IIN KUNTA HALLINTOSÄÄNTÖ

Transkriptio

1 IIN KUNTA HALLINTOSÄÄNTÖ Khall

2 2 Kvalt SISÄLLYSLUETTELO 1. LUKU 4 YLEISET MÄÄRÄYKSET 4 1 Hallintosäännön soveltaminen 4 2. LUKU 4 KUNNAN ORGANISAATIO JA HALLINNON JÄRJESTÄMINEN 4 2 Kunnan organisaatio 4 3 Johtaminen 5 3. LUKU 5 TOIMIELINTEN TEHTÄVÄT JA RATKAISUVALTA 5 4 Kunnanvaltuuston tehtävät 5 5 Kunnanhallitus, lautakunta ja liikelaitoksen johtokunta 6 6 Kunnanhallitus 6 7 Opetus- ja varhaiskasvatuslautakunta 7 8 Ii -instituutti -liikelaitoksen johtokunta 7 9 Tekninen lautakunta 8 10 Valvontalautakunta 8 11 Iin ateria- ja tilapalveluliikelaitoksen johtokunta 8 12 Iin vesiliikelaitoksen johtokunta 8 13 Kunnanjohtajan ratkaisuvalta 8 4. LUKU 9 HENKILÖSTÖASIAT 9 14 Luvun määräysten soveltaminen 9 15 Toimivalta viran perustamisessa, lakkauttamisessa, virkasuhteen muuttamisessa työsuhteeksi ja nimikkeen muuttamisessa 9 16 Virkojen ja työsuhteiden avoimeksi julistaminen 9 17 Virkojen ja työsopimussuhteiden täyttölupamenettely 9 18 Henkilöstön kelpoisuusehdot Henkilöstövalinnat Palkkauksesta päättäminen Virkavaalin tai valinnan vahvistaminen ja koeaika Palvelusuhteen päättyminen Tehtävien hoidosta pidättäminen Sivutoimi Henkilöstön siirrot ja virantoimitusvelvollisuuden muuttaminen Viranhaltijan muu ratkaisuvalta henkilöstöasioissa Määräaikaiseen palvelusuhteeseen ottaminen Palkan tai muun taloudellisen etuuden takaisinperintä LUKU 12 KOKOUS- JA PÄÄTÖKSENTEKOMENETTELY Luvun määräysten soveltaminen Kokousaika- ja paikka Kokouksen koollekutsuminen Jatkokokous Varajäsenen kutsuminen Kokouksen pitäminen Kokouksen johtaminen Tilapäinen puheenjohtaja Läsnäolo- ja puheoikeus toimielinten kokouksissa Esittely toimielimissä Esteellisyyden toteaminen Äänestys, vaalit ja eriävä mielipide Pöytäkirjan laatiminen, tarkastaminen ja nähtävänä pitäminen 14

3 42 Viranhaltijan ja luottamushenkilön päätös Kunnanhallituksen ja lautakunnan otto-oikeus Ottokelpoisen päätöksen ilmoittaminen LUKU 15 TALOUDEN HOITO Talousarvio Talousarvion muutokset Käyttöomaisuuden myynti Poistosuunnitelman hyväksyminen Rahatoimen hoitaminen Maksujen määrääminen Saatavien perintä ja laskutus Sisäinen valvonta ja riskienhallinta LUKU 19 HALLINNON JA TALOUDEN TARKASTUS Ulkoinen ja sisäinen valvonta Tarkastuslautakunnan kokoonpano Tarkastuslautakunnan kokoukset Tarkastuslautakunnan tehtävät Tilintarkastajan valinta Vastuun jakaantuminen Tarkastuslautakunnan antamat tehtävät Tilintarkastajan ilmoitukset Tilintarkastuskertomus Tarkastuslautakunnan valmistelu valtuustolle LUKU 20 MUUT MÄÄRÄYKSET Tiedottaminen Kunnan puolesta tehtävät sopimukset Kunnan nimenkirjoitus ja asiakirjojen allekirjoittaminen Asiakirjojen lunastus 20

4 4 1. LUKU YLEISET MÄÄRÄYKSET 1 Hallintosäännön soveltaminen Iin kunnan hallinnon järjestämisessä noudatetaan tämän säännön määräyksiä, jollei muualla ole toisin määrätty. Toimielimillä tarkoitetaan kunnanvaltuustoa, kunnanhallitusta, lautakuntia ja niiden jaostoja, johtokuntia ja toimikuntia sekä henkilöstöllä kuntaan virka- ja työsopimussuhteessa olevia. Tämän säännön ohella kunnan hallintoa ohjataan valtuuston hyväksymillä johtosäännöillä, jotka ovat: valtuuston työjärjestys Iin ateria- ja tilapalveluliikelaitoksen johtosääntö Ii instituutti liikelaitoksen johtosääntö Iin vesiliikelaitoksen johtosääntö 2. LUKU KUNNAN ORGANISAATIO JA HALLINNON JÄRJESTÄMINEN 2 Kunnan organisaatio Kunnan toimielimet ja niiden kokoonpano: Toimiala Hallintopalvelut Toimielin (jäsenmäärä) Kunnanvaltuusto (35 jäsentä) Kunnanhallitus (11 jäsentä) Tarkastuslautakunta (6 jäsentä) Keskusvaalilautakunta (5 jäsentä) Vaalilautakunnat (kussakin 5 jäsentä) Vaalitoimikunta (3 jäsentä) Lähineuvostot (kussakin 8 jäsentä) Henkilöstöjaosto (5 jäsentä) Opetus- kulttuuri- ja varhaiskasvatuspalvelut Opetus- ja varhaiskasvatus Ii instituutti liikelaitos Opetus- ja varhaiskasvatuslautakunta (9 jäsentä) Liikelaitoksen johtokunta (9 jäsentä). Tekniset palvelut ja tukipalvelut Tekniset palvelut Rakennusvalvonta Iin vesiliikelaitos Tekninen lautakunta (9 jäsentä) Teknisen lautakunnan toimitusjaosto (3 jäsentä) Valvontalautakunta (9 jäsentä) Liikelaitoksen johtokunta (9 jäsentä)

5 5 Iin ateria- ja tilapalveluliikelaitos Liikelaitoksen johtokunta (9 jäsentä). Kunnanvaltuustosta määrätään valtuuston työjärjestyksessä. Kunnanvaltuustolla on puheenjohtajan lisäksi viisi (5) varapuheenjohtajaa. Kunnanvaltuuston puheenjohtajiston toimikausi on kaksi kalenterivuotta. Keskusvaalilautakunnasta, vaalilautakunnista ja vaalitoimikunnista määrätään vaalilaissa. Kunnanvaltuusto päättää vaalikauden ensimmäisessä kokouksessaan kunnanhallituksen toimikauden pituudesta. Muut toimielimet valitaan valtuuston toimikautta vastaavaksi ajaksi. Kunnanhallituksessa ja lautakunnissa on puheenjohtajan lisäksi kaksi (2) varapuheenjohtajaa. Kunnanhallitus nimeää keskuudestaan henkilöstöjaoston jäsenet. Kunnanhallitus nimeää toimielimiin edustansa, joilla on läsnäolo- ja puheoikeus. Edustajaa ei kuitenkaan nimetä keskusvaalilautakuntaan, tarkastuslautakuntaan eikä kunnanhallituksen alaiseen jaostoon. Tekninen lautakunta nimeää toimitusjaoston jäsenet ja varajäsenet. 3 Johtaminen Kunnanjohtaja vastaa kunnan operatiivisesta kokonaisjohtamisesta, kuntataloudesta ja omistajaohjauksesta. Kunnanjohtajan avaintehtävät vahvistetaan vuosittain kunnanhallituksen ja kunnanjohtajan käymän kehityskeskustelun pohjalta. Kunnanjohtajan varahenkilönä toimii hallintojohtaja. Toimialajohtajia ovat hallintojohtaja, opetus- ja varhaiskasvatuspäällikkö ja tekninen johtaja. Liikelaitosjohtajia ovat Ii instituutti -liikelaitoksen johtaja, Iin ateria- ja tilapalveluliikelaitoksen johtaja ja Iin vesiliikelaitoksen johtaja. Hallinnollisesti liikelaitosten johtajat rinnastetaan toimialajohtajiin. Hallintojohtajan vastuualueina ovat yleishallinto sekä tieto-, talous- ja henkilöstöasiat. Hallintojohtaja vastaa myös paikallisaktiivisuuden ylläpitämisestä toimimalla kunnan nimeämänä yhdyshenkilönä paikallisten yhteisöjen ja yhdistysten sekä lähineuvostojen välillä. Opetus- ja varhaiskasvatuspäällikön vastuualueina ovat opetus, varhaiskasvatus ja päivähoito. Teknisen johtajan vastuualueina ovat yhdyskuntatekniikka, kaavoitus ja rakennusvalvonta. Kunnallisten liikelaitosten johtajat vastaavat johtamiensa liikelaitosten operatiivisista toiminnoista, toimintojen kehittämisestä, taloudesta ja sisäisen valvonnan järjestämisestä. Iin kunnassa operatiivisen johtamisen tukena on kunnanjohtajan johdolla kokoontuva johtoryhmä. Johtoryhmän jäseninä ovat toimiala-/liikelaitosjohtajat, taloussihteeri-controller, Oulunkaaren kuntayhtymän johtaja, Micropolis Oy:n toimitusjohtaja sekä henkilöstöryhmien edustaja. 3. LUKU TOIMIELINTEN TEHTÄVÄT JA RATKAISUVALTA 4 Kunnanvaltuuston tehtävät Valtuusto vastaa kunnan toiminnasta ja taloudesta. Valtuuston tulee: 1) päättää kunnan ja kuntakonsernin toiminnan ja talouden keskeisistä tavoitteista sekä konserniohjauksen periaatteista;

6 6 2) päättää hallinnon järjestämisen perusteista; 3) päättää talouden, rahoituksen ja sijoitustoiminnan perusteista sekä hyväksyä talousarvio; 3a) päättää kunnan ja kuntakonsernin sisäisen valvonnan ja riskienhallinnan perusteista; 4) päättää kunnan palveluista ja muista suoritteista perittävien maksujen yleisistä perusteista; 5) päättää kunnan liikelaitokselle asetettavasta toiminnallisista ja taloudellisista tavoitteista; 6) päättää takaussitoumuksen tai muun vakuuden antamisesta toisen velasta; 7) valita jäsenet kunnan toimielimiin, jollei jäljempänä toisin säädetä; 8) päättää luottamushenkilöiden taloudellisten etuuksien perusteista; 9) valita tilintarkastajat; 10) hyväksyä tilinpäätös ja päättää vastuuvapaudesta; 11) hyväksyä vesihuoltolain mukainen kunnan vesihuollon kehittämissuunnitelma; 12) päättää muista valtuuston päätettäväksi säädetyistä ja määrätyistä asioista mm. MRL:n mukaisesti yleiskaavasta ja asemakaavoista. 5 Kunnanhallitus, lautakunta ja liikelaitoksen johtokunta Kunnanhallitus/lautakunta/liikelaitoksen johtokunta vastaa: toimialansa tavoitteiden asettamisesta toimialansa toiminta- ja taloussuunnittelusta voimavarojen ja organisaation jatkuvasta kehittämisestä taloudellisen ja toiminnallisen tehokkuuden turvaamiseksi seuraa ja valvoo, että palvelut järjestetään valtuuston hyväksymien tavoitteiden ja määrärahojen rajoissa toimialueen sisäisestä valvonnasta Lisäksi kunnanhallitus konserniohjauksesta vastaavana toimielimenä: kehittää kuntakonsernin omistajaohjausjärjestelmää valmistella kuntaa ja kuntakonsernia koskevat strategiset linjaukset vahvistaa kuntakonsernin yhteenkuuluvuutta seurata kuntastrategian ja muiden kunnan strategiaa ohjaavien ohjelmien toteutumista kunnassa ja tytäryhtiöissä seurata omistajaohjauksen tavoitteiden toteutumista seurata tytäryhtiöiden raportointia kuulla määräajoin tytäryhtiöiden toimitusjohtajien tilannekatsaukset Ratkaisuvalta Kunnanhallitus/lautakunta/liikelaitoksen johtokunta päättää toimialallaan: 1) talousarvion tulosyksikkötason käyttösuunnitelmasta; 2) maksujen ja taksojen hyväksymisestä, ellei ole toisin määrätty; 3) avustusmäärärahojen käytöstä; 4) palveluiden myynnistä ja niistä perittävistä korvauksista; 5) tarvittaessa toimikunnan asettamisesta määrätyn tehtävän hoitamista varten; 6) sille tämän hallintosäännön mukaan kuuluvan asian siirtämistä edelleen alaisellensa toimielimelle tai viranhaltijalle. 6 Kunnanhallitus Kunnanhallitus vastaa kuntalain 23 :n mukaan kunnan hallinnosta ja taloudenhoidosta sekä valtuuston päätösten valmistelusta, täytäntöönpanosta ja laillisuuden valvonnasta. Kunnanhallitus valvoo kunnan etua ja edustaa kuntaa sekä käyttää puhevaltaa. Ratkaisuvalta

7 7 Kunnanhallitus päättää: 1) kiinteän ja irtaimen omaisuuden ostamisesta kunnalle talousarvion määrärahavarauksen mukaisesti; 2) hallinnassaan olevan kiinteän ja irtaimen omaisuuden myymisestä valtuuston antamien ohjeiden ja määräysten mukaan lukuun ottamatta kaavan mukaisia tontteja; 3) kiinteän omaisuuden vuokralle antamista, lukuun ottamatta kaavan mukaisia tontteja; 4) irtaimen omaisuuden ja arvopapereiden hankinnasta ja luovuttamisesta, lukuun ottamatta Iin Energia Oy:n, Kuiva-Turve Oy:n ja Rantakairan Sähkö Oy:n sekä vesivoimaosuuksia, joiden hankkiminen ja luovuttaminen edellyttävät kunnanvaltuuston päätöstä; 5) kunnan riskien vakuuttamisesta; 6) muun kuin lautakunnan päätösvaltaan kuuluvasta korvauksesta ja vahingonkorvauksesta siltä osin kuin päätösvaltaa ei ole delegoitu viranhaltijalle; 7) selityksen antamisesta valtuuston päätöksestä tehtyyn valitukseen kunnanhallituksen voidessa yhtyä valtuuston päätökseen; 8) maankäyttö- ja rakennuslain niistä asioista (mm. maankäytön suunnittelu), joita ei kyseisessä laissa ole määrätty kunnanvaltuuston tai muun viranomaisen päätettäväksi; 9) vaikutuksiltaan vähäisistä yleis- ja asemakaavamuutoksista; 10) vesihuoltolain mukaisista kunnan vesihuollon toiminta-alueista; 11) saatavien poistamisen enimmäismäärästä siltä osin kuin päätösvaltaa ei ole delegoitu viranhaltijalle; 12) tilapäislainojen enimmäismäärästä; 13) ottaa talousarviolainat. Esittely Kunnanhallituksessa asioiden esittelijänä on kunnanjohtaja. Kunnanjohtajan ollessa esteellinen tai estynyt esittelijänä toimii hallintojohtaja, jolla on läsnäolo- ja puheoikeus kunnanhallituksen kokouksissa. Henkilöstöjaosto Kunnanhallituksen henkilöstöjaostolla on ratkaisuvalta asioissa, jotka koskevat: 1) virka- ja työehtosopimusten harkinnanvaraisten määräysten yleisestä täytäntöönpanosta ja paikallisten virka- ja työehtosopimusten hyväksymisestä; 2) paikallisneuvottelujen käymistä sekä kunnan neuvotteluoikeudesta annetun lain mukaisten neuvotteluiden käymistä; 3) yleisohjeen antamista henkilöstöasioissa. Esittely Henkilöstöjaostossa esittelijänä toimii hallintojohtaja. Hallintojohtajan ollessa esteellinen tai estynyt esittelijänä on kunnanjohtaja. 7 Opetus- ja varhaiskasvatuslautakunta Opetus- ja varhaiskasvatuslautakunnan tehtävänä on opetus-, varhaiskasvatus- ja päivähoitopalveluiden järjestäminen. Ratkaisuvalta Opetus- ja varhaiskasvatuslautakunta päättää toimialaansa kuuluvista asioista lukuun ottamatta koulun lakkauttamista, josta päättää kunnanvaltuusto. Esittely Opetus- ja varhaiskasvatuslautakunnassa esittelijänä toimii opetus- ja varhaiskasvatuspäällikkö ja hänen esteellisenä tai estyneenä ollessaan lautakunnan päättämä varahenkilö.

8 8 8 Ii -instituutti -liikelaitoksen johtokunta Ii instituutti liikelaitoksen tehtävänä on tuottaa ja kehittää koulutus-, kulttuuri-, kansainvälisyys-, nuoriso-, liikunta-, matkailutapahtuma-, ja kirjastopalveluja toiminta -alueellaan. Liikelaitoksen hallintoa ja toimintaa ohjataan kunnanvaltuuston hyväksymällä johtosäännöllä. Liikelaitoksen johtokunta toimii kunnanhallituksen alaisuudessa. 9 Tekninen lautakunta Teknisen lautakunnan tehtävänä on yhdyskuntateknisten palveluiden järjestäminen. Ratkaisuvalta Tekninen lautakunta päättää: 1) asemakaava-alueella olevien tonttien myynnistä kunnanhallituksen päättämien perusteiden mukaisesti; 2) asuinrakennusten tonttien myynnistä kunnanhallituksen päättämien perusteiden mukaisesti; 3) rakennushankkeen lopullisten suunnitelmien ja kustannusarvion hyväksymisestä kustannuksiltaan enintään euron hankkeiden osalta; 4) kaavatonttien vuokraamisesta; 5) palveluidensa taksoista; 6) haja-asutusalueiden osoitejärjestelmän ylläpidosta ja kehittämisestä; 7) muista toimialansa asioista lukuun ottamatta niitä asioita, jotka valtuuston päätöksellä tai lain perusteella on jätetty valtuuston tai kunnanhallituksen ratkaistavaksi. Esittely Teknisessä lautakunnassa esittelijänä on tekninen johtaja ja hänen esteellisenä tai estyneenä ollessaan esittelijänä toimii lautakunnan nimeämä varahenkilö. TEKNISEN LAUTAKUNNAN TOIMITUSJAOSTO Tekninen lautakunta nimeää keskuudestaan yksityistielain mukaisia toimituksia varten toimitusjaoston, jossa on kolme jäsentä ja kolme varajäsentä. 10 Valvontalautakunta Valvontalautakunnan tehtävänä on rakennusvalvontapalveluiden järjestäminen. Valvontalautakunta on Iin kunnassa maankäyttö- ja rakennuslain 21 :n tarkoittama rakennusrakennusvalvontaviranomainen. Esittely Valvontalautakunnassa asiat esittelee rakennustarkastaja ja hänen esteellisen tai estyneenä ollessaan toisen rakennustarkastajan viran haltija. 11 Iin ateria- ja tilapalveluliikelaitoksen johtokunta Iin ateria- ja tilapalveluliikelaitoksen tehtävänä on tuottaa ateria-, puhtaus- ja kiinteistöhoidon palveluja. Liikelaitoksen hallintoa ja toimintaa ohjataan kunnanvaltuuston hyväksymällä johtosäännöllä. Liikelaitoksen johtokunta toimii kunnanhallituksen alaisuudessa. 12 Iin vesiliikelaitoksen johtokunta Iin vesiliikelaitoksen johtokunta vastaa vesihuoltolain mukaisesti kunnan vesihuollosta toiminta-alueellaan.

9 9 Vesiliikelaitoksen hallintoa ja toimintaa ohjataan kunnanvaltuuston hyväksymällä johtosäännöllä. Liikelaitoksen johtokunta toimii kunnanhallituksen alaisuudessa. 13 Kunnanjohtajan ratkaisuvalta Kunnanjohtaja päättää: 1) kunnan etuosto-oikeuden käyttämättä jättämisestä; 2) kunnanhallituksen enintään euron hankinnasta; 3) kunnanhallituksen päätösvaltaan kuuluvasta korvauksesta ja vahingonkorvauksesta tapauksissa, joissa vaadittu korvaus on enintään euroa; 4) toimialajohtajien ja liikelaitosten johtajien vuosilomien vahvistamisesta; 5) kunnan vaakunan käyttöoikeuden myöntämisestä; 6) päättää tilapäislainan ottamisesta kunnanhallituksen vahvistamaan enimmäismäärään asti; 7) valmistelee pitkäaikaisten luottojen ottamiset; 8) saatavien poistamisesta kunnanhallitukseen vahvistamaan enimmäismäärään asti; 9) kunnan kassavarojen sijoittamisesta rahalaitoksiin. 4. LUKU HENKILÖSTÖASIAT 14 Luvun määräysten soveltaminen Tämän luvun määräyksiä noudatetaan, ellei kunnallisista viranhaltijasta annetussa laissa, muussa laissa, tai kunnallisessa virka- ja työehtosopimuksessa muuta määrätä kunnalliseen virkasuhteeseen ottamisesta tai kunnallisesta viranhaltijasta. Niistä virkasuhteeseen ja viranhaltijaan liittyvistä asioista, joista on säädetty kunnallisesta viranhaltijasta annetussa laissa (304/03) tai muussa laissa, päättää kunnanhallitus, ellei laissa ole toisin säädetty tai tässä hallintosäännössä muuta määrätty. Työsuhteisten osalta vastaavista asioista sovitaan työsopimuksessa. 15 Toimivalta viran perustamisessa, lakkauttamisessa, virkasuhteen muuttamisessa työsuhteeksi ja nimikkeen muuttamisessa Kunnanhallitus päättää viran perustamisesta, lakkauttamisesta, virkasuhteen muuttamisesta työsuhteeksi ja nimikkeen muuttamisesta. Edellä mainitun momentin määräyksiä sovelletaan soveltuvin osin myös työsuhteisiin. 16 Virkojen ja työsuhteiden avoimeksi julistaminen Viran tai työsuhteen julistaa haettavaksi se, jonka tehtävänä on valita viranhaltija tai työsuhteinen henkilö avoimeksi julistettuun tehtävään. Viran, johon kunnanvaltuusto valitsee viranhaltijan, julistaa 1 momentin määräyksestä poiketen, kunnanhallitus. Hakuajan jatkamisesta, uudesta hausta tai virka-/työsuhteen täyttämättä jättämisestä päättää valinnan suorittava viranomainen. Virkaa tai työsuhteista tehtävää tulee hakea kirjallisesti ennen hakuajan päättymistä. Jos hakemus toimitetaan sähköisesti muutoin kuin sähköisesti allekirjoitettuna, on ennen valinnan suorittamista varmistuttava hakemuksen oikeellisuudesta. Hakuaika on vähintään 14 päivää hakuilmoituksen julkistamispäivästä lukien.

10 10 Hakemusasiakirjojen täydentämisestä määrätään hallintolaissa. 17 Virkojen ja työsopimussuhteiden täyttölupamenettely Uuden viran tai työsuhteen täyttämiseen haetaan lupa kunnanhallitukselta. Mikäli kyseiseen tehtävään ei ole talousarviossa määrärahavarausta, on samalla tehtävä kunnanvaltuustolle esitys lisämäärärahasta. Avoimeksi tulleeseen virkaan tai työsuhteeseen, johon talousarviossa on määrärahavaraus, haetaan täyttölupa lautakunnalta/liikelaitosjohtokunnalta. Määräaikaisesti täytettävään avoimeen virkaan tai työsuhteeseen haetaan täyttölupa esimieheltä. Edellä (3. kohta) olevaa ohjetta sovelletaan myös hankkeeseen liittyvässä henkilöstön palkkaamisessa. Sijaisten palkkaamisen osalta toimitaan hallintosäännön 19 :n ja toimielimen delegointipäätöksen mukaan. 18 Henkilöstön kelpoisuusehdot Valitseva viranomainen määrää henkilöstöltä vaadittavasta kelpoisuudesta, ellei virkaa perustettaessa tai laissa ole asiasta määrätty. Virkasuhteeseen ottava viranomainen päättää henkilön ottamisesta määräaikaiseen virkasuhteeseen erityisistä kelpoisuusvaatimuksista riippumatta kunnallisesta viranhaltijasta annetun lain 6 2 momentin mukaisesti. 19 Henkilöstövalinnat Henkilöstö otetaan Iin kunnan palvelukseen. Henkilöstön valinnoista päätetään: A) Kunnanvaltuustossa Kunnanjohtaja B) Kunnanhallituksessa Hallintojohtaja Opetus- ja varhaiskasvatuspäällikkö Tekninen johtaja Controller Iin ateria- ja tilapalveluliikelaitoksen johtaja Ii instituutti -liikelaitoksen johtaja Iin vesiliikelaitoksen johtaja C) Lautakunnassa/liikelaitoksessa Lautakunta/liikelaitoksen johtokunta valitsee toimialueensa muut esimiehet. D) Toimialajohtajien viranhaltijapäätöksillä Toimialajohtajat/Liikelaitosten johtajat valitsevat muun alaisensa henkilöstön lähiesimiehen esittelystä. Määräaikaisen tai sijaisena toimivan henkilöstön valinnan osalta kunnanhallituksen tai lautakunnan päätöksellä päätösvaltaa voidaan delegoida toimialajohtajien alaisena toimiville virkasuhteisille lähiesimiehille.

11 11 20 Palkkauksesta päättäminen Palkkaava viranomainen vahvistaa valittavan henkilön tehtäväkohtaisen palkan voimassa olevien palkkausohjeiden mukaisesti. Edellinen ei koske kunnanvaltuuston valitsemia viranhaltijoita, joiden palkkauksesta päättää kunnanhallitus. Ennen palkan vahvistamista asiasta on pyydettävä kunnan palkka-asiamiehen lausunto. Henkilökohtaisten lisien vuosisidonnaisten osien, palvelulisien ja määrävuosikorotusten myöntämisestä päättää kunkin toimialan/liikelaitoksen johtaja. Henkilökohtaisen palkanosan ja tulospalkkioiden jakamisesta henkilöstölle päättää esimiehen esimies lähiesimiehen esityksestä. 21 Virkavaalin tai valinnan vahvistaminen ja koeaika Ehdollisesti suoritetun virkavaalin tai valinnan vahvistaa valitseva viranomainen. Kunnanhallitus vahvistaa valtuuston ehdollisesti suoritetun valinnan. Koeajan määräämisestä tai siitä sopimisesta päättää valinnan suorittava viranomainen. 22 Palvelusuhteen päättyminen Palvelusuhteen päättymisestä ja lomauttamisesta päättää se viranomainen, jolla tuolloin on toimivalta ottaa vastaava viranhaltija tai työntekijä. 23 Tehtävien hoidosta pidättäminen Viranhaltijan virantoimituksesta pidättämisestä päättää se viranomainen, jolla on oikeus ottaa tuolloin vastaava viranhaltija tai työntekijä. Väliaikaisesta virasta pidättämisestä päättää toimialajohtaja. Toimialajohtajien virasta pidättämisestä päättää kunnanhallitus ja väliaikaisesta pidättämisestä kunnanjohtaja. Kunnanjohtajan virasta pidättämisestä säädetään kunnallisesta viranhaltijasta annetun lain 48 :ssä. 24 Sivutoimi Sivutoimiluvan myöntämisestä sekä sivutoimen vastaanottamisen ja pitämisen kieltämisestä päättää se viranomainen, joka on päättänyt henkilöstövalinnan. 25 Henkilöstön siirrot ja virantoimitusvelvollisuuden muuttaminen Toimialajohtaja päättää henkilöstön siirrosta palvelualueellaan. Kunnanjohtaja päättää toimialajohtajia kuultuaan virkojen, työsuhteiden ja henkilöiden siirrosta palvelualueiden välillä. Viranhaltijan siirtämisestä toiseen virkasuhteeseen kunnallisesta viranhaltijasta annetun lain 24 :ssä tarkoitetuissa tapauksissa päättää kunnanhallitus tai se viranomainen, joka päättää molempiin virkasuhteisiin ottamisesta. Toistaiseksi voimassa olevaan virkasuhteeseen ottamisesta päättävä viranomainen voi varattuaan viranhaltijalle tilaisuuden tulla kuulluksi päättää, että viranhaltijan virantoimitusvelvollisuutta muutetaan, jos toiminnan uudelleenjärjestely tai muu perusteltu syy sitä edellyttää. 26 Viranhaltijan muu ratkaisuvalta henkilöstöasioissa Kunnanjohtaja, toimialajohtajat ja liikelaitosten johtajat ratkaisevat alaisiaan koskevat palvelusuhdeasiat: 1) myöntävät vuosiloman;

12 12 2) myöntävät sellaisen virkavapauden ja työloman, jonka saamiseen viranhaltijalla tai työntekijällä on lainsäädännön tai virka- ja työehtosopimuksen nojalla ehdoton oikeus; 3) myöntävät harkinnanvaraisen virkavapauden enintään 12 kuukauden ajaksi kolmen (3) vuoden aikana, mikäli harkittavaksi ei tule virkavapauden tai työloman ajalta maksettavan palkan määrä; 4) antavat alaiselleen viranhaltijalle ja työntekijälle virkamatkamääräyksen; 5) määräävät henkilöstön lisä-, yli-, lauantai- ja sunnuntaityöhön sekä varallaoloon; 6) päättävät terveydentilaa koskevien tietojen pyytämisestä ja terveydentilaa koskeviin tarkastuksiin ja tutkimuksiin määräämisestä. Edellä mainitut viranhaltijat voivat omalta osaltaan siirtää tehtäviään ja toimivaltaansa edellä mainituissa asioissa alaisilleen viranhaltijoille. 27 Määräaikaiseen palvelusuhteeseen ottaminen Sijaisuudet Sijaisen palkkaa tarvittaessa se viranomainen, joka myöntää virka- tai työvapaan, enintään samaksi ajaksi kuin virka- tai työvapaa on määrätty. Sama viranomainen päättää sijaisen palkkauksesta annettujen ohjeiden mukaisesti. Kunnanjohtajan sijaisesta on määrätty tämän hallintosäännön 3 :ssä. Muu määräaikaisuuden peruste Määräaikaiseen palvelusuhteeseen viranhaltijan/työntekijän ottaa se viranomainen, jolla on päätösvalta tämän hallintosäännön 19 :n mukaan henkilöstövalinnassa. Määräaikaisuuden peruste on kirjattava virkamääräykseen ja työsopimukseen. 28 Palkan tai muun taloudellisen etuuden takaisinperintä Kunnallisesta viranhaltijasta annetun lain 56 :n mukaisesti palkan tai muun taloudellisen etuuden takaisinperinnästä päättää toimialajohtaja saatuaan tätä ennen asiasta palkka-asiamiehen lausunnon. Päätöksessä on mainittava takaisinperittävä määrä ja takaisinperinnän peruste. 5. LUKU KOKOUS- JA PÄÄTÖKSENTEKOMENETTELY 29 Luvun määräysten soveltaminen Tämän luvun määräyksiä noudatetaan kunnanvaltuustoa lukuun ottamatta kunnan toimielimissä ja soveltuvin osin toimitus- ja katselmusmiesten kokouksissa. 30 Kokousaika- ja paikka Toimielin pitää kokouksensa pääsääntöisesti päättämänään aikana ja päättämässään paikassa. Päätös tehdään toimielimen toimikaudeksi. Kokous pidetään myös, milloin puheenjohtaja katsoo kokouksen tarpeelliseksi tai enemmistö toimielimen jäsenistä tekee puheenjohtajalle esityksen sen pitämisestä.

13 13 31 Kokouksen koollekutsuminen Kokouskutsun antaa puheenjohtaja tai hänen estyneenä ollessaan varapuheenjohtaja. Kokouskutsussa on ilmoitettava kokouksen aika ja paikka sekä käsiteltävät asiat. Esityslista lähetetään mahdollisuuksien mukaan kokouskutsun yhteydessä. Kokouskutsu toimitetaan kirjallisesti tai sähköisessä muodossa jäsenille ja muille, joilla on oikeus osallistua kokoukseen, vähintään viisi (5) päivää ennen kokousta. Lisäksi kunnanvaltuuston puheenjohtajalle lähetetään toimielinten kokouskutsut. Toimielimen jäsenet ja henkilöt, joilla on toimielimen kokouksessa läsnäolo- ja puheoikeus, voivat osallistua kokoukseen käyttäen kulloinkin hyväksytyn standardin mukaista testattua videoneuvottelua tai muuta soveltuvaa hyväksyttyä ja testattua teknistä tiedonvälitystapaa. 32 Jatkokokous Mikäli kokousasioita ei ole saatu siinä kokouksessa käsitellyksi, jäljellä olevat asiat voidaan siirtää jatkokokoukseen, johon ei tarvitse antaa eri kutsua. Kokouksesta poissaolleille on kuitenkin pyrittävä antamaan tieto jatkokokouksesta. 33 Varajäsenen kutsuminen Toimielimen jäsenen, joka on estynyt saapumasta kokoukseen, on kutsuttava varajäsen sijaansa. Milloin jäsen on esteellinen käsittelemään jotakin asiaa kokouksessa tai esteen vuoksi ei voi osallistua jonkin asian käsittelyyn, hän voi kutsua varajäsenen kokoukseen sitä asiaa käsittelemään. Myös puheenjohtaja, esittelijä tai hänen valtuuttamansa henkilö voi toimittaa kutsun varajäsenelle. 34 Kokouksen pitäminen Avattuaan kokouksen puheenjohtaja toteaa läsnä olevat ja missä ominaisuudessa kukin on läsnä. Lisäksi puheenjohtajan on todettava kokouksen laillisuus ja päätösvaltaisuus. Asiat käsitellään esityslistan mukaisessa järjestyksessä, jollei toimielin toisin päätä. Toimielin voi esittelijän esityksestä toimielimen yksimielisellä päätöksellä ottaa käsiteltäväksi sellaisenkin asian, jota ei ole mainittu kokouskutsussa. 35 Kokouksen johtaminen Puheenjohtajan tehtävänä on johtaa asioiden käsittelyä sekä pitää huolta järjestyksestä toimielimen kokouksessa. Puheenjohtaja saa annettuaan varoituksen määrätä poistettavaksi henkilön, joka käyttäytyy sopimattomasti. Jos syntyy epäjärjestys, puheenjohtajan on keskeytettävä tai lopetettava kokous. 36 Tilapäinen puheenjohtaja Jos sekä puheenjohtaja että varapuheenjohtaja ovat poissa tai esteellisiä jossakin asiassa, valitaan kokousta tai asian käsittelyä varten tilapäinen puheenjohtaja. 37 Läsnäolo- ja puheoikeus toimielinten kokouksissa Kunnanvaltuuston puheenjohtajalla ja varapuheenjohtajilla on läsnäolo- ja puheoikeus kunnanhallituksen kokouksissa. Kunnanhallituksen määräämillä edustajilla, kunnanhallituksen puheenjohtajalla ja kunnanjohtajalla on läsnäolo- ja puheoikeus muiden toimielinten kokouksissa. Toimielin tai asian esittelijä voi kutsua valmistelijan tai muun asiantuntijan olemaan läsnä kokouksessa. Muiden kuin edellä mainittujen henkilöiden läsnäolosta ja puheoikeudesta päättää asianomainen toimielin.

14 14 38 Esittely toimielimissä Asiat päätetään toimielimessä viranhaltijan esittelystä. Mikäli esittelijä ei ole asian valmistelija, tulee valmistelu merkitä esityslistaan ja pöytäkirjaan. Esittelijän ehdotus on käsittelyn pohjana (pohjaehdotus). Jos esittelijä on muuttanut esittelyn pohjana olevaa ehdotustaan ennen kuin toimielin on tehnyt päätöksen asiasta, pohjaehdotus on muutettu ehdotus. Jos ehdotus on peruutettu, asia on poistettava esityslistalta. Toimielimen esittelijästä määrätään tämän hallintosäännön kolmannessa luvussa. Esittelijää koskevat asiat esittelee toimielimen puheenjohtaja. Toimielin voi erityisestä syystä päättää, että asia käsitellään puheenjohtajan selostuksen pohjalta ilman viranhaltijaesittelyä. 39 Esteellisyyden toteaminen Esteellisen henkilön on itse ilmoitettava esteellisyydestään. Toimielimen puheenjohtajan on tarvittaessa saatettava jäsenen tai muun läsnäoloon oikeutetun henkilön esteellisyys toimielimen ratkaistavaksi. 40 Äänestys, vaalit ja eriävä mielipide Äänestyksestä ja vaalin toimittamisesta on soveltuvin osin voimassa, mitä valtuuston työjärjestyksessä määrätään. Päätöksentekoon osallistuneella, jos hän on tehnyt vastaehdotuksen tai äänestänyt päätöstä vastaan, sekä asian esittelijällä, jos päätös poikkeaa päätösehdotuksesta, on oikeus ilmoittaa päätökseen eriävä mielipide. Ilmoitus on tehtävä heti, kun päätös on tehty. Ennen pöytäkirjan tarkastamista esitetyt kirjalliset perustelut liitetään pöytäkirjaan. Päätöstä vastaan äänestänyt tai eriävän mielipiteen ilmoittanut ei ole vastuussa päätöksestä. Esittelijä on vastuussa hänen esittelystään tehdystä päätöksestä, jollei hän ole ilmoittanut eriävää mielipidettä. 41 Pöytäkirjan laatiminen, tarkastaminen ja nähtävänä pitäminen Pöytäkirjan kirjoittaa puheenjohtajan johdolla pöytäkirjanpitäjä. Pöytäkirjan allekirjoittaa puheenjohtaja ja varmentaa pöytäkirjanpitäjä. Pöytäkirja tarkastetaan toimielimen päättämällä tavalla. Puheenjohtajan ja pöytäkirjantarkastajien on allekirjoitettava pöytäkirjan kansilehti ja pöytäkirjantarkastajien on tehtävä jokaiseen pöytäkirjan sivuun tarkastuksensa osoittava merkintänsä. Pöytäkirja pidetään yleisesti nähtävänä toimielimen päättämänä aikana ja paikassa siten kuin siitä vähintään yhtä päivää aiemmin on ilmoitettu. Toimielimen pöytäkirjaan merkitään: Järjestäytymistietoina: toimielimen nimi kokouksen alkamis- ja päättymisaika sekä kokouspaikka läsnä- ja poissaolleet ja missä ominaisuudessa kukin on ollut läsnä kokouksen laillisuus ja päätösvaltaisuus Asian käsittelytietoina: asianumero asiaotsikko, selostus asiasta ja päätösehdotus esteellisyydet ja niiden perusteet

15 15 tehdyt ehdotukset sekä onko niitä kannatettu äänestykset: äänestystapa, äänestysjärjestys, äänestysesitys sekä äänestyksen tulos vaalit: vaalitapa ja vaalin tulos päätöksen toteaminen ja päätös eriävä mielipide Laillisuustietoina: oikaisuvaatimusohjeet tai valitusosoitus puheenjohtajan allekirjoitus pöytäkirjanpitäjän varmennus merkintä pöytäkirjan tarkastuksesta merkintä nähtävänäpidosta, mikäli pöytäkirja on ollut yleisesti nähtävillä Täytäntöönpanotietoina: täytäntöönpanosta vastaava muut jatkotoimenpiteet Pöytäkirjaan liitettävissä oikaisuvaatimusohjeissa annetaan tarpeelliset ohjeet oikaisuvaatimuksen tekemiseksi. Pöytäkirjaan liitettävässä valitusosoituksessa on mainittava viranomainen, valitusaika ja mitä valituskirjaan on liitettävä. Päätökseen, josta ei saa tehdä oikaisuvaatimusta eikä valitusta, on liitettävä tästä ilmoitus ja samalla mainittava, mihin lain tai asetuksen kohtaa kielto perustuu. 42 Viranhaltijan ja luottamushenkilön päätös Päätöspöytäkirjaan tulee merkitä: päivämäärä ja asianumero päätöksentekijän nimi virka-asema asiaotsikko asiaselostus päätös oikaisuvaatimusohjeet allekirjoitus tiedoksianto 43 Kunnanhallituksen ja lautakunnan otto-oikeus Asian ottamisesta toimielimen käsiteltäväksi voi päättää toimielin, sen puheenjohtaja ja esittelijä. 44 Ottokelpoisen päätöksen ilmoittaminen Lautakunnan ja muun kunnanhallituksen alaisen viranomaisen on ilmoitettava kunnanhallitukselle/lautakunnalle viimeistään neljän (4) päivän kuluessa pöytäkirjan tarkastamisesta päätöksensä sellaisissa asioissa, jotka voidaan ottaa kunnanhallituksen/lautakunnan käsiteltäväksi. Henkilöstöpäätöksistä vakinaisen henkilöstön valintaa, palvelussuhteen purkamista, vähintään vuoden pituista määräaikaista palvelussuhdetta ja irtisanomista koskevat päätökset on ilmoitettava toimielimelle.

16 16 6. LUKU TALOUDEN HOITO 45 Talousarvio Valtuusto hyväksyy talousarviossa toimielimelle sitovat toiminnalliset ja taloudelliset tavoitteet, määrärahat ja tuloarviot. Kunnanhallitus, lautakunnat ja johtokunnat hyväksyvät talousarvioon perustuvat käyttösuunnitelmat. Nämä toimielimet voivat siirtää käyttösuunnitelman hyväksymiseen liittyvää toimivaltaa edelleen alaisilleen viranhaltijoille. Kunnanhallituksen on annettava talousarvion hyväksymisen jälkeen talousarvion täytäntöönpano-ohjeet. Talousarvion sitovuus vahvistetaan talousarvion yleisperusteluissa. 46 Talousarvion muutokset Talousarvioon tehtävät muutokset on esitettävä valtuustolle talousarviovuoden aikana. Määrärahan muutosesityksessä on selvitettävä myös muutoksen vaikutus toiminnallisiin tavoitteisiin ja tuloarvioihin. Vastaavasti toiminnallisia tavoitteita tai tuloarvioita koskevassa muutosesityksessä on selvitettävä muutoksen vaikutus määrärahoihin. 47 Käyttöomaisuuden myynti Käyttöomaisuuden myynnistä päättää valtuuston hyväksymien perusteiden mukaisesti kunnanhallitus. Kuntayhtiöosuuksista, Iin Energia Oy:n, Kuiva-Turve Oy:n ja Rantakairan Sähkö Oy:n osakkeista ja koskiosuuksien myynnistä päättää valtuusto. Irtaimen omaisuuden sekä osakkeiden ja osuuksien myynnissä kunnanhallitus voi siirtää toimivaltaansa edelleen muille toimielimille ja viranhaltijoille. 48 Poistosuunnitelman hyväksyminen Suunnitelmapoistojen perusteet hyväksyy valtuusto. Käyttöomaisuuden perusparannusmeno lisätään poistamattomaan hankintamenoon, jollei erilliseen poistosuunnitelmaan ole erityistä syytä. Valtuuston hyväksymien suunnitelmapoistojen perusteiden pohjalta kunnanhallitus hyväksyy hyödyke- tai hyödykeryhmäkohtaiset poistosuunnitelmat. Kunnanhallitus vahvistaa poistolaskennan pohjaksi pienhankintarajan. 49 Rahatoimen hoitaminen Valtuusto päättää lainan ottamisesta sekä lainan antamista ja muuta sijoitustoimintaa koskevista periaatteista. Talousarvion ja -suunnitelman hyväksymisen yhteydessä valtuusto päättää antolainojen ja vieraan pääoman muutoksista. Muista rahoitukseen liittyvistä asioista päättää kunnanhallitus hallintosäännön mukaisesti. 50 Maksujen määrääminen Valtuusto päättää maksujen yleisistä perusteista. Maksuista ja niiden yksityiskohtaisista perusteista päättää hallitus tai ao. lautakunta. 51 Saatavien perintä ja laskutus Kunnan saatavat on laskutettava nopeasti ja perittävä tehokkaasta sekä taloudellisesti.

17 17 Hallintokunnat vastaavat talousarvioon merkittyjen tuloarvioiden toteutumisesta. Talousyksikön on huolehdittava toimialallaan syntyvien saatavien laskutuksesta, maksukehotusten lähettämisestä ja tarvittaessa pakkoperintätoimista. Viivästyskorkona peritään korkolain mukainen korko, ellei laista tai asetuksesta muuta johdu. Maksujen viivästyessä voidaan toimitukset taikka palvelukset keskeyttää erikseen annettujen ohjeiden mukaisesti. Erääntynyt saatava voidaan selvittää kuittaamalla vastasaatavasta. Kuittauksesta on lähetettävä velalliselle ilmoitus. 52 Sisäinen valvonta ja riskienhallinta Kunnanhallitus vastaa riskienhallinnan toteuttamisesta ja yhteensovittamisesta sekä päättää kunnan omaisuuden ja vastuiden vakuuttamisesta. Kunnanhallitus voi siirtää toimivaltaansa edelleen muille toimielimille ja viranhaltijoille. Toimielinten on nimettävä keskuudestaan toimikaudekseen tarkastajat, joiden tehtävänä on riskien ja vakuutusten, kassojen, hankinta- ja viranhaltijapäätösten tarkastaminen. Sisäiset tarkastajat raportoivat tarkastuksestaan toimielimelleen. Sisäisen valvonnan ja riskienhallinnan tavoite ja tarkoitus Sisäisellä valvonnalla tarkoitetaan hallituksen, muiden tilivelvollisten toimielinten, johdon, esimiesten ja henkilöstön erilaisia toimenpiteitä, joilla hallitaan riskejä ja lisätään taloudellisten ja toiminnallisten tavoitteiden saavuttamisen todennäköisyys. Sisäisen valvonnan ja riskienhallinnan perusteiden tavoitteena on vahvistaa ja yhdenmukaistaa kun-takonsernin hyvää hallintoa ja johtamista, ja ne koskevat kaikkia kuntakonsernin toimielimiä ja johtoa sekä kaikkea kuntakonsernin toimintaa, josta kunta vastaa omistuksen, ohjaus- ja valvontavastuun sekä muiden velvoitteiden myötä. Sisäisen valvonnan ja riskienhallinnan tavoitteena on varmistaa, että kunnalle ja kuntakonsernille asetetut tavoitteet saavutetaan ja että toiminta on tuloksellista. Sisäisellä valvonnalla tarkoitetaan yleisesti kaikkia niitä kunnan ja kuntakonsernin toiminta- ja me-nettelytapoja, joilla tilivelvolliset ja muut esimiehet pyrkivät varmistamaan, että kunnan toiminta on taloudellista ja tuloksellista, päätösten perusteena oleva tieto on riittävää ja luotettavaa, lain säännöksiä, viranomaisohjeita ja toimielinten päätöksiä noudatetaan ja että omaisuus ja resurssit turvataan. Riski on epävarmuuden vaikutus tavoitteisiin. Vaikutus on poikkeama odotetusta, niin myönteisessä kuin kielteisessä mielessä. Riskienhallinta on osa sisäistä valvontaa. Riskienhallinnalla tarkoitetaan järjestelmällisiä menettely-tapoja, joiden avulla tunnistetaan ja kuvataan kunnan ja kuntakonsernin toimintaan liittyviä riskejä arvioidaan riskien merkittävyyttä ja toteutumisen todennäköisyyttä sekä määritellään toimintatavat riskien hallitsemiseksi, valvomiseksi ja raportoimiseksi. Tavoitteena on toimintojen suunnitteleminen ja järjestäminen tavalla, joka antaa kohtuullisen var-muuden siitä, että riskit on hallittu tarkoituksenmukaisesti, ja että organisaation päämäärät ja tavoit-teet saavutetaan tehokkaasti ja taloudellisesti. Sisäinen tarkastus on osa sisäistä valvontaa. Sisäinen tarkastus tukee organisaatiota sen tavoitteiden saavuttamisessa ja arvioinnissa tarjoamalla objektiivisen, riippumattoman ja

18 18 järjestelmällisen lähestymistavan organisaation riskienhallinta-, valvonta-, johtamis- ja hallintoprosessien tulokselli-suuden arviointiin ja kehittämiseen. Sisäisen valvonnan ja riskienhallinnan tehtävät ja vastuut Valtuusto päättää kunnan kuntakonsernin sisäisen valvonnan ja riskienhallinnan perusteista ja edel-lyttää, että kuntakonsernin kaikissa toiminnoissa ja kaikilla organisaation tasoilla on riittävä sisäinen valvonta ja riskienhallinta. Kunnanhallituksella on vastuu sisäisen valvonnan ja riskienhallinnan ohjeistamisesta ja asianmukai-sesta järjestämisestä, toimeenpanon valvonnasta ja tuloksellisuudesta. Lauta- ja johtokunnat vastaavat omien tehtäväalueidensa sisäisen valvonnan ja riskienhallinnan kartoituksesta, hallintajärjestelmästä, toimeenpanon valvonnasta, tuloksellisuudesta sekä raportoin-nista. Lauta- ja johtokunnat antavat toimintakertomuksessa tiedon sisäisen valvonnan ja riskienhal-linnan järjestämisestä ja keskeisistä johtopäätöksistä. Johtavien viranhaltijoiden, erityisesti tilivelvollisten, tehtävänä on toimeenpanna sisäinen valvonta ja riskienhallinta vastuualueellaan ja raportoida niistä. Konserniyhteisöjen hallitukset ja toimitusjohtaja vastaavat niiden sisäisen valvonnan ja riskienhallin-nan järjestämisen asianmukaisuudesta ja tuloksellisuudesta. Konserniyhtiöt ovat velvollisia rapor-toimaan sisäisen valvonnan ja riskienhallinnan järjestämisestä ja tuloksellisuudesta sekä merkittävien riskien hallinnasta. Kokonaisvaltainen riskienhallinta ja sisäinen valvonta osana kunnan ja kuntakonsernin johtamis- ja hallintojärjestelmää Sisäinen valvonta ja riskienhallinta on osa kunnan ja kuntakonsernin johtamis- ja hallintojärjestelmää, päätöksentekoa sekä strategista ja operatiivista toiminnan ja talouden suunnittelua ja seurantaa, poikkeamiin reagointia ja suoriutumisen arviointia. Sisäisen valvonnan ja riskienhallinnan tulee olla kokonaisvaltaista ja sen tulee toteutua kaikissa toiminnoissa ja kaikilla organisaation tasoilla. Riskienhallinnan tulee ulottua kaikkiin riskiluokkiin, sekä sisäisiin että ulkoisiin. Käytännössä sisäinen valvonta ja riskienhallinta kytkeytyy vuosittaiseen talousarvioon ja tilinpäätösprosessiin. Sisäistä valvontaa ja riskienhallintaa ei eriytetä muusta tavoitteiden saavuttamiseen tähtäävästä toiminnasta, vaan se on jatkuva osa päivittäistä johtamista, ohjaamista ja työn toteuttamista. Sisäinen valvonta toteutuu mm. selkeinä tehtävien, toimivallan ja vastuiden jakoina, valvonta- ja raportointivelvoitteina, tietojen ja tietojärjestelmien suojaamisena, omaisuuden turvaamisena ja sopimusten hallintana. Toimiva sisäinen valvonta myös ehkäisee ja paljastaa väärinkäytöksiä. Johdon velvollisuutena on toteuttaa sisäistä valvontaa väärinkäytösten ehkäisemiseksi ja havaitsemiseksi sekä puuttua havait-tuihin väärinkäytöksiin. Väärinkäytöksenä pidetään erilaisia epärehellisiä, epäeettisiä tai kuntakon-sernin ohjeita rikkovia taikka lainvastaisia tekoja. Riskit ja riskienhallinta osana taloussuunnittelu ja seurantaprosessia Kunnan ja kuntakonsernin riskit jaotellaan neljään pääryhmään, jotka ovat strategiset, taloudelliset ja toiminnalliset riskit sekä vahinkoriskit. Iin kunnassa on pääpaino toiminnallisten ja taloudellisten riskien vähentämisessä. Kaikkiin näihin ryhmiin voi kuulua sisäisiä tai ulkoisia riskejä. Riskit jaetaan kolmeen riskiluokkaan: vähäinen (1), kohtalainen (2) ja merkittävä riski (3). Riskikartoituksessa otet-tava huomioon merkittävät sopimusriskit. Riskienhallintaa suunnitellaan talousarvion valmistelun yhteydessä.

19 Kunnanhallituksen alaisten toimielinten ja konserniyhteisöjen tulee talousarvion laadinnan yhteydessä analysoida toimintaympäristön muutoksia, tunnistaa tavoitteita uhkaavia riskejä, arvioida niiden vaikutuksia ja toteutumisen todennäköisyyttä sekä laatia tarvittavat suunnitelmat ja toimenpiteet riskien hallitsemiseksi. Kunnanhallitus kokoaa näiden perusteella koko kuntakonsernia koskevan riskianalyysin ja menettelytavat merkittävimpien riskien hallitsemiseksi. Toimielimet raportoivat merkittävistä riskeistään ja riskien hallinnan kehittämisestä osana välirapor-tointia ja tilinpäätöstä. Kuntakonsernin yhtiöt määrittelevät ja luokittelevat omat riskinsä sekä rapor-toivat niistä kunnalle vuosittain tilinpäätöksen yhteydessä. Sisäisen valvonnan ja riskienhallinnan arviointi ja raportointi Hallitus antaa toimintakertomuksessa arvion merkittävimmistä riskeistä ja epävarmuustekijöistä, sisäisen valvonnan ja riskienhallinnan järjestämisestä ja toimenpiteistä havaittujen puutteiden kor-jaamiseksi sekä konsernivalvonnasta. Hallituksen selonteko perustuu sen alaisten toimielinten ja konserniyhteisöjen laatimiin selontekoihin. Hallituksen alaisten toimielinten tulee käsitellä oman teh-täväalueen selonteko merkittävimmistä riskeistä ja sisäisen valvonnan ja riskienhallinnan järjestämi-sestä sekä toimenpiteistä havaittujen puutteiden korjaamiseksi. Selontekojen tulee perustua doku-mentoituun aineistoon. Riskien hallinta on dynaamista, toistuvaa ja muutoksiin reagoivaa. Mikäli tilikaudella havaitaan mer-kittäviä riskejä, tulee niihin reagoida viipymättä. Kaikkia riskejä ei voida poistaa. Riskienhallinta toi-menpiteiden kiireellisyys riippuu riskin suuruudesta. Riskienhallintatoimenpiteet aloitetaan suurim-miksi arvioiduista riskeistä ja ulotetaan niin laajalle kuin mahdollista. Pienetkin riskit tulee hoitaa, koska ne usein hoituvat pienin kustannuksin. Riskien kartoittamisessa käytetään apuna riskinkartoituslomaketta. Tilivelvollisuus Kuntalain 75 mukaan tilintarkastuskertomuksessa annetaan mm. lausunto sisäisen valvonnan ja riskienhallinnan sekä konsernivalvonnan asianmukaisesta järjestämisestä sekä esitys vastuuvapau-den myöntämisestä sekä mahdollisesta tilivelvolliseen kohdistuvasta muistutuksesta. Tilivelvollisuus on vastuu johtamansa toiminnan riskienhallinnan ja sisäisen valvonnan järjestämisestä ja niiden jatkuvasta ylläpidosta. Tilivelvollisuus merkitsee sitä, että tilivelvollisen toiminta tulee valtuuston arvioitavaksi, häneen voidaan kohdistaa tilintarkastuskertomuksessa muistutus ja häneltä voidaan evätä vastuuvapaus sekä omasta että alaisensa tekemisestä tai tekemättä jättämisestä. Vaikka henkilö ei olisikaan lain tarkoittama tilivelvollinen, hänen on luonnollisesti hoidettava tehtävänsä asianmukaisella huolellisuudella eikä tilivelvollisaseman puuttuminen vapauta esimiehiä toiminnan valvontavastuusta. Kuntalaki 75 määrittää tilivelvollisiksi toimielinten jäsenet ja asianomaisen toimielimen tehtävä-alueen johtavat viranhaltijat. Iin kunnassa tilivelvollisiksi viranhaltijoiksi on määritelty kunnanjohtaja, hallintojohtaja, tekninen johtaja, opetus- ja varhaiskasvatuspäällikkö ja liikelaitosten johtajat. Tilivelvollisuuden puuttuminen ei vapauta esimiestä valvontavastuusta. 7. LUKU 19 HALLINNON JA TALOUDEN TARKASTUS 53 Ulkoinen ja sisäinen valvonta Kunnan hallinnon ja talouden valvonta järjestetään niin, että ulkoinen ja sisäinen valvonta yhdessä muodostavat kattavan valvontajärjestelmän.

20 20 Ulkoinen valvonta järjestetään toimivasta johdosta riippumattomaksi. Ulkoisesta valvonnasta vastaavat tarkastuslautakunta ja tilintarkastaja kuntalain ja tämän säännön mukaisesti. Sisäinen valvonta on johtamisen apuväline. Sisäisen valvonnan järjestämisestä vastaa kunnanhallitus. 54 Tarkastuslautakunnan kokoonpano Tarkastuslautakunnassa on puheenjohtaja ja varapuheenjohtaja sekä 3 muuta jäsentä. Jokaisella jäsenellä on henkilökohtainen varajäsen. Puheenjohtaja ja varapuheenjohtaja ovat valtuutettuja. Tarkastuslautakunta voi asettaa keskuudestaan jaostoja ja päättää niiden tehtävistä. 55 Tarkastuslautakunnan kokoukset Tarkastuslautakunnan kokouksissa tilintarkastajalla on läsnäolo- ja puheoikeus. Tilintarkastajalla ja lautakunnan määräämillä luottamushenkilöillä ja viranhaltijoilla on velvollisuus olla läsnä lautakunnan kokouksessa lautakunnan niin päättäessä. Kunnanhallitus ei voi määrätä edustajaansa lautakunnan kokouksiin. Kokousmenettelyssä noudatetaan hallintosäännön määräyksiä. Esittelijästä päättää lautakunta. 56 Tarkastuslautakunnan tehtävät Sen lisäksi, mitä kuntalain 71 ja 75 :ssä säädetään, lautakunnan on seurattava tilintarkastajan tarkastussuunnitelman toteutumista sekä muutoinkin seurattava tilintarkastajan tehtävien suorittamista ja tehtävä tarpeen mukaan esityksiä tilintarkastuksen kehittämiseksi, huolehdittava siitä, että tilintarkastusta varten on tarpeelliset voimavarat, jotka mahdollistavat tilintarkastuksen suorittamisen hyvän tilintarkastustavan edellyttämässä laajuudessa, sekä tehtävä aloitteita ja esityksiä lautakunnan, tilintarkastajan ja sisäisen valvonnan tehtävien yhteensovittamisesta mahdollisimman tarkoituksenmukaisella tavalla. 57 Tilintarkastajan valinta Valtuusto valitsee tarkastuslautakunnan esityksestä enintään kuuden tilikauden hallinnon ja talouden tarkastamista varten yhden JHTT-tilintarkastajan ja yhden JHTT-varatilintarkastajan tai JHTT-yhteisön. 58 Vastuun jakaantuminen Jos tilintarkastajia valitaan useampia kuin yksi, tilintarkastajat vastaavat kunnalle tilintarkastuksesta yhteisvastuullisesti. 59 Tarkastuslautakunnan antamat tehtävät Tilintarkastaja voi ottaa lautakunnalta toimeksiantoja lautakunnan käsiteltävien asioiden valmisteluun ja täytäntöönpanoon liittyvien tehtävien suorittamisesta, mikäli ne eivät ole ristiriidassa hyvän tilintarkastustavan kanssa. 60 Tilintarkastajan ilmoitukset Tilintarkastaja ilmoittaa tarkastussuunnitelman toteutumisesta ja tarkastushavainnoistaan tarkastuslautakunnalle sen määräämällä tavalla. Kuntalain 73 :n 3 momentin tarkoittamat ilmoitukset lautakunnalle tehdään kirjallisina lautakunnan puheenjohtajalle. Kunnanhallitukselle annettavat ilmoitukset tehdään kirjallisena kunnanhallituksen puheenjohtajalle ja kunnanjohtajalle.

21 21 61 Tilintarkastuskertomus Tilintarkastuskertomuksessa on kuntalain 75 :ssä mainitun lisäksi esitettävä lausunto 73 :n 1 momentin mukaisista asioista. Kertomuksessa esitetään myös muut tilintarkastajan tarpeellisiksi katsomat asiat. 62 Tarkastuslautakunnan valmistelu valtuustolle Tarkastuslautakunta antaa valtuustolle vähintään viikkoa ennen tilintarkastuskertomuksen valtuustokäsittelyä arvionsa valtuuston asettamien toiminnallisten ja taloudellisten tavoitteiden toteutumisesta edellisenä vuonna. Lautakunta esittää arvionsa myös tilintarkastuskertomuksessa tehdyistä muistutuksista sekä asianomaisten niistä antamista selityksistä ja kunnanhallituksen lausunnosta. Lautakunta esittää valtuustolle ehdotuksen toimenpiteistä, joihin lautakunnan valmistelu ja tilintarkastuskertomus antavat aihetta. 8. LUKU MUUT MÄÄRÄYKSET 63 Tiedottaminen Kunnan tiedottamista johtaa kunnanhallitus, joka hyväksyy yleiset ohjeet tiedottamisen periaatteista ja päättää tiedottamisesta vastaavista kunnan viranhaltijoista. 64 Kunnan puolesta tehtävät sopimukset Kunnanhallitus päättää sellaisten kunnan puolesta tehtävien sopimusten tekemisestä, joilla on yhtä palvelua laajempi merkitys tai useammalle vuodelle ulottuva vaikutus poisluettuna koulukuljetushankintasopimukset, joista päättää ao. toimielin. 65 Kunnan nimenkirjoitus ja asiakirjojen allekirjoittaminen Kunnan puolesta tehtävät sopimukset ja annettavat sitoumukset allekirjoittaa kunnanjohtaja tai kunnanhallituksen puheenjohtaja. Allekirjoituksen varmentaa hallintojohtaja. Kunnanhallituksen toimituskirjat ja kirjelmät allekirjoittaa kunnanjohtaja tai hallintojohtaja. Lautakunnan/liikelaitoksen johtokunnan päättämät sopimukset ja annettavat sitoumukset allekirjoittaa toimialajohtaja/liikelaitoksen johtaja. Kukin viranhaltija allekirjoittaa päätösvaltansa nojalla tekemät päätökset ja niihin liittyvät sopimukset ja sitoumukset. Toimielimen pöytäkirjanotteen allekirjoittaa pöytäkirjanpitäjä, toimielimen arkistonhoitaja tai muu toimielimen alainen tehtävään määrätty henkilö. 66 Asiakirjojen lunastus Asiakirjojen lunastuksessa noudatetaan kunnanhallituksen hyväksymiä taksoja.