Hakijan opas. Iisalmi Kuopio Varkaus

Transkriptio

1 Hakijan opas 2011 Iisalmi Kuopio Varkaus

2 Sisältö Hakijan opas 2011 Savonia-ammattikorkeakoulu 3 Opiskelukaupungit 5 Kulttuuriala 6 Luonnonvara-ala 10 Matkailu- ja ravitsemisala 16 Sosiaali- ja terveysala 22 Tekniikan ala 30 Liiketalouden ala 46 Hakuohjeet ja muita tietoja 58 Yhteystiedot 60

3 3 Liity korkeasti koulutettujen asiantuntijoiden joukkoon Savonia-ammattikorkeakoulu on noin 6300 opiskelijan koulutuspaikka, jonka toimipisteet sijaitsevat Iisalmessa, Kuopiossa ja Varkaudessa. Opinnoissa riittää valinnan varaa, sillä tarjolla on kuusi koulutusalaa ja kolmisenkymmentä koulutusohjelmaa. Savoniassa kansainvälisyys on olennainen osa opiskelua. Englanniksi voit suorittaa lukuisia kursseja sekä tietyillä aloilla vaikka koko tutkinnon. Savonia panostaa kansainväliseen toimintaan, ja opiskelijoille on luotu myös monipuolisia vaihto-opiskelumahdollisuuksia. Sanoista tekoihin, teoriasta käytäntöön Korkeakouluopintoihin kuuluu luonnollisesti teoriaopiskelua, mutta Savoniassa sitä sovelletaan mahdollisimman suoraan ja rohkeasti myös käytäntöön. Nykyaikaisten tutkimus- ja harjoittelutilojen sekä vahvan alueellisen yritysyhteistyön ansiosta saat tuntumaa ja kontakteja työelämään jo opiskeluaikanasi. Uutta osaamista myös valmistumisen jälkeen Savonian tavoitteena on kouluttaa osaavia tekijöitä asiantuntija- ja esimiestehtäviin. Koulutussuhde voi jatkua myös läpi koko työurasi, sillä voit tutkintosi suorittamisen jälkeen päivittää tai laajentaa tietojasi suorittamalla opintoja erikoistumisopinnoissa tai ylempään amk-tutkintoon johtavissa koulutusohjelmissa. Tervetuloa oppilaitokseen, joka sitoutuu menestymiseesi nyt ja tulevaisuudessa!

4 4 Hakeminen ammattikorkeakouluun Ammattikorkeakouluun haetaan valtakunnallisessa ammattikorkeakoulujen yhteishaussa. Hakuaika on Hakuaika vieraskielisiin koulutusohjelmiin on Hae ammattikorkeakouluun netissä! Palvelu ohjaa Sinua lomakkeen täyttämisessä ja antaa tietoa hakemisesta. Yhteishaussa voit hakea yhdellä hakemuksella ammattikorkeakoulujen koulutukseen koko maahan. Suomenkielinen koulutus: Vieraskielinen koulutus: Hakuajat päättyvät viimeisenä hakupäivänä klo 16.15, jolloin nettihaku sulkeutuu. Hakukelpoisuus ammattikorkeakouluun Yleisen hakukelpoisuuden ammattikorkeakouluun antavat lukion oppimäärä, ylioppilastutkinto, vähintään kolmevuotinen ammatillinen perustutkinto, ammattitutkinto, erikoisammattitutkinto sekä ulkomainen koulutus, joka ao. maassa antaa kelpoisuuden korkeakouluopintoihin. Alle kolmevuotinen ammatillinen tutkinto antaa kelpoisuuden tutkintoa vastaavalle alalle. Tarkempia tietoja hakukelpoisuudesta ja alakohtaisen hakukelpoisuuden täydentämisestä yleiseksi: ja hakutoimisto, puh. (017) , ja Koulutus ja tutkinto, jolla voi hakea: ylioppilastutkintoja/tai lukion oppimäärä/yhdistelmäopinnot, joka sisältää lukion vähimmäisoppimäärän (hakukoodi 9) ammatillinen perustutkinto/koulu-, opisto- tai ammatillisen korkea-asteen tutkinto (hakukoodi 4) - myös näyttötutkintona ammatillisen perustutkinnon (120 ov) suorittaneet hakevat tässä ryhmässä ylioppilastutkinto ja ammatillinen perustutkinto (hakukoodi 7) Ammatti- tai erikoisammattitutkinto (hakukoodi 5) - ammatti- ja erikoisammattitutkinnon on oltava valmis hakuajan päättymiseen mennessä. Osoittaakseen hakukelpoisuutensa hakijan on toimitettava kopio hakemuksensa perusteena olevasta tutkintotodistuksesta ensimmäisenä hakutoiveena olevan ammattikorkeakoulun hakutoimistoon hakuajan päättymiseen mennessä. Ulkomailla suoritettu tutkinto (hakukoodi A) - osoittaakseen hakukelpoisuutensa hakijan on toimitettava kopio hakemuksensa perusteena olevasta tutkintotodistuksesta ensimmäisenä hakutoiveena olevan ammattikorkeakoulun hakutoimistoon hakuajan päättymiseen mennessä. avoimen ammattikorkeakoulun opinnot (hakukoodi B) - tässä ryhmässä voivat hakea avoimessa ammattikorkeakoulussa vähintään 60 opintopistettä koulutusohjelmaan soveltuvia opintoja suorittaneet. Ammattikorkeakoulu-/ yliopistotutkinto Yhteishaussa ei voi käyttää ammattikorkeakoulun tai yliopiston tutkintotodistusta, vaan hakija hakee todistuksella, jota käytti aiemmin pyrkiessään ammattikorkeakouluun tai yliopistoon.

5 Hakeminen ammattikorkeakouluun 5 Opiskelukaupungit Hakemuksen muuttaminen ja täydentäminen Muutokset ja korjaukset hakemukseen tulee ilmoittaa kirjallisesti 1. hakutoiveena olevan ammattikorkeakoulun hakutoimistoon (esim. sähköpostilla hakutoimisto@savonia.fi). Hakutoivejärjestystä tai hakutoiveita voi muuttaa ainoastaan hakuajan päättymiseen asti. Kirjallisesta ilmoituksesta tulee aina käydä ilmi hakijan tunnistetiedot: henkilötunnus tai hakijanumero. Esteettömyys opiskelijavalinnoissa Mikäli hakija tarvitsee erityisjärjestelyjä valintakokeessa, hänen tulee tehdä siitä vapaamuotoinen kirjallinen hakemus ao. ammattikorkeakoulun hakutoimistoon. Hakemus tehdään mahdollisen valintakoekutsun jälkeen ja siihen tulee liittää lääkärinlausunto vamman tai sairauden laadusta. Iisalmi asukkaan Iisalmi tarjoaa miellyttävän ja virikkeellisen ympäristön monipuolisine liikunta- ja kulttuuripalveluineen. Opiskelija-asuntojen saaminen on helppoa, ja vuokrien hinnat sopivat opiskelijan kukkarolle. Välimatkat ovat lyhyitä, joten paikasta toiseen pääsee kätevästi vaikka pyöräilemällä. Savonian opinnot keskittyvät kaupungin keskustan läheisyydessä sijaitsevaan Iisalmi monialaiseen ja ajanmukaiseen kampukseen. Ympäröivä maaseutu tarjoaa hienot mahdollisuudet agrologiopiskelijoiden käytännön harjoitteluun. Vireä Kuopio opiskelijaelämä yhdistää Iisalmen seitsemääsataa amk-opiskelijaa. Varkaus Kuopio asukasta, 4500 Savonian opiskelijaa. Kaunis luonto ja monipuoliset aktiviteetit tekevät Kuopiosta suositun asuinkaupungin. Liikuntamahdollisuuksia ja urheiluseuroja on joka makuun. Kulttuurikokemuksia tarjoavat museot, kaupunginteatteri ja musiikkikeskus sekä lukuisat tapahtumat ympäri vuoden. Kuopion torin ympäristö on täynnä elämää päivisin, ja myös kaupungin yöelämä on värikästä. Opiskelijoille on tarjolla paljon harjoittelu- ja kesätyöpaikkoja. Kohtuuhintaisia asuntoja löytyy esimerkiksi opiskelija-asuntoyhtiö Kuopaksen kautta. Varkaus Varkaus on kansainvälinen Itä-Suomen teollisuuden keskus. Tärkeimpiä toimialoja ovat kansainvälinen energia- ja metalliteollisuus. Alueen yritykset toimivat aktiivisesti ammattikorkeakoulun yhteistyökumppanina asukkaan kaupungissa vuokra-asuntotilanne on hyvä, joten asunnon löytäminen on helppoa ja elinkustannukset ovat edulliset. Paikkakunnalla on hyvät liikunta- ja kulttuurimahdollisuudet. Ammattikorkeakoulun liiketalouden ja tekniikan opiskelijoita on noin 600, joten viihteelle ei tarvitse lähteä yksin.

6 6 Kulttuuriala Kulttuurialalla opiskelija valmistuu muotoilijaksi (AMK), musiikkipedagogiksi (AMK) tai tanssinopettajaksi (AMK). Kulttuurialan ammattikorkeakoulututkinnot ovat laajuudeltaan opintopistettä. Koulutus järjestetään Kuopion Muotoiluakatemiassa sekä Kuopion Musiikkikeskuksen tiloissa toimivassa Musiikin ja Tanssin yksikössä. Muotoilija (AMK) 240 opintopistettä Hakukoodi Muotoilun koulutusohjelma 041 sisustusarkkitehtuuri ja kalustemuotoilu vaatetus- ja tekstiilimuotoilu koru- ja jalometallimuotoilu teollinen muotoilu Koulutusyksikkö 1529 Savonia-ammattikorkeakoulu, Kuopion Muotoiluakatemia Musiikkipedagogi (AMK) 270 opintopistettä Hakukoodi Musiikin koulutusohjelma 274 musiikin opettaja (klassinen musiikki/rytmimusiikki) musiikkioppilaitoksen opettaja (klassinen musiikki/rytmimusiikki) Tanssinopettaja (AMK) 240 opintopistettä Tanssinopettajan koulutusohjelma Ei haussa keväällä 2011 Koulutusyksikkö 1529 Savonia-ammattikorkeakoulu, Musiikki ja tanssi

7 Kulttuurialan ammattikorkeakoulututkinnot 240/270 opintopistettä 7 Muotoilun koulutusohjelma Muotoiluakatemiassa opiskellaan neljän vuoden aikana Muotoilija AMK -tutkinto. Tutkinto suoritetaan muotoilun koulutusohjelmassa, jossa on neljä suuntautumisvaihtoehtoa. Valitset hakuvaiheessa yhden suuntautumisvaihtoehdon, jonka mukaan opiskelet joko sisustus- ja kalustesuunnittelijaksi, vaatetus- tai tekstiilisuunnittelijaksi, korumuotoilijaksi tai teolliseksi muotoilijaksi. Muotoilijan tiedoilla ja taidoilla ideat ja mielikuvat muuttuvat tulevaisuuden tuotteiksi ja palveluiksi. Opintojen tavoitteena on, että osaat suunnitella ja kehittää tuotteita, ympäristöjä ja palveluja. Muotoilu on osa tuotekehitysprosessia, jossa muotoilija toimii yhteistyössä eri ammattialojen osaajien kanssa. Muotoilija kyseenalaistaa olemassa olevia ratkaisuja sekä luo niille toimivia ja laadukkaita vaihtoehtoja. Opiskelu ja työskentely alalla edellyttävät luovuutta, ongelmanratkaisukykyä, kuvallista ja kolmiulotteista hahmotuskykyä sekä vuorovaikutustaitoja. Oman alan seuraaminen on trendiherkällä alalla tärkeää. Opiskelet oppimisympäristössä, jossa työpajatyöskentely, erilaiset projektit, harjoittelu, tutkimus- ja tuotekehityshankkeet antavat valmiuksia työelämään ja tulevaisuuden ammattitehtävissä toimimiseen. Sisustusarkkitehtuuri ja kalustemuotoilu Opinnot antavat valmiudet toimia erilaisissa sisustusja tilasuunnittelun sekä rakennustuotesuunnittelun tehtävissä. Julkisten tilojen, kaupallisten tilojen sekä hoito- ja oppimisympäristöjen asiakaslähtöinen suunnittelu ja muotoilu muodostavat opintojen keskeisen sisällön. Suunnittelun kohteina ovat lisäksi erilaiset kalusteet ja pinnoitteet. Opintojen aikana työskennellään projekteissa ja saadaan kokemusta monialaisesta verkostoyhteistyöstä. Vaatetus- ja tekstiilimuotoilu Opiskelija syventyy joko vaatetussuunnitteluun tai sisustus- ja taidetekstiilien suunnitteluun. Vaatesuunnittelija keskittyy teolliseen suunnitteluun tai suunnittelee ja valmistaa yksilöllisiä asuja. Opinnoissa on mahdollisuus suuntautua esittävän taiteen pukusuunnittelun. Tekstiilimuotoilija suunnittelee kankaita tai taidetekstiilejä sarjatuotantoon tai yksilöllisesti asiakastarpeen mukaan. Opinnoissa perehdytään materiaalien ominaisuuksiin ja niiden käyttötarkoituksiin sekä alan tuotanto- ja valmistusmenetelmiin. Koru- ja jalometallimuotoilu Opinnot antavat valmiudet uniikki-, piensarja ja teolliseen tuotantoon soveltuvien korujen ja käyttöesineiden suunnitteluun ja toteutukseen. Korumuotoilija osaa muuttaa käyttäjätiedon esteettisesti korkeatasoiseksi ja toimivaksi tuotteeksi. Koulutuksen taustalla ovat kulta- ja hopeaseppien taitotieto, johon kuuluvat suunnittelu- ja valmistusmenetelmien hallinta sekä tiedot valmistusmateriaaleista. Opinnot sisältävät lisäksi erilaisia tietokonepohjaisia suunnittelu-, mallinnus- ja valmistusmenetelmiä. Teollinen muotoilu Teollinen muotoilu tarkoittaa tuotteiden rakenteen, käyttöliittymän, muotojen, mittasuhteiden, värien sekä toiminnallisuuden suunnittelua. Teolliseen muotoiluun kuuluvat myös palvelukokonaisuuksien ja vuorovaikutuksen suunnittelu sekä tuotteen valmistettavuuden, ergonomian ja kaupallistettavuuden kehittäminen. Opiskelet ammattitaidon erilaisissa projekteissa, joissa työskentely on verkostoituvaa, työelämäläheistä tiimityötä. Opit käyttämään 3D-mallinnuksen ja suunnittelun menetelmiä sekä erilaisia esitystekniikoita. Opintojen sisältö Muotoilun koulutusohjelman perusopinnoissa hankitaan ideointi-, visualisointi- ja tuotesuunnittelumenetelmien perusosaaminen. Ammattiopintojen sisällön muodostavat valitun suuntautumisvaihtoehdon tietoja taitovalmiudet yhdistyneenä alan uuden teknologian mahdollisuuksiin sekä kuvalliseen ja kielelliseen viestintään. Opiskelet muotoilijan ammattitaidon työpajoissa ja erilaisissa projekteissa, joissa oppiminen on työelämäläheistä tiimityötä. Opit visuaalista ilmaisua, käyttäjälähtöisiä suunnittelumenetelmiä sekä valmistustekniikoita ja materiaalien hallintaa. Opit myös erilaisia tietokoneavusteisen suunnittelun ja 3D-mallinnuksen menetelmiä.

8 8 Opintojen aikana verkostoidut eri alojen opiskelijoiden ja asiantuntijoiden kanssa. Sinulle tarjoutuu runsaasti mahdollisuuksia kansainväliseen toimintaan projektien, opiskelijavaihdon, alan messujen ja työharjoittelun kautta. Harjoittelu kotimaassa tai ulkomailla sekä opinnäytetyö kehittävät valmiuksia tulevissa ammattitehtävissä toimimiseen. Hakumenettely ja opiskelijavalinta Muotoilun koulutusohjelmaan haetaan yhteishaussa. Koulutusohjelmaan hakeva ilmoittaa hakulomakkeella lisäksi ammatillisen suuntautumisvaihtoehdon. Kaikki hakukelpoiset hakijat kutsutaan valintakokeisiin henkilökohtaisella kirjeellä toukokuussa. Valintakoe järjestetään kaksipäiväisenä Valintakokeeseen kutsutut tekevät ja tuovat mukanaan valintakokeeseen etukäteistehtävän, joka julkaistaan Muotoiluakatemian sivuilla viimeistään Etukäteistehtävää käytetään ja sitä edelleen työstetään valintakoepäivinä. Etukäteistehtävää ei pisteytetä. Uudet opiskelijat saavat kutsun mennessä. Muotoilun koulutusohjelmassa noudatetaan kulttuurialan valintaperusteiden vaihtoehtoa 1. MUSIIKIN KOULUTUSOHJELMA Musiikin koulutusohjelman 270 opintopisteen laajuisen ammattikorkeakoulututkinnon ammattinimike on Musiikkipedagogi (AMK). Opinnot painottuvat joko klassiseen tai rytmimusiikkiin. Koulutusohjelman sisällön keskeisiä alueita ovat pedagogiset, solistiset ja musiikin teoreettiset opinnot sekä yhteismusisointi vaihtelevissa kokoonpanoissa. Opinnoissa korostetaan hyvää soitto- ja laulutaitoa, pedagogisia valmiuksia, teoreettisia ja musiikkikasvatuksellisia tietoja sekä esiintymiskokemusta. Alalla toimivalta edellytetään kykyä soveltaa erityisosaamistaan luovasti ja itsenäisesti erilaisissa musiikin työympäristöissä. Opetussuunnitelmaan sisältyvät vapaasti valittavat opinnot antavat opiskelijalle mahdollisuuden kehittää itseään valitsemallaan erityisalueella. Musiikkipedagogin (AMK) tutkintoon sisältyvät 60 opintopisteen laajuiset opettajan pedagogiset opinnot antavat yleisen opettajan kelpoisuuden ja näin opettajan pätevyyden mm. ammatilliselle toiselle asteelle. Koulutus antaa valmiuksia toimia muissakin musiikkialan tehtävissä. Musiikin opettaja Musiikin opettajan koulutus antaa kelpoisuuden toimia kansalais-, työväen- ja kansanopistojen musiikin opettajana ja myös muissa musiikkialan tehtävissä. Musiikin opettaja on musiikin yleisopettaja, jonka toiminta-alue on laaja ja siksi alalla edellytetään monipuolisia musiikillisia valmiuksia. Musiikkioppilaitoksen opettaja Musiikkioppilaitoksen opettajan koulutus antaa kelpoisuuden toimia instrumenttiopettajana taiteen perusopetusta antavissa oppilaitoksissa ja ammatillisen toisen asteen oppilaitoksissa. Hakumenettely ja opiskelijavalinta Yhteishaun hakumenettelyn lisäksi hakijat täyttävät musiikin lisälomakkeen Musiikin ja tanssin yksikön Internet-sivulla (kohdassa hakijalle) klo mennessä. Musiikin koulutusohjelman valintakokeet ovat nelipäiväiset ja ne ovat Valintakokeeseen kutsutaan henkilökohtaisella kutsulla kaikki hakukelpoiset hakijat (n. kaksi viikkoa ennen valintakoepäiviä), jotka ovat hakuaikana täyttäneet sekä yhteishakulomakkeen että musiikin lisälomakkeen ohjeiden mukaisesti. Kokeessa testataan hakijan solistisia taitoja, musiikin teorian ja säveltapailun taitoja sekä soveltuvuutta alalle. Valintakoe on yksipäiväinen ja hakijalle maksuton. Ainoastaan Savonia-ammattikorkeakoulun musiikin koulutusohjelman valintakoe hyväksytään. Valintakokeessa vaadittavat teokset instrumenteittain ja muut ohjeet löytyvät yksikön omasta valintakoeoppaasta Internet-sivulta kohdasta hakijalle.

9 Kulttuurialan ammattikorkeakoulututkinnot 240/270 opintopistettä 9 Kulttuuriala Valintaperusteet Opiskelijavalinta Kulttuurialalla opiskelijavalinnassa valintakokeella on tärkeä painoarvo. Kaikki muotoilun koulutusohjelmaan ja musiikin koulutusohjelmaan hakukelpoiset hakijat kutsutaan valintakokeeseen. Muotoilun koulutusohjelmaan (041) haettaessa hakija valitsee lisäksi yhden suuntautumisvaihtoehdon, jonka merkitsee hakulomakkeeseen. Musiikin koulutusohjelmaan haetttaessa hakija täyttää lisäksi musiikin lisälomakkeen, jonka pohjalta arvioidaan hakijan musiikin alaan liittyviä aikaisempia opintoja. Lisälomakkeen palautus on ehto valintakokeeseen osallistumiselle. Musiikin lisälomake löytyy Internet-sivulta Lopullinen opiskelijavalinta perustuu valintakokeesta ja ensimmäisestä hakutoiveesta annettaviin pisteisiin. Valintakoe on ammattikorkeakoulu- ja koulutusohjelmakohtainen. Hakukelpoisen tutkinnon ja sen todistuksen on oltava valmis opiskelupaikan vastaanoton viimeiseen päivään mennessä. Valintapisteiden enimmäismäärä on seuraava: pistettä Valintakoe 95 Ensimmäinen hakutoive 5 Yhteensä 100 Valinta on ehdollinen, kunnes ammattikorkeakoulu on tarkistanut koulutodistukset. Ammattikorkeakoulu voi purkaa valinnan, jos todistuksia ei toimiteta ammattikorkeakoulun ilmoittamassa määräajassa. Ensimmäinen hakutoive Hakija saa ensimmäiseen hakutoiveeseensa 5 pistettä. Valintakoe Hakijan tulee saada vähintään puolet (50 %) valintakokeen enimmäispistemäärästä. Hakijalta edellytetään hyväksyttyä suoritusta jokaisesta valintakokeen osiosta.

10 10 Luonnonvara-ala Luonnonvara-alalla ammattikorkeakouluopinnot suorittanut valmistuu agrologiksi (AMK). Tutkinnon laajuus on 240 op, ja sen suorittaminen kestää 4 vuotta. Agrologeista huomattava osa työllistää itsensä yrittäjänä. Agrologit toimivat myös maaseudun kehittämishankkeissa sekä neuvonnan, hallinnon, kaupan ja tutkimuksen työtehtävissä. Agrologi (AMK) 240 opintopistettä Hakukoodi Maaseutuelinkeinojen koulutusohjelma 166 Hevostalouden suuntautumisvaihtoehto 484 haku suoraan suuntautumisvaihtoehtoon Koulutusyksikkö 1527 Savonia-ammattikorkeakoulu, Iisalmen yksikkö Agrologi maaseudun moniosaaja Jos luonto ja eläimet ovat sinulle kaikki kaikessa, niin löydät varmasti paikkasi tulevien amk-agrologien joukosta. Koulutusohjelman perusopinnoissa perehdytään maaja metsätalouteen kokonaisvaltaisesti. Keskeisiä osaalueita ovat kasvinviljely ja kotieläin- ja metsätuotanto sekä niihin liittyvä teknologia. Opinnoissa painottuvat yrittäjyys ja liiketoimintaosaaminen, alan ja maatilan suunnitelmallinen kehittäminen sekä ympäristöosaaminen. Käytännön taidot ja ammatillinen teoria yhdistyvät toisiaan tukevaksi kokonaisuudeksi, jota kieli-, viestintä- ja atk-opinnot vahvistavat. Koulutus toteutetaan tiiviissä yhteydessä alan elinkeinoelämään. Opinnot sisältävät kaksi laajaa harjoittelua, joista ensimmäinen tehdään maatilalla tai hevostalousyrityksissä ja toinen harjoittelu agrologin muissa tyypillisissä työtehtävissä. Käytännönläheisyyttä sekä yhteyksiä työelämään tuovat opiskelun eri vaiheissa myös harjoitustyöt, hanketyöskentely ja opinnäytetyö. Maaseutuelinkeinojen koulutusohjelmassa opiskellaan 20 opintopistettä kotieläinyrittämistä.sen lisäksi voi kiinnostuksen mukaan valita kokonaisuuksia maaseutualan eri osa-alueista (mm. viljely, teknologia, yrittäjyys, ympäristö ja kotieläintuotanto).

11 Luonnonvara-alan ammattikorkeakoulututkinnot 240 opintopistettä 11 Hevostalouteen suuntautuvat perehtyvät ammattiopinnoissa erityisesti hevosalan yritystoimintaan. Muina osa-alueina ovat hevosten ruokinta, jalostus, valmennus, terveydenhoito sekä rakentaminen ja ympäristö. Opinnot tarjoavat useita mahdollisuuksia kansainvälistymiseen. Osan opinnoista voi tehdä ulkomailla. Keväisin järjestetään 3 kuukauden ajan englanninkielisiä opintoja. Lisäksi kansainvälisenä yhteistyönä järjestetään englanninkielinen kestävän kehityksen opintokokonaisuus vuorovuosin Suomessa, Slovakiassa, Hollannissa ja Unkarissa. Opintoja ja harjoittelut voi tehdä ulkomailla. Opiskeluympäristö Maaseutuelinkeinojen koulutusohjelma toteutetaan Iisalmessa monialaisella kampuksella. Käytännön työja harjoitustilanteissa hyödynnetään lisäksi Ylä-Savon ammattiopiston Peltosalmen maatilaympäristöä, hevostalouden suuntautumisvaihtoehdossa myös Hingunniemen hevostalousyksikköä. agrologeista ryhtyy maatilayrittäjäksi omalle tilalle. Hevostalouteen suuntautuminen antaa valmiuksia hevostalousalan vastaaviin tehtäviin. Valintakoe Valtakunnallinen valintakoe on tiistaina Valtakunnallinen valintakoe sisältää kaksi koetta, jotka testaavat loogista päättelykykyä ja matematiikan soveltamista sekä tiedonhankinta- ja viestintätaitoja. Kummastakin kokeesta on saatava 5 pistettä. Viestinnän koe on aineistokoe. Aineisto jaetaan valintakokeessa. Hevostalouden suuntautumisvaihtoehdon erillinen valintakoe sisältää ennakkomateriaalin. Materiaali julkaistaan Savonia-ammattikorkeakoulun Internet-sivuilla toukokuussa Valintakokeen voi suorittaa vain Savonia-ammattikorkeakoulussa tai Hämeen ammattikorkeakoulussa. Ammattikorkeakoulun monialaisuus, kansainväliset vaihto-ohjelmat ja yhteistyöoppilaitokset sekä monipuolisesti käytetty verkko-opiskelu ja -ohjaus mahdollistavat yksilöllisen opiskelusuunnitelman. Agrologit toimivat asiantuntijoina maaseutuneuvonnassa ja -hallinnossa, liike-elämän tehtävissä sekä alan kehittämishankkeissa ja järjestöissä. Merkittävä osa

12 12 Luonnonvara-ala Valintaperusteet Opiskelijavalinta Maaseutuelinkeinojen koulutusohjelman valtakunnalliseen valintakokeeseen kutsutaan kaikki hakukelpoiset hakijat. Lopulliseen valintaan vaikuttaa koulumenestys, ensimmäinen hakutoive, valintakoe ja työkokemus. Valintapisteiden enimmäismäärä on seuraava: Pistettä Koulumenestys 55 Ensimmäinen hakutoive 5 Valintakoe 30 (valintakoe hevostalouden sv:ssä 40) Työkokemus 10 Yhteensä 100 (hevostalouden sv:ssä yhteensä 110) Valinta on ehdollinen, kunnes ammattikorkeakoulu on tarkastanut koulu- ja työtodistukset. Ammattikorkeakoulu voi purkaa valinnan, jos todistuksia ei toimiteta ammattikorkeakoulun ilmoittamassa määräajassa tai jos hakija on antanut arvosanoistaan tai työkokemuksestaan virheellisiä tietoja. Koulumenestys Koulumenestyksestä annetaan pisteitä seuraavasti: A. ylioppilastutkintotodistuksen ja lukion päättötodistuksen perusteella tai B. ammatillisen tutkinnon todistuksen perusteella tai C. ylioppilastutkintotodistuksen ja ammatillisen perustutkinnon päättötodistuksen perusteella. Jos hakijalla on hakukelpoisuus moneen näistä valintaryhmistä (A, B ja C), hän voi valita parhaan pistemäärän tuottavan vaihtoehdon. Arvosanat merkitään hakemukseen vain siitä todistuksesta, jolla haetaan. A. Ylioppilas- ja lukiopohjainen valinta Hakijat hakevatt lukion päättötodistuksen ja ylioppilastutkintotodistuksen perusteella. Lukion päättötodistuksen keskiarvo lasketaan painottamattomana keskiarvona kaikista todistukseen numeroina merkityistä arvosanoista. Abiturientit hakevat viimeisellä lukiotodistuksellaan. Ylioppilastutkintotodistuksen arvosanat kerätään suoraan ylioppilastutkintolautakunnalta. Yo-tutkintotodistus Arvosanat L/E M C B A Äidinkieli Paras pitkänä kirjoitettu kieli Tai paras lyhyenä kirjoitettu kieli (myös keskipitkänä kirjoitettu) Matematiikka tai paras reaaliaineiden kokeista

13 Luonnonvara-alan ammattikorkeakoulututkinnot 240 opintopistettä 13 Lukion päättötodistuksen keskiarvo 8,00 7,50 7,00 6,50 6,00 Pisteet B. Valinta ammatillisen tutkinnon pohjalta Ammatillisen tutkinnon suorittaneet hakevat päättötodistuksensa perusteella. Keväällä 2011 valmistuvat hakevat viimeisellä todistuksellaan, ja heidän lopulliset arvosanansa kerätään suoraan oppilaitoksilta. Jos hakijalla on useita ammatillisia tutkintoja, hän voi valita, minkä todistuksen perusteella koulumenestys pisteitetään. Päättötodistuksen keskiarvo lasketaan painottamattomana keskiarvona arvosanoista, jotka on ilmaistu tutkintotodistuksessa numeroina tai jotka voidaan muuntaa sellaisiksi. Jos hakijan haussa käyttämään todistukseen on annettu arvosana numeroina muualla suoritetuista, hyväksi luetuista opinnoista, se otetaan mukaan keskiarvoa laskettaessa. Jos ammatillinen perustutkinto muodostuu päättö- ja näyttötodistuksesta, keskiarvo lasketaan vain päättötodistuksesta. Näyttötutkintona ammatillisen perustutkinnon suorittaneiden arvosanojen keskiarvo lasketaan näyttötutkintotodistuksesta. Tutkinnon ja sen todistuksen on oltava valmis opiskelupaikan vastaanoton viimeiseen päivään mennessä. Pisteasteikko on seuraava: Asteikko Asteikko Asteikko Koulumenestys pisteet 2,67 4,50 9, ,50 4,25 8, ,33 4,00 8, ,17 3,75 8, ,00 3,50 8, ,88 3,25 7, ,75 3,00 7, ,63 2,75 7, ,50 2,50 7, ,38 2,25 6, ,25 2,00 6, ,13 1,75 6, ,00 1,50 6,00 7 <1,00 <1,50 <6,00 0 C. Valinta ylioppilastutkintotodistuksen ja ammatillisen perustutkinnon pohjalta Hakijat hakevat ylioppilastutkintotodistuksen ja ammatillisen perustutkinnon perusteella. Ammatillisen perustutkinnon päättötodistuksen keskiarvo lasketaan painottamattomana keskiarvona arvosanoista, jotka on ilmaistu ammatillisen tutkinnon numeroina tai jotka voidaan muuntaa sellaisiksi. Jos haussa käyttämääsi todistukseen on annettu numeroina muualla suoritetuista, hyväksi luetuista opinnoista, se otetaan mukaan keskiarvoa laskettaessa. Ylioppilastutkintotodistuksen arvosanat kerätään suoraan ylioppilastutkintolautakunnalta. Yo-tutkintotodistus Arvosanat L/E M C B A Äidinkieli Paras pitkänä kirjoitettu kieli Tai paras lyhyenä kirjoitettu kieli (myös keskipitkänä kirjoitettu) Matematiikka tai paras reaaliaineiden kokeista (ennen v kirjoittaneilla reaali) Ammatillisen perustutkinnon päättötodistuksen keskiarvo Asteikko 1-3 2,33 2,00 1,75 1,50 1,25 Asteikko 1-5 4,00 3,50 3,00 2,50 2,00 Asteikko ,50 8,00 7,50 7,00 6,50 Pisteet Ensimmäinen hakutoive Hakija saa ensimmäiseen hakutoiveeseensa 5 pistettä.

14 14 Valintakoe Metsätalouden, maaseutuelinkeinojen, puutarhatalouden, kala- ja ympäristötalouden ja kestävän kehityksen koulutusohjelmat sekä ruotsinkieliset koulutusohjelmat lantbruksnäringarna, skogsbruk, miljöplanering, landskapsplanering ja trädgårdsnäring järjestävät tiistaina yhteisen valtakunnallisen valintakokeen, johon kutsutaan kaikki hakukelpoiset hakijat. Hakija ilmoittaa yhteishakulomakkeessa valintakoepaikan, jossa hän haluaa kokeen suorittaa. Ilmoitus on sitova. Kokeen voi suorittaa suomen tai ruotsin kielellä kaikilla koepaikkakunnilla. Koepaikaksi suositellaan ylimpänä hakutoiveena olevaa luonnonvara-alan koulutusta järjestävää ammattikorkeakoulua. Poikkeuksena ovat hevostalouden suuntautumisvaihtoehtoon hakeneet, jotka voivat suorittaa valintakokeen ainoastaan Hämeen ammattikorkeakoulussa tai Savonia - ammattikorkeakoulussa. Yhteinen valintakoe sisältää kaksi koetta, jotka testaavat loogista päättelykykyä ja matematiikan soveltamista sekä tiedonhankinta- ja viestintätaitoja. Kummastakin kokeesta on saatava vähintään 5 pistettä. Viestinnän koe on aineistokoe. Aineisto jaetaan koetilanteessa. Hevostalouden erillinen valintakoe sisältää ennakkomateriaalin, mikä on saatavilla Hämeen ammattikorkeakoulun ja Savonia-ammattikorkeakoulun Internet-sivuilla toukokuussa Materiaali ei saa olla mukana valintakokeessa Valintakokeesta voi saada yhteensä korkeintaan 30 p, (viestinnän koe max 15 p ja matematiikan koe max 15 p). Hevostalouden lisäosiosta voi saada lisäksi max 10 p. Valintakoetulos hyväksytään kaikissa valintakoeyhteistyötä tekevissä koulutusohjelmissa, ja riittää, että hakija käy yhdessä kokeessa. Valintakoetulos on voimassa kyseisen haun ajan. Työkokemus Työkokemuksen perusteella hakija voi saada valinnassa enintään 10 pistettä siten, että kaksi kuukautta työkokemusta tuottaa yhden pisteen. Tässä otetaan huomioon hakuajan päättymiseen mennessä vähintään 16-vuotiaana hankittu työkokemus. Sen ei välttämättä tarvitse olla luonnonvara-alalta. Varusmies- ja siviilipalvelus luetaan työkokemukseksi. Työkokemuksen ei tarvitse olla yhtäjaksoista eikä saman työnantajan palveluksessa hankittua. Työkokemukseksi ei lueta työharjoittelua eikä työssä oppimista, jos ne sisältyvät haussa käytettyyn tutkintoon. Pisteitä saadakseen hakija merkitsee hakulomakkeeseen työkokemuksen määrän täysinä kuukausina. Tätä varten osa-aikatyö tulee muuntaa kokoaikatyötä vastaavaksi siten, että 150 tuntia tai 20 täysimittaista työpäivää (vähintään 7 tuntia päivää kohti) vastaa yhtä kuukautta. Työkokemuksen määrä on pystyttävä osoittamaan työtodistuksin, jotka tarkastetaan valituksi tulleilta opintojen alkaessa. Hakiessaan ylioppilas- ja/tai lukion päättötodistuksella hakija saa täysiin työkokemuspisteisiin oikeuttavat 20 työkokemuskuukautta ammatillisesta tutkinnosta (ammatillinen perustutkinto, koulu- tai opistoasteen tutkinto). Keväällä 2011 valmistuvat hakijat ovat myös oikeutettuja em. työkokemuskuukausiin.

15 Luonnonvara-alan ammattikorkeakoulututkinnot 240 opintopistettä 15

16 16 Matkailu- ja ravitsemisala Matkailu- ja ravitsemisalalla opiskelija valmistuu restonomiksi (AMK). Laajuudeltaan tutkinto on 210 opintopistettä, ja sen suorittaminen kestää 3,5 vuotta. Hotelli- ja ravintola-alan koulutusohjelmasta valmistuneella restonomilla on monipuolinen majoitus- ja ravitsemisalan tuntemus sekä liiketaloudellista osaamista. Hänellä on hyvät valmiudet työskennellä erilaisissa asiantuntija- ja esimiestehtävissä hotelli-, ravintola-, ruoka- ja elintarvikealalla niin Suomessa kuin ulkomailla. Matkailun koulutusohjelmasta valmistunut restonomi voi toimia matkailu- ja majoitusalan kehittämis-, markkinointi- ja esimiestehtävissä. Restonomi voi toimia myös alan itsenäisenä yrittäjänä. Restonomi (AMK) 210 opintopistettä Hakukoodi Hotelli- ja ravintola-alan koulutusohjelma 247 Matkailun koulutusohjelma 728 Koulutusyksikkö 1529 Savonia-ammattikorkeakoulu, Sairaalakadun kampus Hotelli- ja ravintola-alan koulutusohjelma Hotelli- ja ravintola-alan koulutusohjelmasta valmistut restonomiksi (AMK). Laajuudeltaan tutkinto on 210 opintopistettä, ja sen suorittaminen kestää 3,5 vuotta. Hotelli- ja ravintola-alan koulutusohjelmasta valmistuneella restonomilla on monipuolinen majoitus- ja ravitsemisalan tuntemus sekä liiketaloudellista osaamista. Alan ammatillisten valmiuksien lisäksi opinnot kehittävät kansainvälisyys-, yhteistyö- ja viestintätaitoja. Hotelli- ja ravintola-alan koulutusohjelmasta valmistunut restonomi voi työskennellä erilaisissa asiantuntija- ja esimiestehtävissä majoitus- ja ravitsemisalalla niin Suomessa kuin ulkomailla. Restonomiopinnot toteutetaan yhteistyössä majoitusja ravitsemisalan elinkeinoelämän kanssa, ja työelämälähtöiset projektit, tehtävät ja harjoittelu ovat olennainen osa opintoja. Useimmat hotelli- ja ravintola-alan koulutusohjelman opiskelijat hankkivat kansainvälistä kokemusta harjoittelemalla tai suorittamalla osan opinnoista ulkomailla. Opintoihin voi sisällyttää myös monimuotoista opiskelua ammattikorkeakoulun tutkimus-, kehittämis- ja innovaatiotoiminnan parissa. Opiskelija perehtyy laajasti suomalaiseen ja kansainväliseen majoitus- ja ravitsemisalan elinkeinoon. Erityisesti paneudutaan asiakaslähtöisten palvelujen ja tuotteiden suunnitteluun sekä tuotanto- ja palveluprosessin ohjaamiseen ja kehittämiseen. Opinnoissa painotetaan alan liiketoimintaosaamista, esimiestyötä ja päivittäisjohtamista, terveellisiä ja turvallisia ravitsemispalve-

17 Matkailu- ja ravitsemisalan ammattikorkeakoulututkinnot 210 opintopistettä 17 luita, kansainvälistä ruoka- ja juomatuntemusta sekä hotellitoimintoja. Keskeisiä sisältöjä ovat majoitus- ja ravitsemisalan monipuolinen tuntemus; palvelujen ja tuotteiden asiakaslähtöinen suunnittelu, tuotekehitys, tuottaminen, laadunhallinta, myynti ja markkinointi sekä ympäristöja yhteiskuntavastuullinen liikkeenjohto ja yrittäjyys. Opiskelija perehtyy myös hyvinvointipalveluihin ja -tuotteisiin, kuluttajakäyttäytymiseen ja alan tietojärjestelmiin. Omilla opintovalinnoillaan opiskelija voi suuntautua erityisesti esimerkiksi majoitus-, ruoka- tai ravintolapalveluihin, kieliopintoihin tai tuotteiden ja palveluiden kehittämiseen. Hotelli- ja ravintola-alan koulutusohjelman opiskelija voi valita opintoja myös matkailun koulutusohjelmasta ja muista Savonia-ammattikorkeakoulun koulutusohjelmista. Hotelli- ja ravintola-alan koulutusohjelman opinnot antavat valmiuksia toimia majoitus- ja ravitsemisalan tuottamis-, kehittämis-, markkinointi- ja esimiestehtävissä. Työuran alussa voit toimia esimerkiksi asiakaspalvelun, tuotannon ja myynnin eri tehtävissä, uran edetessä yksikön esimiehenä, vuorovastaavana tai -päällikkönä, myyntineuvottelijana, tuotekehittäjänä tai -asiantuntijana tai itsenäisenä yrittäjänä. Työpaikkasi voi olla esimerkiksi hotelli tai muu majoitusliike, ravintola tai muu ravitsemisyritys, kahvila, liikenneasema, matkailukeskus tai matkailu- ja ravitsemisalan organisaatio. Majoitus- ja ravitsemisalan työllisyyden kehittymisnäkymät ovat suotuisat, ja kysyntää ammattitaitoisista alan moniosaajista on jatkuvasti. Matkailun koulutusohjelma Matkailun koulutusohjelmasta valmistuneella restonomilla on monipuolinen matkailualan tuntemus sekä liiketaloudellista osaamista. Matkailun ammatillisten valmiuksien lisäksi opinnot kehittävät kansainvälisyys-, yhteistyö- ja viestintätaitoja. Matkailun koulutusohjelmasta valmistunut restonomi voi työskennellä erilaisissa kehittämis-, markkinointi- ja esimiestehtävissä matkailu- ja majoitusalalla. Restonomiopinnot toteutetaan yhteistyössä matkailun elinkeinoelämän kanssa, ja työelämälähtöiset projektit, tehtävät ja harjoittelu ovat olennainen osa opintoja. Useimmat koulutusohjelman opiskelijat hankkivat kansainvälistä kokemusta harjoittelemalla tai suorittamalla osan opinnoista ulkomailla. Opintoihin voi sisällyttää myös monimuotoista opiskelua ammattikorkeakoulun tutkimus-, kehittämis- ja innovaatiotoiminnan parissa. Opiskelija perehtyy laajasti suomalaiseen matkailuelinkeinoon. Hän saa valmiuksia asiakaslähtöisten palvelujen tuottamiseen, markkinointiin ja päivittäisjohtamiseen sekä yhteiskunta- ja ympäristövastuulliseen liikkeenjohtoon ja yrittäjyyteen. Opinnoissa painotetaan matkailu-, majoitus- ja vapaa-ajan palvelujen ammatillista osaamista ja alan monipuolista tuntemista. Keskeisiä opintojen sisältöjä ovat asiakaspalvelu- ja myyntityö, palvelujen suunnittelu ja tuotekehitys sekä liiketoimintaosaaminen (mm. taloushallinto, markkinointi ja johtaminen). Opiskelija perehtyy alan tietojärjestelmiin, projektitoimintaan ja alan soveltavan tutkimuksen tekemiseen. Osa opinnoista suoritetaan englanniksi. Omilla opintovalinnoillaan opiskelija voi suuntautua erityisesti esimerkiksi majoitus- ja ohjelmapalveluihin, hyvinvointimatkailuun, kokous- ja kongressipalveluihin tai tapahtumamatkailuun. Matkailun koulutusohjelman opiskelija voi valita opintoja myös hotelli- ja ravintola-alan koulutusohjelmasta ja muista Savoniaammattikorkeakoulun koulutusohjelmista. Matkailun koulutusohjelman opinnot antavat valmiuksia matkailualan kehittämis-, myynti-, markkinointi-, tuotanto- ja esimiestehtäviin. Työuran alussa voit toimia tapahtuma-assistenttina, ohjelma- tai elämyspalvelujen ohjaajana, myyntineuvottelijana tai kongressikoordinaattorina, uran edetessä tapahtumakoordinaattorina, tapahtumatuottajana, palvelupäällikkönä, myyntipäällikkönä, toimipisteen esimiehenä matkailukeskuksessa tai itsenäisenä yrittäjänä. Työpaikkoina voivat olla esimerkiksi matkailukeskukset, majoitusliikkeet, kylpylät, ohjelmapalvelu-, matkanjärjestäjä- tai tapahtumajärjestäjäyritykset, matkatoimistot ja matkailualan organisaatiot. Matkailualan kansainvälinen kasvuvauhti on suotuisaa, ja kysyntää ammattitaitoisista alan moniosaajista on jatkuvasti.

18 18 Matkailu- ja ravitsemisala Valintaperusteet Opiskelijavalinta Kaikki hakukelpoiset kutsutaan valintakokeeseen. Lopulliseen valintaan vaikuttavat koulumenestys, ensimmäinen hakutoive, työkokemus ja valintakoe. Valintapisteiden enimmäismäärä on seuraava: Pistettä Koulumenestys 30 Ensimmäinen hakutoive 5 Valintakoe 55 Työkokemus 10 Yhteensä 100 Valinta on ehdollinen, kunnes ammattikorkeakoulu on tarkastanut koulu- ja työtodistukset. Ammattikorkeakoulu voi purkaa valinnan, jos todistuksia ei toimiteta ammattikorkeakoulun ilmoittamassa määräajassa tai jos hakija on antanut arvosanoistaan tai työkokemuksestaan virheellisiä tietoja. Koulumenestys Koulumenestyksestä annetaan pisteitä seuraavasti: A. ylioppilastutkintotodistuksen ja lukion päättötodistuksen perusteella tai B. ammatillisen tutkinnon todistuksen perusteella tai C. ylioppilastutkintotodistuksen ja ammatillisen perustutkinnon päättötodistuksen perusteella Jos hakijalla on hakukelpoisuus moneen näistä valintaryhmistä (A, B ja C), hän voi valita parhaan pistemäärän tuottavan vaihtoehdon. Arvosanat merkitään hakemukseen vain siitä todistuksesta, jolla pyritään. A. Ylioppilas- ja lukiopohjainen valinta Hakijat hakevat lukion päättötodistuksen ja ylioppilastutkintotodistuksen perusteella. Lukion päättötodistuksen keskiarvo lasketaan painottamattomana keskiarvona kaikista todistukseen numeroina merkityistä arvosanoista. Abiturientit hakevat viimeisellä lukiotodistuksellaan. Ylioppilastutkintotodistuksen arvosanat kerätään suoraan ylioppilastutkintolautakunnalta.

19 Matkailu- ja ravitsemisalan ammattikorkeakoulututkinnot 210 opintopistettä 19 Yo-tutkintotodistus Arvosanat L/E M C B A Äidinkieli Paras kieli Matematiikka tai paras reaaliaineiden kokeista (ennen v kirjoittaneilla reaali) Lukion päättötodistuksen keskiarvo 8,00 7,50 7,00 6,50 6,00 Pisteet B. Valinta ammatillisen tutkinnon pohjalta Ammatillisen tutkinnon suorittaneet hakevat päättötodistuksensa perusteella. Keväällä 2011 valmistuvat hakevat viimeisellä todistuksellaan, ja heidän lopulliset arvosanansa kerätään suoraan oppilaitoksilta. Jos hakijalla on useita ammatillisia tutkintoja, hän voi valita, minkä todistuksen perusteella koulumenestys pisteitetään. Päättötodistuksen keskiarvo lasketaan painottamattomana keskiarvona arvosanoista, jotka on ilmaistu tutkintotodistuksessa numeroina tai jotka voidaan muuntaa sellaisiksi. Jos hakijan haussa käyttämään todistukseen on annettu arvosana numeroina muualla suoritetuista, hyväksi luetuista opinnoista, se otetaan mukaan keskiarvoa laskettaessa. Jos ammatillinen perustutkinto muodostuu päättö- ja näyttötodistuksesta, keskiarvo lasketaan vain päättötodistuksesta. Näyttötutkintona ammatillisen perustutkinnon suorittaneiden arvosanojen keskiarvo lasketaan näyttötutkintotodistuksesta Tutkinnon ja sen todistuksen on oltava valmis opiskelupaikan vastaanoton viimeiseen päivään mennessä. Pisteasteikko on seuraava: Asteikko Asteikko Asteikko Koulumenestys pisteet 2,67 4,50 9, ,50 4,25 8, ,33 4,00 8, ,17 3,75 8, ,00 3,50 8, ,88 3,25 7, ,75 3,00 7, ,63 2,75 7, ,50 2,50 7, ,38 2,25 6, ,25 2,00 6,50 8 1,13 1,75 6,25 6 1,00 1,50 6,00 4 <1,00 <1,50 <6,00 0 C. Valinta ylioppilastutkintotodistuksen ja ammatillisen perustutkinnon pohjalta Hakijat pyrkivät ylioppilastutkintotodistuksen ja ammatillisen perustutkinnon perusteella. Ammatillisen perustutkinnon päättötodistuksen keskiarvo lasketaan painottamattomana keskiarvona arvosanoista, jotka on ilmaistu tutkintotodistuksessa numeroina tai jotka voidaan muuntaa sellaisiksi. Jos hakijan haussa käyttämään todistukseen on annettu arvosana numeroina muualla suoritetuista, hyväksi luetuista opinnoista, se otetaan mukaan keskiarvoa laskettaessa. Ylioppilastutkintotodistuksen arvosanat kerätään suoraan ylioppilastutkintolautakunnalta. Yo-tutkintotodistus Arvosanat L/E M C B A Äidinkieli Paras kieli Matematiikka tai paras reaaliaineiden kokeista (ennen v kirjoittaneilla reaali)

20 20 Ammatillisen perustutkinnon päättötodistuksen keskiarvo Asteikko 1-3 2,33 2,00 1,75 1,50 1,25 Asteikko 1-5 4,00 3,50 3,00 2,50 2,00 Asteikko ,50 8,00 7,50 7,00 6,50 Pisteet Ensimmäinen hakutoive Hakija saa ensimmäiseen hakutoiveeseensa 5 pistettä. Valintakoe Kaikki hakukelpoiset kutsutaan valtakunnalliseen valintakokeeseen. Valintakokeeseen sisältyy kirjallinen osuus ja haastattelu. Matkailu- ja ravitsemisalan yhteinen kirjallinen osuus pidetään tiistaina klo Haastattelut voivat olla ennen kirjallista osuutta, sen jälkeen tai tarvittaessa myös kirjallista osuutta seuraavana päivänä. Valintakokeessa painotetaan alalle soveltuvuutta, motivaatiota, sosiaalisia taitoja ja oppimisvalmiuksia. Koe alkaa kirjallisella osuudella, johon kuuluu seuraavat tehtävät: tekstin analyysi (max 15 p), englannin kielen tehtävä (max 10 p) ja matematiikan tehtävä (max 10 p). Haastattelusta voi saada max. 20 p. Valintakokeen enimmäispistemäärä on 55 p ja siitä on saatava vähintään 20 p siten, että kokeen jokainen osio on suoritettu hyväksyttävästi. Valintakoetulos on voimassa kyseisen haun ajan. Työkokemus Työkokemuksen perusteella hakija voi saada valinnassa enintään 10 pistettä siten, että kaksi kuukautta työkokemusta tuottaa yhden pisteen. Tässä otetaan huomioon hakuajan päättymiseen mennessä vähintään 16-vuotiaana hankittu työkokemus. Sen ei välttämättä tarvitse olla matkailu- ja ravitsemisalalta. Varusmies- ja siviilipalvelus luetaan työkokemukseksi. Työkokemuksen ei tarvitse olla yhtäjaksoista eikä saman työnantajan palveluksessa hankittua. Työkokemukseksi ei lueta työharjoittelua eikä työssä oppimista, jos ne sisältyvät haussa käytettyyn tutkintoon. Pisteitä saadakseen hakijan tulee merkitä työkokemuksen määrä täysinä kuukausina yhteishakulomakkeeseen. Tätä varten osa-aikatyö tulee kokoaikatyötä vastaavaksi siten, että 150 tuntia tai 20 täysimittaista työpäivää (vähintään 7 tuntia päivää kohti) vastaa yhtä kuukautta. Työkokemuksen määrä on pystyttävä osoittamaan työtodistuksin, jotka tarkastetaan valituksi tulleilta opintojen alkaessa.

21 Matkailu- ja ravitsemisalan ammattikorkeakoulututkinnot 210 opintopistettä 21

22 22 Sosiaali- ja terveysala Sosiaali- ja terveysalan ammattikorkeakoulututkinnon laajuus on op. Tutkintonimikkeitä ovat bioanalyytikko (AMK), ensihoitaja (AMK), fysioterapeutti (AMK), kätilö (AMK), röntgenhoitaja (AMK), sairaanhoitaja (AMK), suuhygienisti (AMK), sosionomi (AMK), terveydenhoitaja (AMK) ja toimintaterapeutti (AMK). Tutkinnon suorittaminen kestää 3,5 4,5 vuotta. Bioanalyytikko (AMK) 210 opintopistettä Hakukoodi Bioanalytiikan koulutusohjelma 465 Ensihoitaja 240 opintopistettä Ensihoidon koulutusohjelma 495 Sosionomi (AMK) 210 opintopistettä Sosiaalialan koulutusohjelma 422 Fysioterapeutti (AMK) 210 opintopistettä Fysioterapian koulutusohjelma 030 Sairaanhoitaja (AMK) 210 opintopistettä Kätilö (AMK) 270 opintopistettä Terveydenhoitaja (AMK) 240 opintopistettä Hoitotyön koulutusohjelma Hakukoodi Iisalmi ja Kuopio, hoitotyö* (sairaanhoitaja) 130 Kuopio, kätilötyö* 372 Kuopio, terveydenhoitaotyö** 105 Röntgenhoitaja 210 opintopistettä Radiografian ja sädehoidon koulutusohjelma 373 Sosionomi (AMK) 210 opintopistettä Sosiaalialan koulutusohjelma 422 Suuhygienisti (AMK) 210 opintopistettä Suun terveydenhuollon koulutusohjelma 197 *Haku suoraan suuntautumisvaihtoehtoon **Terveydenhoitotyön suuntaumisvaihtoehtoon haku mahdollisesti syksyllä 2011 Koulutusyksiköt Savonia-ammattikorkeakoulu, Iisalmen kampus 1527 Savonia-ammattikorkeakoulu, Kuopion kampus 1529

23 Sosiaali- ja terveysalan ammattikorkeakoulututkinnot opintopistettä 23 Bioanalytiikan koulutusohjelma Bioanalyytikon työtehtäviä terveydenhuollossa ovat asiakaspalvelu, näytteiden otto ja niiden analysointi sekä laboratoriotulosten arviointi. Lisäksi tehtäviin kuuluu laboratoriopalvelujen kehittäminen. Työtehtävät edellyttävät kädentaitoja, teknistä osaamista asiakaspalvelu- ja vuorovaikutustaitoja. Ammatissa toimiminen ja opiskelu edellyttävät bioanalyytikolta mikroskopointityössä tarvittavaa riittävää näkökykyä ja värinäköä, kuten visuaalista hahmottamista sekä värien ja rakenteiden erottamista. Koulutus pohjautuu laboratorioalan osaamiseen, jota tukevat matemaattis-luonnontieteelliseen tieto ja monitieteellinen tieto ihmisestä, terveydestä ja yhteiskunnasta. Osa opiskelusta toteutuu ammattikorkeakoulun ajanmukaisissa harjoittelulaboratorioissa, erilaisissa hankkeissa ja projekteissa. Harjoittelu on kiinteä osa opiskelua. Harjoittelu suoritetaan perusterveydenhuollon ja erikoissairaanhoidon laboratorioissa Itä- ja Keski- Suomen alueilla tai biolääketieteellisissä tutkimus- tai tuotantolaitoksissa sekä kansainvälisessä vaihdossa. Opinnot sisältävät luento- ja verkko-opetusta,itsenäistä opiskelua sekä harjoittelua. Bioanalyytikko työskentelee sairaaloiden ja terveyskeskusten laboratorioissa, erilaisissa tutkimuslaitoksissa ja terveydenhuoltoalan kaupallisissa yrityksissä. Sairaaloissa työ on suurelta osin vuorotyötä. Valintakoe pidetään keväällä Valintakoe on hakijalle yksipäiväinen ja se on psykologinen henkilöarviointi. Valintakokeessa arvioidaan hakijan oppimis-, työskentely- ja sosiaalisia valmiuksia sekä motivaatiota. Valintakokeen valmistava tehtävä ei ole käytössä koulutusohjelmassa. Haku mahdollisesti myös syksyllä Ensihoidon koulutusohjelma Koulutusohjelmassa suoritetaan ensihoitajan ja sairaanhoitajan amk-tutkinnot. Ensihoitajalta edellytetään itsenäistä ja nopeaa päätöksentekokykyä sekä paineensietokykyä nopeasti muuttuvissa tilanteissa, hyviä yhteistyö- ja vuorovaikutustaitoja, tilanneherkkyyttä sekä ajokorttia. Työ edellyttää hyvää fyysistä kuntoa, lääketieteen ja ensihoidon tietoperustaa sekä teknisiä että toiminnallisia valmiuksia. Ensihoitajana toimiminen edellyttää jatkuvaa oppimista ja ammattitaidon kehittämistä ensihoitopalvelujen muutoksessa, moniammatillista toimintaa ja kansainvälistä vuorovaikutusta. Opiskelija hankkii laaja-alaisen ensihoidon sekä hoitotyön ammattitaidon ja asiantuntijuuden. Ammattitaitoa hankitaan teoriaopintojen ohessa harjoittelussa oppilaitoksen osaamiskeskittymistä aitoihin työelämätilanteisiin.harjoittelun laajuus on koulutusaikana teoriopetuksen ohessa 50 kalenteriviikkoa. Harjoittelupaikat sijaitsevat eri puolilla Suomea. Osan opinnoistaan opiskelija suorittaa erilaisissa ammattikorkeakoulun hankkeissa ja projekteissa sekä kansainvälisessä opiskelijavaihdossa. Opinnot sisältävät luento- ja verkko-ja simulaatio-opetusta,itsenäistä opiskelua sekä harjoittelua. Koulutuksessa hankitaan valmiudet työskentelyyn sosiaali- ja terveydenhuollon eri työyksiköissä. Ensihoitaja toimii ensihoitopalvelujärjestelmässä kehittäen osaltaan ensi- ja akuuttihoitotyötä. Lisäksi ensihoitaja voi toimia sairaanhoitajan tehtävissä. Valintakoe järjestetään Valintakoe on hakijalle yksipäiväinen ja se on psykologinen henkilöarviointi. Valintakokeessa arvioidaan hakijan oppimis-, työskentely- ja sosiaalisia valmiuksia sekä motivaatiota. Valintakokeeseen kuuluu lisäksi fyysistä kuntoa mittaava testirata. Valintakokeen valmistava tehtävä ei ole käytössä koulutusohjelmassa.

24 24 Fysioterapian koulutusohjelma Fysioterapeutti on yksi kuntoutuksen asiantuntijoista, joka työskentelee itsenäisesti tai moniammatillisen tiimin jäsenenä. Fysioterapeutin mielenkiinnon kohteena on erityisesti ihmisen liikkuminen ja toimintakyky. Fysioterapian toimialue on monimuotoinen. Kuntoutujien ikäjakauma vaihtelee vastasyntyneistä ikääntyneisiin ja heidän liikkumisensa ja toimintakykynsä ongelmat ovat moninaisia. Fysioterapeutin työhön kuuluvat myös terveyden edistäminen, sairauksien ja vammojen ehkäisy sekä neuvonta. Fysioterapiaa toteutetaan joko ryhmämuotoisena tai yksilöllisesti. Opinnot sisältävät luento- ja verkko-opetusta,itsenäistä opiskelua sekä harjoittelua. Opiskelet anatomiaa, fysiologiaa, ihmisen kasvua ja kehitystä sekä asiakkaan ja ryhmän ohjaustaitoja. Koulutuksen aikana harjaannut ihmisen liikkumisen ja toimintakyvyn tutkimiseen ja arviointiin sekä fysioterapian menetelmiin. Opit myös soveltamaan näitä taitoja erilaisten sairauksien tai oireiden kuntoutuksessa ja ennaltaehkäisyssä. Koulutusohjelma sisältää Kuopion yliopiston vaatimusten mukaiset liikuntalääketieteen perusopinnot. Teoriaopintojen ohessa hankit osaamista aidoissa työelämätilanteissa. Harjoittelupaikat sijaitsevat varsinkin opiskelun alkuvaiheessa Kuopion ulkopuolella. Osan opinnoista voi suorittaa ulkomailla. Fysioterapeutit työskentelevät sairaaloissa, terveyskeskuksissa, kuntoutuslaitoksissa, yksityisissä fysioterapialaitoksissa, kouluissa, päiväkodeissa, työpaikoilla, urheilu- ja kansanterveysjärjestöissä ja ihmisten kodeissa ja itsenäisenä yrittäjänä. Valintakoe on Valintakoe on hakijalle yksipäiväinen ja se on psykologinen henkilöarviointi. Valintakokeessa arvioidaan hakijan oppimis-, työskentely- ja sosiaalisia valmiuksia sekä motivaatiota. Valintakokeen valmistava tehtävä ei ole käytössä koulutusohjelmassa. Hyväksymme toisessa ammattikorkeakoulussa suoritetun valintakokeen. Hoitotyön koulutusohjelma Hoitotyön koulutusohjelmassa voi opiskella kätilöksi, sairaanhoitajaksi ja terveydenhoitajaksi. Hoitotyössä keskeistä on ihmisen kohtaaminen, terveyden edistäminen ja eri-ikäisten sairaanhoito. Suuntautumisvaihtoehdot Iisalmessa ja Kuopiossa Hoitotyö (sairaanhoitaja) Hoitotyön suuntautumisvaihtoehdossa opiskellaan sairaanhoitajan (AMK) tutkinto. Opiskelun loppuvaiheen syventäviksi opinnoiksi voit valita Iisalmessa avohoito- tai mielenterveys- tai gerontologisen hoitotyön. Kuopiossa voi valita yhden seuraavista hoitotyön alueista; akuutti- ja tehohoitotyö tai lasten ja nuorten hoitotyö, mielenterveys- tai perioperatiivinen hoitotyö tai työikäisten ja vanhusten hoitotyö. Opinnot sisältävät asiantuntija-, luento- ja verkkoopetusta, simulaatioita sekä harjoittelua. Ammattikorkeakoulun osaamiskeskukset ja alueen sairaalat, esimerkiksi Kuopion yliopistollinen sairaala, terveyskeskukset ja muut hoitolaitokset tarjoavat monipuoliset oppimis- ja harjoitteluympäristöt. Harjoittelupaikat sijaitsevat eri puolilla Suomea. Opintoja voi osin suorittaa ulkomailla. Sairaanhoitajalla on monipuolisista osaamista työskennellä sosiaali- ja terveysalan eri työpaikoissa. Työ on suurelta osin vuorotyötä. Suuntautumisvaihtoehdot Kuopiossa Kätilötyö Kätilön työtä on naisten, vastasyntyneiden ja perheiden terveyden- ja sairaanhoito sekä eri-ikäisten terveyden ja hyvinvoinnin edistäminen muuttuvassa, monikulttuurisessa yhteiskunnassa. Kätilö hoitaa vastuunsa mukaisesti raskaana olevia, synnyttäjiä ja synnyttäneitä ja heidän perhettään. Kätilön työssä vaaditaan yhteistyö- ja koordinaatiotaitoja ja itsenäistä päätöksentekokykyä, ihmissuhde- ja vuorovaikutustaitoja, kykyä nopeaan päätöksentekoon. Kätilön keskeinen osaamisalue on naisten seksuaali- ja lisääntymisterveys. Kätilön työtä on naisten, vastasyntyneiden ja perheiden terveyden- ja sairaanhoito