Käpälämäki. Erkin merkki Askel arjen tuolle puolen Käpälälaudassa FT Matti Nurminen Galápagossaarten ihmeitä Osuttiin sitä ennenkin

Koko: px
Aloita esitys sivulta:

Download "Käpälämäki. Erkin merkki Askel arjen tuolle puolen Käpälälaudassa FT Matti Nurminen Galápagossaarten ihmeitä Osuttiin sitä ennenkin"

Transkriptio

1 Käpälämäki 2 /2008 Suomen Metsästysmuseon tiedotuslehti Erkin merkki Askel arjen tuolle puolen Käpälälaudassa FT Matti Nurminen Galápagossaarten ihmeitä Osuttiin sitä ennenkin Käpälämäki 2 /2008 1

2 Käpälämäki Suomen Metsästysmuseon tiedotuslehti 2 / 2008 Päätoimittaja: Anne Uotila-Laine Toimitussihteeri: Taru Liukkonen Toimitus: Vesa Anttila, Jukka Peltonen Taitto: Henry Forssell Painopaikka: Oy Formato Print Ab, Porvoo ISSN SISÄLLYS 3 Päätoimittajalta 4 Käpälälaudassa FT Matti Nurminen 8 Galápagossaarten ihmeitä 9 Erkin merkki 11 Metsästäjä, eräkirjailija ja tutkija Ludvig Munsterhjelm 12 In memoriam Esko O. Toivonen 13 Käpälän jälkiä Metsästysmuseon kuulumisia 17 Askel arjen tuolle puolen 18 Talvikki *09 19 Trofeiden arvostelua ja palkintoja 21 Osuttiin sitä ennenkin 24 Eräkirjoja pukinkonttiin 26 Yllätä ystäväsi erähenkisellä lahjalla! Suomen Metsästysmuseo Tehtaankatu 23 A, Riihimäki (019) Avoinna Touko-elokuu ti-su Syys-huhtikuu ti-pe 9-16, la-su Maanantaisin suljettu Tammikuun suljettu Juhlapyhien poikkeukset aukioloajoissa suljettu suljettu Pitkäperjantaina suljettu avoinna 2. pääsiäispäivänä suljettu Pääsyliput Aikuiset 5 e, lapset 7-16 v. 2,5 e, lapset alle 7 v. 0 e Perhelippu 10 e, opisk., varusm., tyött., eläkel., ryhmät (väh. 20 hlö) 3,5 e, koululuokat/hlö 2,5 e Opastus 35 e NÄYTTELYTARJONTA JA TAPAHTUMAT LOPPUVUONNA GALÁPAGOSSAARTEN LUONTOA Esa Mälkösen luontokuvia NÄYTTELYT ERKIN MERKKI Exlibriksiä Erkki Tuomisen kynästä JÄGARLIFVET ÄR SÅ HÄRLIGT Eräkirjailija, metsästäjä ja tutkimusmatkailija Ludvig Munsterhjelm H-JÄRJESTÖN PIIRUSTUSKILPAILUN PARHAIMMISTOA OPTAAKAREITA JA KAATORYYPPYJÄ Riistajuomien kulttuurihistoriaa OSUTTIIN SITÄ ENNENKIN Suomen Ampumaurheiluliiton valokuvanäyttely OKSAT JA RISUT Näyttely museon puistossa FISKARS 2009 SM-PUUKKOKILPAILUN PALKITUT PUUKOT elo - syyskuu 2009 VUODEN LUONTOKUVAT ILKKA QVICKIN MAALAUKSIA TAPAHTUMAT VUONNA Talvikki 09. Koko perheen talviretkeilytapahtuma Valtakunnallinen museoviikko Kansainvälinen museopäivä Riihimäki-viikko Ase ja Kirja -tapahtuma Oravan päivä. Metsästysmuseon vuosipäivä Joulumyyjäiset Muutokset mahdollisia. Kansikuva: Matti Nurminen (edessä oikealla) oli hirvijahdissa vuonna Kuvan hirven ampui Viljo Hakala. 2 Käpälämäki 2 /2008

3 Päätoimittajalta Koko kulunut vuosi ja syksy on ollut traagisine tapahtumineen synkkää aikaa. Yleinen keskustelu on sivunnut myös Metsästysmuseon aihepiiriä, ja me olemmekin museolla seuranneet käytyä keskustelua erityisesti aselupakäytännöstä. Kokoelmien luonteesta johtuen on Metsästysmuseon turvallisuustaso aina ollut erittäin korkea. Syksyn aikana olemme edelleen tarkistaneet ja parantaneet nykyistä museoturvallisuutta, huomioiden erityisesti asiakkaat, henkilökunnan ja museokokoelmat. Tulevan toimintavuoden suunnitelmassa on uusien turvallisuusohjeiden laatiminen ja henkilökunnan kouluttaminen erilaisten uhkatilanteiden varalta. Vanha sanonta Ei vara venettä kaada pätee tässäkin tapauksessa. Ennakointi ja toimintasuunnitelmien luominen on tärkeää, vaikka paniikkiin ja pelotteluun ei ole syytä. Turun linnan ikävät taulutuhot osoittavat kuitenkin, etteivät kaikki suhtaudu museoiden kokoelmiin yhteisenä kansallisena omaisuutenamme. Maailma on muuttunut ja museoiden on huomioitava tämä omassa toiminnassaan. Metsästäjät ovat myös joutuneet tämän yleisen keskustelun myötä valokiilaan. Hätkähdyttävin oli erään psykologian dosentin lausunto, jonka mukaan metsästys ei ole normaali harrastus, ja että lasten ottaminen mukaan metsästysretkille on vastuutonta. Kyseinen lausunto osoittaa selkeästi, miten kauas moni nykyihminen on vieraantunut suomalaisesta peruskulttuurista. Metsästys nähdään vain viattomien eläinparkojen ampumisena. Samalla voisi kysyä, miten naudan jauheliha tai broilersuikaleet saadaan vapaaehtoisesti luikahtamaan siisteihin vakuumipakattuihin muovirasioihin? Maamme yli metsästäjää ovat merkittävä ryhmä. He lunastavat vuosittain metsästyskorttinsa ja ovat omalla toiminnallaan sekä yksityisesti että metsästysseurojen kautta vaikuttamassa maamme riistakantojen hoitoon ja säätelyyn. Mieleeni ei aivan heti tule muuta näin laajaa järjestäytynyttä harrastajaryhmää. Metsästyksessä on kysymys vuosituhansia vanhasta eräkulttuuriperinteestä, siitä joka ajoi varhaiset esi-isämme ravinnon perässä Pohjolan perukoille. Koko suomalaisen kulttuurin tuhatvuotinen perusta on erätaloudessa. Turkikset olivat tärkein vientiartikkeli 1600-luvun alkuun asti ja niillä oli huomattava merkitys vielä 1700-luvulla. Tärkeänä ravinnon osana riista on säilynyt halki vuosituhansien. Tänä päivänä ei metsästys ole enää elinehto, mutta on syytä muistaa, että vielä vuonna 1953 n.12% kotitalouksista ilmoitti riistan olevan perheelleen elintärkeä. Samaisessa tutkimuksessa Lapin läänin asukkaista 43% ilmoitti riistan olevan heidän ruokataloudessaan välttämättömyys. Riistasta ovat meitä jokaista edeltäneet sukupolvet ainakin osittain energiansa saaneet. Suomalaisen erähistorian tuntemus auttaa ymmärtämään myös nykypäivän metsästyskulttuuria. Tämän historian osan tallentamisvastuu on Suomen Metsästysmuseolla. Metsästäjä on myös riistanhoitaja ja luonnon ystävä, jolle luonnon säilyminen puhtaana on tärkeä asia. Monasti koko eräretken paras anti voikin olla nuotiotulen sytyttäminen ja metsän hiljaisuuden kuunteleminen. Tosiasia on myös se, että ilmeisesti esi-isiemme perintönä osa suomalaisista on ns. riistaverisiä. Eräretket vetävät puoleensa, ja jos luonto on antelias saa pyyntimies jotakin kotiin vietävääkin. Kunnioitusta luontoa kohtaan osoittaa jo kielemme ilmaisu pyytää. Luonnosta pyydetään, ei oteta. Anne Uotila-Laine Käpälämäki 2 /2008 3

4 Käpälälaudassa FT Matti Nurminen Käpälälaudassa-sarja esittelee ansioituneita eränkävijöitä sekä Metsästysmuseon vaikuttajia. Tällä kertaa vuorossa on Suomen Metsästysmuseo ry:n valtuuston pitkäaikainen puheenjohtaja Matti Nurminen. Hän on toiminut valtuuston jäsenenä ja puheenjohtajana vuodesta Metsästysmuseon hallitus nimitti Matti Nurmisen Suomen Metsästysmuseo Finlands Jaktmuseum ry:n kunniajäseneksi vuonna Aikaisemmin kunniaäseniksi on nimitetty presidentti Urho Kekkonen, ylijohtaja Tauno V. Mäki, professori C. A. Borgström, vuorineuvos Jorma Järvi, varatuomari Arvi Paloheimo, ministeri Iiro Viinanen sekä teollisuusneuvos Heikki S. Heikkilä. Pääasiallisen työuransa Matti Nurminen on tehnyt kustannusosakeyhtiö Otavassa. Eräharrastuksestaan hän kertoo seuraavassa. Metsästysharrastus alkaa useimmiten luonnossa liikkumisen ja luonnontarkkailun selvänä jatkeena. Niin minullakin. Sodan aikana ja heti sen jälkeen ei pikkupojille ollut juuri muuta luvallista ajanvietettä tarjolla kuin lukeminen ja ulkona oleilu eri muodoissaan. Keräysvietti ilmeni linnunmunakokoelman laajentamisena, pyyntivietti ahventen onkimisena ja ravustuksena. Isäni kaatui sodassa Äitini sai onneksi hallussapitoluvat isän metsästysaseisiin, jotka aluksi olivat kiinnostuksen ja hypistelyn kohteina, ja viidentoista vuoden tärkeässä iässä jo oman kantoluvan nojalla ampumaharjoittelun välineinä. Nyt nämä aseet ovat histori- oineen tallessa Metsästysmuseossa. Kotikauppalassani Keravalla oli toiminut metsästysseura jo vuodesta 1924 lähtien, aluksi Helsingin herrojen peltopyyjahtia varten jokivarren pelloilla. Isäni oli ollut sen aktiivijäsen. Ehkä osaksi hänen kohtalonsa korvaamiseksi ja osaksi ystävämme, rehtori Einari Merikallion Vuonna 1978 alkoivat hauskat villisikajahtini Puolassa. Hyvänä opastajana oli kokenut metsästäjä Erik Karlsson. 4 Käpälämäki 2 /2008

5 Hentulan hirvijahdit tapahtuvat mykistävän upeissa syksymaisemissa Heinäveden Kermajärven saarissa. suosituksella pääsin sen jäseneksi jo lukioaikana. Nuorimpana ja kynämiehenä minut määrättiin jokseenkin heti seuran sihteeriksi. Peltopyyt ja metsäkanalinnut olivat 1950-luvun puolivälissä perin vähissä. Syksyisin piti opetella sorsastamaan, sitä riistaa riitti tarjolle. Keravanjoki tulvi silloin tällöin syksyisin rantapelloille, joilta vilja ei ollut vielä korjattu, joten sorsille oli kunnon laitumet. Ne yöpyivät joessa, ja sellaisina aamuina kun hämärissä rantapensaikossa hiipimisen jälkeen kurkisti oksien lomasta, joki oli niin täynnä sorsaa, että vettä ei välistä näkynyt. Koiraa minulla ei nuorena ollut, ja myöhemminkin koiraonni on ollut perin kehno. Sorsahommissa koiraa olisin tarvinnut, sillä nouseva sorsa ammuttuna putoaa yleensä kapean joen toiselle puolelle. Niinpä kohtalona oli matalamman veden aikaan housujen riisuminen ja kahlaaminen, taikka korkealla vedellä muutaman kilometrin kiertolenkki sillan kautta toiselle puolelle. Isäni aikaan metsästäjät eivät voineet kuin haaveilla hirvijahdista ja kuunnella vanhojen salametsästäjien hurjia juttuja. Mutta taisi olla vuonna 1958, kun saimme ensimmäisen hirvenkaatoluvan ja ensimmäisen hirven, komean lapiosarven. Joka vuosi ei suinkaan lupaa hellinnyt, eikä lupahirveäkään aina saatu. Itse olin sen verran onnekas, että kohta tulee 50 vuotta täyteen ensimmäisen hirven kaatamisesta. Sen jälkeen menikin kauan seuraavaan, opiskelun, työn, perheen ja muun sellaisen haitatessa pahasti metsästämistä. Ajan mittaan metsästysalue laajeni, aluksi 1970-luvulla pohjoiseen setämiehen järjestämiin Taivalkosken matkoihin, joilla Otavan kollegat olivat mukana Irnijärven takusia tallaamassa. Oli kanakoirien lennokasta kiitoa ja pystykorvan heleää haukkua. Melko pitkään olin mieluisasti mukana myös Hentulan hirviporukassa Heinävedellä, omalaatuisessa seurakunnassa, josta Pekka Reinikka on ansiokkaasti kirjoittanut monissa riemastuttavissa kirjoissaan. Käpälämäki 2 /2008 5

6 Nätti kaurispukki Virossa. Yllytykseen olen suhtautunut metsästysasioissa melko myönteisesti. Muutamat tutut olivat käyneet Puolassa villisikajahdissa, ja he yllyttivät ottamaan yhteyttä tiettyyn insinööri Ikoseen. Kun omat asiat olivat kääntyneet rauhalliselle kantille, löysin itseni myöhäsyksyllä 1978 alan miesten joukosta laivasta matkalla Gdanskiin. Ja sikojen ampuminen alkoi käydä jetsulleen. Siihen aikaan ei kai villilihaa olisi saanut tuoda Suomeen, mutta yhtään kertaa ei kärytty mistään tullitarkastuksissa kotisatamassa. Monena jouluna oli pöydässä villisianporsaan kinkku... Kun Viro aukeni metsästysmatkailulle, oli sieltä tuliaisina villisikaa ja metsäkaurista. Vaikka ruplan vaihtokurssi oli 6 markkaa, paljon yli dollarin, niin kyllä oli riistaakin. Kannatti käydä heti alkuaikoina. Paikalliset ammattimetsästäjät olivat asiansa osaavia, ja ystävällisesti olisivat ammuttaneet vaikka joutsenia. Jahtimatkat Keski-Eurooppaan soivat mielenkiintoisia havaintoja meitä paljon vanhemmista metsästyskulttuureista. Jahtimuodot ja seremoniat ovat kehittyneet pitkän ajan kuluessa. Ennen kaikkea yleinen suhtautuminen metsästykseen näytti olevan varsin myönteistä. Seuraava laajeneminen kohdistui hyvien ystävien houkuttelemana Afrikkaan. Jo koulupoikana olin saanut käsiini muutamia tämän maanosan metsästyksestä kertovia jännittäviä kirjoja, parempia kuin Tarzanit, joten kiinnostukselle oli selvä pohja. Huonon kunnon takia en ensimmäisillä retkillä ollut pyssymiehenä, vaan kuljin perässä tarkkailijana, observerina. Sehän on verrattoman hauskaa, ei tarvitse stressaantua ampujana, vaan voi tutkia luontoa rauhassa laajemminkin. Perässäkulkijan asema on monin verroin parempi kuin luonnonpuiston autosafarin matkustajan: pääsee kävelemään oikeaan maastoon, metsään. Paikallisten jälkienseuraajien, trackereiden, ilmiömäiset taidot olivat jatkuvan hämmästelyn ja ihailun aihe. Ensimmäinen astumiseni parikymmentä vuotta sitten afrikkalaiseen metsään Zimbabwessa oli kylläkin biologille järkytys: ei yhtä ainutta tuttua kasvia näkynyt! Ja linnunlaulutkin olivat vallan vieraita. Oli pakko toimia professori Tuomikoskelta opiskeluaikaan saadun neuvon mukaan: kasvia ei tarvitse heti Välillä käytiin Etelä-Ruotsissa erään kreivi Hamiltonin sokerijuurikasmailla kanadanhanhia vähentämässä. 6 Käpälämäki 2 /2008

7 täydentää kirjastoa ja tutkia henkilöiden elämää ja aikaansaannoksia. Teosten pohjalta on ollut hauska kirjoittaa pieniä juttuja alan lehtiin. Samalla tuli tutkituksi englantilaisten metsästysaseiden historiaa ja kehitystä, josta myös olen kirjoittanut artikkeleita. Nyt näillä vuosilla metsästäminen on vähentynyt. Pitkät vaellukset ovat jääneet, eikä lyijyhaulikiellon jälkeen sorsastuskaan ole oikein maittanut. Mutta hirvijahti sopii edelleen. Omissa kesäpaikan nurkissa pienellä joukolla vaanitaan hirviä ja valkohäntäpeuroja iltaisin jahtitorneissa peltojen laiteilla. Siellä on hyvä istua ja seurailla luontoa ja sen tapahtumia hämärän lähestyessä, ihailla kaunista ruskaa ja nousevaa kuuta. Joskus saattaa joutua jotakin ampumaankin. Namibialaisen farmijahdin saalis, hirviantilooppi on saatu jo kiikkiin riippumaan. Hienon trofeen mittakaavana taitava trackerini Moses. tuntea, sille voi vaikka antaa numeron, tehdä muistiinpanoja, ja jälkeenpäin selvittää sen todellinen olemus. Hyviä käsikirjoja alkoi löytyä, ja monet komeat puut saivat oikean nimensä. Seuraavat retket suuntautuivat useimmiten Namibiaan ja Botswanaan. Vähitellen tartuin myös pyssyyn, ja seinälle ilmaantui muutamia hyviä trofeita. Omat kokemukset Afrikasta innostivat yhä enemmän hankkimaan ja tutkimaan sen metsästyshistoriaa. Afrikan metsästyksen kulta-ajasta kertova kirjallisuus koki renessanssin 1900-luvun lopulla. Aikaisemmin se oli ollut antikvaaristen kirjakauppojen harvinaisuushyllyjen tavaraa, mutta nyt monista kuuluisista teoksista alettiin ottaa uusintalaitoksia mielenkiintoisine vanhoine kuvineen. Niillä oli hyvä Vaeltaminen Afrikassa tuo Pohjolan asukkaalle unohtumattomia elämyksiä. Käpälämäki 2 /2008 7

8 Galápagossaarten ihmeitä Esa Mälkönen kuviensa äärellä. Kuva: Petri Lyy Metsästysmuseon näyttelyvuoden päättää Esa Mälkösen eksoottinen ja värikäs Galápagossaarten luontoa esittelevä valokuvanäyttely. Galápagossaaret on vuodesta 1832 Ecuadorille kuulunut 19:n saaren ja 42:n luodon muodostama tuliperäinen saariryhmä päiväntasaajalla noin tuhat kilometriä Etelä-Amerikan rannikolta länteen. Asukkaita saarilla on parikymmentä tuhatta. Saaret tunnetaan lähinnä omaperäisestä kasvi- ja eläinmaailmastaan, mm. jopa metrin mittaisista jättiläiskilpikonnista ja hurjan näköisistä merileguaaneista. Evoluutioteorian luoja Charles Darwin sai idean teoriaansa lajien synnystä vieraillessaan saarilla vuonna Hän käytti tutkimuksissaan lähinnä saarten peippolajeja esimerkkeinä evoluution uusia lajeja muokkaavasta voimasta. Nykyisin saaret ovat suosittu luontoturismikohde. Alueella vierailee vuosittain noin turistia - tosin matkailijoiden määrää on jouduttu rajoittamaan luonnon kulumisen estämiseksi. Galápagossaarista muodostettiin kansallispuisto vuonna 1959, ja UNESCOn maailmanperintölistalle alue hyväksyttiin vuonna Esa Mälkönen on kuvannut luontoa jo 40 vuoden ajan. Varhaisin menestys oli kouluaikoina saavutettu Luonto-Liiton valokuvausmestaruus 1970-luvun alussa. Arvostettuun Vuoden Luontokuva - kilpailuun hän on osallistunut jo parikymmentä kertaa, ja kunniamainintoja kilpailusta on kertynyt kymmenkunta kappaletta. Vuonna 1982 Esa oli jo voittajaehdokkaiden joukossa, ja vuonna 2006 Esan kuva Lumisade valittiin Vuoden Luontokuvaksi. Nykyisin kuvaus vie vuodessa yli 100 päivää - puolet ajasta kuluu maastossa kuvaten ja toinen puoli tietokoneen ääressä kuvia säätäen. Galápagos-näyttelyn kuvat ovat syntyneet 14:lle saarelle ulottuneen pitkän kuvausmatkan aikana. Kaikkiaan Mälkönen otti matkallaan kuvaa, joiden joukosta hän on valinnut 30 suurikokoiseksi vedostettua kuvaa tähän ensimmäiseen yksityisnäyttelyynsä. Aiemmin Esan kuvia on voinut ihailla yhteisnäyttelyissä, kuvailloissa ja kirjoissa. Näyttelyn yhteydessä järjestettiin museolla marraskuun 12. päivänä Galápagos-ilta, jossa Esa Mälkönen kertoi saarille tekemästään kuvausmatkasta ja näytti loistavia kuvia päiväntasaajan auringon alta. Synkästä syyssäästä huolimatta houkuttelivat Esan kuvat museolle peräti 75 Galápagoksesta, luonnosta ja luontokuvauksesta kiinnostunutta. Jukka Peltonen 8 Käpälämäki 2 /2008

9 Merileijonalle kelpaa rosoinen kallio yösijaksi. Kuva: Esa Mälkönen Erkin merkki Exlibriksiä Erkki Tuomisen kynästä Suomen Metsästysmuseon vuoden ensimmäisessä näyttelyssä voi tutustua helsinkiläisen monipuolisen exlibrisharrastajan Erkki Tuomisen tekemiin luontoaiheisiin exlibriksiin. Tuominen itse on luonnon erityisesti Lapin luonnon ystävä ja kulkija. Hän on tekemiensä exlibristen pieniin kuviin vanginnut monia luonnon yksityiskohtia. Jokaisella yksityiskohdalla on oma symbolinen merkityksensä ja viittaus exlibriksen omistajaan. Joku symboli voi olla helposti tulkittavissa ja joku taas vaikeasti. Pääosan tekemistään 250 exlibriksestä hän on toteuttanut tussikynällä, muutamia eri grafiikan menetelmillä. Luonto eri muodoissaan on meille Käpälämäki 2 /2008 9

10 paitsi että se on esteettisesti kaunis, ilmentää aina omistajansa persoonaa. Exlibrikseen onkin kuvallisin keinoin yleensä sisällytetty jotain omistajalleen tärkeitä asioita, kuten esimerkiksi työ, harrastuksia, mieltymyksiä tai persoonallisia piirteitä. useimmille merkittävä osa vapaaaikaamme. Siellä voi harrastaa hyvin erilaisia asioita: retkeillä, marjastaa, sienestää, kalastaa tai metsästää. Luontoa voi myös tarkkailla tai tutkia, mutta ennen kaikkea siellä voi hiljentyä ja rentoutua unohtaen arjen. Luonnon aiheet tarjoavat loppumattoman aihevalikoiman kuvata ketä tahansa meistä. Kansanperinne, uskomukset, mytologiat jne. tarjoavat myös runsaasti symbolisia merkityksiä luonnon eri ilmiöille sekä myös monille eläin- ja kasvimaailman edustajille. Exlibris eli kirjanomistajamerkki on paperille painettu pienikokoinen taideteos, jossa kuvan ja omistajan nimen lisäksi lukee latinankielinen termi ex libris. Se tarkoittaa suomennettuna, että tällä lipukkeella merkitty kirja on yksi omistajan kaikista kirjoista. Exlibris kiinnitetään yleensä kirjan sisäkanteen. Exlibris on kaunis tapa kunnioittaa omaa kirjaansa ja luoda kirjalle sen omaa historiaa. Onhan exlibris samalla kertaa osa henkilö-, kulttuuri- ja taidehistoriaa. Kuka tahansa kirjan ystävä voi teettää tai tehdä itse itselleen oman exlibriksen. Hyvä exlibris, Exlibris-ilta Metsästysmuseossa klo 19 Erkki Tuominen kertoo exlibristaiteesta. Vapaa pääsy Tervetuloa 10 Käpälämäki 2 /2008

11 Metsästäjä, eräkirjailija ja tutkija Ludvig Munsterhjelm Vaikka Ludvig Munsterhjelm ( ) julkaisikin peräti 19 kirjaa, on hänen nimensä jäänyt melko vieraaksi monille eräkirjaharrastajillekin. Yhtenä syynä tähän lienee kielimuuri - Munsterhjelmin teoksista vain kolme käännettiin suomeksi ja 1940-luvulla. Kahden viime vuosikymmenen aikana Munsterhjelmin erätarinoista on suomeksi julkaistu kaksikin kokoelmaa, Eräretkiä Hämeestä Petsamoon sekä Kadotetut paratiisit. Munsterhjelmin kirjallisena esikuvana oli lähinnä ruotsalainen Gustaf Schröder, jonka metsästäjän elämää ylistävä lause Jägarlifvet är så härligt on myös Metsästysmuseon Munsterhjelm -kevätnäyttelyn mottona. Kyseinen lause oli myös Munsterhjelmin vuonna 1909 ilmestyneen esikoiskirjan nimi. Kirjailijan toimensa ohella Munsterhjelm matkusteli laajasti ja kävi mm. Englannissa ja Yhdysvalloissa vuosina Eläintieteen opinnot yliopistossa jäivät kesken, mutta Munsterhjelm harjoitti eläintieteellistä tutkimustoimintaa mm. Tornion- ja Muonionjoen varsilla, lisähoukuttimena oikeus metsästää ja harjoittaa pyyntiä tieteellistä tutkimusta varten myös riistan rauhoitusaikana. Pohjoinen luonto otti nuoren kirjailijatutkijan valtoihinsa, ja tutkimusmatkat alkoivat suuntautua yhä kauemmaksi, mm. Sahalinille, Huippuvuorille ja Grönlantiin. Vuonna 1932 Munsterhjelm muutti vaimonsa luokse Norjaan, josta hän palasi takaisin Suomeen jatkosodan alussa. Kirjallisella alalla Munsterhjelm toimi mm. Tidskrift för Jakt och Fiske -lehden päätoimittajana ja Finlands Jakt- och Fisketidskriftin toimittajana, ja lisäksi hänen riista-aiheisia kirjoituksiaan saatiin lukea mm. Metsästys ja Kalastus -lehdestä. Monitoimimies Munsterhjelmin elämästä kertova näyttely pohjautuu suurelta osin Munsterhjelmin tyttären Fanny Rocken ja pojan Björn Munsterhjelmin museolle lahjoittamaan arkistoaineistoon, johon kuuluu mm. valokuvia, käsikirjoituksia, metsästyspäiväkirjoja sekä päiväkirjat Jäämeren ja Huippuvuorten retkeltä v Jukka Peltonen Käpälämäki 2 /

12 In memoriam Esko O. Toivonen Riihimäen Asehistoriallinen Seura Kara Arms ry:n perustajajäsen ja pitkäaikainen puheenjohtaja Esko O. Toivonen kuoli Riihimäellä Kara Arms menetti keskeisen ja asiantuntevan jäsenen ja Suomen Metsästysmuseo hyvän yhteistyökumppanin. Tieto Esko O. Toivosen kuolemasta saapui juuri tämän vuoden Ase ja Kirja -tapahtuman alla, ja se loi raskaan varjon meidän järjestäjien ylle. Museon ja Kara Arms ry:n yhteistyöllä on pitkät perinteet, ensimmäisen kerran järjestettiin yhteinen ohjelmallinen myyntitapahtuma vuonna Ennen sitä järjestettiin jo vuosina 1996 ja 1997 pienimuotoinen asealan myyntitapahtuma Eskon ja Metsästysmuseon toimesta. Esko oli koko nykyiseen muotoonsa kehittyneen tapahtuman isä, tämän moni totesikin suruviestin kuultuaan. Eskon lähtö jätti suuren tyhjän tilan koko järjestelyorganisaatiossa, vaikka hän viime vuosina olikin siirtynyt enemmän taustavaikuttajaksi. Eskon isällisen määrätietoinen, mutta lempeä ohjaus näkyi myös hänen opastaessaan seuran uutta puheenjohtajaa tehtäviinsä. Esko oli usein nähty vieras museolla, ja hänen aseasiantuntemuksensa ja perehtyneisyytensä Metsästysmuseota lähellä oleviin aihepiireihin oli korvaamattoman arvokasta. Eskon kanssa oli yhteisen Ase ja Kirja -tapahtuman järjestäminen sujuvaa; hän hoiti voimiaan säästämättä luotettavasti ja järjestelmällisesti sovitut tehtävät ja opasti meitä keltanokkia, mistä olemme hänelle kiitollisia. Nykyään aivan liian harvoin voi todeta jonkun olevan herrasmies, joka taitaa luontevasti kohteliaat käytöstavat. Esko oli herrasmies, jonka seurassa oli helppo liikkua erilaisissa tilanteissa. Enää ei Esko ulkoilulenkkinsä lomassa piipahda ystävällisesti tervehtimään museolaisia ja vaihtamaan kuulumisia. Suomen Metsästysmuseo menetti Eskon myötä tärkeän vaikuttajan ja hyvän ystävän. Eskon kanssa yhteistyötä tehneet henkilöt tulevat aina muistamaan hänet seuratoiminnan lisäksi myös Kuivasaaren museoon liittyvästä toiminnasta. Varsinkin siellä oleva 12-tuumainen rannikkotykki oli hänelle aina mieluisa puheenaihe. Esko O. Toivonen jätti sekä Kara Arms ry:n jäsenille että Metsästysmuseon henkilökunnalle ja erityisesti meille allekirjoittaneille henkisen testamentin, jonka viitoittaman yhteistyön pohjalta meidän on hyvä jatkaa. Anne Uotila-Laine museonjohtaja Suomen Metsästysmuseo Jarmo Metsola puheenjohtaja Riihimäen Asehistoriallinen Seura Kara Arms ry 12 Käpälämäki 2 /2008

13 Käpälän jälkiä Metsästyskirjastoa esittelevä näyttely sekä Eräaiheisia exlibriksiä Metsästysmuseon kokoelmista -näyttely olivat esillä Hämeenlinnan kaupunginkirjaston aulassa syyskuun ajan. Kauppalehti, Sako Oy ja Metsästysmuseo järjestivät metsästyskurssin 10. kerran museolla elokuuta. Metsästäjätutkinnon läpäisi tällä kertaa 31 osallistujaa. Mukana olivat mm. kansanedustaja Marja Tiura, Helsingin ortodoksisen seurakunnan pastori Isä Mitro sekä MTV3:n vastaava päätoimittaja Merja Ylä-Anttila. VTM arkistonhoitaja Pekka Allonen aloitti Metsästysmuseon arkiston järjestämisen ja luetteloinnin Kantapuuhun marraskuun alussa. Helmen hohtoa ja pyyntihistoriaa -näyttely on esillä Suomen ortodoksisessa kirkkomuseossa Näyttely on ensimmäinen toisen museon tuottama näyttely, joka vierailee ortodoksisessa kirkkomuseossa Kuopiossa. Näyttelyn avasi Metsästysmuseon johtaja Anne Uotila-Laine. Tilaisuudessa oli myös läsnä Korkeasti Pyhitetty Karjalan ja koko Suomen Arkkipiispa Leo. Suomen ortodoksisen kirkkomuseon johtaja Teresa Leskinen näyttelyn avajaisissa. Käpälämäki 2 /

14 Ase ja Kirja -tapahtuma järjestettiin 17. elokuuta museolla. Ohjelmassa oli perinteisesti vanhojen aseiden tunnistusta, noutajakoiranäytöksiä, aselupa-asioiden neuvontaa sekä Riihimäen Viestirykmentin ja Suomenlinnan rannikkorykmentin toiminnan esittelyä. Suomen Puukkoseura ry toi näytille Suomen parhaat puukot ja jousella ampumista oli mahdollista kokeilla Suomen Varsijousiampujien opastuksella. Riihimäen kulttuuri- ja vapaa-aikajohtaja Jari Lehtoväre kertoi väitöskirjatutkimuksensa aiheesta Asevelvollisten koulutusjärjestelmä jatkosodan aikana. Erkki Tuominen Suomen exlibrisyhdistyksestä kertoi kirjanomistajamerkkien historiasta ja niiden suunnittelusta. Sako Oy:n asetuotantoa oli esillä ja Riihimäen Sotilaskotiyhdistyksellä oli perinteisesti tarjolla hernekeittoa. Riihimäki-Sunnuntaina 7. syyskuuta Metsästysmuseoon tutustui 636 vierailijaa ja Riihimäki-päivänä 11. syyskuuta 294 kävijää. Riihimäen kaupunginkirjastossa oli lokakuun ajan esillä riihimäkeläisen luontokuvaaja Juha Mälkösen valokuvanäyttely Karua kauneutta, rehevää runsautta. Kuvat on otettu Riihimäen lähiluonnosta, Sammaliston- ja Hatlamminsuolta. Näyttely kuuluu Metsästysmuseon lainattavien näyttelyiden sarjaan. VTT, dosentti Martti Turtola esitteli teoksensa Kenraali Johan Laidoner ja Viron tasavallan tuho Ase ja Kirja -tapahtumassa. Oravanpäivä on perinteinen Metsästysmuseon vuosipäivä, jota vietettiin 17. lokakuuta. Päivä on erityisesti pienten museovierailijoiden suosiossa. Makkarat ja 14 Käpälämäki 2 /2008

15 piparkakut maistuivat lapsille nuotiotulen äärellä. Museo osallistui Suoma2008-kiertueelle Helsingissä 9. syyskuuta. Suoma on ryhmämatkoja suunnitteleville yhdistyksille ja yrityksille suunnattu Suomen ainoa valtakunnallinen matkailun myyntikiertue. Metsästysmuseo oli mukana Uudenmaan Erätulilla Myrskylässä 23. marraskuuta. Museon erätulen sytytti Metsästysmuseon valtuuston puheenjohtaja Matti Nurminen. Myyntipöydältä löytyi museomyymälän tuotteita sekä museon esitemateriaalia. Joulumyyjäiset pidettiin Suomen Metsästysmuseossa ja lasimuseossa 29. marraskuuta. Lasimuseon kanssa järjestettyjä myyjäisiä markkinoitiin yhteisvoimin. Viimevuotiseen tapaan paikalliset käsityön taitajat toivat tarjolle monenlaisia kauniita käsitöitä ja joulukoristeita. Myyntipöydiltä löytyi myös joululeivonnaisia sekä erilaisia tekstiilejä ja taidetta. Museon hyvä yhteistyökumppani Kauko Pöllänen tonttuineen järjesti ohjelmaa piha-alueelle laavun ja nuotiotulen äärellä. Joulupukki oli myyjäisten ehdoton vetonaula. Ilveksen jäljillä -näyttelyä markkinoitiin VR:n lähiliikenteen junissa näyttelyn aikana. Metsästysmuseo onnittelee syntymäpäiväänsä viettäneitä. Museon hallituksen jäsen FM Kirsti Tolvanen täytti kesällä 60 vuotta. Hänelle luovutettiin museon hopeinen ansiomerkki. Syyskuussa 75-vuotispäiviään viettivät hallituksen entinen puheenjohtaja Paavo Ruusuvuori ja hallituksen entinen jäsen Matti Jalonen. Käpälämäki 2 /

16 Metsästysmuseo saa osaltaan kiittää monipuolisista kokoelmistaan eräkulttuurimme tallentamisen arvon ymmärtäneitä lahjoittajia. Toukokuun lopulla museon taidekokoelma sai arvokkaan lisän, kun ekonomi Raimo Virtanen Vantaalta lahjoitti museolle kaksi Kaapo Rissalan ( ) öljymaalausta. Syksyisessä metsässä koirineen kulkevaa metsästäjää esittävä maalaus on vuodelta 1954, ja Pilvinen kevätpäivä -niminen työ on puolestaan vuodelta Metsästysmuseo sai lahjoituksena ennennäkemättömän ketunpyyntilaitteen. Toivo Stenroos Arrakoskelta lahjoitti monenlaisia pyyntitarvikkeita strykniinipulloista rautojen pihkauksessa käytettyihin pihkatikkuihin. Erikoisin näistä on nerokas ketunhoukutin, jonka on valmistanut V. Risula 1930-luvun alussa. Laatikossa olevan koneiston päälle laitettu valkoinen jänisjäljitelmä liikkuu narusta vetämällä edestakaisin, ja samalla paljelaite puhaltaa ilmaa houkutuseläimen kaulaan työnnetyn pillin läpi, jolloin se ääntelee hiirimäisesti. Stenroos on pitkän linjan kettumies, joka on saanut saaliikseen parisensataa kettua mm. raudoilla, jalkanarulla, myrkkysyöteillä, lippusiimapyynnillä ja jäljittämällä. Raimo ja rouva Virtanen takanaan Kaapo Rissalan maalaus Metsästäjä. Kettumies Toivo Stenroos luovuttamassa ketunpyyntilaitetta Metsästysmuseon johtaja Anne Uotila-Laineelle. 16 Käpälämäki 2 /2008

17 Askel arjen tuolle puolen Lumikenkäretki lähimaastoon voi olla ikimuistoinen, kun ajankohta on oikea ja mukana on asiantunteva opas. Viesti- ja Sähköteknisen Koulun johtaja evl, ST Jari Rantapelkonen kertoo perheensä lumonneesta kuutamoillan retkestä lumikenkäekspertti Kauko Pölläsen kanssa. Katsoimme talvisesta ikkunasta ulos. Hämärä oli hiipimässä yllemme. Näytti kuin aurinko olisi jälleen laskeutunut vaikka tiesimme, että maapallo se vain pyörii. Lumisen pellon toiselta puolen lähestyi tumma hahmo vetäen valkoista ahkiota. Naapurin Kauko sieltä asteli pihaan. Mitähän tuolla viittoilevalla luonnon ystävällämme on mielessä? Lämmintä päälle ja hirsimökistä ulos. Perheeni asteli lumen peittämään pihaan. Pakkasta oli sopivasti alle kymmenen astetta. Kauko nosteli ahkiostaan lumikenkiä, niitä tuntui olevan monen mallisia ja moneen lähtöön. 12-vuotias tyttäremme Salla muisti naapurimme keltaiset lumikengät. Vaimo ja lapset saivat matkaoppaan palveluksena lumikengät jalkaansa. Näissähän on kääntyvät nivelet, ilahduin kengistä. Lumikengille päästyämme suunnistimme läheisen metsän siimekseen. Kauko edellä, vaimo ja lapset perässä, itse pidin perää. Ensiaskeleet olivat jännittävät. Osaisimmeko kävellä? Jäisimmekö lumeen kiinni? Tummat hahmot katosivat edelläni hämärään metsään. Vaimoni Sirpa ihmetteli, kuinka kengät pitävät meidät hangen päällä, hanki ei upottanut. Heti alusta alkaen oli helppo askeltaa lumessa. Etenimme rauhaisan metsän saattelemana, kiire oli jäänyt näyttöruudun taakse. Näkymättömissä olivat metsän jänikset, ketut ja peurat, joita yleensä näimme hangilla juoksentelevan. Meitä saattelivat vain lumikenkien askeleet jonnekin, missä emme aiemmin olleet käyneet. Metsäinen rinne vaihtui aavaan peltoon. Kenkien jäljet lumessa jäivät jälkeemme. Ne heijastelivat valossa. Katsokaa kuu! Huomasimme utuisen kuutamon paisteen vasta pysähtyessämme tauolle. Liikunta oli tehnyt olomme lämpimäksi. Näimme sellaista mitä emme muutoin olisi nähneet ja tunteneet, nimittäin kuun hiljaisen ja kauniin kajastuksen. Kävelysauvat hankeen. Saimme tuntea kuinka lämmin juoma valui sisäämme. Täydensimme hiljalleen höyryävän Käpälämäki 2 /

18 kehomme lämpövarastoja tauolla. Kysyessäni myöhemmin 11-vuotiaalta tyttäreltämme Seelalta, mitä hän muisti lumikenkäreissulta, vastaus tuli nopeasti: Taskumatti. Olimme kuin turisteja ottaessamme toisistamme ja maisemasta valokuvia. Unohtumaton kuu asettui taustalle joukkomme ylle. Uskomattoman kaunis maisema löytyi talomme vierestä. Hetki ei vain jäänyt digitaalisiin arkistoihimme, vaan palaamme muistojemme hetkeen yhä vuosien jälkeen. Kimaltelevan lumen jäädessä askeliemme alle jatkoimme matkaa. Sauvat ja kengät veivät meitä lumisen pellon poikki. Tulen leimu kajasti kodasta, jossa Kaukon perhe meitä jännityksellä odotti. Mitähän naapurit olivat tunteneet? Kodassa leimuavan tulen sekä paistuvan makkaran ja paahtuvan tumman leivän kera jutustelimme kaikesta mahdollisesta. Näin jälkeenpäin kirjaillessani retkestämme huomasin, että taipaleemme oli vienyt ajatukseni täysin jonnekin muualle, arjen tuolle puolen. Matka ei ollut pitkä, vaikka aikaa olikin vierähtänyt. Kellon kysyminen ei silloin tullut edes mieleen. Kuinka läheltä voikaan löytää sellaista, mitä ei ole ennen nähnyt tai kokenut. Niinkin yksinkertainen keksintö kuin lumikengät veivät meidät siniseen hetkeen. Naapurimme halu viedä meidät jonnekin talon ulkopuolelle oli lämmin ajatus, joka sai pakkasellakin tulvimaan lisää lämpimiä ajatuksia. Mielikuvissa olimme matkanneet aivan jossain muualla. Emme olleet Lapissa, emme olleet arjessa. Olimme taivaltaneet kuin unessa, arjen tuolle puolen. Lumikengät saivat meidät etelähämäläisten kotipihojemme vierestä maailmaan, joka näyttäytyy toisenlaisena kuin sen yleensä näemme. Tiedämme nyt, että lumikenkämatkalla voi löytää ja kokea jotain mistä ei osaa haaveilla, kun maailmalle haluaa vain antautua ja yksinkertaisen askeleen rohkenee ottaa. Jari Rantapelkonen 18 Käpälämäki 2 /2008

19 Trofeiden arvostelua ja palkintoja Kansainvälisten Erämessujen yhteydessä kesäkuussa järjestettiin trofeenäyttely sekä ennen näyttelyä kolmipäiväinen koulutusohjelma, jossa arvostelun yhteydessä nuoria trofeeeksperttikokelaita koulutettiin mittaus- ja arvostelutyöhön virallisten tuomareiden valvonnassa. Opiskelijoita oli yhteensä yksitoista, suomalaisten lisäksi liettualaisia. Aikanaan heidän on otettava vastuu kotimaansa riistakantojen seurannasta ja hoidosta. Trofeiden avulla seurataan parhaiden yksilöiden laatua eläinkannassa. Vuoden 2008 trofeenäyttely järjestettiin kansainvälisen metsästys- ja riistansuojeluneuvoston (CIC) näyttelynä, jolloin mukana oli kotimaisen trofeekomitean lisäksi myös kolmen muun maan hyväksyttyjä arvostelijoita, Itävallasta, Virosta ja Liettuasta. Kansainvälisten Erämessujen näyttelyyn oli tuotu arvosteltaviksi, opetusmateriaaliksi ja Erämessujen trofeenäyttelyn tuomariston itävaltalainen puheenjohtaja, insinööri Karl Maierhofer mittaa alppikauriin sarvia. Pöydällä odottaa vuoroaan muun muassa gemssitrofeita. Oikealla Metsästäjäin Keskusjärjestön kenttäpäällikkö Ilkka Ala-Ajos. Käpälämäki 2 /

20 Sami Niinikoski opiskeli kesällä Keski-Pohjanmaan Maaseutuopiston Perhon opetusyksikössä riista-alaa. Kurssi oli osa hänen harjoitustyötään. Kuvassa hän ihastelee komeita sarvia. kutsuttuina näyttelyesineinä kaikkiaan toistasataa metsästysmuistoa. Suurimman ryhmän muodostivat kotimaiset valkohäntäpeuratrofeet. Tutkija Kaarlo Nygrén kertoo, että lajin epätyypillisestä sarvimuodosta saatiin nyt uusi Suomen ennätys. Peura oli ammuttu Nauvossa. Kaarlo Nygrénin mukaan hirvikantamme vuosia jatkunut alamäki näkyy entistä selvemmin lajin sarvitrofeissa. Valtaosa kultamitaliin yltäneistä sarvista on saatu maamme koillisosista ja itärajan tuntumasta. Metsäkauriimme kanta puolestaan jatkaa vahvaa nousuaan myös trofeilla mitattuna, vaikka ennätysmitoihin kasvaneita sarvia ei löytynytkään. Vahva karhukantamme heijastuu jokaiseen viime vuosina pidettyyn näyttelyyn. Karhunkalloja tuli arvosteltavaksi kaksi, jotka kumpikin ylsivät kultamitalin mittoihin. Suomalaisten metsästäjien mielenkiinto koko maapallon metsästettävään eläimistöön tuntuu olevan nousussa. Tämä näkyy näyttelyn eksoottisimpien lajien osastolla. Ensi kertaa näyttelyssä esillä ollut alppikauris Sveitsistä sai kultamitalin ja kroatialainen saksanhirvi hopeamitalin. Afrikkalaisten metsästystiloilta saadut trofeet sekä englantilainen muntjakki ja kazakstanilainen saiga-antilooppi jäivät mitalirajojen alle, kertoi Kaarlo Nygrén. Teksti: Pirkko Koivisto Kuvat: Juhani Honkanen Trofee eli metsästysmuisto, tulee kreikan sanasta tropaion. Se on metsästäjän muistokseen ottama saaliseläimen osa, tavallisesti sarvet, nahka tai pää. 20 Käpälämäki 2 /2008

21 Osuttiin sitä ennenkin Suomen Ampumaurheiluliiton ja Suomen Metsästysmuseon yhteistyö saa jatkoa ensi vuonna, kun museo tuottaa valokuvanäyttelyn Osuttiin sitä ennenkin. Näyttelyssä esitellään ampumaurheilun huippuhetkiä ja täysosumia vuosien varrelta. Metsästysmuseon kokoelmissa olevista Suomen Ampumaurheiluliiton valokuvista ja ampumaurheiluun liittyvistä esineistä toteutettava näyttely on esillä Metsästysmuseossa , ja kahteen eri otteeseen SLU-talossa Helsingissä vuonna Merkkitapahtuma on , kun Suomen Ampumaurheiluliitto järjestää seminaarin SLU-talossa. Metsästysmuseo sai kesällä 2008 luetteloitua Suomen Ampujainliiton kuvakokoelman. Korvaamattoman arvokkaita valokuvia on kaikkiaan vajaa tuhat. Kokoelma dokumentoi suomalaisen ampumaurheilun huippuhetkiä. Tätä valtakunnallisesti merkittävää valokuvakokoelmaa ei juuri tunneta. Nyt aineisto on digitaalisessa muodossa helposti hyödynnettävissä. Kuvia pääsee katsomaan osoitteesta: klikkaamalla yläpalkista Kuvahaku ja Rhea Wasastjerna lataa kivääriään makuuammunnassa ampumaradalla Helsingin MMkilpailuissa Malmilla v Hän oli Suomen parhaita naisampujia 1930-luvulla: v Puolan Lwowssa MM-kisoissa hän saavutti kultamerkkituloksen pienoiskiväärin makuuammunnassa 390 pisteellä. Hän oli myös ensimmäinen naissuurmestari ja saavutti ko. arvon sekä sotilas- että vapaakiväärillä. Käpälämäki 2 /

22 täysottelun hopealla Sydneyssä. Marko Kemppainen paukautti ketjuun toisen hopeisen lenkin haulikon skeetissä Ateenassa. Henri Häkkinen laukoi ensin ilmakiväärissä pronssimitalin ja Satu Mäkelä-Nummela samana päivänä haulikon trapissa kultamitalin Pekingissä. Vesa Anttila Konrad W. Huber tähtää juuri kultaa olympiahaulikko-kisassa Helsingin MMkilpailuissa v Hän edusti Suomea jo kesäolympialaisissa v (olympiahaulikko, 100 kiekkoa, hopea + joukkuepronssi) ja v (olympiahaulikko, 200 kiekkoa, 5. sija). V joukkuehaulikko-kilpailussa MM-hopea (300 kiekkoa), v MM-kulta olympiahaulikon joukkuekilpailu (300 kiekkoa) ja henkilökohtainen MM-kulta samassa lajissa, v MM-pronssi joukkuekilpailussa haulikkoammunta (300 kiekkoa). kirjoittamalla Kohdistettu haku-kohtaan Suomen Ampujainliitto (huom! Lainausmerkit). Suomen Ampumaurheiluliitto (SAL) on perustettu vuonna Se on maamme urheilutoiminnan vanhimpia ja menestyksekkäimpiä lajiliittoja ja toimii urheiluammuntaseurojen kattojärjestönä Suomessa. Urheiluammunta on ollut olympialaisten ohjelmassa Ateenan 1896 kisoista lähtien. Ensimmäinen ampumaseura, Suomen Metsästysyhdistys, perustettiin jo vuonna Hämeenlinnan Metsästysseuran 30- vuotisjuhlan yhteydessä vuonna 1906 päätettiin aloittaa maamme ampumaseurojen välinen yhteistyö pääaiheena Suomen mestaruuskilpailujen järjestäminen. Ampujainliiton nimi muutettiin Ampumaurheiluliitoksi vuonna Ampumaurheilu on ollut suomalaisten menestyslaji 2000-luvun kesäolympialaisissa. Ampumaurheilijat ovat tuoneet mitalin Sydneyn 2000, Ateenan 2004 ja Pekingin 2008 olympialaisista. Juha Hirvi aloitti mitaliketjun pienoiskiväärin MM-Vapaakiväärin voittajakolmikko: keskellä kultamitalisti Suomen Pauli Janhonen laakeriseppele päässään vierellään sveitsiläiset hopea- ja pronssimitalistit vas. Robert Bürchler ja oik. Otto Horber v MMkilpailuissa Tukholmassa. Janhonen oli voittamassa Suomelle näissä kisoissa myös MM-joukkuehopeaa vapaakiväärissä (3x40 lauk.), MM-joukkuekultaa vapaakiväärissä (40 lauk. pysty), MM-joukkuepronssi vapaakiväärissä (40 lauk. polvi), MMjoukkuepronssi vapaakiväärissä (40 lauk. makuu) sekä MM-joukkuepronssia pienoiskiväärissä(40 lauk. pysty). 22 Käpälämäki 2 /2008

23 Käpälämäki 2 /

24 Eräkirjoja pukinkonttiin Juha Jormanainen Metsästäjän käsikirja. Aseet, varusteet, huolto Gummerus, s. Metsästyskulttuuri elää Suomessa vahvana, maassamme on noin metsästäjää ja rikas luonto, jonka antimista voimme nauttia. Metsästäjän käsikirjan tekijä Juha Jormanaisen mukaan hienossa harrastuksessa on vain yksi suuri ongelma - ukkoutuminen. Nuoria toivotaan metsästysporukoihin lisää. Jormanainen on nyt kirjoittanut metsästyksestä perusoppaan, joka kertoo miksi metsästysperinnettä kannattaa vaalia ja mikä metsästämisestä tekee hienon harrastuksen. Unohtamatta itse pääasiaa, miten metsästetään. Jormanainen kertoo metsästämiseen liittyvistä perusasioista ja antaa neuvoja kiväärin, haulikon ja kaliiberin valintaan erilaisia metsästystilanteita silmällä pitäen. Kirjassa opastetaan varusteiden, metsästysasujen ja -jalkineiden valintaan sekä huoltoon liittyviä seikkoja. Hän myös paljastaa parhaimmat riistaruokavinkit resepteineen, juomasuosituksia unohtamatta. Jere Malinen & Veli-Matti Väänänen Metsästysvuosi Otava, n. 110 s. Otavan kustantama Jere Malisen ja Veli- Matti Väänäsen Metsästysvuosi-kirja kuvaa suomalaisen metsästyksen lajit kuukausien mukaan. Metsästysvuosi alkaa lain ja ikiaikaisten tottumusten mukaan kuin sadonkorjuu, elokuulta. Kirjassa liikutaan Lapin tunturiylänköjen riekkomailta Suomenlahden saariston haahkaluodoille ja Merenkurkun hyljejäiltä itärajan karhusaloille. Elokuussa suunnataan lintujahtiin, sydäntalvella jänismetsälle, huhtikuussa majavavesille ja kesällä riistapeltoa perustamaan. Metsästyskalenterin järjestystä noudattavasta kirjasta löytyvät ajankohtaiset pyyntiasiat kätevästi kuukausittain järjesteltyinä. Elämyksellinen ja kautta aikojen ensimmäinen metsästyskuvakirja avaa kiehtovan näkymän ainutlaatuiseen suomalaiseen pyyntikulttuuriin. 24 Käpälämäki 2 /2008

25 Robert E. Bieder Pieni karhukirja Ajatus Kirjat, s. Vihainen harmaakarhu ja pehmoinen halinalle harvalla eläimellä on yhtä monta persoonaa kuin karhulla. Robert Bieder avaa oven valtaisaan karhuja kuvaavaan myyttien ja tarinoiden maailmaan. Ensimmäiseksi hän tutustuttaa lukijan karhun esi-isään, pieneen koiran kokoiseen eläimeen, joka eli 25 miljoonaa vuotta sitten. Bieder kertoo koko karhuperheen kiehtovan kehitystarinan, johon kuuluvat niin sukupuuttoon kuolleet luolakarhut kuin jättiläiskarhutkin. Tarina päättyy niihin kahdeksaan karhulajiin, jotka evoluution muokkaamina ovat säilyneet meidän päiviimme saakka. Pienessä karhukirjassa käydään läpi suuri määrä alkuperäiskansojen taruja ja myyttejä karhuista ja mainitaan myös Suomessa pitkälle historialliselle ajalle jatkunut karhunpeijaisperinne sekä kalevalaiset lähteet. Eri puolilta maailmaa peräisin olevat tarinat ovat hämmästyttävän samankaltaisia ja yleensä alkuperäiskansat ovat suhtautuneet karhuun erittäin kunnioittavasti. Varhaiselta keskiajalta lähtien karhut ovat olleet myös kauppatavaraa ja ihmisen hyväksikäytön kohteena moninaisissa rooleissa: sirkuseläiminä, pehmoleluina, viihdeteollisuuden ja mainonnan pääosassa. Pieni karhukirja on erilainen ja sivistävä lukuelämys Metsän Kuninkaasta. Laulujoutsenen perintö Suomen luonnonsuojeluliitto, WSOY, s. Suomalaisen luonnonsuojeluaatteen ja -liikkeen kehityskaari on koottu näyttäväksi kirjaksi nimeltä Laulujoutsenen perintö, jonka WWF valitsi vuoden luontokirjaksi Tarinankäänteissä esiintyy yhteiskuntamme merkkihenkilöitä Topeliuksesta Kekkoseen, mutta ratkaisevimman työn ovat tehneet tavalliset luonnonystävät. Moni eläin, kasvilaji ja luontokohde olisi jo kadonnut ilman menneiden vuosikymmenten suojelijoiden peräänantamattomuutta. Suojelun apuna on käytetty välineitä siveltimestä kynään ja filmistä kettinkiin. Luonnonsuojeluliike syntyi 1800-luvulla, puolestapuhujinaan mm. tutkimusmatkailija A.E. Nordenskiöld ja kirjailija Zacharias Topelius. Venäjän valtaapitävät suhtautuivat luonnonsuojeluun epäillen, koska he arvelivat aivan oikein sen olevan osa orastavaa suomalaismielisyyttä. Talvi- ja jatkosota koettelivat kansakuntaa ja luontoa, mutta suojelun kipinä ei sammunut. Suomen luonnonsuojeluliiton nykyinen nuorisojärjestö Luonto-Liittokin perustettiin pommituksissa pimennysverhojen takana luvulla kotkien selittämätön väheneminen ja pelko Japanin elohopeakatastrofin toistumisesta Suomessa synnyttivät aivan uudenlaisen ympäristöliikkeen. Käpälämäki 2 /

26 Yllätä ystäväsi erähenkisellä lahjalla! Tuliaisiksi laadukkaat lahjat ja museon omat julkaisut. Pukinkonttiin kauniit pikarit tai taskumatti! 26 Käpälämäki 2 /2008

27 Museokaupasta mm. servetit ja pelikortit. Metsästysmuseon kauppa on avoinna museon aukioloaikoina. Tiedustelut: (019) , (019) Käpälämäki 2 /

28 28 Käpälämäki 2 /2008 Hyvää Joulua ja Onnellista Uutta Vuotta Käpälämäen lukijoille!

Suomen Metsästäjäliiton Uudenmaan piiri ry:n Tiedotuksia

Suomen Metsästäjäliiton Uudenmaan piiri ry:n Tiedotuksia Suomen Metsästäjäliiton Uudenmaan piiri ry:n Tiedotuksia Suomen Metsästäjäliiton Uudenmaan piiri ry:n jäsentiedote. Julkaisija: Piiritoimisto, osoite: Keskuskatu 12 B 12 04600 Mäntsälä Puhelin 019 -- 6871

Lisätiedot

TOIMINTAKERTOMUS VUODELTA 2001

TOIMINTAKERTOMUS VUODELTA 2001 KANKAANPÄÄM SEUDUN TYKISTÖKILTA RY 38700 KANKAANPÄÄ 15.2.2002 1 TOIMINTAKERTOMUS VUODELTA 2001 Kulunut vuosi oli kiltamme 37. Toimintavuosi SÄÄNTÖMÄÄRÄISET KOKOUKSET KILLAN HALLINTO Kevätkokous pidettiin

Lisätiedot

Liikuntalupaus. 2. Olla aktiivisesti mukana lapsemme liikunnassa. 3. Lisätä koko perheen yhteisiä liikuntahetkiä.

Liikuntalupaus. 2. Olla aktiivisesti mukana lapsemme liikunnassa. 3. Lisätä koko perheen yhteisiä liikuntahetkiä. Liikuntalupaus 1. Omassa pihassa, pyörätiellä, metsässä ja missä vielä meidän perhe liikkuu, polskuttelee, kiikkuu. 2. Olla aktiivisesti mukana lapsemme liikunnassa. 3. Lisätä koko perheen yhteisiä liikuntahetkiä.

Lisätiedot

Heippa. Jari Vanhakylä

Heippa. Jari Vanhakylä 1 2 Heippa Kevät on tullut taas siihen pisteeseen, että on aika aloitella kalastuskausi. Kohta jäät sulavat ja mm. siikaonginta kevätauringossa kutsuu. Kun kahden kilon siika on saatu vuorossa on yli kolmen

Lisätiedot

Renkajärven valokuvauskilpailu 2011 jälleen upeita kuvia!

Renkajärven valokuvauskilpailu 2011 jälleen upeita kuvia! Renkajärven valokuvauskilpailu 2011 jälleen upeita kuvia! Suojeluyhdistyksen valokuvauskilpailu järjestettiin nyt kolmannen kerran. Kilpailuaika oli 13.2.-5.6.2011. Yhdistyksen hallitus oli antanut kilpailun

Lisätiedot

Papu-sammakko seikkailee ympäri Suomea ja opettaa viittomia

Papu-sammakko seikkailee ympäri Suomea ja opettaa viittomia Papu-sammakko seikkailee ympäri Suomea ja opettaa viittomia Papu-sammakko on Kehitysvammaliiton hanke, jossa leikkimielinen pehmohahmo vie eteenpäin tärkeitä viestintä- ja tunneasioita. Sammakko matkustaa

Lisätiedot

TERVEISET TÄÄLTÄ IMATRAN POUTAPILVEN PALVELUKODISTA

TERVEISET TÄÄLTÄ IMATRAN POUTAPILVEN PALVELUKODISTA TERVEISET TÄÄLTÄ IMATRAN POUTAPILVEN PALVELUKODISTA KERROMME KULUNEEN VUODEN KUULUMISISTA JA VIIME VUODEN MIELEENPAINUVISTA TAPAHTUMISTA Talvella oli paljon pakkasta ja lunta. Paljon vaatteita päälle ja

Lisätiedot

SUOMI Graafinen ohjeistus

SUOMI Graafinen ohjeistus SUOMI ohjeistus ovellukset. inen värilogo valkoisena juhla-asussaan. värinen. inari.fi Inari on Suomen suurin kunta. Sen voimavara on mahtava luonto, josta voi olla aidosti ylpeä. Inarin helmi ja aarreaitta

Lisätiedot

2/2010. Tässä numerossa: Elämys putki. Haastatteluja. Syksyisiä kuvia. Kamera esittely. Tulevia tapahtumia..

2/2010. Tässä numerossa: Elämys putki. Haastatteluja. Syksyisiä kuvia. Kamera esittely. Tulevia tapahtumia.. 2/2010. Tässä numerossa: Elämys putki. Haastatteluja. Syksyisiä kuvia. Kamera esittely. Tulevia tapahtumia.. Pääkirjoitus. Hei vaan kaikki lukijat, tässä olisi nyt toinen numero lehdestä jolla on nyt nimikin.

Lisätiedot

LEIKIN VOIMA 16.1.2015. Milla Salonen, lastentarhanopettaja Jokiuoman päiväkoti, Vantaa Vesiheinät esiopetusryhmä

LEIKIN VOIMA 16.1.2015. Milla Salonen, lastentarhanopettaja Jokiuoman päiväkoti, Vantaa Vesiheinät esiopetusryhmä LEIKIN VOIMA 16.1.2015 Milla Salonen, lastentarhanopettaja Jokiuoman päiväkoti, Vantaa Vesiheinät esiopetusryhmä Leikkiagenttien matkat - Ryhmä on mukana Vantaan leikkipilotti- hankkeessa mukana Leikkiagentteina

Lisätiedot

Vierailulla Urho Kekkosen museossa

Vierailulla Urho Kekkosen museossa Vierailulla Urho Kekkosen museossa Teksti, kuvat ja Sari Salovaara 10.5.2012 sivu 2 / 9 Sisällys Johdanto... 3 Tamminiemen uudistukset parantavat saavutettavuutta... 4 Elämyksiä eri aistein... 5 Muita

Lisätiedot

Renkajärven valokuvauskilpailu 2010 suosio kasvaa!

Renkajärven valokuvauskilpailu 2010 suosio kasvaa! Renkajärven valokuvauskilpailu 2010 suosio kasvaa! Suojeluyhdistyksen valokuvauskilpailu järjestettiin nyt toisen kerran ja sen kilpailuaika oli 13.3.-6.6.2010. Yhdistyksen hallitus oli antanut kilpailun

Lisätiedot

LAUSEEN KIRJOITTAMINEN. Peruslause. aamu - minä - syödä muro - ja - juoda - kuuma kahvi Aamulla minä syön muroja ja juon kuumaa kahvia.

LAUSEEN KIRJOITTAMINEN. Peruslause. aamu - minä - syödä muro - ja - juoda - kuuma kahvi Aamulla minä syön muroja ja juon kuumaa kahvia. LAUSEEN KIRJOITTAMINEN Peruslause aamu - minä - syödä muro - ja - juoda - kuuma kahvi Aamulla minä syön muroja ja juon kuumaa kahvia. minä - täti - ja - setä - asua Kemi Valtakatu Minun täti ja setä asuvat

Lisätiedot

Terveisiä Imatralta Poutapilvestä!

Terveisiä Imatralta Poutapilvestä! Terveisiä Imatralta Poutapilvestä! Nyt on jo kevät. Halusimme kertoa, kuinka kulunut talvi meillä sujui. Sää on ollut vaihteleva koko talven. Tällä hetkellä meidän pihalla on aika paljon lunta. Sää oli

Lisätiedot

Harjoitusten ideat on sovellettu Bret Nicholauksen ja Paul Lowrien Ajatusleikki-kirjasta

Harjoitusten ideat on sovellettu Bret Nicholauksen ja Paul Lowrien Ajatusleikki-kirjasta Harjoitusten ideat on sovellettu Bret Nicholauksen ja Paul Lowrien Ajatusleikki-kirjasta 1. Mikä olisi jännittävin paikka, jota haluaisit tutkia? 2. Jos voisit kutsua kenet tahansa maailmassa puhumaan

Lisätiedot

Oppikirjat oman aikansa ilmentyminä

Oppikirjat oman aikansa ilmentyminä Oppikirjat oman aikansa ilmentyminä 1 2 3 SUOMEN KASVATUKSEN JA KOULUTUKSEN HISTORIAN SEURAN VUOSIKIRJA 2014 Oppikirjat oman aikansa ilmentyminä KOULU JA MENNEISYYS LII 4 ISBN 978-952-67639-4-1 (pdf) ISSN

Lisätiedot

Teksti: Johanna Ahonen Kuvat: Marjo Sundström- Pullinen ILOA VÄREISTÄ

Teksti: Johanna Ahonen Kuvat: Marjo Sundström- Pullinen ILOA VÄREISTÄ Teksti: Johanna Ahonen Kuvat: Marjo Sundström- Pullinen ILOA VÄREISTÄ Tampereen pääkirjasto Metsossa on ollut Pirkanmaan AVH -yhdistys ry:n vesivärimaalauskerhon näyttely 20.-30.10.2009, Keskiviikkomaalareista

Lisätiedot

Joka kaupungissa on oma presidentti

Joka kaupungissa on oma presidentti Kaupungissa on johtajia. Ne määrää. Johtaja soittaa ja kysyy, onko tarpeeksi hoitajia Presidentti päättää miten talot on rakennettu ja miten tää kaupunki on perustettu ja se määrää tätä kaupunkia, Niinkun

Lisätiedot

Adolf Erik Nordenskiöld

Adolf Erik Nordenskiöld P u n a i n e n r a s t i Adolf Erik Nordenskiöld Adolf Erik Nordenskiöld (1832 1901) vietti lapsuutensa Alikartanossa. Hänen isänsä Nils Gustaf Nordenskiöld oli mineralogi, kivennäistutkija. Adolf Erik

Lisätiedot

Meidän metsämme mahdollistaa meille monenlaista toimintaa. Ilman metsää, olisi jäänyt monet mukavat hetket kokematta. Meidän lähimetsämme sijaitsee

Meidän metsämme mahdollistaa meille monenlaista toimintaa. Ilman metsää, olisi jäänyt monet mukavat hetket kokematta. Meidän lähimetsämme sijaitsee Tämä metsä on meille tärkeä kilpailu Sarjassa Päiväkodit Meidän metsämme mahdollistaa meille monenlaista toimintaa. Ilman metsää, olisi jäänyt monet mukavat hetket kokematta. Meidän lähimetsämme sijaitsee

Lisätiedot

Metsähanhen metsästyksen EETTISET OHJEET

Metsähanhen metsästyksen EETTISET OHJEET Metsähanhen metsästyksen EETTISET OHJEET 2 Suomessa esiintyy kaksi metsähanhen alalajia; taigametsähanhi (Anser fabalis fabalis) ja tundrametsähanhi (Anser fabalis rossicus). Taigametsähanhi esiintyy meillä

Lisätiedot

Monikossa: talojen, koirien, sinisten huoneitten / huoneiden

Monikossa: talojen, koirien, sinisten huoneitten / huoneiden Teidän talonne on upouusi. MINKÄ? KENEN? MILLAISEN? = talon, teidän, sinisen huoneen= GENETIIVI Monikossa: talojen, koirien, sinisten huoneitten / huoneiden Genetiivi ilmaisee omistusta Laurin koira, minun

Lisätiedot

4.1 Samirin uusi puhelin

4.1 Samirin uusi puhelin 4. kappale (neljäs kappale) VÄRI T JA VAATTEET 4.1 Samirin uusi puhelin Samir: Tänään on minun syntymäpäivä. Katso, minun lahja on uusi kännykkä. Se on sedän vanha. Mohamed: Se on hieno. Sinun valkoinen

Lisätiedot

OIKARISTEN. sukuseura ry:n. Toimintakertomus vuodelta. Näkymä Halmevaaralta Kontiomäelle kuvat Sirpa Heikkinen

OIKARISTEN. sukuseura ry:n. Toimintakertomus vuodelta. Näkymä Halmevaaralta Kontiomäelle kuvat Sirpa Heikkinen OIKARISTEN sukuseura ry:n Toimintakertomus vuodelta Näkymä Halmevaaralta Kontiomäelle kuvat Sirpa Heikkinen 2011 OIKARISTEN SUKUSEURA RY TOIMINTAKERTOMUS 30.11.2011 Oikaristen 11-vuotias sukuseura toimii

Lisätiedot

Suomen Luonnonsuojelun Säätiö Naturskyddsstiftelsen i Finland luonnonsuojelua

Suomen Luonnonsuojelun Säätiö Naturskyddsstiftelsen i Finland luonnonsuojelua Suomen Luonnonsuojelun Säätiö Naturskyddsstiftelsen i Finland luonnonsuojelua tieteen ja taiteen keinoin Esite 2015. Painettu 1000 kpl kierrätyspaperille. Tekstit: Tarja Ketola. Taitto: Milla Aalto. Kuvat:

Lisätiedot

JAKSO MITEN MATKA ALKAA?

JAKSO MITEN MATKA ALKAA? Otavan asiakaspalvelu Puh. 0800 17117 asiakaspalvelu@otava.fi Tilaukset Kirjavälitys Oy Puh. 010 345 1520 Faksi 010 345 1454 kvtilaus@kirjavalitys.fi 1. painos 2015 Kati Aavikko, Satu Arjanne, Sanna Halivaara

Lisätiedot

Kinnulan humanoidi 5.2.1971.

Kinnulan humanoidi 5.2.1971. Kinnulan humanoidi 5.2.1971. Peter Aliranta yritti saada kiinni metsään laskeutuneen aluksen humanoidin, mutta tämän saapas oli liian kuuma jotta siitä olisi saanut otteen. Hän hyökkäsi kohti ufoa moottorisahan

Lisätiedot

Aidon luontoelämyksen jäljillä - vaelluskertomusten analyysia

Aidon luontoelämyksen jäljillä - vaelluskertomusten analyysia Aidon luontoelämyksen jäljillä - vaelluskertomusten analyysia Luontomatkailun tutkija Seija Tuulentie seija.tuulentie@metla.fi Elämys on... matkailu- ja markkinointitutkimuksen näkökulmasta: moniaistinen,

Lisätiedot

Sukuseuran matka Pietariin 13 16.5.2010

Sukuseuran matka Pietariin 13 16.5.2010 Sukuseuran matka Pietariin 13 16.5.2010 Ohessa olemme pyrkineet heijastamaan joitakin tapahtumia ja tunnelmia sukuseuran matkasta. Lyhyellä matkakertomuksellamme tahdomme jakaa hauskan ja antoisan matkamme

Lisätiedot

Bulevardi 12:n WSOY:n kirjamyymälään Vuojoen kartanon kesäretkestä. WSOY:n edustaja Joni Strandberg WSOY "Puutarhan aika" "Onnellinen puutarhuri"

Bulevardi 12:n WSOY:n kirjamyymälään Vuojoen kartanon kesäretkestä. WSOY:n edustaja Joni Strandberg WSOY Puutarhan aika Onnellinen puutarhuri Kirja- ja matkailta Karkasimme puutarhaan kirjojen ja matkojen pariin karkauspäivänä 29.2. Hyvissä ajoin ennen tilaisuuden alkua väkeä alkoi saapua Bulevardi 12:n WSOY:n kirjamyymälään tekemään edullisia

Lisätiedot

TOIMINTAKERTOMUS VUODELTA 2003

TOIMINTAKERTOMUS VUODELTA 2003 KANKAANPÄÄM SEUDUN TYKISTÖKILTA RY 38700 KANKAANPÄÄ 19.02.2004 1 TOIMINTAKERTOMUS VUODELTA 2003 Kulunut vuosi oli kiltamme 39. Toimintavuosi SÄÄNTÖMÄÄRÄISET KOKOUKSET KILLAN HALLINTO Kevätkokous pidettiin

Lisätiedot

Alavuden metsästysseura ry Kesäkokous 03.08.2014 klo 18:00 Alavuden metsästysseura ry:n majalla Läsnä 18 Jäsentä

Alavuden metsästysseura ry Kesäkokous 03.08.2014 klo 18:00 Alavuden metsästysseura ry:n majalla Läsnä 18 Jäsentä Alavuden metsästysseura ry Kesäkokous 03.08.2014 klo 18:00 Alavuden metsästysseura ry:n majalla Läsnä 18 Jäsentä 2. 1 Kesäkokouksen avaus: Puheenjohtaja avasi kokouksen klo: 18.00 2 Kokouksen puheenjohtajan

Lisätiedot

SUOKI TOIMINTA PASSI

SUOKI TOIMINTA PASSI I K O SU M I TO A T IN A P I SS nimi: Näitä taitoja, joita harjoittelet tässä passissa, sinä tarvitset: A Työharjoittelussa B Vapaa-aikana C Koulussa Nämä taidot kehittyvät, kun teet tehtävät huolellisesti:

Lisätiedot

Retki Panssariprikaatiin 10.5.2011

Retki Panssariprikaatiin 10.5.2011 Retki Panssariprikaatiin 10.5.2011 Retkellä oli mukana 12 senioria ja heidän seuralaistaan. Matkaan lähdettiin Tokeen bussilla Vanhalta kirkolta kello 11.00. Panssariprikaatin portilla meitä oli vastassa

Lisätiedot

Oppilaiden motivaation ja kiinnostuksen lisääminen matematiikan opiskeluun ja harrastamiseen. Pekka Peura 28.01.2012

Oppilaiden motivaation ja kiinnostuksen lisääminen matematiikan opiskeluun ja harrastamiseen. Pekka Peura 28.01.2012 Oppilaiden motivaation ja kiinnostuksen lisääminen matematiikan opiskeluun ja harrastamiseen Pekka Peura 28.01.2012 MOTIVAATIOTA JA AKTIIVISUUTTA LISÄÄVÄN OPPIMISYMPÄRISTÖN ESITTELY (lisätietoja maot.fi)

Lisätiedot

Kasnäsin kesä 2015. Leena Halonen Åse Hensbo Tiina Hölli Taina Kurtze Raija Marttinen Jaana Tuomisto

Kasnäsin kesä 2015. Leena Halonen Åse Hensbo Tiina Hölli Taina Kurtze Raija Marttinen Jaana Tuomisto N ä y t t e l y t i e d o t e J u l k a i s u v a p a a 1-6 Kasnäsin kesä 2015 Leena Halonen: Itää, kasvaa, kukkii 2014, tempera, öljy kankaalle, 80 x 90 Leena Halonen Åse Hensbo Tiina Hölli Taina Kurtze

Lisätiedot

Sykleissä mennään tiedotuksessakin olet tarkkana

Sykleissä mennään tiedotuksessakin olet tarkkana Sykleissä mennään tiedotuksessakin olet tarkkana Keväällä tapahtuu paljon (touko-kesäkuu) Heinäkuussa hiljenee vaikka kv-kisoja ympäri maailmaa- nyt olisi tiedottamisen paikka Elokuussa jälleen tahti kiihtyy

Lisätiedot

EDUSKUNTAVAALI-ANAGRAMMIT

EDUSKUNTAVAALI-ANAGRAMMIT VAHVIKE 1 / 5 Yleistä anagrammeista Anagrammi tarkoittaa sanaa tai lausetta, joka koostuu samoista kirjaimista kuin joku toinen sana tai lause. Anagrammeja on helppo muodostaa verkkosivulla http://www.arrak.fi/fi/ag.

Lisätiedot

MILLOIN PARTITIIVIA KÄYTETÄÄN? 1. NEGATIIVINEN LAUSE o Minulla ei ole autoa. o Lauralla ei ole työtä. o En osta uutta kännykkää.

MILLOIN PARTITIIVIA KÄYTETÄÄN? 1. NEGATIIVINEN LAUSE o Minulla ei ole autoa. o Lauralla ei ole työtä. o En osta uutta kännykkää. MILLOIN PARTITIIVIA KÄYTETÄÄN? 1. NEGATIIVINEN LAUSE o Minulla ei ole autoa. o Lauralla ei ole työtä. o En osta uutta kännykkää. 2. NUMERO (EI 1) + PARTITIIVI o Minulla on kaksi autoa. o Kadulla seisoo

Lisätiedot

Raportti Turun Seudun Luonnonvalokuvaajien toiminnasta Itämeri haasteessa:

Raportti Turun Seudun Luonnonvalokuvaajien toiminnasta Itämeri haasteessa: Turun Seudun Luonnonvalokuvaajat r.y. Raportti Turun Seudun Luonnonvalokuvaajien toiminnasta Itämeri haasteessa: Helsingin ja Turun kaupunkien esittämä haaste toimiin Itämeren tilan parantamiseksi: Tietoisuuden

Lisätiedot

AJANILMAISUT AJAN ILMAISUT KOULUTUSKESKUS SALPAUS MODUULI 3

AJANILMAISUT AJAN ILMAISUT KOULUTUSKESKUS SALPAUS MODUULI 3 AJAN ILMAISUT AJAN ILMAISUT 1. PÄIVÄ, VIIKONPÄIVÄ 2. VUOROKAUDENAIKA 3. VIIKKO 4. KUUKAUSI 5. VUOSI 6. VUOSIKYMMEN, VUOSISATA, VUOSITUHAT 7. VUODENAIKA 8. JUHLAPÄIVÄT MILLOIN? 1. 2. 3. 4. maanantai, tiistai,

Lisätiedot

Hämeenlinna 19. lokakuuta 2012. Solaris-lomalla Kajaanissa 10.-15.9.2012

Hämeenlinna 19. lokakuuta 2012. Solaris-lomalla Kajaanissa 10.-15.9.2012 Hämeenlinna 19. lokakuuta 2012 Solaris-lomalla Kajaanissa 10.-15.9.2012 28 eläkeläisopettajaa (osa ystäviä) oli liikunnallisella virkistyslomalla Hotelli Kajaanissa. Matkat taitettiin rautateitse, invavaunut

Lisätiedot

Koripallomuseosta Koripalloperinnekeskus

Koripallomuseosta Koripalloperinnekeskus Koripallomuseosta Koripalloperinnekeskus Jari Toivonen, Projektipäällikkö Koripallomuseo-projekti käynnistyi Kotkassa vuonna 2008 tavoitteena luoda pysyvä, valtakunnallinen, koripalloon liittyvä erikoismuseo.

Lisätiedot

Tekninen ja ympäristötoimiala

Tekninen ja ympäristötoimiala Lahden seudun ympäristöpalvelut Tekninen ja ympäristötoimiala 6.11.2006 24.11. alkaa kaamos. Aurinko painuu alas Suomen pohjoisimmassa kolkassa, Nuorgamissa noustakseen seuraavan kerran taivaanrantaan

Lisätiedot

Kajaanin Planeetan jäsenlehti Nro 2/201 0

Kajaanin Planeetan jäsenlehti Nro 2/201 0 Kaanin Planeetan jäsenlehti Nro 2/201 0 Tähtitieteellinen yhdistys Kaanin Planeetta ry Julkaisi: Kaanin Planeetta ry Päätoimitta: Jari J.S. Heikkinen Ilmestyminen: Kolme numeroa vuodessa (huhtikuu, elokuu,

Lisätiedot

TEE OIKEIN. Minun naapuri on (rikas) kuin minä. Hänellä on (iso) asunto ja (hieno) auto.

TEE OIKEIN. Minun naapuri on (rikas) kuin minä. Hänellä on (iso) asunto ja (hieno) auto. TEE OIKEIN Kumpi on (suuri), Rovaniemi vai Ylitornio? Tämä talo on paljon (valoisa) kuin teidän vanha talo. Pusero on (halpa) kuin takki. Tämä tehtävä on vähän (helppo) kuin tuo. Minä olen (pitkä) kuin

Lisätiedot

UUTISIA JA KISASIJOITUKSIA VUOSILTA 2004-2005 JOULUKUU 2005. Parketti vietti joulujuhlaa (13.12.2005) Järjestötalolla Katso kuvia joulujuhlasta

UUTISIA JA KISASIJOITUKSIA VUOSILTA 2004-2005 JOULUKUU 2005. Parketti vietti joulujuhlaa (13.12.2005) Järjestötalolla Katso kuvia joulujuhlasta UUTISIA JA KISASIJOITUKSIA VUOSILTA 2004-2005 JOULUKUU 2005 Parketti vietti joulujuhlaa (13.12.2005) Järjestötalolla Katso kuvia joulujuhlasta Tanssiesitysten lomassa suoritettiin menestyksekkäästi F-katselmus

Lisätiedot

Kokeileva painanta ja värjäys

Kokeileva painanta ja värjäys Kokeileva painanta ja värjäys Elämys vastakarvaan Tekstiiliteosnäyttely 2012 Johanna Hytönen Mistä on kyse Saimme itse vaikuttaa kurssin sisältöön ja toiveenamme olikin tehdä taidetekstiilejä. Saimme idean

Lisätiedot

TUUSULAN SENIORIT RY:N TIEDOTE SENIORIT TALVI-KEVÄT 2016 TAPAHTUMAKALENTERI

TUUSULAN SENIORIT RY:N TIEDOTE SENIORIT TALVI-KEVÄT 2016 TAPAHTUMAKALENTERI TUUSULAN SENIORIT RY:N TIEDOTE SENIORIT TALVI-KEVÄT 2016 TAPAHTUMAKALENTERI vko 1 2 3 4 5 6 7 8 9 10 11 7.1. 12.1. 21.1. 26.1. 4.2. 9.2. 18.2. 23.2. 3.3. 8.3. 16.3. 14.1. 28.1. 9. -10.2. 25.2. 10.3. 17.3.

Lisätiedot

AIKA 18.12.2001 kello 16.30. Ala-Ounasjoen Erästäjien toimitalo

AIKA 18.12.2001 kello 16.30. Ala-Ounasjoen Erästäjien toimitalo ROVANIEMEN SEUDUN Kokouspäivämäärä 18.12.2001 RIISTANHOITOYHDISTYS JOHTOKUNTA PÖYTÄKIRJA AIKA 18.12.2001 kello 16.30 PAIKKA SAAPUVILLA Ala-Ounasjoen Erästäjien toimitalo Hannu Lukkarila Pentti Hyvärinen

Lisätiedot

Matkatyö vie miestä. Miehet matkustavat, vaimot tukevat

Matkatyö vie miestä. Miehet matkustavat, vaimot tukevat Matkatyö vie miestä 5.4.2001 07:05 Tietotekniikka on helpottanut kokousten valmistelua, mutta tapaaminen on silti arvossaan. Yhä useampi suomalainen tekee töitä lentokoneessa tai hotellihuoneessa. Matkatyötä

Lisätiedot

VERBI + VERBI - LAUSE. -maan/-mään, -massa/-mässä, -masta/-mästä

VERBI + VERBI - LAUSE. -maan/-mään, -massa/-mässä, -masta/-mästä VERBI + VERBI - LAUSE -maan/-mään, -massa/-mässä, -masta/-mästä -maan/-mään, -massa/-mässä, -masta/-mästä MIHIN LIIA MENEE? LIIA MENEE RAVINTOLAAN SYÖMÄÄN. MISSÄ LIIA ON? LIIA ON RAVINTOLASSA SYÖMÄSSÄ.

Lisätiedot

Venäjän Kontupohjan ja Petroskoin vierailu ja kirjastoseminaari 12.-16.5.

Venäjän Kontupohjan ja Petroskoin vierailu ja kirjastoseminaari 12.-16.5. 2013 Venäjän Kontupohjan ja Petroskoin vierailu ja kirjastoseminaari 12.-16.5. Liisa BenHenia, Eija Kämäräinen, Pirkko Lindberg, Raija Seppänen, Ari Koistinen, Jarkko Oinonen AVI ELY 10.6.2013 Lähiyhteistyön

Lisätiedot

Arkipäivä kielen kehittäjänä

Arkipäivä kielen kehittäjänä Arkipäivä kielen kehittäjänä Päivi Homanen 18.3.2013 Jyväskylä Ajatusta arkeen se on siinä! Päivä täyttyy lukemattomista tilanteista, joissa voi harjoittaa lapsen kieltä ja kuuloa. Joka päivä Syödään Puetaan

Lisätiedot

Hirvijohtajien koulutus 2011

Hirvijohtajien koulutus 2011 Hirvijohtajien koulutus 2011 Suomen riistakeskus Lappi Kemijärvi 19.9.2011 21.9.2011 Suomen riistakeskus 1 Metsästyksenjohtajan tehtävät (Ma 23 ) 1. Suunnitella käytännön metsästystapahtumat Passitus,

Lisätiedot

TOIMINTA PEVA PASSI. nimi:

TOIMINTA PEVA PASSI. nimi: PEVA TOIMINTA nimi: PASSI Näitä taitoja, joita harjoittelet tässä passissa, sinä tarvitset: A Työharjoittelussa B Vapaa-aikana C Koulussa Nämä taidot kehittyvät, kun teet tehtävät huolellisesti: 1. Opiskelutaidot

Lisätiedot

Ympäristöetsiväohjaaja -työpaja. Ympäristökasvatuspäivät Helsingissä 7.10.2010

Ympäristöetsiväohjaaja -työpaja. Ympäristökasvatuspäivät Helsingissä 7.10.2010 Ympäristöetsiväohjaaja -työpaja Ympäristökasvatuspäivät Helsingissä 7.10.2010 Tervetuloa! Luonto-Liiton pikaesittely Ympäristöetsivätoiminnan esittely Tutustumme kirjaan: Mystisen liskon etsijät - luontotehtäviä

Lisätiedot

1. Helppo ja hauska pöytäteatteri

1. Helppo ja hauska pöytäteatteri 1. Helppo ja hauska pöytäteatteri Nukketeatteri inspiroi ja rikastuttaa niin lasten kuin aikuisten mielikuvitusta. Pöytäteatteri on yksi nukketeatterin muoto. Pöytäteatteria esitetään sananmukaisesti pöydän

Lisätiedot

3. kappale (kolmas kappale) AI KA

3. kappale (kolmas kappale) AI KA 3. kappale (kolmas kappale) AI KA 3.1. Kellonajat: Mitä kello on? Kello on yksi. Kello on tasan yksi. Kello on kaksikymmentä minuuttia vaille kaksi. Kello on kymmenen minuuttia yli yksi. Kello on kymmenen

Lisätiedot

Toiminnan arviointikysely lasten vanhemmille - Espoon Suunta

Toiminnan arviointikysely lasten vanhemmille - Espoon Suunta Toiminnan arviointikysely lasten vanhemmille - Espoon Suunta 1. Joukkue / ryhmä, jossa lapsi on mukana - egroupjr - Villihiiret - Karttaketut (aloittelijat) - Karttaketut - Karttaketut aloittelevat - Karttaketut

Lisätiedot

M.J. Metsola. Taimentukka. Perämeren makuisia runoja vanhemmuudesta ja sukujen polvista

M.J. Metsola. Taimentukka. Perämeren makuisia runoja vanhemmuudesta ja sukujen polvista M.J. Metsola Taimentukka Perämeren makuisia runoja vanhemmuudesta ja sukujen polvista Taimentukka Mikko Juhana Metsola Ulkoasu: R. Penttinen Kustantaja: Mediapinta, 2010 ISBN 978-952-235-264-4 Auringossa

Lisätiedot

Copylefted = saa monistaa ja jakaa vapaasti. Oppitunti 11- Adjektiivien taivutus Audio osa 1. kaunis - ruma

Copylefted = saa monistaa ja jakaa vapaasti. Oppitunti 11- Adjektiivien taivutus Audio osa 1. kaunis - ruma 1 Oppitunti 11- Adjektiivien taivutus Audio osa 1 kaunis - ruma kaunis joutsen ruma olio = ruma otus kaunis puutalo Suomessa on paljon kauniita puutaloja. ruma olio Oliolla on yksi silmä. Olio on sininen.

Lisätiedot

Televisiossa jaetaan torstaisin rahaa julkkiksille Speden

Televisiossa jaetaan torstaisin rahaa julkkiksille Speden Kymppitonni Televisiossa jaetaan torstaisin rahaa julkkiksille Speden ideoimassa ohjelmassa Kymppitonni. Vastaamalla oikein muutamaan tyhmään kysymykseen voi rikastua useita tuhansia markkoja. Kyllä rahantulo

Lisätiedot

Suomen Metsästäjäliiton Uudenmaan piiri ry:n Jäsentiedotuksia

Suomen Metsästäjäliiton Uudenmaan piiri ry:n Jäsentiedotuksia Suomen Metsästäjäliiton Uudenmaan piiri ry:n Jäsentiedotuksia Suomen Metsästäjäliiton Uudenmaan piiri ry Julkaisija: Piiritoimisto Osoite: Keskuskatu 12 B 12 04600 MÄNTSÄLÄ Puhelin: 019 6871 300 E-Mail:

Lisätiedot

Kun isä jää kotiin. Teksti: Liisi Jukka Kuvat: Iida Vainionpää

Kun isä jää kotiin. Teksti: Liisi Jukka Kuvat: Iida Vainionpää Teksti: Liisi Jukka Kuvat: Iida Vainionpää Kun isä jää kotiin Mikko Ratia, 32, istuu rennosti olohuoneen tuolilla, samalla kun hänen tyttärensä Kerttu seisoo tuolista tukea ottaen samaisessa huoneessa.

Lisätiedot

lehtipajaan! Opettajan aineisto

lehtipajaan! Opettajan aineisto Tervetuloa lehtipajaan! Opettajan aineisto Opettajalle Ennen kuin ryhdyt lehtipajaan lue myös oppilaan aineisto Lehtipaja on tarkoitettu tt 3.-6.-luokkalaisille l ill Voit käyttää aineistoa myös 1.-2.-luokkalaisille,

Lisätiedot

SUBSTANTIIVIT 1/6. juttu. joukkue. vaali. kaupunki. syy. alku. kokous. asukas. tapaus. kysymys. lapsi. kauppa. pankki. miljoona. keskiviikko.

SUBSTANTIIVIT 1/6. juttu. joukkue. vaali. kaupunki. syy. alku. kokous. asukas. tapaus. kysymys. lapsi. kauppa. pankki. miljoona. keskiviikko. SUBSTANTIIVIT 1/6 juttu joukkue vaali kaupunki syy alku kokous asukas tapaus kysymys lapsi kauppa pankki miljoona keskiviikko käsi loppu pelaaja voitto pääministeri päivä tutkimus äiti kirja SUBSTANTIIVIT

Lisätiedot

Jokainen voi suunnistaa omalla tasollaan. Jokainen voi suunnistaa omalla tasollaan. Suunnistaja huomioi kanssaharrastajat ja ympäristön

Jokainen voi suunnistaa omalla tasollaan. Jokainen voi suunnistaa omalla tasollaan. Suunnistaja huomioi kanssaharrastajat ja ympäristön Jokainen voi suunnistaa omalla tasollaan 1A Jokainen voi suunnistaa omalla tasollaan 1B Jokaisella lapsella, nuorella ja aikuisella on mahdollisuus suunnistaa kilpailuissa ja kuntorasteilla omalla tasollaan.

Lisätiedot

Savukoski 8.-9.10.2011 Järjestäjä Rovaseudun Pystykorvakerho ry. http://www.rovapystis.net

Savukoski 8.-9.10.2011 Järjestäjä Rovaseudun Pystykorvakerho ry. http://www.rovapystis.net Kuva: Juha Pitkäniemi Savukoski 8.-9.10.2011 Järjestäjä Rovaseudun Pystykorvakerho ry. http://www.rovapystis.net Tervetuloa pohjanlohkon valintakokeeseen Savukoskelle Kuluvasta syksystä on muodostumassa

Lisätiedot

Maaseutuasiakas vastaava-hanke (Masva-hanke) Maaseutuyritykset tutuksi! tapahtumien raportti

Maaseutuasiakas vastaava-hanke (Masva-hanke) Maaseutuyritykset tutuksi! tapahtumien raportti Maaseutuasiakas vastaava-hanke (Masva-hanke) Maaseutuyritykset tutuksi! tapahtumien raportti Maaseutuyritykset tutuksi-kiertue Kalajoen kaupungin hallinnoima Masva-hanke järjesti marraskuun aikana viiden

Lisätiedot

NÄKÖISLEHTI. Esittelemme tekemiämme LEHTIÄ JA KIRJOJA KUVASARJA NÄKÖISLEHDESSÄ VIDEO NÄKÖISLEHDESSÄ. Mielenkiintoiset SUORALINKIT

NÄKÖISLEHTI. Esittelemme tekemiämme LEHTIÄ JA KIRJOJA KUVASARJA NÄKÖISLEHDESSÄ VIDEO NÄKÖISLEHDESSÄ. Mielenkiintoiset SUORALINKIT NÄKÖISLEHTI Esittelemme tekemiämme LEHTIÄ JA KIRJOJA KUVASARJA NÄKÖISLEHDESSÄ VIDEO NÄKÖISLEHDESSÄ Mielenkiintoiset SUORALINKIT MATKAKOHDE: BURG ELZ Kerpenin lähellä MUISTOJEN SPA VALMIS PAINETTAVAKSI!

Lisätiedot

Nimeni on. Tänään on (pvm). Kellonaika. Haastateltavana on. Haastattelu tapahtuu VSSHP:n lasten ja nuorten oikeuspsykiatrian tutkimusyksikössä.

Nimeni on. Tänään on (pvm). Kellonaika. Haastateltavana on. Haastattelu tapahtuu VSSHP:n lasten ja nuorten oikeuspsykiatrian tutkimusyksikössä. 1 Lapsen nimi: Ikä: Haastattelija: PVM: ALKUNAUHOITUS Nimeni on. Tänään on (pvm). Kellonaika. Haastateltavana on. Haastattelu tapahtuu VSSHP:n lasten ja nuorten oikeuspsykiatrian tutkimusyksikössä. OSA

Lisätiedot

SANATYYPIT JA VARTALOT

SANATYYPIT JA VARTALOT SANATYYPIT JA VARTALOT nominatiivi Kuka? Mikä? Millainen? t-monikko Ketkä? Mitkä? Millaiset? vartalo genetiivi Kenen? Minkä? Millaisen? opiskelija opiskelijat opiskelija- opiskelijan pöytä pöydät pöydä-

Lisätiedot

HENKISTÄ TASAPAINOILUA

HENKISTÄ TASAPAINOILUA HENKISTÄ TASAPAINOILUA www.tasapainoa.fi TASAPAINOA! Kaiken ei tarvitse olla täydellisesti, itse asiassa kaikki ei koskaan ole täydellisesti. Tässä diasarjassa käydään läpi asioita, jotka vaikuttavat siihen,

Lisätiedot

vauhtiveneet Poker Run keräsi POKER RUN 2012

vauhtiveneet Poker Run keräsi POKER RUN 2012 Poker Run keräsi vauhtiveneet Hankoon T e k s T i V e s a L e p p ä L k u V a T J u k k a p a k a r i n e n Yksi Suomen suurimmista moottorivenetapahtumista keräsi jälleen vauhtiveneet Hankoon elokuun

Lisätiedot

PERÄ-UURASTEN METSÄSTYSSEURA RY. Perä-Uurasten MS ry:n kesäkokouksen pöytäkirja. 14.8.2015 klo 19.00 Hukkapenkka Kivimäentie 248, Kotala

PERÄ-UURASTEN METSÄSTYSSEURA RY. Perä-Uurasten MS ry:n kesäkokouksen pöytäkirja. 14.8.2015 klo 19.00 Hukkapenkka Kivimäentie 248, Kotala PERÄ-UURASTEN METSÄSTYSSEURA RY Perä-Uurasten MS ry:n kesäkokouksen pöytäkirja 14.8.2015 klo 19.00 Hukkapenkka Kivimäentie 248, Kotala 1 Kokouksen avaus. Seuran puheenjohtaja Ari Tapanainen avasi kokouksen

Lisätiedot

VERBI + TOINEN VERBI = VERBIKETJU

VERBI + TOINEN VERBI = VERBIKETJU VERBI + TOINEN VERBI = VERBIKETJU 1. Apuverbi vaatii seuraavan verbin määrämuotoon. Lisää verbi luettelosta ja taivuta se oikeaan muotoon. Voimme Me haluamme Uskallatteko te? Gurli-täti ei tahdo Et kai

Lisätiedot

Suomalainen Klubi 26.1.2015. Jukka Heikkilä

Suomalainen Klubi 26.1.2015. Jukka Heikkilä Suomalainen Klubi 26.1.2015 Jukka Heikkilä 1 Perustettu 18.1.1944 nimellä Sotamuistoyhdistys ry. V. 1949 Sotamuseoseura ry. V. 1957 Sotahistoriallinen Seura ry. > sotahistoriallinen yleisseura Vuonna 2004

Lisätiedot

Saimaan sampanjabaari

Saimaan sampanjabaari e l l a m o l Kesä nnaan Savonli Saimaan sampanjabaari Sisällys Pääkirjoitus Minulle paras hetki Savonlinnan alkukesässä on se, kun keskustan lukuisat terassiravintolat avaavat pitkän talven jälkeen ovensa.

Lisätiedot

Vapaaehtoistoiminta: Vire Koti Martinlähde ja Sinivuokko

Vapaaehtoistoiminta: Vire Koti Martinlähde ja Sinivuokko Vapaaehtoistoiminta: Vire Koti Martinlähde ja Sinivuokko Marjo Virkkunen palvelutalon johtaja Onnellinen elämä syntyy välittämisestä ja kuuntelemisesta. Yhdessä olemisesta ja tekemisestä Alkoi Vire Koti

Lisätiedot

SUOMEN LASIMUSEON YSTÄVÄT RY TOIMINTAKERTOMUS 2014

SUOMEN LASIMUSEON YSTÄVÄT RY TOIMINTAKERTOMUS 2014 SUOMEN LASIMUSEON YSTÄVÄT RY TOIMINTAKERTOMUS 2014 Yleistä Yhdistyksen toiminnassa vuosi 2014 oli 29 toimintavuosi. Yhdistyksen toiminta keskittyi vuoden 2014 aikana perinteisten tapahtumien eli Lasipäivän,

Lisätiedot

Sävel Oskar Merikanto Sanat Pekka Ervast

Sävel Oskar Merikanto Sanat Pekka Ervast Sävel Oskar Merikanto Sanat Pekka Ervast KUOLEMAN KUNNIAKSI Pekka Ervast Oskar Merikanto Teoksen taustaa Tukholman kongressi 1913 ja Oskar Merikanto. Kuten lukijamme tietävät, pidetään ensi kesänä Tukholmassa

Lisätiedot

DIANA NYMAN Tulisieluinen romanitar Jo lapsena Diana Nyman sai kokea syrjinnän aiheuttamaa ulkopuolisuutta. Göteborgin Romanineuvoston jäsenenä hän tekee kaikkensa, jotta tulevat sukupolvet välttyisivät

Lisätiedot

NUORMAA RUOTSALAINEN (SUKU) Arkistoluettelo

NUORMAA RUOTSALAINEN (SUKU) Arkistoluettelo NUORMAA RUOTSALAINEN (SUKU) Arkistoluettelo SISÄLLYSLUETTELO A Kirjeenvaihto Aa Severi Nuormaahan liittyvä kirjeenvaihto 1 Ab Sirkka Ruotsalaisen kirjeenvaihto 2 Ac Jouko Ruotsalaisen kirjeenvaihto 3 Ad

Lisätiedot

Helinä Rautavaaran museo. Selkokielinen opas museon naamioista

Helinä Rautavaaran museo. Selkokielinen opas museon naamioista Helinä Rautavaaran museo Selkokielinen opas museon naamioista 2 Helinä Rautavaaran museo esittelee erilaisia kulttuureja Helinä Rautavaaran museossa voi tutustua erilaisiin kulttuureihin ja uskontoihin.

Lisätiedot

Mannerheimin Kiinan-reitin ratsastanut Tony Ilmoni pääsi kokeilemaan maisemaratsastusta läntisellä Uudellamaalla.

Mannerheimin Kiinan-reitin ratsastanut Tony Ilmoni pääsi kokeilemaan maisemaratsastusta läntisellä Uudellamaalla. HIPPOS Nro 8/2010 Melkein paratiisissa Mannerheimin Kiinan-reitin ratsastanut Tony Ilmoni pääsi kokeilemaan maisemaratsastusta läntisellä Uudellamaalla. Teksti ja kuvat TONY ILMONI Snappertuna 90 kilometrin

Lisätiedot

SUOMEN METSÄSTÄJÄLIITON SUUR-SAVON PIIRI RY Maaherrankatu 30 50100 Mikkeli puh.015 214244, 045 1209113 suursavon.piiri@gmail.com

SUOMEN METSÄSTÄJÄLIITON SUUR-SAVON PIIRI RY Maaherrankatu 30 50100 Mikkeli puh.015 214244, 045 1209113 suursavon.piiri@gmail.com SUOMEN METSÄSTÄJÄLIITON SUUR-SAVON PIIRI RY Maaherrankatu 30 50100 Mikkeli puh.015 214244, 045 1209113 suursavon.piiri@gmail.com Arvoisat seurat ja seurueet! Metsästys on upea harrastus Suomessa ja erityisesti

Lisätiedot

Suomi toisena kielenä tehtäviä 2.-4. -luokkalaisille: Iso vai pieni alkukirjain? Essi Järvelä/Nummen koulu/turku. 1. Kirjoita sanat oikein: turku

Suomi toisena kielenä tehtäviä 2.-4. -luokkalaisille: Iso vai pieni alkukirjain? Essi Järvelä/Nummen koulu/turku. 1. Kirjoita sanat oikein: turku Iso vai pieni alkukirjain? Essi Järvelä/Nummen koulu/turku Iso alkukirjain seuraaviin: nimet, maat, kaupungit Pieni alkukirjain seuraaviin: viikonpäivät, kielet, kuukaudet 1. Kirjoita sanat oikein: turku

Lisätiedot

Lasinkeräilijän Blogi

Lasinkeräilijän Blogi Sivu 1/8 Jaa muille Ilmoita väärinkäytöstä Seuraava blogi» Luo blogi Kirjaudu sisään Lasinkeräilijän Blogi Etusivu Lasinkeräilijän linkit Avainsanat INFO Lasinkeräilijän kalenteri SUNNUNTAI, 22. HUHTIKUUTA

Lisätiedot

Koski-perheen ikimuistoinen suomalais-kanadalainen perintö

Koski-perheen ikimuistoinen suomalais-kanadalainen perintö Koski-perheen ikimuistoinen suomalais-kanadalainen perintö Suomalais-Kanadalainen Lepokotiyhdistys on perustamisvuodestaan (1958) saakka ollut onnekas siinä, että kirjaimellisesti tuhannet hartaat vapaaehtoiset

Lisätiedot

Referenssi FRIISILÄNTIE 33, ESPOO. Ripeää toimintaa ja upea lopputulos

Referenssi FRIISILÄNTIE 33, ESPOO. Ripeää toimintaa ja upea lopputulos Ripeää toimintaa ja upea lopputulos Talomme katto on rakennettu vuonna 1986. Tiilet olivat tulleet huokoiseksi ja sammalta kertynyt, joten huoltoa kaivattiin, kertoo talon omistaja. Referenssi FRIISILÄNTIE

Lisätiedot

3. Kun jossakin asiassa ei pääse mitenkään eteenpäin, voit sanoa: 4. Kun jossakin on tosi paljon ihmisiä, voit sanoa:

3. Kun jossakin asiassa ei pääse mitenkään eteenpäin, voit sanoa: 4. Kun jossakin on tosi paljon ihmisiä, voit sanoa: SANONTOJA, SANANLASKUJA JA PUHEKIELTÄ HARJOITUS 1 joutua jonkun hampaisiin olla koira haudattuna kärpäsestä tulee härkänen niellä purematta kaivaa maata toisen alta panna jauhot suuhun ei ole mailla eikä

Lisätiedot

Saavutettava museo. Case: Turun taidemuseo

Saavutettava museo. Case: Turun taidemuseo Saavutettava museo Case: Turun taidemuseo Hele Reunanen / Kulttuurin ketju -hanke, Turku Touring 6.5.2010 Museon saavutettavuus Saavutettavassa museossa näyttelyt ja oheispalvelut ovat fyysisesti, henkisesti

Lisätiedot

Hirviniemi HIRVINIEMI

Hirviniemi HIRVINIEMI Hirviniemi HIRVINIEMI 62 09,3' N 29 09,5' E Kaunis niemenkärki pitkän ja kapean järvenselän etelärannalla. Kallioiden vieressä pieni ja viihtyisä lahden poukama. Lisäksi kalliossa on kiinnityslenkit. Satamaan

Lisätiedot

LIPUNNOSTO TÄYTTI PAVILJONGIN

LIPUNNOSTO TÄYTTI PAVILJONGIN LIPUNNOSTO TÄYTTI PAVILJONGIN Uusiutunut lipunnostotilaisuus täytti Pietarinkarin paviljongin ääriään myöten äitienpäivää edeltäneenä lauantaina. - Väkimäärä yllätti järjestäjät! totesi kommodori Timo

Lisätiedot

Minun psori päiväkirjani

Minun psori päiväkirjani Tähän päiväkirjaasi voit kirjoittaa henkilökohtaisesti psoristasi, psorin hoidoistasi ja niiden vaikutuksista. Voit hyödyntää päiväkirjaa kirjoittamalla myös muista psoriin vaikuttavista asioista, sillä

Lisätiedot

VÄHIKSEN VÄKI RY:N VUOSIKOKOUKSEN PÖYTÄKIRJA 2011

VÄHIKSEN VÄKI RY:N VUOSIKOKOUKSEN PÖYTÄKIRJA 2011 VÄHIKSEN VÄKI RY:N VUOSIKOKOUKSEN PÖYTÄKIRJA 2011 Aika: Maanantai 29.8.2011 klo 18.00 Paikka: Vähä-Heikkilän yksikön ruokala Läsnä: Katrine Arbol-Lilleberg (saapui klo 18.35), Mia Enlund, Sanna Ketonen-Oksi,

Lisätiedot