Hyvinvointia rakentamassa puheista tekoihin Sosiaali ja terveysalan järjestöfoorumi

Transkriptio

1 Hyvinvointia rakentamassa puheista tekoihin Sosiaali ja terveysalan järjestöfoorumi Hyvinvointia rakentamassa puheista tekoihin sosiaali- ja terveysalan järjestöfoorumi kokosi Hämeenlinnan Raatihuoneella valtuustosalin lähes täyteen niin järjestötoimijoita kuin kaupungin työntekijöitä ja luottamushenkilöitä. Järjestöfoorumin suunnittelusta vastanneen järjestöjen vaikuttamisryhmän puheenjohtaja Aake Huurresalo ViaDia ry:stä toivotti osallistujat tervetulleeksi järjestyksessään viidenteen foorumiin. Kolmannen sektorin rooli hyvinvoinnin rakentamisessa Suomessa ja Hämeenlinnassa Kansanedustaja ja Hämeenlinnan kaupunginvaltuutettu Tarja Filatov oli estynyt tulemaan paikalle. Hän lähetti edellisenä päivänä puheensa ja Aki Granlund Hämeenlinnan sosiaali- ja terveysalan järjestöjen vaikuttamisryhmästä esitti Tarja Filatovin puheen pääkohdat. Otteita puheesta: - Suomi pysähtyisi ilman kolmannen sektorin toimijoita. - Voimakas kolmas sektori on huikea voimavara, jossa pienillä panoksilla saadaan paljon enemmän kuin markkinaehtoisesti. - Valtio ja kunta voi tarjota palveluja kansalaisille, mutta viranomainen ei voi olla ystävä eikä koskaan tunnistaa erityisryhmien erityistarpeita. Vapaaehtoistoiminta ja vertaistuki tarjoaa mahdollisuuden auttaa ja tulla autetuksi. Se mahdollistaa rinnalla kulkemisen ja vertaistuen, jota mikään laki tai raha ei voi korvata. - On tärkeää, että yhteiskunta aktiivisesti edistää vapaaehtoistoiminnalle suotuisien toimintaympäristöjen rakentumista. Esimerkiksi sektorirajat ylittävä vapaaehtoistoiminta on usein vaikeuksissa rahoituksen suhteen. Kun vaikkapa taidetta yhdistetään syrjäytymisen ehkäisyyn, niin projekteille tuppaa käymään niin, että kumpikaan puoli rahoittajista ei koe sitä omakseen, vaikka asian pitäisi olla juuri päinvastoin. - Helsingin yliopiston tekemän tutkimuksen mukaan suomalaisten tekemän vapaaehtoistyön kansantaloudellinen arvo on todella suuri. Helsingin yliopiston Ruralia-instituutissa tehdyn tutkimuksen mukaan vapaaehtoistyöhön sijoitettu summa kuusinkertaistuu. - Meidän tulee aktiivisesti kehittää julkisen ja kolmannen sektorin yhteistyötä. Verkostoituminen, koulutus, yhteiset tilaisuudet ja hyvien käytänteiden jakaminen ovat tärkeitä toiminnan kehittämisessä. - Kaikki vapaaehtoistyöhön osallistuvat ansaitsevat suuren kiitoksen. Teidän tekemänne työ on arvokasta ja merkityksellistä koko yhteiskunnalle mutta erityisesti sillä on suuri merkitys jokaiselle ihmiselle, joka vapaaehtoistyöstä saa nauttia. Puhe on kokonaisuudessaan tämä yhteenvedon liitteenä (Liite1). Hämeenlinnan Elämänlaatulautakunnan terveiset Elämänlaatulautakunnan varapuheenjohtaja Jari Kattainen piti tilaisuudessa puheenvuoron lautakunnan näkökulmasta. Jari Kattainen korosti aluksi sitä, että ennen kuin voidaan siirtyä tekoihin, tarvitaan vielä lisää vuoropuhelua kaupungin ja yhdistysten välillä. Hän korosti myös sitä, että yhdistyksissä tehdään tärkeää työtä. Yhdistykset tekevät monia asioita, joita 1

2 kaupunki ei voi tehdä. Kaupunkiin tarvitaan monenkeskeistä yhteistyötä. Usein asioita tehdään omasta lähtökohdasta, eikä nähdä kokonaisuutta. Kaupungin kannalta on tärkeää ottaa huomioon kokonaisuus. Jari Kattainen halusi lyödä pöytään kaksi asiaa, mitkä hänen mielestään ovat tässä keskustelussa relevantteja, ja joilla voidaan paikata kaupungilta puuttuvia euroja ne ovat toimitila-asiat ja yhteistyö. On hassua, että kaupunki antaa yhdistyksille avustusta, ja sitten sillä avustuksella vuokrataan kaupungilta tiloja. Olisi tärkeää määritellä, mitä tiloja voidaan käyttää yhdessä. Kaupungilla on esimerkiksi iso jalkapallohalli, joka on päivät tyhjillään. Rahaa ei tarvita, kun tehdään yhteistyötä. Yhteistyölle on luotava yhteiset pelisäännöt. Kaikille on annettava samat mahdollisuudet. Jos tekee asioita hyvin, voidaan palkita. Palkitseminen on ihan hyvä juttu, kun se tehdään avoimesti ja kaikki tietävät pelisäännöt. Lautakunnan kanssa oltiin Weimarissa reissulla. Meillä suomalaisilla on se ongelma, että usein emme arvosta sitä, mitä meillä on. Weimarissa kävimme pienessä kirjastossa, jossa kaikki oli aika pientä verrattuna koti-suomen kirjastoihin, mutta sitä kirjastoa esiteltiin todella ylpeinä. Kaupungin suuntaankin on hyvä näyttää oman toiminnan arvostamista. Yhdistyksille olisi tärkeää tutustua kaupungin strategioihin. Kaupunki on niissä määritellyt, mihin suuntaan halutaan mennä. Jos yhdistykset tuntevat kaupungin strategiaa, niin osaatte esitellä myös omat suunnitelmanne paremmin kaupungille. Yhteistyön kannalta on helpompaa, kun liikutaan samaan suuntaan. Lopuksi Jari Kattainen vielä painotti, että hänen mielestään kaupungin ja yhdistysten välillä tärkeimmät asiat, joita pitää kehittää ovat toimitilat ja yhteistyö. Yleisön kommentteja: - Järjestötaloa on kaupungissa viety eteenpäin vuosia, jo viisitoista vuotta sitten perustettiin sitä varten oikein yhdistys, mutta asia ei edennyt, kun kaupunki ei osoittanut tiloja. - Hyvä se on puhua, että on tiloja siellä, on tiloja täällä, mutta mistä niistä tietää. Olisi hyvä olla lista mistä näkisi, keneltä kysyä. -> Päivi Joenmäki, tilaajapäällikkö /Liikuntapalvelut: Liikuntatilat löytyvät kaikki kaupungin sivuilta, ja niihin voivat kaikki hakea vuoroja. - Kyllähän tilaisuuksille ja muille tapahtumille on tiloja, mutta ongelma on se, että tarvitaan yhdistyksille pysyviä tiloja. -> Sara Löyttyjärvi, järjestöyhteistyön koordinaattori: Kumppanuus-/järjestötalo on edelleen ajankohtainen asia Hämeenlinnassa. Asiasta keskustellaan Kumppanuustaloillassa ma klo Vapaaehtoiskeskus Pysäkillä. - Ranjithkumar Prabhakaran: Tämä oli hyvä puheenvuoro, näitä tarvitaan. Esimerkiksi tosiaan Weimarissa on jotkut asiat hyvin, kun meillä on moni asia hyvin, mutta me ei tuoda sitä esiin. Jos me itse ei olla ylpeitä omasta työstä, niin vaikea on tuoda työtä esiin. Nyt on kevät, otetaan kaikki positiivinen mieli. - Ossi Lapisto: Kun Päivi Joenmäki on nyt täällä paikalla, niin haluaisin kysyä, että miten kaupungilla on edennyt keskustelut yhdessä järjestöjen kanssa sovittavista yhteistyön periaatteista, joita vaikuttamisryhmä on esittänyt laadittavaksi. 2

3 -> Päivi Joenmäki: Kaupungin sisällä olemme käyneet asiasta keskusteluja ja niitä jatketaan. Syksylle ollaan järjestämässä yhteistä Järjestöjen iltaa klo Kastellissa. Siellä on aiheena toimitilat. Kolmas sektori: keskeinen osa hyvinvointipalvelujen kivijalkaa Ilves-kodin ylilääkäri Heikki Roilas kertoi aluksi toimineensa itse vuosia eri potilasjärjestöissä Kaakkois-Suomessa ja Etelä-Karjalassa, viimeksi Sydänliitossa, ja aiemmin Muistiliitossa niin kauan, ettei sitä edes muistakaan. Nyt Heikki Roilas on Ilves-kodissa ylilääkärinä. Edelliset puheenvuorot osoittivat, että ollaan siirtymässä puheista tekoihin. Ensinnäkin hyvinvointivaltio Suomi tarvitsee järjestöjä toimiakseen. Julkinen sana näyttelee merkittävää roolia, miten asiat nähdään. Esimerkiksi vanhuspalvelut ovat saaneet viime vuosina paljon kielteistä näkyvyyttä. Tietenkin pitää puuttua epäkohtiin, mutta olisi hyvä myös tuoda esiin hyviä puolia. Suomen perustuslaki 19 :ssä määritellään, että julkisen vallan on turvatta riittävät palvelut ja edistettävä terveyttä. Se, että tämä asia on kirjattu perustuslakiin ei ole tavallista verrattuna muihin maihin. Kolmannella sektorissa on tärkeä osansa terveyden ja hyvinvoinnin edistämisessä. Viime viikolla oli Sydänviikko, jonka teemana oli Yksi sydän monta toimijaa. Yhteistyön merkitys on tavattoman tärkeä asia. On tärkeää, että ihmiset toimivat aktiivisesti oman terveytensä edistämiseksi. Voitaisiin enemmän puhaltaa yhteen hiileen ja tehdä järjestöjen välistä yhteistyötä. Äärimmäisen tärkeä asia, joka vaikuttaa ihmisten välisiin terveyseroihin, on terveystieto. Hallitusohjelma linjaa, että terveystietoon ja sen levittämiseen pitää panostaa. Kolmas sektori on tällä samalla asialla. Oma toimimiseni kolmannella sektorilla on avartanut näkökulmaa ja tuonut sisältöä työhön. Opiskelijoita pitäisi vielä voimakkaammin kannustaa vapaaehtoistoimintaan. Hämeenlinnassa pitäisi järjestää Hyvinvointimessut, joissa olisi mukana kolmas sektori, yksityiset ja julkiset palvelut. Yksityiset voisivat olla rahoittamassa tapahtumaa. Kolmas sektori olisi esittelemässä toimintaansa ja innostamassa mukaan toimintaan. Nyt kun on kevät ja kunnallisvaalivuosi, toivon, että kaupungin tulevissa talousraameissa otetaan nämä näkökohdat huomioon ja mietitään todella, miten hyvinvointia ja sitä edistävää kolmatta sektoria voidaan tukea. Kun puhutaan hyvinvoinnista on muistettava myös kulttuurin ja urheilun rooli ja merkitys sille. Ne edustavat niin sanottua hidasta lääketiedettä. Teatterin ja musiikkitoiminnan pitäisi olla osa hyvinvointipalveluita. Ehkä osa teatterista pitäisi liittää vanhuspalveluihin. Jos haluat elää hyvän vuoden, niin istuta puu tai ala soittamaan. Yleisön kommentteja: 3

4 - Kylli Kylliäinen: Jos kaikki tämä saataisiin teoiksi, niin se olisi paratiisi. Hyvinvointi on asia, joka periytyy, ja niin myös pahoinvointi. Elitisöityykö siis hyvinvointi? Sanotaan, että rakkaus tepsii. Ja jos ei, niin lisätään annosta. Heikki Roilas: Ilman muuta nämä asiat periytyvät. - Kylli Kylliäinen: Meidän pitäisi pystyä takaamaan, että halukkaat pääsevät harrastamaan, ettei maksut käy esteeksi. - Yleisökommentti: veteraania on vielä elossa, heistä iso osa elää 1000 eurolla. Tarvitaan ruisleipää, eikä kakkua niin kuin näissä puheenvuoroissa tarjotaan. Kevät ei ole kaikille iloinen asia, keväällä tehdään itsemurhia. Isoisäni perusti yhdistystä, ei antanut periksi ja niin perustettiin toverikunta. Perään kuulutan aitoa kuulemista. Heikki Roilas: Kuuntelemista tarvitaan aidosti. - Jari Kattainen: Elämä on täynnä valintoja. Kun tosissaan haluaa, niin aina löytyy mahdollisuus harrastaa, tarvitaan vain enemmän työtä sen eteen. - Tea-Mari Paakkala: Kaupungin lasten kerhotoimintaa kehitetään paraikaa. Tarkoituksena on nimenomaan monipuoliset ja paremmat mahdollisuudet toimia. Järjestöt ja kaupunki yhdessä kuntalaisten hyvää arkea rakentamassa puheista tekoihin Hämeenlinnan kaupunginvaltuutettu Lulu Riikonen, jonka diaesitys on tämän yhteenvedon liitteenä (Liite2), kertoi järjestötoiminnan olevan hänelle tuttua. Hän nosti esiin, että ensin täytyy katsoa, mitkä ovat lähtökohdat kaupungin toiminnalle, ennen kuin voidaan puhu yhteistyöstä. Kaupungin toiminta perustuu lakipykäliin. Tärkein on tietenkin perustuslaki, joka takaa yhdistymisen vapauden ja tasavertaisuuden. Toinen tärkeä pykälä on kuntalaissa, joka velvoittaa kunnat pitämään huolta kuntalaisistaan. Hämeenlinna on linjannut strategiassaan olevansa uudistuva ja palveleva, kestävästi kehittyvä, luonnonkaunis ja viihtyisä rantakaupunki Etelä-Suomessa. Emme ole Pasila. Kaupungin arvot ovat yhdenvertaisuus ja yhteisöllisyys, asukaslähtöisyys ja palveluhenkisyys, luovuus ja rohkeus sekä ekologisuus. Kaupungin strategiaa halutaan edistää ja toteuttaa yhdessä kolmannen sektorin kanssa. Esimerkiksi ikäihmisten lautakunnan palvelusuunnitelmassa on tavoitteen tiivistää yhteistyötä Vanhusten asuntosäätiön, vapaaehtoistyön ja kansalaisjärjestöjen kanssa. Palvelujen järjestämisessä on luotava uusia yhteistyömuotoja yritysten ja kolmannen sektorin kanssa. Täällä kommenteissa mainittu järjestöstrategia on sellainen, että siitä varmasti päästään eteenpäin. Totuus on kuitenkin se, että kaupungin taloudellinen tilanne on huono. Rahaa on vähän. Miten siis voisimme toimia paremmin, vaikka rahaa on vähän? Hyviä esimerkkejä ovat minipilotit, joita on toteutettu Uudistuva kylä kaupungissa projektissa. Pienellä rahalla on saatu paljon hyvää. Tila-asioissa olisi varmasti myös laajemman yhteistyön mahdollisuuksia, vaikka järjestötalon toteutumiseen. Välittämistä ei voi ulkoistaa. Otetaan vastuu lähimmäisistä. Hämeenlinnan kaupungin toinen puheenvuoro oli pyydetty tilaajajohtaja Jukka Lindbergiltä. Kun mietitään kaupungin palveluiden merkitystä kuntalaisten hyvinvoinnille, pitää muis- 4

5 taa realiteetit. Kun kysytään henkilön oman hyvinvoinnin kulmakiviä, niin ei siellä ole ykkösenä palvelut, vaan lähiverkostojen merkitys korostuu. Ja palveluihin satsataan iso määrä rahaa. Hyvinvoinnin tekijät tulisi ottaa huomioon laajasti. Kaksi lautakuntaa järjestää kaupungit palvelut. Vaikka rahaa on vähän ja kaikesta tingitään, niin silti asiakaspalaute on koko ajan hyvää. Tärkeintä onkin henkilöstön taito ja osaaminen. Kaupungilla on huono imago palvelujen järjestäjänä, mikä ei näy palautteessa. Tärkeää olisi palveluiden vaikuttavuusarviointi. Pyydän kaikilta jonkinlaista arviota tästä, että nähdään, missä saadaan aikaan hyvää ja mikä ei toimi. Vasta perustettu Soste ry, Suomen sosiaali- ja terveys ry, on osoitus siitä, että tarve yhteisten asioiden esiin nostamiseen on edelleen olemassa. Soste ry on tärkeä foorumi. Elämänlaatulautakunta jakaa yhdistyksien avustukset. Tätä avustuskäytäntöä on uudistettu, mutta myönnettävä se on, että ei prosessi siitä parantunut, vaan on hyvin byrokraattinen. Toisaalta Uudistuva kylä kaupungissa projektin myötä meillä on minipilotit. Tarkoitus on edelleen projektin päätyttyä jakaa kevyemmällä prosessilla rahaa innovatiivisiin hankkeisiin. Kansalaisjärjestöillä on tärkeä kokemusasiantuntijuus, jota julkisella organisaatiolla ei ole. On tärkeää käydä keskustelua ja kuunnella mitä kansalaisyhteiskunta meille sanoo. Foorumin yhteenveto Sara Löyttyjärvi, järjestöyhteistyön koordinaattori Hämeenlinnan setlementti ry:stä, veti foorumin lopuksi aiempia puheenvuoroja yhteen. Hänen diaesityksenä on tämän yhteenvedon liitteenä (Liite3). Muissa puheenvuoroissa on puhuttu periytyvyydestä, niin omalta osaltani voin sanoa, että minä olen perinyt halun vaikuttaa asioihin. Monissa aiemmin puheenvuoroissa puhuttiin hyvinkin samoista asioista, joista olen itse suunnitellut puhuvani. Jukka Linberg nosti esiin järjestöjen tarjoaman kokemusasiantuntijuuden. Tarja Filatovin puheessa puolestaan puhuttiin siitä, että järjestötoiminta mahdollistaa rinnalla kulkemisen ja vertaistuen, jota mikään laki tai raha ei voi korvata. Olemme myös kuulleet, että vapaaehtoistoiminta on merkittävää ja se tavoittaa suuria massoja. Lulu Riikonen puhui siitä, että Hämeenlinnalla ei ole rahaa ja tärkeää kaikessa toiminnassa on asiakaslähtöisyys. Jari Kattainen peräänkuulutti monenkeskistä yhteistyötä. Sitä, että ei katsota asioita vain omasta lähtökohdasta, vaan yritetään hahmottaa kokonaisuus. Hän nosti esiin, että rahan sijaan pitäisi keskittyä yhteistyöhön ja tiloihin. On tosiaan älytöntä, että kaupunki avustaa yhdistystä ja sillä avustuksella yhdistys vuokraa kaupungilta tiloja. Ehkä kun ikäihmisten puolella toimivasta kumppanuustoiminnasta saadaan kokemuksia ja sitä arvioidaan, niin tätä kumppanuustoimintaa voitaisiin ulottaa muihin kaupungin tiloihin, joita yhdistykset saisivat käyttää toiminnan järjestämiseen tiettyjen yhteisten pelisääntöjen puitteissa, joita Kattainenkin puheenvuorossaan peräänkuulutti. 5

6 Me kaikki tunnumme olevan samaa mieltä Heikki Roilaksen kanssa siitä, että hyvinvointivaltio Suomi tarvitsee järjestöjä toimiakseen. Kuulemme paljon näitä kauniita sanoja ja olisikin Tarja Filatovin sanoja lainaten tärkeää saada nämä hyvät sanat eläviksi teoiksi. Tämän foorumin teemaksi on valittu kolmannen ja julkisen sektorin työnjako. Kolmannen sektorin rooli nimittäin tuntuu olevan kasvussa. Kuten täälläkin on kuultu, kuntien varat eivät tahdo riittää lakisääteisten palveluiden järjestämiseen. Käynnissä onkin kunta- ja palvelurakenteen uudistaminen. Valtiontalouden kehyspäätöksessä lukee, että selvitetään mahdollisuudet kuntien velvoitteiden vähentämiseksi. Se voi tietää lisää paineita kolmannelle sektorille. Yksityisen ja kolmannen sektorin rooli on täydentää julkisia palveluita. Yhteiskunnan muuttuessa ja osan järjestöistä erikoistuessa palvelutuotantoon jää sen ja perinteisen järjestötoiminnan väliin harmaa alue. Missä raja kunnallisen tuotannon ja järjestöjen toiminnan välillä menee tai missä sen pitäisi mennä? Tähän kysymykseen tämän foorumin järjestäjä, Hämeenlinnan sosiaali- ja terveysalan järjestöjen vaikuttamisryhmä on lähtenyt hakemaan vastausta esittämällä, että Hämeenlinnaan saataisiin ns. järjestöstrategia tai kaupungin ja yhdistysten yhteistyön periaatteet. Toistaiseksi tätä esitystä on viety eteenpäin keskustelujen tasolla. Tällaisilla yhteistyön periaatteilla määriteltäisiin yhteistyömuodot, yhdistysten rooli ja sovittaisiin kehitettävistä asioista. Siis sovittaisiin Jari Kattaisenkin kaipaamat yhteiset pelisäännöt. Lulu Riikonen kaipaisi tietoa helposti löydettäväksi ja mielestäni tällaisten yhteistyön periaatteiden sopiminen toisi kaivattua avoimuutta. Uusien toimijoidenkin olisi helppo tarttua, kun periaatteissa asiat olisi auki kirjattuna, eikä sisäpiiritietoa tarvittaisi. Koko ajan Hämeenlinnan kaupunki ja yhdistyksen tekevät yhteistyötä. Viimeisimpinä edistysaskelina on kaupungin sivuille tuotu yhdistysten haku palvelu, kautta. Palveluun yhdistykset itse huolehtivat yhteistietojensa ajantasaisuudesta. Muistutankin kaikkia paikalla olevia yhdistyksiä päivittämään tietonsa. Toinen asia on syksyllä järjestettävä kaupungin ja yhdistysten yhteinen ilta, joka on täälläkin jo mainittu. Tuo ilta tarjoaa mahdollisuuden yhdistyksille katsoa myös omien sektorirajojen taakse ja viritellä uusia yhteistyökuvioita. Kun puhutaan Hämeenlinnan seudun järjestökentästä, niin mitä sillä sitten tarkoitetaan? Yhdistystetieto.fi antaa kaikkien hämeenlinnalaisten yhdistysten määräksi 1000 kpl, Hattulassa ja Janakkalassa molemmissa yhdistyksiä on 100 kpl. Sosiaali- ja terveysalan yhdistyksiä haku löytää Hämeenlinnan seudulta yhteensä 152 kpl, Hämeenlinnassa yksinään 126 kpl. Järjestöyhteistyön ylläpitämällä tiedotuslistalla on yhdistyksiä 111kpl. Kolme vuotta sitten tehtiin kysely, johon vastasi 52 yhdistystä. Tämä kysely kertoo, että Sosiaali- ja terveysalan yhdistysten toiminnan isoimmat viipaleet (ks. liite3) ovat vertaistoiminta, tiedonvälittäminen, virkistys- ja harrastus, vapaaehtoistoiminta sekä koulutus, ohjaus ja neuvonta. Osinhan nämä toiminnat menevät toistensa kanssa ristiin, koska vapaaehtoistoiminta liittyy lähes kaikkiin yhdistysten toimintoihin. Tarja Filatov nosti puheenvuorossaan esiin juuri vertaistoiminnan tärkeyden. Ohjaus ja neuvonta ovat myös hyvin tärkeitä toimintoja, koska niihin julkisella puolella on vain rajallisesti aikaa. Me yhdistykset ehdimme kohtaamaan aidosti. Hallitusohjelmassa linjataan, että on panostettava ennaltaehkäisyyn ja asiakkaan asemaan sitähän me kolmannella sektorilla juuri teemme. Toimintamme on asiakaslähtöistä ja ennaltaehkäisevää. 6

7 Toisessa diassa näemme, kuinka moni henkilö osallistuu ja minkälaiseen yhdistysten toimintaan. Yhteensä näiden 52:n yhdistyksen toimintaa osallistui yhden vuoden aikana henkilöä. Hallitusohjelma linjaa: kehitetään ja otetaan käyttöön matalan kynnyksen sosiaali- ja terveyspalveluja. Pylväsdiagrammista näemme, että juuri näitä palveluja yhdistykset tarjoavat ja niitä käytetään. Isoimmat pylväät ovat kohtaamispaikoilla ja kahvilatoiminnalla sekä ryhmillä, kerhoilla ja muilla säännöllisillä tapaamisilla. Kynnys yhdistysten palveluihin on matala. Seuraavaksi näemme, minkälaisilla henkilöresursseilla yhdistysten toiminta pyörii. Kyselyyn vastanneille 52 yhdistyksellä oli kokoaikaisia työntekijöitä 94 ja osa-aikaisia 88. Osaaikaisista ei ole tietoa, minkä mittaisista työsuhteista on ollut kyse, osa oletettavasti hyvin lyhyitä. Tämän lisäksi toimintaa oli järjestämässä vuoden aikana 1109 henkilöä, jotka tekivät yhteensä tuntia vapaaehtoistyötä, mikä tekee 125 henkilötyövuotta. Tarja Filatovin puheenvuorossa käsiteltiin neljää isoa järjestöä koskenutta tutkimusta, joissa tehdyn vapaaehtoistyön arvoksi oli laskettu 130 miljoonaa. Nämä 125 vapaaehtoistyön henkilötyövuotta oli tehty vain niissä 52:ssa järjestössä. Hämeenlinnan seudulla on yli tuhat järjestöä, joten voimme vain kuvitella, minkälaisen panoksen kolmas sektori kokonaisuudessaan antaa. Me, sosiaali- ja terveysalan yhdistykset olemme varteenotettava toimija. Toimintamme on tavoitteellista, järjestäytynyttä, asiantuntevaa, asiakaslähtöistä ja joustavaa. Me puhallamme yhteen hiileen. Raatihuoneen tilaisuuden jälkeen keskustelua jatkettiin Vapaaehtoiskeskus Pysäkillä kahvin ja verkostoitumisen lomassa. Pysäkillä myös esitteli toimintaansa kymmenkunta sosiaali- ja terveysalan yhdistystä. Yhteenvedon kirjoitti Sara Löyttyjärvi, Hämeenlinnan setlementti ry LIITTEET Liite 1: Tarja Filatovin puheenvuoro Liite 2: Lulu Riikosen diaesitys Liite 3: Sara Löyttyjärven diaesitys 7