Diakoni Dung Tien Dangin pappisvihkimys Turussa Vihkimyskirkkona toimi luterilainen Pyhän Mikaelin kirkko.

Transkriptio

1 Julkaisija: Katolinen tiedotuskeskus Pyhän Henrikin aukio 1 B Helsinki Fides 12/ Katolinen hiippakuntalehti. Katolskt stiftsblad. 74. vuosikerta. ISSN Anneli Oula Tässä lehdessä TOIMITUKSELTA 2 Pääkirjoitus UUTISIA 3 Uutisia hiippakunnasta ja maailmalta Haastattelu 4 Ekumenian juuria etsimässä OREMUS 5 Hengellistä aineistoa OHJELMA 8 Seurakunnat 9 Tapahtumat ARTIKKELEITA 6 Paavillisen talouden saarnaaja: Kristinusko on armon uskonto 6 Otteita piispa Teemun kalenterista 7 Maailman lähetyspäivä 10 Vem vill Gud pröva? 10 Kesätapahtuma Pyhän Ursulan seurakunnassa 11 Ortodoksit selvittävät käsitystään primaatista 11 Kirkon sadon juhlat 12 Tahdon tahdon tahdon! 12 Meditaatio kuolemasta 13 In memoriam 13 Ugandan kummihankkeen uusi vaihe LUKIJOILTA 14 Kirjabongari messuilla 14 Kristitty Eurooppa? NUORILLE 15 Tapaaminen Jeesuksen kanssa: Totuuden Henki IN ENGLISH 16 Some material in English Diakoni Dung Tien Dangin pappisvihkimys Turussa Vihkimyskirkkona toimi luterilainen Pyhän Mikaelin kirkko. Ekumenian juuria etsimässä kardinaali Kochin ajatuksia s. 4 s. 7, 10 Fides 12/2011 1

2 Toimitukselta Fideksen vuosi 2011 (74. vuosikerta) nro dl ilmestyy* (6.2.) (6.3.) (27.3.) (17.4.) (15.5.) (12.6.) (31.7.) (28.8.) (18.9.) (9.10.) (6.11.) (27.11.) (18.12.) (22.1.) *) Sulkuihin on merkitty se päivämäärä, johon asti lehdessä julkaistavat ohjelmat ja ilmoitukset on syytä antaa. Katolinen hiippakuntalehti Fides Päätoimittaja: Marko Tervaportti. Toimitus ja tilaukset: Katolinen tiedotuskeskus, Pyhän Henrikin aukio 1 B, Helsinki. Puhelin Fax Pankkiyhteys: (IBAN) FI , (BIC) DABAFIHH. Ilmestyy 14 kertaa vuodessa. Vuosikerta 30, ulkomaille 35. Katolskt stifts blad Fides Huvudredaktör: Marko Tervaportti. Redaktion och prenumeration: Katolsk informationstjänst, Sankt Henriksplatsen 1 B, Helsingfors. Telefon Fax Bankförbindelse: (IBAN) FI , (BIC) DABAFIHH. Utkommer med 14 nummer årligen. Prenumeration 30, till utlandet 35. Paino / tryck I-print Oy, Seinäjoki Internet katolinen.net > fides fides@catholic.fi Osoitteenmuutokset ja ilmoitukset / Addressförändringar och annonser info@catholic.fi Viestejä Paavi Benedictus XVI ilmoitti sunnuntaina Pyhän Pietarin basilikassa viettämänsä pyhän messun yhteydessä, että kirkossa vietetään alkaen uskon teemavuotta. Teemavuosi liittyy Vatikaanin II kirkolliskokouksen ( ) alkamisen viisikymmenvuotisjuhlaan ja päättyy , jolloin liturgiassa vietetään Kristuksen, kaikkeuden Kuninkaan, juhlapyhää. Teemavuoden aikana kirkon on tarkoitus saada uutta intoa uuteen evankeliointiin. Vuosi liittyy täten laajemmin myös siihen, että pyhä isä on huolestunut länsimaiden kristillisyyden jäämisestä sekularisaation jalkoihin. Tämän kehityksen kääntämiseksi paavi Benedictus perusti hiljattain myös Paavillisen uuden evankelioimisen edistämisen neuvoston. Lokakuun lopussa pyhä isä tapasi maailman suurten uskontojen, agnostikkojen ja ateistien edustajia Assisissa. Tapaamisen tavoitteena oli 25 vuotta aiemmin pidetyn ensimmäisen Assisin kokouksen tavoin edistää rauhaa ja oikeudenmukaisuutta maailmassa ja samalla vahvistaa uskontojen sitoutuminen tämän tavoitteen toteutumiseen. Vatikaani halusi tapaamisen järjestelyissä korostaa, ettei kyse ole jostakin uskontojen totuudellisuuden ylittävästä synkretismistä vaan tosiasiallisesta veljellisestä tapaamisesta. Tämä huoli oli esitetty monesti aikaisempien vastaavien tilaisuuksien yhteydessä. Ensi silmäykseltä viestit uskon vuoden julistamisesta ja Assisin tapaamisesta eivät näytä juurikaan liittyvän toisiinsa. Se on kuitenkin aivan liian helppo johtopäätös. Tosiasiassa ne ja monet muut vastaavat ovat kietoutuneet läheisesti toisiinsa. Uskon vuosi on hieno ja tärkeä hanke. Eihän uusi evankeliointikaan voi lähteä liikkeelle muuta kuin sen kautta, että se, joka evankelioi, tuntee evankeliumin itsekin. Eihän vuoropuhelu toisten kristittyjen ja muiden uskontojen tai sekularismin kanssa voi olla hedelmällistä, ellei itse tiedä, mitä ajattelee ja mihin uskoo. Paavin sanat ja teot ovat haaste meille kaikille. Hän kutsuu meitä ja koko maailmaa etsimään totuutta rehellisesti ja avoimesti ja jättämään pois turhat ennakkoluulot. Hän haluaa, että me tutkimme itseämme ja uskomme todellista sisältöä, jotta voisimme entistä autenttisemmin elää kristittyinä kolmannen vuosituhannen alussa ja tänäkin maallistuneena aikana vaikuttaa maailmaan suolana ja valona. Finlandia Catholica Mielenkiintoinen historiikki katolisen kirkon vaiheista Suomessa nyt Katolisesta kirjakaupasta hintaan 25 euroa. Tutustu myös muuhun valikoimaamme: katolinenkirjakauppa.net tai soita: Sunnuntait ja juhlapyhät Täydellinen ane vainajien puolesta tavanomaisin ehdoin myönnetään niille uskoville, jotka marraskuun 1. ja 8. päivän välisenä aikana hartaasti käyvät hautausmaalla tai muuten rukoilevat kuolleiden puolesta lauantai, KAIKKIEN POISNUKKUNEIDEN USKOVIEN MUIS- TOPÄIVÄ Vainajien päivä (kirkkovuoden 32. sunnuntai) KAIKKIEN PYHIEN JUHLA pyhäinpäivä, juhlapyhä (IV) 1L Ilm. 7: 2-4, 9-14 Ps. 24: 1-2, 3-4ab, L 1. Joh. 3:1-3 Ev. Matt. 5:1-12a kirkkovuoden 33. sunnuntai (I) 1L San. 31:10-13, 19-20, Ps. 128: 1-2, 3, a 2L 1. Tess. 5:1-6 Ev. Matt. 25:14-30 tai Ev. Matt. 25:14-15, Pyhän isän päivä: Rukouspäivä pyhän isän puolesta. Kolehti kerätään Pyhän istuimen hyväksi (kirkkovuoden 34. sunnuntai) KRISTUS, KAIKKEUDEN KUNINGAS, juhlapyhä 1L Hes. 34:11-12, Ps. 23:1-2a, 2b-3, 5, L 1. Kor. 15: 20-26, 28 Ev. Matt. 25:31-46 Uusi kirkkovuosi Sunnuntaiden tekstit: vuosi B Arkipäivien tekstit: lukukappaleiden kirja II adventin 1. sunnuntai (I) 1L Jes. 63:16b-17, 64: 1, 3-8 Ps. 80:2ac+3b, 15-16, L 1. Kor. 1:3-9 Ev. Mark. 13:33-37 Adventtiuhrin keräys adventin aikana Caritaksen ilmoittaman kohteen hyväksi adventin 2. sunnuntai (II) 1L Jes 40:1-5, 9-11 Ps. 85:9ab+10, 11-12, L 2. Piet. 3:8-14 Ev. Mark. 1:1-8 Katolinen kirjakauppa Katolisen tiedotuskeskuksen kirjakauppa on nyt verkossa. Tutustu kirjavalikoimaamme ja tee turvallisesti ostoksia verkkopankkitunnuksillasi. Valikoimamme laajenee koko ajan, lisäksi lisäämme ruotsin- ja englanninkielisten kirjojen määrää. Hiippakunnan jäsenmaksu Saaja: Katolinen kirkko Suomessa Pankkitili: FI NDEAFIHH Viitenumero: Lisätietoja: katolinen.net/?page_id=290 katolinenkirjakauppa.net Membership fee of the Diocese Receiver: Katolinen kirkko Suomessa Bank account: FI NDEAFIHH Reference number: More information: katolinen.net/?page_id=290 2 Fides 12/2011

3 Uutisia Kolmen uskonnon edustajat muistuttavat uskonnonvapaudesta Ekumeenisen vastuuviikon ohjelmassa muistutetaan huhtikuussa 2011 allekirjoitetusta kolmen uskonnon uskonnonvapausjulistuksesta. Kristinuskon, juutalaisuuden ja islamin uskontojohtajat laativat Usko vapaasti -lausunnon uskonnonvapauden puolesta. Lausunto julkistettiin Helsingissä 25. lokakuuta Julkistustilaisuudessa vieraina olivat Ulkoasiainministeriön ihmisoikeus- ja demokratiasuurlähettiläs Sauli Feodorow sekä Vastuuviikon ulkomainen vieras, uskonnonvapauden kansainvälinen puolestapuhuja tohtori Sam Paul Intiasta. Hän tekee työtä Intiassa uskontonsa tähden vainottujen ja dalitien parissa. Pidän lausuntoa hyvin arvokkaana ja merkittävänä. Toivon, että tämä voisi toimia esimerkkinä kansainvälisestikin, sanoi Feodorow. Julistus luovutettiin tasavallan presidentille 28. lokakuuta Usko vapaasti -lausunto on luettavissa Vastuuviikon sivuilla osoitteessa KATT/SEN Pyhä Franciscus esikuva nuorille Paavi Benedictus XVI kannusti Assisin rauhankokousta edeltävänä päivänä keskiviikkona viettämässään liturgiassa nuoria ottamaan pyhän Franciscus Assisilaisen esikuvakseen. Liturgia korvasi tavallisen keskiviikkoaudienssin, ja se ennakoi seuraavana päivänä Assisissa pidettyä rauhankokousta. Liturgian lopuksi paavi sanoi nuorille: Huomenna rukoilen pyhän Franciscus Assisilaisen haudalla. Tukekoon hänen esimerkkinsä teitä, nuoret ihmiset, sitoutumaan uskollisuuteen Kristukselle joka päivä. Sairaille pyhä isä sanoi: Rohkaiskoon hän teitä seuraamaan aina Jeesusta koettelemusten ja kärsimyksen tiellä. Vasta-avioituneille paavi sanoi: Auttakoon hän teitä tekemään perhe-elämästänne paikan, jossa Jumalan ja lähimmäisen rakkaus on alati läsnä. Torstaina vietettiin Assisissa paavin kutsumana Mietiskely-, vuoropuheluja rukouspäivää maailman rauhan ja oikeudenmukaisuuden puolesta. Päivään osallistui suuri joukko uskontojen johtajia kuin myös uskonnottomien ryhmien edustajia. Paavi Benedictus päätti tilaisuuden järjestämisestä toisaalta eri puolilla maailmaa jatkuvien levottomuuksien takia, toisaalta kunnioittaakseen edeltäjänsä, autuaan paavi Johannes Paavali II:n 25 vuotta sitten järjestämän ensimmäisen Assisisin tapaamisen juhlavuotta. KATT/VIS Paavi vetosi Egyptin puolesta Paavi Benedictus XVI vetosi yleisaudienssinsa lopussa 12. lokakuuta rauhan ja ihmisoikeuksien kunnioittamiseksi Egyptissä. Sunnuntaina 9. lokakuuta 26 ihmistä kuoli ja satoja loukkaantui yhteydenotoissa koptikristittyjen ja poliisijoukkojen välillä; mielenosoittajat olivat protestoineen kirkon polttamisen vuoksi. Paavi lausui vetoomuksessaan: Olen hyvin surullinen niiden väkivaltaisuuksien vuoksi, joita Kairossa tapahtui viime sunnuntaina. Otan osaa uhrien perheiden ja koko Egyptin kansan tuskaan. Sitä repivät yritykset uhata rauhanomaista rinnakkaiseloa sen yhteisöjen kesken, mitä päinvastoin on välttämätöntä vaalia, erityisesti tänä siirtymäaikana. Kehotan uskovia rukoilemaan, että tämä yhteiskunta nauttisi todellista rauhaa, joka perustuu oikeudenmukaisuuteen, jokaisen kansalaisen vapauden ja arvokkuuden kunnioittamiseen. Tuen Egyptin siviili- ja uskonnollisten viranomaisten vaivannäköä sellaisen yhteiskunnan puolesta, jossa kaikkien ihmisoikeuksia erityisesti vähemmistöjen kunnioitetaan, kansallisen ykseyden hyväksi. 13. lokakuuta myös Euroopan katolisten piispainkokousten neuvosto ilmaisi huolensa; neuvoston puheenjohtajan kardinaali Péter Erdőn lausunnossa todetaan, että Euroopan piispat ovat lähellä kaikkia Egyptin kansalaisia, erityisesti koptikristittyjä, joita on kohdannut väkivalta. He kutsuvat Euroopan maiden hallituksia puolustamaan kaikkia kristittyjä, joita vastaan hyökätään heidän uskonnollisen, etnisen tai sosiaalisen taustansa vuoksi. KATT/VIS/CCEE Paavi pyysi apua Itä- Afrikan nälänhädästä kärsiville Paavi Benedictus XVI pyysi kansainvälistä yhteisöä ja yksittäisiä ihmisiä jatkuvasti muistamaan Afrikan sarven nälänhädästä kärsivää aluetta. Kutsun kaikkia rukoilemaan ja antamaan konkreettista apua monille veljille ja sisarille, joita kohtaa niin kova koettelemus, ja erityisesti lapsille, joita joka päivä menehtyy tuolla alueella sairauksien ja veden ja ruoan puutteen vuoksi, paavi sanoi yleisaudienssinsa lopussa 5. lokakuuta. Itä-Afrikan nälänhädän uhreja voi auttaa esimerkiksi Suomen Caritaksen kautta. Caritaksen katastrofitili on FI (SAMPO-pankki, viite 2383). KATT/VIS Elämä tarvitsee hiljaisuutta Teknologia on tehnyt ihmisten elämästä mukavaa, mutta toisaalta myös levotonta, jopa kuumeista. Ymmärtämättä sitä itse, monet ovat uppoutuneet virtuaalitodellisuuteen, koska audiovisuaaliset viestit saattavat heitä aamusta iltaan. Monet nuoret, jotka ovat syntyneet tällaiseen todellisuuteen, näyttävät täyttävän jokaisen tyhjän, vapaan hetken musiikilla ja kuvilla, lähes peläten tuntea tätä tyhjyyttä. Jotkut eivät enää pysty olemaan pitempää aikaa hiljaisuudessa ja yksinäisyydessä. Paavi vieraili 9. lokakuuta Calabrian-vierailunsa yhteydessä pyhän Brunon perustamassa kartusiaaniluostarissa. Hän kutsui kartusiaanista hiljaisuuden karismaa arvokkaaksi lahjaksi kirkolle ja maailmalle ja sanoi sen sisältävän syvällisen viestin elämällemme ja ihmiskunnalle. Hiljaisuuteen ja yksinäisyyteen vetäytymisessä ihminen altistuu todellisuudelle ja voi kokea Jumalan läsnäolon. KATT/VIS Påven om Assisimötet "Möten av detta slag är nödvändigtvis exceptionella och ovanliga, men de är ett levande uttryck för det faktum att varje dag, över hela vår värld, lever människor med olika religiösa traditioner och arbetar tillsammans i harmoni". Det är det centrala budskapet i Benedikt XVI:s tal religiösa delegationer under en audiens i Vatikanen på fredagsmorgonen. På torsdag 27 oktober i Assisi deltog dessa delegationer i en dag för reflektion, dialog och bön för fred och rättvisa i världen. Mötet påpekade påven, "är representativt för de miljarder kvinnor och män i vår värld som är aktivt engagerade i att främja rättvisa och fred". Det är också "ett tecken på vänskap och broderskap, som har blomstrat som ett resultat av så många pionjärers insatser" för den interreligiösa dialogen. Till sina "kristna bröder och systrar", "företrädare för det judiska folket" och alla världens religioner, samt "de som företräder människor av god vilja som inte följer en religiös tradition men som pliktskyldigt söker efter sanningen", sa påven: "Må denna vänskap fortsätta att växa bland alla anhängare av världens religioner och bland män och kvinnor av god vilja överallt". "Ser man tillbaka tillade helige fadern kan vi uppskatta framsyntheten hos påven Johannes Paulus II när han kallade till det första Assisimötet och det fortsatta behovet av män och kvinnor från olika religioner att vittna tillsammans om att andens vandring alltid är en fredens vandring". "Det är viktigt för fredens sak - påpekade påven - att så många män och kvinnor, inspirerade av deras djupaste övertygelser, har förbundit sig att arbeta för den mänskliga familjens goda". Och gårdagens möte, avslutade han, visade oss "hur äkta vår önskan är att bidra till alla våra medmänniskors bästa och hur mycket vi har att dela med varandra." KATT/RV Ristinkanto Hattulassa Veisaa kieli kunniakkaan kilvoituksen kiitosta, risti nyt on voiton merkki: jalo riemu julista, kerro kuinka Lunastaja kuolon voitti uhrina kaikui kauniisti Hattulan Pyhän Ristin kirkossa kun reilut viisikymmentä pyhiinvaeltajaa oli kokoontunut vuosittaiseen ristin kunnioittamisen ja kantamisen hartauteen. Helsinkiläisten lisäksi paikalla oli uskovia myös Jyväskylästä ja Tampereelta. Isä Franciscon puheen ja ristin kunnioituksen jälkeen siirryimme ulos kantamaan ristiä sekä rukoilemaan ruusukkoa. Kiersimme kirkon peräti seitsemän kertaa, jotta kaikki halukkaat pääsivät kantamaan ristiä. Huomionarvoista oli, että kantamassa oli useita nuoria sekä joitakin paikallisen luterilaisen seurakunnan jäseniä, jotka osallistuivat ristinkantoon kirkkoherransa johdolla. Olimme iloisia siitä, että saimme olla mukana tässä vuosisatoja kestäneessä perinteessä. Tuntemuksemme voi hyvin pukea hartaudessa lausuttuun ylistyssäkeeseen: Terve, pyhä risti, uusi paratiisin puu. Terve, tosi toivomme, voiton merkkimme. Jos vanha Eedenin puu kantoi kuoleman hedelmää, niin sinun hedelmäsi on Elämä itse. Sinä sait kantaa maailman Herraa, sinusta riippui taivaiden valtias. Sinusta virtaa elämän lähde, sinun oksiltasi säteilee pelastava valkeus. Heikki Paavisto Ensi vuonna Hattulan pyhiinvaellus täyttää 30 vuotta. Se järjestetään lauantaina 15. syyskuuta Hetkipalvelus. Laudes ja vesper. Adventti- ja jouluaika. KATT Nid. 386 sivua. 16. Katolisesta kirjakaupasta. Fides 12/2011 3

4 Haastattelu Ekumenian juuria etsimässä Paavillisen kristittyjen ykseyden edistämisen neuvoston puheenjohtaja, sveitsiläinen kardinaali Kurt Koch antoi kesällä haastattelun Ruotsin Newman-instituutissa työskentelevälle Sibylle Hardeggerille. Seuraavassa on valikoima kardinaali Kochin mietteitä tuosta haastattelusta, joka on julkaistu niin Signumlehdessä kuin Bonifatiuswerkin nettisivuilla. On sanottu, että ekumeniassa on meneillään varsin hankala jakso. Kirkolliskokouksen jälkeinen ekumeeninen into on poissa ja nuorempi sukupolvi on kiinnostuneempi omasta tunnustuksellisesta identiteetistään kuin ekumeenisesta yhteydestä. Miten arvioitte tilannetta? Jo kysymyksestä näkyy, kuinka moniulotteinen ja hankala tilanne on. On totta, että alkuperäinen ekumeeninen into on laantunut eri kirkoissa. Tämä tilanne on kyllä yhteydessä siihen, että ihmisillä alun perin oli liioiteltuja toiveita. Siksi on huomattu, että on varauduttava pitempiin aikoihin. Niitä, jotka ovat vuosisatojen ajan eläneet erikseen, ei saada yhteen lyhyessä ajassa. Tarvitaan aikaa ja kärsivällisyyttä. Toisekseen on todellakin nähtävissä uusi tavoite löytää omaa identiteetti. Se ei sinänsä ole mitenkään huono asia, sillä enhän voi osallistua merkitykselliseen vuoropuheluun ilman, että tiedän, kuka olen. Aikaisemmin saatettiin sanoa, että voin ylittää rajoja vain, jos minulla on henkilöllisyystodistus. Sitä ei enää tarvita kaikkialla Euroopassa. Ensisijaisesti on kuitenkin myönteistä, että tässä moninaisuudessa katsotaan taaksepäin ja kysytään: Keitä me olemme? Mitä me tahdomme? Mikä on identiteettimme? Kielteistä sen sijaan on se, jos etsitään nimenomaan selviä erottavia piirteitä, jotka ovat jollakin tavalla toisia alentavia. Jos esimerkiksi ajattelen (evankelista) piispa Wolfgang Huberia esittelevässä tekstissä olevaa ekumeniakonseptia, jossa sanotaan: Me olemme vapauden kirkko, nielaisen kerran ja vastaan: Mutta en minä koe olevani katolisessa kirkossa mitenkään epävapaa! Ongelma on siinä, että käytetään määritelmiä, jotka eivät selitä sitä, mitä tarkoitetaan. Varsinkin kun muistetaan, miten reformaatio toteutui monissa paikoissa: ei juurikaan vapauden ja omantunnon ratkaisun perusteella vaan poliittisella vallalla. Uskon, että me tänään tarvitsemme uuden vahvistuksen sille, mitä oikein tahdomme saavuttaa. Meillä ei enää oikein ole yhteisymmärrystä siitä, mikä ekumenian päämäärä on. Meidän on uudelleen sovittava, mitä haluamme saavuttaa. Miten arvioitte katolisen kirkon ja (Ruotsin) luterilaisen kirkon tämänhetkistä suhdetta? Bonifatiuswerk Minulle tämä on vaikea kysymys, koska olen ensimmäistä kertaa Pohjois-Euroopassa. Mutta kysymys rekisteröityjen homoseksuaalisten parien vihkimisestä on sellainen, että se jakaa koko ekumeenisen kentän. Tämä ei koske vain Pohjois-Eurooppaa, vaan se aiheuttaa suuria ekumeenisia ongelmia maailmanlaajuisesti. Pohjolassa silmiinpistävää on minusta kirkkojen läheisyys katolisen traditioon. Ne ovat säilyttäneet paljon katolisista juuristaan. Ehkä se johtuu siitä, ettei reformaatio siellä koskaan tullut sellaiseksi kansanliikkeeksi kuin Saksassa, vaan siitä päätettiin säädöksellä, jota toteltiin, vaikka oikeastaan haluttiin pysyä uskollisina juurille. Tämä tietysti luo hyvät edellytykset toistemme ymmärtämiselle. Toisaalta se, että evankelisluterilainen kirkko on jossakin valtiokirkko, tuottaa luonnollisesti vaikeuksia. [Tällaisen tilanteen muuttuminen] voi olla ekumeenisesti hyvin hyödyllistä. Pitkään valtiokirkkoasemassa ollut evankelinen kirkko joutuu tällöin välttämättä määrittelemään itsensä. Ja koska ekumeniassa on joka tapauksessa tärkeätä, että me ymmärrämme toisiamme myös siinä, mitä tarkoitetaan kirkolla, siitä voi olla seurauksena uutta intoa. Pitäisikö löytyä myös yhteistä eettisissä kysymyksissä? Kyllä, ehdottomasti. Ei ole kysymys vain sakramentaalisista tai liturgisista asioista. On tärkeää löytää yhteinen eettinen perusta. Entä miltä näyttää yhteistyö helluntailaisten kanssa? Tämä on varmaankin kaikkein suurin haaste tämän päivän ekumeniassa. Ekumeenisten kumppaniemme painoarvot ovat muuttuneet paljon. Emme keskustele enää pelkästään historiallisten kirkkojen kanssa, vaan helluntailaisuudesta on tullut maailmanlaajuisesti katsottuna toiseksi suurin kristillinen liike katolisen kirkon jälkeen. Oikeastaan pitäisi puhua ekumenian helluntailaistumisesta. Tilanne on vaikea. Helluntailaisuuden sisällä on liikkeitä, joiden kanssa voi käydä hyvää vuoropuhelua. Mutta niiden ohella on sellaisia liikkeitä, jotka ovat hyvin epäekumeenisia ja antikatolisia. Minun on toistaiseksi ollut vaikea tietää, mitä tietä kannattaisi kulkea. Kysymys on mielestäni ennen kaikkea pastoraalisesta ongelmasta. Meidän on kysyttävä itseltämme, miksi niin monet ihmiset jättävät meidät erityisesti Latinalaisessa Amerikassa ja liittyvät helluntailaisiin liikkeisiin, vaikkei tarkoitukseni olekaan antaa periksi kiusaukselle tarkastella helluntailaisuuden piirissä tehdyn lähetystyön metodeja. Ajattelen siis, että helluntailaisuus on ehdottomasti yksi suurista haasteistamme. On varmasti niin, ettei pneumatologiaa (oppia Pyhästä Hengestä) ole läntisessä traditiossa ainakaan yliannosteltu. Pyhän Hengen toiminnan uusi kokeminen on tärkeä haaste. Tämä kokemisaspekti on helluntailaisille hyvin tärkeää. Usko ei ole vain päätä ja sydäntä varten, vaan sen täytyy käsittää ihminen kokonaan, sieluineen ja ruumiineen. Katolisen kirkon täyteen yhteyteen liittyville anglikaaneille on perustettu ja perustetaan niin sanottuja ordinariaatteja, joissa he voivat säilyttää tiettyjä oman hengellisyytensä elementtejä ja traditioita. Onko mahdollista ajatella, että samankaltaista ratkaisua tarjottaisiin myös luterilaisille, jos heidän piirissään osoitettaisiin kiinnostusta tätä mahdollisuutta kohtaan? Heti aluksi on sanottava selvästi, että kysymys ei ole kirkkomme tekemästä tarjouksesta anglikaaneille tulla luoksemme, vaan selkeistä pyynnöistä, joita anglikaanit esittivät meille. Silloin paavilla ei ollut paljon muita vaihtoehtoja kuin avata ovet. Mielestäni tämä on tärkeää tuoda esiin, sillä siellä täällä on esitetty, että paavi kävisi kalassa vieraissa vesissä. Ei ole niin, että paavi hakisi kaloja vieraista vesistä ja toisi niitä omaan lampeensa. Kysymys on kaloista, jotka eivät enää ui lammessa vaan makaavat kuivalla maalla. Silloin on mietittävä, mistä ne saavat uutta vettä, jotta ne jäisivät henkiin. Kääntymyksiä on ekumenian ajallakin ollut aina. Kääntymys on omantunnon päätös ja se on otettava vakavasti. Nyt uutta on se, että kokonaiset ryhmät kääntyvät piispojensa ja pappiensa kanssa. Jos siis luterilaiselta taholta esitetettäisiin meille jotakin samanlaista, löytäisimme varmasti teitä, joita pitkin edetä. Pidän itse asiassa hyvin viisaana ratkaisuna, että anglikaanit voivat liittyä kirkkoomme sillä tavalla, että he voivat säilyttää omat liturgiset perinteensä. Ajatelkaapa varhaisia kiistoja riituksista! Kaikilla piti olla sama liturgia. Tänä päivänä eri karismoja saa vaalia. Se on ykseyttä moninaisuudessa. Mitkä sitten ovat mielestänne tärkeimmät ja mahdolliset askeleet ekumeniassa seuraavan vuosikymmenen osalta? Ajattelisin, että meidän on löydettävä uudelleen koko ekumenian juuret. Olemme unohtaneet paljon siitä, mitä olemme jo saavuttaneet. Se on yksi vaikeimmista ongelmistamme. Meidän on palautettava mieliimme, mihin kaikki perustuu. Monet ovat jo tottuneet siihen, että elämme edelleen niin kuin tähänkin asti, rauhallisesti rinnakkain. Tähän liittyy sekin, että otamme vastuullemme sen, mikä on ekumenian päämäärä. Mutta siitä meillä on eri käsityksiä. Katolinen ja ortodoksinen kirkko pitävät kiinni tavoitteestaan saavuttaa näkyvä ykseys. Sitä vastoin monien reformaatiosta syntyneiden kirkkokuntien kohdalla tätä tavoitetta ei voi havaita. Ne ovat omaksuneet tämän alkuperäisen määritelmän sijasta molemminpuolisen tunnustamisen mallin: me tunnustamme olevamme kirkkoja sellaisina, kuin olemme, ja kaikkien näiden kirkkojen summa on Kristuksen yksi ruumis. Katolilaisille tällainen käsitys on vaikea. Sehän olisi kuin yksittäiset omakotitalot, joissa ihmiset asuvat omillaan ja kutsuvat toisiaan joskus syömään. Sekö olisi näkyvä merkki Kristuksen yhdestä ruumiista? Uskon myös, että meidän on löydettävä uudelleen se, mitä kirkolliskokous kutsui hengelliseksi ekumeniaksi. Sillä emme me ihmiset saa aikaan ykseyttä, vaan me voimme vain luoda edellytyksiä sille, että tämä ykseys annetaan meille. Siihen tarvitaan sitä, että kristittyjen ja kirkon ykseys saa yhä uudestaan keskeisen paikan rukouksessa. 4 Fides 12/2011

5 Oremus Tuntemattoman rukous Kuuletko minua Jumala? En ole vielä koskaan elämäni aikana puhunut sinulle, mutta tänään tahdon lähestyä sinua. Tiedäthän, että ollessani lapsi minulle sanottiin, ettei sinua ole olemassa... Olin kylliksi tyhmä uskoakseni heitä. Koskaan aiemmin en ole käsittänyt luomakuntasi kauneutta. Vasta tänään tuo kauneus paljastui minulle, kun sen syvyys yhtäkkiä avautui. Tähtien täyttämä taivas yläpuolellani. Haltioituneena näin niiden tuikkivan. Miten olin voinut tulla niin julmasti petetyksi? Herra, en tiedä ojennatko kätesi tavoittamaan minua, mutta mitä minuun tulee, minä tunnustan sinut ja sinä ymmärrät. On ihme, että tämän kauhistuttavan helvetin syvyydessä minulle loistaa valo... Ja, että olen voinut nähdä sinut. En aio sanoa muuta, kuin että on ilo tuntea sinut. Olemme saaneet käskyn hyökätä keskiyöllä, mutta en ole peloissani. Sinä näet meidät. Nyt saimme merkin. Minun on mentävä. Oli niin hyvä olla kanssasi. Yhden asian tahtoisin vielä sanoa. Tiedät, että tästä taistelusta tulee ankara. Ehkä kolkutan oveasi tänä yönä. Vaikka en koskaan ollutkaan ystäväsi, päästätkö minut sisään, kun tulen? Itkenkö minä? Katso mitä minulle tapahtuu! Silmäni ovat avautuneet. Jumala, anna minulle anteeksi. Menen nyt enkä varmasti palaa. Mutta, oi ihmettä, en enää pelkää kuolemaa. Ortodoksi-isä Lars Ahlbäckin blogista Tämän rukouksen kerrotaan löytyneen toisessa maailmansodassa kuolleen neuvostoliittolaisen sotilaan taskusta. Ikkunamaalaus pyhästä Martinuksesta, joka antoi kerjäläiselle osan viitastaan. Pyhän Martinuksen, piispan, muistopäivä on För missionen och världen Sanningens Gud, Fader, Son och Helig Ande, hör vår bön för dem som ännu inte känner dig, så att ditt namn blir prisat från solens uppgång ända till dess nedgång. Ge mod och tillförsikt åt dina tjänare i evangeliets tjänst. Ge ny styrka åt vacklande tro, skydda den tro som ännu är svag. Förnya vår apostoliska hängivenhet. Gör oss till vittnen för din godhet, fulla av kärlek, styrka och tro, till ditt förhärligande och världens frälsning. Ur Oremus Rukouksen apostolaatti Rukoilkaamme... Marraskuu 2011 Että idän katoliset kirkot ja niiden rikkaat traditiot tulisivat tunnetuiksi ja arvostetuiksi hengellisenä aarteena koko kirkossa. Että Afrikan maat löytäisivät Kristuksesta voimaa tavoitella oikeudenmukaisuutta ja sovintoa, kuten Afrikan toinen piispainsynodi toivoi. Joulukuu 2011 Että kaikki kansat kasvaisivat sopusoinnussa ja rauhassa keskinäisen ymmärryksen ja kunnioituksen avulla. Että lapset ja nuoret olisivat evankeliumin lähettiläitä ja että heitä kunnioitettaisiin ja varjeltaisiin kaikelta väkivallalta ja hyväksikäytöltä. Böneapostolatet Låt oss be... November 2011 Att hela kyrkan lär känna och uppskatta den andliga rikedomen i de orientaliska katolska kyrkornas tradition. Att den afrikanska kontinenten i Kristus finner styrkan att följa vägen till försoning och rättvisa, som angetts av andra synoden för Afrikas biskopar. December 2011 Att alla folk, genom ömsesidig förståelse och respekt, växer i harmoni och fred. Att barn och ungdomar får vara Evangeliets budbärare och att deras värdighet alltid respekteras och skyddas mot alla former av våld och exploatering. Fides 12/2011 5

6 Artikkeleita Paavillisen talouden saarnaaja: Paavillisen talouden saarnaaja, isä Raniero Cantalamessa OFM Cap., vieraili Suomessa lokakuun alkupuolella. Sunnuntaina hän vietti iltamessun Pyhän Henrikin katedraalissa. Päivän evankeliumissa Jeesus vertaa taivasten valtakuntaa kuninkaaseen, joka valmistaa häät pojalleen (Matt. 22: 1-14). Kaikki juhlaaterialle kutsutut eivät kuitenkaan noudata kutsua. Tänään olemme kuulleet yhden vertauksen taivasten valtakunnasta. Taivasten valtakunta on Jumalan tarjous ihmiskunnalle tulla yhteyteen hänen kanssaan Jeesuksen Kristuksen kautta. Tai voimme sanoa, että taivasten valtakunta on tarjous pelastuksesta, sovituksesta. Voimme sanoa, että taivasten valtakunta on iankaikkinen elämä, koska lopulta taivasten valtakunta on tämä: päättymätön, autuas elämä Otteita piispa Teemun kalenterista Päämessu Pyhän Henrikin katedraalissa Foorumi Suomalaiset katolilaiset ja maahanmuuttajat: yksi kirkko kaikille. Helsinki Konfirmation i S:t Henriks katedral Esitelmä Suomen teologisessa instituutissa. Helsinki Jumalan Isän, Pojan ja Pyhän Hengen kanssa. Vertaukset taivasten valtakunnasta ovat kahdenlaisia. Jotkin vertauksista päättyvät myönteiseen tulokseen, eli niissä puhutaan ihmisistä, jotka hyväksyvät Jumalan tarjouksen. Toisissa taas puhutaan kielteisestä tapauksesta, eli kieltäytymisestä Jumalan tarjouksesta. Kahtena viime sunnuntaina luetut evankeliumin kohdat puhuvat juuri tästä kielteisestä tuloksesta, ihmisistä, jotka torjuvat taivasten valtakunnan. Viime sunnuntaina oli vuorossa vertaus pahoista viinitarhan vuokraajista, jotka eivät tarjonneet satoa viinitarhan isännälle, vaan tappoivat palvelijat ja lopulta he tappoivat isännän pojan. Tänäänkin olemme kuulleet vertauksen, jossa puhutaan kielteisestä tuloksesta: ihmisistä, jotka kieltäytyvät tulemasta pitoihin. Miksi taivasten valtakuntaa verrataan pitoihin? Ensimmäisessä lukukappaleessa (Jes. 25: 6-10a) Jesaja jo ennusti Messiaan tulon pitojen vertauskuvalla. Pidot ovat merkki juhla-ateriasta ja ilosta, mutta jaetusta ilosta ei yksityisestä, henkilökohtaisesta ilosta, vaan jaetusta ilosta. Pidoissa ei olla yksin, vaan juhla-ateria jaetaan muiden ihmisten kanssa. Vertauskuva pidoista on niin yleinen ja toistuu niin usein Raamatussa juuri koska se ilmaisee ajatuksen, että Jumala on varannut meille kaikkea hyvää, herkullista, ihanaa. Olette kuulleet, miten Jesaja ensimmäisessä lukukappaleessa kuvaa näitä ihmeellisiä pitoja. Nyt sovellus. Miksi Jeesus kertoi tämän vertauksen? Ensimmäinen historiallinen sovellus koski tietysti juutalaisia: he olivat ensimmäiset pitoihin kutsutut. Kaikki profeetat olivat valmistaneet kansaa ottamaan vastaan Messiaan, tulemaan pitoihin, mutta ainakin ylipapit ja fariseukset torjuivat kutsun. Toinen kutsuttujen joukko ovat pakanat, ne, jotka ovat ulkopuolella, Israelin kansan ulkopuolella. Ketkä tämän päivän maailmassamme ovat nuo ensiksi kutsutut? Me. Me olimme nuo ensiksi kutsutut. Eurooppa oli kristitty maanosa. Kristinusko varttui Euroopassa, joten me olimme ne luonnolliset pitoihin kuulujat, mutta useimmissa tapauksissa ainakin jollakin kulttuurimme tasolla olemme torjuneet kutsun. Euroopasta on tullut tai siitä on tulossa jälkikristillinen maanosa. Entä ketkä nykyään ovat kutsuttujen toinen aalto? Kolmannessa maailmassa on ihmisiä, jotka ovat hyvin innostuneita kristinuskosta, Jeesuksesta. Heissä sykkii elämä, he eivät ole vielä maallistuneita kuten me. Puhuimme seurakuntapappinne kanssa hetki sitten siitä, miten media voi nykyään jättää huomiotta kaiken, mikä koskee Jeesusta ja kirkkoa, jopa Maailman nuorten päivät Madridissa, Espanjassa. Kaksi miljoonaa nuorta kokoontui riemukkaasti julistamaan iloaan kristittynä elämisestä. Tämä ilmiö jätettiin täysin huomiotta monissa maissa, etenkin Pohjoismaissa. Tuohon aikaan, juuri ennen Nuorten päivää, oli Englannissa valtavia nuorison provosoimia levottomuuksia kapinallisen, epätoivoisen nuorison, jolla ei ole mitään arvoja, ei mitään syytä käyttäytyä hyvin. Kahden miljoonan nuoren kokouksen olisi siis pitänyt tehdä vaikutus ihmisiin nykyajan nuorison toivona, Euroopan toivona, mutta se jätettiin huomiotta. Sen sijaan media antoi paljon huomiota muutamalle sadalle ihmiselle, jotka osoittivat mieltään tätä ilmiötä vastaan. Toisin sanoen, meidän täytyy käsittää, että Jeesuksen vertaus on käymässä toteen: me olemme torjumassa kutsua. Tämän takia paavi Benedictus on pannut vireille hankkeen uuden evankelioinnin puolesta. Se on osoitettu varsinkin maallistuneelle länsimaailmalle. Tämän takia paavi on asettanut Paavillisen uuden evankelioimisen edistämisen neuvoston, ja tämän takia piispojen synodi ensi vuonna käsittelee juuri uutta evankeliointia. Tiedämme, että tarvitaan uusi ponnistus kansojemme, Eurooppamme, evankelioimiseksi. Toteuttaaksemme sen, rakkaat veljet ja sisaret, meidän täytyy voittaa erimielisyytemme: protestanttien, katolilaisten, ortodoksien, helluntailaisten ja muiden. Tästä syystä otin vastaan luterilaisten veljiemme kutsun tulla Suomeen. Minut on kutsuttu puhumaan Ruotsissakin monta kertaa. Pidin jopa retretin 70 luterilaiselle pastorille Ruotsissa. Tämä on merkki jostain uudesta. Edessämme oleva tilanne ei enää ole sama kuin silloin, kun länsi erosi idästä toisen vuosituhannen alussa, kun alkoi niin sanottu skisma ortodoksien ja latinalaisten välillä. Tilanteemme ei enää ole myöskään sama kuin Martti Lutherin aikana viime vuosituhannen puolivälissä. Tuhatluvulla keskustelu lännen latinalaisten ja ortodoksien, kreikkalaisten, välillä koski sitä, miten Pyhä Henki tarkalleen lähtee Isästä. Tämä oli ratkaisevan tärkeä kohta, filioque - kiista. Tai kiisteltiin siitä, pitäisikö meidän käyttää happamatonta leipää vai hapatettua leipää. Voimmeko sanoa, että nämä ovat ratkaisevan tärkeitä kysymyksiä ihmisille nykyään? Lutherin aikana oli iso ongelma osoittaa, miten syntinen voidaan vanhurskauttaa. Miten? Pidettiin itsestään selvänä, että ihmiset ovat syntisiä, että me olemme syntisiä ja tarvitsemme vanhurskauttamista. Tarvitsemme sitä, että Jumala vanhurskauttaa, pelastaa meidät. Voimmeko sanoa samaa tänään? Voimmeko sanoa, että pääongelma tänään on osoittaa tarkalleen miten me pelastumme, pelastummeko vain uskon kautta vai uskon ja hyvien tekojen kautta? Ei, ihmiset eivät nykyäään tunne tarvitsevansa pelastusta. He ajattelevat, että ihminen voi itse pelastaa itsensä. Tämä on monien nykyisten uskonnollisten liikkeiden, kuten esimerkiksi New Agen, pääsanoma. Olettamus on, että emme tarvitse mitään vanhurskauttamista. Me vain oikeutamme itse omat tekomme. Ranskalainen filosofi Sartre sanoi, että maan päällä ei ole ketään, joka voi antaa minulle käskyjä. Minä olen ihminen! Ja ihmisen täytyy itse löytää oma tiensä. Tämän takia meidän täytyy kulkea yhdessä, ja kuljemmekin. On olemassa hetki, jolloin kirkon on koottava se, mikä meitä yhdistää. Ja se on, kuten Johannes Paavali II sanoi, äärettömän paljon tärkeämpää kuin se, mikä meitä vielä erottaa. Vuonna 1998 allekirjoitettiin Katolisen kirkon ja Luterilaisen maailmanliiton välillä julkilausuma, joka koski juuri vanhurskauttamista uskon kautta. Tässä asiakirjassa katolilaiset ja protestantit, luterilaiset, toteavat, 6 Fides 12/2011

7 Artikkeleita Kristinusko on armon uskonto että välillämme vallitsee yksimielisyys vanhurskauttamisopin olennaisesta ytimestä. Enimmäkseen juuri kiistely, huono henki, esti meitä tajuamasta tätä. Olin läsnä Pyhän Pietarin basilikassa, kun tämä julkilausuma allekirjoitettiin. Johannes Paavali II oli toisella puolella ja luterilainen Uppsalan arkkipiispa toisella puolella. Muistan, mitä Johannes Paavali II huomautti tuolloin pitämässään saarnassa. Hän huomautti: Teologien on nyt aika lakata tekemästä kiistakysymystä tästä vanhurskauttamisopista uskon kautta. Tästä ihmeellisestä sanomasta on nyt aika tehdä elävä kokemus kaikille kastetuille. Otin tämän kehotuksena itselleni. Minne tahansa menenkin, tunnen tarvetta auttaa veljiäni, katolisia veljiäni, tekemään elävän kokemuksen vanhurskauttamisesta uskon kautta. Sen ei tulisi olla vain keskustelunaihe, koska se on ihmeellinen asia. Juuri tämä erottaa kristinuskon kaikista muista uskonnoista. Jokainen uskonto tai uskonnollinen filosofia alkaa siitä, että ne kertovat ihmisille, mitä heidän täytyy tehdä saavuttaakseen pelastuksen: joko älyllisiä spekulaatioita tai askeettisia kuolettamisia. Kristinusko ei ala siitä, että kerrotaan ihmisille, mitä heidän täytyy tehdä pelastuakseen. Se alkaa siitä, että kerrotaan ihmisille mitä Jumala on tehnyt heidän puolestaan. Kristinusko on armon uskonto. Siihen kuuluu vanhurskauttaminen armon kautta uskon avulla. Tämä on ainoa sanoma, joka voi todella ravistella maailman hereille. Ei mikään eettinen... Kristinusko ei ala velvollisuuksista. Se alkaa lahjan julistamisesta ja velvollisuudet tulevat myöhemmin. Hyvät työt ovat kylläkin tärkeitä. Trenton kirkolliskokouksessa määritellyn katolisen opin voi esittää lyhyesti näin: pelastuksemme ei johdu hyvistä teoistamme, mutta emme pelastu ilman hyviä tekojamme. Nyt meidän täytyy yhdistää voimavaramme tämän sanoman julistamiseen. Ja näin juuri tapahtuu eri puolilla maailmaa, kyse on ihmeellisestä Hengen liikkeestä kirkossa. Niin monien kirkkoa ravistelevien pahojen asioiden ja skandaalien keskellä on olemassa Jumalan voima, joka toimii. Mistä voimme löytää rohkeuden tähän uuteen evankelioimiseen? Keitä me olemme? Meitä on niin vähän, olemme niin mitättömiä, niin voimattomia verrattuna mediaan, median voimaan, joka on vakiinnuttanut ajan hengen. Pyhä Paavali kertoo meille toisessa lukukappaleessa (Fil 4: 12-14, 19-20), missä voimamme on: Kestän kaiken hänen avullaan, joka antaa minulle voimaa. Se on vahvasti sanottu. Voimamme on Jeesuksessa. Kirjeessä heprealaisille sanotaan, että Jeesus on sama eilen, tänään ja ikuisesti. Jeesus on todellinen tänään, samoin kuin hän oli historian ensimmäisenä sunnuntaina noustessaan kuolleista. Sillä Jeesus elää, hän on täällä. Jeesuksen ylösnousemus on toivon lähde. Pietari sanoo 1. kirjeessään: Ylistetty olkoon Isä, joka on synnyttänyt meidät uuteen elämään ja antanut meille elävän toivon herättämällä Jeesuksen Kristuksen kuolleista. Kristuksen ylösnousemus on toivon lähde. Voimme toivoa, että voimme uudelleen evankelioida Euroopan ja maailman, sillä Jeesus on ylösnoussut ja elää. Ja nyt, rakkaat veljet ja sisaret, Jeesus tulee keskellemme toisella tavalla, sakramentaalisesti, eukaristiassa. Toivottakaamme Jeesus tervetulleeksi ja vahvistakaamme toivoamme, sillä meidän täytyy sunnuntaimessun jälkeen mennä kotiin täynnä toivoa. Niin täynnä toivoa, että voimme levittää sitä ympärillemmekin. Aamen. Otteet isä Raniero Cantalamessan saarnasta on ääninauhalta suomentanut Meiju Salonen. Kuva: Sinikka Luukkanen. Maailman lähetyspäivä Niin kuin Isä on lähettänyt minut, niin lähetän minä teidät. (Joh. 20:21) Kaikkialla maailmassa, jokaisessa seurakunnassa, vietettiin maailman lähetyspäivää tänä vuonna 23. lokakuuta. Meitä rohkaistaan muistamaan ympäri maailmaa toimivia lukuisia lähetystyöntekijöitä ja heidän laumojaan. Silloin kerättiin kolehti erityisesti lähetystyölle. Meidän rukouksemme ja lahjoituksemme auttavat tukemaan kirkkoja, sairaaloita, kouluja ja kutsumuksia maissa, joissa kirkko on uusi, vastaperustettu tai köyhä. Se on tilaisuutemme osoittaa rakkautta ja solidaarisuutta veljiämme ja sisariamme kohtaan, jotka jakavat kanssamme saman uskon. Niin kuin Isä on lähettänyt minut, niin lähetän minä teidät, näin kiteyttää paavimme Benedictus tämän vuoden lähetyspäivän viestin otsikoksi Johanneksen evankeliumin mukaan (20:21). Viestissään paavi Benedictus toivoo, että maailman lähetyspäivä tekisi meidät tietoisemmiksi siitä, että Kristuksen kutsu levittää hänen valtakuntaansa maan ääriin saakka on jatkuvasti kiireellinen meidän aikanamme, sillä vasta yksi kolmasosa maailman väestöstä on kristittyjä. Kristuksen antama lähetyskäsky on absoluuttinen prioriteetti kaikkien aikojen kaikille kastetuille, joita Kristus itse lähettää, niin kuin Isä on lähettänyt hänet. Lähetystyö on olennainen osa kirkon elämää (Ad gentes, 2). Kirkolla on todellinen velvollisuus julistaa evankeliumia muuttumattomana kaikille ihmisille, sekä uudelleen omille jäsenilleen että vieraille kansoille. Viestissään paavi korottaa äänensä evankelioinnin nykytilanteessa vallitsevaa sekularisaatiokehitystä ja relativismin asennetta vastaan. Ilosanomaa, Kristuksen antamaa lahjaa, on jaettava kaikille luoduille, sillä sen julistaminen vastaa aina ihmisen sisäiseen totuuden ja onnellisuuden kaipaukseen. Siksi lähetystyö on myös yhteiskunnan kehittämistä evankeliumin valossa ja kulttuurin uudelleen kristillistämistä. Maailman lähetyssunnuntaina Kirkko pyytää meitä kääntämään katseemme ja sydämemme maailman lähetystyötä kohti, maailman pelastusta kohti. Sen päivän pani alulle paavi Pius XI antaakseen lähetystyölle taloudellista varmuutta. Kaikki koko maailman hiippakunnat antavat lähimmäisen rakkauden pienen rovon maailman lähetyspäivänä, vaikka kaikkien ei ole mahdollista avustaa kilisevin kolikoin. Se on oikeastaan päivä ilman rajoja. Kenenkään ei pidä jäädä sen ulkopuolelle, eikä kenenkään vain antajaksi tai vastaanottajaksi. Lähetyspäivän ansiosta voimme yhdessä koko Kirkon kanssa viedä hengellistä ja aineellista apua niille, jotka sitä kaikkein kipeimmin tarvitsevat. Olkaamme tietoisia maailman lähetyksestä myös vuoden jokaisena päivänä, sillä yksi ainoa sunnuntai ei riitä! Tällä tavoin lähetystyö alkaa joka päivä meidän sydämissämme. Maailmanlaajuista lähetystyötä johtaa Kansojen evankelioimisen kongregaatio (ent. Pro propaganda Fide, per. 1622) Rooman kuuriassa. Sen yhteydessä toimii neljä paavillista lähetysseuraa, jotka huolehtivat lähetystyön rahoituksesta ja koulutuksesta sekä innostavat lähetystyöhön. Uskon levittämisen yhdistys (Association for the Propagation of the Faith) on yksi niistä, jonka kanssa Pohjoismaiden paikalliskirkot tekevät yhteistyötä ja jota Pohjoismaissa kutsutaan nimellä MISSIO. Tämä vastaa maailman lähetyspäivän järjestelyistä ja antaa uusille, vastaperustetuille tai köyhille hiippakunnille välttämätöntä tukea niiden ponnistellessa kohti omavaraisuutta. Pyydämme teidän rukouksianne ja avustustanne. Kolehdit kerättiin 23. lokakuuta kaikissa messuissa Kirkon lähetystyön hyväksi. Avustaminen on mahdollista myös tämän jälkeen suoraan piispan kanslian lähetysavustustilin kautta: FI (viitenumero: 9027) Lähetystyöasioiden hoitaja, Nguyen Toan Tri Rukous lähetystyön puolesta: TEE MEIDÄT RAUHATTOMIKSI, HERRA Tee meidät rauhattomiksi, Herra, kun olemme liiaksi itseemme tyytyväisiä, kun unelmamme ovat täyttyneet, koska ne olivat liian pieniä, ahtaita ja vaatimattomia, kun luulimme, että olimme jo turvallisessa satamassa, koska purjehdimme liian lähellä rantaa. Tee meidät rauhattomiksi, Herra, kun meillä on niin paljon asioita, että menetämme elävän veden janon, kun rakastamme niin paljon maallista elämäämme, että olemme lakanneet uneksimasta ikuisuudesta, kun käytämme niin paljon voimia maailman rakentamiseen, että annamme visioiden uudesta taivaasta himmentyä. Herätä meidät, Herra, niin meistä tulee rohkeampia ja uskaltaudumme aavalle merelle, jossa myrskyt paljastavat sinun kaikkivaltiutesi, missä tähdet loistavat, kun rannikko häipyy horisonttiin, Hänen nimessään, joka laajensi toivomme rajat, ja kehotti meitä seuraamaan itseään. Piispa Bienvenido Tudtud Mindenao-Sulu Fides 12/2011 7

8 Seurakunnat Helsinki Pyhän Henrikin katedraaliseurakunta Pyhän Henrikin aukio 1, Helsinki. Puh , fax Sähköposti Kotisivu henrik.catholic.fi. La vesper, aattomessu. Su 9.45 messu latinaksi/englanniksi, päämessu, erikielisiä messuja tai perhemessu, iltamessu. Ma, ke, pe messu, ti, to 7.30 messu. Ke ruusukkorukous, pe adoraatio. Ke, la Neokatekumenaaliyhteisön liturgia. Rippiaika la ja sopimuksen mukaan. Sat Vespers, Mass in Finnish. Sun Mass in Latin/English, High Mass in Finnish, Mass (1st Sun. Italian, 2nd Family Mass, 3rd Swedish, 4th Russian), Mass in Finnish. Mon., Wed., Fri Mass in Finnish, Tues., Thurs Mass in Finnish. Wed Rosary, Fri Adoration. Wed., Sat Liturgy of the Neocatechumenal Way. Confessions Sat and by appointment. Masses also in other cities. (See the Mass schedule for diaspora below.) la vainajien päivä: messu, rukoushetki hautausmaalla, vesper, aattomessu su kaikkien pyhien juhla: 9.45 lat/engl, päämessu, messu italiaksi, messu puolaksi, iltamessu to elokuvakerho la vesper, aattomessu su kirkkovuoden 33. sunnuntai: 9.45 lat/ engl, päämessu, lastenkerho, perhemessu, adoraatio, iltamessu ma johdantokurssi seurakuntasalissa ti seniorien messu ja kokous, lectio divina la ensikommuunio-opetus, vesper, aattomessu su Kristus, kaikkeuden kuningas: 9.45 lat/ engl, Caritaksen marrasmarkkinat, päämessu, messu ruotsiksi ja vahvistuksen sakramentti/mässä på svenska och konfirmationen, messu Porvoossa, iltamessu ti uskonnonopetus vahvistuksen sakramenttia varten to lectio divina la uskonnonopetus vahvistuksen sakramenttia varten, vesper, aattomessu su adventin 1. sunnuntai: 9.45 lat/engl, päämessu, nuortenmessu, messu Tikkurilassa, iltamessu ma johdantokurssi seurakuntasalissa ti uskonnonopetus vahvistuksen sakramenttia varten, CSC: ruusukko ja messu DIASPORA Porvoo (ort. kirkko, Tattarinmalmi): , su Tikkurila (ort. kirkko, Läntinen Valkoisenlähteentie 48): , su Fransiskaaninen retretti Aihepiiri: Fransiskaaninen elämänasenne. Vetäjä: isä Frans Voss SCJ. Aika: pe-su Paikka: Stella Maris. Hinta: 80 e / hlö. Ilmoittautuminen: sitova mennessä: Risto Mantovani, sähköposti: mantovani.risto@gmail.com tai puh Pyhän Marian seurakunta Mäntytie 2, Helsinki. Puh , fax Sähköposti maria@catholic.fi. Kotisivu maria.catholic.fi. La 9.30 messu suomeksi, aattomessu suomeksi. Su 9.30 ruusukkorukous, päämessu suomeksi, messu (1. su ruotsiksi, 2. ja 4. lastenmessu, 3. vietnamiksi, 5. saksaksi), messu (2. su espanjaksi, 3. puolaksi), ruusukko englanniksi, messu englanniksi. Ma, ti, ke, to, pe 7.30 laudes, messu suomeksi, adoraatio, ti ruusukkorukous. Rippitilaisuus: ma, ti, ke, to, pe, la , su ja Seurakunnan kanslia on avoinna ti ja ke klo ja to klo Sat Mass in Finnish, Mass in Finnish. Sun Rosary in Finnish, High Mass in Finnish, Mass (1st Sun. in Swedish, 2nd and 4th Mass for children, 3rd in Vietnamese, 5th in German), Mass (2nd Sun. in Spanish, 3rd in Polish), Rosary in English, Mass in English. Mon., Tues., Wed., Thurs., Fri Laudes, Mass in Finnish, adoration. Tues Rosary in Finnish. Confessions Mon., Tues., Wed., Thurs., Fri., Sat , Sun and Parish office open: Tues. and Wed , Thurs la vainajien päivä: 9.30 ruusukko, messu suomeksi, messu suomeksi su kaikkien pyhien juhla: 9.30 ruusukkorukous, messu suomeksi, messu ruotsiksi/mässa på svenska, ruusukko englanniksi/rosary in English, messu englanniksi/mass in English la messu suomeksi, messu suomeksi su kirkkovuoden 33. sunnuntai: 9.30 ruusukkorukous, messu suomeksi, lastenmessu, messu espanjaksi/santa Misa en Castellano, ruusukko englanniksi/ Rosary in English, messu englanniksi/ Mass in English la 9.30 messu suomeksi, opetus Englantilaisessa koulussa vahvistuksen sakramenttia ja ensikommuuniota varten, messu suomeksi, nuortenilta seurakuntasalissa su Kristus, kaikeuden kuningas: 9.30 ruusukkorukous, messu suomeksi, messu suomeksi/vietnamiksi, messu puolaksi, ruusukko englanniksi/rosary in English, messu englanniksi/mass in English su adventin 1. sunnuntai: 9.30 ruusukkorukous, messu suomeksi, lastenmessu, messu unkariksi, adoraatio, ruusukko englanniksi/rosary in English, messu englanniksi/mass in English Turku Pyhän Birgitan ja autuaan Hemmingin seurakunta Ursininkatu 15a, Turku. Puh , fax Sähköposti birgitta(at)catholic.fi. Kotisivu birgitta.catholic.fi. Su ruusukko, päämessu, iltamessu englanniksi tai latinaksi. Ma, ke, pe, la 7.30 aamumessu, ti, to iltamessu. To adoraatio. Rippitilaisuus puoli tuntia ennen messuja ja sopimuksen mukaan. Sun Rosary, High Mass in Finnish, Mass in English or Latin. Mon., Wed., Fri., Sat Mass in Finnish, Tues., Thurs., Mass in Finnish. Thurs Adoration. Confessions half an hour before Mass and by appointment. Masses also in other cities. (See the Mass schedule for diaspora below.) la vainajien päivä: messu kaikkien poisnukkuneiden puolesta, rukoushartaus hautausmaalla su kaikkien pyhien juhla: päämessu, messu Eurajoella, messu latinaksi ti teologinen opintopiiri pe messu Porissa la 9.30 katekeesi, perhemessu, messu puolaksi su kirkkovuoden 33. sunnuntai: päämessu, messu vietnamiksi, messu Eurajoella, messu englanniksi/mass in English ti informaatiokurssi la messu Ahvenanmaalla su Kristus, kaikkeuden kuningas: päämessu, messu englanniksi/mass in English la lastenkerho, perhemessu su adventin 1. sunnuntai: päämessu, messu englanniksi/mass in English DIASPORA Ahvenanmaa: la Eurajoki: 6.11., su Pori: pe KATEKEESI la 9.30 Jyväskylä Pyhän Olavin seurakunta Yrjönkatu 36, Jyväskylä. Puh , fax Isä Krystian Kalinowski Sähköposti olavi(at) catholic.fi. Kotisivu olavi.catholic.fi. Su päämessu, messu englanniksi. Ma, ti, ke, to, pe iltamessu. Ti ja to 7.00 messu (sisarten kappelissa, Kalervonkatu 6). To adoraatio iltamessun jälkeen. Ti neokatek. sanan liturgia ja la neokatek. eukaristia (seurakuntasalissa). Rippitilaisuus ke puoli tuntia ennen messun alkua ja sopimuksen mukaan. Sun High Mass in Finnish, Mass in English. Mon., Tues., wed., Thurs., Fri Mass in Finnish. Tues. and Thurs Mass in Finnish (in Sisters chapel at Kalervonkatu 6). Thurs. Adoration after Evening Mass. Tues. and Sat Liturgy of the Neocatechumenal Way (in the parish hall). Confessions on Wednesdays half an hour before Mass and by appointment. Masses also in other cities. (See the Mass schedule for diaspora below.) la vainajien päivä: messu su kaikkien pyhien juhla: päämessu, messu englanniksi/mass in English ma katekeesi aikuisille ke Lateraanikirkon vihkiminen: messu to katekeesi aikuisille pe messu Kiteellä la 9.45 katekeesi Joensuussa, messu Joensuussa, messu Varkaudessa su kirkkovuoden 33. sunnuntai: päämessu, messu englanniksi/mass in English, messu Kajaanissa ma katekeesi aikuisille ke iltamessu, messun jälkeen Raamattupiiri to katekeesi aikuisille pe iltamessu, messun jälkeen johdantokurssi katoliseen uskoon (aihe: Raamattu ja traditio) la 9.00 katekeesi Jyväskylässä, perhemessu su Kristus, kaikkeuden kuningas: päämessu, messu englanniksi/mass in English ma autuaan Neitsyt Marian temppelissä käynti: messu, katekeesi aikuisille to katekeesi aikuisille la 9.45 katekeesi Savonlinnassa, messu Savonlinnassa, messu Mikkelissä su adventin 1. sunnuntai: päämessu, messu englanniksi/mass in English, messu Kuopiossa DIASPORA Joensuu (ort. kirkon srk-sali, Kirkkokatu 32): la Kajaani (ort. kirkko, Kirkkokatu 17 A): su Kitee (ev.lut. kirkko, Savikontie 5): pe Kuopio (ort. tuomiokirkon srk-sali, Snellmaninkatu 8): su Mikkeli (ev.lut. tuomiokirkon krypta, Savilahdenkatu 20): la Savonlinna (ort. kirkko, Erkonkatu 11): la Varkaus (ort. kirkko, Relanderinkatu 5): la KATEKEESI Jyväskylä: la 9.00 Joensuu: la 9.45 Savonlinna: la 9.45 Tampere Pyhän ristin seurakunta Amurinkuja 21 A, Tampere. Puh , fax Sähköposti risti(at)catholic.fi. Kotisivu risti.catholic.fi. Su ruusukkorukous, päämessu, iltamessu englanniksi. Ke iltarukous, pe adoraatio. La messu kysy papilta. Rippi joka päivä puoli tuntia ennen messua tai sopimuksen mukaan. Huom. matkat, katekeesipäivät ja lastenkerhot yms. saattavat aiheuttaa muutoksia arkimessujen aikoihin. Varsinkin lauantain messuajat vaihtelevat. Tarkista ajat kirkon ilmoitustaululta. Sun Rosary, High Mass in Finnish, Mass in English. Wed Vespers, Fri Adoration. Sat. Mass schedule varies. Confessions every day half an hour before Mass or by appointment. Please check the bulletin board at the back of church for possible changes. Masses also in other cities. (See the Mass schedule for diaspora below.) la vainajien päivä: messu kaikkien poisnukkuneiden puolesta su kaikkien pyhien juhla: päämessu, messu englanniksi/mass in English la 9.50 katekeesi, perhemessu su kirkkovuoden 33. sunnuntai: päämessu, messu englanniksi/mass in English la lastenkerho, perhemessu su Kristus, kaikkeuden kuningas: päämessu, messu puolaksi, messu englanniksi/mass in English la 9.50 katekeesi, perhemessu su adventin 1. sunnuntai: päämessu, messu englanniksi/mass in English DIASPORA Hämeenlinna (ort. kirkon srksali, Matti Alangon katu 11): 6.11., su Kokkola (ort. rukoushuone, Katariinankatu 3): su 16.00, ma (Koivuristin seurakuntakoti, Oravankatu 29): su Kristiinankaupunki (yksityiskodissa, lisätietoja seurakunnasta): pe Lapua (yksityiskodissa, lisätietoja seurakunnasta): , la Pietarsaari (Pyhän Mikaelin kappeli, Kappelitie 5): , su 12.00, ma Seinäjoki (ev.lut. kirkon srksali, Ala-Kuljankatu 1): , la Fides 12/2011