Käpälämäki. Erkin merkki Askel arjen tuolle puolen Käpälälaudassa FT Matti Nurminen Galápagossaarten ihmeitä Osuttiin sitä ennenkin
|
|
- Jarno Tamminen
- 8 vuotta sitten
- Katselukertoja:
Transkriptio
1 Käpälämäki 2 /2008 Suomen Metsästysmuseon tiedotuslehti Erkin merkki Askel arjen tuolle puolen Käpälälaudassa FT Matti Nurminen Galápagossaarten ihmeitä Osuttiin sitä ennenkin Käpälämäki 2 /2008 1
2 Käpälämäki Suomen Metsästysmuseon tiedotuslehti 2 / 2008 Päätoimittaja: Anne Uotila-Laine Toimitussihteeri: Taru Liukkonen Toimitus: Vesa Anttila, Jukka Peltonen Taitto: Henry Forssell Painopaikka: Oy Formato Print Ab, Porvoo ISSN SISÄLLYS 3 Päätoimittajalta 4 Käpälälaudassa FT Matti Nurminen 8 Galápagossaarten ihmeitä 9 Erkin merkki 11 Metsästäjä, eräkirjailija ja tutkija Ludvig Munsterhjelm 12 In memoriam Esko O. Toivonen 13 Käpälän jälkiä Metsästysmuseon kuulumisia 17 Askel arjen tuolle puolen 18 Talvikki *09 19 Trofeiden arvostelua ja palkintoja 21 Osuttiin sitä ennenkin 24 Eräkirjoja pukinkonttiin 26 Yllätä ystäväsi erähenkisellä lahjalla! Suomen Metsästysmuseo Tehtaankatu 23 A, Riihimäki (019) info@metsastysmuseo.fi etunimi.sukunimi@metsastysmuseo.fi Avoinna Touko-elokuu ti-su Syys-huhtikuu ti-pe 9-16, la-su Maanantaisin suljettu Tammikuun suljettu Juhlapyhien poikkeukset aukioloajoissa suljettu suljettu Pitkäperjantaina suljettu avoinna 2. pääsiäispäivänä suljettu Pääsyliput Aikuiset 5 e, lapset 7-16 v. 2,5 e, lapset alle 7 v. 0 e Perhelippu 10 e, opisk., varusm., tyött., eläkel., ryhmät (väh. 20 hlö) 3,5 e, koululuokat/hlö 2,5 e Opastus 35 e NÄYTTELYTARJONTA JA TAPAHTUMAT LOPPUVUONNA GALÁPAGOSSAARTEN LUONTOA Esa Mälkösen luontokuvia NÄYTTELYT ERKIN MERKKI Exlibriksiä Erkki Tuomisen kynästä JÄGARLIFVET ÄR SÅ HÄRLIGT Eräkirjailija, metsästäjä ja tutkimusmatkailija Ludvig Munsterhjelm H-JÄRJESTÖN PIIRUSTUSKILPAILUN PARHAIMMISTOA OPTAAKAREITA JA KAATORYYPPYJÄ Riistajuomien kulttuurihistoriaa OSUTTIIN SITÄ ENNENKIN Suomen Ampumaurheiluliiton valokuvanäyttely OKSAT JA RISUT Näyttely museon puistossa FISKARS 2009 SM-PUUKKOKILPAILUN PALKITUT PUUKOT elo - syyskuu 2009 VUODEN LUONTOKUVAT ILKKA QVICKIN MAALAUKSIA TAPAHTUMAT VUONNA Talvikki 09. Koko perheen talviretkeilytapahtuma Valtakunnallinen museoviikko Kansainvälinen museopäivä Riihimäki-viikko Ase ja Kirja -tapahtuma Oravan päivä. Metsästysmuseon vuosipäivä Joulumyyjäiset Muutokset mahdollisia. Kansikuva: Matti Nurminen (edessä oikealla) oli hirvijahdissa vuonna Kuvan hirven ampui Viljo Hakala. 2 Käpälämäki 2 /2008
3 Päätoimittajalta Koko kulunut vuosi ja syksy on ollut traagisine tapahtumineen synkkää aikaa. Yleinen keskustelu on sivunnut myös Metsästysmuseon aihepiiriä, ja me olemmekin museolla seuranneet käytyä keskustelua erityisesti aselupakäytännöstä. Kokoelmien luonteesta johtuen on Metsästysmuseon turvallisuustaso aina ollut erittäin korkea. Syksyn aikana olemme edelleen tarkistaneet ja parantaneet nykyistä museoturvallisuutta, huomioiden erityisesti asiakkaat, henkilökunnan ja museokokoelmat. Tulevan toimintavuoden suunnitelmassa on uusien turvallisuusohjeiden laatiminen ja henkilökunnan kouluttaminen erilaisten uhkatilanteiden varalta. Vanha sanonta Ei vara venettä kaada pätee tässäkin tapauksessa. Ennakointi ja toimintasuunnitelmien luominen on tärkeää, vaikka paniikkiin ja pelotteluun ei ole syytä. Turun linnan ikävät taulutuhot osoittavat kuitenkin, etteivät kaikki suhtaudu museoiden kokoelmiin yhteisenä kansallisena omaisuutenamme. Maailma on muuttunut ja museoiden on huomioitava tämä omassa toiminnassaan. Metsästäjät ovat myös joutuneet tämän yleisen keskustelun myötä valokiilaan. Hätkähdyttävin oli erään psykologian dosentin lausunto, jonka mukaan metsästys ei ole normaali harrastus, ja että lasten ottaminen mukaan metsästysretkille on vastuutonta. Kyseinen lausunto osoittaa selkeästi, miten kauas moni nykyihminen on vieraantunut suomalaisesta peruskulttuurista. Metsästys nähdään vain viattomien eläinparkojen ampumisena. Samalla voisi kysyä, miten naudan jauheliha tai broilersuikaleet saadaan vapaaehtoisesti luikahtamaan siisteihin vakuumipakattuihin muovirasioihin? Maamme yli metsästäjää ovat merkittävä ryhmä. He lunastavat vuosittain metsästyskorttinsa ja ovat omalla toiminnallaan sekä yksityisesti että metsästysseurojen kautta vaikuttamassa maamme riistakantojen hoitoon ja säätelyyn. Mieleeni ei aivan heti tule muuta näin laajaa järjestäytynyttä harrastajaryhmää. Metsästyksessä on kysymys vuosituhansia vanhasta eräkulttuuriperinteestä, siitä joka ajoi varhaiset esi-isämme ravinnon perässä Pohjolan perukoille. Koko suomalaisen kulttuurin tuhatvuotinen perusta on erätaloudessa. Turkikset olivat tärkein vientiartikkeli 1600-luvun alkuun asti ja niillä oli huomattava merkitys vielä 1700-luvulla. Tärkeänä ravinnon osana riista on säilynyt halki vuosituhansien. Tänä päivänä ei metsästys ole enää elinehto, mutta on syytä muistaa, että vielä vuonna 1953 n.12% kotitalouksista ilmoitti riistan olevan perheelleen elintärkeä. Samaisessa tutkimuksessa Lapin läänin asukkaista 43% ilmoitti riistan olevan heidän ruokataloudessaan välttämättömyys. Riistasta ovat meitä jokaista edeltäneet sukupolvet ainakin osittain energiansa saaneet. Suomalaisen erähistorian tuntemus auttaa ymmärtämään myös nykypäivän metsästyskulttuuria. Tämän historian osan tallentamisvastuu on Suomen Metsästysmuseolla. Metsästäjä on myös riistanhoitaja ja luonnon ystävä, jolle luonnon säilyminen puhtaana on tärkeä asia. Monasti koko eräretken paras anti voikin olla nuotiotulen sytyttäminen ja metsän hiljaisuuden kuunteleminen. Tosiasia on myös se, että ilmeisesti esi-isiemme perintönä osa suomalaisista on ns. riistaverisiä. Eräretket vetävät puoleensa, ja jos luonto on antelias saa pyyntimies jotakin kotiin vietävääkin. Kunnioitusta luontoa kohtaan osoittaa jo kielemme ilmaisu pyytää. Luonnosta pyydetään, ei oteta. Anne Uotila-Laine Käpälämäki 2 /2008 3
4 Käpälälaudassa FT Matti Nurminen Käpälälaudassa-sarja esittelee ansioituneita eränkävijöitä sekä Metsästysmuseon vaikuttajia. Tällä kertaa vuorossa on Suomen Metsästysmuseo ry:n valtuuston pitkäaikainen puheenjohtaja Matti Nurminen. Hän on toiminut valtuuston jäsenenä ja puheenjohtajana vuodesta Metsästysmuseon hallitus nimitti Matti Nurmisen Suomen Metsästysmuseo Finlands Jaktmuseum ry:n kunniajäseneksi vuonna Aikaisemmin kunniaäseniksi on nimitetty presidentti Urho Kekkonen, ylijohtaja Tauno V. Mäki, professori C. A. Borgström, vuorineuvos Jorma Järvi, varatuomari Arvi Paloheimo, ministeri Iiro Viinanen sekä teollisuusneuvos Heikki S. Heikkilä. Pääasiallisen työuransa Matti Nurminen on tehnyt kustannusosakeyhtiö Otavassa. Eräharrastuksestaan hän kertoo seuraavassa. Metsästysharrastus alkaa useimmiten luonnossa liikkumisen ja luonnontarkkailun selvänä jatkeena. Niin minullakin. Sodan aikana ja heti sen jälkeen ei pikkupojille ollut juuri muuta luvallista ajanvietettä tarjolla kuin lukeminen ja ulkona oleilu eri muodoissaan. Keräysvietti ilmeni linnunmunakokoelman laajentamisena, pyyntivietti ahventen onkimisena ja ravustuksena. Isäni kaatui sodassa Äitini sai onneksi hallussapitoluvat isän metsästysaseisiin, jotka aluksi olivat kiinnostuksen ja hypistelyn kohteina, ja viidentoista vuoden tärkeässä iässä jo oman kantoluvan nojalla ampumaharjoittelun välineinä. Nyt nämä aseet ovat histori- oineen tallessa Metsästysmuseossa. Kotikauppalassani Keravalla oli toiminut metsästysseura jo vuodesta 1924 lähtien, aluksi Helsingin herrojen peltopyyjahtia varten jokivarren pelloilla. Isäni oli ollut sen aktiivijäsen. Ehkä osaksi hänen kohtalonsa korvaamiseksi ja osaksi ystävämme, rehtori Einari Merikallion Vuonna 1978 alkoivat hauskat villisikajahtini Puolassa. Hyvänä opastajana oli kokenut metsästäjä Erik Karlsson. 4 Käpälämäki 2 /2008
5 Hentulan hirvijahdit tapahtuvat mykistävän upeissa syksymaisemissa Heinäveden Kermajärven saarissa. suosituksella pääsin sen jäseneksi jo lukioaikana. Nuorimpana ja kynämiehenä minut määrättiin jokseenkin heti seuran sihteeriksi. Peltopyyt ja metsäkanalinnut olivat 1950-luvun puolivälissä perin vähissä. Syksyisin piti opetella sorsastamaan, sitä riistaa riitti tarjolle. Keravanjoki tulvi silloin tällöin syksyisin rantapelloille, joilta vilja ei ollut vielä korjattu, joten sorsille oli kunnon laitumet. Ne yöpyivät joessa, ja sellaisina aamuina kun hämärissä rantapensaikossa hiipimisen jälkeen kurkisti oksien lomasta, joki oli niin täynnä sorsaa, että vettä ei välistä näkynyt. Koiraa minulla ei nuorena ollut, ja myöhemminkin koiraonni on ollut perin kehno. Sorsahommissa koiraa olisin tarvinnut, sillä nouseva sorsa ammuttuna putoaa yleensä kapean joen toiselle puolelle. Niinpä kohtalona oli matalamman veden aikaan housujen riisuminen ja kahlaaminen, taikka korkealla vedellä muutaman kilometrin kiertolenkki sillan kautta toiselle puolelle. Isäni aikaan metsästäjät eivät voineet kuin haaveilla hirvijahdista ja kuunnella vanhojen salametsästäjien hurjia juttuja. Mutta taisi olla vuonna 1958, kun saimme ensimmäisen hirvenkaatoluvan ja ensimmäisen hirven, komean lapiosarven. Joka vuosi ei suinkaan lupaa hellinnyt, eikä lupahirveäkään aina saatu. Itse olin sen verran onnekas, että kohta tulee 50 vuotta täyteen ensimmäisen hirven kaatamisesta. Sen jälkeen menikin kauan seuraavaan, opiskelun, työn, perheen ja muun sellaisen haitatessa pahasti metsästämistä. Ajan mittaan metsästysalue laajeni, aluksi 1970-luvulla pohjoiseen setämiehen järjestämiin Taivalkosken matkoihin, joilla Otavan kollegat olivat mukana Irnijärven takusia tallaamassa. Oli kanakoirien lennokasta kiitoa ja pystykorvan heleää haukkua. Melko pitkään olin mieluisasti mukana myös Hentulan hirviporukassa Heinävedellä, omalaatuisessa seurakunnassa, josta Pekka Reinikka on ansiokkaasti kirjoittanut monissa riemastuttavissa kirjoissaan. Käpälämäki 2 /2008 5
6 Nätti kaurispukki Virossa. Yllytykseen olen suhtautunut metsästysasioissa melko myönteisesti. Muutamat tutut olivat käyneet Puolassa villisikajahdissa, ja he yllyttivät ottamaan yhteyttä tiettyyn insinööri Ikoseen. Kun omat asiat olivat kääntyneet rauhalliselle kantille, löysin itseni myöhäsyksyllä 1978 alan miesten joukosta laivasta matkalla Gdanskiin. Ja sikojen ampuminen alkoi käydä jetsulleen. Siihen aikaan ei kai villilihaa olisi saanut tuoda Suomeen, mutta yhtään kertaa ei kärytty mistään tullitarkastuksissa kotisatamassa. Monena jouluna oli pöydässä villisianporsaan kinkku... Kun Viro aukeni metsästysmatkailulle, oli sieltä tuliaisina villisikaa ja metsäkaurista. Vaikka ruplan vaihtokurssi oli 6 markkaa, paljon yli dollarin, niin kyllä oli riistaakin. Kannatti käydä heti alkuaikoina. Paikalliset ammattimetsästäjät olivat asiansa osaavia, ja ystävällisesti olisivat ammuttaneet vaikka joutsenia. Jahtimatkat Keski-Eurooppaan soivat mielenkiintoisia havaintoja meitä paljon vanhemmista metsästyskulttuureista. Jahtimuodot ja seremoniat ovat kehittyneet pitkän ajan kuluessa. Ennen kaikkea yleinen suhtautuminen metsästykseen näytti olevan varsin myönteistä. Seuraava laajeneminen kohdistui hyvien ystävien houkuttelemana Afrikkaan. Jo koulupoikana olin saanut käsiini muutamia tämän maanosan metsästyksestä kertovia jännittäviä kirjoja, parempia kuin Tarzanit, joten kiinnostukselle oli selvä pohja. Huonon kunnon takia en ensimmäisillä retkillä ollut pyssymiehenä, vaan kuljin perässä tarkkailijana, observerina. Sehän on verrattoman hauskaa, ei tarvitse stressaantua ampujana, vaan voi tutkia luontoa rauhassa laajemminkin. Perässäkulkijan asema on monin verroin parempi kuin luonnonpuiston autosafarin matkustajan: pääsee kävelemään oikeaan maastoon, metsään. Paikallisten jälkienseuraajien, trackereiden, ilmiömäiset taidot olivat jatkuvan hämmästelyn ja ihailun aihe. Ensimmäinen astumiseni parikymmentä vuotta sitten afrikkalaiseen metsään Zimbabwessa oli kylläkin biologille järkytys: ei yhtä ainutta tuttua kasvia näkynyt! Ja linnunlaulutkin olivat vallan vieraita. Oli pakko toimia professori Tuomikoskelta opiskeluaikaan saadun neuvon mukaan: kasvia ei tarvitse heti Välillä käytiin Etelä-Ruotsissa erään kreivi Hamiltonin sokerijuurikasmailla kanadanhanhia vähentämässä. 6 Käpälämäki 2 /2008
7 täydentää kirjastoa ja tutkia henkilöiden elämää ja aikaansaannoksia. Teosten pohjalta on ollut hauska kirjoittaa pieniä juttuja alan lehtiin. Samalla tuli tutkituksi englantilaisten metsästysaseiden historiaa ja kehitystä, josta myös olen kirjoittanut artikkeleita. Nyt näillä vuosilla metsästäminen on vähentynyt. Pitkät vaellukset ovat jääneet, eikä lyijyhaulikiellon jälkeen sorsastuskaan ole oikein maittanut. Mutta hirvijahti sopii edelleen. Omissa kesäpaikan nurkissa pienellä joukolla vaanitaan hirviä ja valkohäntäpeuroja iltaisin jahtitorneissa peltojen laiteilla. Siellä on hyvä istua ja seurailla luontoa ja sen tapahtumia hämärän lähestyessä, ihailla kaunista ruskaa ja nousevaa kuuta. Joskus saattaa joutua jotakin ampumaankin. Namibialaisen farmijahdin saalis, hirviantilooppi on saatu jo kiikkiin riippumaan. Hienon trofeen mittakaavana taitava trackerini Moses. tuntea, sille voi vaikka antaa numeron, tehdä muistiinpanoja, ja jälkeenpäin selvittää sen todellinen olemus. Hyviä käsikirjoja alkoi löytyä, ja monet komeat puut saivat oikean nimensä. Seuraavat retket suuntautuivat useimmiten Namibiaan ja Botswanaan. Vähitellen tartuin myös pyssyyn, ja seinälle ilmaantui muutamia hyviä trofeita. Omat kokemukset Afrikasta innostivat yhä enemmän hankkimaan ja tutkimaan sen metsästyshistoriaa. Afrikan metsästyksen kulta-ajasta kertova kirjallisuus koki renessanssin 1900-luvun lopulla. Aikaisemmin se oli ollut antikvaaristen kirjakauppojen harvinaisuushyllyjen tavaraa, mutta nyt monista kuuluisista teoksista alettiin ottaa uusintalaitoksia mielenkiintoisine vanhoine kuvineen. Niillä oli hyvä Vaeltaminen Afrikassa tuo Pohjolan asukkaalle unohtumattomia elämyksiä. Käpälämäki 2 /2008 7
8 Galápagossaarten ihmeitä Esa Mälkönen kuviensa äärellä. Kuva: Petri Lyy Metsästysmuseon näyttelyvuoden päättää Esa Mälkösen eksoottinen ja värikäs Galápagossaarten luontoa esittelevä valokuvanäyttely. Galápagossaaret on vuodesta 1832 Ecuadorille kuulunut 19:n saaren ja 42:n luodon muodostama tuliperäinen saariryhmä päiväntasaajalla noin tuhat kilometriä Etelä-Amerikan rannikolta länteen. Asukkaita saarilla on parikymmentä tuhatta. Saaret tunnetaan lähinnä omaperäisestä kasvi- ja eläinmaailmastaan, mm. jopa metrin mittaisista jättiläiskilpikonnista ja hurjan näköisistä merileguaaneista. Evoluutioteorian luoja Charles Darwin sai idean teoriaansa lajien synnystä vieraillessaan saarilla vuonna Hän käytti tutkimuksissaan lähinnä saarten peippolajeja esimerkkeinä evoluution uusia lajeja muokkaavasta voimasta. Nykyisin saaret ovat suosittu luontoturismikohde. Alueella vierailee vuosittain noin turistia - tosin matkailijoiden määrää on jouduttu rajoittamaan luonnon kulumisen estämiseksi. Galápagossaarista muodostettiin kansallispuisto vuonna 1959, ja UNESCOn maailmanperintölistalle alue hyväksyttiin vuonna Esa Mälkönen on kuvannut luontoa jo 40 vuoden ajan. Varhaisin menestys oli kouluaikoina saavutettu Luonto-Liiton valokuvausmestaruus 1970-luvun alussa. Arvostettuun Vuoden Luontokuva - kilpailuun hän on osallistunut jo parikymmentä kertaa, ja kunniamainintoja kilpailusta on kertynyt kymmenkunta kappaletta. Vuonna 1982 Esa oli jo voittajaehdokkaiden joukossa, ja vuonna 2006 Esan kuva Lumisade valittiin Vuoden Luontokuvaksi. Nykyisin kuvaus vie vuodessa yli 100 päivää - puolet ajasta kuluu maastossa kuvaten ja toinen puoli tietokoneen ääressä kuvia säätäen. Galápagos-näyttelyn kuvat ovat syntyneet 14:lle saarelle ulottuneen pitkän kuvausmatkan aikana. Kaikkiaan Mälkönen otti matkallaan kuvaa, joiden joukosta hän on valinnut 30 suurikokoiseksi vedostettua kuvaa tähän ensimmäiseen yksityisnäyttelyynsä. Aiemmin Esan kuvia on voinut ihailla yhteisnäyttelyissä, kuvailloissa ja kirjoissa. Näyttelyn yhteydessä järjestettiin museolla marraskuun 12. päivänä Galápagos-ilta, jossa Esa Mälkönen kertoi saarille tekemästään kuvausmatkasta ja näytti loistavia kuvia päiväntasaajan auringon alta. Synkästä syyssäästä huolimatta houkuttelivat Esan kuvat museolle peräti 75 Galápagoksesta, luonnosta ja luontokuvauksesta kiinnostunutta. Jukka Peltonen 8 Käpälämäki 2 /2008
9 Merileijonalle kelpaa rosoinen kallio yösijaksi. Kuva: Esa Mälkönen Erkin merkki Exlibriksiä Erkki Tuomisen kynästä Suomen Metsästysmuseon vuoden ensimmäisessä näyttelyssä voi tutustua helsinkiläisen monipuolisen exlibrisharrastajan Erkki Tuomisen tekemiin luontoaiheisiin exlibriksiin. Tuominen itse on luonnon erityisesti Lapin luonnon ystävä ja kulkija. Hän on tekemiensä exlibristen pieniin kuviin vanginnut monia luonnon yksityiskohtia. Jokaisella yksityiskohdalla on oma symbolinen merkityksensä ja viittaus exlibriksen omistajaan. Joku symboli voi olla helposti tulkittavissa ja joku taas vaikeasti. Pääosan tekemistään 250 exlibriksestä hän on toteuttanut tussikynällä, muutamia eri grafiikan menetelmillä. Luonto eri muodoissaan on meille Käpälämäki 2 /2008 9
10 paitsi että se on esteettisesti kaunis, ilmentää aina omistajansa persoonaa. Exlibrikseen onkin kuvallisin keinoin yleensä sisällytetty jotain omistajalleen tärkeitä asioita, kuten esimerkiksi työ, harrastuksia, mieltymyksiä tai persoonallisia piirteitä. useimmille merkittävä osa vapaaaikaamme. Siellä voi harrastaa hyvin erilaisia asioita: retkeillä, marjastaa, sienestää, kalastaa tai metsästää. Luontoa voi myös tarkkailla tai tutkia, mutta ennen kaikkea siellä voi hiljentyä ja rentoutua unohtaen arjen. Luonnon aiheet tarjoavat loppumattoman aihevalikoiman kuvata ketä tahansa meistä. Kansanperinne, uskomukset, mytologiat jne. tarjoavat myös runsaasti symbolisia merkityksiä luonnon eri ilmiöille sekä myös monille eläin- ja kasvimaailman edustajille. Exlibris eli kirjanomistajamerkki on paperille painettu pienikokoinen taideteos, jossa kuvan ja omistajan nimen lisäksi lukee latinankielinen termi ex libris. Se tarkoittaa suomennettuna, että tällä lipukkeella merkitty kirja on yksi omistajan kaikista kirjoista. Exlibris kiinnitetään yleensä kirjan sisäkanteen. Exlibris on kaunis tapa kunnioittaa omaa kirjaansa ja luoda kirjalle sen omaa historiaa. Onhan exlibris samalla kertaa osa henkilö-, kulttuuri- ja taidehistoriaa. Kuka tahansa kirjan ystävä voi teettää tai tehdä itse itselleen oman exlibriksen. Hyvä exlibris, Exlibris-ilta Metsästysmuseossa klo 19 Erkki Tuominen kertoo exlibristaiteesta. Vapaa pääsy Tervetuloa 10 Käpälämäki 2 /2008
11 Metsästäjä, eräkirjailija ja tutkija Ludvig Munsterhjelm Vaikka Ludvig Munsterhjelm ( ) julkaisikin peräti 19 kirjaa, on hänen nimensä jäänyt melko vieraaksi monille eräkirjaharrastajillekin. Yhtenä syynä tähän lienee kielimuuri - Munsterhjelmin teoksista vain kolme käännettiin suomeksi ja 1940-luvulla. Kahden viime vuosikymmenen aikana Munsterhjelmin erätarinoista on suomeksi julkaistu kaksikin kokoelmaa, Eräretkiä Hämeestä Petsamoon sekä Kadotetut paratiisit. Munsterhjelmin kirjallisena esikuvana oli lähinnä ruotsalainen Gustaf Schröder, jonka metsästäjän elämää ylistävä lause Jägarlifvet är så härligt on myös Metsästysmuseon Munsterhjelm -kevätnäyttelyn mottona. Kyseinen lause oli myös Munsterhjelmin vuonna 1909 ilmestyneen esikoiskirjan nimi. Kirjailijan toimensa ohella Munsterhjelm matkusteli laajasti ja kävi mm. Englannissa ja Yhdysvalloissa vuosina Eläintieteen opinnot yliopistossa jäivät kesken, mutta Munsterhjelm harjoitti eläintieteellistä tutkimustoimintaa mm. Tornion- ja Muonionjoen varsilla, lisähoukuttimena oikeus metsästää ja harjoittaa pyyntiä tieteellistä tutkimusta varten myös riistan rauhoitusaikana. Pohjoinen luonto otti nuoren kirjailijatutkijan valtoihinsa, ja tutkimusmatkat alkoivat suuntautua yhä kauemmaksi, mm. Sahalinille, Huippuvuorille ja Grönlantiin. Vuonna 1932 Munsterhjelm muutti vaimonsa luokse Norjaan, josta hän palasi takaisin Suomeen jatkosodan alussa. Kirjallisella alalla Munsterhjelm toimi mm. Tidskrift för Jakt och Fiske -lehden päätoimittajana ja Finlands Jakt- och Fisketidskriftin toimittajana, ja lisäksi hänen riista-aiheisia kirjoituksiaan saatiin lukea mm. Metsästys ja Kalastus -lehdestä. Monitoimimies Munsterhjelmin elämästä kertova näyttely pohjautuu suurelta osin Munsterhjelmin tyttären Fanny Rocken ja pojan Björn Munsterhjelmin museolle lahjoittamaan arkistoaineistoon, johon kuuluu mm. valokuvia, käsikirjoituksia, metsästyspäiväkirjoja sekä päiväkirjat Jäämeren ja Huippuvuorten retkeltä v Jukka Peltonen Käpälämäki 2 /
12 In memoriam Esko O. Toivonen Riihimäen Asehistoriallinen Seura Kara Arms ry:n perustajajäsen ja pitkäaikainen puheenjohtaja Esko O. Toivonen kuoli Riihimäellä Kara Arms menetti keskeisen ja asiantuntevan jäsenen ja Suomen Metsästysmuseo hyvän yhteistyökumppanin. Tieto Esko O. Toivosen kuolemasta saapui juuri tämän vuoden Ase ja Kirja -tapahtuman alla, ja se loi raskaan varjon meidän järjestäjien ylle. Museon ja Kara Arms ry:n yhteistyöllä on pitkät perinteet, ensimmäisen kerran järjestettiin yhteinen ohjelmallinen myyntitapahtuma vuonna Ennen sitä järjestettiin jo vuosina 1996 ja 1997 pienimuotoinen asealan myyntitapahtuma Eskon ja Metsästysmuseon toimesta. Esko oli koko nykyiseen muotoonsa kehittyneen tapahtuman isä, tämän moni totesikin suruviestin kuultuaan. Eskon lähtö jätti suuren tyhjän tilan koko järjestelyorganisaatiossa, vaikka hän viime vuosina olikin siirtynyt enemmän taustavaikuttajaksi. Eskon isällisen määrätietoinen, mutta lempeä ohjaus näkyi myös hänen opastaessaan seuran uutta puheenjohtajaa tehtäviinsä. Esko oli usein nähty vieras museolla, ja hänen aseasiantuntemuksensa ja perehtyneisyytensä Metsästysmuseota lähellä oleviin aihepiireihin oli korvaamattoman arvokasta. Eskon kanssa oli yhteisen Ase ja Kirja -tapahtuman järjestäminen sujuvaa; hän hoiti voimiaan säästämättä luotettavasti ja järjestelmällisesti sovitut tehtävät ja opasti meitä keltanokkia, mistä olemme hänelle kiitollisia. Nykyään aivan liian harvoin voi todeta jonkun olevan herrasmies, joka taitaa luontevasti kohteliaat käytöstavat. Esko oli herrasmies, jonka seurassa oli helppo liikkua erilaisissa tilanteissa. Enää ei Esko ulkoilulenkkinsä lomassa piipahda ystävällisesti tervehtimään museolaisia ja vaihtamaan kuulumisia. Suomen Metsästysmuseo menetti Eskon myötä tärkeän vaikuttajan ja hyvän ystävän. Eskon kanssa yhteistyötä tehneet henkilöt tulevat aina muistamaan hänet seuratoiminnan lisäksi myös Kuivasaaren museoon liittyvästä toiminnasta. Varsinkin siellä oleva 12-tuumainen rannikkotykki oli hänelle aina mieluisa puheenaihe. Esko O. Toivonen jätti sekä Kara Arms ry:n jäsenille että Metsästysmuseon henkilökunnalle ja erityisesti meille allekirjoittaneille henkisen testamentin, jonka viitoittaman yhteistyön pohjalta meidän on hyvä jatkaa. Anne Uotila-Laine museonjohtaja Suomen Metsästysmuseo Jarmo Metsola puheenjohtaja Riihimäen Asehistoriallinen Seura Kara Arms ry 12 Käpälämäki 2 /2008
13 Käpälän jälkiä Metsästyskirjastoa esittelevä näyttely sekä Eräaiheisia exlibriksiä Metsästysmuseon kokoelmista -näyttely olivat esillä Hämeenlinnan kaupunginkirjaston aulassa syyskuun ajan. Kauppalehti, Sako Oy ja Metsästysmuseo järjestivät metsästyskurssin 10. kerran museolla elokuuta. Metsästäjätutkinnon läpäisi tällä kertaa 31 osallistujaa. Mukana olivat mm. kansanedustaja Marja Tiura, Helsingin ortodoksisen seurakunnan pastori Isä Mitro sekä MTV3:n vastaava päätoimittaja Merja Ylä-Anttila. VTM arkistonhoitaja Pekka Allonen aloitti Metsästysmuseon arkiston järjestämisen ja luetteloinnin Kantapuuhun marraskuun alussa. Helmen hohtoa ja pyyntihistoriaa -näyttely on esillä Suomen ortodoksisessa kirkkomuseossa Näyttely on ensimmäinen toisen museon tuottama näyttely, joka vierailee ortodoksisessa kirkkomuseossa Kuopiossa. Näyttelyn avasi Metsästysmuseon johtaja Anne Uotila-Laine. Tilaisuudessa oli myös läsnä Korkeasti Pyhitetty Karjalan ja koko Suomen Arkkipiispa Leo. Suomen ortodoksisen kirkkomuseon johtaja Teresa Leskinen näyttelyn avajaisissa. Käpälämäki 2 /
14 Ase ja Kirja -tapahtuma järjestettiin 17. elokuuta museolla. Ohjelmassa oli perinteisesti vanhojen aseiden tunnistusta, noutajakoiranäytöksiä, aselupa-asioiden neuvontaa sekä Riihimäen Viestirykmentin ja Suomenlinnan rannikkorykmentin toiminnan esittelyä. Suomen Puukkoseura ry toi näytille Suomen parhaat puukot ja jousella ampumista oli mahdollista kokeilla Suomen Varsijousiampujien opastuksella. Riihimäen kulttuuri- ja vapaa-aikajohtaja Jari Lehtoväre kertoi väitöskirjatutkimuksensa aiheesta Asevelvollisten koulutusjärjestelmä jatkosodan aikana. Erkki Tuominen Suomen exlibrisyhdistyksestä kertoi kirjanomistajamerkkien historiasta ja niiden suunnittelusta. Sako Oy:n asetuotantoa oli esillä ja Riihimäen Sotilaskotiyhdistyksellä oli perinteisesti tarjolla hernekeittoa. Riihimäki-Sunnuntaina 7. syyskuuta Metsästysmuseoon tutustui 636 vierailijaa ja Riihimäki-päivänä 11. syyskuuta 294 kävijää. Riihimäen kaupunginkirjastossa oli lokakuun ajan esillä riihimäkeläisen luontokuvaaja Juha Mälkösen valokuvanäyttely Karua kauneutta, rehevää runsautta. Kuvat on otettu Riihimäen lähiluonnosta, Sammaliston- ja Hatlamminsuolta. Näyttely kuuluu Metsästysmuseon lainattavien näyttelyiden sarjaan. VTT, dosentti Martti Turtola esitteli teoksensa Kenraali Johan Laidoner ja Viron tasavallan tuho Ase ja Kirja -tapahtumassa. Oravanpäivä on perinteinen Metsästysmuseon vuosipäivä, jota vietettiin 17. lokakuuta. Päivä on erityisesti pienten museovierailijoiden suosiossa. Makkarat ja 14 Käpälämäki 2 /2008
15 piparkakut maistuivat lapsille nuotiotulen äärellä. Museo osallistui Suoma2008-kiertueelle Helsingissä 9. syyskuuta. Suoma on ryhmämatkoja suunnitteleville yhdistyksille ja yrityksille suunnattu Suomen ainoa valtakunnallinen matkailun myyntikiertue. Metsästysmuseo oli mukana Uudenmaan Erätulilla Myrskylässä 23. marraskuuta. Museon erätulen sytytti Metsästysmuseon valtuuston puheenjohtaja Matti Nurminen. Myyntipöydältä löytyi museomyymälän tuotteita sekä museon esitemateriaalia. Joulumyyjäiset pidettiin Suomen Metsästysmuseossa ja lasimuseossa 29. marraskuuta. Lasimuseon kanssa järjestettyjä myyjäisiä markkinoitiin yhteisvoimin. Viimevuotiseen tapaan paikalliset käsityön taitajat toivat tarjolle monenlaisia kauniita käsitöitä ja joulukoristeita. Myyntipöydiltä löytyi myös joululeivonnaisia sekä erilaisia tekstiilejä ja taidetta. Museon hyvä yhteistyökumppani Kauko Pöllänen tonttuineen järjesti ohjelmaa piha-alueelle laavun ja nuotiotulen äärellä. Joulupukki oli myyjäisten ehdoton vetonaula. Ilveksen jäljillä -näyttelyä markkinoitiin VR:n lähiliikenteen junissa näyttelyn aikana. Metsästysmuseo onnittelee syntymäpäiväänsä viettäneitä. Museon hallituksen jäsen FM Kirsti Tolvanen täytti kesällä 60 vuotta. Hänelle luovutettiin museon hopeinen ansiomerkki. Syyskuussa 75-vuotispäiviään viettivät hallituksen entinen puheenjohtaja Paavo Ruusuvuori ja hallituksen entinen jäsen Matti Jalonen. Käpälämäki 2 /
16 Metsästysmuseo saa osaltaan kiittää monipuolisista kokoelmistaan eräkulttuurimme tallentamisen arvon ymmärtäneitä lahjoittajia. Toukokuun lopulla museon taidekokoelma sai arvokkaan lisän, kun ekonomi Raimo Virtanen Vantaalta lahjoitti museolle kaksi Kaapo Rissalan ( ) öljymaalausta. Syksyisessä metsässä koirineen kulkevaa metsästäjää esittävä maalaus on vuodelta 1954, ja Pilvinen kevätpäivä -niminen työ on puolestaan vuodelta Metsästysmuseo sai lahjoituksena ennennäkemättömän ketunpyyntilaitteen. Toivo Stenroos Arrakoskelta lahjoitti monenlaisia pyyntitarvikkeita strykniinipulloista rautojen pihkauksessa käytettyihin pihkatikkuihin. Erikoisin näistä on nerokas ketunhoukutin, jonka on valmistanut V. Risula 1930-luvun alussa. Laatikossa olevan koneiston päälle laitettu valkoinen jänisjäljitelmä liikkuu narusta vetämällä edestakaisin, ja samalla paljelaite puhaltaa ilmaa houkutuseläimen kaulaan työnnetyn pillin läpi, jolloin se ääntelee hiirimäisesti. Stenroos on pitkän linjan kettumies, joka on saanut saaliikseen parisensataa kettua mm. raudoilla, jalkanarulla, myrkkysyöteillä, lippusiimapyynnillä ja jäljittämällä. Raimo ja rouva Virtanen takanaan Kaapo Rissalan maalaus Metsästäjä. Kettumies Toivo Stenroos luovuttamassa ketunpyyntilaitetta Metsästysmuseon johtaja Anne Uotila-Laineelle. 16 Käpälämäki 2 /2008
17 Askel arjen tuolle puolen Lumikenkäretki lähimaastoon voi olla ikimuistoinen, kun ajankohta on oikea ja mukana on asiantunteva opas. Viesti- ja Sähköteknisen Koulun johtaja evl, ST Jari Rantapelkonen kertoo perheensä lumonneesta kuutamoillan retkestä lumikenkäekspertti Kauko Pölläsen kanssa. Katsoimme talvisesta ikkunasta ulos. Hämärä oli hiipimässä yllemme. Näytti kuin aurinko olisi jälleen laskeutunut vaikka tiesimme, että maapallo se vain pyörii. Lumisen pellon toiselta puolen lähestyi tumma hahmo vetäen valkoista ahkiota. Naapurin Kauko sieltä asteli pihaan. Mitähän tuolla viittoilevalla luonnon ystävällämme on mielessä? Lämmintä päälle ja hirsimökistä ulos. Perheeni asteli lumen peittämään pihaan. Pakkasta oli sopivasti alle kymmenen astetta. Kauko nosteli ahkiostaan lumikenkiä, niitä tuntui olevan monen mallisia ja moneen lähtöön. 12-vuotias tyttäremme Salla muisti naapurimme keltaiset lumikengät. Vaimo ja lapset saivat matkaoppaan palveluksena lumikengät jalkaansa. Näissähän on kääntyvät nivelet, ilahduin kengistä. Lumikengille päästyämme suunnistimme läheisen metsän siimekseen. Kauko edellä, vaimo ja lapset perässä, itse pidin perää. Ensiaskeleet olivat jännittävät. Osaisimmeko kävellä? Jäisimmekö lumeen kiinni? Tummat hahmot katosivat edelläni hämärään metsään. Vaimoni Sirpa ihmetteli, kuinka kengät pitävät meidät hangen päällä, hanki ei upottanut. Heti alusta alkaen oli helppo askeltaa lumessa. Etenimme rauhaisan metsän saattelemana, kiire oli jäänyt näyttöruudun taakse. Näkymättömissä olivat metsän jänikset, ketut ja peurat, joita yleensä näimme hangilla juoksentelevan. Meitä saattelivat vain lumikenkien askeleet jonnekin, missä emme aiemmin olleet käyneet. Metsäinen rinne vaihtui aavaan peltoon. Kenkien jäljet lumessa jäivät jälkeemme. Ne heijastelivat valossa. Katsokaa kuu! Huomasimme utuisen kuutamon paisteen vasta pysähtyessämme tauolle. Liikunta oli tehnyt olomme lämpimäksi. Näimme sellaista mitä emme muutoin olisi nähneet ja tunteneet, nimittäin kuun hiljaisen ja kauniin kajastuksen. Kävelysauvat hankeen. Saimme tuntea kuinka lämmin juoma valui sisäämme. Täydensimme hiljalleen höyryävän Käpälämäki 2 /
18 kehomme lämpövarastoja tauolla. Kysyessäni myöhemmin 11-vuotiaalta tyttäreltämme Seelalta, mitä hän muisti lumikenkäreissulta, vastaus tuli nopeasti: Taskumatti. Olimme kuin turisteja ottaessamme toisistamme ja maisemasta valokuvia. Unohtumaton kuu asettui taustalle joukkomme ylle. Uskomattoman kaunis maisema löytyi talomme vierestä. Hetki ei vain jäänyt digitaalisiin arkistoihimme, vaan palaamme muistojemme hetkeen yhä vuosien jälkeen. Kimaltelevan lumen jäädessä askeliemme alle jatkoimme matkaa. Sauvat ja kengät veivät meitä lumisen pellon poikki. Tulen leimu kajasti kodasta, jossa Kaukon perhe meitä jännityksellä odotti. Mitähän naapurit olivat tunteneet? Kodassa leimuavan tulen sekä paistuvan makkaran ja paahtuvan tumman leivän kera jutustelimme kaikesta mahdollisesta. Näin jälkeenpäin kirjaillessani retkestämme huomasin, että taipaleemme oli vienyt ajatukseni täysin jonnekin muualle, arjen tuolle puolen. Matka ei ollut pitkä, vaikka aikaa olikin vierähtänyt. Kellon kysyminen ei silloin tullut edes mieleen. Kuinka läheltä voikaan löytää sellaista, mitä ei ole ennen nähnyt tai kokenut. Niinkin yksinkertainen keksintö kuin lumikengät veivät meidät siniseen hetkeen. Naapurimme halu viedä meidät jonnekin talon ulkopuolelle oli lämmin ajatus, joka sai pakkasellakin tulvimaan lisää lämpimiä ajatuksia. Mielikuvissa olimme matkanneet aivan jossain muualla. Emme olleet Lapissa, emme olleet arjessa. Olimme taivaltaneet kuin unessa, arjen tuolle puolen. Lumikengät saivat meidät etelähämäläisten kotipihojemme vierestä maailmaan, joka näyttäytyy toisenlaisena kuin sen yleensä näemme. Tiedämme nyt, että lumikenkämatkalla voi löytää ja kokea jotain mistä ei osaa haaveilla, kun maailmalle haluaa vain antautua ja yksinkertaisen askeleen rohkenee ottaa. Jari Rantapelkonen 18 Käpälämäki 2 /2008
19 Trofeiden arvostelua ja palkintoja Kansainvälisten Erämessujen yhteydessä kesäkuussa järjestettiin trofeenäyttely sekä ennen näyttelyä kolmipäiväinen koulutusohjelma, jossa arvostelun yhteydessä nuoria trofeeeksperttikokelaita koulutettiin mittaus- ja arvostelutyöhön virallisten tuomareiden valvonnassa. Opiskelijoita oli yhteensä yksitoista, suomalaisten lisäksi liettualaisia. Aikanaan heidän on otettava vastuu kotimaansa riistakantojen seurannasta ja hoidosta. Trofeiden avulla seurataan parhaiden yksilöiden laatua eläinkannassa. Vuoden 2008 trofeenäyttely järjestettiin kansainvälisen metsästys- ja riistansuojeluneuvoston (CIC) näyttelynä, jolloin mukana oli kotimaisen trofeekomitean lisäksi myös kolmen muun maan hyväksyttyjä arvostelijoita, Itävallasta, Virosta ja Liettuasta. Kansainvälisten Erämessujen näyttelyyn oli tuotu arvosteltaviksi, opetusmateriaaliksi ja Erämessujen trofeenäyttelyn tuomariston itävaltalainen puheenjohtaja, insinööri Karl Maierhofer mittaa alppikauriin sarvia. Pöydällä odottaa vuoroaan muun muassa gemssitrofeita. Oikealla Metsästäjäin Keskusjärjestön kenttäpäällikkö Ilkka Ala-Ajos. Käpälämäki 2 /
20 Sami Niinikoski opiskeli kesällä Keski-Pohjanmaan Maaseutuopiston Perhon opetusyksikössä riista-alaa. Kurssi oli osa hänen harjoitustyötään. Kuvassa hän ihastelee komeita sarvia. kutsuttuina näyttelyesineinä kaikkiaan toistasataa metsästysmuistoa. Suurimman ryhmän muodostivat kotimaiset valkohäntäpeuratrofeet. Tutkija Kaarlo Nygrén kertoo, että lajin epätyypillisestä sarvimuodosta saatiin nyt uusi Suomen ennätys. Peura oli ammuttu Nauvossa. Kaarlo Nygrénin mukaan hirvikantamme vuosia jatkunut alamäki näkyy entistä selvemmin lajin sarvitrofeissa. Valtaosa kultamitaliin yltäneistä sarvista on saatu maamme koillisosista ja itärajan tuntumasta. Metsäkauriimme kanta puolestaan jatkaa vahvaa nousuaan myös trofeilla mitattuna, vaikka ennätysmitoihin kasvaneita sarvia ei löytynytkään. Vahva karhukantamme heijastuu jokaiseen viime vuosina pidettyyn näyttelyyn. Karhunkalloja tuli arvosteltavaksi kaksi, jotka kumpikin ylsivät kultamitalin mittoihin. Suomalaisten metsästäjien mielenkiinto koko maapallon metsästettävään eläimistöön tuntuu olevan nousussa. Tämä näkyy näyttelyn eksoottisimpien lajien osastolla. Ensi kertaa näyttelyssä esillä ollut alppikauris Sveitsistä sai kultamitalin ja kroatialainen saksanhirvi hopeamitalin. Afrikkalaisten metsästystiloilta saadut trofeet sekä englantilainen muntjakki ja kazakstanilainen saiga-antilooppi jäivät mitalirajojen alle, kertoi Kaarlo Nygrén. Teksti: Pirkko Koivisto Kuvat: Juhani Honkanen Trofee eli metsästysmuisto, tulee kreikan sanasta tropaion. Se on metsästäjän muistokseen ottama saaliseläimen osa, tavallisesti sarvet, nahka tai pää. 20 Käpälämäki 2 /2008
21 Osuttiin sitä ennenkin Suomen Ampumaurheiluliiton ja Suomen Metsästysmuseon yhteistyö saa jatkoa ensi vuonna, kun museo tuottaa valokuvanäyttelyn Osuttiin sitä ennenkin. Näyttelyssä esitellään ampumaurheilun huippuhetkiä ja täysosumia vuosien varrelta. Metsästysmuseon kokoelmissa olevista Suomen Ampumaurheiluliiton valokuvista ja ampumaurheiluun liittyvistä esineistä toteutettava näyttely on esillä Metsästysmuseossa , ja kahteen eri otteeseen SLU-talossa Helsingissä vuonna Merkkitapahtuma on , kun Suomen Ampumaurheiluliitto järjestää seminaarin SLU-talossa. Metsästysmuseo sai kesällä 2008 luetteloitua Suomen Ampujainliiton kuvakokoelman. Korvaamattoman arvokkaita valokuvia on kaikkiaan vajaa tuhat. Kokoelma dokumentoi suomalaisen ampumaurheilun huippuhetkiä. Tätä valtakunnallisesti merkittävää valokuvakokoelmaa ei juuri tunneta. Nyt aineisto on digitaalisessa muodossa helposti hyödynnettävissä. Kuvia pääsee katsomaan osoitteesta: klikkaamalla yläpalkista Kuvahaku ja Rhea Wasastjerna lataa kivääriään makuuammunnassa ampumaradalla Helsingin MMkilpailuissa Malmilla v Hän oli Suomen parhaita naisampujia 1930-luvulla: v Puolan Lwowssa MM-kisoissa hän saavutti kultamerkkituloksen pienoiskiväärin makuuammunnassa 390 pisteellä. Hän oli myös ensimmäinen naissuurmestari ja saavutti ko. arvon sekä sotilas- että vapaakiväärillä. Käpälämäki 2 /
22 täysottelun hopealla Sydneyssä. Marko Kemppainen paukautti ketjuun toisen hopeisen lenkin haulikon skeetissä Ateenassa. Henri Häkkinen laukoi ensin ilmakiväärissä pronssimitalin ja Satu Mäkelä-Nummela samana päivänä haulikon trapissa kultamitalin Pekingissä. Vesa Anttila Konrad W. Huber tähtää juuri kultaa olympiahaulikko-kisassa Helsingin MMkilpailuissa v Hän edusti Suomea jo kesäolympialaisissa v (olympiahaulikko, 100 kiekkoa, hopea + joukkuepronssi) ja v (olympiahaulikko, 200 kiekkoa, 5. sija). V joukkuehaulikko-kilpailussa MM-hopea (300 kiekkoa), v MM-kulta olympiahaulikon joukkuekilpailu (300 kiekkoa) ja henkilökohtainen MM-kulta samassa lajissa, v MM-pronssi joukkuekilpailussa haulikkoammunta (300 kiekkoa). kirjoittamalla Kohdistettu haku-kohtaan Suomen Ampujainliitto (huom! Lainausmerkit). Suomen Ampumaurheiluliitto (SAL) on perustettu vuonna Se on maamme urheilutoiminnan vanhimpia ja menestyksekkäimpiä lajiliittoja ja toimii urheiluammuntaseurojen kattojärjestönä Suomessa. Urheiluammunta on ollut olympialaisten ohjelmassa Ateenan 1896 kisoista lähtien. Ensimmäinen ampumaseura, Suomen Metsästysyhdistys, perustettiin jo vuonna Hämeenlinnan Metsästysseuran 30- vuotisjuhlan yhteydessä vuonna 1906 päätettiin aloittaa maamme ampumaseurojen välinen yhteistyö pääaiheena Suomen mestaruuskilpailujen järjestäminen. Ampujainliiton nimi muutettiin Ampumaurheiluliitoksi vuonna Ampumaurheilu on ollut suomalaisten menestyslaji 2000-luvun kesäolympialaisissa. Ampumaurheilijat ovat tuoneet mitalin Sydneyn 2000, Ateenan 2004 ja Pekingin 2008 olympialaisista. Juha Hirvi aloitti mitaliketjun pienoiskiväärin MM-Vapaakiväärin voittajakolmikko: keskellä kultamitalisti Suomen Pauli Janhonen laakeriseppele päässään vierellään sveitsiläiset hopea- ja pronssimitalistit vas. Robert Bürchler ja oik. Otto Horber v MMkilpailuissa Tukholmassa. Janhonen oli voittamassa Suomelle näissä kisoissa myös MM-joukkuehopeaa vapaakiväärissä (3x40 lauk.), MM-joukkuekultaa vapaakiväärissä (40 lauk. pysty), MM-joukkuepronssi vapaakiväärissä (40 lauk. polvi), MMjoukkuepronssi vapaakiväärissä (40 lauk. makuu) sekä MM-joukkuepronssia pienoiskiväärissä(40 lauk. pysty). 22 Käpälämäki 2 /2008
23 Käpälämäki 2 /
24 Eräkirjoja pukinkonttiin Juha Jormanainen Metsästäjän käsikirja. Aseet, varusteet, huolto Gummerus, s. Metsästyskulttuuri elää Suomessa vahvana, maassamme on noin metsästäjää ja rikas luonto, jonka antimista voimme nauttia. Metsästäjän käsikirjan tekijä Juha Jormanaisen mukaan hienossa harrastuksessa on vain yksi suuri ongelma - ukkoutuminen. Nuoria toivotaan metsästysporukoihin lisää. Jormanainen on nyt kirjoittanut metsästyksestä perusoppaan, joka kertoo miksi metsästysperinnettä kannattaa vaalia ja mikä metsästämisestä tekee hienon harrastuksen. Unohtamatta itse pääasiaa, miten metsästetään. Jormanainen kertoo metsästämiseen liittyvistä perusasioista ja antaa neuvoja kiväärin, haulikon ja kaliiberin valintaan erilaisia metsästystilanteita silmällä pitäen. Kirjassa opastetaan varusteiden, metsästysasujen ja -jalkineiden valintaan sekä huoltoon liittyviä seikkoja. Hän myös paljastaa parhaimmat riistaruokavinkit resepteineen, juomasuosituksia unohtamatta. Jere Malinen & Veli-Matti Väänänen Metsästysvuosi Otava, n. 110 s. Otavan kustantama Jere Malisen ja Veli- Matti Väänäsen Metsästysvuosi-kirja kuvaa suomalaisen metsästyksen lajit kuukausien mukaan. Metsästysvuosi alkaa lain ja ikiaikaisten tottumusten mukaan kuin sadonkorjuu, elokuulta. Kirjassa liikutaan Lapin tunturiylänköjen riekkomailta Suomenlahden saariston haahkaluodoille ja Merenkurkun hyljejäiltä itärajan karhusaloille. Elokuussa suunnataan lintujahtiin, sydäntalvella jänismetsälle, huhtikuussa majavavesille ja kesällä riistapeltoa perustamaan. Metsästyskalenterin järjestystä noudattavasta kirjasta löytyvät ajankohtaiset pyyntiasiat kätevästi kuukausittain järjesteltyinä. Elämyksellinen ja kautta aikojen ensimmäinen metsästyskuvakirja avaa kiehtovan näkymän ainutlaatuiseen suomalaiseen pyyntikulttuuriin. 24 Käpälämäki 2 /2008
25 Robert E. Bieder Pieni karhukirja Ajatus Kirjat, s. Vihainen harmaakarhu ja pehmoinen halinalle harvalla eläimellä on yhtä monta persoonaa kuin karhulla. Robert Bieder avaa oven valtaisaan karhuja kuvaavaan myyttien ja tarinoiden maailmaan. Ensimmäiseksi hän tutustuttaa lukijan karhun esi-isään, pieneen koiran kokoiseen eläimeen, joka eli 25 miljoonaa vuotta sitten. Bieder kertoo koko karhuperheen kiehtovan kehitystarinan, johon kuuluvat niin sukupuuttoon kuolleet luolakarhut kuin jättiläiskarhutkin. Tarina päättyy niihin kahdeksaan karhulajiin, jotka evoluution muokkaamina ovat säilyneet meidän päiviimme saakka. Pienessä karhukirjassa käydään läpi suuri määrä alkuperäiskansojen taruja ja myyttejä karhuista ja mainitaan myös Suomessa pitkälle historialliselle ajalle jatkunut karhunpeijaisperinne sekä kalevalaiset lähteet. Eri puolilta maailmaa peräisin olevat tarinat ovat hämmästyttävän samankaltaisia ja yleensä alkuperäiskansat ovat suhtautuneet karhuun erittäin kunnioittavasti. Varhaiselta keskiajalta lähtien karhut ovat olleet myös kauppatavaraa ja ihmisen hyväksikäytön kohteena moninaisissa rooleissa: sirkuseläiminä, pehmoleluina, viihdeteollisuuden ja mainonnan pääosassa. Pieni karhukirja on erilainen ja sivistävä lukuelämys Metsän Kuninkaasta. Laulujoutsenen perintö Suomen luonnonsuojeluliitto, WSOY, s. Suomalaisen luonnonsuojeluaatteen ja -liikkeen kehityskaari on koottu näyttäväksi kirjaksi nimeltä Laulujoutsenen perintö, jonka WWF valitsi vuoden luontokirjaksi Tarinankäänteissä esiintyy yhteiskuntamme merkkihenkilöitä Topeliuksesta Kekkoseen, mutta ratkaisevimman työn ovat tehneet tavalliset luonnonystävät. Moni eläin, kasvilaji ja luontokohde olisi jo kadonnut ilman menneiden vuosikymmenten suojelijoiden peräänantamattomuutta. Suojelun apuna on käytetty välineitä siveltimestä kynään ja filmistä kettinkiin. Luonnonsuojeluliike syntyi 1800-luvulla, puolestapuhujinaan mm. tutkimusmatkailija A.E. Nordenskiöld ja kirjailija Zacharias Topelius. Venäjän valtaapitävät suhtautuivat luonnonsuojeluun epäillen, koska he arvelivat aivan oikein sen olevan osa orastavaa suomalaismielisyyttä. Talvi- ja jatkosota koettelivat kansakuntaa ja luontoa, mutta suojelun kipinä ei sammunut. Suomen luonnonsuojeluliiton nykyinen nuorisojärjestö Luonto-Liittokin perustettiin pommituksissa pimennysverhojen takana luvulla kotkien selittämätön väheneminen ja pelko Japanin elohopeakatastrofin toistumisesta Suomessa synnyttivät aivan uudenlaisen ympäristöliikkeen. Käpälämäki 2 /
26 Yllätä ystäväsi erähenkisellä lahjalla! Tuliaisiksi laadukkaat lahjat ja museon omat julkaisut. Pukinkonttiin kauniit pikarit tai taskumatti! 26 Käpälämäki 2 /2008
27 Museokaupasta mm. servetit ja pelikortit. Metsästysmuseon kauppa on avoinna museon aukioloaikoina. Tiedustelut: (019) , (019) Käpälämäki 2 /
28 28 Käpälämäki 2 /2008 Hyvää Joulua ja Onnellista Uutta Vuotta Käpälämäen lukijoille!
Suomen Metsästäjäliiton Uudenmaan piiri ry:n Tiedotuksia
Suomen Metsästäjäliiton Uudenmaan piiri ry:n Tiedotuksia Suomen Metsästäjäliiton Uudenmaan piiri ry:n jäsentiedote. Julkaisija: Piiritoimisto, osoite: Keskuskatu 12 B 12 04600 Mäntsälä Puhelin 019 -- 6871
LisätiedotTERVEISET TÄÄLTÄ IMATRAN POUTAPILVEN PALVELUKODISTA
TERVEISET TÄÄLTÄ IMATRAN POUTAPILVEN PALVELUKODISTA KERROMME KULUNEEN VUODEN KUULUMISISTA JA VIIME VUODEN MIELEENPAINUVISTA TAPAHTUMISTA Talvella oli paljon pakkasta ja lunta. Paljon vaatteita päälle ja
LisätiedotRenkajärven valokuvauskilpailu 2011 jälleen upeita kuvia!
Renkajärven valokuvauskilpailu 2011 jälleen upeita kuvia! Suojeluyhdistyksen valokuvauskilpailu järjestettiin nyt kolmannen kerran. Kilpailuaika oli 13.2.-5.6.2011. Yhdistyksen hallitus oli antanut kilpailun
LisätiedotLiikuntalupaus. 2. Olla aktiivisesti mukana lapsemme liikunnassa. 3. Lisätä koko perheen yhteisiä liikuntahetkiä.
Liikuntalupaus 1. Omassa pihassa, pyörätiellä, metsässä ja missä vielä meidän perhe liikkuu, polskuttelee, kiikkuu. 2. Olla aktiivisesti mukana lapsemme liikunnassa. 3. Lisätä koko perheen yhteisiä liikuntahetkiä.
LisätiedotTaideopintoja, historian tutkimusta, kävelylenkkejä uuden elämän askelin
Taideopintoja, historian tutkimusta, kävelylenkkejä uuden elämän askelin Posted on 18.12.2013 by Eeva-Liisa Viitala 2 Helsingin yliopiston kirjaston keväällä 2013 eläkkeelle jäänyt ylikirjastonhoitaja
LisätiedotPOSTPOSITIOT 1. - Kenen vieressä sinä istut? - Istun vieressä. 2. (TUNTI) jälkeen menen syömään. 3. Kirjasto on (TEATTERI) lähellä. 4. (HYLLY) päällä on kirja. 5. Me seisomme (OVI) vieressä. 6. Koirat
LisätiedotMonikossa: talojen, koirien, sinisten huoneitten / huoneiden
Teidän talonne on upouusi. MINKÄ? KENEN? MILLAISEN? = talon, teidän, sinisen huoneen= GENETIIVI Monikossa: talojen, koirien, sinisten huoneitten / huoneiden Genetiivi ilmaisee omistusta Laurin koira, minun
LisätiedotTervetuloa mukaan Saunaseura SaunaMafia ry:n iloisiin tapahtumiin! Saunaseura SaunaMafia ry:n julkaisu HURJAA SAUNOMISTA TELTTA- JA SAVUSAUNASSA
SAUNASEURA 26.5.2014 1/6 HURJAA SAUNOMISTA TELTTA- JA SAVUSAUNASSA SaunaMafialaisten vierailu ja tutustuminen jäsenemme Arin tiluksiin ja saunoihin. AIKA: La 24. - Su 25.5.2014 PAIKKA: Korpilahti Kaksin
LisätiedotSUBSTANTIIVIT 1/6. juttu. joukkue. vaali. kaupunki. syy. alku. kokous. asukas. tapaus. kysymys. lapsi. kauppa. pankki. miljoona. keskiviikko.
SUBSTANTIIVIT 1/6 juttu joukkue vaali kaupunki syy alku kokous asukas tapaus kysymys lapsi kauppa pankki miljoona keskiviikko käsi loppu pelaaja voitto pääministeri päivä tutkimus äiti kirja SUBSTANTIIVIT
LisätiedotLAUSEEN KIRJOITTAMINEN. Peruslause. aamu - minä - syödä muro - ja - juoda - kuuma kahvi Aamulla minä syön muroja ja juon kuumaa kahvia.
LAUSEEN KIRJOITTAMINEN Peruslause aamu - minä - syödä muro - ja - juoda - kuuma kahvi Aamulla minä syön muroja ja juon kuumaa kahvia. minä - täti - ja - setä - asua Kemi Valtakatu Minun täti ja setä asuvat
LisätiedotPreesens, imperfekti ja perfekti
Preesens, imperfekti ja perfekti ennen nyt Neljä vuotta sitten olin töissä tehtaassa. Nyt minä olen lähihoitaja. r Olen työskennellyt sairaalassa jo kaksi vuotta. J Joo, kävin toissapäivänä. Sinun tukka
LisätiedotLEIKIN VOIMA 16.1.2015. Milla Salonen, lastentarhanopettaja Jokiuoman päiväkoti, Vantaa Vesiheinät esiopetusryhmä
LEIKIN VOIMA 16.1.2015 Milla Salonen, lastentarhanopettaja Jokiuoman päiväkoti, Vantaa Vesiheinät esiopetusryhmä Leikkiagenttien matkat - Ryhmä on mukana Vantaan leikkipilotti- hankkeessa mukana Leikkiagentteina
LisätiedotTaidetta Turun taidemuseossa
Taidetta Turun taidemuseossa Turun taidemuseon toimintaa ylläpitää Konstföreningen i Åbo - Turun Taideyhdistys ry. Vuonna 1891 toimintansa aloittanut Taideyhdistys on perustettu edistämään taiteen harrastusta,
LisätiedotTOIMINTAKERTOMUS VUODELTA 2001
KANKAANPÄÄM SEUDUN TYKISTÖKILTA RY 38700 KANKAANPÄÄ 15.2.2002 1 TOIMINTAKERTOMUS VUODELTA 2001 Kulunut vuosi oli kiltamme 37. Toimintavuosi SÄÄNTÖMÄÄRÄISET KOKOUKSET KILLAN HALLINTO Kevätkokous pidettiin
LisätiedotParitreenejä. Lausetyypit
Paritreenejä Lausetyypit Keskustele parin kanssa, kysy parilta! Omasta mielestäni olen Minun perhe on Minun suku on Minun äiti on Minun isä on Minun koti on Minun lempiruoka on Minun suosikkilaulaja on
LisätiedotTerveisiä Imatralta Poutapilvestä!
Terveisiä Imatralta Poutapilvestä! Nyt on jo kevät. Halusimme kertoa, kuinka kulunut talvi meillä sujui. Sää on ollut vaihteleva koko talven. Tällä hetkellä meidän pihalla on aika paljon lunta. Sää oli
LisätiedotPapu-sammakko seikkailee ympäri Suomea ja opettaa viittomia
Papu-sammakko seikkailee ympäri Suomea ja opettaa viittomia Papu-sammakko on Kehitysvammaliiton hanke, jossa leikkimielinen pehmohahmo vie eteenpäin tärkeitä viestintä- ja tunneasioita. Sammakko matkustaa
LisätiedotTervetuloa! Mä asun D-rapussa. Mun asunto on sellainen poikamiesboksi.
Juhan naapuri Juha tulee töistä kotiin puoli kahdelta. Pihalla on tumma mies pienen tytön kanssa. Tyttö leikkii hiekkalaatikolla. Mies istuu penkillä ja lukee sanomalehteä. Terve! Moi! Sä oot varmaan uusi
LisätiedotHeippa. Jari Vanhakylä
1 2 Heippa Kevät on tullut taas siihen pisteeseen, että on aika aloitella kalastuskausi. Kohta jäät sulavat ja mm. siikaonginta kevätauringossa kutsuu. Kun kahden kilon siika on saatu vuorossa on yli kolmen
LisätiedotPyhän Astelin ohjelmapalvelut
n ohjelmapalvelut 2015-2016 Moottorikelkka Safarit: Iltasafari moottorikelkalla (klo 20.00 22.00 / ma, ti, ke, la) Iltasafari on ohjattu moottorikelkkasafari illan hämärässä läpi lumisen maiseman. Jos
LisätiedotJoka kaupungissa on oma presidentti
Kaupungissa on johtajia. Ne määrää. Johtaja soittaa ja kysyy, onko tarpeeksi hoitajia Presidentti päättää miten talot on rakennettu ja miten tää kaupunki on perustettu ja se määrää tätä kaupunkia, Niinkun
LisätiedotToiminnan arviointikysely lasten vanhemmille - Espoon Suunta
Toiminnan arviointikysely lasten vanhemmille - Espoon Suunta 1. Joukkue / ryhmä, jossa lapsi on mukana - egroupjr - Villihiiret - Karttaketut (aloittelijat) - Karttaketut - Karttaketut aloittelevat - Karttaketut
LisätiedotTEE OIKEIN. Minun naapuri on (rikas) kuin minä. Hänellä on (iso) asunto ja (hieno) auto.
TEE OIKEIN Kumpi on (suuri), Rovaniemi vai Ylitornio? Tämä talo on paljon (valoisa) kuin teidän vanha talo. Pusero on (halpa) kuin takki. Tämä tehtävä on vähän (helppo) kuin tuo. Minä olen (pitkä) kuin
LisätiedotMustaruudin PM kilpailut
Mustaruudin PM kilpailut Mustaruudin lieskat ja kipinät, paksu harmaa savu ja kumeat jysähdykset täyttivät ilman kun 64 ilmottautunutta kilpailijaa laukoivat suorituksiaan yli kahdessakymmenessä asetyypeittäin
LisätiedotHämeenlinna 19. lokakuuta 2012. Solaris-lomalla Kajaanissa 10.-15.9.2012
Hämeenlinna 19. lokakuuta 2012 Solaris-lomalla Kajaanissa 10.-15.9.2012 28 eläkeläisopettajaa (osa ystäviä) oli liikunnallisella virkistyslomalla Hotelli Kajaanissa. Matkat taitettiin rautateitse, invavaunut
Lisätiedot4.1 Samirin uusi puhelin
4. kappale (neljäs kappale) VÄRI T JA VAATTEET 4.1 Samirin uusi puhelin Samir: Tänään on minun syntymäpäivä. Katso, minun lahja on uusi kännykkä. Se on sedän vanha. Mohamed: Se on hieno. Sinun valkoinen
LisätiedotEROKUMPPANIT. Nalleperhe Karhulan tarina
EROKUMPPANIT Nalleperhe Karhulan tarina Avuksi vanhempien eron käsittelyyn lapsen kanssa Ulla Sauvola 1 ALKUSANAT Tämä kirja on tarkoitettu avuksi silloin, kun vanhemmat eroavat ja asiasta halutaan keskustella
LisätiedotSUOMI Graafinen ohjeistus
SUOMI ohjeistus ovellukset. inen värilogo valkoisena juhla-asussaan. värinen. inari.fi Inari on Suomen suurin kunta. Sen voimavara on mahtava luonto, josta voi olla aidosti ylpeä. Inarin helmi ja aarreaitta
LisätiedotAidon luontoelämyksen jäljillä - vaelluskertomusten analyysia
Aidon luontoelämyksen jäljillä - vaelluskertomusten analyysia Luontomatkailun tutkija Seija Tuulentie seija.tuulentie@metla.fi Elämys on... matkailu- ja markkinointitutkimuksen näkökulmasta: moniaistinen,
LisätiedotKun isä jää kotiin. Teksti: Liisi Jukka Kuvat: Iida Vainionpää
Teksti: Liisi Jukka Kuvat: Iida Vainionpää Kun isä jää kotiin Mikko Ratia, 32, istuu rennosti olohuoneen tuolilla, samalla kun hänen tyttärensä Kerttu seisoo tuolista tukea ottaen samaisessa huoneessa.
Lisätiedot2/2010. Tässä numerossa: Elämys putki. Haastatteluja. Syksyisiä kuvia. Kamera esittely. Tulevia tapahtumia..
2/2010. Tässä numerossa: Elämys putki. Haastatteluja. Syksyisiä kuvia. Kamera esittely. Tulevia tapahtumia.. Pääkirjoitus. Hei vaan kaikki lukijat, tässä olisi nyt toinen numero lehdestä jolla on nyt nimikin.
LisätiedotSUOKI TOIMINTA PASSI
I K O SU M I TO A T IN A P I SS nimi: Näitä taitoja, joita harjoittelet tässä passissa, sinä tarvitset: A Työharjoittelussa B Vapaa-aikana C Koulussa Nämä taidot kehittyvät, kun teet tehtävät huolellisesti:
LisätiedotANNA JA ALEKSI SETELINVÄÄRENTÄJIEN JÄLJILLÄ
EURO RUN -PELI www.uudet-eurosetelit.eu ANNA JA ALEKSI SETELINVÄÄRENTÄJIEN JÄLJILLÄ - 2 - Anna ja Aleksi ovat samalla luokalla ja parhaat kaverit. Heillä on tapana joutua erilaisiin seikkailuihin. Taas
LisätiedotANNA JA ALEKSI SETELINVÄÄRENTÄJIEN JÄLJILLÄ
EURO RUN -PELI www.uudet-eurosetelit.eu ANNA JA ALEKSI SETELINVÄÄRENTÄJIEN JÄLJILLÄ Anna ja Aleksi ovat samalla luokalla ja parhaat kaverit. Heillä on tapana joutua erilaisiin seikkailuihin. Taas alkaa
LisätiedotKalevalaa monessa muodossa Kansalliskirjastossa
Kalevalaa monessa muodossa Kansalliskirjastossa Posted on 12.5.2010 by helehilt Kalevala on aina vaikuttanut vahvasti elämääni, ihan lapsuudesta saakka. Kalevalan päivä oli ehdottomasti lempijuhlapäiviä
LisätiedotNimeni on. Tänään on (pvm). Kellonaika. Haastateltavana on. Haastattelu tapahtuu VSSHP:n lasten ja nuorten oikeuspsykiatrian tutkimusyksikössä.
1 Lapsen nimi: Ikä: Haastattelija: PVM: ALKUNAUHOITUS Nimeni on. Tänään on (pvm). Kellonaika. Haastateltavana on. Haastattelu tapahtuu VSSHP:n lasten ja nuorten oikeuspsykiatrian tutkimusyksikössä. OSA
LisätiedotKinnulan humanoidi 5.2.1971.
Kinnulan humanoidi 5.2.1971. Peter Aliranta yritti saada kiinni metsään laskeutuneen aluksen humanoidin, mutta tämän saapas oli liian kuuma jotta siitä olisi saanut otteen. Hän hyökkäsi kohti ufoa moottorisahan
LisätiedotSävel Oskar Merikanto Sanat Pekka Ervast
Sävel Oskar Merikanto Sanat Pekka Ervast KUOLEMAN KUNNIAKSI Pekka Ervast Oskar Merikanto Teoksen taustaa Tukholman kongressi 1913 ja Oskar Merikanto. Kuten lukijamme tietävät, pidetään ensi kesänä Tukholmassa
LisätiedotMetsähanhen metsästyksen EETTISET OHJEET
Metsähanhen metsästyksen EETTISET OHJEET 2 Suomessa esiintyy kaksi metsähanhen alalajia; taigametsähanhi (Anser fabalis fabalis) ja tundrametsähanhi (Anser fabalis rossicus). Taigametsähanhi esiintyy meillä
LisätiedotKoripallomuseosta Koripalloperinnekeskus
Koripallomuseosta Koripalloperinnekeskus Jari Toivonen, Projektipäällikkö Koripallomuseo-projekti käynnistyi Kotkassa vuonna 2008 tavoitteena luoda pysyvä, valtakunnallinen, koripalloon liittyvä erikoismuseo.
LisätiedotKiipulan ammattiopisto. Liiketalous ja tietojenkäsittely. Erja Saarinen
Kiipulan ammattiopisto Liiketalous ja tietojenkäsittely Erja Saarinen 2 Sisällysluettelo 1. Johdanto... 3 2. Hyvät internetsivut... 3 3. Kuvien koko... 4 4. Sivujen lataus... 4 5. Sivukartta... 5 6. Sisältö...
LisätiedotTOIMINTA PEVA PASSI. nimi:
PEVA TOIMINTA nimi: PASSI Näitä taitoja, joita harjoittelet tässä passissa, sinä tarvitset: A Työharjoittelussa B Vapaa-aikana C Koulussa Nämä taidot kehittyvät, kun teet tehtävät huolellisesti: 1. Opiskelutaidot
LisätiedotHän oli myös koulullamme muutaman sunnuntain ohjeistamassa meitä. Pyynnöstämme hän myös naksautti niskamme
Kiinaraportti Sain kuulla lähdöstäni Kiinaan 3 viikkoa ennen matkan alkua ja siinä ajassa en ehtinyt edes alkaa jännittää koko matkaa. Meitä oli reissussa 4 muuta opiskelijaa lisäkseni. Shanghaihin saavuttua
LisätiedotVierailulla Urho Kekkosen museossa
Vierailulla Urho Kekkosen museossa Teksti, kuvat ja Sari Salovaara 10.5.2012 sivu 2 / 9 Sisällys Johdanto... 3 Tamminiemen uudistukset parantavat saavutettavuutta... 4 Elämyksiä eri aistein... 5 Muita
LisätiedotHarjoitusten ideat on sovellettu Bret Nicholauksen ja Paul Lowrien Ajatusleikki-kirjasta
Harjoitusten ideat on sovellettu Bret Nicholauksen ja Paul Lowrien Ajatusleikki-kirjasta 1. Mikä olisi jännittävin paikka, jota haluaisit tutkia? 2. Jos voisit kutsua kenet tahansa maailmassa puhumaan
Lisätiedotistä satuja saadaan Poika ihmetteli: Miten sadut syntyvät? Mistä satuja saadaan? Mene metsään, pojan isoäiti neuvoi. Etsi satuja metsästä.
M istä satuja saadaan Poika ihmetteli: Miten sadut syntyvät? Mistä satuja saadaan? Mene metsään, pojan isoäiti neuvoi. Etsi satuja metsästä. Poika meni metsään. Hän katseli ympärilleen ja huomasi satuja
LisätiedotPoikilo-museot koostuvat Kouvola-talossa sijaitsevista Kouvolan taidemuseosta ja kaupunginmuseosta, Kouta-galleriasta ja Poikilo-galleriasta.
Kouvolan taidemuseo aloitti toimintansa 1.8.1987 Kouvola-talon toisen osan valmistuttua. Taidemuseo keskittyy moderniin ja uuteen suomalaiseen taiteeseen. koostuvat Kouvola-talossa sijaitsevista Kouvolan
LisätiedotRenkajärven valokuvauskilpailu 2010 suosio kasvaa!
Renkajärven valokuvauskilpailu 2010 suosio kasvaa! Suojeluyhdistyksen valokuvauskilpailu järjestettiin nyt toisen kerran ja sen kilpailuaika oli 13.3.-6.6.2010. Yhdistyksen hallitus oli antanut kilpailun
LisätiedotVERBI + TOINEN VERBI = VERBIKETJU
VERBI + TOINEN VERBI = VERBIKETJU 1. Apuverbi vaatii seuraavan verbin määrämuotoon. Lisää verbi luettelosta ja taivuta se oikeaan muotoon. Voimme Me haluamme Uskallatteko te? Gurli-täti ei tahdo Et kai
LisätiedotMinun elämäni tarina
Minun elämäni tarina Sisällys 4 Sinulle joka kirjoitat elämäntarinasi 5 Minun elämäni tarina 6 Elämäni tänä päivänä 9 Lapsuus ja nuoruus 11 Katsaus aikuiselämääni 15 Suostumus Nestor FoU-center Painopaikka:
LisätiedotReferenssi FRIISILÄNTIE 33, ESPOO. Ripeää toimintaa ja upea lopputulos
Ripeää toimintaa ja upea lopputulos Talomme katto on rakennettu vuonna 1986. Tiilet olivat tulleet huokoiseksi ja sammalta kertynyt, joten huoltoa kaivattiin, kertoo talon omistaja. Referenssi FRIISILÄNTIE
LisätiedotSykleissä mennään tiedotuksessakin olet tarkkana
Sykleissä mennään tiedotuksessakin olet tarkkana Keväällä tapahtuu paljon (touko-kesäkuu) Heinäkuussa hiljenee vaikka kv-kisoja ympäri maailmaa- nyt olisi tiedottamisen paikka Elokuussa jälleen tahti kiihtyy
LisätiedotSinut ry:n lehti Testaa tietosi Sinuista. Nuoren kertomus: Sijoitustausta on ollut minulle voimavara
Sinut ry:n lehti 2014 Testaa tietosi Sinuista Nuoren kertomus: Sijoitustausta on ollut minulle voimavara Mikä tää on? Hyppysissäsi oleva lehti on sijaisperheiden nuorille suunnattu Sinutlehti. Suomen Sijaiskotinuorten
LisätiedotKasnäsin kesä 2015. Leena Halonen Åse Hensbo Tiina Hölli Taina Kurtze Raija Marttinen Jaana Tuomisto
N ä y t t e l y t i e d o t e J u l k a i s u v a p a a 1-6 Kasnäsin kesä 2015 Leena Halonen: Itää, kasvaa, kukkii 2014, tempera, öljy kankaalle, 80 x 90 Leena Halonen Åse Hensbo Tiina Hölli Taina Kurtze
LisätiedotNÄKÖISLEHTI. Esittelemme tekemiämme LEHTIÄ JA KIRJOJA KUVASARJA NÄKÖISLEHDESSÄ VIDEO NÄKÖISLEHDESSÄ. Mielenkiintoiset SUORALINKIT
NÄKÖISLEHTI Esittelemme tekemiämme LEHTIÄ JA KIRJOJA KUVASARJA NÄKÖISLEHDESSÄ VIDEO NÄKÖISLEHDESSÄ Mielenkiintoiset SUORALINKIT MATKAKOHDE: BURG ELZ Kerpenin lähellä MUISTOJEN SPA VALMIS PAINETTAVAKSI!
LisätiedotHARRASTUKSET. Selitä sana. kiinnostunut+ mistä? pitää + mistä? mitä tehdä? tykätä + mistä? mitä tehdä? harrastaa + mitä? harrastus
HARRASTUKSET Selitä sana. harrastus harrastaa + mitä? kiinnostunut+ mistä? tykätä + mistä? mitä tehdä? pitää + mistä? mitä tehdä? säännöllisesti joka viikko päivittäin joka toinen päivä soittaa + mitä
LisätiedotYmpäristöetsiväohjaaja -työpaja. Ympäristökasvatuspäivät Helsingissä 7.10.2010
Ympäristöetsiväohjaaja -työpaja Ympäristökasvatuspäivät Helsingissä 7.10.2010 Tervetuloa! Luonto-Liiton pikaesittely Ympäristöetsivätoiminnan esittely Tutustumme kirjaan: Mystisen liskon etsijät - luontotehtäviä
LisätiedotSuomen Luonnonsuojelun Säätiö Naturskyddsstiftelsen i Finland luonnonsuojelua
Suomen Luonnonsuojelun Säätiö Naturskyddsstiftelsen i Finland luonnonsuojelua tieteen ja taiteen keinoin Esite 2015. Painettu 1000 kpl kierrätyspaperille. Tekstit: Tarja Ketola. Taitto: Milla Aalto. Kuvat:
LisätiedotMiten minä voisin ansaita rahaa
Miten minä voisin ansaita rahaa Aloitetaan vaikka sillä että kerron mitä osaan ja harrastan. Harrastan uintia, pianonsoittoa, kuorolaulua, tanssia ja tykkään myös piirtää paljon. Osaan myös askarrella
LisätiedotSinä olet kuin Lasse, koska... Tavoittelet unelmaasi. Pidät itsesi kunnossa. Käytät voimiasi viisaasti. Sinulla on tahdonvoimaa.
Sinä olet kuin Lasse, koska... Tavoittelet unelmaasi. Pidät itsesi kunnossa. Käytät voimiasi viisaasti. Sinulla on tahdonvoimaa. Kehität taitojasi jatkuvasti. Osaat keskittyä yhteen asiaan. Kuljet rohkeasti
LisätiedotBob käy saunassa. Lomamatka
Bob käy saunassa 1 Mitä sauna merkitsee suomalaiselle? 2 Mitä tehtäviä saunalla on? 3 Missä kertoja saunoi ensimmäisen kerran? 4 Kuka oli Leena? 5 Millainen Leena oli? 6 Mitä Leena teki saunassa? 7 Mitä
LisätiedotKIVISTÖN VISIOPAJA. Aurinkokiven koulu tulokset
KIVISTÖN VISIOPAJA Aurinkokiven koulu 30.5.2017 tulokset Kivistön visio ja kaavarunko 021600 I Kivistön asemakaavayksikkö I Vantaan kaupunkisuunnittelu ESITTELYKIERROS KERRO NIMESI JA MIKÄ ON KIVOINTA
LisätiedotOppikirjat oman aikansa ilmentyminä
Oppikirjat oman aikansa ilmentyminä 1 2 3 SUOMEN KASVATUKSEN JA KOULUTUKSEN HISTORIAN SEURAN VUOSIKIRJA 2014 Oppikirjat oman aikansa ilmentyminä KOULU JA MENNEISYYS LII 4 ISBN 978-952-67639-4-1 (pdf) ISSN
LisätiedotKajaanin Planeetan jäsenlehti Nro 2/201 0
Kaanin Planeetan jäsenlehti Nro 2/201 0 Tähtitieteellinen yhdistys Kaanin Planeetta ry Julkaisi: Kaanin Planeetta ry Päätoimitta: Jari J.S. Heikkinen Ilmestyminen: Kolme numeroa vuodessa (huhtikuu, elokuu,
LisätiedotTeksti: Johanna Ahonen Kuvat: Marjo Sundström- Pullinen ILOA VÄREISTÄ
Teksti: Johanna Ahonen Kuvat: Marjo Sundström- Pullinen ILOA VÄREISTÄ Tampereen pääkirjasto Metsossa on ollut Pirkanmaan AVH -yhdistys ry:n vesivärimaalauskerhon näyttely 20.-30.10.2009, Keskiviikkomaalareista
LisätiedotVapaaehtoistoiminta: Vire Koti Martinlähde ja Sinivuokko
Vapaaehtoistoiminta: Vire Koti Martinlähde ja Sinivuokko Marjo Virkkunen palvelutalon johtaja Onnellinen elämä syntyy välittämisestä ja kuuntelemisesta. Yhdessä olemisesta ja tekemisestä Alkoi Vire Koti
LisätiedotMITEN TEET AIKAAN LIITTYVIÄ KYSYMYKSIÄ JA MITEN VASTAAT NIIHIN?
MITEN TEET AIKAAN LIITTYVIÄ KYSYMYKSIÄ JA MITEN VASTAAT NIIHIN? 1. MILLOIN? KOSKA? 2. MIHIN AIKAAN? 3. MINÄ PÄIVÄNÄ? 4. MILLÄ VIIKOLLA? 5. MISSÄ KUUSSA? 6. MINÄ VUONNA? 7. MILLÄ VUOSIKYMMENELLÄ? 8. MILLÄ
LisätiedotMetsä/Luonto
Tutkimme ja kokeilemme Metsä/Luonto 2016 2017 Työn tehneet: 7-8 vuotiaat Pirtin koulun iltapäiväkerholaiset Tähdet: Aleksi H, Anniina H., Anniina R., Arttu H., Arttu K., Eelis, Eeva, Hilma, Kerttu, Leevi,
LisätiedotSukuseuran matka Pietariin 13 16.5.2010
Sukuseuran matka Pietariin 13 16.5.2010 Ohessa olemme pyrkineet heijastamaan joitakin tapahtumia ja tunnelmia sukuseuran matkasta. Lyhyellä matkakertomuksellamme tahdomme jakaa hauskan ja antoisan matkamme
Lisätiedot12. kappale (kahdestoista kappale) FERESHTE MUUTTAA
12. kappale (kahdestoista kappale) FERESHTE MUUTTAA 12.1. Liian pieni asunto Fereshten perheessä on äiti ja neljä lasta. Heidän koti on Hervannassa. Koti on liian pieni. Asunnossa on vain kaksi huonetta,
Lisätiedot3. kappale (kolmas kappale) AI KA
3. kappale (kolmas kappale) AI KA 3.1. Kellonajat: Mitä kello on? Kello on yksi. Kello on tasan yksi. Kello on kaksikymmentä minuuttia vaille kaksi. Kello on kymmenen minuuttia yli yksi. Kello on kymmenen
LisätiedotMeidän metsämme mahdollistaa meille monenlaista toimintaa. Ilman metsää, olisi jäänyt monet mukavat hetket kokematta. Meidän lähimetsämme sijaitsee
Tämä metsä on meille tärkeä kilpailu Sarjassa Päiväkodit Meidän metsämme mahdollistaa meille monenlaista toimintaa. Ilman metsää, olisi jäänyt monet mukavat hetket kokematta. Meidän lähimetsämme sijaitsee
LisätiedotHENKISTÄ TASAPAINOILUA
HENKISTÄ TASAPAINOILUA www.tasapainoa.fi TASAPAINOA! Kaiken ei tarvitse olla täydellisesti, itse asiassa kaikki ei koskaan ole täydellisesti. Tässä diasarjassa käydään läpi asioita, jotka vaikuttavat siihen,
LisätiedotAJANILMAISUT AJAN ILMAISUT KOULUTUSKESKUS SALPAUS MODUULI 3
AJAN ILMAISUT AJAN ILMAISUT 1. PÄIVÄ, VIIKONPÄIVÄ 2. VUOROKAUDENAIKA 3. VIIKKO 4. KUUKAUSI 5. VUOSI 6. VUOSIKYMMEN, VUOSISATA, VUOSITUHAT 7. VUODENAIKA 8. JUHLAPÄIVÄT MILLOIN? 1. 2. 3. 4. maanantai, tiistai,
LisätiedotJOULUN TUNNELMA. Ken saavuttaa nyt voi joulun tunnelmaa niin parhaimman lahjan hän itselleen näin saa.
JOULUN TUNNELMA Nyt joulun kellot näin kaukaa soi, joulurauhaa julistaa. Äänet hiljentyvät kaupungin ja on kiire jäänyt taa. Nyt syttyy tähdet nuo miljoonat jokaiselle tuikkimaan. Jälleen kodeissa vain
LisätiedotLAUSESANAT KONJUNKTIOT
LAUSESANAT KONJUNKTIOT Ruusu ja Pampeliska ovat marsuja. Marja on vanhempi kuin Anna. Otatko teetä vai kahvia? JA TAI VAI (kysymyslause) MUTTA KOSKA (syy) KUN KUIN (vertailu) ETTÄ JOS SEKÄ Mari ja Matti
LisätiedotSISÄLLYS. N:o 848. Asetus
SUOMEN SÄÄDÖSKOKOELMA 1999 Julkaistu Helsingissä 25 päivänä elokuuta 1999 N:o 848 855 SISÄLLYS N:o Sivu 848 Asetus entisen Jugoslavian alueella tehtyjä rikoksia käsittelevän kansainvälisen sotarikostuomioistuimen
LisätiedotKoulutapahtuma. Ampumaurheilun tietoisku koululaisille. Pohjois-Hämeen Ampujat
Koulutapahtuma Ampumaurheilun tietoisku koululaisille Koulutapahtuma miksi? Uusista nuorista harrastajista pulaa ampumaseuroissa Isät eivät enää tuo poikiaan automaattisesti radalle Ihmiset eivät oikein
LisätiedotOppilaiden motivaation ja kiinnostuksen lisääminen matematiikan opiskeluun ja harrastamiseen. Pekka Peura 28.01.2012
Oppilaiden motivaation ja kiinnostuksen lisääminen matematiikan opiskeluun ja harrastamiseen Pekka Peura 28.01.2012 MOTIVAATIOTA JA AKTIIVISUUTTA LISÄÄVÄN OPPIMISYMPÄRISTÖN ESITTELY (lisätietoja maot.fi)
Lisätiedotluontopolkuja punaisilla naruilla
luontopolkuja punaisilla naruilla Kevään merkit Eniten kasvilajeja ympyrässä Mikä tästä meni/ Mikä täällä voisi asua? Runo tästä paikasta Ötökät maassa Taidenäyttely Kevään merkit YM, AI pareittain tai
LisätiedotPoikilo-museot koostuvat Kouvola-talossa sijaitsevista Kouvolan taidemuseosta ja kaupunginmuseosta, Kouta-galleriasta ja Poikilo-galleriasta.
Kouvolan taidemuseo aloitti toimintansa 1.8.1987 Kouvola-talon toisen osan valmistuttua. Taidemuseo keskittyy moderniin ja uuteen suomalaiseen taiteeseen. koostuvat Kouvola-talossa sijaitsevista Kouvolan
Lisätiedotlehtipajaan! Opettajan aineisto
Tervetuloa lehtipajaan! Opettajan aineisto Opettajalle Ennen kuin ryhdyt lehtipajaan lue myös oppilaan aineisto Lehtipaja on tarkoitettu tt 3.-6.-luokkalaisille l ill Voit käyttää aineistoa myös 1.-2.-luokkalaisille,
LisätiedotAlkukartoitus Opiskeluvalmiudet
Alkukartoitus Opiskeluvalmiudet Päivämäärä.. Oppilaitos.. Nimi.. Tehtävä 1 Millainen kielenoppija sinä olet? Merkitse rastilla (x) lauseet, jotka kertovat sinun tyylistäsi oppia ja käyttää kieltä. 1. Muistan
LisätiedotTOIMINTAKERTOMUS VUODELTA 2003
KANKAANPÄÄM SEUDUN TYKISTÖKILTA RY 38700 KANKAANPÄÄ 19.02.2004 1 TOIMINTAKERTOMUS VUODELTA 2003 Kulunut vuosi oli kiltamme 39. Toimintavuosi SÄÄNTÖMÄÄRÄISET KOKOUKSET KILLAN HALLINTO Kevätkokous pidettiin
LisätiedotJärvenpään taidemuseo: Välähdyksiä Björn ja Tilly Soldanin tarinasta
Järvenpään taidemuseo: Välähdyksiä Björn ja Tilly Soldanin tarinasta 1.3.2018 31.8.2018 Toimittaja tutustui Järvenpään taidemuseon uuteen näyttelyyn, joka johdatti taiteen ohella Suomen historiaan ja ihmissuhdekiemuroihin.
LisätiedotRetki Panssariprikaatiin 10.5.2011
Retki Panssariprikaatiin 10.5.2011 Retkellä oli mukana 12 senioria ja heidän seuralaistaan. Matkaan lähdettiin Tokeen bussilla Vanhalta kirkolta kello 11.00. Panssariprikaatin portilla meitä oli vastassa
LisätiedotSAUNASEURA /5 TOIMINTAKERTOMUS Perustettu TAPAHTUMAT 2018 KOKOUKSET + MUITA ASIOITA - Su KUNNIA
1/5 TAPAHTUMAT 2018 KOKOUKSET + MUITA ASIOITA - Su 18.2.2018 KUNNIAKIRJA Saunaseura SaunaMafia ry täytti 9 vuotta ja samalla luovutimme savusaunojen lämmittäjälle Atte Salolle Saunamajurin kunniakirjan
LisätiedotYhteisöllisyydestä voimaa senioreille Rauman kaupungin kylähanke
Yhteisöllisyydestä voimaa senioreille Rauman kaupungin kylähanke Raportti toukokuulta 2017 31.5.2017 Tanja Hakulinen 1 Toukokuu oli täynnä touhua Tässä kuussa kylähanke toimi maassa ja ilmassa. Kyläelokuvia
LisätiedotLehti sisältää: Pääkirjoitus, oppilaskunta ja Iinan esittely 2. Opettajan haastattelu 3. Tutustumispäivä Lypsyniemessä 5. Tervetuloa ykköset!
Vilu Syksy 2016 Lehti sisältää: Pääkirjoitus, oppilaskunta ja Iinan esittely 2 Opettajan haastattelu 3 Tutustumispäivä Lypsyniemessä 5 Tervetuloa ykköset! 8 Kuvarunoja 9 Pääkirjoitus On alkanut uusi lukuvuosi
LisätiedotKymiSun. Tervetuloa retkillemme luontoon, kulttuuriin, historiaan ja ihmiseen.
tarjoaa unohtumattomia elämyksiä veneretkillä yrityksille, ryhmille ja yhteisöille. Kymijoen historiaretkillä, Verlan kirkkailla vesillä ja Unescon Maailmanperintökohteessa, sekä Repoveden erämaiden siimeksessä.
LisätiedotTekninen ja ympäristötoimiala
Lahden seudun ympäristöpalvelut Tekninen ja ympäristötoimiala 6.11.2006 24.11. alkaa kaamos. Aurinko painuu alas Suomen pohjoisimmassa kolkassa, Nuorgamissa noustakseen seuraavan kerran taivaanrantaan
Lisätiedotlehtipajaan! Oppilaan aineisto
Tervetuloa lehtipajaan! Oppilaan aineisto OSA 1: Tietoa sanomalehdestä Mikä on lehtipaja? Tässä lehtipajassa opit tekemään uutisia Luokkanne on Aamulehti junior -lehden toimitus it Saat oman ammatin ja
Lisätiedot1. Helppo ja hauska pöytäteatteri
1. Helppo ja hauska pöytäteatteri Nukketeatteri inspiroi ja rikastuttaa niin lasten kuin aikuisten mielikuvitusta. Pöytäteatteri on yksi nukketeatterin muoto. Pöytäteatteria esitetään sananmukaisesti pöydän
LisätiedotArkipäivä kielen kehittäjänä
Arkipäivä kielen kehittäjänä Päivi Homanen 18.3.2013 Jyväskylä Ajatusta arkeen se on siinä! Päivä täyttyy lukemattomista tilanteista, joissa voi harjoittaa lapsen kieltä ja kuuloa. Joka päivä Syödään Puetaan
LisätiedotRaportti Turun Seudun Luonnonvalokuvaajien toiminnasta Itämeri haasteessa:
Turun Seudun Luonnonvalokuvaajat r.y. Raportti Turun Seudun Luonnonvalokuvaajien toiminnasta Itämeri haasteessa: Helsingin ja Turun kaupunkien esittämä haaste toimiin Itämeren tilan parantamiseksi: Tietoisuuden
LisätiedotMUN TALOUS -HANKE 2014 / KYSELYN KOONTI JULKAISUVAPAA 14.7.2014
MUN TALOUS -HANKE 2014 / KYSELYN KOONTI JULKAISUVAPAA 14.7.2014 Mun talous -hanke teetti toukokuussa 2014 kyselyn porilaisilla toisen asteen opiskelijoilla (vuonna -96 syntyneille). Kyselyyn vastasi sata
LisätiedotMinä päätin itse sitoa ankkurinköyden paikalle, johon laitetaan airot. Kun ankkuri upposi joen pohjaan ja heti
Joki Minä asun omakotitalossa. Talo sijaitsee Kemijärven rannan lähellä. Talon ja rannan välimatka on noin 20 metriä. Tänä keväänä Kemijoen pinnan jää alkoi sulaa aikaisemmin kuin ennen. Kaiken jään sulamisen
LisätiedotVUOSAAREN SEURAKUNNAN STRATEGIA Missio, visio ja toiminta-ajatus
VUOSAAREN SEURAKUNNAN STRATEGIA Missio, visio ja toiminta-ajatus Missio Välitämme pelastuksen evankeliumia Jumalan armosta sanoin ja teoin. Visio Seurakuntamme on armon ja rauhan yhteisö, joka tuo ajallista
Lisätiedot