TURUN NUORTEN TERVEISET SEURALLE SIVUT 5 8

Transkriptio

1 SUOMI-VENÄJÄ-SEURAN JÄSENLEHTI TURUN NUORTEN TERVEISET SEURALLE SIVUT 5 8 Makumatka pietariin SIVU 9 PAULA SUNDELL

2 PÄÄKIRJOITUS Merja Hannus PÄÄKIRJOITUS Merja Hannus Nyt Ydinasia on todellakin on tietysti aika Ukrainan puhua sodan suomalaisvenäläisistä loppuminen. suhteista. Millaisella toiminnalla strategia muuttuu tuloksiksi? Haasteena Yhteistyötä tulevaisuuden vastakkainasettelua Venäjä -Seura Tahtotilamme 2020 PRESIDENTTI SUOMI on arktinen Niinistö maa. otti Näin kantaa todetaan suomalais-venäläisiin Suomen arktisessa suhteisiin strategiassa. toteamalla, Tämä saation ovat avainasioita kuin resurssienkin kestävälle kannalta. toiminnalle Tämä pohjoisilla on välttämätöntä, alueilla. jotta pystymme VASTAUKSET sodan uhri on ovat liikaa. siis Inhimillinen eteenpäin katsovisimys ja niiden Ukrainassa, pohjalta keskellä on hyvä Eurooppaa, työstää kär- on hyvä huomio, kun katsoo maapallon Kansalaisjärjestöt tarvitaan aktiivi- on kasvanut liian suureksi, jotta kukaan tässä ajassa sa? Ehdotamme ja tulevaisuuteen keskusteluun täh- pitkän seuraa- tähtäyksen suunnitelmia kotisivuilta ja ra- ja SUOMI-VENÄJÄ-SEURA että naapuruus on joka sään luo paraikaa seikka. uutta toimintastrategiaansa. ei kantaa ole suoraa kortensa maayhteyttä, kekoon. Järjestökäsit- mut- Tikia yhteistyöhön. uusia jäseniä via Jotta toiminnan ja tämä tukea olisi perustason mahdol- alueita: giaa. puolten tulisi tunnustaa omasta tämä ja piirijärjestöstäsi. edes- Samoilta sivuil- Suomi-Venäjä-Seura karttaa ja Suomen sijaintia. haluaa Jäämerelle omalta däten semmin suunnitella mukaan Barentsin työtämme, ja hank- arktiseen kentaa voisi sitä seuralle enää sivuuttaa. toimintastrate- Sodan osa- osaltaan meillä lanteessa, ta tely monin alkaa muin jossa syyskuun keinoin lännen ja voisimme puolessa Venäjän kyllä suhteet välissä. toimintaamme. lista, on luotava Olemme jonkinlainen Avaamme suorittaneet rahoitus- aktiivisesti auttaa Suomen Keskustelu avun ja saamista ei kuitenkaan siviiliväestölle ta löytyy lopu myös tä- ja strategiateksti. Järjestöneeseen edistää Toimintastrategiassa ovat Suomen ajautuneet yhteyksiä erittäin pohjoisille pohdimme tulehtu- mikä jäsenten instrumentti keskuudessa Venäjän kansalaisjärjestöjen rajat kyselyn, ylittäviä jossa pro- kumppanuuksia hän, ponnistella vaan tarkoituksena tehokkaammin käsittelyn on rauhan heti syk- jälkeen ai- seuran hallitus ja val- alueille, Barentsin merelle ja laajemminkin. poliittiset Toivottavasti suhteet Euroopan ovat heikot, Unio- millaisena syvämmän haluatte yhteistyön nähdä rakentamiseksi. seuran tule- koskevaa keskustelua alue- ja osastotajektitoimintaa varten, mutta myös pykaan saamiseksi. on seuran tilaan tahtotila sekä Suomen suuntauduttaessa ja Venäjän selvitettiin ja teidän vuoropuhelua. näkemyksiänne siitä, systä laajentaa seuran tuusto kehittämistä käsittelevät toimintastrategiaa ja väliset on nin vuoteen seuran ja Venäjän tehtävänä välien Mitä heikko tuottaa varten tila pitkäjänteisttaannme on toimintaa, kokonaisuudessaan olemassa joka ja saattaa mikä alueelliseen maittem- on toimin-töjen Itämeri-verkosto nimuotoisen ja vuosittain kulttuurin ko- sekä eri kokoontuu alueilla suomalais- järjestettäviin tänä vuonna syyskokouksessaan tapahtumiin Pet- marraskuun lopulla. ei ker- järjestömvina Itämeren vuosina. alueella Vahvistamme toimii kansalaisjärjes- venäjän solle. SUOMALAIS-venäläinen kielen Seuran ja mo- johto tulee lopullisesti kulttuurifoorumi jalkautumaan sen hyväksyy seuravaltuusto me yhteistyöhön tamme kansalaisia, tarkoitus? vaan kansalaisjärjestöjä voisimme jatkaa ja yhteisiä Kyselyn koontuvat tuloksista Itämeren ugrilaisten selviää alueen kansojen kansalais-tuntemusta. käydäkseen roskoissa tarjoten keskustelua suomalaisille jäsenistön mahdol- sekä ponnistuksia pohjoisten alueiden järjestöfoorumit. Samaa mallia voisi tolisuuden vuorovaikutukseen venäläisten myös muiden asiasta kulttuurintoimijoita Asiaa on käsitelty yhteistyöhön. sekä seuran Toimintaympäristömme ihmisten ja ympäristön ei hyväksi. ole mitenkään teuttaa Seuran Barentsin jäsenet haluavat alueen yhteistyössä. järjestön toimijoiden kanssa. kanssa. Mikäli Venäläisten haluatte omalla partne- valtuustossa, Venäjä Viholliskuvia on merkittävä hallituksessa maalataan tekijä ja Barent- kovaa erityisessä toiminnassaan Huolimatta maahanmuuttajien vastakkainasettelusta huomioivan kulttuu- ja suomalaisten paikkakunnallanne riehdotuksia löytyy foorumin järjestää mii alustana tilaisuu- uusituil- jäsenilleen heidän toteut- ainakin seuraavaa: Edesautamme venäjänkielisten PARHAIMMILLAAN kiinnostunei- kansalaisjärjestö toi- helppo. vauhtia sin strategiatyöryhmässä, alueen ja yhteistyö arktisessa on yhteistyössä. laajalti joka lamassa. Vaikka on kuullut EU:n rin ja venäjän Venäjän kohtaamista. kielen, välillä, tulisi rajat ylittävän kansalaisdeta nettisivuilta asian ympärillä, ottakaa taessaan yhteyttä toiminnassaan Oli- ajatuksiaan asiantuntijoita, Taloudellista suuret investoinnit yhteistyötä opetus- Venäjän heikentävät ja osalta kulttuurimi- kansalaistoiminnan, yhteistyömuodot Tarjoamme matkailun, säilyttää elämyksiä ve- piiritoimistoon si ja hienoa, mahdolli- että mahdollisimman tai suoraan ja unelmiaan. tänne monet kes- Strategian sanat elävät toisaalta eivät nyt EU:n etenisikään pakotteet aivan ja siinä toisaalta laajuudessa vastapakotteet. kuin odotettiin, Onneksi löytyy poten- hiltyön parissa paneminen tehtävän jäihin työn, olisi taloudellisen vakava virteistyökumppanin Nyt on todellakin ja osallistuisivat aika puhua Venä- Pet- ja jopa vahvistaa niitä. Kaiken yhteis- seuran aktiivit ja osastot löytäisivät yhnisteriötä sekä järjestänyt useita kyselyjä niin yhteistyölle julkaistussa jäsenille kuitenkin. selvityksessä kuin työntekijöille- Koillis- todethe yhteistyön vuoropuhelua ja suomalais-ugrilaisen Mahdollistamme ja ihmisten välisiä osallistumisen jästä roskoin ja suomalais-venäläisistä foorumiin. dellisuudeksi suhteis- ainoastaan ihmisten toinäjänkielistesuuksia maahanmuuttajien jatkuvaan oppimiseen. kusjärjestöön. ajassa ja paikassa, ne muuttuvat to- Venäjän jattain tiaalia tiin, väylän kin. että Olemme avautuminen tilanteesta saaneet huolimatta tuo uusia laajaa mahdollisuuksia useat palautetta, kontakteja toiminnan Venäjän eri parissa puolilla suuntaan tehtävän Suomea. tarvitaan työn. ta sekä Seura Suomi-Venäjä-Seuran on tarkistamassa minnan toimintastra- työstä kautta. Tämä onkin se tärkein mikä on ovat auttanut myös jääneet meidän Venäjälle strategiatyöryhmää telakoillem- toimi- monella Toimintaa tasolla. halutaan Kriisistä järjestää ulospääsy mielui- ei yritykset ja tegiaansa, tulevan toiminnan ja työn pohjaksi suuntaviivoista. asia tulemme millaisella toiminnalla strategia maan, me, ja osin luonnonvarojen supistetusti, hyödyntäminen mutta kuitenkin pohjoisessa toimintaa voi ylläpitäen. tuoda työtä Tämä Suomeen. osoitnikointi muiden on organisaatioiden ainoa tapa edetä ja tahojen pyrkiä ran senkyselyn organisaatiosta. siitä, mitä Mikä juuri on sinä se odotat paras toteudu ten yhteistyössä rajoja sulkemalla! toisten osastojen Kommu- ja Meidän toteuttamaan on keskusteltava helmi-maaliskuussa myös seu- jä- työssään. Suuret kiitokset kaikille teille OVATKO NÄMÄ juuri niitä oikeita asioita, vakava projektimaisen joilla kriisi, lähestymme johon työs- koko vuotta mahdollinen ja ajattelet 2020? seuran ja vähiten toiminnan tehdä byrokraattinen tulevista omassa toimintaympäristössään. muuttuu tuloksiksi? Mitä kukin voi taa, Barentsin osallistuneille! että monilla alueen yrityksillä valtioilta ja on muilta arktisilla Tahtotilaksemme kuin alueilla meilläkin. toimivilta Vain 2020 pitkäjän- mailta ehdotetaan: Eurooppa kentelyn on Mitä koetaan suistumassa nämä olevan asiat Ukrainan tätä päivää. tarkoittavat so- organisaatio, suuntaviivoista. yksittäi-joka Kysely parhaiten Venäjä-yhteistyö tulee tukee seuran toi- ko- on hyvin haasteelli- samaa ratkaisemaan kanssa. Myös ajattelua teisellä odotetaan Meidät ja sitkeällä vastuullista tunnetaan työllä toimintaa. voi vireänä menestyä Herkän ja uusiutuvana dan Keskustelua myötä. sen halutaan jäsenen, käydä osaston avoi- sekä mintaa? tisivuille, piirijärjestön Tähänkin mutta lähetämme kysymykseen sessa sitä vaiheessa myös haem- ja seura on tällä hetkel- luonnon huomioiminen ja suojemesti Ydinasia ja rehellisesti on tietysti sekä Ukrainan pohtia sodan Veme sähköisesti vastausta jäsenistölle. ja otamme Toivottavas- suomalaisena kansalaisjärjestönä. ja keskusjärjestön toiminnassa. Syyslä mielellämme suurimpia arjen yhteistyön toimijoi- Venäjä-toiminnassa. leminen Täysin sekä uudessa alueen ilmapiirissä ihmisten näkemysten Vilkkaiden Suomi-Venäjä-Seura ja tarpeiden ja monipuolisten kunnioittaminen on päättä- naapu- istuttava työhön neuvottelupöytään, liittyviä kuussa kysymyksiä. alkavassa jokainen järjestökäsittelyssä keen kanssamme! on aika on loppuvuodesta, ta. Kulttuurin, syysval- alueellisen ja paikalli- ja tilanteessa loppuminen. näjän kehitykseen Kaikkien ja Venäjä-yhteis- osapuolten on näkemyksiänne ti haluat osallistua vastaan. ja jakaa Käsittelyn ajatuksiasi jälnyruussuhteiden perusteellisesti toimintakentässä miettiä järjestönsä olemme tarkoitus pohtia näitä asioita. tuuston Järjes- kokouksessa, sen vetää yhteistyön johtopää- rajat ylittävässä toi- arvostettu niin toiminnan, käytännön organi- Venäjä osaatökäsittelyn kehittämistä aikana järjestämme töksiä näistä sar- asioista. minnassa seuran työ on ensiarvoisen ja ja haluttu yhteistyökumppani. jan tilaisuuksia eri puolilla Suomea ja tärkeää. Tehtävämme on myös luoda Edellä mainittuun olemme halunneet sinullakin on mahdollisuus osallistua mahdollisimman paljon ja monipuo- kiteyttää Suomi-Venäjä-Seuran ja tuoda esille mielipiteesi seuran tulelista vuoropuhelua Suomen ja Venäjän Ladna-palkinto Juhlavuoden olemuksen ja tulevaisuuden arpajaiset Loimaalle! näkymän. jatkuvat vasta toiminnasta. päävoitto vielä jakamatta! Mitä tämä sitten tarkoittaa toiminnas- Tietoja tilaisuuksista löydät seuran SUOMI-VENÄJÄ-SEURAN LÄHETIMME viime syksynä jakama kaikille Ladna-palkinto Suomi- vuoden Pääpalkinto 2014 on toiminnasta Venäjä-Seuran meni jäsenille Loimaan juhlavuoden osastolle Turun arpajais- piiriin. Palkintoperusteiden le Pietariin tai K-raudan lahjakortti arvoltaan luxusmatkalahjakortti kahdel- mukaan kirjeen. Palkinto myönnetään toiminnasta, joka jollakin euroa. tavalla Arpapussin on hinta on 25 euroa ja paikkakunnallaan Iso kiitos kaikille uutta arpoja luovaa jo lunastaneille! tai erityisen vaikuttavaa jokainen Venäjään viiden tai arvan pussi sisältää voittoarvan! Arpojen lunastaminen on tietysti täysin venäläisyyteen Tuellanne voimme liittyvää. kehittää mm. seuran osastojen Palkinnoksi ja piirien Loimaan koulutustoimintaa. osastolle ojennettiin Arpoja vapaaehtoista. euroa ja kunniakirja, on Kalenteri vielä jonka jonkin vastaanottivat verran jäljellä, osaston 2016 joten puheenjohtaja teemme Antti Hyvää Penttinen arpaonnea ja kaikille! Turun uusintapostituksen piirihallituksen helmikuussa. 1. varapuheenjohtaja Kirjekuori Tarja Kiviniemi. kannattaa ENSI Kunniakirjalla VUODEN avata, sillä palkittiin suomalais-venäläinen pääpalkinto myös Loviisan (ja run-osastsaasti muitakin) osasto on (Pohjois-Suomi). vielä lunastamatta! resurssipäällikkö (Etelä-Suomi) Matti Moilanen ja Suomussalmen seinäkalenteri on valmistunut. Kalenterissa rajan ylitse ja tietysti myös Suomessa venäjänkielisen väestön kanssa. 2 on kuvituksena valokuvauskilpailun parhaim- KONTAKT 2/2015 1/2015 mistoa ja se sisältää suomalaisten juhla-, nimi- ja liputuspäivien lisäksi venäläiset juhlapäivät. Jäsenhinta 8 /kpl, vähintään KONTAKT_2-2015_02-04.indd KONTAKT_1-2015_02-04.indd /6/15 2: PM 10 kalenterin tilaajille 7 /kpl + postikulut. Tiedustelut ja tilaukset: ita-suomi@venajaseura.com, puh. (017) Jaroslavlin nuoret, kuva Tatjana Konovalova. 2 KONTAKT 3/2015

3 katutaideprojekti KatuSuomalais-venäläinen Tampere MIRA HEIJA SUOMI-VENÄJÄ-SEURA luotsaa syksyllä Suomeen levittäytyvää suomalais-venäläistä katutaideprojektia. Vuoden 2013 URB-festivaaleilta Helsingistä alkusysäyksen saanut projekti jatkaa nyt matkaansa seitsemään kaupunkiin. Venäjällä eletään murroskautta niin poliittisesti kuin kulttuurisestikin. Myös Suomessa asenteet ovat tiukentuneet ja on noussut esiin mielipiteitä, joiden mukaan meidän pitäisi vältellä myös kulttuuriyhteistyötä Venäjän ja venäläisten kanssa. Myös Suomessa asuvat maahanmuuttajat ovat kokeneet torjuntaa kansallisuutensa vuoksi. Kuopio/Stas Bugs Jyväskylä Nyt jos koskaan on aika tehdä vahvaa kulttuuriyhteistyötä Suomen ja Venäjän välillä. Juuri nyt on vahvistettava yhteistyötä suomalaisten ja venäläisten nuorten välillä, jotta saataisiin purettua vihollisuuskuvia ja luotua tilaa aidolle keskustelulle. Myös venäjänkielisten nuorten integroiminen yhteiskuntaan on erityisen tärkeää. KatuART suomalais-venäläinen katutaidehanke on tuonut yhteen suomalaiset ja Suomessa asuvat venäläiset nuoret jo Tampereella, Jyväskylässä, Kuopiossa, Oulussa ja Turussa. Katu- ART tulee Helsinkiin ja Imatralle lokakuussa syysloman aikaan. Työpajojen vetäjinä toimivat pietarilaiset taiteilijat Natasha Floksi, Stas Bugs, Igor Multi sekä moskovalainen katutanssin opettaja Danila. Tampere MIRA HEIJA Helsingin kirjamessuilla on tämän vuoden teemana Venäjä. Myös Suomi-Venäjä-Seura on paikalla osastolla 6f79. Jaamme osaston Sellon venäläisen kirjaston ja Cultura-säätiön kanssa. Kaikkina messupäivinä runsaan venäläisen yleisohjelman lisäksi voit tavata osastollamme mielenkiintoisia kirjailijoita, voit kuunnella siperialaisia satuja ja opetella venäjän kielen aakkosia. Tsekkaa ohjelmamme facebookista ja netistä. Tervetuloa! Lisätiedot: kulttuurisihteeri Merja Jokela, /2015 KONTAKT 3

4 Kulttuuri lähentää Petroskoissa SUOMEN JA VENÄJÄN välinen kulttuuriyhteistyö on juuri nyt erityisen tärkeää. Tätä merkittävää työtä edistetään ja toteutetaan Petroskoissa syyskuuta järjestettävässä XVI suomalais-venäläisessä kulttuurifoorumissa. Foorumiin osallistuu Suomesta noin 160 henkeä ja Venäjältä 170 ja siellä neuvotellaan noin 65 hankkeesta. Foorumin ohjelmaan kuuluvat yhteistyön tuloksena syntynyt Pohjois-Pohjanmaan ja Karjalan taiteilijoiden tekstiilinäyttely Tyylikästä tekstiiliä, Aleksanteri Ahola-Valon taiteen näyttely ja ympäristötaidenäyttely Karelfest. Lisäksi päätösistunnossa esiintyy palkittu suomalais-venäläinen Barentsin poikakuoro. Ilahduttavan moni Suomi-Venäjä-Seuran osasto on lähtenyt mukaan foorumiin. Petroskoissa hankkeistaan neuvottelevat Haapaveden, Hervannan, Kemin, Kiimingin, Kuusamon, Outokummun, Pudasjärven ja Tampereen osastot sekä seuran historian osasto. Lisäksi kaikki piirit neuvottelevat kulttuuriyhteistyöstä foorumissa. Foorumissa mukana oleviin hankkeisiin, neuvotteluiden tuloksiin ja foorumin ohjelmaan pääset tutustumaan kulttuurifoorumin sivuilla Lisää foorumikuulumisia ja -tunnelmia SISKO RUPONEN, PROJEKTIKOORDINAATTORI Projektin avajaisissa esiintyi muun muassa En Ala äijäbaletti. Tanssijat vasemmalta: Antti Kivimäki, Kari Kisko, Antero Rantala, Heikki Juurikainen, Andrey Pozharskiy, Jouko Rajaniemi. Puutarhurina Ismo Larinen. Kulttuurifoorumi huipentuu Asketicsyhtyeen konserttiin. Su klo 20 Ravintola Paulaner Bräuhaus, Hotelli Park Inn. Ilmainen sisäänpääsy! VenäjänMatkat 2016 Matkaan! Поехали! Ensi vuoden matkaohjelmaa suunnitellaan parhaillaan. Seuraa nettisivujamme niin saat tietoa ensimmäisten joukossa. Löydät meidät myös Facebookista! Puhelin (09) Ladna-palkinto 2015 jaossa SUOMI-VENÄJÄ-SEURAN Ladna-palkinto on jälleen haettavissa. Se myönnetään yhdelle osastolle vuoden 2015 toiminnasta. Palkintosumma on euroa. Kilpailusääntöjen mukaan: Palkinto myönnetään toiminnasta, joka jollakin tavalla on paikkakunnallaan tai osaston toimialueellaan uutta luovaa tai erityisen vaikuttavaa Venäjään tai venäläisyyteen liittyvää. Vuoden 2014 toiminnasta palkittiin Loimaan osasto. Kunniakirjan saivat Loviisan osasto ja Suomussalmen osasto. Perustellut ehdotukset Ladna-palkinnon saajasta pitää tehdä lokakuun loppuun mennessä seuran tiedottajalle, outi. alava@venajaseura.com tai Suomi-Venäjä- Seura, Outi Alava, PL 194, Helsinki. Ehdotuksen voi myös jättää omaan piiritoimistoon. Säännöt osoitteessa www. venajaseura.com>osastopalvelut>työkaluja osastoille>ladna-palkinto. Onnea kisaan! MINNA ANNULA Valjakko kotouttaa Oulun seudulla VENÄJÄNKIELISTEN maahanmuuttajien kotouttamisprojekti Valjakko on keväästä alkaen toiminut Oulun seudulla. Kolmivuotinen RAY:n rahoittama hanke auttaa venäjänkielisiä maahanmuuttajia ja suomalaisia kohtaamaan toisensa. Tutustuminen tapahtuu kielen ja kulttuurin avulla, kohtaamiset voivat olla kahdenkeskisiä, perheiden välisiä tai isomman ryhmän tapaamisia. Kielen oppiminen on toiminnan tärkein yksittäinen asia, mikä mahdollistaa arjessa selviytymisen. Valjakko-projektin syyskauden ohjelmassa on mm. keskustelukerho, jossa jokainen puhuu vierasta kieltä: suomalaiset venäjää, venäjänkieliset suomea. Lisäksi on erikseen suomen kielen kurssi ja venäjän alkeiskurssi. Ohjelmassa on myös yhteisiä marja- ja sieniretkiä, työpajoja, liikuntaa, osallistuminen ravintolapäivään jne. Näyttelyissä ja työpajoilla esitellään taidetta sekä perinnekäsitöitä ja -ruokia. Tarjolla on myös neuvontapalveluja. Valjakko-projektia kuljettaa Suomi- Venäjä-Seuran Oulun osasto sopimuskumppaninaan mm. Oulun kaupungin monikulttuurikeskus Villa Victor ja Meritulli-Heinäpään asukasyhdistys ry. Lisätiedot: projektipäällikkö Heidi Svala, puh , heidi.svala@venajaseuraoulu.net, 4 KONTAKT 3/2015

5 Suomi-Venäjä-Seuran tulevaisuus on nuorissa. Nuoret, kuten kaikki muutkin, haluavat kokemuksia ja mahdollisuuksia toteuttaa itseään. Suomi-Venäjä-Seura mahdollistaa tämän. Turun piirin vahvuudet ovat Turun ja Pietarin yhteistyö ja Seuran kokeneet jäsenet, jotka ovat kiinnostuneita kulttuurista ja yhteistyöstä. Meidän ei myöskään tulisi unohtaa venäläistaustaisia maahanmuuttajia, joita Seuran toiminta varmasti kiinnostaisi. Nuorten ajatuksia Suomi-Venäjä-Seurasta Kysy nuorten toiminnasta Vadimilta! TURUN PIIRI Tiedustelut puh. (02) Turun piirin vahvuudet ovat ehdottomasti siinä, että meiltä löytyy sekä vanhempia että nuorempia toimijoita. Nuorten ja vanhempien jäsenten yhteistyöllä saadaan aikaan monipuolisimpia tapahtumia, jotka kiinnostavat eri ikäluokkia. Tulevaisuus tuo mukanaan lisää nuoria ja vielä enemmän kiinnostavia ja värikkäitä projekteja, joita pääsemme toteuttamaan yhteisvoimin! Vadim Ekaterina Seuran tulevaisuus näyttää ihan hyvältä. Saamme huomiota eri ikäryhmiltä ja tapahtumissa on ollut aika mukavasti väkeä mukana. Turun piirin vahvuus on juuri se, että meillä on sekä hallituksen että jäsenten joukossa hyvä kirjo eri-ikäisiä ja eritaustaisia ihmisiä. Tällä tavalla Seura saa hyviä, erilaisia näkökulmia toimintaan. Nuoret toivovat Seuran toiminnalta monia asioita: Jotkut hakevat uusia tuttavuuksia, jotkut taas poikkeavat ravintolapäivässä venäläistä ruokaa maistamassa. Musiikki-aiheiset tapahtuvat tuntuvat myös vetävän jonkin verran nuoria puoleensa. Ehkä voisi siis sanoa, että nuoret hakevat pääasiassa uudenlaisia kokemuksia ja tuttavuuksia. Suomi-Venäjä-Seuralla on paljon aktiivisia jäseniä, jonka vuoksi sen tulevaisuus vaikuttaa lupaavalta. Turun piirin eri osastot ovat heränneet toimimaan ja tekemään yhteistyötä, josta hyvänä esimerkkinä elokuun Ravintolapäivä, joka toteutettiin piirin, Turun ja Mynämäenseudun osastojen yhteisprojektina. Ohjelmaa on tarjolla niin nuorille kuin vanhemmillekin jäsenille ja uusia ideoita toteutetaan pikkuhiljaa. Turun piirin nuoret voisivat järjestää vielä enemmän uusia ja kiinnostavia tapahtumia, jos vaan resursseja ja tekijöitä olisi enemmän. Koska suurin osa seuran jäsenistä on ikäihmisiä, nuoret eijäsenet saattavat pitää Seuraa vaikeasti lähestyttävänä. Turussa tähän ongelmaan on tartuttu ja kuva Suomi-Venäjä-Seurasta on nyt muuttumassa helpommin lähestyttäväksi esimerkiksi nuorten järjestämien tilaisuuksien myötä. Alexandra Klavdia Elina Luulen, että Suomi-Venäjä-Seuran tulevaisuus on vaakalaudalla, jos Seuran toimintaan ei saada mukaan pian enemmän nuoria jäseniä. Nuoria voisi houkutella mielenkiintoisilla tapahtumilla, joita ei valitettavasti järjestetä Seurassa tarpeeksi. Mainosta ja tekijöitä tarvitaan enemmän. Turun piirin nuoria ja aktiivisia jäseniä ei ole paljon, mutta he voisivat elvyttää järjestön toimintaa. Nuoret voisivat olla kiinnostuneita kulttuuritapahtumista, kuten tanssi-illoista. Myös sellaiset tilaisuudet, joissa avautuisi lisää työllisyysnäkymiä tai joissa saisi tietoa Venäjään liittyvistä harjoittelupaikoista, voisivat olla hyödyllisiä.? Turun osaston ja Turun piirin nuoret pistivät päät yhteen ja pohtivat seuraavia kysymyksiä: Minkälaisena näet Suomi-Venäjä-Seuran tulevaisuuden? Mitkä ovat Turun piirin vahvuudet? Mitä nuoret toivovat Suomi-Venäjä-Seuran toiminnalta? 3/2015 KONTAKT 5

6 Isän kohtalo selvisi PIETARILAINEN Saida Valeevna Jahina kuuluu siihen venäläisten miljoonajoukkoon, jotka menettivät isänsä tai molemmat vanhempansa toisen maailmansodan melskeissä. Saidan isä Valei Jahin kuului 1897 syntyneenä jo vanhempiin ikäluokkiin Hitlerin aloittaessa kesäkuun lopulla 1941 ns. operaatio Barbarossan. Tämä operaatio oli Saksan ja sen liittolaisten, akselivaltioiden, hyökkäyssota Neuvostoliittoon tarkoituksena vallata lisää elintilaa ja luonnonvaroja Saksan ja saksalaisista muodostuvan arjalaisen rodun käyttöön. Suomi osallistui tähän hyökkäyssotaan natsi- Saksan rinnalla, vaikkei näihin akselivaltioihin suoranaisesti kuulunutkaan. Saidan isä, noin 44-vuotias leningradilaisen Astoria-hotellin kokki joutui reservin luutnanttina rintamalle torjumaan Saksan ja Suomen hyökkäystä. Jonkun ajan kuluttua omaiset saivat tiedon, että isä oli menettänyt henkensä sodassa. Sen johdosta, että Saidan isä oli kaatunut sodassa, sai perhe sen kohtelun ja arvonannon, mikä sankarivainajien omaisille kuului. Vuosien kuluttua, sodan jälkeen, alkoi Saidalle ja muulle perheelle tulla jostain epäilyksiä siitä, että isä ei olisikaan sodassa kaatunut, vaan ehkä joutunut sotavankeuteen. Sotavankeus silloisessa Neuvostoliitossa ymmärrettiin jonkinlaisena maanpetturuutena ja vankeudesta palanneita rangaistiin usein vielä kotimaassakin. Epävarmuus asiasta vaivasi kovin. Sotavankileiri 1, Köyliö Vasta tänä vuonna 2015, Voiton päivänä 9. toukokuuta, Saidan isän kohtalo selvisi. Venäjän viranomaiset olivat avanneet Voiton päivän kunniaksi ennen salaisia arkistojaan internetiin kaikkien tutkailtavaksi. Näiden arkistotietojen joukosta selvisi, että Saidan isä oli haavoittunut rintamalla ja joutunut suomalaisten sotilaiden vangiksi! Selvisi myös, että hänet oli Suomessa sijoitettu Köyliön kunnassa sijainneelle sotavankileiri 1:lle, jossa hän oli kuollut vuonna Saida Valeevna ei kauaa aikaillut. Hän alkoi selvittää asiaa Pietarin kaupunginhallinnon avustuksella ja sai heidän avullaan selville vankileirin paikan Suomessa. Saida sai myös apua Suomi-Venäjä-Seurasta Helsingissä ja Turussa. Kymmenes kesäkuuta Saida ja hänen inkeriläissyntyinen ystävättärensä tulivat julkisilla kulkuvälineillä Pietarista Turkuun ja Mihail-tulkin kyyditseminä Turusta Köyliöön Saida Valeevna Jahina isänsä haudalla Köyliössä. Nyt tämä asia on valmis! Satakunnan vankilan alueella sijaitsevalle venäläisten sotavankien hautausmaalle. Hautapaikalle on Saidan isän lisäksi haudattu 120 venäläistä sotavankia. Suomi-Venäjä-Seuran Ala-Satakunnan osaston puheenjohtaja Simo Rantanen ja varapuheenjohtaja Pertti Leppälä olivat opastamassa Saidaa hautapaikalla. Saimme Simon ja muiden paikalla olleiden kanssa myötäelää ainakin osan siitä vahvasta tunnelatauksesta, jota Saida isänsä haudalla koki. Asia joka varmaan säilyy muistoissamme aina. Aseteltuaan muistomerkille tuomansa kukat ja vietettyään siinä pienen yksityisen rukoushetken Saida totesi: Nyt tämä asia on valmis!. Lounaalla Tupalan hovissa Säkylässä Saida, jolla ei itsellään ole muistikuvia isästään, kertoi vanhemman sisarensa muistoja isästä: Isä oli kerran tullut työrupeamansa jälkeen Leningradista heidän kotikyläänsä, joka sijaitsee noin 80 km päässä. Pienet tyttäret juoksivat isää vastaan ja tämä sanoi: Jos tanssitte minulle, saatte makeisia! Ja näin tapahtui. TEKSTI JA KUVA: PERTTI LEPPÄLÄ, ALA-SATAKUNNAN OSASTON VARAPUHEENJOHTAJA. Onnea Pirjolle! TURUN PIIRIN toimistosihteeri Pirjo Laurila täytti kesäkuussa 60 vuotta ja haastatelimme häntä juhlan kunniaksi. Miten juhlit syntymäpäivääsi? Vietimme piiritoimistossa kahvitilaisuuden, jonka järjestelyistä suurkiitos Soilelle ja Tarjalle. Haluan kiittää vielä kaikkia kävijöitä ja muuten muistaneita mukavasta iltapäivästä. Varsinaisen syntymäpäivän vietin mieheni kanssa Itävallassa ja lähisuvun kanssa juhlimme heinäkuun alussa Oulussa. Olet ollut töissä Turun piirissä yhteensä noin 19 vuotta. Mistä pidät eniten työssäsi ja mikä ei kuulu suosikkeihisi? Mieluisinta ovat ehdottomasti asiakkaat ja kaikki ihmiset, joihin saa tutustua. Aika-ajoin turhalta tuntuva byrokratia. Ja tietysti kiire, joka usein aiheuttaa riittämättömyyden tunnetta. Mitkä kolme hetkeä ovat olleet mieleenpainuvimpia työurasi aikana? Niitä hetkiä on ollut todella paljon, vaikea valita. Esimerkkinä Nuorten leiri Ruissalon Kolkassa, jossa olin työkomennuksella vahtimestarina. Voiko toimistotyötä tehdä miellyttävämmässä ympäristössä? Kerran olin todistajana maistraatissa, kun suomalainen poika ja venäläinen tyttö saivat toisensa monen vuoden odottelun jälkeen. Kolmanneksi haluan mainita monen mutkan jälkeen erään viisumipalvelun onnellisen päätöksen: Mieskuoro sai viisuminsa ja minä upean serenadin. Työ voi olla näinkin palkitsevaa! Miten Seuran toiminta on muuttunut vuosien varrella? Toiminta on monipuolistunut ja teemaosastot ovat piristäneet toimintaa. Miten näet Seuran toiminnan tällä hetkellä ja tulevaisuudessa? Näen sen tällä hetkellä turhan byrokraattisena ja kankeana. Tulevaisuudessa modernina ja innovatiivisena kaikenikäisten ihmisten kansalaisjärjestönä. Olet kotoisin Oulusta. Miten oululainen sopeutui jäyhään Turkuun? Sopeutuminen tapahtui pikku hiljaa. Lasten myötä tuttavapiiri laajeni ja puhetapakin muuttui enemmän turkulaiseksi. Terveisesi Kontaktin lukijoille? Toivotan kaikille Kontaktin lukijoille hyvää loppukesää ja toiminnallista syksyä! Myös Kontaktin toimitus ja työkaverit ympäri maan onnittelevat Pirjoa! 6 KONTAKT 3/2015

7 Väritä oma maatuska LIEDON OSASTO osallistui yhdessä Itäisten osastojen ystäviensä kanssa elokuun puolessa välissä Lieto-viikolla pidetylle yhdistystorille. Ilmainen toritapahtuma järjestettiin ensimmäistä kertaa ja se oli suunnattu lapsiperheille. Liedon osasto keksikin ottaa omaksi teemakseen maatuskan. Esillä oli erilaisia maatuskoita perinteisistä alkaen aina Muumeihin, Lumikkiin ja Harry Potteriin saakka. Myytävät tuotteet olivat tietenkin myös maatuska-aiheisia. Lapset saivat värittää oman maatuska ja kaikki saivat pienen palkinnon. Toisena tehtävänä vähän isommille ja aikuisille oli arvuutella Venäjän kaupunkien sijaintia kartalla. Ihan pienimmillä oli vielä mahdollisuus istua pienen neukkuauton istuimelle ja ohjata vaikka minne, jos joku vain jaksoi narusta vetää. Tapahtuma oli kaikkineen onnistunut, vaikka kauppoja ei paljon tehty, mutta esitteitä jaettiin ja ihmisten kanssa keskusteltiin ystävyysseuran osastojen nykytoiminnoista. TEKSTI: ULLA KURKA, LIEDON OSASTON PUHEENJOH- TAJA, KUVA: HANNU VIRTANEN Turussa tapahtuu Helteinen Ravintolapäivä Mynämäen ja Turun osastot sekä Turun piiri järjestivät yhdessä Ravintolapäivän lämpimänä elokuun päivänä. Kolmatta kertaa järjestetty pop-up-ravintola Café Piter keräsi tälläkin kertaa mukavasti kävijöitä Vanhalle Suurtorille. Uusina tuotteina listalla oli mm. georgialainen juustoleipä hachapuri sekä rahkaletut eli syrnikat smetanan ja vadelmahillon kera. Sää suosi Brinkkalassa koko päivän, kun asiakkaat saivat istuskella ulkona ja nauttia venäläisistä herkuista. Piiri kiittää jälleen osastoja loistavasta yhteistyöstä tapahtuman järjestelyissä! Piirin puheenjohtaja Viktoria Kulmala keittiöhommissa. Turun piiri mukana Kirjamessuilla Turun Kirjamessut järjestetään Turun Messu- ja Kongressikeskuksessa jo 24. kerran. Turun piiri on jälleen mukana messuilla esittelemässä toimintaansa koko viikonlopun ajan. Löydät meidät B-hallista paikalta B10. Messujen pääteemoja ovat tänä vuonna Ruotsi sekä Kustavi ja Saamenmaa. Messut ovat avoinna pe klo 10 18, la klo ja su klo Tervetuloa osastolle ja juomaan tshajua! Piirin messuosasto vuoden 2013 Kirjamessuilla. Villejä pipoja Turun Pääkirjastossa lokakuussa PIPOISTAAN mies tunnetaan, ja Ville Haapasalo ennen muita. Pipo on miehen tavaramerkki, jonka hän riisuu vain syödessään, nukkuessaan, kirkossa, lomalla ja joskus saunassa. YLE ja Aitomedia järjestivät Villein pipo -kilpailun maaliskuussa Ohjeiksi annettiin: Suunnittele ja tee mieleisesi Villein pipo! Materiaali ja valmistustapa ovat vapaat, mutta mallin on oltava oma luomuksesi ja muidenkin toteutettavissa. Voit osallistua kilpailuun useammallakin sella ei ollut Mielikuvituk- pipolla. rajoja Villein pipo Palkintona oli matka Kaukasukselle Ville Haapasalon kilpailussa. kanssa. Pipokilpailuun tuli yli 300 pipoa, joista Ville raateineen valitsi 10 finalistia äänestykseen. Voittajaksi valittiin Jouni Tuutin Päänsärkijä -pipo 4376 äänellä. Kaikkiaan ääniä annettiin Tähän näyttelyyn on valittu 44 pipoa, voittajaluomus myös mukana. Voit itse todeta, miten antaumuksella Villelle on pipoja kudottu, virkattu tai ommeltu. Erityistä huomiota herättää se huolellisuus, mielikuvitus ja käsityötaito, jolla pipot on toteutettu. Ilahduttavaa on myös se, että käsityöläisten joukossa on miehiä. Villein Pipo -näyttely on esillä Turun Pääkirjastossa lokakuun ajan. Pirkko Muurinen In memoriam PIRKKO syntyi ja matkasi tuonpuoleiseen pitkän ja vaiherikkaan osastojäsenyyden jälkeen. Hänet siunattiin runsaan saattojoukon läsnä ollessa maan poveen Rauman hautausmaalla Pirkko teki pitkän rupeaman Rauman osaston jäsenenä vuodesta 1974 alkaen, ensin Suomi-Neuvostoliitto-Seuran jäsenenä ja sitten parin nimenmuutoksen jälkeen Suomi-Venäjä-Seurassa. Pirkko eli Neuvostoliiton aikaa hyvin aktiivisesti. Hän nautti Seuran aktiivijäsenenä olemisesta hyvin paljon. Aika sopi hänelle, ja se jos mikä aktivoi toimintaan. Hän ehti toimia Seuran luottamustehtävissä monella saralla. Jopa yli 30 vuotta Seuran sihteerinä ja se jos mikä, on kunniakas saavutus. Siihen ei meistä monikaan pystyisi! Hän toimi matkanvetäjänä vuosikaudet, jopa vuosikymmenet. Usein matka suuntautui Rauman ystävyyskaupunkiin Kolpinoon. Hän sai sieltä lukuisan määrän ystäviä, jotka muistivat häntä lähetyksin jouluna ja muina juhlapäivinä. Rauman osasto omisti oman talon vuosien saatossa. Sen kunnossapitämiseen Pirkko omisti valtavasti aikaa miehensä Keijon kanssa. He pitivät taloa pystyssä talkoovoimin itseään säästämättä. Nyt Pirkkoa ja taloa ei enää ole... Ensin mainittu nukkui pois, ja talo myytiin muutama vuosi sitten. Sitä voi pitää eräänlaisena johdatuksena: ikään kuin kumpikin piti toisensa toiminnassa. Pirkkoa jäivät kaipaamaan puoliso Keijo, lapset ja lukematon määrä ystäviä Raumalla ja jopa maamme itäisen rajan tuolla puolen. TEKSTI: SEURAYSTÄVÄ MATTI LIUKKONEN KUVA: KEIJO LIUKKONEN 3/2015 KONTAKT 7

8 Venäläisen elokuvan viikko Turussa lokakuussa! TURUN PIIRIJÄRJESTÖ järjestää lokakuun alussa Venäläisen elokuvan viikon yhteistyössä Varsinais-Suomen elokuvakeskuksen ja Logomon kanssa. Näytökset Logomon Move2-salissa, Köydenpunojankatu 14, Turku. Liput kolme euroa. Elokuvat on tekstitetty englanniksi. Kokonaisen viikon ajan on nähtävillä uutta venäläistä nykyelokuvaa, tervetuloa! 1. The Mirrors (Zerkala, 2013), ma klo Ohjaaja: Marina Migunova Rooleissa: Viktoria Isakova, Roman Poljanski, Viktor Dobronravov, Aleksandra Moshkova Laji: Elämäkerta, draama. Kesä Krimillä vallankumouksen aattona. Nuori Marina Tsvetajeva tapaa voimistelija Sergei Efronin. Tapaaminen aloittaa myrskyisän suhteen, joka kestää läpi koko heidän elämänsä. Elokuva kertoo Marina Tsvetajevan elämästä ja kohtalosta neljän tarinan kautta lähtien Krimin Koktebelistä Prahan ja Pariisin kautta takaisin Venäjälle, jossa perhettä odottaa traaginen loppu. 2. Chagall-Malevitsh (2013), ke klo Ohjaaja: Aleksandr Mitta Rooleissa: Leonid Bitshevin, Kristina Shnaiderman, Anatoli Belyj, Semjon Shkalikov Laji: Historia Värikkäässä fantasiassa kuvataiteen kahden suurnimen kohtalot kietoutuvat pogromeihin ja punaterroriin syöksyvässä Vitebskissä, missä Mark Chagall toimi taideasiain komissaarina Venäjän vallankumouksen vuosina Vaikka opiskelijat suhtautuvat kunnioittavasti Chagallin maagiseen realismiin, heidän idolinsa nimi on Kazimir Malevitsh, seksikäs futuristi, jonka Chagall kutsuu Vitebskin taideakatemiaan esittelemään suprematistisia teorioita. 3. Belyj Jagel (Valkea jäkälä, 2014), to klo Ohjaaja: Vladimir Tumajev Rooleissa: Jevgeni Sangadzhijev, Galina Tihonova, Irina Mihailova, Pjotr Basnajev Laji: Melodraama Nenetsikirjailija ja -aktivisti Anna Nerkagin novellikokoelmaan pohjautuvassa draamassa ihmiset joutuvat tekemään valintoja: elääkö esi-isien tavoin tundralla arktisissa olosuhteissa vai muuttaako kaupunkiin nauttimaan sieltä ehkä löytyvistä mukavuuksista ja paremmasta elämästä? Valinta ei ole helppo Aljoshkalle ja Ilnelle, joiden rakkaudessa heijastuu koko nenetsikansan kohtalo ja tulevaisuus. 4. Legenda No: 17 (2012), pe klo Ohjaaja: Nikolai Lebedev Rooleissa: Danila Kozlovski, Oleg Menshikov, Svetlana Ivanova, Vladimir Menshov Laji: Urheiludraama, biografia Tulipunaisessa CCCP-pelipaidassa oli jotain, joka pisti vastustajan lavat vapisemaan, varsinkin, jos punanuttua kantavan kiekkoritarin nimi oli Valeri Harlamov, maailman kaikkien aikojen paras jääkiekkoilija. Venäjällä katsojaennätykset rikkonut Legend No:17 kuvaa Harlamovin elämää aidolla Rocky Balboa -meiningillä. Hän johtaa joukkueensa Kanadan jättiläisiä vastaan vuoden 1973 ottelusarjan avausottelussa, jossa vastakkain ei ole vain kaksi joukkuetta, vaan kaksi maailmankatsomusta, kaksi poliittista järjestelmää. Kun Tarasov lausuu troikkana maagiset nimet Mihailov, Petrov ja Harlamov, ei itku onnesta ole kaukana. Legend No:17 on kuin aikamatka muistojen kultaamaan Neuvostoliittoon. 5. Yes and Yes (Da i Da, 2014), pe klo Ohjaaja: Valeria Gai-Germanika Rooleissa: Agnija Kuznetsova, Aleksandr Vinogradov, Vladimir Dubosarski, Aleksandr Gortshilin Laji: Draama Venäjällä kielletyn ja muutenkin kohutun elokuvan avainkohtauksessa taiteilijan urasta haaveileva ja itseään etsivä Sasha näkee kommuunin sohvalla retkottavan poikaystävänsä kaivavan kalun esiin, virtsaavan kädessään olevaan lasiin ja heittävän kultaisen jallun huiviinsa samalla ammattitaidolla kuin miljoonat votkagrammansakin. Yes and Yes voitti vuoden 2014 Moskovan elokuvafestivaalin. 6. Nine days one morning (Devjat dnei odno utro, 2014), la klo Ohjaaja: Vera Storozheva Rooleissa: Anna Sherbina, Olga Popova, Ksavje Galle, Sergei Puskepalis Laji: Draama Minun nimeni on Anna Kruglova. Olen pariisilainen huippumalli. Näin kotikyläänsä kuvaus- ja hyväntekeväisyysmatkalle lähtenyt Anna esittelee itsensä perähikiän kulttuuritaloon kokoontuneille kyläläisille, jotka tuijottavat häntä kunnioittavasti kuin ihmeitä tekevää ikonia tai uutta mersua. Mutta Annan asenne kokee muutoksen. Käy ilmi, että paikallisen banjan hieman hidasälyinen pesijätär on Annan sisko. Kylän elämä avautuu Annalle täysin uudessa valossa. Hän löytää lisätietoja omasta taustastaan kylän arkistosta, tutustuu lähemmin siskoonsa ja kylän ihmisiin ja huomaa, että vanhassa venäläisessä kaupungissa on paljon kaunista ja arvokasta. 7. Gamer (2011), la klo Ohjaaja: Oleg Sentsov Rooleissa: Vladislav Zhuk, Aleksandr Fedotov, Zhanna Birjuk Laji: Draama Gamer on elokuva tietokonepelimaailmassa elävästä Andrei-pojasta. Minibudjetilla ja amatöörivoimin valmistuneen Gamerin harvinaisen viehättävä ja aito tunnelma selittynee sillä, että ohjaajan mukaan pikku-andrein esikuva on Oleg Sentsov itse. Simferpolilainen Sentsov joutui Venäjän turvallisuuspalvelun pidättämäksi terrorismista epäiltynä. Elokuussa 2015 hänelle langetettiin 20 vuoden tuomio. Gamer on Sentsovin esikoiselokuva. 8. Kiev-Moscow -dokumenttielokuvan raakaversio, la klo Ohjaaja: Zosja Rodkevitsh, Olga Horeva Tuottajat: Pavel Kostomarov, Aleksandr Rastorgujev Käsikirjoitus: Susanna Baranzhieva Kuvaaja: Zosja Rodkevitsh Videopäiväkirja tavallisten kiovalaisten ja moskovalaisten elämästä. Ihmisiä kuvataan heidän ammattiensa kautta. Tutustumme näyttelijöiden, parlamentin jäsenten, lääkäreiden, opettajien, siivoojien arkipäivään. Tavallisia ihmisiä, jotka yrittävät elää arkeaan. Miten me oikeasti toisistamme eroamme vai eroammeko? Kaikkihan me vain toivomme rauhaa emmekä poliittista kriisiä. 8 KONTAKT 3/2015

9 ETELÄ-SUOMEN PIIRI Tiedustelut puh. (09) Venäläiset toivat kansainvälisyyttä Small Ships Race -tapahtumaan LOVIISAN SEUDUN Venäjä-Seura, Östra Nylands Segelförening ja Laguna- Combi veneilynharrastajat Pietarista tekivät yhteistyötä ja järjestivät perinteiseen purjehdukseen uutta ohjelmaa, kun Small Ships Race jälleen pidettiin heinäkuun puolivälissä. Viikonlopun aikana pienten veneiden purjehdustapahtumassa oli n kävijää. Jollalla purjehdukseen ja veneisiin kävi tutustumassa sekä loviisalaisia että venäläisiä. Laguna-Combi regatan jälkeen purjehtijat kisailivat ja kiinnostuneet kokeilivat oppaan seurassa, millaista on purjehtia - moni ensimmäistä kertaa. MAARIT HÄMÄLÄINEN Road Show kutsuu! TULE keskustelemaan seuran tehtävästä ja tulevaisuudesta! Etelä-Suomessa järjestetään kaksi kaikille avointa keskustelutilaisuutta: ke Helsingissä ja ti Lappeenrannassa. Merkitse päivät kalenteriisi! Tilaisuuksien tarkemmat tiedot ilmoitamme syyskuun aikana. Tyylikäs sontikka syksyn sateisiin MYYNNISSÄ jälleen seuran hieno kokoontaitettava sateenvarjo kyrillisin aakkosin. Toimistostamme tai kotiin lähetettynä. Hinta 12 (+postimaksu). Tilaukset: paivi. karna@venajaseura.com, (09) Joulujarmarka la-su PERINTEINEN joulujarmarka tuo taas venäläiset käsityöläiset Helsinkiin! Kahvila tarjoaa borssia, piirakoita ja muita herkkuja ja kulttuuriohjelmassa tartutaan ajankohtaisiin aiheisiin. HUOM! Uusi paikka: Tornitupa, Haapaniemenkatu 7-9 B, 1. kerros Harasoo! Venäläistä kulttuuria Helsingissä KANNELTALOSTA löytyy lokakuussa iso pala Venäjää ja Suomi-Venäjä-Seura on mukana järjestelyissä. Ohjelmassa mm. Iva Nova, Oligarkh ja Jytäjyrsijät. Uutuutena venäläinen brunssi! Tutustu ohjelmaan Makumatka Pietariin LÄHDE mukaan tutustumaan Pietarin herkulliseen makumaailmaan ja ruokaostoksille värikkäille toreille. Tarjolla myös ruokakurssi. Kesto 4 pv / 3 yötä, to-su Matkustustapa juna Hotelli Moskova*** Hinta 475 /hlö SVS:n jäsenalennus 25 /hlö 3/2015 KONTAKT 9

10 osastoissa tapahtuu Laulukerho Helsingissä TIISTAISIN klo , syksyn päivämäärät ovat 15.9., 6.10., , 3.11., Paikka: Kohtaamispaikka Kasi, Vuorikatu 8 Järjestäjä: Länsi-Helsingin osasto Sputnik-matkailukerho HUIMIA tarinoita matkoista itäisille maille. Syksyn päivämäärät ovat 24.9., , ja ja aika Paikka: Kulttuurikeskus Caisa Helsingissä. Järjestäjä: Länsi-Helsingin osasto Venäjän kielen keskustelukerho Hyvinkäällä perjantaisin KESKUSTELUKERHO yhteistyössä Mosaiikin kanssa aina perjantaisin klo Paikka: Mosaiikin tilat, osoite Uudenmaankatu 5-7. Lisätiedot puh Järjestäjä: Hyvinkään osasto Retki historialliseen Turkuun la BUSSIRETKI Helsingistä Turkuun. Venäläisiä nähtävyyksiä, tutustuminen Turun linnaan, opastus ja lounas. Matkan hinta on seuran jäsenille 40 euroa ja muille 50 euroa. Ilmoittautumiset Matti Huttuselle puh / mk.huttunen@pp.inet.fi Järjestäjä: Ruoholahden osasto Syysretki Piilolammille la ULKOILUA. Osasto tarjoaa makkarat ja mehut. Lähdetään kimppakyydissä Hyvinkään rautatieasemalta klo 11. Tarjoilua varten ilmoittautumiset viimeistään pe 25.9., puh Järjestäjä: Hyvinkään osasto Anna Ahmatova -tapahtuma to klo 18 PIRJO HÄMÄLÄINEN ja Irina Pavlovskaja kertovat venäläisen runoilijan elämästä ja tuotannosta. Esitys on suomen ja venäjän kielellä. Paikka: Hyvinkään pääkirjasto Viikoilla kirjastossa on esillä näyttely Anna Ahmatova Fontankan talossa. Järjestäjä: Hyvinkään osasto Borsh polovina klo 13 JO KYMMENES tapaaminen borsh-keiton parissa, pääsymaksu 10 euroa. Järjestäjä: Kallio-Vallilan osasto Lukupiirissä Ukrainan historia ma klo 18 TUORE Ukrainan historia tarjoaa hyvän rautaisannoksen tietoa maan nykyisen tilanteen ymmärtämiseksi. Keskustelua kirjasta. Paikka: Maailman kulttuurien laitoksen Venäjä-huone, Unioninkatu 38, A-rappu, 1. krs Järjestäjä: Helsingin yliopiston Venäjä-seura Venäläisen kirjallisuuden ilta to PASILAN Kirjaston Auditoriossa. Järjestäjä: Ruoholahden osasto ITÄ-SUOMEN PIIRI Tiedustelut puh. (017) ita-suomi@venajaseura.com Osastopiknikit luonnonhelmassa Piknik Rantasalmen Kuus-Hukkalassa. Ohjelmassa oli muun muassa sieni- ja marjavisa sekä makkaranpaistoa ELOKUUSSA Itä-Suomen osastoväki tapasi toisiaan neljässä eri pikniktapaamisessa Rantasalmella, Karttulassa, Konnevedellä ja Kiihtelysvaarassa. Keskustelun aiheena oli se, miten saisimme uudistettua imagoamme ja houkuteltua nuoria jäseniä mukaan toimintaan. Uutta perspektiiviä keskusteluihin saatiin Marttojen ja Partion edustajilta, sillä molemmat organisaatiot ovat viime vuosina tehneet näyttävän imagonmuutoksen. Järvi-Suomen Partiolaisten toiminnanjohtaja Pipsa Wilhelms kertoi, että yksi Partiolaisten menestyksen salaisuuksista on oma koulutusjärjestelmä, joka heillä on ollut jo 110 vuotta. On tärkeää, että tiedetään, mikä on kenenkin tehtävä. Se ei kuitenkaan riitä, että järjestetään tapahtumia nuorille, vaan pitää saada nuoret järjestämään niitä itse. Kannattaa myös miettiä, mitä me haluamme nuorilta. Martat ovat järjestäneet viime vuosina monta onnistunutta kampanjaa. Ihmiset hullaantuvat, kun pääsevät tekemään yhdessä jotain hyvää, esim. vauvasukkakampanjassa neulottiin sukkia synnytyssairaaloihin, kertoi Rantasalmen Marttojen puheenjohtaja Anne Metsola mustassa Martat on rock -paidassaan. Mitä hyvää me voimme tehdä Venäjään liittyen? Tärkeintä on tehdä positiivisia asioita, tehdä ne hyvin ja saada näkyvyyttä kaikilla tasoilla. Venäläinen tapa- ja ruokakulttuuri kiinnostavat aina. Yhdessä tekeminen ja yhdessä oleminen ovat merkityksellisiä asioita nykypäivän yhdistystoiminnassa. Nuorten mukaan saaminen toimintaan ei ole itsestään selvyys Martoillakaan. Kun yksikin nuori jäsen saadaan mukaan, niin häntä täytyy pitää kuin kukkaa kämmenellä, sillä nuori tuo mukaan ehkä toisen nuoren ja hän kolmannen, neuvoi Metsola. TEKSTI JA KUVA: TIINA YNNILÄ 10 KONTAKT 3/2015

11 Assorti-tanssiryhmä hurmasi katsojat. Iisalmen lukion venäjänkielenopettaja Marjo Määttänen pistäytyi myös iltatorilla. Uutta ja perinteistä toimintaa Iisalmessa IISALMEN OSASTOLLA on ollut toiminnallinen alkuvuosi. Uusia aluevaltauksia ovat myös kahdesti esittelypöydän kanssa ilta- Iisalmen torilla. Osasto oli kesän aikaan olleet Venäjä -aiheinen tietovisa ja Pelmenni-stalovaja ravintolapäivänä. Molem- jokainen arpa voittaa -periaatteella. Tällätorilla ja samalla järjestettiin arpajaiset, mat tapahtumat vetivät mukaan hyvin kin tavalla osaston kassaan kilahti mukavasti rahaa. porukkaa ja mikä ilahduttavinta, seuraan vielä kuulumattomia ihmisiä. Kesäkuun lopulla Iisalmessa vieraili Varainhankintaa suoritettiin perinteisellä vastanmyynnillä juhannusaattona kaupunki Kirishistä. Osasto järjesti taidokas Assorti -tanssiryhmä ystävyys- konsertin yhteistyössä Ulmalan Nuorisoseuran kanssa, jossa myös tanssiryhmä esiintyi. Konsertissa kuultiin muun muassa Sininen huivi Salmen Laulu -sekakuoron esittämänä ja Stenka Rasin sahalla ja haitarilla soitettuna sekä nähtiin udmurtialainen tanssi Kikareiden esittämänä. Syksyn myötä käynnistyy tiistaisin järjestettävä venäjän kielen kerho Iisalmen Työväentalolla. Lokakuussa osasto järjestää yhteislauluillan, jossa lauletaan tuttuja venäläisiä lauluja suomen ja tarpeen mukaan myös venäjän kielellä. Osaston suurimpia haasteita on nuorten mukaan saaminen toimintaan. Nuorten kiinnostuksen herättämiseksi marraskuussa järjestetään rock-konsertti. Tapahtumista tiedotetaan osaston jäsenkirjeessä ja Facebook-ryhmässä. TEKSTI JA KUVAT: ASKO JULKUNEN Ravintolapäivät vetävät väkeä RAVINTOLAPÄIVIÄ on järjestetty Suomessa viiden vuoden ajan ja seura on ollut niissä jo monesti mukana. Toukokuussa järjestetyssä Ravintolapäivässä Vaajakosken Venäjä-seura, Jyväskylän Venäjä-seura sekä Jyväskylän suomalais-saksalainen yhdistys avasivat yhdessä Kakku ja Kapusta -ravintolan Jyväskylän keskustassa. Venäjä-seurat valmistivat myyntiin kaalikeittoa ja Saksa-seura huolehti jälkiruuista. Samana päivänä Savonlinnan osasto tarjoili venäläisiä herkkuja Pop-up-kahvila Vatruskassaan ja Iisalmen osasto tarjoili pelmennejä ja tattaripuuroa Pelmenni-stalovajassaan. Elokuussa järjestetyssä Ravintolapäivässä Tohmajärven osasto tarjoili mm. kaalikeittoa Café Kaivossaan ja Itä- Suomen piiri avasi toimistossaan jo viidennen kerran suositun Café Pihkovan. Tulevia l l l l l tapahtumia Vaajakosken Venäjä-seuran matka Kuopioon Tsaijuilta Mikkelin Mimosassa klo Mikkelin yliopistokeskuksessa luento: Kylmän sodan paluu klo 18 Venäläinen ilta Mikkelin Esedulla klo vaateja kenkäkeräys Vaajakosken Teollisuustalolla Petroskoin kansallinen teatteri Joensuussa klo 19 Petroskoin Kansallisen teatterin Kivikasvo-esitys Joensuun kaupunginteatterissa. Suomi-Venäjä- Seura on mukana teatterissa omalla esittelypöydällään. Liput 12/10/8. Makkaraa ja musiikkia Tuusniemellä TUUSNIEMEN ja Kaavin Venäjä-seura vietti perinteistä makkaranpaistoiltaa Vettä satoi melkein koko päivän, mutta iloksemme sade lakkasi illalla, joten saimme viettää iltaa tyynessä ja leppoisassa säässä. Iloinen yllätys oli tuusniemeläisen marjatilan emäntä Olga Kuuselan saapuminen vieraineen tapahtumaan. Vorkutasta kotoisin olevat vieraat olivatkin musiikin ammattilaisia; Mihail Terentjev (hanuristi), Anastasia Terentjeva (laulu /kapellimestari) ja Marina Druzeninskaja (laulu). Musikanttien tauolla Heino Järveläinen kertoi syksyn pikkujoulu/teatterimatkasta ja ensikesän Makkaranmatkasuunnitelmista. paistoa ja musiikkia TEKSTI JA KUVA: RISTO LAITINEN Tuusniemellä. 3/2015 KONTAKT 11

12 LÄNSI-SUOMEN PIIRI Tiedustelut puh Sini Tuomisalon kirkkokonsertit MEZZOSOPRAANO Sini Tuomisalon Hiljainen tienoo -kirkkokonserttikiertue saapuu Akaan Kylmäkosken kirkkoon su klo 15 ja Noormarkun kirkkoon ke klo 18. Ohjelmalehtinen 10. Mukana slaavilaisia tunnelmapaloja. Ylöjärven slaavilainen iltapäivä KAUPUNGINTALON Ylöjärvi-salissa la klo 15 Keijo Papinsaari & Sirpa Olkinuora yhtyeineen esittävät ikivihreitä slaavilaisia lauluja, harmonikansoittaja Arvi Saarinen laulaa ystävyydestä ja trubaduuri Tomi Leppänen esittää Bulat Okudzhavan ja Tapio Rautavaaran lauluja. Ohjelmalehtinen (sis. kahvi) 10. Tervetuloa! Järjestää Ylöjärven osasto Lakeuksilta voimaa venäjäksi VENÄJÄNKIELINEN opaskirja Voiman ja menestyksen lakeudet kertoo Etelä- Pohjanmaasta uudella tavalla. Upeasti kuvitetussa oppaassa esitellään maakunnan luontoa, nähtävyyksiä, juhlia ja harrastusmahdollisuuksia. Mukana on kiinnostavia faktoja ja satu maakunnan synnystä. 68-sivuista opasta voi lukea verkossa tai painettuna. Kirjan on koonnut ja kirjoittanut venäjäksi Tanja Marttila Etelä-Pohjanmaan matkailusta. Opas valmistui EU:n ja Etelä-Pohjanmaan liiton tuella. ELINA MANNINEN, SEINÄJOEN SEUDUN OSASTO Armoa ei, Siperiaan! HERVANNAN osasto järjestää syksyllä neljä Siperia-aiheista luentoa Hervannan Kirjaston lukusalissa (2 krs). Tilaisuudet ovat maanantaisin klo 18-20: 21.9., , 9.11 ja Sarja perehtyy Siperian rataan, suomalaiskohtaloihin Siperiassa, Jenisei-jokeen ja suomalais-ugrilaisiin Uralin tuolla puolen. SEURA juhlii lokakuista suomalaisugrilaista sukukansapäivää entistä näyttävämmin ja tapahtumia järjestetään Sugrifest tunnuksen alla eri paikkakunnilla, esimerkiksi: Porissa sukukansapäivää vietetään ensimmäistä kertaa. Tapahtuma järjestetään pe klo Satakunnan yhteisökeskuksessa (Isolinnankatu 16, Pori) Tilaisuudessa porilainen Paulina Niemi esittää perhearkistostaan elokuvan satakuntalaisista isovanhemmistaan, jotka myöhemmin työskentelivät ja elivät Karjalassa. Hän kertoo suomalaisten elämästä Venäjällä valtakulttuurin keskellä ja kuinka hänen perheensä säilytti suomalaisen identiteettinsä Karjalassa ja myöhemmin Sahalinin saarella. Seuran kulttuurisihteeri Merja Jokela kertoo suomalais-ugrilaisista kansoista Venäjällä ja kokemuksistaan sukukansojemme parissa. Illan aikana kahvitarjoilu, musiikkiohjelmaa ja aiheeseen liittyvät pienet arpajaiset. Järjestää Porin osasto Tampereella Sugrifestiä vietetään monen yhdistyksen voimin. Yksi päätapahtumista on etnoklubi pe alkaen klo 21 Vastavirta-klubilla (Pispalan valtatie 39), jossa esiintyvät tämän hetken kuumin udmurtinkielinen etnorockryhmä IB&4CR (Ivan Belosludtsev ja neljä kaveria), virolainen etnomusiikin suurnimi, vahvaääninen Maarja Nuut sekä saamelaisräppäri Ailu Valle. La Sukukansapäivä klo museokeskus Vapriikissa (Alaverstaanraitti 5). Ohjelmassa on marilaisia, unkarilaisia ja kolttasaamelaisia elokuvia, paneelikeskustelu suomalais-ugrilaisen kulttuurin uusista muodoista, työpajoja ja satuja lapsille, ruokaa ravintola Valssin buffetista. Päivän päätteeksi suomalais-ugrilaiset iltamat virolaisen Vikerkaar-kansantanssiyhtyeen ja unkarilaisen 4 for dance -tanssikvartetin johdolla. Tarkentuvat ohjelmatiedot Facebookissa: Sugrifest KONTAKT 3/2015