessa. Biolaitosyhdistyksen juhlaseminaari , Helsinki Biolaitostuotteiden käyttö maataloudessa Biolaitosyhdistyksen juhlaseminaari 22.10.2015, Helsinki Biotehdas Oy on suomalainen cleantech-yritys, joka tarjoaa kestävää palvelua eloperäisen jätteen käsittelyyn.

Lisätiedot

Metsäteollisuuden sivuvirrat Hyödyntämisen haasteet ja mahdollisuudet

Metsäteollisuuden sivuvirrat Hyödyntämisen haasteet ja mahdollisuudet Metsäteollisuuden sivuvirrat Hyödyntämisen haasteet ja mahdollisuudet GES-verkostotapaaminen Kukkuroinmäen jätekeskus 24.02.2016 Apila Group Oy Ab Mervi Matilainen Apila Group Kiertotalouden koordinaattori

Lisätiedot

Lietteen sisältämien haitta-aineiden hallinta

Lietteen sisältämien haitta-aineiden hallinta TEKES - INKA Lieteseminaari 1.2.2017 Helsingin seudun ympäristöpalvelut HSY, Helsinki Lietteen sisältämien haitta-aineiden hallinta Saijariina Toivikko Vesiasiain päällikkö 2.2.2017 1 Saijariina Toivikko

Lisätiedot

Maanparannusaineiden ravinteiden käyttökelpoisuus. Tapio Salo MTT/Kasvintuotannon tutkimus

Maanparannusaineiden ravinteiden käyttökelpoisuus. Tapio Salo MTT/Kasvintuotannon tutkimus Maanparannusaineiden ravinteiden käyttökelpoisuus Tapio Salo MTT/Kasvintuotannon tutkimus Aiheet Ravinteiden käyttökelpoisuus Kokemuksia analyysimenetelmistä Kokemuksia kenttäkokeista Ravinteiden käyttökelpoisuus

Lisätiedot

Haminan Energia Biokaasulaitos Virolahti 21.10.2015

Haminan Energia Biokaasulaitos Virolahti 21.10.2015 Haminan Energia Biokaasulaitos Virolahti 21.10.2015 Haminan Energia Oy Perustettu 23.3.1901 Maakaasun jakelu aloitettiin 3.12.1982 Haminan Energia Oy:ksi 1.9.1994 Haminan kaupungin 100% omistama energiayhtiö

Lisätiedot

Separoinnin kuivajakeen käyttö ja tilojen välinen yhteistyö

Separoinnin kuivajakeen käyttö ja tilojen välinen yhteistyö Separoinnin kuivajakeen käyttö ja tilojen välinen yhteistyö Separointipäivä 1.3.2013. Heikki Ajosenpää, ProAgria Länsi-Suomi Otsikko tähän Sisältö Esittely Separoinnin idea Ensikosketukseni separointiin

Lisätiedot

Elintarvikeketjun turvallisuus kiertotaloudessa lannoitteet. Risto Retkin

Elintarvikeketjun turvallisuus kiertotaloudessa lannoitteet. Risto Retkin Elintarvikeketjun turvallisuus kiertotaloudessa lannoitteet Risto Retkin Eviran tehtävät Elintarviketurvallisuusvirasto Eviran toiminnan päämääränä on varmistaa elintarvikkeiden turvallisuutta ja laatua

Lisätiedot

Kuivamädätys - kokeet ja kannattavuus

Kuivamädätys - kokeet ja kannattavuus Kuivamädätys - kokeet ja kannattavuus FM Johanna Kalmari-Harju Kokeet 190 pv ja 90 pv panoskokeet tiloilla käytettävissä olevista massoista. Massat Massojen suhteet N1 Munintakananlanta + heinä 3:1 N2

Lisätiedot

Puhdistamolietteen hyödyntäminen lannoitevalmisteina

Puhdistamolietteen hyödyntäminen lannoitevalmisteina Ravinteiden kierrätys ja humus, Biolaitosyhdistys 6.11.2013 Jokioisten Tietotalo Puhdistamolietteen hyödyntäminen lannoitevalmisteina Saijariina Toivikko vesihuoltoinsinööri 5.11.2013 1 Saijariina Toivikko

Lisätiedot

Täyttä kaasua eteenpäin Keski-Suomi! -seminaari ja keskustelutilaisuus. 10.12.2009 Hotelli Rantasipi Laajavuori, Jyväskylä

Täyttä kaasua eteenpäin Keski-Suomi! -seminaari ja keskustelutilaisuus. 10.12.2009 Hotelli Rantasipi Laajavuori, Jyväskylä Täyttä kaasua eteenpäin Keski-Suomi! -seminaari ja keskustelutilaisuus 10.12.2009 Hotelli Rantasipi Laajavuori, Jyväskylä 1 Biokaasusta energiaa Keski-Suomeen Eeli Mykkänen Projektipäällikkö Jyväskylä

Lisätiedot

Ympäristöliiketoiminnan kasvava merkitys

Ympäristöliiketoiminnan kasvava merkitys Ympäristöliiketoiminnan kasvava merkitys Case: Biovakka Suomi Oy biohajoavien jakeiden käsittelijä, biokaasun ja kierrätysravinteiden tuottaja Mynälahti seminaari, Livonsaari 5. elokuuta 2011 Harri Hagman

Lisätiedot

Eri lantalajien fosforin ja typen liukoisuus ja. kasvintuotannossa Kari Ylivainio MTT/Kasvintuotannon tutkimus

Eri lantalajien fosforin ja typen liukoisuus ja. kasvintuotannossa Kari Ylivainio MTT/Kasvintuotannon tutkimus Eri lantalajien fosforin ja typen liukoisuus ja käyttökelpoisuus kasvintuotannossa Kari Ylivainio MTT/Kasvintuotannon tutkimus Maatalouden ympäristöneuvojien koulutuspäivä Tampere, 1.10.2013 30.9.2013

Lisätiedot

Ravinteiden, hiilen ja energian kierto ja virrat - Maatilan tehokas toiminta. Miia Kuisma Maa- ja elintarviketalouden tutkimuskeskus MTT

Ravinteiden, hiilen ja energian kierto ja virrat - Maatilan tehokas toiminta. Miia Kuisma Maa- ja elintarviketalouden tutkimuskeskus MTT Ravinteiden, hiilen ja energian kierto ja virrat - Maatilan tehokas toiminta Miia Kuisma Maa- ja elintarviketalouden tutkimuskeskus MTT Pieksämäki 14.1.2014 Sisältö Johdanto Ravinteiden ja hiilen kierto

Lisätiedot

Orgaanisten materiaalivirtojen pyrolyysistä

Orgaanisten materiaalivirtojen pyrolyysistä Orgaanisten materiaalivirtojen pyrolyysistä Kimmo Rasa, vanhempi tutkija, MMT Luonnonvarakeskus Sivuhyöty-hankkeen Seminaari 8.4.2015 Esityksen sisältö Pyrolyysi teknologiavaihtoehtona Laboratoriomittakaavan

Lisätiedot

TÄYDENTÄVÄT EHDOT. Muutokset vuodelle 2016 & kertaus vuoden 2015 lopulla tulleisiin muutoksiin

TÄYDENTÄVÄT EHDOT. Muutokset vuodelle 2016 & kertaus vuoden 2015 lopulla tulleisiin muutoksiin TÄYDENTÄVÄT EHDOT Muutokset vuodelle 2016 & kertaus vuoden 2015 lopulla tulleisiin muutoksiin 25.2. videoneuvottelukoulutus 15.3. Tampere 22.3. Helsinki Nitraattiasetus 1250/2014 - muutos 1261/2015 - Täydentäviä

Lisätiedot

BioGTS Biojalostamo - Jätteestä paras tuotto

BioGTS Biojalostamo - Jätteestä paras tuotto BioGTS Biojalostamo - Jätteestä paras tuotto BioGTS Biojalostamo Biohajoavista jätteistä uusiutuvaa energiaa, liikenteen biopolttoaineita, kierrätysravinteita ja kemikaaleja kustannustehokkaasti hajautettuna

Lisätiedot

Jätteestä energiaa ja kierrätysravinteita BioGTS Oy

Jätteestä energiaa ja kierrätysravinteita BioGTS Oy Jätteestä energiaa ja kierrätysravinteita BioGTS Oy BioGTS Oy Kotipaikka Laukaa Toimipaikat Jyväskylässä & Laukaassa 100 % Suomalaisessa omistuksessa Pääomistajina Mika Rautiainen sekä Annimari Lehtomäki

Lisätiedot

Puu- ja turvetuhkan hyötykäyttömahdollisuudet. FA Forest Oy Tuula Väätäinen

Puu- ja turvetuhkan hyötykäyttömahdollisuudet. FA Forest Oy Tuula Väätäinen Puu- ja turvetuhkan hyötykäyttömahdollisuudet FA Forest Oy Tuula Väätäinen FA Forest Oy Perheyritys, henkilöstöä n. 15, liikevaihto n. 5 milj. Toimialana tuhkien käsittely ja hyötykäyttö sekä lannoituspalvelut

Lisätiedot

Taaleritehtaan Biotehdas investoi biokaasulaitoksiin Suomessa. Eeli Mykkänen, VamBio Oy Keski-Suomen energiapäivä

Taaleritehtaan Biotehdas investoi biokaasulaitoksiin Suomessa. Eeli Mykkänen, VamBio Oy Keski-Suomen energiapäivä Taaleritehtaan Biotehdas investoi biokaasulaitoksiin Suomessa Eeli Mykkänen, VamBio Oy Keski-Suomen energiapäivä 5.2.2013 Taaleritehdas Varainhoitoa vuodesta 2007 Varoja hoidossa 2,3 miljardia euroa. Asiakkaita

Lisätiedot

Peltobiomassojen hyödyntäminen biokaasun tuotannossa. Annimari Lehtomäki Jyväskylän yliopisto Bio- ja ympäristötieteiden laitos

Peltobiomassojen hyödyntäminen biokaasun tuotannossa. Annimari Lehtomäki Jyväskylän yliopisto Bio- ja ympäristötieteiden laitos Peltobiomassojen hyödyntäminen biokaasun tuotannossa Annimari Lehtomäki Jyväskylän yliopisto Bio- ja ympäristötieteiden laitos Biokaasu Muodostuu bakteerien hajottaessa orgaanista ainesta hapettomissa

Lisätiedot

- Vuonna 2014 Lapissa oli 1 446 maatilaa:

- Vuonna 2014 Lapissa oli 1 446 maatilaa: - Vuonna 2014 Lapissa oli 1 446 maatilaa: - Lypsykarjatiloja 356 - Naudanlihantuotanto 145 - Lammastalous 73 - Hevostalous 51 - Muu kasvin viljely 714 - Aktiivitilojen kokoluokka 30 60 ha - Maataloustuotanto

Lisätiedot

Maatalouden sivuvirtojen hyödyntämisen haasteet

Maatalouden sivuvirtojen hyödyntämisen haasteet Maatalouden sivuvirtojen hyödyntämisen haasteet Idea hankkeeksi, liiketoiminnaksi ja rahaksi bioenergian koordinaatiopäivä 13.10.2010 Hämeen ammattikorkeakoulu INNOVATIIVISET RATKAISUT JÄTTEIDEN JA JÄTEVESIEN

Lisätiedot

Biokaasu sisältää tavallisesti. Biokaasuntuotannon perusteita. Biokaasua muodostuu. Miksi biokaasua tuotetaan?

Biokaasu sisältää tavallisesti. Biokaasuntuotannon perusteita. Biokaasua muodostuu. Miksi biokaasua tuotetaan? Biokaasu sisältää tavallisesti Biokaasuntuotannon perusteita Ville Kuittinen Metaania (CH 4 ) 40 70 % Hiilidioksidia (CO 2 ) 30 60 % Epäpuhtauksina mm. rikkivetyä Biokaasua muodostuu Erilaisten mikrobien

Lisätiedot

Biokaasua Pohjois-Karjalasta nyt ja tulevaisuudessa

Biokaasua Pohjois-Karjalasta nyt ja tulevaisuudessa BioKymppi Oy Biokaasua Pohjois-Karjalasta nyt ja tulevaisuudessa Pohjois-Karjalan Bioenergia Forum, Joensuu, 1 , yrittäjä / toimitusjohtaja BioKymppi Oy, 8 v. (06 ) Toimitusjohtaja 1.7.2009 alkaen Hankevastaava,

Lisätiedot

ENKAT hanke: Biokaasutraktorin vaikutus biokaasulaitoksen energiataseeseen ja kasvihuonekaasupäästöihin

ENKAT hanke: Biokaasutraktorin vaikutus biokaasulaitoksen energiataseeseen ja kasvihuonekaasupäästöihin ENKAT hanke: Biokaasutraktorin vaikutus biokaasulaitoksen energiataseeseen ja kasvihuonekaasupäästöihin MMM Mari Seppälä Jyväskylän yliopisto Bio- ja ympäristötieteiden laitos Biokaasulaitoksen energiatase

Lisätiedot

Jätehuoltolaitosten tilannekatsaukset Kaisa Suvilampi, Biotehdas Oy. KOKOEKO seminaari 10.2.2015 Kuopio

Jätehuoltolaitosten tilannekatsaukset Kaisa Suvilampi, Biotehdas Oy. KOKOEKO seminaari 10.2.2015 Kuopio Jätehuoltolaitosten tilannekatsaukset Kaisa Suvilampi, Biotehdas Oy KOKOEKO seminaari 10.2.2015 Kuopio Biotehdas Oy on suomalainen cleantech-yritys, joka tarjoaa kestävää palvelua eloperäisen jätteen käsittelyyn.

Lisätiedot

Yhteistyössä on voimaa!

Yhteistyössä on voimaa! Haitalliset aineet puhdistamoja hajalietteissä, TkT Vesihuolto 2015 Vesialan asiantuntijapalvelut Yhteistyössä on voimaa! Projektin johto: Vantaanjoen ja Helsingin seudun vesiensuojeluyhdistys Yhteistyö

Lisätiedot

Sinustako biokaasuyrittäjä?

Sinustako biokaasuyrittäjä? Sinustako biokaasuyrittäjä? Karstula 28.11.2016 Biokaasun tuotanto Saija Rasi Erika Winquist Ville Pyykkönen Luonnonvarakeskus Kuva: Valtra Biokaasuprosessi Biohajoava jäte Teollisuus Yhdyskunnat Energiakasvit

Lisätiedot

Biokaasun liikennekäyttö Keski- Suomessa. Juha Luostarinen Metener Oy

Biokaasun liikennekäyttö Keski- Suomessa. Juha Luostarinen Metener Oy Biokaasun liikennekäyttö Keski- Suomessa Juha Luostarinen Metener Oy Tausta Biokaasulaitos Kalmarin tilalle vuonna 1998 Rakentamispäätöksen taustalla navetan lietelannan hygieenisen laadun parantaminen

Lisätiedot

Biokaasun tuotanto- ja käyttömahdollisuudet Jouni Havukainen

Biokaasun tuotanto- ja käyttömahdollisuudet Jouni Havukainen Biokaasun tuotanto- ja käyttömahdollisuudet Jouni Havukainen Sisältö Mitä mädätys on? Kuinka paljon kustantaa? Kuka tukee ja kuinka paljon? Mitä rakennusprojektiin kuuluu ja kuka toimittaa? Mikä on biokaasun

Lisätiedot

Lannasta kanna(avas* biokaasua? Mahdollisuudet

Lannasta kanna(avas* biokaasua? Mahdollisuudet Lannasta kanna(avas* biokaasua? Mahdollisuudet Ville Pyykkönen Saija Rasi Eeva Lehtonen Sari Luostarinen LANNASTA ENEMMÄN JA YMPÄRISTÖYSTÄVÄLLISEMMIN Säätytalo 22.10.2014 1 Miksi lantabiokaasua? MUIDEN

Lisätiedot

Karjanlannan syyslevitys typen näkökulmasta

Karjanlannan syyslevitys typen näkökulmasta Kuva P. Kurki Karjanlannan syyslevitys typen näkökulmasta Päivi Kurki Luonnonvarakeskus Luke Ravinnepiika-hankkeen kevätinfo 16.3.2016 Mikkeli https://etela-savo.proagria.fi/hankkeet/ravinnepiika-6041

Lisätiedot

Mikko Rahtola Hankekoordinaattori Luonnonvarakeskus (Luke)

Mikko Rahtola Hankekoordinaattori Luonnonvarakeskus (Luke) Kiertotalouden mahdollisuudet 26.10.2016 Mikko Rahtola Hankekoordinaattori Luonnonvarakeskus (Luke) 1 AIHEET Maatalouden ravinteiden iso kuva Mitä tukea kärkihanke tarjoaa? 3 vaihetta parempaan kiertotalouteen

Lisätiedot

ENKAT hanke: Biokaasun tuotantoketjun energiatase ja kasvihuonekaasupäästöt. MMM Mari Seppälä Jyväskylän yliopisto Bio- ja ympäristötieteiden laitos

ENKAT hanke: Biokaasun tuotantoketjun energiatase ja kasvihuonekaasupäästöt. MMM Mari Seppälä Jyväskylän yliopisto Bio- ja ympäristötieteiden laitos ENKAT hanke: Biokaasun tuotantoketjun energiatase ja kasvihuonekaasupäästöt MMM Mari Seppälä Jyväskylän yliopisto Bio- ja ympäristötieteiden laitos Biokaasulaitoksen energiatase Energiataseessa lasketaan

Lisätiedot

Sinustako biokaasuyrittäjä?

Sinustako biokaasuyrittäjä? Sinustako biokaasuyrittäjä? Saarijärvi 23.8.2016 Biokaasun tuotanto Saija Rasi Erika Winquist Ville Pyykkönen Luonnonvarakeskus Kuva: Valtra Biokaasu Biokaasu muodostuu orgaanisen aineen hajotessa Jäteveden

Lisätiedot

Vapon kuiviketurpeet. Edistää tuotantoeläinten hyvinvointia.

Vapon kuiviketurpeet. Edistää tuotantoeläinten hyvinvointia. VAPO YMPÄRISTÖ Vapon kuiviketurpeet. Edistää tuotantoeläinten hyvinvointia. Imukykyinen ja monikäyttöinen vaalea rahkaturve on ylivoimainen kuivike nesteiden, ravinteiden ja hajujen sitomisessa. Se sopii

Lisätiedot

Kerääjäkasveista biokaasua

Kerääjäkasveista biokaasua Kerääjäkasveista biokaasua Erika Winquist (Luke), Maritta Kymäläinen ja Laura Kannisto (HAMK) Ravinneresurssi-hankkeen koulutuspäivä 8.4.2016 Mustialassa Kerääjäkasvien korjuu 2 11.4.2016 1 Kerääjäkasvien

Lisätiedot

Energia ja ilmastonmuutos- maatilojen uusiutuvan energian ratkaisuja

Energia ja ilmastonmuutos- maatilojen uusiutuvan energian ratkaisuja Energia ja ilmastonmuutos- maatilojen uusiutuvan energian ratkaisuja Maatilojen energiakulutus on n. 10 TWh -> n. 3% koko Suomen energiankulutuksesta -> tuotantotilojen lämmitys -> viljan kuivaus -> traktorin

Lisätiedot

Sakokaivolietteen kalkkistabilointi ja hyödyntäminen. Arja Vuorinen Evira, Valvontaosasto, Lannoitevalmistejaosto Hajajätevesiseminaari

Sakokaivolietteen kalkkistabilointi ja hyödyntäminen. Arja Vuorinen Evira, Valvontaosasto, Lannoitevalmistejaosto Hajajätevesiseminaari Sakokaivolietteen kalkkistabilointi ja hyödyntäminen Arja Vuorinen Evira, Valvontaosasto, Lannoitevalmistejaosto Hajajätevesiseminaari Tarkastelun lähtökohtana Elintarviketurvallisuusvirasto Eviran rooli

Lisätiedot

MTT Biokaasulaitosten tutkimustiedon tuottajana. Saija Rasi, Erikoistutkija, FT

MTT Biokaasulaitosten tutkimustiedon tuottajana. Saija Rasi, Erikoistutkija, FT MTT Biokaasulaitosten tutkimustiedon tuottajana Saija Rasi, Erikoistutkija, FT 029 5317655 saija.rasi@mtt.fi 27.10.2012 MTT vahva vaikuttaja ruokajärjestelmässä MTT on johtava ruokajärjestelmän vastuullisuutta

Lisätiedot

REKISTERIOTE Hyväksytty laboratorio

REKISTERIOTE Hyväksytty laboratorio 1 Ramboll Finland Oy Ramboll Analytics Niemenkatu 73 15140 LAHTI Puh. 0403567895 EVIRAN REKISTERISSÄ OLEVAT MENETELMÄT asumisterveystutkimukset Formaldehydi akkr STM:n Asumisterveysohje (2003:1), Asumisterveysopas

Lisätiedot

Ympäristötukiehtojen mukainen lannoitus vuonna 2009

Ympäristötukiehtojen mukainen lannoitus vuonna 2009 Ympäristötukiehtojen mukainen lannoitus vuonna 2009 Risto Jokela Kasvinviljelyneuvonnan vastaava ProAgria Oulu Valvonnoissa havaittua P-tasaus lohkokorteille asianmukaisesti Karjanlantapoikkeuksen käyttö

Lisätiedot

Kunnalliset jätevedet resurssina

Kunnalliset jätevedet resurssina Kunnalliset jätevedet resurssina Jukka Rintala, Aino-Maija Lakaniemi, Riitta Kettunen, Piet Lens Tampereen teknillinen yliopisto Vesihuolto 2015-2040 Haasteet Pirkanmaalla -seminaari Pirkanmaan ELY-keskus,

Lisätiedot

Maatilan ympäristötoimenpiteet. ja talous. Sari Peltonen ProAgria Keskusten Liitto

Maatilan ympäristötoimenpiteet. ja talous. Sari Peltonen ProAgria Keskusten Liitto Maatilan ympäristötoimenpiteet ja talous Sari Peltonen ProAgria Keskusten Liitto MT 7.10.2009 Yhtälö oli viime keväänä vaikea: viljelyn kustannukset nousujohteiset, sadon hinta pohjalla, varastot täynnä

Lisätiedot

Sinustako biokaasuyrittäjä?

Sinustako biokaasuyrittäjä? Sinustako biokaasuyrittäjä? Muurame 13.10.2016 Biokaasun tuotanto Saija Rasi Erika Winquist Ville Pyykkönen Luonnonvarakeskus Kuva: Valtra Biokaasuprosessi Biohajoava jäte Teollisuus Yhdyskunnat Energiakasvit

Lisätiedot

Biovirta- ja Biosafe-hankkeiden ajankohtaiset kuulumiset

Biovirta- ja Biosafe-hankkeiden ajankohtaiset kuulumiset Biovirta- ja Biosafe-hankkeiden ajankohtaiset kuulumiset Teija Paavola Vanhempi tutkija, FM Fossiilisesta uusiutuvaan -tutkimusohjelmakoordinaattori Biolaitosyhdistyksen seminaari, Tietotalo, Jokioinen,

Lisätiedot

LUONNONHAITTA- KORVAUS

LUONNONHAITTA- KORVAUS TUKIKOULUTUS 2015 Anna Setälä Viestintä Oy Tuulihaukka 26.1.2015 LUONNONHAITTA- KORVAUS 1 Ohjelmaperusteiset tuet Jatkossa vain yksi ohjelmaperusteinen tukikelpoisuus lohkoilla Tukikelpoiseen lohkoon voidaan

Lisätiedot

Peltotukien paperityöt Tuki-infot 2012

Peltotukien paperityöt Tuki-infot 2012 Peltotukien paperityöt Tuki-infot 2012 Jari Tikkanen ProAgria Keski-Pohjanmaa 1 Ympäristötuen rakenne Täydentävät ehdot Vähimmäisvaatimukset (lannoitus ja kasvinsuojelu) kaikille pakolliset, ei korvausta

Lisätiedot

Valtioneuvoston asetus 1250/14 eräiden maa- ja puutarhataloudesta peräisin olevien päästöjen rajoittamisesta

Valtioneuvoston asetus 1250/14 eräiden maa- ja puutarhataloudesta peräisin olevien päästöjen rajoittamisesta Valtioneuvoston asetus 1250/14 eräiden maa- ja puutarhataloudesta peräisin olevien päästöjen rajoittamisesta Uudenmaan ELY-keskus / Y-vastuualue / Johan Sundberg 23.9.15 Valtioneuvoston asetus eräiden

Lisätiedot

Tulosten analysointi. Liite 1. Ympäristöministeriö - Ravinteiden kierrätyksen edistämistä ja Saaristomeren tilan parantamista koskeva ohjelma

Tulosten analysointi. Liite 1. Ympäristöministeriö - Ravinteiden kierrätyksen edistämistä ja Saaristomeren tilan parantamista koskeva ohjelma Liite 1 Ympäristöministeriö - Ravinteiden kierrätyksen edistämistä ja Saaristomeren tilan parantamista koskeva ohjelma Tulosten analysointi Liite loppuraporttiin Jani Isokääntä 9.4.2015 Sisällys 1.Tutkimustulosten

Lisätiedot

Millaiselle jä*eelle mädätys sopii ja miten paljon sitä voi lisätä Suomessa?

Millaiselle jä*eelle mädätys sopii ja miten paljon sitä voi lisätä Suomessa? Millaiselle jä*eelle mädätys sopii ja miten paljon sitä voi lisätä Suomessa? Valtakunnalliset jätehuoltopäivät Helsinki 10.10.2012 Kaisa Suvilampi, VamBio Oy VamBio Oy yritysesi.ely VamBio Oy:n biokaasulaitos

Lisätiedot

Biokaasulaitoksen ja jätevedenpuhdistamon sisäisen kierron hallinta ja ravinteiden talteenotto. Lounais-Suomen vesihuoltopäivä

Biokaasulaitoksen ja jätevedenpuhdistamon sisäisen kierron hallinta ja ravinteiden talteenotto. Lounais-Suomen vesihuoltopäivä Biokaasulaitoksen ja jätevedenpuhdistamon sisäisen kierron hallinta ja ravinteiden talteenotto Lounais-Suomen vesihuoltopäivä 2016 16.11.2016, Rauma GASUMIN VUOSI 2015 LIIKEVAIHTO 915 milj. MAAKAASUN

Lisätiedot

Viemäröinti ja jätevedenpuhdistus Anna Mikola TkT D Sc (Tech)

Viemäröinti ja jätevedenpuhdistus Anna Mikola TkT D Sc (Tech) Viemäröinti ja jätevedenpuhdistus Anna Mikola TkT D Sc (Tech) Kytkeytyminen oppimistavoitteisiin Pystyy kuvailemaan yhdyskuntien vesi- ja jätehuollon kokonaisuuden sekä niiden järjestämisen perusperiaatteet

Lisätiedot

Maanparannuskompostin maataloskäyttö. Mikko Wäänänen, HSY Vesihuolto

Maanparannuskompostin maataloskäyttö. Mikko Wäänänen, HSY Vesihuolto Maanparannuskompostin maataloskäyttö Mikko Wäänänen, HSY Vesihuolto 18.11.2011 Teollisuusjätevesien tarkkailu ja neuvonta Jätevedenpuhdistusosasto Jätevedenpuhdistus Lietteiden jatkojalostus Vedenjakelun

Lisätiedot

Biohiili ja ravinteet

Biohiili ja ravinteet Biohiili ja ravinteet RAE-hankkeen alustavia tuloksia Sanna Saarnio Mikkeli 19.11.2014 Mitä biohiili on? biohiili = hapettomissa olosuhteissa lämmön avulla hajotettua eloperäistä ainetta Miten biohiili

Lisätiedot

Ympäristötuet ja niiden toimeenpano - lannoitus vuonna 2008. Ympäristötukien mahdollisuudet, Tampere 1.4.2008

Ympäristötuet ja niiden toimeenpano - lannoitus vuonna 2008. Ympäristötukien mahdollisuudet, Tampere 1.4.2008 Ympäristötuet ja niiden toimeenpano - lannoitus vuonna 2008 Ympäristötukien mahdollisuudet, Tampere 1.4.2008 Uuden sitoumuksen piirissä oleva viljelijä: Peruslannoituksesta viljavuustutkimuksen mukaiseen

Lisätiedot

Nitraattiasetus (931/2000) ja sen uudistaminen. Mikko J. Jaakkola

Nitraattiasetus (931/2000) ja sen uudistaminen. Mikko J. Jaakkola Nitraattiasetus (931/2000) ja sen uudistaminen Mikko J. Jaakkola mikko.j.jaakkola@ely-keskus.fi Asetuksen uudistaminen Ympäristöministeriö asetti nitraattiasetuksen uudistamistyöryhmän 28.10.2011. Työryhmän

Lisätiedot

Puhdistamolietteen ja biojätteen käsittely ravinteita kierrättäen

Puhdistamolietteen ja biojätteen käsittely ravinteita kierrättäen Puhdistamolietteen ja biojätteen käsittely ravinteita kierrättäen Hankeraportti Jyrki Laitinen, Katriina Alhola, Kaisa Manninen ja Jonne Säylä Suomen ympäristökeskus SYKE 2014 Puhdistamolietteen ja bioja

Lisätiedot

Vesienhoidon suunnittelun tilannekatsaus

Vesienhoidon suunnittelun tilannekatsaus Vesienhoidon suunnittelun tilannekatsaus TEHO Plus-hankkeen ja Maaseutuverkoston tiedotuskierros Veli-Matti Vallinkoski, Pohjois-Savon ELY-keskus 7.8.2014 Esityksen sisältö Taustaa Pohjois-Savon vesistöistä

Lisätiedot

BIOJALOSTAMOITA POHJOISMAISSA

BIOJALOSTAMOITA POHJOISMAISSA Biojalostamohanke BIOJALOSTAMOITA POHJOISMAISSA Sunpine&Preem Arizona Chemicals SP Processum Fortum Borregaard Forssa UPM Forchem Neste Oil Kalundborg FORSSAN ENVITECH-ALUE Alueella toimii jätteenkäsittelylaitoksia,

Lisätiedot

Hevosen lannan ravinteet talteen ja kiertoon ympäristön hyvinvoinnin vuoksi HorseManure

Hevosen lannan ravinteet talteen ja kiertoon ympäristön hyvinvoinnin vuoksi HorseManure Hevosen lannan ravinteet talteen ja kiertoon ympäristön hyvinvoinnin vuoksi HorseManure Riikka Keskinen, Johanna Nikama, Susanna Särkijärvi, Marianna Myllymäki, Aaro Närvänen, Markku Saastamoinen ja Jaana

Lisätiedot

Luomuviljelyn keinot ravinnekierrätyksessä Mikko Rahtola Hankekoordinaattori Luonnonvarakeskus (Luke)

Luomuviljelyn keinot ravinnekierrätyksessä Mikko Rahtola Hankekoordinaattori Luonnonvarakeskus (Luke) Luomuviljelyn keinot ravinnekierrätyksessä 14.12.2016 Mikko Rahtola Hankekoordinaattori Luonnonvarakeskus (Luke) 1 AIHEET Maatalouden ravinteiden iso kuva Luomun tavoitteet ja keinot ravinnekierrätyksessä

Lisätiedot

Kannattavuutta ravinnetaseiden avulla

Kannattavuutta ravinnetaseiden avulla Kannattavuutta ravinnetaseiden avulla Janne Heikkinen, TEHO Plus hanke 28.11.2013 Sarka Maatalouden vesiensuojelun tehostaminen TEHO Plus -hanke (2011-2013) Toteutus Rahoitus Valtakunnallinen hanke, jonka

Lisätiedot

Biokaasuopintomatka Juvalle ja Kiteelle

Biokaasuopintomatka Juvalle ja Kiteelle 1 1.7.2016 Biokaasuopintomatka Juvalle ja Kiteelle Matkan tarkoitus Keulink järjesti matkan biokaasun tuotannosta ja käytöstä kiinnostuneille henkilöille Keski-Suomen liitto (Outi Pakarinen) mukana käytännön

Lisätiedot

Nitraattiasetus (931/2000) ja sen uudistaminen

Nitraattiasetus (931/2000) ja sen uudistaminen Nitraattiasetus (931/2000) ja sen uudistaminen Mikko J. Jaakkola mikko.j.jaakkola@ely-keskus.fi Asetuksen uudistaminen Ympäristöministeriö asetti nitraattiasetuksen uudistamistyöryhmän 28.10.2011. Työryhmän

Lisätiedot

Maatalouden keinot ravinnekierrätyksessä

Maatalouden keinot ravinnekierrätyksessä Maatalouden keinot ravinnekierrätyksessä Itämerihaasteen valtakunnallinen seminaari Kaarina 14.12.2016 Aino Launto-Tiuttu & Airi Kulmala Kierrätys on vanha juttu Kierrätys ei ole uutta maataloudessa Viljelyksiä

Lisätiedot

Peltobiomassojen viljelyn vaikutus ravinne- ja kasvihuonekaasupäästöihin

Peltobiomassojen viljelyn vaikutus ravinne- ja kasvihuonekaasupäästöihin Peltobiomassojen viljelyn vaikutus ravinne- ja kasvihuonekaasupäästöihin Biotaloudella lisäarvoa maataloustuotannolle -seminaari Loimaa 16.4.2013 Airi Kulmala Baltic Deal/MTK Esityksen sisältö Baltic Deal

Lisätiedot

Maatilan ympäristötoimenpiteet. ja talous. Sari Peltonen ProAgria Keskusten Liitto

Maatilan ympäristötoimenpiteet. ja talous. Sari Peltonen ProAgria Keskusten Liitto Maatilan ympäristötoimenpiteet ja talous Sari Peltonen ProAgria Keskusten Liitto MT 7.10.2009 Yhtälö oli viime keväänä vaikea: viljelyn kustannukset nousujohteiset, sadon hinta pohjalla, varastot täynnä

Lisätiedot

Kierrätyslannoitteilla irti ostoravinteista ja samalla tila energiaomavaraiseksi

Kierrätyslannoitteilla irti ostoravinteista ja samalla tila energiaomavaraiseksi Kierrätyslannoitteilla irti ostoravinteista ja samalla tila energiaomavaraiseksi Juha Helenius Helsingin yliopisto Kiitokset: Linnea Nordling HELMET Areena tapahtuma, Pilvenmäki, Forssa 2.3.2017 Maataloustieteiden

Lisätiedot

Vesistövaikutusten arviointi

Vesistövaikutusten arviointi 19.3.2012 Vesistövaikutusten arviointi Jukka Koski-Vähälä Savo-Karjalan Vesiensuojeluyhdistys ry Huomioitavaa RAE-hankkeesta Kehittämis- ja tutkimushanke; YKSI SOVELTAVA PAKETTI Tutkimustieto tiloille

Lisätiedot

Jätteestä energiaa ja kierrätysravinteita BioGTS Oy

Jätteestä energiaa ja kierrätysravinteita BioGTS Oy Jätteestä energiaa ja kierrätysravinteita BioGTS Oy BioGTS Oy Kotipaikka Laukaa Toimipaikat Jyväskylässä & Laukaassa 100 % Suomalaisessa omistuksessa Pääomistajina Mika Rautiainen sekä Annimari Lehtomäki

Lisätiedot

PUHDISTAMOLIETTEEN HYÖTYKÄYTTÖÄ KOSKEVA LAINSÄÄDÄNTÖ

PUHDISTAMOLIETTEEN HYÖTYKÄYTTÖÄ KOSKEVA LAINSÄÄDÄNTÖ PUHDISTAMOLIETTEEN HYÖTYKÄYTTÖÄ KOSKEVA LAINSÄÄDÄNTÖ Ympäristönsuojelulaki (86/2000) Ympäristönsuojelulakia sovelletaan mm. toimintaan, joka saattaa aiheuttaa ympäristön pilaantumista sekä toimintaan,

Lisätiedot