ihmis kaupasta ei tehnyt elettäkään vapauttaakseen minut. Olin pidätettynä neljä kuukautta.

Transkriptio

1 Tietoa ja taustaa ihmis kaupasta Mitä ihmiskauppa on? Sivu 3 Orpolapset suurkaupungin armoilla Ugandassa Sivut 6 7 Ihmiskauppa Argentiinassa Sivut IHMInen kauppatavarana Hripsimen tarina n Tapasin miehen ystävieni luona. Jo kuukauden kuluttua hän halusi mennä kanssani naimisiin. Mies sanoi, että kunnolliset hääjuhlat pitääksemme muuttaisimme ensin kolmeksi kuukaudeksi Kreikkaan hankkimaan rahaa. Palaisimme sitten takaisin Armeniaan. Olin onnellinen ja huoleton. En ollut aikaisemmin käynyt ulkomailla. Luotin mieheen täysin. Annoin hänelle passini ja muutkin matka-asiakirjat. Nousimme lähtöpäivänä koneeseen, mutta Kreikan sijaan laskeuduimmekin Dubaihin. Miesystäväni kertoi, että viettäisimme ensin pari päivää Dubaissa. Hän jätti minut hotelliin ja sanoi me- nevänsä tapaamaan ystäväänsä ja palaavansa pian. Parin tunnin kuluttua hotellihuoneeseemme tuli vieras mies. Hän sanoi, että olen hänen omaisuuttaan. Miesystäväni oli myynyt minut hänelle, parittajalle. Parittaja ei suostunut antamaan minulle passiani. Hän sanoi minun olevan velkaa hänelle ja että hän pitäisi passini niin kauan, kunnes olisin maksanut velkani. Parittaja oli väkivaltainen ja hän pahoinpiteli minua usein. Jonkin ajan kuluttua poliisi teki ratsian siihen hotelliin, jossa jouduin työskentelemään prostituoituna. Minut pidätettiin ja vietiin poliisiasemalle. Parittaja ei tehnyt elettäkään vapauttaakseen minut. Olin pidätettynä neljä kuukautta. Minut karkotettiin maasta ja palautettiin Armeniaan. Luulin päässeeni turvaan, mutta Jerevanin lentokentältä lähtien minua on kohdeltu prostituoituna. Minua vältellään, häpäistään ja haukutaan. Olen kuullut, että Euroopassa olisi töitä tarjolla. En voi kuitenkaan poistua Armeniasta, koska passissani on merkintä siitä, että minut on palautettu Armeniaan karkotettuna. (Lähde: Caritas Armenia)

2 pääkirjoitus Ihmiskauppaa kysynnän ja tarjonnan markkinoilla Ihmiskauppa on nykyajan orjuutta. Myynnissä on eri ikäisiä, rotuisia ja sukupuolta olevia ihmisiä ja heidän ruumiinosiaan: edullista tavaraa työvoimaksi tai seksimarkkinoille. Erikoistarjouksesta voi löytää elimiä, kudoksia, adoptiolapsia ja hyviä puolisoja. Halvalla teetetty työ tekee elämästä helpompaa. Lomalla voi irrotella edullisesti itämaisessa hierontapaikassa ja oikuttelevan sisäelimen tilalle voi hankkia pimeiltä markkinoilta uuden. Tämä tiedotuslehti on Suomen Caritas ry:n ja Ortodoksisen kirkon ulkomaanapu Ortaid ry:n panos ihmiskaupan vastaiseen työhön. Lehden tuottamiseen on saatu Ulkoasiainministeriön Kehitysyhteistyöosaston tiedotustukea. Tavoitteenamme on tuoda esille ihmiskauppaongelman laajuus ja kuvata sitä eri näkökulmista. Ongelman tiedostaminen on tärkeää, sillä vain siten ihmiskauppaan voidaan todella puuttua. Ihmiskaupan vastainen työ vaatii valtioiden ja kansalaisyhteiskuntien yhteistoimintaa. Jokainen voi kuitenkin omilla valinnoillaan vaikuttaa ihmiskaupan vähentämiseen, sillä niin kauan on kysyntää, kuin on tarjontaakin. MAIJU VIrTANEN projektisihteeri Suomen Caritas ry. OUTI VASKO projektikoordinaattori Ortodoksisen kirkon ulkomaanapu Ortaid ry. Ensimmäistä Euroopan ihmiskaupan vastaista päivää vietettiin Tietoa ja taustaa ihmis kaupasta Ort Ortodoksisen kirkon ulkomaanapu Suomen Caritas on vuonna 1960 perustettu katolinen kansalaisjärjestö, jonka tarkoituksena on tukea hädänalaisia ihmisiä Suomessa ja ulkomailla. Suomen Caritas kuuluu Caritas Internationaliin, joka on 198 valtiossa toimivan 162 Caritas-järjestön liitto ja samalla yksi maailman suurimmista avustusjärjestöistä. Caritaksen toimintaperiaatteita ovat ihmisarvon kunnioittaminen, rauhan rakentaminen ja vastuullisuus maapallon resurssien käytössä. Suomen Caritas ry Maneesikatu 2 a Helsinki caritas@caritas.fi puh. (09) HIV+ -tiedotuslehdestä tietoa maailman HIV- ja Aids-tilanteesta Suomen Caritas julkaisi vuonna 2006 HIV+ -tiedotuslehden, joka löytyy nettisivulta Ortodoksisen kirkon ulkomaanapu Ortaid on vuonna 2000 perustettu ortodoksinen kansalaisjärjestö. Järjestön tavoitteena on välittää humanitaarista apua sekä tehdä avustus- ja kehitysyhteistyötä alueilla, joilla asuu ortodoksista väestöä. Suomessa järjestö pyrkii vahvistamaan globaalia vastuuta maailmasta. Ortaid Ortodoksisen kirkon ulkomaanapu ry Korvatunturintie Helsinki ortaid@ort.fi Projektipäällikkö Riina Nguyen puh , riina.nguyen@ort.fi Projektikoordinaattori Outi Vasko puh , outi.vasko@ort.fi Humanitaarisen avun koordinaattori Rainer Ressler puh , rainer.ressler@ort.fi Lahjoitus- ja jäsenmaksutilit OP ja Nordea Keräystili OP Keräyslupa ESLH /Tu-52 Toimitus: Maila Berchtold, Jyrki Härkönen, Outi Vasko ja Maiju Virtanen Ulkoasu ja taitto: Anne Tervahauta, Ateljee Kuvitella Painopaikka: I-print Oy, Seinäjoki Kannen kuvat: Caritas Liettua ja Helena Viherhaka Tietoa ja taustaa ihmiskaupasta -lehti on saatavilla järjestöjen Internet-sivuilla. Lahjoitustili: Sampo , viitenumero Keräyslupa OKU 165A Tietoa ja taustaa ihmis kaupasta

3 Mitä IHMISkAUppA on? Ihmiskaupasta on olemassa lukuisia toisistaan eriäviä määritelmiä, mutta yleispätevä määritelmä puuttuu. Yleisimmin käytetty ihmiskaupan määritelmä löytyy vuonna 2000 Palermossa laaditun YK:n järjestäytyneen rikollisuuden vastaisen yleissopimuksen lisäpöytäkirjasta. Sen mukaan ihmiskaupalla tarkoitetaan ihmisen rekrytoimista, kuljettamista, kätkemistä tai vastaanottamista käyttäen voimaa, pakottamista, ryöstämistä, petosta, huijausta, oman vallan väärinkäyttöä tai maksun antamista tai vastaanottamista siinä tarkoituksessa, että ihminen alistetaan toisen ihmisen vallan alle hyväksikäyttötarkoituksessa. Uhrin suostumuksella tai suostumuksen puuttumisella ei ole merkitystä. Ihmiskaupan laajuus Ihmiskaupan laajuuden arviointi on vaikeaa, sillä eri tahojen arviot uhrien määristä vaihtelevat puolesta miljoonasta aina neljään miljoonaan uhriin. YK:n mukaan ihmiskaupan uhriksi joutuu maailmassa vuosittain 2,5 miljoonaa ihmistä. Suurin osa ihmiskaupan uhreista asuu kehitysmaissa Aasiassa, Afrikassa ja Latinalaisessa Amerikassa, mutta ihmiskauppa ei ole vain kehitysmaiden ongelma. Kysyntää on kaikkialla maailmassa, sillä ihmiskaupan uhrit ovat halpaa työvoimaa. Köyhiltä seuduilta rikkaille alueille Helena ViHerHaka Ihmiskaupan reitit muuttuvat jatkuvasti, mutta joitakin niistä voidaan selvästi tunnistaa. Vanhoista siirtomaista viedään ihmisiä entisiin emämaihin, koska kieli ja kulttuuri ovat tuttuja. Ihmisiä myydään myös köyhemmiltä alueilta vauraimmille alueille: Itä-Euroopasta Länsi-Eurooppaan, Afrikasta, Aasiasta ja Etelä-Amerikasta Eurooppaan ja Pohjois-Amerikkaan. Myös valtioiden sisäinen ihmiskauppa on erittäin suurta. Ihmiskaupan uhriksi saattaa joutua myös omalla kotipaikkakunnallaan. Tästä tunnetuin esimerkki lienee Etelä-Aasia. Osa rikollisverkostoja Ihmiskauppaa pyöritetään osana monimutkaisia ja muuttuvia rikollisverkostoja. Siksi kauppaajia on vaikea tunnistaa tai saada kiinni. Verkostot myös hyödyntävät uusinta teknologiaa, mikä vaikeuttaa entisestään viranomaisten työtä. Ihmiskauppaverkostoissa on mukana ihmisiä kaikilta yhteiskunnan tasoilta, virkamiehistä ja opettajista hengellisiin johtajiin ja rikollisiin. Kuitenkin lähes aina ensimmäinen myyjä on sukulainen tai ystävä, sillä uhri luottaa tutun henkilön lupauksiin. Myös ravintoloitsijat, matkanjärjestäjät ja muut puolitutut kontaktit voivat houkutella uhrin mukaansa. Miten ihmiskauppa toimii? Ihmiskaupan kolme yleisintä muotoa ovat myyminen, petos ja velkataakka. Esimerkiksi perheenjäsenet saattavat myydä sukulaisnaisia ja -lapsia orjiksi. Ihmisiä houkutellaan mukaan myös erehdyttämällä, jolloin heille luvataan jotakin aivan muuta, kuin mihin he päätyvät. He saattavat myös joutua tekemään työtä kuvitteellisten velkojen kuittaamiseksi. Rikollisten värväämät paikalliset avustajat voivat etsiä sopivia uhreja lähestymällä heitä epäilyksiä herättämättä, esimerkiksi kotiaskareiden lomassa. Ihmissalakuljetus, paritus ja prostituutio Ihmiskauppa sekoitetaan usein ihmissalakuljetukseen, paritukseen tai prostituutioon. Ihmissalakuljetus on ihmisen salakuljettamista maksua vastaan, yleensä yli valtioiden rajojen. Salakuljettajan ja kuljetettavan kontakti katkeaa, kun määränpää on saavutettu. Ihmissalakuljetus on ihmiskauppaa, jos uhria orjuutetaan matkan määränpäässä esimerkiksi pakkotyöllä. Paritus on taloudellisen hyödyn saamista järjestämällä tilat tai mahdollisuus seksuaaliselle teolle. Prostituutio on seksin myymistä. Paritus ja prostituutio eivät välttämättä ole ihmiskauppaa, mutta ne muuttuvat sellaiseksi, jos uhri alistetaan orjuuttaviin olosuhteisiin. Maiju Virtanen Kirjoittaja on Suomen Caritas ry:n projektisihteeri Palermon sopimuksen lisäpöytäkirja: Sopimuksen lyhennelmä: org/unodc/trafficking_protocol.html Tietoa ja taustaa ihmis kaupasta

4 ilmiönä yhtä vanha kuin nykyihminen Maailman ensimmäisestä kirjoitetusta lakikokoelmasta Hammurabin laista käy ilmi, että tuomitun tai hänen perheensä myyminen orjaksi oli yleinen rangaistus. Muissa tuon ajan lähteissä on mainintoja myös naisten käyttämisestä seksiorjina, pakkotyöstä velkojen kuittaamiseksi ja ihmiskaupasta sotavangeilla. OrjUUS kautta aikain Välimeren alueen suurten sivilisaatioiden taloudet perustuivat antiikin aikana orjatyövoiman käyttöön. Sodankäynti oli osa elämäntapaa, joten orjiksi saattoivat päätyä ketkä tahansa. Kokonaisia kansakuntia saatettiin alistaa orjuuteen ja esimerkiksi Rooman valtakunnassa orjia oli enemmän kuin vapaita kansalaisia. Orjat olivat myös usein alistajiensa kanssa samaa etnistä alkuperää. Orjan asema ei ollut antiikin aikana aina huono. Orjalla saattoi oli korkeampi elintaso ja enemmän mahdollisuuksia kuin huono-osaisella vapaalla kansalaisella. Orjien julma kohtelu oli kuitenkin aina juridisesti ja kulttuurisesti hyväksytympää kuin vapaiden ihmisten kohtelu. Köyhät ja varattomat ihmiset saattoivat myydä katovuosien aikana myös itsensä tai perheenjäsenensä pakkotyöhön, jotta selviäisivät vaikeiden aikojen yli. Helena ViHerHaka Orjuus ja rasismi Suurten kirjauskontojen leviäminen muutti orjuuttamisen perusteita rasistisempaan suuntaan. Jo Toorassa kiellettiin yksiselitteisesti juutalaista pitämästä toista juutalaista orjana. Sen sijaan orjakauppa muilla kansallisuuksilla hyväksyttiin. Katolinen kirkko tuomitsi keskiajalla kristittyjen orjien pitämisen tai viemisen ei-kristittyihin maihin. Koraanikin salli ainoastaan vääräuskoisten orjuuttamisen. Kun orjia ei voitu hankkia omasta maanosasta, avautuivat markkinat erirotuisten orjakaupalle. Arabit olivat edistyneemmän laivanrakennustaitonsa ansiosta orjakaupassa eurooppalaisia edellä. He myivät keskiajalta lähtien Keski-Afrikasta ja Euroopasta Kiinaan, Indonesiaan ja Pohjois-Afrikkaan miljoonia orjia luvulla portugalilaiset aloittivat järjestelmällisen orjakaupan mustilla afrikkalaisilla. Muut Euroopan maat seurasivat pian portugalilaisten esimerkkiä. Orjakaupan kulta-aika ajoittuu vuosille Eurooppalaiset tarvitsivat orjatyövoimaa eniten valloitetun Amerikan mantereen tupakka-, sokeriruoko- ja puuvillaplantaaseille. Afrikkalainen soveltui ruumiilliseen työhön paremmin kuin vastustuskyvyltään heikompi intiaani. Samasta syystä Atlantin yli kuljetetut mustat orjat olivat yleensä miehiä. Maaorjuus Antiikin ajalta peräisin olevan yleisen sota-orjuuden väheneminen loi Eurooppaan uutta turvattomuutta. Keskiajan ryöstösodissa otettiin yleensä vain panttivankeja ja siksi vallattujen alueiden köyhät joko karkotettiin tai tapettiin heti. Perinteisen orjakaupan siirryttyä uusille mantereille, kehittyi Eurooppaan varhaiskeskiajalla maaorjuus. Sen mahdollisti uuden yhteiskuntaluokan, feodaaliaatelin synty. Eurooppalaiset kuninkaat ryhtyivät antamaan läänityksiä sodissa ansioituneille ritareille. Näillä kuninkaan aatelisvasalleilla oli oikeus käyttää valtaa läänityksillään asuviin talonpoikiin. Aatelisilla oli oikeus vaatia talonpojilta ilmaista päivätyötä, veroja ja muita maksuja, sekä ostaa, myydä ja pantata oman mielensä mukaan sekä talonpoikia että heidän jälkeläisiään. Laillisesta laittomaksi ilmiöksi Orjuuden vastainen liike syntyi 1700-luvulla kveekarien ja valistusaatteiden innoittamana. Pakkotyöhön alistamista ei enää pidetty ihmisarvon mukaisena. Eniten orjuutta nousivat arvostelemaan ne Euroopan valtiot, jotka eivät suoraan hyötyneet orjuudesta. Yritykset orjuuden poistamiseksi johtivat myös yhteiskunnallisiin kriiseihin plantaasiviljelyyn perustuvissa valtioissa. Lopulta halvan palkkatyövoiman runsas tarjonta teki orjuuden tarpeettomaksi. Orjuus kiellettiin useimmissa maailman valtioissa 1900-luvun alkuun mennessä. Orjuuden kriminalisointi ei ole kuitenkaan poistanut ongelmaa vaan antanut sille uusia muotoja. Jo Karl Marx kiinnitti 1800-luvulla huomiota uusorjuuteen. Marxin mukaan työväestön palkka on niin mitätön, että ihmiset ovat käytännössä palkkaorjien asemassa. Monet poliittiset aatteet ovat jo 200 vuoden ajan yrittäneet parantaa työläisten asemaa ja oikeuksia. Mitähän globalisaatio saa aikaan? Minna Vasko Kirjoittaja on historian ja yhteiskuntaopin opettaja Tietoa ja taustaa ihmis kaupasta

5 Taustaa ja syitä Ihmiskauppa on osa suurempaa kokonaisuutta Ihmiskauppa on osa muita paikallisia ja globaaleja ongelmia. Ihmiskauppa kumpuaa köyhyydestä sekä rikkaiden ja köyhien alueiden välisistä elintasoeroista. Maailman kolme suurinta rikollisuuden lajia ovat asekauppa, huumekauppa ja ihmiskauppa. Näistä ihmiskauppa kasvaa nykyään nopeammin kuin huumekauppa. Samat ylikansalliset ja keskenään verkostoituneet rikollisorganisaatiot pyörittävät sekä ase-, huumeettä ihmiskauppaa. Useimmissa köyhissä maissa ei ole infrastruktuuria ihmiskaupan valvomiseksi ja vähentämiseksi. Ihmiset ovat paremman elämän toivossa alttiita tarttumaan kauppaajien ja välittäjien epämääräisiin lupauksiin rikkauksista ja onnesta. Ihmiskaupan tarjonta muodostuu kohdemaiden kysynnästä ja lähtömaiden olosuhteista. Kysyntää vähentämällä pystyttäisiin uhrien määrää pienentämään merkittävästi. Tarjonta vähenee esimerkiksi työllistymismahdollisuuksia parantamalla. Ratkaisevia muutoksia voidaan kuitenkin saada aikaan vain puuttumalla samanaikaisesti sekä kysyntään että tarjontaan. Pornografia ja seksiteollisuus ovat nykyään suuria bisneksiä ja nainen on haluttua kauppatavaraa. Internet on tehnyt seksistä maailmanlaajuisen bisneksen. Ihmiskauppa on tuottoisaa bisnestä Kaapattu ja ilmaiseksi työtä tekevä ihminen ei aiheuta juurikaan kustannuksia. Ilmaiseksi hankitun ihmisen voi myös myydä suurella voitolla. Talouden vapautuminen, rajojen avautuminen ja kontrollien purkaminen on helpottanut tavallisten kansalaisten ohella myös rikollisten liikkumista. Myös elinkauppa on osa ihmiskauppaa. Esimerkiksi munuaisen myynnillä köyhä ihminen voi turvata elantonsa vähäksi aikaa. Suurin kysyntää lisäävä tekijä on halvan ja kouluttamattoman työvoiman tarve. Jos valtioiden talouspolitiikka suosii turismia ja siirtotyövoimaa, se voi luoda olosuhteet myös ihmiskaupan harjoittamiselle. Ihmiskauppa voidaan naamioida vaikka marjanpoiminnaksi tai maataloustöiksi. Muuttoliike ja pakolaisuus lisäävät riskiä Pakolaisuus tuo mukanaan köyhyyttä ja tekee monet alttiiksi ihmiskauppaajien katteettomille lupauksille. Muuttoliike lisää naiskaupan uhkaa. Myös heikko oikeusturva ja korruptio kasvattavat ihmiskauppaa. Lainsäädännön puutteellisuus vaikeuttaa monin paikoin rikollisten syytteeseen asettamista ja tuomitsemista. Korruptio saa puolestaan virkamiehet suostuvaisiksi lahjuksien ottamiseen tai rikosten huomiotta jättämiseen. Sotilastukikohdat konfliktialueilla ovat aina ruokkineet prostituutiota. Esimerkiksi Lähi-idässä sotilaiden tarpeisiin toimitetaan Itä-Afrikasta valtavia määriä naisia sekä vapaaehtoisesti että pakolla ja erehdyttämällä Laillisen siirtolaisuuden rajoittaminen saa monet turvautumaan salakuljettajien apuun. Salakuljetetut ja laittomat maahanmuuttajat ovat yhteiskunnan kaikkien tukipalveluiden ulkopuolella. Salakuljetuksessa on aina ihmiskaupan riski, sillä salakuljetusta hoitavat tavallisesti rikollisliigat. Myös laiton asekauppa kasvattaa ihmiskauppaa. Ryöstelevät sissiarmeijat ottavat ihmisiä pakolla mukaansa ja alistavat heidät pakkotyöhön. Maiju Virtanen Sosiokulttuuriset tekijät Lukutaidottomuus ja koulutuksen puute ovat ihmiskaupan yksi suurimmista sosiokulttuurisista syistä. Kouluttamattomilla ihmisillä ei ole tietoa yhteiskunnan toimintamekanismeista eivätkä he myöskään aina ymmärrä, mitä papereita joutuvat allekirjoittamaan. Ajatukset rotujen, ihmisryhmien ja sukupuolten eriarvoisuudesta tuovat riskiryhmään ihmisiä, joiden hyväksikäyttäminen saattaa jopa olla kulttuurisesti hyväksyttyä. Myös medialla on merkittävä rooli mielikuvien luojana. Teollisuusmaiden ylellisestä elämästä kertovat fiktiiviset televisio-ohjelmat tuovat köyhemmistä oloissa asuvien ihmisten koteihin kuvia paremmasta elämästä muualla. Ihmiskauppaajat käyttävät näitä mielikuvia hyväkseen. Nais- ja lapsikauppaa ruokkivat sekä miesten sovinistiset asenteet että patriarkaalinen kulttuuri. Helena Viherhaka Tietoa ja taustaa ihmis kaupasta

6 uganda OrpOlapset suurkaupungin armoilla Sisar Alma koululaistensa ympäröimänä. Ugandan vehreys ja viljavuus tuo mieleen tarujen paratiisit. Luonnon paratiisimaisuus ei kuitenkaan näy ihmisten arjessa. pieni ja köyhä Uganda on ollut viime vuosina eniten pakolaisia vastaanottava maa maailmassa. Ugandan naapurivaltioissa on ollut pitkään levotonta. Pakolaiset Kongon demokraattisesta tasavallasta, Ruandasta ja Sudanista ovat hakeutuneet Ugandan puolelle. Väliaikaisiksi tarkoitetuista pakolaisleireistä on tullut pysyviä asumuksia valtaville ihmismäärille. Ugandan pohjoisosassa on käyty pitkään sisällissotaa. Tällä hetkellä alueella vallitsee ainakin nimellinen rauha. Ugandan työttömyys on korkea. Pääkaupungissa Kampalassa työttömyys on 40 prosenttia ja maaseudulla jopa 80 prosenttia. Suurin osa Ugandan väestöstä saa toimeentulonsa pienimuotoisesta maanviljelyksestä. Kokonaisia sukupolvia tappanut aids on ugandalaisille vain yksi murhe monien muiden joukossa. Katujen vaarat Ugandassa on satojatuhansia orpolapsia ja kaikille heistä ei riitä huolenpitäjiä. Orpolapset päätyvät tavallisesti asumaan turvattomille kaduille. Siellä lapset ovat terveydenhuollon ulottumattomissa ja alttiina monille kohtalokkaille taudeille. Poliisin velvollisuus on kerätä kodittomat pois kaduilta. Näin kaduilta kerätyt lapset päätyvät tavallisesti vankilaan, koska muutakaan säilytyspaikkaa ei ole tarjolla. Vankila-aika kestää juuri niin kauan kuin viranomainen päättää. Yleensä lapset ovat vankilassa pitkään ja oppivat siellä myös rikollisille tavoille. Aikuiset ovat katulapsille viranomaisiakin suurempi uhka, sillä aikuiset hyväksikäyttävät ja pahoinpitelevät kodittomia lapsia. Lapset ovat halpaa ja helposti saatavaa työvoimaa, joten heitä kaapataan myös pakkotöihin. Monet vanhemmat ovat saattaneet myydä lapsensa siinä uskossa, että lasten elämä on parempaa muualla kuin kotona. Nsambyan orpokoti Fransiskaanisisar Alman ylläpitämä katulasten orpokoti toimii Nsambyan kaupunginosassa Kampalassa. Yli 60-vuotias sisar Alma hoitaa ja kouluttaa orpokodissaan 650 lasta. Sisar Alman orpokodin koulu on rakennettu metallisista rahtikonteista. Niiden keskellä kimaltelee pieni alttari. Lapset ei- Maaseudun köyhistä kodeista myydään lapsia työvoimaksi kaupunkeihin tai ulkomaille. Tietoa ja taustaa ihmis kaupasta

7 vät asu kuitenkaan rahtikonteissa, vaan tytöillä ja pojilla on omat pienet tiiliset asuinrakennukset orpokodin mailla. Orpokodin tontilla on myös eläinsuojia ja viljelypalstoja, sillä sisar Alma haluaa lasten oppivan viljelemään erilaisia ruokakasveja ja kasvattamaan eläimiä. Eläimet ja kasvit ovat myös tärkeä osa orpokodin ruokahuoltoa. Orpokodin rahoitus koostuu monista pienistä lahjoituksista. Avustusten epävarmuuteen nähden on suoranainen ihme, miten sisar Alma on onnistunut satojen lasten ylläpidossa ja koulutuksessa. Orpokotien tarve kasvussa Sisar Alman orpokodissa ei ole ala- tai yläikärajaa. Lapset lähtevät orpokodista vasta sitten, kun ovat pääsemässä oman elämän alkuun. Orpokodin kymmenen toimintavuoden aikana tieto sen olemassaolosta on levinnyt Kampalan kaduille ja koko ajan enemmän lapsia kolkuttaa orpokodin ovia. Sisar Alma majoittaa kaikki kaduilta tulleet lapset ja seuraa heitä muutaman viikon ajan nähdäkseen, millaista apua kukin tarvitsee. Tarvittaessa lapsille järjestetään lääkäri tai psykologi, joka käy katsomassa lasta niin kauan kuin on tarpeen. Sisar Alma järjestää myös lapsille jatkokoulutuspaikkoja peruskoulun jälkeen. Orpokoteja tarvittaisiin kuitenkin koko ajan lisää, sillä aids-orpojen määrä kasvaa Kampalassa koko ajan. Koulutuksessa lasten tulevaisuus Sisar Alma arvelee, että prosenttia kaduilta tulleista lapsista on joutunut ihmiskaupan uhriksi. Luku voi olla suurempikin, sillä kaikki lapset eivät kerro mitä ovat kokeneet. Lapset kokevat sisar Alman mukaan kipeimmin vanhempien menettämisen, turvattomuuden sekä huolen tulevaisuudesta ja terveydestä. Valtaosa lapsista haluaisi jatkaa koulunkäyntiä ja uskoa tulevaisuuteen. Peruskouluikäiset lapset siirtyvät Kampalan orpokodista kaupungin ulkopuolella sijaitsevaan kouluun. Koulussa on Ilmoitus kotiapulaisen pestistä vetoaa köyhistä oloista tulevaan nuoreen. erilliset asuntolat tytöille sekä pojille ja ala-asteella opiskelee nykyään 400 lasta. Lähitulevaisuudessa koulua on tarkoitus laajentaa käsittämään myös yläasteen luokkia. Osa lapsista tulee kouluun ympäröivän kylän taloista, mutta sisar Alma ei veloita heiltä koulumaksua, sillä vanhemmilla ei olisi varaa maksaa sellaista. Sisar Alman mielestä tärkeintä on, että kaikki lapset pääsevät kouluun ja voivat jatkaa elämäänsä. Hän toteaa, että koulutuksessa on Ugandan tulevaisuus. Teksti ja kuvat: Maiju Virtanen Kampalan kadut ovat kodittomille lapsille vaarallisia. Annetin ja johnin tarinat Annet 11-vuotias Annet on kotoisin Ugandan levottomasta pohjoisosasta. Hänen vanhempansa ovat kuolleet aidsiin ja perheestä jäljellä ovat vain Annet ja hänen nuorempi veljensä. Lapset matkasivat paremman elämän toivossa pääkaupunkiin Kampalaan ja päätyivät asumaan kaduille. Sisarusten tiet erosivat, kun keski-ikäinen nainen kaappasi Annetin muk aansa ja vei hänet kotiinsa. Nainen pakotti Annetin työskentelemään kotiapulaisena. Annet ei saanut poistua talosta, eikä hänellä sen vuoksi ole käsitystä ajasta, jonka hän työskenteli naisen luona. Eräänä päivänä nainen ilmoitti Annetille, ettei tarvinnut häntä enää ja heitti hänet ulos talosta. Annet eli yksin ja peloissaan kadulla, kunnes eräs ohikulkija huomasi hänet ja vei hänet sisar Alman luokse. Nyt Annet asuu sisar Alman koulun asuntolassa ja käy toista luokkaa. John 16-vuotias John on lyhyen elämänsä aikana joutunut monien ihmisten pyöriteltäväksi. Vanhempansa menettänyt John asui ensin ystävänsä luona. Sitten ystävä vei Johnin siskonsa luokse. Siellä John joutui tekemään työtä palkatta. John tarttui heti tilaisuuteen, kun tuttava lupasi viedä hänet pääkaupunkiin Kampalaan kiertoajelulle ja elokuviin. Elokuvan jälkeen Johnille kerrottiin, että maksaakseen elokuvalippunsa hänen on kerättävä kaduilta myyntiin kelpaavia tyhjiä muovipulloja. Tyhjästä pullosta maksetaan 200 Ugandan shillinkiä eli 0,07 euroa. John keräsi pulloja mutta hänen velkansa ei lyhentynyt. Hän asui ja nukkui kaduilla. Kolmen vuoden kuluttua hän kuuli sisar Alman orpokodista ja karkasi tapaamaan sisar Almaa. John on asunut nyt koulun asuntolassa noin kaksi ja puoli vuotta ja hän suorittaa koulussa seitsemättä luokkaa. Tietoa ja taustaa ihmis kaupasta

8 elin- ja kudoskauppa ovat tuottavaa bisnestä LänSIMAISeT elintavat OUTI VASKO esällä 2007 paljastui Helsingissä tapaus, jonka osapuolina olivat romanialaiset rakennusmiehet ja epämääräinen suomalainen liikemies. kmanialaiset romanialaiset olivat tulleet Suomeen töihin yrittäjän houkuttelemina. Suomessa heille paljastui karu totuus: raskaasta purkutyöstä rakennuksilla maksettiin palkkaa yksi euro päivässä. Miesten asunto oli tuskin asuttava, eikä suomalaisurakoitsija suostunut maksamaan romanialaisille edes bussilippuja työmaalle. Miehet kertoivat keräävänsä iltaisin pulloja tullakseen jotenkuten toimeen. romanialaisten tapaus on viime aikoina vastaan tulleista räikein. kaava on kuitenkin aina aika lailla sama: Suomeen tulee yhä enemmän ulkomaalaisiatyöntekijöitä yritysten houkuttelemina. aikaisemmin työvoimaa tuli lähinnä Virosta, Venäjältä ja Puolasta. Viime aikoina väkeä on tullut yhä enemmänmyös Turkista, romaniasta ja Bulgariasta. rakennusalan työnantajaliitto arvioi, että ulkomaalaisten osuus Suomen rakennustyömailla olisi nykyään noin miestyövuotta, mikä on selvästi aikaisempia arvioita korkeampi. lisäävät siirrännäisten tarvetta TyövOIMAn TUOnTIkIn voi olla ihmiskauppaa Työperäisen maahanmuuton nimissä voidaan ostaa ja myydä ihmisiä halvaksi työvoimaksi myös Suomeen. Helena ViHerHaka köyhien maiden lainsäädäntö on puutteellinen sekä elinkaupan valvonnan että sen vastaisen taistelun kannalta. korruptio pahentaa asioita entisestään ja järjestäytynyt rikollisuus on huomannut elinkaupan kukoistavaksi bisnekseksi. elinkaupassa on mukana useita välikäsiä, mikä nostaa myytävien elinten hintaa. elimen luovuttajan saama korvaus on vain murto-osa lopullisesta myyntihinnasta. elinten poistaminen on myös siirtynyt epäpäteviin käsiin, mikä lisää huomattavasti luovuttajien terveysriskejä. kauppa saa koko ajan kovempia piirteitä, sillä aina elimiä ei luovuteta vapaaehtoisesti. elimille on kysyntää länsimaissa läntisten teollisuusmaiden ihmisten elinikäennuste nousee koko ajan. Pidempi elämä ei kuitenkaan lisää terveinä vietettyjen päivien määrää, sillä länsimaiset ihmiset kärsivät monista elintasosairauksista. Hyvinvointivaltioiden ihmiset potevat muun muassa sydän- ja verisuonitauteja sekä munuaisten ja maksan toimintahäiriöitä. Myös erilaiset silmäsairaudet vaivaavat länsimaiden ikääntynyttä väestöä. Pelkästään Yhdysvalloissa elinjonotuslistoilla on kymmeniä tuhansia ihmisiä. Yleisimmät elinsiirrot ovat munuais-, maksa-, sydän- ja verkkokalvosiirtoja. elimet oli aikaisemmin siirrettävä nopeasti ihmisestä toiseen. nykyään jäähdytysteknologian kehitys mahdollistaa pitkät kuljetusmatkat ja siirräntäajat. asiantuntijoiden mukaan maailmassa ja etenkin valtiollisella tasolla olisi tarvetta kattavalle elinluovutusjärjestelmälle. Tällainen kattava elinten kokoaminen olisi ainoa mahdollisuus päästä eroon elinkaupasta, tai ainakin siirtää se viranomaisten seurattavaksi. Maiju Virtanen kuittitehdas suoltaa paperia Suomen rakennuksilla, keittiöissä, ravintoloissa ja siivousfirmoissa työskentelee suuri määrä ulkomaalaisia epämääräisissä olosuhteissa vailla minkäänlaista sosiaaliturvaa. Heidät voidaan irtisanoa mielivaltaisesti. Työpäivän pituuden säätelee vain jaksaminen. Palkkaa maksetaan alle kaikkien sopimusten. Helsingin työsuojelupiiri on pyrkinyt tehostamaan ulkomaalaisen työvoiman valvontaa. Tätä työtä voi kuvailla kilpajuoksuksi huijareiden kanssa. Tiedossa on, että rajan takana on kuittitehtaita, joista voi ostaa tarpeen vaatiessa mitä asiakirjoja tahansa. Työsuojelupiirin tarkastajia varten voidaan tehdä henkilöstöluetteloja, joiden todenperäisyyttä ei pysty millään valvomaan. Maksetuista palkoista saatetaan toimittaa tarkastajalle jopa tiliotteet. Sillä todistetaan, että työntekijän nimellä olevalle pankkitilille on maksettu rahaa. Useimmiten toiminnan takana ovat epämääräiset suomalaiset liikemiehet, joiden yritys voi olla rekisteröity esimerkiksi Viroon. Heikki Korhonen Kirjoittaja on Rakennusliiton tiedotuspäällikkö Tietoa ja taustaa ihmis kaupasta

9 armenia Vaiettu aihe Suurin osa Armenian väestöstä on tietämätön ihmiskaupasta tai ymmärtää sen prostituutioksi. Maan hallitus tunnustaa ongelman, mutta sen torjuminen on puutteellista. Armenia on käynyt itsenäistymisensä jälkeen läpi nopean taloudellisen ja poliittisen murroksen. Köyhyys, työttömyys ja vähäiset sosiaalipalvelut ovat saaneet monet armenialaiset etsimään parempaa tulevaisuutta ulkomailta. Näin myös laiton maastamuutto ja ihmiskauppa ovat lisääntyneet. Naisten kauppaaminen prostituoiduiksi on ihmiskaupan yleisin muoto, mutta myös miehiä ja lapsia kaupataan orjatyövoimaksi laittomille työmaille tai elinsiirtokaupan käyttöön. Naiskaupan uhri voi päätyä myös pakkoavioliittoon tai synnyttämään lapsia adoptiomarkkinoille. Köyhyys, syrjintä työmarkkinoilla ja vähäinen osallistuminen päätöksentekoon altistaa erityisesti naiset hyväksikäytölle. Pääteasemana Arabiemiraatit Ihmiskauppa suuntautuu Armeniasta Euroopan ja Pohjois-Amerikan ohella Arabiemiraatteihin, Turkkiin, ja Venäjälle. Matka Arabiemiraatteihin tehdään yleensä lentäen Dubaihin. Reitti Venäjälle kulkee Georgian kautta maanteitse. Naisia kaupataan eniten prostituoiduiksi suosittuihin turistikohteisiin Arabiemiraateissa ja Turkissa. YK:n arvion mukaan näissä maissa työskenteli vuonna 2005 yli tuhat armenialaista prostituoitua, joista suurin osa oli ihmiskaupan uhreja. Arabiemiraatit on usein ihmiskaupan pääteasemana, koska alueen suuriin rakennusprojekteihin tarvitaan paljon työvoimaa. Osa työvoimasta saapuu laillisesti, osa laittomasti ja osa päätyy maahan ihmiskaupan uhreina. Puutteellinen lainsäädäntö Armenian hallitus ryhtyi kiinnittämään huomiota ihmiskauppaongelmaan vuonna Tuolloin Yhdysvallat listasi ihmiskauppaa käsittävässä raportissaan Armenian niiden maiden joukkoon, jotka eivät toimi aktiivisesti ihmiskaupan estämiseksi. Armeniassa ei ole ihmiskauppaa koskevaa lainsäädäntöä, vaikka hallitus onkin ottanut pieniä askelia kaupan kitkemiseksi. Vuonna 2003 Armenia ratifioi Palermon sopimuksen lisäpöytäkirjan ja lisäsi rikoslakiinsa uuden ihmiskauppaa käsittelevän artiklan. Armenian lainsäädäntö tarjoaa ihmiskaupan uhrille toistaiseksi kuitenkin vain heikon turvan. Laista puuttuu esimerkiksi säädökset vammojen ja vahinkojen korvaamisesta uhreille. Puutteita voidaan löytää myös uhrien kotouttamista koskevasta kohdasta, sillä laki ei salli ihmiskaupan uhrille oikeutta palata maahan pysyvästi. Ongelmana korruptio Rikoslakiin lisätyn Palermon artiklan jälkeen ihmiskauppaoikeudenkäyntien määrä Armeniassa on nousut. Suorat vaikutukset ihmiskaupan vähenemiseen ovat kuitenkin pieniä. Monien muiden entisten neuvostotasavaltojen tapaan myös Armeniaa vaivaa korruptio, joka nakertaa uudistetun lainsäädännön tehoa. Poliisi ja rajaviranomaiset ovat monesti osa ihmiskauppaketjua ja katsovat sormien läpi väärennetyillä passeilla maasta poistuvia henkilöitä. Myös oikeuslaitoksen toiminnassa on ongelmia ja rangaistukset ihmiskaupasta ovat olleet lieviä. Armenian hallitus on hyväksynyt kansallisen ihmiskaupan vastaisen toimintasuunnitelman. Sen käyttöönotto on ollut kuitenkin hidasta, vaikka ulkomaiset järjestöt ovat tukeneet hanketta taloudellisesti. Muutos vaatii poliittista tahtoa Armenia liittyi vuonna 2006 YK:n kolmivuotiseen oikeus- ja turvallisuussektorin kehitysohjelmaan. Sen tavoitteena on kehittää kansallista toimintaa ihmiskaupan kitkemiseksi. Kehitysohjelman väliarvion mukaan ihmiskauppa nähdään Armeniassa edelleen pientä väestönosaa koskevana marginaalisena ongelmana. Varsin yleistä on myös se, että ihmiskaupan uhrit mielletään prostituoiduiksi, jotka ovat itse saattaneet itsensä vaikeuksiin. Ihmiskaupan vastainen työ Armeniassa on lahjoittajavetoista ja perustuu ulkomaisten järjestöjen taloudelliseen panokseen. Tulevaisuudessa sekä Armenian hallituksen että kansalaisjärjestöjen toimet olisi suunnattava kansallisen ihmiskaupan vastaisen suunnitelman toimeenpanoon. Outi Vasko Kirjoittaja on Ortaid ry:n projektikoordinaattori Lähde ja kuvat: Caritas Armenia. TurKKI georgia ArMeNIA AzerbAIdŽAN Jerevan IrAN ArMENIA Armenian tasavalta on sisämaavaltio Kaukasiassa. Euroopan ja Aasian rajalla sijaitsevan maan pääkaupunki on Jerevan. Armenian naapurivaltioita ovat Turkki, Georgia, Azerbaidžan ja Iran. Maan asukasluku on lähes 3 miljoonaa. Tietoa ja taustaa ihmis kaupasta

10 Argentiina Maila Berchtold Argentiinan lehdet uutisoivat lähes päivittäin lasten sieppauksista ja katoamisista. Heikko demokratia ja hidas ihmisoikeuskehitys ruokkivat ihmiskauppaa Fernanda Aguirre siepattiin ja katosi 26. heinäkuuta vuotias Entre Riosin maakunnassa lähellä Uruguayn rajaa. Suomessa tuo maakunta on tullut tunnetuksi Metsä-Botnian vastaisesta kansalaisliikkeestä, joka kampanjoi Uruguayssa Argentiinan rajalla olevan Botnian sellutehtaan avaamista vastaan. Suomessa ei ole kerrottu sanallakaan Fernanda Aguirren sieppauksesta, eikä siitä, että sellukiistasta kuuluisa maakunta tunnetaan Argentiinan ihmiskaupan ydinalueena. Fernanda Aguirren katoaminen toi esille 39 miljoonan asukkaan Argentiinassa vaietun ongelman. Etelä-Amerikan toiseksi suurimmasta valtiosta on tullut kansainvälisen ihmiskaupan uhrien lähtömaa, kohde ja välitysalue. Argentiinassa siepataan ja värvätään prostituoiduiksi etenkin nuoria naisia ja tyttöjä, mutta myös poikia. Heidät kuljetetaan eri puolille Latinalaista Amerikkaa. Suurin osa ihmiskaupan uhreista päätyy pakkoprostituoiduiksi. Uruguayn rajalla sijaitseva Entre Ríosin maakunta johtaa Argentiinan ihmiskauppatilastoja. Yksi syy ihmiskaupan ja prostituution kasvuun alueella on maakunnan sijainti kansainvälisten kauppareittien risteyskohdassa. Matkailusta ja karnevaaleistaan tunnetun alueen halki kulkee kaksi Argentiinan tärkeintä raskaan liikenteen reittiä. Niitä pitkin liikkuvat laillisen tavaran lisäksi myös huume- ja ihmiskauppa. Fernanda Aguirren tapaus Tyypillinen ihmiskaupan uhri Argentiinassa on prostituoiduiksi kaupattava teini-ikäinen tyttö. Uhreista 80 prosenttia on alaikäisiä. Argentiinan ja Uruguayn raja-asema on hiljainen. Katse kiinnittyy raja-aseman seinillä oleviin ihmiskaupan uhrien valokuviin, joiden joukosta löytyy myös Fernanda Aguirre. Fernanda Aguirren katoaminen toi ensimmäisen kerran julkisuuteen Argentiinassa toimivat baarit ja bordellit, joista on löydetty seksiorjiksi pakotettuja lapsia ja nuoria. Ihmiskauppa kuuluu Argentiinassa poliisin ja siirtolaisviranomaisten vastuualueeseen. Maan siirtolaisviranomaiset ja rajapoliisi toimivat yhteistyössä Uruguayn, Paraguayn ja Brasilian viranomaisten kanssa uhrien löytämiseksi. Argentiinan poliisi on kuitenkin hyvin korruptoitunut ja poliisin arvellaan toimivan yhteistyössä rikollisliigojen kanssa. Poliisi uskoo, että Fernandan sieppaajat ovat järjestäytyneiden rikollisliigojen jäseniä. Poliisin mukaan he ovat luultavasti kuljettaneet Fernandan Pohjois-Argentiinaan tai ehkä ulkomaille. Fernandan äiti on etsinyt tytärtään vuosia. Hän uskoo, että ihmiskauppaa käyvät rikollisryhmät liikkuvat jatkuvasti paikasta toiseen, jotta prostituutioon pakotetut uhrit eivät ehdi luoda verkostoja eikä kukaan ehdi tutustua heihin. Seksiorjiksi myytyjä uhreja pidetään myös huumattuina, eivätkä he itse kykene hakemaan apua. Toimittajia uhkaillaan Vajaa vuosi sitten Etelä-Amerikan suurimpiin päivälehtiin kuuluvan Clarin toimittajan Verónica Tollerin kotiin murtauduttiin ja sieltä vietiin tietokone ja tiedostoja Entre Riosin maakunnan poliisijohtaja on tutkinut murtoa lapsikauppaan liittyvänä tietomurtona. Olin raportoimassa mielenosoitusta kaupungilla, kun murtautujat tunkeutuivat 10 Tietoa ja taustaa ihmis kaupasta

11 Kun lapsi katoaa jälkiä jättämättä, on syytä aina epäillä katoamisen syyksi ihmiskauppaa. kotitaloomme iltapäivällä. He veivät tietokoneen ja valokuvauslaitteita. Asumme omakotitalossa kaupungin laidalla. Itse en pelkää, mutta lapsemme ovat alkaneet pelätä, kertoo Verónica. Hän on huolissaan perheensä puolesta, mutta hänen saamansa merkittävä journalistipalkinto kannustaa jatkamaan. Espanjan kuningas Juan Carlos myönsi hänelle nimekkään Don Quijote -palkinnon espanjankielisten maiden parhaasta tutkivasta lehtiartikkelista. Prostituutiota on Argentiinassa ollut aina ja prostituoituja on ennenkin tuotu kaukaa, myös Euroopasta. Argentiinalainen ihmiskauppa on suorassa yhteydessä lapsiprostituutioon. Tollerin mukaan Entre Riosin nuoria kuljetetaan seksiorjiksi myös Uruguayn puolelle. Ennen prostituution syy oli miesten suuri osuus väestöstä, nyt se on köyhyys. Ihmiskaupan mieltäminen ihmisoikeusrikokseksi on hidasta. Lehdet julkaisevat lähes päivittäin siepattujen lasten valokuvia ja etsintäkuulutuksia, mutta lehdistö puuttuu aiheeseen harvoin, sanoo Toller. Näen vuosien ajan samojen lasten valokuvia päivälehdissä. Jos nämä lapset olisivat kuolleet tai joutuneet onnettomuuteen, ruumis olisi voitu löytää. Verónica Toller Toimittaja Verónica Toller on tutkinut lapsikauppaa. Kun lapsi katoaa jälkiä jättämättä, on syytä aina epäillä katoamisen syyksi ihmiskauppaa, Toller kertoo. Syyt historiassa Syitä Argentiinan keskeiseen asemaan Etelä-Amerikan ihmiskaupassa on etsittävä historiasta. Sotilasdiktatuurin aika vuosina juurrutti maahan rikollisia malleja ansaita rahaa. Diktatuuri rappeutti tuomioistuinten ja poliisin moraalin. Sotilashallituksen aika mahdollisti poliittisen vainon ja rikokset, jotka loukkasivat yksilön fyysistä ja henkistä vapautta sekä koskemattomuutta. Sama kunnioituksen puute yksilön vapautta ja identiteettiä kohtaan ilmenee nyt ihmiskaupassa. Lisäksi Argentiinassa syntyi diktatuurin aikana vastasyntyneiden vauvojen ja imeväisikäisten lasten sieppaus, jota ei ole tavattu muissa Etelä-Amerikan maissa. Argentiinan armeija ja poliisi sieppasi vauvoja ja pikkulapsia samalla kun vangitsi raskaana olevia toisinajattelijoita. Äidit surmattiin ja heidän vastasyntyneet vauvansa adoptoitiin diktatuuria tukeviin perheisiin tai myytiin. Jälkeen jäänyt ihmisoikeuspolitiikka Argentiinan ihmisoikeuspolitiikka laahaa yhä parikymmentä vuotta naapurimaan Chilen jäljessä. Sen vuoksi ihmisoikeusjärjestöjä, toimittajia, asianajajia, uhrien omaisia ja uhreja uhkaillaan yhä. Poliisivoimien korruptiota osoittaa se, että uhkauksien ja sieppausten takana olevia rikollisia ryhmiä ei ole tavoitettu eikä vangittu. Argentiinan vastavalitun presidentin Cristina Fernández de Kirchnerin haaste onkin ihmisoikeuspolitiikan tehostaminen. Rankaisemattomuus on ehtinyt juurtua syvälle yhteiskuntaan, koska poliisivoimia ja puolustusvoimia ei ole modernisoitu diktatuurin jälkeen. Poliisille ja armeijalle on vasta viime aikoina alettu tarjota ihmisoikeuskoulutusta, mutta tietous ihmisoikeuksista valtion toimintaa läpileikkaavana periaatteena ei ole levinnyt laajalle argentiinalaisessa yhteiskunnassa. Argentiinassa ihmiskauppa on rakenteellinen ongelma, joka on osa laajaa rankaisemattomuuden, korruption ja harmaan talouden toimintakenttää. Ihmiskauppaa vastaan voidaan toimia ainoastaan vahvistamalla demokratiaa ja tukemalla kansalaisyhteiskuntaa ja koulutusta. Köyhyys ja pikasieppaus, secuestro express Vuosien talouskriisi ja köyhyys ovat lisänneet riskiä, että huonosti koulutettu ja työtön väestön osa ajautuu rikollisuuteen harjoittamaan sieppauksia ja ihmiskauppaa. Sieppauksia ei tapahdu Argentiinassa vain ihmiskauppaa tekevissä rikollisryhmissä, vaan viime vuosina ilmennyt uudenlainen sieppausongelma, niin sanottu pikasieppaus, secuestro express. Pikasieppaus tarkoittaa muutaman tunnin tai muutaman vuorokauden sieppausta, jossa rikolliset kiristävät uhrin perheiltä suuria lunnasrahoja. Pikasieppauksia on tapahtunut etenkin Buenos Airesissa. Auli Leskinen Kirjoittaja on Yleisradion toimittaja ja hän on työskennellyt tämän ja viime vuoden aikana Argentiinassa. Chile Uruguay Maila Berchtold Köyhyyttä pidetään rikollisuuden ja ihmiskaupan yleisyyden pääsyynä Argentiinassa. Argentiina Tietoa ja taustaa ihmis kaupasta 11

12 venäjä köyhyys, korruptio ja koulutuksen puute ihmiskaupan kasvualustana Venäjän ihmisoikeuspolitiikka hapuilee Neuvostoliiton perinteiden ja EU-maista tulevien uusien arvojen välissä. Ihmiskaupan laajuuden julkisuuteen pääsemisen esteenä on Venäjällä viranomaiskorruptio. Neuvostoliitossa valtio oli naisten suurin työllistäjä. Tällä hetkellä aikuisiässä olevien naisten työttömyys on joissakin Venäjän kaupungeissa jopa 60 prosenttia. Päätös kadulle lähtemisestä syntyy pakon sanelemana: monella naisella prostituution taustalla on vilpitön yritys elättää itsensä ja perheensä. Prostituution pariin lähtevät tipahtavat ojasta allikkoon. Järjestäytyneen rikollisuuden käsissä oleva prostituutio on Venäjälläkin hyvin tuottavaa. Rahaa seksipalveluista eivät kääri kuitenkaan naiset vaan rikolliset. Kehnosti palkattu ja laiton työ vie naiset velkavankeuteen, joka onkin ihmiskauppaan liittyvän vallankäytön yleisin muoto. Korruptio kavahtaa kysymyksiä Venäläisten suhtautuminen ihmiskauppaa kohtaan on erittäin kielteistä. Ihmiset varovat kuitenkaan nostamasta moraalin syyttävää sormea, sillä vaurastuvan Venäjän kasvavat tuloerot pakottavat monet hankkimaan toimeentulonsa harmaan talouden parissa. Ihmiskauppaa vastustavat järjestöt toimivat Venäjällä edelleen pääasiassa käytännön avun parissa. Koska korruptio on osa yhteiskunnan kaikkia tasoja, ei selkeitä suuntaviivoja sosiaalisektorin rakenteellisten ongelmien ratkaisemiseksi ole juuri tehty. Venäjän viranomaisissa herättää närää myös läntisistä kansalaisjärjestöistä maahan levinneet sosiaalisten oikeuksien korostukset. Niiden lähtökohtana on ensi avun antamisen sijaan ihmiskaupan uhreiksi joutuneiden oikeuksien vahvistaminen ja rakenteellisten ratkaisujen etsiminen. Ihmiskaupan parissa tehtävä vaikuttamistyö on nostanut esille Venäjällä vaietut aiheet korruption ja tuloerojen vaikutuksista sosiaalityön tehokkuuteen. Kysymykset ihmisoikeuksista ja tuloeroista ovat kiusallisia, sillä ne voivat ennakoida kansalaisaktiivisuuden lisääntymistä ja sitä kautta vaiettujen valheiden nousemista julkisuuteen. Jyrki Härkönen Kirjoittaja on ihmisoikeus- ja uskonnonvapauskysymyksiin erikoistuneen LogosMedia uutispalvelun päätoimittaja MAIJU VIRTANEN Neuvostoliiton romahtaminen muutti yhteiskunnallisia oloja Baltiassa ja nykyisen Venäjän alueella. Lyhyt tie pornosta ihmiskauppaan Seksin ostaminen on kaikissa muodoissaan kansainvälisen rikollisuuden ja nykyaikaisen orjakaupan aktiivia tukemista. Seksiteollisuus alentaa naisen esineeksi ja kauppatavaraksi. On turha pohtia, kuka on mukana bisneksessä vapaaehtoisesti ja kuka ei, koska vaikutus ulottuu kaikkiin maailman naisiin ja tyttöihin. Painopiste on käyttäjissä, jotka luovat kysynnän ja jonka tyydyttämiseksi seksiteollisuus tarjoaa markkinat. Ruotsin seksinostokieltolaki on vähentänyt selvästi prostituutiota. Sieltä prostituutio siirtyi Norjaan, jossa tehtiin kuitenkin myös päätös kieltää seksin osto. Laki astui voimaan vuoden 2008 alussa. Viron valtio hyödynsi aiemmin itse seksiteollisuuden tuloja, mutta nyt maan hallitus on tunnustanut asian ongelmaksi. Naisten suojakotien yhdistys Virossa tarjoaa koulutetun henkilökunnan auttamaan naisia pääsemään irti prostituutiosta. Latviassa ihmiskauppaa verrataan terrorismiin ja Tanskassa poliisikoulutuksessa kiinnitetään joka asteella huomiota ihmiskauppakysymyksiin. ennemmin selviytyjiä kuin uhreja Viranomaisnäkökulmasta katsoen suurin osa prostituutiosta on näkymättömissä, pieni osa tunnistettavissa ja vähäisin osa todennettuja tapauksia. Tapausten todentaminen on rikospoliisin sekä maahanmuutto- ja lastensuojeluviranomaisten tehtävä. Maahantuotua ihmiskaupan uhria tulee auttaa kaikin mahdollisin tavoin antamalla oleskelulupa ja tarjoamalla sekä aineellista että henkistä apua. Haasteena on motivoida uhreja tulemaan poliisin puheille ja löytää tilanteelle yhdessä ratkaisu. Kotiinpaluu ei ole automaattinen ratkaisu, sillä lähtömaassa nainen usein tuomitaan ja jopa oma perhe voi kääntää selkänsä hänelle. Työpaikan ja asunnon löytäminen entiselle prostituoidulle joko lähtö- tai kohdemaasta on myös aina haaste. Tärkein työmuoto edelleen on kuitenkin ennaltaehkäisy. Miesten on muutettava asennettaan naisiin! Anne Lagerstedt Kirjoittaja on Suomen NNKY-liiton toimittaja Ihmiskaupan uhrin paluu kotiseudulle on usein vaikeaa. Maiju VirTanen 1 Tietoa ja taustaa ihmis kaupasta

13 liettua Liettuan toiset kasvot Liettuassa on suuria ja hienoja ostoskeskuksia, mutta niiden lähellä on myös pientaloja ilman vettä ja sähköä. Kolmen ja puolen miljoonan asukkaan Liettua on muuttunut nopeasti viidentoista vuoden aikana. Ennen koko maa oli hyvin köyhä. Nyt Liettuan asukkaat ovat jakaantuneet vauraisiin ja köyhiin. Suurin osa ihmiskaupan uhreina myydyistä tytöistä on lähtöisin Liettuan maaseudun köyhistä ja rikkinäisistä kodeista. Päihde- ja väkivaltaongelmista kärsivissä perheissä monia lapsia käytetään hyväksi. Parempaa elämää etsivät tytöt ovat alttiita lupauksille hyvistä tienesteistä ja hienoista asunnoista. Yleensä tyttöjen ensimmäinen kauppaaja on ihminen heidän lähitai tuttavapiiristään. Houkuttimena toimivat lupaukset helpoista rahanansaitsemismahdollisuuksista. Caritas Liettuan työntekijöiden mukaan ihmiskauppaajat ovat tietoisia tyttöjen elämän kipukohdista ja osaavat juuri sen vuoksi käyttää tyttöjä hyväksi. Tuomitseva yhteiskunta Tytöt myydään monen eri portaan kautta. Pohjois-Liettuasta ostetusta tytöstä maksetaan perheelle noin 60 euroa. Kun tyttö kuljetetaan pohjoisesta pääkaupunkiin Vilnaan, hänestä saadaan jo 290 euroa. Iso-Britanniaan salakuljetetusta tytöstä maksetaan määränpäässä lähes euroa. Ihmiskaupan uhriksi joutuminen ei ole Liettuassa stigma, mutta prostituutio on. Ongelma on se, että liettualainen yhteiskunta ei yleensä näe eroa prostituutioon liittyvän ihmiskaupan ja varsinaisen prostituution välillä. Etenkin naiset tuomitsevat prostituution erittäin jyrkästi. Usein perhe ja tutut hylkäävät ihmiskaupan uhriksi joutuneen tytön, koska pitävät häntä prostituoituna. Caritas Liettua on ollut pitkään Liettuan suurin toimija ihmiskaupan uhrien auttamisessa ja sen laajat tiedotuskampanjat ovat alkaneet tehota. Myös puskaradio toimii hyvin ja uhriutuneet tytöt osaavat itse hakeutua autettaviksi. Myös kaupungissa asuvien koululaisten tietoisuus ihmiskaupasta on lisääntynyt. Tyttökauppa onkin siirtynyt köyhälle maaseudulle. Kasvavassa määrin ihmiskaupan uhreiksi joutuvat henkisesti tai fyysisesti vammaiset, joita on helpompi huijata ja alistaa. Kotoutuminen vaikeaa Asuntojen ja muiden palvelujen järjestäminen ihmiskaupan uhreille on vaikeaa. Heidät pyritään palauttamaan koteihinsa, sillä yhteiskunnalla ei vielä ole kapasiteettia majoittaa uhriutuneita tyttöjä ja huolehtia heidän tarpeistaan. Tytön kotiin palauttaminen saattaa myös olla uhkapeliä, sillä sukulaiset voivat myydä hänet uudelleen. Caritas tekee yhteistyötä Kaunaksen lähellä sijaitsevan valtion omistaman naisten kuntoutuskodin kanssa. Kodissa on mahdollista asua vuoden ajan ja opetella pärjäämään omillaan. Tarjolla on sekä lääkärin että psykologin palveluja. Asukkaina on muun muassa entisiä rikollisia sekä perheväkivallanja ihmiskaupan uhreja. Teksti ja kuvat: Maiju Virtanen Vuodesta 1926 toimineella Caritas Liettualla on toimisto Kaunaksen keskustassa. Caritas liettua Projektilla apua ihmiskaupan uhreille n Caritas Liettuan projekti alkoi, kun EU-maat ryhtyivät palauttamaan ihmiskaupan uhreiksi joutuneita liettualaisia tyttöjä takaisin kotimaahansa. Tytöillä ei ollut paikkaa mihin palata, eikä muutakaan apua ollut tarjolla. Projekti toimii kolmella tasolla. Kriisiapu järjestää asunnon, ruuan, henkilöllisyyspaperit ja terveydenhuollon. Psykologinen apu koostuu työ- tai opiskelupaikan järjestämisestä ja sukulaisuussuhteiden palauttamisesta. Kolmantena tasona on uhrien elämänvaiheiden seuranta ja tarvittava tukityö. Caritaksen ihmiskaupan vastainen projekti toimii Liettuan viidessä suurimmassa kaupungissa. Vaikka projekti on toiminut vuodesta 2001, avun tarve on pysynyt ennallaan. Auttamis- ja kotouttamistyössä on apuna paljon vapaaehtoisia. Caritas Liettuan ihmiskaupan vastaista projektia koordinoi joukko sosiaalityöntekijöitä. Tietoa ja taustaa ihmis kaupasta 1

14 Suomi Uhrin asema Suomessa NNKY-liitto ry Ihminen ei ole kaupan kertoo paidan teksti. NOT for Sale NNKY-liiton NOT for Sale -paitakampanjalla patistetaan puhumaan rohkeasti ihmiskaupasta. n Suomen Nuorten Naisten Kristillisten Yhdistysten liitto (NNKY) käynnisti keväällä 2005 kampanjan, jonka tarkoituksena on tehdä ihmiskauppa tunnetuksi suuren yleisön keskuudessa räikeänä ihmisoikeusrikkomuksena. NNKY:n toimintaan on kuulunut perustamisesta lähtien naisten valistustyö ja heidän elinolosuhteisiin vaikuttaminen. Valistuksen keskiössä on ollut tietoisuuden lisääminen naisten oikeuksista ja turvallisuudesta. Ihmiskaupan vastainen työ on osa tätä jatkumoa. NOT for Sale -kampanjaan on liittynyt mustien NOT for Sale -tekstillä varustettujen t-paitojen ja kassien levittämisen ohella ihmiskauppaa käsittelevät seminaarit. Paitakampanjan tuotto käytetään naistyöhön Albaniassa, Valko-Venäjällä ja Virossa. Paikalliset NNKY:t järjestävät näissä maissa ihmiskaupan uhrien kotouttamista ja ylläpitävät naisten kouluja. Niissä jaetaan tietoa muun muassa viranomaisten kanssa asioinnista ja ihmisoikeuslainsäädännöstä. Paluu takaisin kotiseudulle tai liittyminen uuteen yhteisöön voi olla vaikeaa. Usein uhri tarvitsee uuden nimen ja identiteetin selvitäkseen elämässä eteenpäin. Kristillisillä yhteisöillä voi olla merkittävä rooli uhrin tukijoina ja itsetunnon vahvistajina. Outi Vasko n Ihmiskauppaa koskevat lait Suomessa 2004 Rikoslakiin lisätään vapauteen kohdistuvista rikoksista ihmiskauppa ja törkeä ihmiskauppa 2006 Ulkomaalaislakiin lisätään mahdollisuus myöntää oleskelulupa ihmiskaupan uhrille 2007 Kotouttamislakiin lisätään uhrien auttamiseen liittyviä palveluja ja tukitoimia koskevat kohdat NNKY-liitto ry Ihmiskauppaa koskevia lakeja on Suomessa sovellettu vähän. Ihmiskaupan uhreille on tähän mennessä myönnetty vain yksi oleskelulupa. Ulkomaalaislain mukaan ihmiskaupan uhrin oleskeluluvan edellytyksenä on, että uhri on Suomessa ja hänen oleskelunsa maassa on perusteltua rikostutkinnan tai oikeudenkäynnin kannalta. Lisäksi uhrin on oltava valmis yhteistyöhön viranomaisten kanssa ja hänen on katkaistava yhteytensä ihmiskauppaajiin. Mikäli nämä ehdot eivät täyty, oleskelulupaa ei lain mukaan myönnetä, vaikka henkilö selvästi olisikin ihmiskaupan uhri. Ihmiskaupan uhrille voidaan myöntää tilapäinen oleskelulupa. Vain sellaiset ihmiskaupan uhrit, joiden katsotaan olevan erittäin haavoittuvassa asemassa, voivat saada jatkuvan oleskeluluvan. Lakia koskevan hallituksen esityksen mukaan esimerkiksi lapsikaupan uhri voi olla erityisen haavoittuvassa asemassa, jos hänen huoltajiaan ei voida jäljittää tai huoltajat ovat osallisina ihmiskaupparikoksessa. Uhrin oleskeluun ja oleskelulupaan oikeuttavia perusteita voivat olla myös terveydelliset syyt, mutta ne eivät lain mukaan suoraan liity ihmiskauppaasioihin. Rikoslaki sisältää määritelmät ihmiskaupasta ja törkeästä ihmiskaupasta, joihin myös ulkomaalaislaissa viitataan. Ihmiskaupan uhrilla tarkoitetaan siis ulkomaalaista, jonka voidaan perustellusti epäillä joutuneen ihmiskaupan uhriksi. Kotouttamislaissa ihmiskaupan uhrilla tarkoitetaan henkilöä, joka on ilmeisen avun tarpeessa ihmiskaupan kohteeksi joutumisen vuoksi tai erityisen avun tarpeessa ihmiskaupparikosta tutkittaessa. Viranomaistarve vai uhrien suojeleminen? Turvapaikanhakijoiden ja muiden ulkomaalaisten oikeudelliseen neuvontaan erikoistuneen kansalaisjärjestö Pakolaisneuvonnan mukaan uhrin asemaa ei ole Suomessa riittävästi turvattu. Vaikuttaa siltä, ettei ihmiskaupan uhrin asemaa ole lain valmistelussa kunnolla huomioitu. Lain vaatimat edellytykset uhriluvan myöntämiseksi on laadittu pikemminkin viranomaisen tarpeisiin kuin uhrin suojelemiseksi, sanoo Pakolaisneuvonnan ihmiskauppaan erikoistunut lakimies Jouko Lehti. Jouko Lehti arvelee, että lain valmisteluvaiheessa tarkoitus on ollut uhrin turvallisuus ja suojeleminen rikosten torjunnan ohella. Viranomaisia ei kuitenkaan velvoiteta käytännössä toteuttamaan uhrin etua. Uhrin turvallisuus on laissa mainittu vain yleisenä tavoitteena, ei luvan myöntämiseen liittyvän arvioinnin perusteena. Tavoite ei toteudu riittävästi etenkään niiden ihmiskaupan uhrien osalta, joita viranomaiset eivät määrittele ns. erityisen haavoittuvassa asemassa oleviksi. Lain mukaan poliisi antaa lausunnon siitä, pidetäänkö luvan myöntämistä perusteltuna. Poliisin pitäisi ottaa huomioon myös uhrin suojeleminen, mutta tätä velvoitetta ei ole kirjoitettu lakiin. Uhrin näkökulmasta tärkeimpänä motiivina yhteistyölle viranomaisten kanssa on usein juuri oma turvallisuus. Ulkomaalaislaki ei velvoita huomioimaan mitenkään uhrin turvallisuutta luvan myöntämistä harkittaessa, ellei kyse ole erityisen haavoittuvaisessa asemassa olevasta henkilöstä. Pahimmassa tapauksessa uhrin turvallisuus ja suojeleminen voidaan sivuuttaa kokonaan, Jouko Lehti arvioi. Tämä vaara on olemassa, sillä ulkomaalaisasioissa oleskeluluvan myöntämisen perusteita on tulkittu yleensä suppeasti. Riippuu siis täysin tulevasta tulkintakäytännöstä, pystytäänkö lailla tosiasiassa suojelemaan ihmiskaupan uhreja. NNKY-liiton vapaaehtoiset tekevät ihmiskaupan vastaista työtä tunnetuksi. Sanna Rummakko Kirjoittaja on Pakolaisneuvonnan tiedottaja hmiskauppaan liittyvät kansainväliset SOpimukset 1807 Orjakaupan kieltävä sopimus Brittiläisessä imperiumissa 1926 Kansainliiton sopimus 1948 Yhdistyneiden kansakuntien (YK) ihmisoikeuksien julistus 1979 YK:n naisten syrjinnän poistava sopimus 1989 YK:n lapsen oikeuksien julistus 2000 YK:n Palermon sopimus kansainvälistä rikollisuutta vastaan 2004 Euroopan neuvoston direktiivi oleskeluluvasta ihmiskaupan uhreille ja yleissopimus ihmiskaupan vastaisista toimista 14 Tietoa ja taustaa ihmis kaupasta

15 auttamisjärjestelmä Tunnistaminen, ehkäiseminen, auttaminen, vastuuseen asettaminen, tiedottaminen n Ihmiskauppaa koskevat rikoslain muutokset astuivat voimaan Suomessa elokuussa Lain valmisteluprosessin aikana valtioneuvosto sitoutui laatimaan kansallisen ihmiskaupan vastaisen toimintasuunnitelman. Saman vuoden elokuussa perustettiin työryhmä, jonka tehtävänä oli laatia ehdotus kansalliseksi toimintasuunnitelmaksi. Suomen kansallinen ihmiskaupan vastainen toimintasuunnitelma hyväksyttiin työryhmän ehdotuksen pohjalta valtioneuvostossa Toimintasuunnitelma sisältää viisi pääkohtaa: ihmiskaupan uhrien tunnistamisen, ihmiskaupan ehkäisemisen, uhrien auttamisen, ihmiskauppaan syyllistyneiden vastuuseen asettamisen sekä tiedon ja tietoisuuden lisäämisen. uhrien auttaminen Työministeriö asetti syyskuussa 2005 työryhmän, jonka tehtäväksi tuli selvittää ja tehdä ehdotus ihmiskaupan uhrien auttamiseen Suomessa liittyvien toimenpiteiden järjestämiseksi ja lainsäädännön kehittämiseksi. Työryhmän ehdotus julkaistiin kesäkuussa Sen mukaan vastaanottokeskusten yhteyteen perustetaan ihmiskaupan uhreja auttava palvelujärjestelmä. Järjestelmän piiriin saattoi tulla niin yksityisten kuin viranomaistenkin ohjaamana. Päätöksen järjestelmään ottamisesta ja siitä poistumisesta tekisi kuitenkin vastaanottokeskuksen johtaja. Lakimuutokset järjestelmän luomiseksi tehtiin joulukuussa 2006 ja ne astuivat voimaan vuoden 2007 alussa. Maiju Virtanen Opas ihmiskaupasta Ihmiskauppa nykyajan orjuutta -julkaisu on opas kirkkojen, kansalaisjärjestöjen ja terveydenhuollon työntekijöiden käyttöön. Se antaa avaimia toimimiseen tilanteissa, joissa saattaa olla kyse ihmiskaupasta. Julkaisu on tilattavissa Suomen ekumeenisesta neuvostosta, puh. (09) tai tulostettavissa nettisivulta LISäTIeTOjA n Ihmiskaupan vastainen toimintasuunnitelma: n Työryhmän ehdotus palvelujen ja tukitoimien toteuttamiseksi: n euroopan unionin ihmiskaupan vastainen toimintasuunnitelma: Ihmiskauppa Nykyajan orjuutta. Ihmiskaupan vastustaminen kojen työssä. Suomen ekumeenisen kirkneuvoston julkaisuja LXXIX Oikeudenmukaisemman maailman puolesta Suomen ekumeeninen neuvosto, Kirkon ulkomaanapu, evankelis-luterilaisen kirkon kirkkohallitus ja kirkon ruotsinkielisen työn keskus (KCSA) järjestävät vuosittain YK:n päivän (24.10.) ympärillä toiminnallisen vastuuviikon. Vuosina vastuuviikon teemana on ihmiskauppa. Vastuuviikko haluaa muistuttaa, että ihmiskauppa on maailmanlaajuinen ongelma, joka koskettaa myös Suomea. Uusi teema käynnistyy helmikuussa ihmiskauppaseminaarilla, joka järjestetään Helsingissä ja Tallinnassa. Vastuuviikon nettisivuja Vuosina kirkkojen yhteisen vaikuttamistoiminnan viikon teemana on ihmiskauppa. päivitetään vuoden aikana ja painettua aineistoa julkaistaan kesän lopussa. Perinteisesti vastuuviikko näkyy ja kuuluu seurakunnissa. Vastuuviikko on kuitenkin kaikille avoin toimintamahdollisuus. Vastuuviikon viettoon voi osallistua menemällä mukaan johonkin tapahtumaan ja pitämällä asiaa esillä omassa yhteisössä. Sanna Ylä-Jussila Kirjoittaja on vastuuviikon projektisihteeri Suomen ekumeenisessa neuvostossa Lisätietoja vastuuviikosta: Tietoa ja taustaa ihmis kaupasta 1

16 meksiko Ihmiskauppa siirtolaispolitiikan vanavedessä Kansainväliset rikollisliigat kauppaavat Meksikoon työvoimaa ja seksikaupan uhreja Keski- ja etelä- Amerikasta, Karibialta, Itä-euroopasta sekä Aasiasta. Yli sadan miljoonan asukkaan Meksiko on vuosittain lähtö- ja kohdemaa sadoille tuhansille ihmiskaupan uhreille. Monelle uhreista Meksiko on kuitenkin vain välietappi ennen Yhdysvaltoja. Myös Meksikon sisäinen ihmiskauppa on valtava ongelma: naisia ja lapsia myydään maaseudulta kaupunkeihin, sekä seksibisnekseltään vilkkaille raja- ja turistialueille. Tarkkoja lukuja Meksikon ihmiskaupan uhrien määrästä ei löydy, kertoo meksikolaisnaisten laitonta Yhdysvaltainsiirtolaisuutta tutkinut Hanna Kara. Luotettavien tutkimusten ja tilastojen puutetta valiteltiin myös Meksikossa heinäkuussa 2007 järjestetyssä kansainvälisessä seminaarissa. Joidenkin arvioiden mukaan ihmiskaupan uhriksi joutuu Meksikossa vuosittain noin naista, joista kuuluu alkuperäiskansoihin. Siirtolaispolitiikka ruokkii ihmiskauppaa Viralliset tilastot ja riippumattomat selvitykset kertovat, että syyt ihmiskaupan kasvuun Meksikossa ovat pitkälti samoja kuin muuallakin maailmassa. Meksikossa kansainvälisen ihmiskaupan lisääntyminen kuitenkin näkyy erityisen selvästi, koska maa on niin monen Yhdysvaltoihin päätyvän uhrin välietappi, Kara selvittää. Karan mielestä merkittävä syy ihmiskaupan kasvuun on myös Yhdysvaltain siirtolaispolitiikan tiukentuminen. Yhdysvalloissa ihmiskauppaan suhtaudutaan kansallisen turvallisuuden näkökulmasta. Terrorismin vastaisen taistelun käynnistyttyä myös Meksikon ja Yhdysvaltain välisen rajan valvonta on tehostunut. Osana tiukentunutta siirtolaispolitiikkaa maiden väliselle rajalle on pystytetty aitoja estämään laittomia rajanylityksiä. Ennen aitojen rakentamista rajan laiton ylittäminen oli helpompaa. Nykyään apua haetaan maksullisilta kojooteiksi kutsutuilta välittäjiltä, joista osalla on kytkentöjä kansainvälisiin rikollisjärjestöihin ja ihmiskauppaan. Asioista puhuttava niiden oikeilla nimillä Laiton siirtolaisuus ja ihmiskauppa kulkevat monin paikoin käsi kädessä, mutta ei niitä tule sekoittaa toisiinsa. Karan mielestä ihmiskaupan ja rikollisliigojen suora yhdistäminen laittomaan siirtolaisuuteen luo turhia uhkakuvia ja johtaa herkästi siirtolaislakien tiukentamiseen. Kara toivookin, että asioista käytäisiin keskustelua niiden oikeilla nimillä ja järkevissä mittasuhteissa. Hän huomauttaa, että Meksikon ihmiskauppaongelmasta puhuttaessa keskitytään usein vain Yhdysvaltoihin suuntautuvaan kauppaan ja unohdetaan maan sisäiset ongelmat. Meksikon rajojen sisäpuolella myydään huomattavia määriä etenkin maaseudun naisia ja lapsia pohjoisen ja etelän rajaseudun turistikohteisiin, kuten Acapulcoon ja Cancúniin, joissa seksikaupalle on kysyntää. uudelleen uhriutumisen riski suuri Valitettavan moni ihmiskaupan uhreista jää Meksikossa tunnistamatta. Ihmiskaupan uhreja pidetään usein laittomina siirtolaisina ja siksi heidät myös karkotetaan. Kansalliset sekä kansainväliset siirtolais- ja naisjärjestöt ovat viime vuosina kouluttaneet Meksikon viranomaisia tunnistamaan ihmiskaupan uhreja, kiittelee Kara. Uhreilla on suuri riski joutua uudelleen hyväksikäytetyksi jopa viranomaisten toimesta. Meksikon ihmisoikeuskomission mukaan maahanmuuttoviranomaiset ja poliisi syyllistyvät uhrien seksuaaliseen hyväksikäyttöön, pahoinpitelyyn, kiristämisiin ja ryöstämiseen. Korruptio on Meksikossa merkittävä ongelma, josta myös ihmiskaupan uhrit maksavat kalliisti. Onneksi on alettu puhua Yhdysvallat on patistanut Meksikoa jopa pakotteiden uhalla tiukempaan ihmiskaupan vastaiseen taisteluun. Meksikon senaatin lokakuussa hyväksymän ihmiskaupanvastaisen lain mukaan ihmiskaupasta voidaankin nyt langettaa vankeutta aina 27 vuoteen saakka. Pelkkä kontrollin ja rangaistuksien lisääminen ei Karan mielestä kuitenkaan riitä. On puututtava myös taloudellisiin ja sosiaalisiin ongelmiin ihmiskaupan takana. Esimerkiksi naisten asemassa ja työolosuhteissa on Meksikossa paljon parantamisen varaa. Yhdysvaltain olisi syytä tarkastella myös omaa rooliaan kysynnän luojana. esa saarelainen Meksiko Meksikon maaseudulta naisia ja lapsia kaupataan työvoimaksi ja seksimarkkinoille. Yksi konkreettinen tapa vaikuttaa tilanteeseen olisi tehdä laillinen siirtolaisuus Yhdysvaltoihin helpommaksi, sanoo Kara. Jenni Sipilä Kirjoittaja opiskelee Latinalaisen Amerikan tutkimusta Helsingin yliopistossa. HaNNaLeeNa HyNNINeN Ihmiskauppa kulkee autiomaan poikki Meksikosta Yhdysvaltoihin. 1 Tietoa ja taustaa ihmis kaupasta