Suomen meteoriitit ja tulipallot

Transkriptio

1 Suomen meteoriitit ja tulipallot Koonnut: Jarmo Moilanen Tämä on listaus Suomesta raportoiduista tapahtumista, joiden takana on saattanut olla tai on epäilty olleen meteoriitin putoaminen. Listassa käännetty kronologinen järjestys eli tuorein tapaus ensimmäisenä. Tulipallojen rajana tälle listalle pääsyyn on noin -7 magnitudi kirkkaus. Normaalistihan tulipalloksi lasketaan kaikki Venusta (-4 magnitudia) kirkkaammat meteorit eli tähdenlennot. Tapaukset luokittain: 1,0 = Meteoriitin putoaminen Suomessa 5 1,1 = Meteoriitin löytyminen Suomesta 7 1,2 = Meteoriitin putoaminen ja 1,3 = meteoriitin löytyminen Suomen lähialueilt 3 2,0 = Mahdollinen meteoriittilöytö, mahd. meteoriitti ei ole tallessa tai sitä ei ole tutkitt 7 3,0 = Putous, joka voi liittyä johonkin meteoriittilöytöön (luokka 1) 3 4,0 = Todennäköinen meteoriitin putoaminen 19 4,1 = Mahdollinen meteoriitin putoaminen 10 5,0 = Kirkas tulipallo 86 5,1 = Kirkas meteoriparven tulipallo 25 5,2 = Kirkas avaruusromun aiheuttama tulipallo 1 9,0 = Muu, joka voi liittyä meteoriitteihin 4 9,9 = Muu, joka todennäköisesti ei liity meteoriitteihin 22 vuosi päiväys kuvaus Yhteensä: klo Luokka: 4,1 Kirkas tulipallo. Etelä-Suomi. Kirkas tulipallo (arvio -12 magnitudia) näkyi laajalla alueella Etelä- ja Keski-Suomea ja poiki paljon havaintoja Ursan meteorijaostolle. Tulipallo oli aika pitkäkestoinen, noin 8-10 sekuntia. Alustavien Esko Lyytisen arvioiden mukaan lensi etelästä pohjoiseen. Tuli ilmakehään jossain Kotkan seudulla ja sammui jossain Leivonmäen lähistöllä. Sammui noin 45 km korkeudella. Loivan tulokulman ansiosta ei välttämättä ole palanut loppuun vaikka sammui korkealla. Tom Eklund totesi tulipallosta itätaivaalla: "Nopeus oli suht. suuri ja kirkkaus parhaimmillaan hyvin suuri. Kuului luokkaan, melkein häikäisi..." [ [Ilta-Sanomat ja Ursan meteorijaosto] ] klo Kirkas tulipallo. Oulu. Kirkas, kenties yli -9 magnitudin tulipallo, joka tarttui Jarmo Moilasen (Vaala) ja Esko Lyytisen (Helsinki) videokuviin. Tulipallon kesto 2,96 sekuntia. Tulipallossa tapahtui ainakin kuusi välähdystä. Joista kolme ensimmäistä kirkkainta. Nämä kirkkaimmat ilmeisesti näkyivät Eskon videokuvassa. Moilasen videokuvissa näkyy hyvin jälkeen jäänyt savuvana. [ hky ] klo Kirkas tulipallo. Kaakkois-Suomi. Runsaasti havaintoja poikinut tulipallo. Eräiden havaintojen mukaan hajosi useaan osaan. Havaintoja tullut mm. Mikkelin seudulta runsaasti lehtikirjoittelun vuoksi. On saattanut tapahtua Suomen etelärajan ulkopuolella, koska on eräiden havaitsijoiden mukaan Mikkelissä näkynyt etelän suunnassa matalalla lähellä horisonttia. [ Länsi-Savo ja Ursan meteorijaosto ] 1/34

2 klo 2.02 Todennäköinen meteoriitin putoaminen. Tulipallo ja yliäänipamauksia. Selkämeri. Etelä-Suomessa ja Porin suunnalla rannikolla nähty kirkas tulipallo. Se tuli ilmakehään jossain Kauhajoen suunnilla ja sammui ehkä 30 km korkeudella Rauman edustalla meren päällä. Rannikolla kuultiin meteorin aiheuttamat yliäänipamaukset. Alas selvinneet kappaleet ovat varmasti päätynee mereen. [ TA 5/2004 ] klo Väitetty meteoriitin osuma tuulilasiin. Dragsfjärden. Sateessa ajettaessa oli yhtäkkiä muutaman senkin kivi oli kopsahtanut tuulilasiin. Lasiin oli jäänyt pieni osumajälki. Tielle oli taakse päin katsottaessa jäänyt jokin musta kivi lojumaan. Kävin paikalla myöhemmin. Kerrotulta tieosuudelta eikä sen ympäristöstä ei löytynyt mitään meteoriittiin viittaavaa. Selityksenä voi olla sateen tien ylle kurkottamasta männystä irroittama käpy, joita oli tiellä edelleen. [ meteoriittitiimi ] klo Todennäköinen meteoriitin putoaminen. Tulipallo ja yliäänipamauksia. Merenkurkku. Länsi-Suomessa ja Ruotsin itärannikolla Uumajan seudulla näkynyt kirkas tulipallo, jonka jälkeensä taivaalle jättämästä pölyvanasta saatiin jopa valokuvia Valassaarilta ja Ruotsin rannikolta. Ruotsalaiset infraääniasemat myös havaitsivat tulipallon. Tulipallo hajosi kappaleiksi sammui noin 20 km korkeudella. Silminnäkijähavaintojen ristiriitaisuudesta johtuen lentorataa ei ole ihan varmuudella onnituttu määrittämään, mutta luultavasti se on ollut Ruotsin puolelta kohti Vaasaa melkein pohjoisesta etelään. Alas selvinneet kappaleet ovat pudonneet luultavast mereen. On tosin mahdollista, että kappaleita on pudonnut Holmön tai Ängesön saarille Ruotsin puolelle. [ Etelä-Suomen sanomat ja TA 5/2004 ] klo Kirkas tulipallo. Etelärannikko. Mm. Marko Toivosen havaitsema -8 ja -10 magnitudin kirkkauksinen tulipallo Etelä-Suomen rannikon yllä. Näkyi vaalealla kesätaivaalla. [ UMi 3/2004 ] klo 3.27 Kirkas tulipallo. Perämeri. Esko Lyytisen videojärjestelmän tallentama tulipallo lähellä horisonttia. Näennäinen kirkkaus pieni, mutta absoluuttinen kirkkaus ollut ainakin -8 magnitudia. Tulipallon on lentänyt Ruotsin puolella 66 leveyspiirin seutuvilla. [ UMi 3/2004 ] klo Kirkas tulipallo. Äänihavainto. Vaasa. Mika Koskela ja hänen siskonsa havaitsi kirkkaan tulipallon Vaasasta. Tulipallo valaisi koko tienoon. Tulipallo hajosi kappaleiksi. Kesto noin 2 sekuntia. Muutaman minuutin kuluttua Mika kertoi kuulleensa vaimeaa ukkosen kaltaista jyrinää. Äänihavainnon liittyminen näin lyhytkestoiseen tulipalloon hiukan arveluttava. [ UMi 3/2004 ] 2/34

3 klo 2.22 Kirkas tulipallo. Etelä-Savo. Tulipallo, joka näkyi sekä Esko Lyytisen että Ilkka Yrjölän videotallenteissa. Näin ollen tämän meteorin rata saattiin määritettyä aika hyvin. Tulonopeus ilmakehään km/s. Sammui 55 km korkeudessa ja todennäköisesti paloi loppuun. Lentoradan jatke leikkaisi maanpinnan kohdassa E27.11 ja N Kesto 3,46 sekuntia ja kirkkaimmat väläykset olleet -6 magnitudia. [ UMi 3/2004 ] klo 2.57 Kirkas tulipallo. Keski-Suomi. Pitkäkestoinen (16 sekuntia) tulipallo, joka havaittiin visuaalisesti ja tarttui myös Esko Lyytisen videolaitteiston kuvaan. Kirkkaudeltaa noin -10 magnitudia. Tulipalloa epäiltiin hetken aikaa avaruusromuksikin, mutta tarkemmat laskelmat osoittivat sen olevan luonnon meteori. Tulonopeudeksi Esko sai 12.4 km/s, jossa on paljon epävarmuutta. [ UMi 3/2004 ] klo Kirkas tulipallo. Keski-Suomi. Kirkas tulipallo, josta saatu ainakin viisi visuaalihavaintoa ja Esko Lyytisen videokameran kuva. Kirkkaus yli -7 magnitudia. Eskon laskujen perusteella sammumiskorkeus 41 km. Radan jatkeen leikkaus maanpinnan kanssa E24.1 N61.3. [ UMi 3/2004 ] klo Kirkas tulipallo. Nurmijärvi Mirja Laitinen havaitsi tämän hyvin kirkkaan ja isokokoisen tulipallon Nurmijärveltä. Tulipallosta irtosi kolme pienempää sirua. Myös Kari Henriksson Porvoosta havaitsi tämän. [ UMi 3/2004 ] klo Kirkas tulipallo. Keski-Suomi. Raimo Myllyniemi havaitsi kirkkaan tulipallon Ilmajoelta. Tulipallo tarttui myös Esko Lyytisen videojärjestelmään. Sammumiskorkeudeksi Esko sain 47 km ja kohdaksi E24,42 N Alas on tullut korkeintaa pikkukivi. [ UMi 3/2004 ] klo Kirkas tulipallo. Helsinki. Esko Lyytisen videojärjestelmän taltioima tulipallo lähellä horisonttia. Kesto 3-4 sekuntia. Zeniittikirkkaus olisi ollut jotain -8 magnitudia. Sammumiskorkeus Eskon laskelmien mukaan on ollut jotain 56 km. Karkea arvio sammumispisteeksi E25.8 N65.2. Ei todennäköisesti ole selvinnyt mitään alas. [ UMi 3/2004 ] klo Kirkas tulipallo. Mikkeli Helsingissä ja Kuopiossa havaittu tulipallo. Tulipallo tarttui myös Esko Lyytisen videokameran kuvaan. Kirkkaus -7 magnitudia. Kesto 3.5 sekuntia. Sammui noin 50 km korkeudella. On pieni mahdollisuus, että jotain tullut alas, sillä tulonopeus on ollut pieni, noin 15 km/s. [ UMi 2/2004 ] 3/34

4 Luokka: 9,0 Avanto. Äänihavainto. Puolanka Voimakas ääni oli kuultu Myöhemmin oli läheiseltä järvenlahdelta löytynyt avanto, josta oli roiskeet ympäristöön. Järvi on 3 m syvä, josta 2 m mutaa. Pohjassa tuntui hiekkaa ja kiviä sen päällä. Uveavanto todennäköisin selitys, mutta pitäisi tutkia loppuun ja yrittää saada kiviä ylös. [ hky ] klo Todennäköinen meteoriitin putoaminen. Kirkas tulipallo ja yliäänipamaukset. Hyrynsalmi. Jouluaaton aattona kello näkyi kirkas tulipallo Suomussalmen ja Hyrynsalmen seudulla. Havaintoja tuli paljon kauempaakin, aina Mäntyharjulta asti. Suomussalmelta Paltamoon yltävältä alueelta saatiin myös havaintoja yliäänipamauksesta tai -pamauksista. Havaintojen perusteella näyttää hyvinkin todennäköiseltä, että kappaleita on pudonnut maahan asti. Alustava arvio putoamisalueesta sijoittuu Hyrynsalmen Luvanjärven etelärannalla jonnekin Kypärävaaran lähistölle. [ TA 1/2004 ja UMi 1/2004 ] klo Kirkas tulipallo. Viitasaari. Kerkko Laine havaitsi kello välissä Ouluun päin ajaneesta autosta jossain Viitasaaren seudulla (250 km etelään Oulusta) suurikokoinen tulipallo etuvasemmalla taivaanrannassa lentävän oikealta vasemmalle. [ UMi 1/2004 ] klo Kirkas tulipallo. Vaasa. Kello näkyi Suomessa kirkas tulipallo, joka havaittiin laajalla alueella. Tulipallo on lentänyt kaakosta luoteeseen Vaasan seudun yli. Jos tästä on jotain selvinnyt alas, niin kappale on päätynyt mereen. Ei ääniä. [ UMi 6/2003 ] klo Luokka: 4,1 Mahdollinen meteoriitin putoaminen. Kaakkois-Suomi. Kirkas tulipallo havaittiin ainakin Luvialla ja Mäntyharjulla. Tämä tulipallo tarttui myös Ilkka Yrjölän videolaitteiston kuvaan klo EET. Kyseessä on harvoja Suomessa kuvattuja kirkkaita tulipalloja. Videokuvasta arvioituna kirkkaus on ollut kenties yli -10 magnitudia. Tulipallo tuli ilmakehään Lahden itäpuolella ja sammui Valkeakosken yläpuolella. Esko Lyytisen havainnoista ja videolta tekemien arvioiden perusteella tulipallo syttyi 109 km korkeudella ja sammui noin km korkeudella. Noin alhainen sammumiskorkeus viittaa mahdollisuuteen, että jotain tuli alas. Ks. Ursan meteorijaoston sivu tapauksesta (sis. lentoratakartan ja Ilkka Yrjölän kuvan tulipallosta). [ UMi 5/2003 ja UMi 1/2004 ] Suuri avanto Pitsusjärvellä. Enontekiö. Näyttävästi radiossa ja televisiossa uutisoitu avanto löytyi Enontekiön Pitsusjärveltä. Avannon väitettiin ilmestyneen maanantain (21.4.) ja keskiviikon (23.4.) välisenä aikana. Järveltä löytyi 3x7 metrin kokoinen avanto, jonka ympäristössä lojui laajalla alueella jäälauttoja. Sodankylän geofysiikan laitos tutki paikkaa, mutta pelkästään televisiossa näkyneiden kuvien perusteella oli ilmeistä, ettei kyseessä ollut meteoriitin tekemä avanto vaan jonkinlaisen tulvinnan aikaansaannoksia. Uutisen yhteydessä mainittiin tiistaina näkyneen tulipallon Kilpisjärvellä kello 5.23, mutta se on ilmeisesti edellä mainittu tulipallo. Mielenkiintoiseksi asian tekee se, että tulipallon on eräiden tietojen mukaan valokuvattu. [ YLE:n radiouutiset sekä YLE:n ja MTV3:n tv-uutiset ] 4/34

5 klo Luokka: 4,1 Mahdollinen meteoriitin putoaminen (mereen). Länsi-Suomi. Länsi-Suomessa laajalla alueella nähty kookas ja kirkas tulipallo klo 5.30 aamulla. Taivas on ollut tuohon aikaan jo melkoisen vaalea, joten kyseessä on ollut kirkas tulipallo. Mitään äänihavaintoa ei ole saatu, sillä lennon loppuvaihe oli Selkämeren yllä ja kappale on sammunut jossain Ahvenanmaan pohjoispuolella. Tästä on ilmiön koon puolesta jotain saattanut tulla alaskin, mutta todennäköisesti mereen. Pitsusjärven tapauksen (ks ) uutisointi sai aikaan useita ilmoituksia tästä ilmiöstä. Ks. Ursan meteorijaoston sivu tapauksesta (sis. lentoratakartan) [ UMi 3/2003 ] klo Kirkas virgidi tulipallo. Keski-Suomi. Kello näkyi Keski-Suomen yllä kirkas ( magnitudin) pitkäkestoinen tulipallo. Ainakin Nyrölässä, Kangaslammella ja Heinolassa näkynyt tulipallo sammui kohtalaisen alhaalla, noin 55km ±10 km korkeudessa alustavien arvioiden perusteella jossain Karttulan seudulla. Kappale saattoi kuulua johonkin virginidi-parveen. Kaikesta päätellen kappale on tuhoutunut kokonaan ja mitään ei ole pudonnut alas. Ks. Ursan meteorijaoston sivu tapauksesta (sis. lentoratakartan). [ UMi 3/2003 ] klo Kirkas tulipallo. Pyhäjärvi. Jorma Saastamoinen havaitsi veljensä kanssa kirkkaan tulipallon Pyhäjärveltä katsoen pohjoisessa kello Tulipallossa oli isompi kappale, jonka vierellä näkyi pienempiä kappaleita. Myös jyrähdys oli kuulunut, mutta sen yhteys tulipalloon epäselvä. Myös Karstulassa on nähty sama tulipallo. [ hky, UMi 3/2003 ] Kirkas tulipallo. Hirvensalmi. Tapio Kaijanen havaitsi kirkkaan, magnitudin tulipallon Hirvensalmella. Tulipallo näkyi vaalealla taivaalla ja se päättyi kirkkaaseen loppuvälähdykseen. [ Ursan meteorijaosto ] klo Todennäköinen meteoriitin putoaminen. Tulipallo ja yliäänipamauksia. Kuopio. Kello aikoihin näkyi laajalla alueella Suomea kirkas tulipallo. Havaintoja tuli Kuhmosta, Oulusta, Turusta, Etelä- ja Keskipohjanmaalta sekä Keski- ja Itä-Suomesta. Tulipa yksi havainto Ruotsista asti. Laihialla silminnäkijät väitti kappaleen pudonneen läheiselle Kotanevalle ja paikalliset poliisiviranomaiset tutkivat suota moottorikelkoin seuraavana päivänä. Mitään ei löytynyt. Syykin on selvä, sillä kappale tuli ilmakehään itärajalla Kiteen ja Uukuniemen suunnalla ja suuntasi matkansa kohti Kuopiota, jonka kaakkoispuolella se hajosi. Kappaleet sammuivat jossain Kallaveden Puutossalmen yläpuolella. Kallaveden itäpuolella Leppävirran ja Vehmersalmen rajaseuduilla kuultiin sarja pamauksia noin minuutti tulipallon jälkeen. Tapauksen saama mediahuomio on ollut suuri ja Ursa on saanut paljon havaintoja tapauksesta. Vastoin kaikkia todennäköisyyksiä Itä-Suomesta saatiin näin kolmas äänihavainto syvälle ilmakehään tulevasta kookkaasta kappaleesta vuoden sisälle! Vaikka havaintojen perusteella kappale sammui jossain 30 kilometrin korkeudessa (haarukka km), on siitä hyvinkin voinut pudota kappaleita alas asti. Todennäköinen putoamisalue on Sotkanselän alueella ja sen itä ja länsipuolella. Mitään ei kuitenkaan ole löytynyt laajoista etsinnöistä huolimatta, vaikka putoamisalueella on paljon jäätynyttä järvenselkää jossa on paljon kulkijoita. Epäonneksemme jo seuraavana päivänä satoi lunta ja peitti kappaleet. Ks. Ursan tiedote tapauksesta (sis. putoamisaluekartan). Ks. Ursan tiedote tapauksesta (sis. putoamisaluekartan). [ Pohjanmaan radio , Radio Keski-Pohjanmaa , Ylen teksti-tv 12. 5/34

6 klo Kirkas tulipallo. Helsinki. Katri Seppä kertoi nähneensä kello kirkkaan, jopa -10 magnitudin, tulipallon Helsingissä. [ UMi 2/2003 ] Kirkas kvadrantidi tulipallo. Samvel Margarjan raportoi -9 magnitudin tulipallosta, joka jätti vanan ja leimahti lopussa. Kyseessä oli todennäköisesti kvadrantidien tähdenlentoparven kappale. [ UMi 2/2003 ] klo Kirkas tulipallo. Rovaniemi. Matti Piittisjärvi havaitsi Miekojärvellä Rovaniemen länsipuolella kello kuinka kirkas, reunoiltaan vihertävä ja kooltaan täysikuuta pienempi tulipallo oli pudonnut itään 400 metrin päässä olleen metsänreunan taakse jyrkästi. Myös Petri Pietola havaitsi tämän tulipallon Tyrnävältä. Molemmat havainnot on tehty televisiota katsottaessa valaistussa sisätilassa. Lisäksi tuolloin oli täysikuu. Tulipallon on täytynyt olla kirkas. [ hky, YLEn radiotoimitus, Ursan meteorijaosto, UMi 6/2002 ] Kirkas tulipallo. Sodankylä. Teppo Hyvönen havaitsi Saariselällä, Sodankylässä kello seitsemän jälkeen illalla kun taivas muuttui äkkiä kirkkaaksi sinertävästä valosta. "Se oli kuin salama olis lyönyt." Itse ilmiötä Teppo ei nähnyt, sillä hän oli ajanut autoa ja ilmiö oli tapahtunut epäedullisessa suunnassa ajosuuntaan nähden. Kuukin oli loistanut parhaillaan, joten ilmiön on täytynyt olla kirkas. Ilmiö oli nähty kuulema myös lähellä Sodankylää. [ UMi 6/2002 ] klo Kirkas tauridi tulipallo. Taipalsaari. Taipalsaaressa kello 6.23 havaittu kirkas (-10 magnitudia) ja hidas tulipallo, joka kesti havaitsijan Jim Lucken mukaan peräti 10 sekuntia ja matkasi vain 20 matkan. Paloi ensin valkealla liekillä ja sitten loppulennon ajan se näkyi oranssina kappaleena. Havainnon kesto ja lyhyt lentorata eivät puolla tulipalloselitystä kovinkaan hyvin. Kohde on ollut vieläpä aika korkealla (30-35 ), joten nopeus on liian hidas luonnolliselle tulipallolle tai edes ilmakehässä tuhoutuvalle avaruusromulle. Usein selitys tällaisille on liian pitkä aika arvio. Yllättävän ilmiön sattuessa aika arviot tahtovat mennä metsään aika railakkaastikin. Kyseessä on siis voinut olla tulipallo. Annettujen tietojen kuten lentoradan perusteella kyseessä on ilmeisesti tauridien tähdenlentoparveen kuulunut kappale. [ sfnet.harrastus.astronomia, UMi 6/2002 ] 6/34

7 klo Todennäköinen meteoriitin putoaminen. Savonlinna. Kello laajalla alueella Keski- ja Etelä-Suomessa (Helsingistä Iisalmeen) näkynyt kirkas ja värikäs tulipallo. Kesto 3-4 sekuntia. Hajosi lopussa kirkkaasti välähtäen palasiksi (eräs kirkkausarvio -17 magnitudia!). Jonkin aikaa tulipallon sammumisen jälkeen ainakin Rantasalmella, Savonlinnassa, Varkaudessa ja Sulkavalla kuultu sekuntia kestänyt voimakas ukkosenjyrinän kaltainen ääni. Savonlinnassa ääni on kuulunut sisälle asuntoihin. Myös Kerimäellä on ihmetelty voimakasta jyrinää. Havainnoissa on voitu laskea kappaleen lentorataa tarkemmin ja ne osoittavan kappaleen tulleen hyvin alas ilmakehään. Mistä myös mainittu pitkäaikainen jyrinäkin on osoituksena. Kappale on tullut ainakin 20 km ellei peräti alle 15 km korkeudelle ennen viimeistä hajoamista ja sammumista. Tämä on yksi lupaavimmista tapauksista vuosiin. Viimeisimpien laskujen (marraskuu 2002) mukaan todennäköisin meteoriitin putoamisalue on aivan Savonlinnan kaupungin luoteistai pohjoispuolella. Saattoipa joitain kappaleita pudota Savonlinnan kaupungin länsiosiin. Viimeisimpien laskujen mukaan kappale on tullut noin 25 km/s nopeudella jyrkästi (~65 ) ilmakehään Puumalan itäpuolella ja sammunut hajoten palasiksi Savonlinnan länsipuolella noin 16 km korkeudella noin 80 km matkan tulipallona lennettyään. Näistä laskuistani jälkimmäinen on todennäköisempi. Meteoritutkija Esko Lyytisen laskujen mukaan lentorata on ollut vielä jyrkempi ja suunta on ollut paljon enemmän lounaasta koilliseen. Ilman erittäin tarkkoja havaintoja lentorataa ei voi määrittää tarkemmin. Tämä tapaus osoitti jälleen hyvin, miten vaikea on saada luotettavia havaintoja kokemattomilta havaitsijoilta. Eräissä havainnoissa kappaleen olisi pitänyt tulla täysin väärästä suunnasta toisten havaintoihin verrattuna! Monet seikat viittaavat siihen, että tästä on hyvinkin saattanut (jopa todennäköisesti) tulla kappaleita alas, mutta valitettavasti putoamisalueella on runsaasti vesistöä. Tämän mahdollisen Savonlinnan meteoriitin talteen saamiseksi olisi syytä tehdä etsintöjä alueella. Helppoa meteoriitin löytäminen ei ole, muttei aivan mahdotonta. On yllättävää, että tämä on jo toinen matalalle päässyt tulipallo samalla alueella reilun kolmen kuukauden aikana (Ks tapaus). Tässä tapauksessa todennäköinen putoaminen on todennäköisempää kuin kesäkuussa ja todennäköinen putoamisalue on voitu rajata huomattavasti pienemmäksi. Ks. Ursan meteorijaoston sivu tapauksesta. Ks. Ursan tiedote tapauksesta Ks. Ursan tiedote tapauksesta [ Ursan meteorijaosto, YLEn teksti-tv , Ursan lehdistötiedote karttoinee 2002 syyskuu Väitetty meteoriittilöytö. Kuhmo. Erään kuhmolaisen palkitun malminetsintää harrastavan miehen kerrottiin lehtijutussa löytäneensä meteoriitin kaivaessaan maata syyskuussa Geologit olivat kuulema sanoneet sen olevan 95% rautaa ja olevan avaruudesta peräisin. Näin ollen kyseessä olisi ollut Suomen 14. meteoriitti ja ensimmäinen rautameteoriitti. Kuitenkin Tähdet ja avaruus -lehden ja Helsingin yliopiston tarkistuksissa väitteen paikkansapitävyys kumottiin. Kukaan geologi ei ollut koskaan väittänyt sitä meteoriitiksi. Martti Lehtinen Helsingin yliopistossa teki lisäanalyysin kivestä ja se osoittautui olevan pääasiassa götiittiä ja siinä oli seassa hematiittia. Täysin maanpäällinen kivi siis. [ Kuhmolainen 7.2. ja ja Marko Pekkola Tähdet ja avaruus -lehdestä ] klo Kirkas tulipallo. Etelä-Suomi. Ainakin Uudessakaarlepyyssä, Viialassa, Espoossa, Mikkelissä, Laihialla, Ylivieskassa ja Kurikassa kello 22:05 nähty kirkas, kaksi - neljä sekuntia kestänyt vihertävä tai sinertävä tulipallo vielä vaaleahkolla taivaalla. Kirkkaus päälle kirkkaimpien Iridium väläysten (eli yli -9 magnitudia) tai ainakin -6 magnitudia. Laihialla oli kolmen minuutin kuluttua oli kuulunut kumaus, mutta se tuskin liittyi tulipalloon. Havainnot ovat joko samasta tulipallosta tai kahdesta eri tulipallosta. Havaintojen antamissa suunnissa on jonkin verran ristiriitoja, joita on vaikea sovittaa yhteen tulipalloon. Epäilen kuitenkin, että kyseessä oli yksi ja sama tulipallo. Ainakin Ylivieskan tapauksessa tulipallon lentorata sopii perseidien tähdenlentoparveen. [ Ursan meteorijaosto ja myrskybongarien sp-lista, UMi 5/2002, UMi 6/2002 ] 7/34

8 klo Kirkas tulipallo. Vaala. Kirkkaahko tulipallo klo Kirkkaus vähintään -7 magnitudia oman arvioni mukaan Vaalasta käsin. Todellinen kirkkaus on ollut suurempi, sillä näkyi matalalla lounaishorisontin yllä pilviverhon läpi. Nähty myös Etelä-Suomessa. Todennäköisesti perseidi. [ oma havainto, hky ] klo Kirkas tulipallo. Valkeajärvi. Timo Kokkonen havaitsi Valkeajärvellä kello hitaan matallalla pohjoiseen pudonneen, noin 4-5 sekuntia kestäneen tulipallon. Tulipallo valaisi huoneen kuin kaukaa olisi valaistu auton valoilla. Voisi olla perseidi, mutta kuvaus hitaasta tulipallosta ei sovi kuvaan. [ UMi 5/2002 ] klo Kirkas tulipallo. Kiuruvesi. Teppo Ruotsalaisen Kiuruvedellä kello näkemä täysikuuta kirkkaampi tulipallo. Näkyi noin 3 sekuntia. Tulipallo oli erittäin kookas, "kuin täysikuu talvella kun se alkaa nousta". Todennäköisesti perseidi. Myös muita kirkkaita perseidejä nähtiin tänä vuona, mutta havainnot ovat olleet usein ilman tarkempia määrityksiä kirkkauksista, ja siksi en ole ottanut niitä mukaan tähän. [ UMi 5/2002 ] klo Kirkas tulipallo. Juankoski. Kello Juankosken keskustassa kahden ihmisen toimesta havaittu kirkas (lähes täysikuun luokkaa?) ja noin sekunnin kestänyt tulipallo itätaivaalla. Kappaleen ydin oli niin kirkas, että se synnytti kehän ympärilleen. Ei äänihavaintoja. [ Ursan meteorijaosto ] 2002 kesäkuu Kuoppa järven pohjassa laiturin vieressä. "Paasiveden kraatteri". Edelliseen tulipalloon liittyvän uutisoinnin ansiosta ilmaantui julkisuuteen tieto kraatterin näköisestä, noin 70cm leveästä kuoppa Paasivedellä (Paasselkä). Kuoppa on syntynyt mökinomistajan mukaan 9.6. ja Juhannuksen välisenä aikana laiturin viereen matalaan veteen. Kuoppa muistuttaa jossain määrin meteoriitin tekemää putoamiskuoppaa, mutta ei oikein vakuuta. Joka tapauksessa tapaus ei liity näkyneeseen tulipalloon, sillä se sijaitsee aivan liikaa sivussa tulipallon havaitulta lentoreitiltä. Kuoppa voisi olla esimerkiksi veneen perämoottorin tekemä monttu laiturin vieressä. Lauri Pesosen mukaan kaasupurkauskin on mahdollista. Toki, etäinen mahdollisuus on yhä olemassa, että kyse olisi jonkin toisen meteoriitin tekemästä kuopasta. Se varmaan selvinnee piakkoin kun kuoppa tutkitaan. [ Ilta-Sanomat ] 8/34

9 klo Luokka: 4,1 Mahdollinen putous. Tulipallo ja yliäänipamauksia. Juva. Etelä-Suomessa laajalti näkynyt upea tulipallo. Mm. Varkauden lähellä useita lintuharrastajia näkivät tulipallon kello ja kuulivat siihen liittyneen jyrinän. Tulipallo oli herättänyt huomiota valaistessaan auton konepeltiä. Valaisusta päätellen kappaleen kirkkaus on ollut selvästi raportoitua -5 magnitudia suurempi. Ainakin -9 magnitudia ellei sitäkin kirkkaampi. Kyseessähän oli valoisa kesäyö. Muutaman minuutin viiveellä kuului ääni, jota kuvailtiin yliäänipamauksen ja ukkosen välimaastoon sijoittuvaksi. Ursaan kertyi pian runsaasti havaintoja tästä ilmestyksestä. Tämä on yksi viime vuosien lupaavimmista havainnoista Suomesta. Meteorijaoston Markku Nissisen laskujen mukaan tulipallo on havaittu syttyneen jossain Äänekosken yläpuolella ja se on sammunut hajonneena sirpalepilvenä Juvan luoteispuolella noin 40 km korkeudella. Juva - Imatra - Parikkala - Savonlinna välinen alue itärajaa myöten on se alue, jonne mahdollisia kappaleita on pudonnut. Putoamisaluetta olisi hyvä saada tarkennettua, sillä se on aivan liian laaja etsintään. Alustavissa etsinnöissä (tie-etsinnässä) ei ole löytynyt mitään. Mahdollisen meteoriitin talteen saamisen ongelmana on oletetun putoamisalueen vehreys ja vesistöjen runsaus. Eikä toistaiseksi ole kuulunut mitään uutisia siitä, että jotain olisi löydetty eli putoamisalueen havainnot puuttuvat. Loppujen lopuksi se, että jotain on pudonnut alas, ei ole mitenkään varmaa. Sammumiskorkeus itse asiassa on ongelma. Ensinnäkin ei ole aivan varmaa, näkivätkö havaitsijat kappaleen todellisen sammumisen. Vaalean kesäyön vuoksi on mahdollista, että kappale ei sammunut havaitussa kohdin. Tuo laskettu noin 40 km sammumiskorkeus ei puolla ajatusta alas asti selvinneistä kappaleista. Meteoriitit tapaavat sammua paljon alempana (20-30 km), jossa ilmakehän vastus alkaa voimakkaasti kasvaa. Ks. Ursan meteorijaoston sivu tapauksesta. Ks. Ursan tiedote tapauksesta [ Ursan meteorijaosto, useat lehdet esim. Helsingin Sanomat x , Keskisuomalainen klo Kirkas tulipallo. Etelä-Suomi. Etelä-Suomessa näkynyt täysikuutakin kirkkaampi -12 magnitudin oranssipyrstöinen tulipallo klo Valaisi maata. Helsingistä katsottuna tulipallo syttyi pohjoisessa ja sammui lounaassa laskeutuen alaspäin. Paimiosta käsin tulipallo näkyi idässä. Hajosi lopussa 4-6 osaan. Kappale on tullut ilmakehään Tampereen seuduilla ja on matkannut etelään. Lahden havaintoon liittyy viiveellä kuulunut vaimea lentokoneen ääntä muistuttava ääni, mutta on epäselvää liittyikö tulipalloon. Ks. Ursan meteorijaoston sivu maaliskuun 2002 tulipalloista. [ UMi 2/2002 ja 3/2002 ] klo Kirkas tulipallo. Etelärannikko. Useita havaintoja Suomen eteläpuolella kulkeneesta, erään arvion mukaan täysikuuta kirkkaammasta tulipallosta klo Liikkui jossain Viron yllä idästä länteen. Kesto noin 5-10 s. Hajosi lopussa. Ks. Ursan meteorijaoston sivu maaliskuun 2002 tulipalloista. [ UMi 2/2002 ] Leoniditulipalloja. Koko maa. Leoniditulipalloja. Ei niin paljon eikä niin kirkkaita kuin muutamana edellisenä vuonna. Erikoispiirteenä ns. ilmakehänhipojat eli meteorit jotka lensivät pitkiä matkoja (jopa yli 90 ) yli taivaan maksimin aikoihin, jolloin radiantti oli Suomessa vasta horisontissa. [ UMi 6/2001 ja oma havainto ] 9/34

10 klo Kirkas tulipallo ja pölyvana. Vaala. Kaukoputkella Vaalassa katsellessa aistittu kirkas väläys klo Taivaalla näkyi 2 minuuttia 40 sekuntia (±10 s) näkynyt vana, joka alkoi vääntymään loppuvaiheessa. Vana oli alussa noin 14 pitkä. Kyseessä oli kenties delta aurigideihin kuulunut kappale. Kirkkaus selvästi yli -8 magnitudia. [ oma havainto ] klo Kirkas tulipallo. Etelä-Suomi. Kirkas tulipallo eteläisellä taivaalla idästä länteen klo Tulipallo näkyi laajalla alueella eteläisessä ja keskisessä Suomessa. Kipinöintiä raportoitu myös. Ks. Ursan meteorijaoston sivu tapauksesta. Ks. Ursan tiedote tapauksesta [ UMi 5/2001 ] 2001 huhtikuu Pamaus katolta. Meteoriittiepäilty kivi. Sundom. Etel Ånas heräsi aamuyöllä kovan pamauksen katolta Sundomissa, Vaasan lähellä. Hän kuuli myös kuinka kivi vieri kattoa pitkin alas. Peltikattoon tuli reikä ja pihalta löytyi kivi, jossa oli maalia pinnassa. Kivi oli kuitenkin tavallista Vaasan graniittia. Mistä kivi olisi tullut niin kovalla voimalla kattoon, jäänee arvoitukseksi. Toki, on olemassa mahdollisuus, että mahdollinen meteoriitti olisi edelleen talon pihalla tai välikatossa. Muitakin selityksiä on tarjottu. [ Vasabladet net edition ] Avanto. Kemijärvi. Outo avanto löytyi myös Kemijärveltä ja myös tämä pääsi televisioon. Yksi avanto. Kuvassa ei näkynyt roiskeita avannon ympärillä eikä se vaikuttanut pätkääkään meteoriitin tekemältä, mutta myöhemmin sain kuulla, että avannosta oli etsitty meteoriittia ennen kuvauksia, joten se ei ollut enää alkuperäisessä asussaan vaan avannon ympärillä oli kauhottua jääsohjoa. Toisin sanoen televisio kuvan perusteella ei voi vetää tästä tapauksesta juurikaan johtopäätöksiä. Tämän avannon on väitetty liittyneen tuohon näkyneeseen ilmiöön. Olen myös kuullut, että avantoa tutkinut mies olisi lopulta löytänyt "meteoriitin" avannon kohdalta pohjasta ja kivi olisi tallessa kaapissa. Löydetyn kiven on myöhemmin tutkinut Martti Lehtinen ja todennut ettei kyseessä ole meteoriitti. Yleensä avannoista poimitut "meteoriitit" ovat osoittautuneet ihan maanpäällisiksi kiviksi (ks. esim tapaus). Lukuun ottamatta Bjurbölen meteoriittia, mutta sen avantohan olikin jo aivan jotain muuta kuin nämä pikkuavannot. Lisäksi meteoriitin pitäisi olla hyvin suuri tunkeutuakseen Kemijärven korkeudella tammikuun lopun paksun kovan jään läpi. [ MTV3 - kymmenen uutiset ja hky ] klo Kirkas tulipallo. Koko Etelä-Suomi. Pari sekuntia klo kestänyt kirkas tulipallo. Näkyi Pellosta Imatralle ulottuvalla alueella. Valaisi maiseman. [ Kaleva ja Ylä-Kainuu ] Avantoja. Höytiäinen. edersören Ankkalammen "innoittamia"(?) avantoja löytyi myöhemmin myös Höytiäiseltä. Ihan pääsi televisioon asti. Useita avantoja pienellä alueella. Ehkä näistä tammikuun 2001 avainnoista tämä on lupaavin, mutta valitettavasti näistä mitään ei voi ottaa todella vakavasti. Toisaalta, tämä Höytiäisen tapaus olisi kaivannut lisätutkimusta. [ MTV3 - kymmenen uutiset ] 10/34

11 Avanto Ankkalammessa. Pedersöre. Pedersören Ankkalampeen ilmestynyttä puolimetristä avantoa epäiltiin meteoriitin tekemäksi lehdissä ja televisiossa. Avannossa oli uveavannon merkkejä ja tulvineen veden jälkiä ympäristössä. Joitain ääniä oli väitetty kuullun ja valoilmiöitäkin (huom. ajankohta!) näkyneen edellisenä iltana ( ). Muuan havainto oli Kiimingistä asti. Meteoriittia etsittiin kaivinkoneiden avulla syyskuussa Muutamia ylöskaivettuja kiviä lähetettiin tutkimuksiin, mutta alustavasti kaikki ovat osoittautuneet joksikin muuksi kuin meteoriitiksi. Valitettavasti paikalla ei ilmeisesti ollut ketään, joka tuntisi erityyppiset meteoriitit, myös ne harvinaiset, jotka eivät saa metallipaljastinta reagoimaan. Nyt he tarkistivat käsittääkseni vain kivet, jotka saivat metallinpaljastimen reagoimaan. Tässä taannoin näin yhden uuden kuvan tuosta avannosta. Se oli kuva, joka oli otettu tuoreesta avannosta ja sen ympäristöstä ennen kuin kukaan oli mennyt reiälle. Avannon ympärillä jäällä oli laaja punertavanruskea alue reiästä tulvineesta vedestä johtuen. Sitten avannon ympärillä näkyi säteittäisesti levittäytynyttä sohjoa. Aivan kuin se olisi roiskunut voimalla jäälle. Miksi tuota kuvaa ei aikoinaan missään julkaistu? Avanto näytti tuossa kuvassa paljon enemmän meteoriitin tekemältä kuin uveavannolta. Silti tuon avannon selitys on paljon suuremmalla todennäköisyydellä uveavanto, sillä tuon kaltaisia roiskeita on tavattu muissakin uveavannoissa. [ Wasabladet , Pohjalainen ja Pohjalainen ja ] klo Kirkas tulipallo. Itä-Suomi. Itä-Suomessa laajalti havaittu tulipallo klo Yli 2 sekuntia kestänyt tulipallo joka lensi Venäjältä Suomen ilmatilaan jonnekin Kuusamo - Posio seudulle. Kappale räiskähteli kahteen otteeseen ja kirkkain räiskähdys oli vähintään -8 magnitudia. [ Kainuun sanomat , TA 6/2000 ja oma havainto ] klo 0720 Kirkas tulipallo. Riistavesi. Jyrki Vornanen näki 2-4 sekuntia kestäneen tulipallon Riistavedellä klo Tulipallo syttyi korkeudella etelä-lounaassa ja laskeutui horisonttiin länsi-luoteessa. Ääniä ei ole kuulunut. Mahdollinen kappale on tullut alas jossain Keskipohjanmaan suunnalla tai kauempana jos on lainkaan tullut. Kappale ei ilmeisesti hajonnut lentonsa aikana. Kirkkaus - 10 magnitudia. [ Ursan meteorijaosto ] Kirkkaita leoniditulipalloja. Leonidit aiheuttivat joitain kirkkaita tulipalloja tämänkertaisella esiintymisellään. Jos säät olisi suosineet niin ZHR kohosi eräissä arvioissa aina 5000 asti mutta ainakin suurin osa Suomea oli pilvessä. Kirkkaita leonideja oli vähän mutta oli niitäkin joitain. [ UMi 6/99 ] klo Kirkas tulipallo. Suomussalmi. Jorma Moilasen Suomussalmella klo havaitsema lounaasta päin ilmestynyt kirkas ja säkenöivä tulipallo. Oranssinkeltaisen tulipallon tylppä pää oli ¼ kuun halkaisijasta ja pyrstö kapeni sen takana suipoksi. Tulipallo oli selvästi Jupiteria kirkkaampi. Se nousi ylöspäin ja räjähti palasiksi ja sammui pian. Tulipallon kadottua kirkas vana näkyi jonkin aikaa. Ei ääniä. [ hky ja UMi 5/99 ] 11/34

12 klo Kirkas tulipallo. Turku. Yksi Turussa klo pilvien lomasta tehty havainto. Kappale poikkeuksellisen hidas ja värikäs. Kirkkaudesta ei tietoa. [ UMi 1/99 ] klo Kirkas tulipallo. Etelä-Suomi. Työmatkalla olleet ihmiset näkivät tämän sinisen, vihreän, turkoosin ja keltaisen välimaastossa olleen tulipallon klo Tulipallon rata ilmeisesti kulki Suomen eteläpuolella. Kirkkaus mag. Kyseessä todennäköisesti geminidi-parveen kuulunut meteori. [ UMi 1/99 ] Kirkkaita leoniditulipalloja. Leonidien tähdenlentoparvi aiheutti runsaasti kirkkaita tulipalloja varsinkin välisen yön aamuna. Mm. Timo Kinnunen havaitsi peräti 76 kpl 0 magnitudin tai sitä kirkkaampaa tulipalloa Ylihärmässä, mikä oli harvoja selkeitä paikkakuntia koko Suomessa. [ UMi 1/99 ] klo Kirkas tulipallo. Itä-Suomi. Matti Kaipiainen raportoi nähneensä Joensuussa hyvin kirkasta, hiukan sinertävää valoa loistavan tulipallon noin klo Lennon aikana tulipallosta irtosi pienempiä tulipalloja jotka sammuivat välittömästi. Ilmiö kesti vajaa kaksi sekuntia. Loppuleimahdusta ei näkynyt, vaan tulipallo sammui äkkiä. Lentorata itä-länsi suuntainen ja näkyi Joensuusta katsoen pohjois-koillisessa. Kirkas tulipallo on havaittu myös Sotkamossa ja Kuusamossa, mutta sen näkymisajankohdasta ei ole tietoa ja ei voi olla varma oliko sama tapaus. [ hky, Koillismaa ] klo Kirkas tulipallo. Jämsä. Tero Harju havaitsi Jämsässä klo 0.25 tämän Idästä länteen kohti Isoa karhua vaalean sinisellä taivaalla kiitäneen kellertävän tulipallon vihertävän keltaisella vanalla. Tämä mahdollinen eta-akvaridi oli kirkkaudeltaan magnitudia. [ UMi 3/98 ] Kova pamaus. Pellolta löytyi myöhemmin kuoppa. Joskus oli kuulunut voimakas pamaus noin klo 3 yöllä. Oli pannut lasit helisemään. Pellolta löytyi myöhemmin painanne jonka koko oli 25x15 cm. Painannetta tutkittiin mutta mitään ei löytynyt. Tosin ei ole tietoa onko painannetta tutkittu tarpeeksi syvältä. Toisaalta on hyvin epäselvää onko painanteella mitään tekemistä pamauksen kanssa tai meteoriittien kanssa ylipäätänsä. Myöskään sille, että pamaus liittyisi meteoreihin ei ole kovin vankkoja todisteita. [ Zeniitti 1999 ] 12/34

13 1998 Köyliön "mikrometeoriitti" tunnistettiin. Myöhemmin löytö kyseenalaistettu. Erkki Marttila esitti jo 60-luvulla että Satakunnan hiekkakivessä tavatut mustat palloset olisivat kosmista alkuperää. Mutta vasta GTK:n ja Münsterin yliopiston tutkimuksissa 1998 Marttilan väite todisteltiin paikkansapitäväksi. Mikrometeoriitit ovat säilyneet muuttumattomina 1400 miljoonaa vuotta vanhassa hiekkakivessä. Aluksi löydettiin parikymmentä kappaletta 5 kilon näyteestä, myöhemmin määrä kasvoi 120 kappaleeseen. Nämä olisivat vanhimmat tunnetut muuttumattomana pysyneet mikrometeoriittiit maailmassa ja siten auttavat huomattavista kun selvitetään meteorien koostumusjakaumaan 1400 miljoonaa vuotta sitten. Mutta viimeaikaiset tutkimukset ovat tuoneet selitykselle ongelmia. Myöhemmin kerätyistä näytteistä (useita satoja kiloja) ei löytynyt ensimmäistäkään mikrometeoriittia. Tutkijat tekivät uusintatarkastuksen siitä näyte-erästä, josta 120 kappaletta mikrometeoriitteja oli löytynyt. Siitäkään ei löytynyt lisää mikrometeoriitteja. Tutkimusvälineet ja tavat tutkittiin ja tutkijat ovat ymmällään. Kukaan ei tiedä mistä nuo 120 kappaletta ilmestyivät ja inhimillistä tekijääkään ei ole voitu sulkea pois laskuista. Toisin sanoen, ei ole varmaa onko nuo mikrometeoriitit peräisin Köyliön hiekkakivestä. Ei liene aivan varmaa onko ne edes mikrometeoriitteja [ ] Kirkas tulipallo. Avaruusromu mahdollinen selitys. Avaruusromu? Poikkeuksellisen värikäs ja kirkas kappale. Avaruusromu mahdollinen selitys. Kappale oli niin kirkas että sai Helsingin ja Kotkan merivartiostot liikkeelle. [ UMi 5/97 ] Useita kirkkaita leoniditulipalloja. Useita leonidi-tulipalloja aamuyöstä. Joukossa kirkkaudeltaan jopa yli -10 magnitudin tulipalloja. [ UMi 6/96 ] Kirkas tulipallo. Pamaus. Rovaniemi. "Pohjoisen ihmiset saivat ihmetellä myöhään perjantai-iltana outoa valoilmiötä. Taivaankanteen Rovaniemeltä Ounasvaaran yli ja sitten Posion ja Kemijärven suuntaan viisi vanan ensin kirkas valojuova. Jossain vaiheessa kuului pamaus, ja ilmaan jäi leijumaan savunhajua ja spiraalimaisia kiehkuroita." Muuten meteorimainen ilmiö, mutta savunhaju on hiukan kyseenalainen. Lisäksi ei ole varmaa tietoa missä vaiheessa pamaus kuului. [ lainaus: Kaleva ] klo Kirkas tulipallo. Keski-Suomi. "Etenkin Keski-Suomessa tehtiin maanantai-iltana runsaasti havaintoja taivaalla liikkuneesta oudosta valoilmiöstä. Yksittäisiä havaintoja on tehty myös aivan eteläisimmässä Suomessa ja pohjoisessakin Oulussa asti. Voimakkaan valopallon on kerrottu tuleen ylhäältä alas nopeasti noin kello maanantai-iltana. Useimmat havaintojen tekijät ovat kuvanneet valopalloa väriltään sinertäväksi, mutta jotkut myös vihertävän ja punertavan sävyiseksi." [ lainaus: Kaleva ] 13/34

14 klo Kirkas tulipallo ja poksahdus. Itä-Suomi. Laajalti Itä-Suomessa havaittu tulipallo klo Oli sammunut jonkun mökin kohdalla ja oli kuulunut pamaus ja sitten tömähdys. Äänet tuskin liittyvät asiaan koska olivat tulleet heti sammumisen jälkeen. Lentorata suurin piirtein Karjala - Juuka - Nurmes. [ TA 6/94 ja TA 2/95 ] klo Kirkas tulipallo. Saattoi olla Kosmos 2243-tekokuu. Avaruusromu? Etelä-Suomessa klo näkynyt 10-15s kestänyt kirkas tulipallo joka hajosi kymmeneen osaan. Jälkeen jäi savuvana joka havaittiin vielä klo On hyvin paljon mahdollista että kyseessä oli Kosmos 2243-tekokuu jonka ydinosa putosi tuona päivänä Pohjois-Euroopan yllä ilmakehään. Kirkkaus -10mag. [ TA 4/93 ] klo Kirkas tulipallo. Jämsä. Leo Rajala havaitsi tämän sinivalkoisen giacobini-tulipallon Jämsässä klo Vana näkyi sekuntia. Kirkkaus yli -10 magnitudia. [ UMi 1/93 ] klo Kirkas tulipallo. Jämsä. Leo Rajalan Jämsässä klo 0.25 näkemä -14 magnitudin valkosinertävänvioletti geminiditulipallo, jonka lento kesti 3 sekuntia. Vana kesti 7-8 sekuntia. Kokoa kuun verran. Hajosi lopussa useaan osaa jotka pysyivät joukkona. "Voi hirvitys!" [ UMi 3/92 ] klo Kirkas tulipallo. Jämsä. Leo Rajalan havainto Jämsässä klo Verrattaen hidas punaisen ja keltaisen välillä väriään vaihdellut kappa-cygnidi tulipallo joka pariin otteeseen leimahti ja meinasi sammua mutta leimahti vielä lopuksi sokaisevasti (-10 magnitudia). 4-5s vana. [ UMi 5/91 ] klo Kirkas tulipallo. Sarvijoki. Raimo Viitasaaren havainto Sarvijoella välähtelevästä ja kipinöivästä tulipallosta klo Kirkkaampi kuin -12 mag. Havainto tehty sisältä ikkunan läpi. Kyseessä mahdollisesti tauridi. [ TA 1/91 ] klo Kirkas tulipallo. Jämsä. Leo Rajalan havainto klo 1.18 Jämsässä. Hidas. Alussa -8mag mutta loppuräjähdys - 12mag "sokaiseva". Kappa-cygnidi. [ Ursan meteorijaosto ] 14/34

15 1986 Jotain kuultu putoavan lähelle. Eura. Pertti Mäkelä kertoi vuotta sitten (1986 tai 1987) Euralla tapahtuneesta tapauksessa, jossa ainakin hänen kaksi veljeään oli kuulleet ensin suhahduksen, sitten oksien katkeamisen ja tömähdyksen. He olivat tuolloin vähän toisella kymmenellä ja uskovat että lähistölle (20-30m) putosi meteoriitti. Ovat etsineet mutteivät löytäneet. Kuitenkin ilmeisesti kaikki yliäänipamaukset ja muut jyrinät ovat tapauksesta puuttuneet ja se hiukan epäilyttää. [ hky ] Kirkas tulipallo. Harjavalta. Jari Kuulan Harjavallassa havaitsema keltainen sporadinen tulipallo jolla lentorataa noin 83. Kirkkaus -10 mag. [ Ursan meteorijaosto ] 1985 helmikuu Kirkas tulipallo. Avantoja Sammatissa. Sammatissa löytyi avanto jäältä, jonka arveltiin olevan meteoriitin tekemä, koska samana yönä oli nähty kirkas tulipallo taivaalla. Avanto tutkittiin sukeltamalla, mutta mutaa lukuun ottamatta mitään ei löytynyt. Tulipallohavainto saattaa pitää paikkansa. [ TA 3/85 ] 1984 kevät Avantoja Näsijärven jäällä. Kymmeniä reikiä Näsijärven jäällä, joiden ympärillä ympärillä runsaasti roiskunutta mutaa. Kivinäytteet osoittautuivat tavallisiksi kiviksi ja avannot olivat luultavasti uveavantoja. [ TA 3/85 ] Kirkas tulipallo. Äänekoski. Äänekoskella Kyllikki Leppäsen näkemä 1 s kestänyt tulipallo. Valo oli noin asteen kokoinen pyöreä pinta, jossa saattoi nähdä mustia läiskiä. Kirkkaus ja ulkonäkö muistutti kuulema hiipuvaa hiillosta. Yläreunasta terävä ja alareunasta diffuusi valopinta näytti pienenevän lennon aikana. Ei savua eikä ääntä. [ TA 2/84 ] Kirkas tulipallo. Mänttä. Helvi Kainulainen näki taivaalla putoavan "ison palavan puupökkelön säkenöiden alaspäin" Mäntässä. Ilmiö oli punainen ja näkyi 5s ajan. Näennäisesti kooltaan isompi ja kirkkaampi kuin taivaalla samaan aikaan näkynyt kuunsirppi. Kirkkaus -10mag? Ajankohta viittaa tauridien tähdenlentoparven kappaleeseen. [ TA 1/84 ] klo Kirkas tulipallo pääkaupunkiseudulla. Klo 7.05 pääkaupunkiseudulla näkynyt tulipallo. Tulipallo näkyi pohjoisessa noin 45 korkeudella ja kesti 3-10s. [ TA 2/83 ] 15/34

16 klo Kirkas tulipallo Paimiossa. Rainer Vastamäki näki Paimiossa autoaan ajaessaan magnesiumliekin näköisen meteorin klo 16.21, vaikka oli vielä valoisaa. Lentoaika oli noin 2s. Kirkkaus -15mag? Ajankohta viittaa tauridien tähdenlentoparven kappaleeseen. [ TA 1/83 ] klo Kirkas tulipallo Hamulassa. Petri Honkanen havaitsi sinertävän tulipallon klo Hamulassa, joka valaisi hangen reilusti. Kirkkaus -10mag? [ TA 2/82 ] klo Kirkas tulipallo Perämeren yllä. Yliäänipamauksia rannikolla. Kirkas tulipallo joka lensi idästä länteen ja sammui jossain Kokkolan pohjoispuolella meren yllä klo Oulun ja Kannuksen välisellä ranta-alueella kuului yliäänipamauksia. Tämä yön päiväksi muuttanut tulipallo huomattiin laajalti. Havaitsin tämän itsekin. Tulipallon kirkkaus oli noin -16 mag. Jotain saattoi tulla alaskin, mutta valitettavasti meren yllä (on tosin pieni mahdollisuus, että kappale on pudonnut Ruotsin puolelle). [ TA 1/82, TA 2/82, UMi 2/97 ] 1981 Kirkas tulipallo Joensuun seudulla. Kirkas tulipallo Joensuun seudulla. Useimmat ovat havainneet tulipallon. Sitä vastoin kaksi veneellä Pielisellä matkannutta miestä on nähnyt jotain ihan muuta, jota voi kuvailla ufokertomukseksi. Ei mahtanut olla veneilijöiden juomat ihan puhtaita. [ TA 6/81 ] Kirkas tulipallo Askolassa. Askolassa näkynyt tulipallo joka räjähti kuin ilotulitusraketti. Havaitsija kertoo joidenkin palasien pudonneen hehkuvina lumeen asti. Tyypillinen "putosi pellon reunaan" -tarina, jotka lähes aina ovat perättömiä (ei millään pahalla...). Tulipallo varmaan on ollut todellinen. Ajankohta viittaa tauridien tähdenlentoparven kappaleisiin. [ TA 1/81 ] klo Kirkas tulipallo Lounais-Suomessa. Kirkas tulipallo noin klo Lounais-Suomessa. Näkynyt etelästä kaakkoon päin. Eräiden havaintojen mukaan räjähti äänettömästi. Samana iltana klo havainto toisestakin tulipallosta Porista? Ajankohta viittaa tauridien tähdenlentoparven kappaleeseen. [ TA 1/81 ] tai Kirkas tulipallo Valkeakoskella. Valkeakoskelta etelään näkynyt kirkas, kirkkaanvihreä suuri tulipallo. Joko tai päivien välinen yö. Lehdissä mainittu meteoriitin pudonneen mereen, mutta perustuuko tieto faktoihin vai mielikuvitukseen? [ hky ] 16/34

17 klo Luokka: 4,1 Kirkas tulipallo sinisellä taivaalla Suomusjärvellä. Mahdollinen äänihavainto. Aamulla klo 8.15 Eero Rantalaiho havaitsi kurkia seuratessaan Laperlan kylässä Suomusjärvellä lähes selkeällä, sinisellä taivaalla kuinka valkea "pisara", kooltaan tähtiä tai planeettoja kookkaampi, liukui länteen ja hajosi useaan osaan. Hajoaminen tapahtui 45 korkeudella ja pääkappale jatkoi matkaa alaspäin kohti länttä himmentyen ja häviten taivaan sineen. 1-2 minuuttia myöhemmin hän ja hänen seurueen muut jäsenet kuulivat kolme vaimeaa perättäistä kumahdusta. Yksittäisenä havaintona hiukan arvoton, mutta voisi hyvinkin olla havainto päivätaivaalla näkyneestä tulipallosta. [ hky ] klo Kirkas tulipallo Porvoosta Jyväskylään linjalla. Ns. kesäkuun tulipallo. Tulipallo Porvoosta yli Jyväskylän klo Tämä komea Kesäkuun tulipallo näkyi erittäin laajalla alueella. Lensi korkealla ja ilmeisesti mitään ei tullut alas. [ TT ] klo Kirkas tulipallo etelärannikolla. Kello viitisen sekuntia kestänyt tulipallo Suomen etelärannikolla. Liikkui länteen Suomenlahden yllä. [ TA 4/77 ] klo Kirkas tulipallo Iisalmen seudulla. Yliäänipamauksia. Uskomattoman kirkas tulipallo valaisi Savon taivaan klo Lentorata on ollut jostain Kuopion itäpuolelta Vieremän Palosemäen seuduille. Mahdollisen Palosenmäen meteoriitin uskotaan syöksyneen maahan jonnekin kyseisen mäen maastoon Vieremälle. Ilmiöön liittyi voimakas pamaus joka helisytti ikkunoita. Mahdollista meteoriittia on etsitty tuloksetta. Tosin ei ole varmaa putosiko mitään alas, vaikka havaintoihin liittyy havainto tömähdyksestä, mutta sen kerrotaan seuranneen välittömästi tulipallon sammista mikä tekee sen liittämisen tulipalloon epärealistiseksi. Arvioidusta lentoradasta päätellen tämä ei liity tuohon aikaan vuodesta näkyvään leonidien tähdenlentoparveen. [ TT ] klo Revontulikameraverkon tallentama tulipallo. Lapissa. Kolmella (Ivalo, Kevo ja Sodankylä) revontulikameralla kuvattu tulipallo klo Kyseessä on leoniditulipallo. Myöhemmin spekuloitiin sillä, että seismologit rekisteröivät suurin piirtein samaan kellonaikaan pienen häiriön. Näin ollen jotain olisi saattanut tulla alas ja mahdollinen Inarin meteoriitti on jossain Suomen tai Norjan rajaseudulla. Toisaalta myös hyvin matalalle lentäneen meteorin iskuaalto saatetaan joskus rekisteröityä seismografeilla. Mutta koska tulipallo ilmeisesti liittyy leonidien tähdenlentoparveen (olkoonkin, että leonidien yhteydessä on kuultu mm. yliäänipamauksia) ei seisminen havainto todennäköisesti liity mitenkään kuvaan eksyneeseen tulipalloon. [ TA 6/77 ja UMi 3/95 ] Luokka: 4,1 Kirkas tulipallo. Ns. Baltian bolidi. Jyväskylästä kohti koillista aina pitkälle Neuvostoliiton alueelle lentänyt komea tulipallo nk. Baltian bolidi, joka lensi korkealla maanpinnan suuntaisesti. Tästä komeasta tulipallosta tuli paljon havaintoja. Meteori hajosi ja sammui noin 25 km korkeudella Kalinin provinssin yläpuolella nyk. Venäjällä. Tiettävästi mitään meteoriittia ei ole löydetty. [ TT ] 17/34

18 1974 kesä Luokka: 1,1 ORIMATTILA, H4 kondriitti, 1,874 kg Keijo Virtanen löysi kiven talon vierelle kaivettavasta vesimontusta. Paikalla oli havaittu mahdollinen tapaukseen liittyvä meteoriitin putoaminen läheiselle pellolle joskus tai luvulla (ks. edeltä). Myös pääkaupunkiseudulla 1960-luvun alkuun sijoitettu kirkas tulipallohavainto voi liittyä samaan tapaukseen ja Orimattilan meteoriitin putoamiseen. On mahdollista että pellossa on vielä palasia. Tämä on valitettavasti viimeisin Suomesta talteen saatu meteoriitti. [ CoM, TH 1/92 ja TT ] 1974 huhtikuu? Luokka: 2,0 Kivi putosi jäälle pilkkiän viereen. Varkauden ja Joroisten rajaseutu. Kevättalvella. Lehdessä kerrottu tarina vihreästä kivestä joka putosi jäähän vain parinkymmenen metrin päähän pilkkijää Varkauden ja Joroisten rajaseudulla. Pilkkijä oli jopa ottanut kiven talteen mutta kiveä eikä pilkkijää ole sen koomin tavoitettu. Voi pitää paikkansakin, mutta ken tietää onko Varkauden meteoriitti jonkun pilkkijän lipastonlaatikossa edelleen. [ Keskisuomalainen ? ja TT ] Kirkas tulipallo. Aamulla kuoppia pellon reunassa. Läyliäinen. Ns. "Läyliäisten meteoriitti". Aamuyöllä havaittu tulipallo. Aamulla Läyliäisistä Lopelta löytyi erään pellon reunasta savuava 5-7 metriä pitkä "kynnös", josta löytyi hehkuvia kiviä. Kiviä on tutkittu, mutta eivät ole meteoriitteja eivätkä edes muistuta niitä. Tulipallohavainto voi pitääkin paikkansa, mutta sinne pellonreunaan ei pudonnut meteoriittia nykytiedon perusteella. [ Tähtiaika 3/1974 ja TT ] klo Luokka: 1,0 HAVERÖ, AURE ureiliitti akondriitti, 1,544 kg Kaukaisen ukkosen, vihellyksen ja jylinän saattelemana putosi tämä meteoriitti kovalla rytinällä Norrbackan talon kalustovajan katon läpi nuottalaatikkoon kolmen tilan miehen seuratessa vierestä. Myös tulipallo havaittiin. Meteoriitti oli tyypiltään ureiliitti, joka on hyvin harvinainen ja sisältää mikrotimantteja. [ CoM, TH 1/92 ja TT ] 1970 helmikuu Avantoja Pieksämäen Peipusjärvellä. Pieksämäen Peipusjärveltä löytyi avantoja, joita pidettiin meteoriitin tekeminä. Avannot osoittautuivat kuitenkin uveavannoiksi. [ TT ] 1968 toukokuu Luokka: 1,1 KIVESVAARA, CM2 hiilikondriitti, 0,2kg (tunnistettiin 1980) Meteoriitti: Kivesvaara, CM2 kondriitti, 0.2 kg. Pertti Huusko ja Esko Leinonen löysivät kiviröykkiön ollessaan istuttamassa metsää Kivesvaaran rinteillä. Kiveä on ollut alunperin ilmeisesti kilotolkulla. Meteoriittia ei tunnistettu näytteistä huolimatta ennen kuin vuonna 1980 ja siksi osa löydettäessä talteen kerätystä materiaalista hävisi lopullisesti rivigeologien tietämättömyyden vuoksi. Viimeinen palanen saatiin talteen vasta 1991 kun toinen löytäjistä lahjoitti sen kivimuseon kokoelmiin. Meteoriitti on todennäköisesti pudonnut talven aikana. Yksi havainto tähän mahdollisesti liittyvästä tulipallosta on olemassa, luotettavuus epävarma ja kaikesta päätellen saattaa liittyä Kosmos 194-tekokuun putoamiseen (Ks ). [ CoM, TA 3/81, TA 4/81, TH 1/92 ja TT ] 18/34

19 Luokka: 5,2 Kosmos 194-tekokuun putoaminen. Avaruus-romu. Kosmos 194-tekokuun kantoraketin viimeinen vaihe. Ruotsissa ja Maarinahaminasta Enontekiölle asti näkynyt huikea tulipallo josta putosi raketin osia maahan asti, mm. Leppävirran Paukarlahdelle 10kg painoinen metallilevy ja Kiteen Pyhäjärven jäältä löytyi pieni kappale. Avaruusromujen putoamiseen liittyy myös samankaltainen jyrisevä ääni kuin meteoriittien putoamiseenkin. [ TT ] 1967 kesä Äänihavainto ja vesipatsas lammessa Vuonnislahdella. Heinänkorjuussa Vuonnislahdella ollut talonväki kuuli äkkiä jonkinlaista ääntä ja viereisestä lammesta oli noussut iso vesipatsas. Voi hyvinkin olla, että Korpilammen meteoriitti on todellinen havainto, mutta mutapohjaisesta lammesta sellaisen löytäminen voi olla aika vaikeaa. [ TT ] 1966 Väitetty meteoriitti porasi savuavan reiän maahan Lepplaxissa. Silminnäkijän mukaan meteoriitti porasi Lepplaxissa puolenmetrin syvyisen savuavan reiän maahan, mutta sen pohjalta ei löytynyt mitään. Havainto epäilyttää monessakin suhteessa. [ Pohjalainen ] 1963 kesä Luokka: 1,1 SALLA, L6 kondriitti, ~7 kg Kauko Piisilä löysi maanpinnalta ruosteisen kiven joka tunnistettiin meteoriitiksi. Ensin löytyi 3kg kivi mutta myöhemmin löytyi enemmän materiaalia. Maastossa voi olla edelleen kappaleita. On hyvinkin mahdollista, että Oulun seudulla 105 vuotta aikaisemmin (ks. kyseinen päiväys) tehty havainto tulipallosta ja jyrinästä oli havainto tämän Sallan meteoriitin putoamisesta. Ks [ CoM, TH 1/92 ja TT ] 1962 toukokuu Luokka: 1,1 VALKEALA, L6 kondriitti, ~4 kg Meteoriitti: Valkeala, L6 kondriitti, 4 kg. Olavi Vaija löysi pari ruosteista kiveä etsiessään malmilohkareita peltonsa viereisestä kiviröykkiöstä. Kaikkiaan palasia löytyi 4 kpl. Niitä on löytynyt viime vuosina lisääkin, kaikkiaan kymmenkunta. Ne ovat ilmeisesti jäänne meteorisateesta. [ CoM, TH 1/92 ja TT ] 1960 luvun vaihde Luokka: 3,0 Kirkas tulipallo 1950 tai 1960-luvulla pääkaupunkiseudulla. Orimattilan meteoriitti? Mahdollinen meteoriitti: Orimattila, kondriitti (H4), 1.874kg. Löydetty Metsäkylän meteoriitin löydön yhteydessä 1974 kuultu tarina mahdollisesta putoamisajankohdasta vuotta aikaisemmin. Tuolloin oli kuulema nähty meteoriitin putoaminen peltoon. Tarinan paikkansapitävyyttä ei ole voitu varmistaa, kuitenkin ilmeisesti Klaukkalassa ja Nurmijärvellä on havaittu kirkas tulipallo joskus 1960-luvun alussa. Jos Orimattilan putoamistarina pitävät paikkansa ja se sekä pääkaupunkiseudun tulipallo liittyvät toisiinsa, on hyvin mahdollista että kyseessä oli juuri Orimattilan meteoriitin putoaminen. Eräät tässä esitellyt 1950-luvun tapaukset saattavat liittyä tähän samaan havaintoon. [ TT ja hky ] 19/34

20 1960 kesä Luokka: 9,0 Tiistenjoella jotain suhahti ja putosi maahan maanviljelijän lähellä. Tiistenjokelainen Veikko Hakalan eteen putosi jotain hänen ollessaan heinätöissä. Hän kertoo kuulleensa ensin voimakkaan suhahduksen ja sitten jokin upposi kovalla voimalla maahan. "Epäilin näkemääni ja asia jäi sillensä enkä alkanut kaivaa maata." Onko Tiistenjoen meteoriitti edelleen siellä pellossa? Havainnossa ei mainita sanaakaan äänistä. [ Ilkka ] Kirkas tulipallo ja äänihavainto. Itä-Lapissa. Huomiota herättävä tulipallo itäisessä Lapissa ennen yhdeksää aamulla. Myös meteorin aiheuttamat äänet kuultiin laajalla alueella. Vuonna 1963 Martti Korvanen kertoi löytäneensä meteoriitin synnyttämän kraatterin. Asia kuitenkin vaipui unholaan ja kraatteria etsittiin uudelleen vasta paljon myöhemmin ja luultiin jo kertaalleen löytyneenkin Tanhuan pohjoispuolelta Savukoskelta. Kyseinen kuoppa tosin ei ollut meteoriitin tekemä (kiinnostuneille tiedoksi, kyseinen vesikuoppa löytyy koordinaateista 67 40'35''N 27 31'18''E). Toisin sanoen mahdollinen Tanhuan meteoriitti ja sen väitetty kraatteri on edelleen löytymättä. Seudulla olisi meteoriitinetsintään hyvin sopivaa karua kangasmaastoa aika laajalti, tosin paikoin laajat suot haittaavat etsintää. Omat pari etsintäreissuani ovat olleet tuloksettomia. [ TA 2/81 ja TA 4/81 ] 1955 Kirkas tulipallo. Kruunupyy. Vuosi joko 1955 tai Ainakin Kruunupyyn Brännkärrin kylästä havaittu tulipallo: "kuin aurinko olisi pudonnut alas". Näkynyt aamukahdeksalta itä-kaakossa valoisalla aikana. [ hky ] Kirkas tulipallo. Hamina ja kaakkois-suomi. Länsiluoteesta Kaakkoon lentänyt kirkas tulipallo klo 21.41, joka on nähty laajalla alueella. Kesto noin 5-10 sekuntia. Haminassa ilmeisesti on havaittu tulipallon hajonneen kahdeksi kappaleeksi. [ Koillis-Häme ja UMi 3/92 ] 1953 toukokuu Luokka: 4,1 Kirkas valoilmiö ja jotain putosi veneen viereen. Sovijärvi. Eino Humberg (15v.) ollessa kalalla Sovijärvellä illalla, näki hän taivaalla kirkkaan valoilmiön, joka läheni häntä huimaa vauhtia. Kappale putosi onneksi vain kahden metrin päähän veneestä. Useimmat henkilöt kuulema uskovat kyseessä olleen meteorin, koska putosi pystysuoraan ja selvä loiskahdus ilmaisi jonkin pudonneen veteen. [ Koillis-Häme ja Koillis-Häme ] 1950 kevät? Kirkas tulipallo joskus 1950-luvulla. Suomussalmi. Suomussalmen Kurkikylässä kouluun lähdössä olleen Jorma Moilasen näkemä "metrinen" kirkas kipinöivä tulipallo, joka katosi läheisen vaaran taakse. Suunta zeniitistä lounaaseen. Ei äänihavaintoa. [ hky ] 20/34