SYSMÄN KEILAAJAT R.Y. 20 -VUOTISHISTORIIKKI vv

Transkriptio

1 SYSMÄN KEILAAJAT R.Y. 20 -VUOTISHISTORIIKKI vv Laatinut Arvi Taurama (rahastonhoitaja , puheenjohtaja , sihteeri , hallituksen jäsen ) SISÄLLYSLUETTELO: 1. Sysmän Keilaajat r.y:n perustaminen 2. Eri keilaseuroista 3. Koneistaminen ja velkojen maksu 4. Liiton johto 5. Myönnetyt ansiomerkit Toimihenkilöt 6. Hallimestaruudet, kausikeskiarvot, ennätykset, suurmestarit, valtakunnalliset saavutukset, liitto-ottelut 10. Yhteydet valtioon, kuntaan, Suomen Keilailuliittoon 12.Erikoisia rahanhankintatoimia (kesäkeilailu, sahtitynnyrikilpailu, rakennusten purkaminen) 14. Hajahuomioita eri vuosilta 17. Tulevaisuuttakin 18. Tilastoja

2 2 SYSMÄN KEILAAJAT r.y:n PERUSTAMINEN V- ja U-seura Sysmän Sisu r.y. ryhtyi 1960 luvun puolivälissä suuryritykseen, oman urheilutalon rakentamiseen. Samoihin aikoihin, Jyränkölän 3-rataisen keilahallin valmistuttua Heinolaan, oli muutama sysmäläinen liikemies- ja -nainen löytänyt harrastuksekseen keilailun, joka veti heidät viikoittain 50:nen kilometrin päähän. Nämä Heinolan kävijät olivat Niilo Lehtinen, Martti Salminen (joka oli Lahden aikanaan jo oppinut taidon), Pentti Mäki, Boris Henriksson sekä vähän epäsäännöllisempinä kävijöinä Vera Lehtinen, Maija Salminen, Sirkka Mäki, Pertti Aittola ja Aarne Nieminen. Taito ja into kohosivat nopeasti mittaan, että sysmäläisiä kelpuutettiin jo Heinolan liittootteluihinkin. Pian Sysmän Urheilutalon rakentamisen ensi vaiheiden jälkeen edellä mainituissa heräsi ajatus oman hallin saamisesta Sysmäänkin. Pyrkimys, parhaillaan rakenteilla olleen Kantakievarirakennuksen nykyisen Uotin kellarikerrokseen, ei onnistunut. Asia esiteltiin Sisun puheenjohtaja Tuomo Lahdelmalle, joka lämpeni sille pian. Samoin kävi eräille muillekin Sisun rakennusasioita johtavassa sisärenkaassa. Osasyy saattoi olla tiedolla, että keilahalli saattaisi edesauttaa n.s. veikkausvoittovarojen saantia koko Urheilutalon rakentamiseen. Sisun johto asetti kuitenkin keilaajille ehdoksi, että keilaväki itse hankkii rahat ratojen ja muiden laitteiden hankintaan ja asennukseen. Sisu tekee vain kellarikerroksen tilat. Sisun arkistosta ilmenee, että rkm. Tapio Hynynen suunnitteli talon alustan auki kaivamisen ja keila- sekä ampumahallin rakenteet ja sisustuksen. Maaliskuussa 1967 aloitettiin neuvottelut Lahden keilahallin omistajan, Musiikkiopiston Omakotisäätiön, kanssa kolmesta keilaradasta. Melkein markalla ostettiinkin radat varusteineen, 100 pukukaappia, penkkejä, naulakkoja sekä 8 keilapalloa. Ne tuotiin kesällä ja asennettiin syksyllä 1967 paikoilleen. Keilailuliiton perustava kokous pidettiin sunnuntaina 19. marraskuuta 1967 valmiissa keilahallissa. Niilo Lehtisen johtamaan kokoukseen osallistuivat seuraavat 25: Niilo ja Vera Lehtinen, Tuomo ja Aino Lahdelma, Pauli Urpala, Pentti Mäki, Kyösti Virtanen, Pertti ja Kaino Aittola, Boris ja Hilkka Henriksson, Martti Salminen, Aarne Nieminen, Ahti ja Sirkka Kaarakainen, Matti Janhunen, Niilo Järviö, Kauko Nurminen, Mikot Pietiläinen ja Lehtinen, Juhani Lindholm, Veli Hallamaa, Paavo Linna, Raini Kanerva ja Pentti Vallius. Kokous kiteytti teemansa seuraavasti: Koska katsottiin olevan edellytyksiä Sysmän Keilaajat nimisen yhdistyksen perustamiseksi, päätettiin perustaa tämä yhdistys ja

3 3 KEILASEUROJA hyväksyä sen säännöiksi Suomen Keilailuliiton paikallisosastojen mallisääntöjen perusteella tehdyt säännöt. Uusi yhdistys merkittiin yhdistysrekisteriin ja hyväksyttiin Suomen Keilailuliiton jäseneksi N:o 29 helmikuun 19. päivänä Keilailu hallissa alkoi kolme päivää perustavan kokouksen jälkeen, Keilojen nosto tapahtui käsin. Nostajille, yleensä koululaisille, maksettiin 1 1,50 tunnilta. Uusi hallitus, Niilo Lehtinen, Tuomo Lahdelma, Hilkka Henriksson, Pertti Aittola, Martti Salminen, Raini Kanerva ja Pentti Mäki, teki järjestäytymiskokouksessaan niin edistyksellisen päätöksen, että sen noudattaminen oli pitkän aikaa sangen vaikeaa. Päätös kuului: HALLISSA EI SAA TUPAKOIDA. Avajaiset pidettiin virallisesti kilpailusuoritusta kertyi kahden viikon aikana. Kauko Laine, silloin Lahtelainen, sittemmin Heinolassa, voitti tuloksella 1101/6 sarjaa. Matti Kiilakari 1085 ja kolmantena Eero Walldén, joka voitti Kultasaksikilpailun avajaisten yhteydessä. Paras sysmäläinen oli Niilo Lehtinen, B-luokkalaisena tuloksella 964. Muut mainitut olivat M-luokkalaisia. Edustusasuja lähdettiin hankkimaan heti vuoden 1968 alussa, samoin pyydettiin lupaa Sysmän kunnalta vaakunan käyttöön. Pöytäkirjoista ei ilmene myönnettiinkö lupa. Muistelen, että lähinnä kustannussyistä vaakunaa ei kyetty ottamaan käyttöön. Alussa perustettiin useita keilaseuroja: Tupla, Dixi, Jokke, ToKe (Torinvarrenkeilaajat), Yritys (työpaikkaseura). Parin vuoden kuluessa huomattiin pieni joukko vaikeaksi jakaa. Toiminta siirtyi liiton nimiin, valtakunnan kilpailusarjaankin ilmoittauduttiin nimellä SyKe. Kun syksyllä 1971 voitimme ilmeisesti vahingossa helsinkiläisseuran RK (Ränninkauhu), saimme SKL:n toimistosta nootin, jossa vaadittiin noudattamaan SKL:n sääntöjä, joiden mukaan jokaiseen paikallisliittoon tulee kuulua vähintään 3 seuraa. Hallitus vastasi noottiin : Toistaiseksi ei seuroja perusteta. Kilpailutoimintaan osallistuvia oli liitossamme silloin ehkä 15. Pienen niskoitteluvaiheen jälkeen, syksyllä 1972 perustettiin seurat Sahti, Haarikka, Lohi ja Sysmän Tytöt. Haarikka ja Tytöt uinahtivat yhdessä pian. Nuoramoislaiset perustivat oman seuran Keilarit, Jorma Meinanderin kontolle tuli WT-76 (Viskojat kaksoisveellä). Joutsalaiset tulivat omalla seuralla Joustajat mukaan 1977 ja Hartolan Heitto kaudella Nyt toimivat viimeksi mainitut sekä Lohi eli yhteensä kolme. SKL:n vaatimus on täytetty nykyäänkin.

4 4 KONEISTAMINEN VELKOJEN MAKSU Kun keilannostajapoikien saanti vaikeutui työ oli.. alkoi näkyä vaikeuksia. Keilaajien into väheni vuosikokouskutsua elokuussa 1970 noudatti 4 henkeä, joten kokous jouduttiin siirtämään. Tilanne ajautui keväällä 1971 sellaiseksi, että päätettiin hankkia keilanpystytyskoneet. Hetken aikaa pohdittiin, kykenisikö sysmäläinen idea. metallimiesyrittäjä Oiva Nurminen rakentamaan koneet. Asia jäi pohdinnan asteelle. Tiukan kaupankäynnin jälkeen ostettiin neljä konetta Nordator Oy:ltä hintaan ,- asennettuna. On syytä todeta, että samanaikaisesti rikkaammat kuten esimerkiksi Kokkolan keilahalli osti 4 konetta hintaan ,- samalta kauppakumppanilta. Konemarkkinat olivat olleet käytännössä liikemies Tuomas Tapalan monopolina: kahden eri konemerkin maahantuojayhtiöt olivat molemmat ajautuneet hänen omistukseensa Suomen Keilaväen tietämättä. Konehinnoittelu oli sen mukainen. Moni keilahalli maksamaan koneistaan ylihintaa. Meidän valttimme kaupankäynnissä oli käteismaksu, jonka saimme nostamalla kaikista Sysmän pankeista lainana kauppahinnan. Hallituksen jäsenet takasivat velkakirjat, joille saatiin lisävakuuksiksi Urheilutalon kiinnityksiä Sisulta. Neljäs rata haettiin Kokkolasta, joka joutui koneistamisen yhteydessä vähentämään ratojaan. Kun syksyllä 1971 avattiin uusi-ilmeinen, koneistettu, maalattu ja kunnostettu halli, olivat alkuvuodet vaikeita. Kulut, mm. lainakorot, veivät kaikki rahat, hallin tuotot nousivat hitaasti. Lainanlyhennyksiin ei juuri kyetty. Alhaisen käyttöasteen kasvu tapahtui vähän kerrallaan, ennakkoluulot herrojen harrastusta kohtaan olivat vahvat. Uusia keilaajia saatiin, mutta voimakas muuttoliike Sysmästä vei osan harrastajista sitä mukaa. Sitkeä työ palkittiin kuitenkin ja talvikaudella päästiin velattomiksi. Keinoista kerrotaan tarkemmin jäljempänä. KEILAILULIITON JOHTO Puheenjohtajat: ja Niilo W. Lehtinen

5 Arvi Taurama Martti Salminen Timo Peltonen Varapuheenjohtajat: Martti Salminen vuodesta 1974 eri pituisia kausia Niilo Lehtinen, Olavi Hietanen, Pauli Urpala, Timo Peltonen, nykyisin Eero Rellman. Hallituksen jäsenet koko toimintakaudella edellä mainittujen lisäksi: Pentti Mäki, Pertti Aittola, Raini Kanerva, Niilo Hilden, Onni Salonen, Niilo Järvinen, Eila Luotomaa, Timo Peltola, Anni Sihvola, Jorma Heikkinen, Jorma Meinander, Marjatta Simmala, Jaakko Nieminen, Tuomas Lehtinen, Vilho Nieminen, Teuvo Järvinen, Eero Halmekoski, Tuomo Tuukkanen, Aarno Aartolahti, Kalevi Palvanen, Hilkka Henriksson. I hallitus oli: Niilo Lehtinen pj. Martti Salminen vpj. jäsenet: Tuomo Lahdelma, Hilkka Henriksson, Pertti Aittola, Raini Kanerva ja Pentti Mäki. Kauden hallitus: Timo Peltonen pj. Eero Rellman vpj. jäsenet: Anni Sihvola, Aarno Aartolahti, Teuvo Järvinen, Olli Koivula, Kalevi Palvanen, Tuomo Tuukkanen. Liiton hallituksessa on lisäksi Sysmän Sisun edustus. Sisun hallitus on valinnut edustajakseen yleensä puheenjohtajansa. Sihteeri on yleensä valittu hallituksen ulkopuolelta (kuten rahastonhoitajakin) Sihteereinä ovat toimineet: Hilkka Henriksson, Ahti Kaarakainen, Eeva Lehtosalo, Jaakko Nieminen, Arvi Taurama ja Onni Immonen 1980 edelleen. Rahastonhoitaja: Erkki Hirvonen , Arvi Taurama , Pertti Lehtosalo, Kari Kurimo, Maija Salminen , Teuvo Järvinen 1985 edelleen. Tilintarkastajina ovat toimineet: Ensimmäisinä vuosina Sisun tilintarkastajat, vuodesta 1971 lähtien Maija Salminen, Sale Halio, Vuokko Peltola, Pentti Salovaara, Onni Immonen, Jorma Meinander, nykyisin Raimo Nieminen ja Jorma Karonen. ANSIOMERKIT Sysmän keilaajat r.y:llä ei ole omia ansiomerkkejä, viiriä tms. Olemme anoneet Suomen Keilailuliitolta hallituksen harkinnan mukaan julkista tunnustusta liittomme ansioituneille henkilöille. Yhtä poikkeusta lukuun ottamatta olemme saaneet hakemuksillemme myönteisen päätöksen.

6 6 10 vuotisjuhlassa jakoi SKL:n silloinen toiminnanjohtaja, Sysmän keilailun hyvä tukija kuten nykyinenkin toiminnanjohtajamme Pekka Harju ja entinen sysmäläinen Aapo Laitinen SKL:n hopeisen plaketin (kunnialevyke) talousneuvos Tuomo Lahdelmalle, joka oli Sysmän Sisun puheenjohtajana koko ensimmäisen 10 vuotiskauden edistänyt ansiokkaasti keilailumahdollisuuksien syntymistä ja harrastuksen leviämistä Sisun taholla. SKL:n hopeinen ansiomerkki jaettiin samassa tilaisuudessa Martti Salmiselle. Hopeinen ansiomerkki on lisäksi jaettu Arvi Tauramalle v. 1981, Maija Salmiselle 1984, Onni Immoselle 1985 ja Eero Rellmanille TOIMIHENKILÖT Palkatut Hallinhoitajina ovat toimineet: Eino Saarinen 1968 Aake Vetri Niilo Hilden Raimo Saloranta Aimo Sievänen Sinikka Hölttä Lomittajina ja osa-aikaisina hallinhoitajina ovat toimineet: Raimo Lehtonen Anneli Hilden Onni Immonen 1977 lähtien Mikko Virtanen Kari Asikainen 1979 lähtien Matti Rolig 1980 luvulla Kaksi viimeksi mainittua ovat antaneet apuaan viime vuosina eniten ja toimivat edelleenkin. SYSMÄN KEILAAJAT r.y. 20 VUOTISHISTORIA XI 1987 KAUSI HALLIMESTARUUDET PARHAAT KAUSIKESKIARVOT Vv ei hallimestaruuksia ratkottu eikä kausikeskiarvoista pidetty tilastoa, paitsi: Martti Salminen /94s Niilo Lehtinen /94

7 7 Niilo Hilden /92 6+8s A-taso Martti Salminen 2627p Niilo Hilden /93s C-taso Juhani Poskela 2561 Martti Salminen /137 Naiset Oili Taurama 2179 Pauli Urpala /139 Parikilp. SAHTI 4 x 8 s LOHI Tulokset puuttuvat Niilo Hilden /88s Martti Salminen /102 Arvi Taurama / A-taso Onni Immonen 2657 Niilo Hilden /110 C-taso Pentti Salovaara 2451 Martti Salminen /158 Naiset Maija Salminen 2222 Pauli Urpala /148 Parikilp. LOHI 4 x 8 SAHTI A-taso Niilo Hilden 2721 Niilo Hilden /126s C-taso Mikko Virtanen 2523 Martti Salminen /? Naiset Maija Salminen 2120 Pauli Urpala /? Parikilp. SAHTI 4 x 8 LOHI A-taso Jukka Peltola 2654 Niilo Hilden /114s C-taso Kauko Mäkelä 2337 Jukka Peltola Naiset Vuokko Peltola 2334 Martti Salminen Parikilp. LOHI 4 x 8 LOHI A-taso Niilo Hilden 2722 Niilo Hilden /174s C-taso Kalevi Palvanen 2441 Jukka Peltola Naiset Vuokko Peltola 2404 Onni Immonen Parikilp. LOHI 4 x 8 LOHI A-taso Raimo Nieminen 2660 Mikko Virtanen /14s C-taso Kalevi Palvanen 2477 Niilo Hilden Naiset Vuokko Peltola 2397 Onni Immonen Parikilp. LOHI 4 x 8 LOHI A-taso Juhani Poskela 2717 Niilo Hilden /118s C-taso Esa Laine 2516 Kalevi Palvanen Naiset Vuokko Peltola 2379 Raimo Nieminen Parikilp. LOHI 4 x 8 LOHI A-taso Raimo Nieminen 2803 Kalevi Palvanen /12 C-taso Auvo Vuorinen 2492 Raimo Nieminen Naiset Oili Taurama 2351 Niilo Hilden Parikilp. JOUSTAJAT

8 8 4 x 8 JOUSTAJAT A-taso Jukka Peltola 2759 Jukka Peltola /23 C-taso Ahti Rasmus 2364 Kalevi Palvanen /18 Naiset Vuokko Peltola 2525 Juhani Poskela /23 Parikilp. JOUSTAJAT 4 x 8 JOUSTAJAT A-taso Eero Rellman C-taso Arto Rellman 2452 Naiset Vuokko Peltola 2440 Parikilp. JOUSTAJAT 4 x 8 JOUSTAJAT A-taso Kalevi Palvanen - Jukka Peltola /124 C-taso Auvo Vuorinen - Kalevi Palvanen /226 Naiset Vuokko Peltola - Juhani Poskela /16??? Parikilp. LOHI 4 x 8 LOHI A-taso Kalevi Palvanen 2773 Kalevi Palvanen /200 C-taso Rauno Mäkelä - Juhani Poskela /203 Naiset -- Kari Asikainen /189 Parikilp. LOHI 4 x 8 LOHI Vaikka viime vuosina on keilattu myös C-tasolla pari- ja nelimiesmestaruuksista, ei niitä ole poimittu tähän tilastoon. Syynä tilastontekijän puutteellinen ajankäyttö. Sama syy on eräisiin puuttuviin tietoihin. Ei ole ollut riittävästi aikaa etsiä niitä.. RATA- JA HALLIENNÄTYKSET Rata 1. Pentti Oksanen Aura 300 pistettä Rata 2. Tauno Salminen JOUST Rata 3. Ailo Uotila TORNADOS 299 Rata 4. Tapani Salonen LOHI sarjaa Jorma Tarkiainen TEXSA Tauno Ranta GK sarjaa Leo Hilokoski BALLMAST Jukka Peltola LOHI Leo Hilokoski BALLM: 1395 X X-1975 sama kilp X-1975 SYSMÄN KEILAHALLIN SUURMESTARIT N:o Nimi Seura kausi 1 Niilo Hilden Lohi Jukka Peltola Kalevi Palvanen

9 9 4 Juhani Poskela 5 Raimo Nieminen Joustajat Kari Asikainen Eero Rellman 8 Heikki Hentinen SUURMESTARISÄÄNNÖT ON VAHVISTETTU KAUDELLE JA TARKENNETTU SUURMESTARIN on oltava A-luokan keilaajan, joka saman kauden aikana saavuttaa: + 5 luokkavoittoa kotihallissa (vähintään 5 osanottajaa A-luokassa) + 2 palkintosijaa vierashallissa + 24 parisarjaa (paritulokseen yltäneitä kilpailusuorituksia esimerkiksi 4 kpl 6 sarjan kilpailuja, joista ei kuitenkaan tarvitse tulla merkintää) PARHAAT SAAVUTUKSET VALTAKUNNALLISELLA TASOLLA SM-LAPPEENRANTA 1969 (?) B-taso: Pentti Mäki 6. parikilp. Pentti Mäki/Niilo Lehtinen 6. SM-PORI 1980 A-taso: Niilo Hilden 37. SM-TAMPERE 1981 A-taso: Kari Asikainen 81.(1771/9s) SM-1985 C-taso: Markku Rolig 13. SM-TAPIOLA 1986 A-taso: Kari Asikainen 77.(1813/9s) Parikilp. Asikainen + Heikki Hentinen 63. VALTAKUNNAN SARJASSA LOHI voitti lohkonsa perussarjassa ja nousi II-sarjaan pudoten seuraavalla kaudella takaisin LOHI nousi uudelleen ja keilaa nyt kolmatta kauttaan nykyisessä III-sarjassa. Vuosien saatossa seuramme ovat osallistumisen iloa tuntien keilanneet mukana erilaisissa valtakunnan sarjajärjestelmissä. Osallistuminen jatkuu, tosin paremmalla menestyksellä kuin vuosikertomuksen toteamus, jonka mukaan Joustajat ja Heitto jäivät omissa lohkoissaan jumbosijoille. Esimerkiksi tällä hetkellä ( ) Joustajat johtaa omaa 6 seuran lohkoaan yli tuhannella pisteellä. Saavutuksista on syytä vielä mainita Sysmän keilahallin järjestämissä LIONS- Liiton mestaruuskeilailuissa keväällä 1978 saavutetut tulokset: Naisten sarjassa Sale Hailio oli kuudes ja Maija Salminen seitsemäs. A-tasolla Martti Salminen oli 24. ja C-tasolla Eino Salminen 22. Suorituksia kertyi kaikkiaan 131. Sysmäläiset saivat järjestääkseen myös oppikoulujen nykyään Suomen Koululiikuntaliiton- keilailumestaruuskilpailut luvulla. Sysmäläismenestystä ei ole kirjattu pöytäkirjoihin. LIITTO-OTTELUT

10 10 Sysmän keilaajien liitto-otteluvastustajina ovat olleet Jämsänkoski, joka luopui ottelukosketuksesta muutaman vuoden jälkeen, Heinola, Mikkeli, joka luopui kaudella , sekä Äänekoski ja Kuusankoski. Liitto-otteluissa Sysmä on yleensä ollut allapäin. Eri vuosina kokeiltiin joukkueita siten, että vastustaja kokosi B-joukkueen, Sysmä parhaan mahdollisen. Tällä tavalla pääsimme voiton makuun kymmenisen vuotta sitten ensimmäisiä kertoja. Keilatuista noin 75 liitto-ottelusta on voittoja kertynyt Sysmälle kaikkiaan 12. Hyvänä puolena liitto-ottelukosketuksessa on meidän kannaltamme ollut kilpailukokemuksen saanti ja myös kilpakumppaneiden osalta se, että Sysmää vastaan ei ole tarvinnut pipoa virittää niin tiukaksi kuin muissa liitto-otteluissa. Leppoisa kanssakäymisen yleisvire on ollut leimaa-antavana. YHTEYDET Valtio Kunta Keilahallin rakentamista varten on myönnetty opetusministeriön n.s. veikkausvoittovaroja samassa yhteydessä kuin Urheilutaloa laajennettiin. Sysmän Sisu sai avustusta silloin yhteensä ,- Sysmän kunta myönsi toiminta-avustusta vv yhteensä 600,- Sysmän Keilaajille eli 300,- vuodessa. Se oli ensimmäinen yhteiskunnallinen apu keilailuliitolle. Kauden rataremonttiin, kustannuksiltaan n ,- kunta tulikin mukaan tuntuvasti eli peräti markan summalla. Sen jälkeen on Sysmän kunnan suhtautuminen ratkaisevasti muuttunut meille myönteisemmäksi. Sysmän Sisu r.y.

11 11 Suomen Keilailuliitto Yhteistyö Sysmän Sisun kanssa on ollut koko toiminta-ajan saumatonta. Alku vuosina koko toiminta pyöri Sisun tilien kautta. Koneistuksen yhteydessä otettiin rahoitus eri pankeista Sysmän Keilaajat r.y:n nimiin. Vakuutena käytettiin keilaajien henkilötakauksia ja Sisun Urheilutalon kiinnityksiä. Sitä mukaan kuin lainat on saatu maksetuksi, ovat koneet, radat ja muu keilahallin kalusto siirtynyt Sisun omistukseen velattomina. Kun vuosina suoritettu pitäjäkohtainen Sisu velattomaksi keräys tuotti noin ,- jolla pääseura vapautui silloisista veloistaan, sovittiin keräystuotosta käytettäväksi Keilaajien velan lyhentämiseen se summa, jonka keilaajien omat keräysryhmät saivat koottua. Kun myrsky kävi yli Sysmän kirkonkylän ja pudotti yhden kerrostalon vesikaton alustarakenteineen maahan, purettiin kattorakenteet sopivan kokoisiin elementteihin ja siirrettiin pääasiassa keilaajien voimin Urheilutalon laajennusosan katoksi. Samalla kaudella käytettiin osa Väyrysen talon purkulaudasta samaan tarkoitukseen Sisun talonmiesasunnon rakentamiseen. Koko laajennustyössä oli keilaväen osuus merkittävä pohdittiin Urheilutalon omistuspohjan laajentamista esimerkiksi säätiöpohjaiseksi tai siten, että Sisun lisäksi myös Sysmän Keilaajat r.y. tulisi mukaan omistajaksi. Hanke ei kuitenkaan toteutunut. Kaudella löytyi Sisulle hyvä tulolähde muutamaksi vuodeksi: Kansiopalvelu antoi urakalla n.s. Rakentajakansioiden kokoamisen. Ensin työ suoritettiin vanhalla paloasemalla, josta se siirrettiin urheilutalon ampumahalliin. Tässäkin työssä Keilaajat olivat näkyvästi mukana hoitamalla omalla työryhmällään yhden illan joka viikko koko syyskauden kestävällä talkooajalla useampana vuotena. Nykyisin Keilaajat maksavat Sisulle korvauksen sähköstä, lämmöstä ja muutaman tuhannen markan vuosivuokrankin. Edellä olevasta voi päätellä Sysmän Sisun ja Sysmän Keilaajat r.y:n välisen kanssakäymisen olleen ja edelleen olevan molemmin puolin hyödyllistä. Kirveen terää on hiottu molemmin puolin. Toimintamme alkupuolella, kun keilailupaikkakuntia oli vain kolmisenkymmentä koko maassa, oli kaikilla paikallisliitoilla jonkinlainen edustus SKL:n liittovaltuustossa tai hallituksessa. Niin Sysmälläkin. Joinakin vuosina liittomme edustaja on valittu SKL:n liittohallituksen varajäseneksi ainakin historiikin kirjoittaja muistelee tehneensä mielenkiintoisia kokousmatkoja Lahden Jonas Borupin varamiehenä Helsinkiin kurkistamaan

12 12 valtakunnallisen liiton hallitustyöskentelyyn pj. Eero Routamon aikana sekä lähes kaiken aikaa liittovaltuuston varsinaisen tai varajäsenen paikalle. Tässä yhteydessä on syytä palauttaa mieliin perustajajäsenemme Niilo Lehtisen muistelus keilahallimme perustamisen ajalta. Hän oli saanut aikavarauksen SKL:n silloiselta toiminnanjohtajalta Aapo Lahtisen ja Pekka Harjun edeltäjältä joka vastasi Niilo Wernerin tiedusteluun hallin ja liiton perustamisesta suunnilleen näin:.. Korpipitäjään ei kannata keilahallia rakentaa. Käyköön se yksi tai kaksi autollista edelleen Heinolassa keilaamassa ja liittyköön nämä keilaajat johonkin Heinolan Keilailuklubi seuraan. Sysmäläiset olivat kuitenkin toista mieltä. Sysmän Keilaajat r.y. perustettiin jo valmiissa keilahallissa sunnuntaina pidetyssä kokouksessa, tammikuun 14. päivänä 1968 vihittiin keilahalli käyttöönsä (kohtuullisen koeajan jälkeen tietenkin), liittomme kelpuutettiin SKL:n jäsenliitoksi N:o 29 ja sen säännöt merkittiin yhdistysrekisteriin Tällä välin oli SKL:n toiminnanjohtajaksi valittu Aapo Laitinen, joka sysmäläisperäisenä tunsi lämmintä mielenkiintoa meitä kohtaan ja antoi apunsa hankkeellemme. Olemme myös kiitollisia Pekka harjulle, joka on elänyt vaikeuksissamme mukana, käynyt antamassa aikanaan runsaasti koulutus- ja muuta apua liitollemme samoin kuin muutkin liittokouluttajat, kuten Kalle Asukas, Veikko Tuominen, Hannu Närhi ja monet muut vähemmänkin tunnetut nimet. ERIKOISIA RAHANHANKINTATOIMIA Kesäkeilailu Hallin koneistuksen jälkeen mietittiin kuumeisesti jotakin erikoista, jolla taloutta voitaisiin tukea. Keksittiin KESÄKEILAILU. Sen idea oli tarjota kesäkuun ensimmäisellä viikonlopulla, jolloin keilahallit yleensä oli jo suljettu, keilaväelle viikonloppu Sysmässä. Ensi vaiheessa tarjous tehtiin postittamalla kirjeet kaikille Sysmän hallissa edellisenä talvena käyneille keilaajille ympäri Suomen. Kun osoitteiston poimiminen muodostui työlääksi ja Kesäkeilailun maine levisi, siirryttiin ilmoitteluun KEILAAJA -lehdessä. Kesäkeilailu muodostui tapahtumaksi. Esimerkiksi 1972 tarjosimme 60,- markan hintaan vieraillemme 6 sarjan kilpailun perjantaina tai lauantaina, majoituksen kesämökeillämme tai talviasunnoissamme, illanvieton Rajojenniemessä savusaunoineen ja juhla-aterioineen sekä vielä sunnuntaiaamuna

13 13 kahviaamiaisen ja 2-3 sarjan Kankkuskisan. sahtiahan emme unohtaneet missään vaiheessa. Tapahtuman maine levisi. Parhaimmillaan majoitimme lähes 100 vierasta. Rajoituksen tulikin majapaikkojen ja keilailuvuorojen puute. Kilpailu supistettiin ajoissa 4-sarjaiseksi, mutta vaikka meillä oli runsaasti harrastuksemme ulkopuolisia ystäviä antamassa majoitusapuaan, alkoi väsyminen vaivata. Kun vielä keväällä 1980 sattui Tauraman perheen savusaunan lämmityksessä helsinkiläisen KaPS:n keilavieraille honkkeli, jonka tuloksena palokunta joutui tekemään pikavisiitin Nuoramoisjärven rannalle, päätettiin majoitus riisua Kesäkeilailupaketista pois. Jonakin vuotena jouduttiin illanvietto ja tarjoilu järjestämään sääsuhteiden takia Urheilutalossa. Sittemmin loppui myös Lahdelman Perheen vieteri ja koko ajan käytössä ollut Rajojenniemi Päijänteen rannalla rauhoitettiin perheen omaan käyttöön ja siirryttiin Sotaveteraanimajalle Keilahallin lähelle. Parhaimmillaan 4 vuoden aikana tuotti Kesäkeilailu bruttotuloilla puhdasta nettoa ,- kerralla eli turvasi hallinhoitajan palkanmaksun myös kesäkuukausina. Tietenkin se tuotti valtavasti työtä kaikille mukana olijoille. Keilanaisille erikoisesti olemme hatunnoston vähintään velkaa unohtamatta majoittajaperheitä ympäri Sysmän. Mainittakoon eräs kokeilu 1975: Kesäkeilailu järjestettiin siten, että kilpailumahdollisuus oli kesäkuussa 2 viikonloppuna, heinäkuussa Uotinpäivien aikaan ja elokuussa joka viikonloppu, finaali oli elokuun lopussa. Sen voitti Pauli Jussila tuloksella 1325/6s. Erikoisia rahanhankintatapoja jatkuu Sahtitynnyrikilpailu poikkeaa edelleenkin tavanomaisista keilakilpailuista siten, että jokaisella mattimeikäläisellä on mahdollisuus kohtuullisella tuloksella voittaa palkinnoksi muutama litra kunnollista sysmäläistä sahtia... palkitaan lisäksi parhaat merkintäpalkinnoin ja sahtiperinteen mukaisin esinepalkinnoin. Katajaisia haarikoita, tuoppeja ja tynnyreitä on jaettu keilaajille 1970 luvun alusta lähtien joka marraskuussa 2-4 viikon ajan. Sahtia on touhussa kulunut jonakin vuotena yli 1500 litraakin. Sen valmistuksessa ja kuljetuksessa, muussa käsittelyssä on keilaajien sisärengas joutunut ahertamaan joskus voimavarojensa rajoille asti. Sahti on herkkä juoma. Se ei suinkaan onnistu aina sataprosenttisesti. Tällä en tarkoita alkoholipitoisuutta, vaan

14 14 makua ja laatua. Arvostelua on etenkin omalta väeltä saatu, yleensä aiheellista. Niinpä mm. vuosikokouksen pöytäkirjaan on merkitty seuraavaa: Sahdin laadusta ja keilahallin maineesta keskusteltiin. Todettiin olevan tarvetta säilyttää molemmat korkealla ja kunnollisina. Taustana tuohon ylvääntuntuiseen lauseeseen oli myös SKL:n kilpailutoimikunnan puheenjohtaja Unto Maulan lausunto, jonka mukaan Sysmän halli on saavuttanut maan huippukeilaajien suosion, kun se on äärettömän hyvin hoidettu. Tähän tunnustukseen on tietenkin pääansio hallinhoitajalla sekä toisaalta koko sysmäläiskeilailun aktiivisella ja vieraanvaraisuuteen tähtäävällä hoidolla, joka on aina pyrkinyt poikkeamaan positiivisesti massasta. Rakennusten purkaminen Kaudella löytyi uusi talkootyön muoto, joka ajoittui pääasiassa kauden lopulle. Osuuspankki lahjoitti uuden toimitalonsa alta purettavan, Sysmän vanhan sairaalarakennuksen Sisulle, joka siirsi työn keilaajille. Ison, 2- kerroksisen hirsirakennuksen purkaminen vei monta talkooiltaa ja toi paljon pölyisiä talkoonaisia ja -miehiä, mutta toi purkumateriaalin myynnistä rahaakin. Kesä 1976 tuotti yli ,- nettoa. Sama harrastus jatkui vielä neljän muun rakennuksen kohdalla ja talkootyö antoi hyvän lisän, kaikkiaan noin markan tulon lainanmaksuun. (Muita rakennuksien purkutehtäviä antoi Rakennusliike B & K Oy n.s. Väyrysen tontilta.) HAJAHUOMIOITA ERI VUOSILTA Mieluisaksi vuosikokousten pitopaikaksi vakiintui 1970 luvun alussa Maija ja Martti Salmisen kesäasunto Havuniemi riittävän tilavana ja sopivan matkan päässä keskustasta. Käytäntö on jatkunut edelleen. Salmiset ansaitsevat kiitoksen vieraanvaraisuudestaan. Edellä mainitun perheen poika, Heikki Salminen toimi tehokkaasti ja laadukkaasti kilpailuilmoitusten laatijana 1970 luvulla ennen paikkakunnalta muuttoaan. Kun Heikki on nyt muuttanut Sysmään takaisin, on hänen taitonsa saatu uudelleen käyttöön. Sahtitynnyrikilpailun 1987 ilmoitus on hänen käsialaansa. Vuonna 1975 huomattiin, että eläkevakuutusmaksut olivat jääneet maksamatta vuosilta eli keilahallinhoitajan palkkauksen muututtua TEL:n piiriin. Liioin eläkelaitoksen oma kontrolli ei ollut

15 15 toiminut. Asia sovittiin maksamalla TEL:n määräämä hyvike. Pöytäkirjassa hallitus totesi hyvillään, että hyvike oli alhaisempi kuin vastaavana aikana pankeille maksettu lainakorko, samalle summalle. Syksyllä 1977 olivat väritelkkarit vielä arvossaan suurkilpailujen palkintoina. Pöytäkirjamerkintä: Todettiin liitolla olevan varastossa kaksi televisiota, puheenjohtaja ja sihteeri vippasivat liitolle 4.650,- jotta ne oli saatu maksetuksi. Kaudella keskusteltiin vilkkaasti harjoitustuntivuorojen oikeudenmukaisesta jaosta, niiden peruutuksista ja peruuttamatta jättämisistä, hintaporrastuksesta iltaisin kelloajan mukaan, eläkeläisten ja koululaisten hinta-alennuksista. Nämä aiheet ovat säilyttäneet ajankohtaisuutensa. (Sysmän keilahallihan on edelleen sallinut keilaajien varata harjoitustuntivuorot henkilökohtaisina. Yleinen käytäntö on, että harjoitustuntivuorot varataan seuroille, jotka sitoutuvat ne maksamaan hallille joka tapauksessa. Nykyisessä käytännössä meillä jää monta harjoitustuntia tyhjäksi, kun keilaajat eivät suvaitse ajoissa peruuttaa vuoroaan esteen sattuessa.) Syksyllä 1977 vetivät Jorma Meinander ja Arvi Taurama vastaalkajien kurssit yli 20 keilailusta kiinnostuneelle. Seuraavana syksynä vasta-alkajien kurssille ilmoittautui 50 henkeä. Samat vetäjät. Tammikuussa 1979 ilmoittautui Hartolasta 15-henkinen ryhmä Keijo Savolaisen johdolla halliin. Keväällä perustettiin keilaseura Hartolan Heitto. Jo 1970-luvun alkuvuosina oli eräitä joutsalaisia innostunut käymään Sysmän keilahallissa. Mm. Olavi Hietanen oli mukana Sysmän keilaajien hallituksessakin oli pöytäkirjaan kirjattu joutsalaisten suunnitelma oman keilaseuran perustamisesta. Toteutus siirtyi kuitenkin vuoteen (Joustajien 10- vuotisjuhlaa vietettiin Joutsenlammella noin 40 hengen voimin ) Kaudella muutettiin liittomme säännöt tilikauden osalta vastaamaan keilailukauden valtakunnallista suositusta, kesäkuun loppua. Alun perin tilikautemme päättyi toukokuun lopussa. Samana talvena siirryttiin 7-päiväiseen keilailuviikkoon. Vasta-alkajien kurssilla oli 45 henkeä, mukana mm. Kalevi Palvanen, joka mainitaan kauden vuosikertomuksessa esimerkkinä tehokkaasti opit omaksuneesta vasta-alkajasta. Hän keilasi C-tason mestaruuden heti ensimmäisenä kautenaan.

16 16 Kaudella alkoi liittomme taloudessa vinha vastatuuli. talous kiristyi, syitä löytyi useita: virvoitusjuomamyynti muuttui tappiolliseksi, palkintoina käytetyn mallasjuoman kulutus nousi, tilityksissä esiintyi epätarkkuutta. Koko hallin liikevaihto pieneni, mutta kustannukset kasvoivat. Tuloksena oli yli markan tappio. Tilintarkastajat antoivat erittäin vakavan huomautuksen kertomuksessaan. Vaikka seuraavalla kaudellakin liikevaihto pieneni hieman, muodostui tulos kuitenkin nollatasolle. Kausi nosti liikevaihtoa kahdellakymmenellä prosentilla, mutta antoi tappiota 3.800,- ja kausi oli tappiollinen mk:lla ,- Nyt tulevaisuus näyttää tältä osin valoisammalta. Perusteita optimismiin on olemassa. Sysmän keilahallin talouden eräs erikoisuus on ollut, että kaikki kilpailut on järjestänyt keilailuliitto. Vasta viime vuosina on annettu keilaseuroille oikeus eräiden suurkilpailujen järjestämiseen. Rutiinimaiset viikkokisat pyörivät edelleen liiton toimesta. Tällä tavalla vedettiin kaikki hallin tuotto liiton kulukatteeksi. Seurat eivät ole voineet kerätä varoja muuten kuin kinkku-, suksi- ja vastaavilla harjoituskilpailuilla. Talvella 1969 palkintona ollut lomaviikko Mallorcalla maksoi 300,- kilpailun järjestäjälle. Seuraavana talvenamustavalkoinen Asa TV maksoi 375,-! Lokakuussa 1974 ilmenee pöytäkirjasta seuraavaa: Päijät-Hämeen mestaruuskilpailuissa ei silloin ollut loppukilpailua lainkaan. Pääpalkinto oli suhteellisen hyvä ja arvokas, seuraavat eivät. Kun hallinhoitaja Niilo Hilden teki heti ensi päivinä niin hyvän tuloksen, että se olisi ilmeisesti aiheuttanut kilpailijakadon ja tappiota hallille. Tässä vaiheessa kelpo hallinhoitajamme mitätöi oman tuloksensa ja otti sen pois tulostaululta. Hän asetti hallin edun oman etunsa edelle. joka tapauksessa hallitus hyväksyi Niilon suorituksesta kaksi halliennätystä, 3 sarjaa 694 ja 4 sarjaa 887 sekä esitti Niilolle kunnioittavat kiitokset. Liitolle lahjoitetut kiertopalkinnot olivat pitkään retuperällä. Niiden säännöt olivat kadonneet ja sijaintikin välillä tuntematon. nykyisin asia on saatu järjestykseen. V 1972 kuntaa pyydettiin kirjeitse hoitamaan keilahalli maailmankartalle eli merkitsemään se torin laidassa olleelle opastuskartalle. 10-vuotiskertomus totesi lakonisesti: Ei ole onnistunut vieläkään.

17 17 Kuten sysmäläisessä kunnalliselämässä on Keilahallissakin vallinnut konsensus. Vain kerran 1970-luvulla on kilpailusta tehty protesti. Keväällä 1986 alle merkitty syyllistyi ottamaan oikeuden omiin käsiinsä ilman riittävää sääntötuntemusta ja komentamaan kilpailijat vajaassa hallissa naapuriradalle konerikon muodostuttua pitkäkestoiseksi. Kilpailijalta jäi paha aukko keilapöydälle. Paikkausyritystä ei voitu samalla radalla tehdä. Määräsin hänet jatkamaan peliä täydellä patterilla ja mitätöin kesken jääneen ruudun. taustana oli kaksi keilattua kilpailusarjaa tuloksella 330 pistettä, joka antoi aihetta olettaa, että 6 sarjan kilpailutulos ei muodostu palkintoon oikeuttavaksi. Toisin kuitenkin kävi. Tulokseksi kertyi hyvän neljän sarjan ansiosta Jälkipeli alkoi, vaikka kukaan ei protestia tehnytkään eikä kilpailija missään tapauksessa itse yrittänyt hyötyä tilanteesta. Sääntötuntemus ei vain riittänyt kenelläkään sen hetkisistä paikallaolijoista. Hallitus teki asiasta aikanaan päätöksen, kuultuaan asiantuntijoita, ja kaikki olivat siihen tyytyväisiä. Keilahallin sisäistä ilmettä on eri ajanjaksoilla pyritty kohentamaan. Työ on aina tehty talkoilla. Viimeksi saatiin peräti Imatran kuulusta Valtion Hotellista melkoinen määrä hyväkuntoisia lattiamattoja, jotka kiinnitettiin hallin lattioihin kesällä Mattojen hankinnassa meitä auttoi jo hallin suunnittelussa mukana ollut rakennusmestari Tapio Hynynen. Välillä on keskusteltu ja päivänpolttavana aiheena on edelleen syytä pitää seurapaitojen käyttö kilpailuasuna, tupakointi, syöminen ja juominen kilpailujen aikana, olkoon kysymyksessä makeiset, purukumi, alkoholivivahteiset juomat jne. Näissä meillä lähes kaikilla on syytä kannanottoon, ensin omalta kohdaltamme, sen jälkeen myös lähimmäisten pitämiseksi sääntöjen noudattamisen kaidalla tiellä. TULEVAISUUTTAKIN Hartolaan tuleva keilahalli on silloin tällöin ollut vuodesta 1984 esillä. Sysmän keilahallin käyttäjien on syytä tervehtiä harrastusmahdollisuuksien paranemista iloisina. Sysmän hallia ei ole tarkoitus sulkea Hartolan hallin valmistuttua. Neuvottelut yhteisen keilailuliiton alaisina olevista Hartolan ja Sysmän halleista on käynnistetty myönteisissä merkeissä. Sen nimeksi voidaan ajatella vaikka Itä-Hämeen Keilailuliittoa tai jotain muuta, jolla saadaan asiallisesti katettua Hartolan, Joutsan ja Sysmän keilaväki yhteiseen toimintapiiriin edelleenkin. Kumpikin halli hoitaisi taloutensa itsenäisesti. Yhteistoiminta hyödyttäisi järjestöja kilpailutasolla molempia halleja ja kaikkia keilaajia. Tämä kysymys on ehkä suurin lähitulevaisuudessa.

18 18 Vuosien myötä tulee Sysmän keilahallin kohtalon kysymykseksi koneiden ja ratojen uusiminen, kenties myös sijainti ja laajentaminen. Onko siihen tarvetta? Onko yhteiskunnalla tulevaisuudessa meidän alkuaikojamme enemmän halua tulla taloudellisesti mukaan? Onko meillä halua ja kykyä talkootyöhön tulevaisuudessa, kuten tämän historiikin kuvaamina aikoina on ollut? Tässä on esitetty tulevaisuuden kysymyksiä. En pyri vastaamaan niihin. Totean lopuksi, että vaikka aikaan saannoksemme ovat puitteiltaan vaatimattomia, ahkerien miesten ja naisten talkootyön tulosta, on meillä syytä olla iloisia niistä. Mielestäni me voimme olla vähän ylpeitäkin: Me olemme kaikki yhdessä olleet luomassa Suomen keilailun historiaa nämä kaksi vuosikymmentä Arvi Taurama ERILAISIA TILASTOTIETOJA KAUSI SEUROJA JÄSENIÄ KEILAHALLIN KÄYTTÖ: TALOUS Kilpailusuorituksi a Harj.tunnit Tulot Voitto ennen poistoja Laina kpl h mk mk mk mk ? ? ? (naisia 10)

19 (naisia 17) tappio: tappio: tappio: tappio: Alkukausina Sysmän Keilaajat r.y:llä ei ollut itsenäistä taloudenpitoa, vaan se hoidettiin Sisun kirjanpidon yhteydessä. Vuodesta 1971, koneistamisesta lähtien on Keilaajien talous ollut erillään.