Pääkirjoitus. Sisällysluettelo: Taas on uuden keväisen Tampereen Tiima-lehden aika. Kun tämä lehti ilmestyy, on Tampereella käynnistynyt ensimmäisen

Koko: px
Aloita esitys sivulta:

Download "Pääkirjoitus. Sisällysluettelo: Taas on uuden keväisen Tampereen Tiima-lehden aika. Kun tämä lehti ilmestyy, on Tampereella käynnistynyt ensimmäisen"

Transkriptio

1 01/2013

2 Sisällysluettelo: Pääkirjoitus s. 2 Toiminnanjohtajan terveiset s. 3 Amanuenssin tehtävistä tiimariin harjoitteluun. s. 4-5 Karjalan lehdistö on virkeä ja monipuolinen. s. 6-7 Mordvalaiset häät ss Dmitri Hvorostovshi s.12 Karjalasta herkkukauppiaaksi tampereelle s. 13 Kaukasia s. 14 Tapahtumakalenteri s Tampereen Tiima on Suomi-Venäjä-Seuran Hervannan, Messukylän, Tampereen ja Uudenkylän osastojen sekä Tampereen seudun opiskelijoiden Venäjä-Seura - Pobedan sekä Nokian Venäjä-Seuran jäsenlehti. Se ilmestyy kaksi kertaa vuodessa Toimituskunta: Päätoimittaja Kati Laine Anja Tuomisto Toimitussihteeri Tuija Mäkinen Ulkoasu: Petteri Vuorenmaa Painopaikka: Kopijyvä Julkaisija: Suomi-Venäjä-Seura Pinninkatu 53 B, 3. kerros Tampere P Pääkirjoitus Taas on uuden keväisen Tampereen Tiima-lehden aika. Kun tämä lehti ilmestyy, on Tampereella käynnistynyt ensimmäisen kerran Kafe Rossija-taphtuma, eli venäläinen kahvila. Ideana on kokoontua joukolla kuulemaan Venäjäaiheisia luentoja ja esitelmiä erilaisista aiheista. Tampereen ensimmäinen Kafe Rossija pidettiin Ravintola Kahvillassa Tammelassa Aaltosenkadulla naistenpäivän kunniaksi. Tapahtumassa Tomi Leppänen ja Sergei Korelov esittivät romanttisia lyyrisiä lauluja. Tilaisuuden järjesti 7.3. Pobeda eli Tampereen opiskelijoiden Venäjä-seura. Idea Kafe Rossijaan on lähtöisin Helsingistä, missä on jo pidemmän aikaa järjestetty vastaavaa tapahtumaa, jossa eri alojen asiantuntijat kertovat Venäjäkokemuksistaan. Tapahtumaa on järjestänyt Helsingissä Suomi-Venäjä-seuran Ruoholahden osasto ja sen nimi on ollut Minun Venäjäni. Myös Kangasalan Lepokodilla on järjestetty jo pidemmän aikaa säännöllisesti luentoja ja esitelmiä erilaisista Venäjään liittyvistä aiheista. Tampereen Kafe Rossija sai alkunsa Suomi-Venäjä-Seuran Länsi-Suomen piirin toimistossa Tampereella, kun Tuija Mäkinen ja Riku Savonen huomasivat miten paljon eri alojen asiantuntijoita toimistossa käy esimerkiksi hakemassa viisumeita, tai muuten Venäjään liittyvissä asioissa esimerkiksi kysymässä neuvoa matkaa varten. Tuija ja Riku ajattelivat että näillä asiantuntijoilla on jokaisella jokin tai joitakin tarinoita kerrottavanaan Venäjästä. Tarkoitus on, että Kafe Rossija jatkuisi tästä eteenpäinkin, ja että se on kaikille vapaa esiintymisfoorumi, ja että kaikki ovat tervetulleita sinne kuulemaan Venäjästä. Tässä Tampereen Tiima-lehden numerossa on taas mukana monia mielenkiintoisia juttuja eri aiheista. Kulttuuritoimittajamme Anja Tuomisto kirjoittaa idolistaan Dmitri Hvorostosvkista, jonka konsertissa hän kävi tämän vuoden tammikuussa Finlandia-talossa. Anja kirjoittaa muun muassa tämän urasta. Lisäksi Anja kertoo mahdollisuuudesta seurata New Yorkin Metropolitanin esityksiä satelliitin välityksellä elokuvateatteri Plevnassa. Toiminnanjohtajamme Riku Savonen kirjoittaa mordvalaisista häistä. Aamulehden entinen toimittaja Seppo Kangasniemi kirjoittaa karjalaisista sanomalehdistä, joita on mahdollisuus lukea myös Tampereen pääkirjasto Metsossa sekä Koskenrannan lehtilukusalissa Karjalan Sanomia. Leninmuseon johtaja Aimo Minkkinen esittelee Lenin-museon näyttelyn, joka kertoo amerikansuomalaisista Neuvosto- Karjalassa. Tuija Mäkinen kirjoittaa Hämeenpuistossa sijaitsevasta Viron herkkukaupasta, missä on saatavilla kaikkia venäläisen keittiön perustarvikkeita, viron- ja venäjänkielisiä lehtiä sekä kosmetiikkaa. Palvelua on mahdollisuus saada suomen ja venäjän kielellä. Itse kirjoitin Tanjasta joka on muuttanut Petroskoista Suomeen. Hyvää alkukevättä kaikille lukijoille ja toivottavasti viihdytte tämän Tiiman parissa! KATI LAINE

3 Toiminnanjohtajan terveiset Terveisiä Venäjän eri kolkista Opiskeluaikoina ihmettelin, miten venäjän kielessä on niin vähän murteita. Koillis-Venäjän ookkaus (esim. sana maito äännetään molokoo normaaliääntämisen malakoo sijaan) oli oikeastaan ainoa annettu esimerkki murteista. Järkeeni ei mennyt, miten muka venäjän kieli voi olla samanlaista koko valtavassa maassa aina Itämereltä Tyynellemerelle. Jopa suomen kielessä on kymmeniä paikallismurteita, vaikka Suomi on kartalla Venäjään verrattuna kärpäsenkakka. Tai arabian kieli, jota käytetään suunnilleen Venäjän laajuisella alueella, ei sekään ole yhtenäinen kieli kuin nimenä, eikä arabian puhujat vyöhykkeen kahdessa päässä ymmärrä toisiaan. Venäjällä kuitenkin pietarilainen ymmärtää hienosti vladivostokilaisen puhetta. näjän kielellinen ja kulttuurillinen monimuotoisuus on vahvasti läsnä. Nopeasti laskien toiminnassamme sivutaan tänä vuonna lähes 50 kansan kulttuuria. Huhtikuussa pääsemme tutustumaan Kaukasian kulttuureihin. Azerbaidžaanit, armeenit, gruusialaiset ja tšetšeenit ovat toki niminä tuttuja, ehkä abhaasit, inguusit ja osseetitkin. Sen sijaan adygeit, avaarit, balkaarit, darginit, kabardit, karatšait, kumykit, lezgit ja tserkessit ovat useimmille vieraita, vaikka ne kaikki ovatkin keskisuuria yli henkilön kansoja. Pienempiä kansoja on lisäksi suuri määrä. Näiden kansojen monimuotoisia kulttuureja näkee Kaukasian Alan-ryhmän huikeassa showssa Tampereen Tullikamarin Pakkahuoneella torstaina Länsi-Suomen piirissä alkaa tänä vuonna uusi suomalais-ugrilainen koulutushanke, joka kokoaa yhteen parisenkymmentä suomalais-ugrilaista ja samojedikansaa. Jos sinua kiinnostaa sukukansaasiat ja kansalaistoiminta, voit hakea osallistujaksi mukaan maaliskuun loppuun asti. Valitut osallistujat saavat vahvan tuntuman nykypäivän suomalais-ugrilaisuuteen ja pääsevät yhdessä muiden kansojen osallistujien kanssa suunnittelemaan yhteisiä sukukansahankkeita. Ja samalla ilmaiseksi matkustamaan Karjalan Petroskoihin ja Komin Syktyvkariin! Lue ja hae: www. venajaseura.com Kulttuurija projektitoiminta Suomalais-ugrilainen yhteistyö Udmurtia on esillä kahdellakin tavalla: Euroviisuissa 2012 ihastuttaneet Buranovon mummot esiintyvät pohjoismaiden ainoassa konsertissa Iisalmessa 6.6. Huittisista lähtee konserttiin bussikuljetus, johon pääsee myös Tampereelta. Tämä on vasta alkulämmittelyä, sillä seikkailuhenkiset pääsevät tutustumaan Buranovon mummojen autenttiseen ympäristöön piirin järjestämällä Udmurtian matkalla. Karjala on ikään kuin meitä lähellä, mutta sielläkin on monta tutkimatonta kohdetta lähdemme Tampereelta Petroskoin suurille laulujuhlille, jossa esiintyy karjalaisia ja muiden Venäjän kansojen kuoroja. Tämän lehden sivuilla 6 7 kerron lisäksi häistä Mordvassa, jotka olivat minulle yksi hieno osoitus Venäjän monikulttuurisuudesta ja kielellisestä monimuotoisuudesta! Kielellisesti ja mielellisesti rikasta vuotta toivottaen, Riku Savonen Vähitellen olen oppinut käytännön kautta, että venäjääkin solkataan mitä erilaisimmilla tavoilla. Kyse vain ei ole ensisijaisesti murteista, vaan aksenteista, vieraista äännekorostuksista. Suuri määrä Venäjän asukkaita ei puhu venäjää äidinkielenään, vaan se on monella alueella lisäkieli paikallisen kielen lisäksi. Venäjän kielen viralliset normit ovat samat kaikkialla ja siksi kieli on ulkoisesti yhtenäinen, vaikka paikallisia ääntämistapoja on varmasti tuhansia. Tänä vuonna Suomi-Venäjä-Seurankin toiminnassa Ve-

4 Amanuenssin tehtävistä Tatjana Rožina muutti Suomeen vuonna 2010, kun hän meni naimisiin Harri Ilkan kanssa. Tanja on syntynyt Petroskoissa, missä hän asui koko ikänsä ennen, kuin muutti Suomeen. Hän on koulutukseltaan venäjän kielen ja kirjallisuuden opettaja sekä atk-opettaja. Tanja oli Petroskoin yliopistossa tiedekunnan amanuenssi ja opetti atk-ohjelmia opppilaille 17 vuoden ajan, ja kymmenen vuotta venäjän kieltä Suomen konsulaatin henkilökunnalle ja muille suomalaisille. Kun Tanja tuli Suomeen vuonna 2010, hänelle kävi, kuten monelle muullekin Venäjältä Suomeen muuttaneelle korkeasti koulutetulle naiselle. Hän ei saanutkaan koulutustaan vastaavaa työtä. Kahden vuoden odottelun jälkeen hän pääsi Tiimariin työharjoitteluun puoleksi vuodeksi. Sen jälkeen työelämävalmennnukseen puoleksi vuodeksi metalliyritykseen, missä hän on nyt töissä puolipäiväisenä siheerinä ja kääntäjänä. Syksyllä hän pääsi Tampereen seudun ammattiopisto Treduun sihteerin koulutukseen, joka kestää vuoden. Tanja arvelee, että Venäjältä Suomeen muuttaneiden naisten voi olla vaikea saada Suomesta koulutustaan vastaavaa työtä, koska heidän suomen kielen taitonsa ei useimmiten ole riittävän hyvä, tai sitten työssä tarvitaan ruotsin kielen taitoa. Usein on myös niin, että suomalaiset eivät usko, että Venäjällä on korkeatasoinen koulutus, Tanja toteaa ja jatkaa: Suomessa on paljon omia asiantuntijoita. Heidät työllistetään ensin, ja vasta sitten vasta ulkomaalaiset. Valitettavasti suomalaiset eivät halua käyttää kokemustamme tai tietojamme, Rožina harmittelee. Mieluinen työpaikka Vaikka Tanjalla kesti kaksi vuotta saada Suomesta töitä, eikä ensimmäinen työpaikka työharjoittelijana Tiimarissa vastannut hänen koulutustaan, on hän tyytyväinen nykyiseen työpaikkaansa. Mieluiten Rožina haluaisi olla venäjän kielen opettaja, vaikkapa vain muutama tunti viikossa esimerkiksi työväenopistossa. Ennen ajattelin ettei varmaankaan ole mahdollista saada Suomesta koulutustani vastaavaa työtä, mutta nyt uskon, että se voi olla mahdollista, kuten nytkin olen töissä. Työn saaminen vaatii kuitenkin hyvää onnea tai hyviä suhteita, ja itse pitää olla koko ajan aktiivinen, sillä työvoimatoimiston kautta työtä

5 Tiimariin harjoitteluun ei saa, Tanja toteaa ja jatkaa: Toinen mahdollisuus on perustaa oma yritys, jolloin voi saada starttirahaa. Venäjällä kovemmin töitä pienemmällä palkalla Tanja Rožina kertoo, että työnteko eroaa Venäjällä työnteosta Suomessa. Venäjällä tehdään yleensä enemmän töitä kuin Suomessa, ja lisäksi pienellä palkalla. Venäjällä monet menevät vaikka siivoojaksi pienellä palkalla, mutta Suomessa siivoojat ovat pääosin maahanmuuttajia, koska suomalaiset eivät suostu tekemään sellaista työtä. Suomessa on niin hyvät työttömyyskorvaukset, eittei kannata mennä töihin, vaan voi istua kotona, Tanja miettii. Tanja kertoo, että Venäjäl- lä hänen palkkansa oli melko pieni, mutta se riitti ruokaan ja laskuihin. Viiden vuoden yliopistokoulutus Tanja on opiskellut viisivuotisen koulutuksensa aikana myös latinaa, saksaa, vanhaa kirkkoslaavia, vanhaa venäjän kieltä, venäläistä kirjallisuutta, antiikin kirjallisuutta, sekä luvun suomalaista ja venäläistä kirjallisuutta. Nykyisen miehensä Harrin Tanja tapasi Petroskoin yliopiston kielikurssilla Tanjalla kävi hyvä onni, sillä hän pääsi töihin samaan yritykseen, missä hänen miehensä on töissä. Siellä tarvitaan venäjän kieltä erilaisten teknisten asiakirjojen tekoon, sekä kääntämiseen suomesta venäjäksi ja venäjästä suomeksi. Aina eteenpäin Tanja neuvoo Venäjältä Suomeen muuttaneita naisia: Älä jää paikoilleen seisomaan! Mene eteenpäin ja muista, että sinun pitää olla aina askeleen edellä muita, jos aiot saada töitä. Tanja tuntee monia Venäjältä Suomeen muuttaneita naisia. Hänellä on tylyt terveiset niille, jotka harkitsevat muuttoa Suomeen: Pitää varautua kaikenlaisiin vaikeuksiin asiapapereiden ja byrokratian kanssa. Alkushokki ja stressi kestävät vuoden, mutta pitää uskoa, että joskus kaikki järjestyy, ja elämä jatkuu. Kärsivällisyyttä pitää olla niin opiskelemiseen kuin työntekoonkin. Suomessa arvostetaan rehellisyyttä ja ahkeruutta. Teksti: KATI LAINE Kuva: HARRI ILKKA

6 Karjalan lehdistö on virkeä ja monipuolinen Suomalaislukijalle runsaasti tietoa omalla kielellä Karjalan lehdistö on nykyään virkeänä mukana ajassa. Suomalaislukija saa runsaasti tietoa omalla kielellä, mutta ei karjalaakaan ole mahdoton ymmärtää, vepsä on hankalampaa, mutta ajatuksesta pääsee kyllä selville. Petroskoilainen Periodikakustantamo on ottanut huostaansa kaikki lehdet: viikkolehti Karjalan Sanomat välittää uutiset ja erinomaista tietoa koko Karjalan tasavallasta, itämerensuomalaisista, talouselämästä ja kulttuurista Suomi on mukana joka lehdessä. Kuukausijulkaisu Carelia pysyy sitkeästi kulttuurisiltana Suomen ja Karjalan välillä ja tarjoaa käännöksinä suomeksi myös venäläistä proosaa sekä runoutta. Kipinä on terhakas ja hauska lastenlehti, Vienan Karjala on maakuntalehti ja suomalaislukijalle ihan ymmärrettävä sekä Oma mua aunuksenkarjalaksi hieman hankalampi, mutta sisällöstä saa selvän. Vaikein pala on vepsänkielinen Koolima. Kaikille lukijoille neuvoksi: netistä voi lehtiä lukea, niitä on kirjastojen sivuilla verkkolehti tai lehdet -tunnuksen alla, ja Tampereen seudun lukijoille: lehtienlukusalissa kosken rannalla on luettavissa Karjalan Sanomat. Metsosta löytyvät Carelia sekä Karjalan sivistysseuran kuusi kertaa vuodessa ilmestyvä Karjalan heimo siis Suomessa toimitettu julkaisu, joka entiseltä nimeltään on Viena-Aunus ja Toukomies. Metson arkistoista voi saada kaikkia luettavakseen. Suomeen lehtiä voi tietysti tilata niin kuin ennekin. Karjalan Sanomat uudisti ulkoasunsa viime vuonna Lyhyt katsaus sisältöön: tutkittavana on vuoden 2012 viimeinen numero päivämäärältä Päätoimittaja Mikko Nesvitski kertoo Karjalan tasavallan päämiehen Aleksandr Hudilaisen vierailevan Periodikassa ennen vuodenvaihdetta. Hänelle kerrotaan itämerensuomalaisista sekä suomen-, karjalanja vepsänkielisten julkaisujen merkityksestä. Karjalan Sanomat on uudistanut ulkoasunsa: se on värikäs, selkeästi taitettu, virkeänoloinen ja runsassisältöinen. Lehti on vuoden 2012 toimintakatsauksensa perusteella monessa mukana: lukijamatkoja on järjestetty Savonlinnaan ja Joensuuhun sekä Petroskoin lähitaajamiin. Sortavalassa on pidetty suomen kielen teemapäivä. Lehden perinteisiin kuuluu jokavuotinen tunnustuspalkinto parhaille perheille, mikä merkitsee perhearvojen säilyttämistä, tervettä elämäntapaa ja hyvää lastenkasvatusta. Nyt palkinto oli ruplaa. Talous- ja työ osastossa on katsaus sellu- ja paperiteollisuuteen. Pitkärannan sellutehdas sijoittaa varansa ja voittonsa ulkomaille. Ulkopuoliset omistajat eivät modernisoi tarpeeksi. Petroskoin paperitehdas saa kiitosta. Sillä on yhteistyötä Venäjän alueiden, Englannin, Saksan, Tsekin, Suomen ja Ruotsin kanssa Aasia ei ole vielä listoilla. Lämpövoimaloita esitelläänmyös. Karjalan piirit osastossa kauhistellaan Kontupohjan sellu- ja paperikombinaatin suuria tilivelkoja. Tulli on varautumassa kasvaviin matkailijamääriin, joita ajan oloon tuovat Joensuuhun joulun aikoihin avattu junayhteys sekä Helsingin-lennot. Karjalan säveltäjien liiton 75-vuotista taivalta juhlittiin Suomi-osasto saa kokonaisen sivun, mutta pikku-uutisia on siroteltu yksipalstaisina sivujen reunoille muuallekin. Yhteistyö-osasto kertoo kesäleiritoiminnasta, jota järjestää Kiihtelys-Venäjä-seura. Kulttuuri saa tässä numerossa kaksi sivua. Pakkanen oli peruuttanut Kižin museon juhlanäyttelyn avajaiset, koska lämpö katkaistiin kovan pakkasen vuoksi. Näyttelysalissa oli joulunviettoon liittyvää kansanperinnettä. Karjalan musiikkiteatteri oli tarjoamassa virtuaalimaailman uudenvuodenmatkan, Petroskoin jokavuotiseen talvifestivaaliin Hyberboreaan oltiin valmistautumassa. Festivaali voitti viime vuonna yleisvenäläisen kilpailun sarjassa Historiallinen kulttuuriperintö. Draamateatterin syyskauden avajaiset olivat lykkääntyneet pitkittyneiden peruskorjausten vuoksi. Näyttelijät ja koko henkilökunta arvostelivat ankarasti remonttia, jota teki kolme eri yhtiötä. Karjalan draamateatterilla on vuosi 2013 juhlavuosi; marraskuussa se täyttää 25 vuotta. Draamateatterin Luovapaja toimi syksynkin ja tuli kansainvälissä festivaaleissa Mytistsissä toiseksi Kuprinin Granaattiomenarenkaalla. Suomalais-ugrilaiset-osastolla oli lehdessä kaksi sivua. Nyt huomion sai Ruotsinsuomalainen kulttuuriyhdistys, joka tukee Venäjän Karjalan lapsia ja vanhustyötä. Tukholman musiikkimuseossa oli vieraillut mordvalainen neljän itkijänaisen ryhmä, joka esiintyi ersän ja mokšan kielellä. Ruotsissa toimii myös Karjalan kielen seura. Lehteen mahtuvat vielä Satumaailma-osasto, ilmoitukset kaikista teatteri- ja musiikkiesityksistä sekä näyttelyistä tulevan viikon aikana. Yhteen nurkkaan on saatu mahtumaan horoskooppi, ja takasivu kertoo lukuina menneen vuoden asiat maailmalta. Lukijoille julistetaan valokuvakilpailu vuoden 2013 alkajaisiksi ja hyväksi lopuksi tulee sääkartta. Sivuja oli 16: täyttä asiaa ja todella erinomainen tietopaketti suomalaislukijalle. Selkeä taitto ja valikoidut kuvat täydensivät lukukokemuksen. Carelia on vanhan ja uuden ajan yhdysside Otsikkolainaus on Karjalan Sanomista, joka arvioi tätä naapurilehteä ilmestyneessä numerossaan. Lukukohteena minulla oli nyt

7 Carelian ykkösnumero tältä vuodelta. Nyt keväällä Carelia täyttää 85 vuotta. Se perustettiin 1928 Punalippu-nimisenä kulttuurijulkaisuna, ja kulttuurijulkaisu se on tänä päivänä. Julkaisijat on kirjattu lehden etusivulle: Karjalan tasavallan kansallisuuspolitiikan asiain ja uskonnollisiin yhdistyksiin ylläpidettävien yhteiskuntasuhteiden komitea, Inkeri-liitto, Karjalan Rahvahan liitto ja Vepsän kulttuuriseura. Päätoimittaja Robert Kolomainen suree pääkirjoituksessaan kirjoittajien puutetta, karjalan-, suomen- ja vepsäntaitoisen sivistyneistön katoa. Luovan kirjoittamisen kursseja järjestetään, mutta nuoria ei niissä enää paljonkaan näy. Vasemmistolais-sosialistisen aatemaailman edustajana Punalippu ilmestyi vuoteen 1990, jolloin nimeksi tuli Carelia. Aatemaailma oli muuttumassa jo 1987, jolloin ilmestyi paljon huomiota Suomessakin herättänyt inkeriläisnumero. Rohkeasti se kuvasi inkeriläisten historiaa ja elämää, kieltä ja kulttuuria ja se johti osaltaan Suomenkin suhtautumiseen: presidentti Mauno Koivisto esitti inkerinsuomalaisille ja juuriltaan suomalaisille paluumuuttoa. Lukemani numero 1/2013 on 128-sivuinen julkaisu, jossa proosaosastossa on turkulaisen Marja Mäenpään neljä novellia sekä Zahar Prilepinin 40-sivuinen esittely Karjalan merkittävästä persoonasta Leonid Leonovista. Oma osastonsa on muisteluilla: 85 vuotta aikansa kuvastajana on saanut muistelemaan nykyään Suomessa asuvan Punalippu-Carelian entisen toimittajan (Punalipussa ) Galina Proninan. Hän suree, ettei ole tavoittanut Carelia-lehden kaikkia numeroita Suomen kirjastoista. Lehti esittelee taiteilija Igor Baranovin Kalevala-taidetta, Nina Levitskajalta on matkakuvaus tyttären häistä Intiassa. Paikan henki osastossa Vladimir Sudakov kuvaa Sortavalaa Karjalan kirjailijoiden elämässä. Historia-osastossa Dmitri Petrov kirjoittaa Karjalan johdossa olleesta Ivan Beljajevista, miehestä kutsumuksensa tasalla. Lehden loppuun tulee kohottavaa tekstiä Karjalan suuresta kirjailijasta Jaakko Rugojevista, jonka syntymästä tulee tänä vuonna 95 vuotta. Päätoimittaja Robert Kolomainen arvioi Juri Djuževin venäjäksi kirjoittaman Rugojevin elämäkerran. Keventävänä juttuna Galina Proninan muistelutekstin lisäksi on lehden kääntäjän Johannes Hidmanin muistelu toimituksesta ja työskentelystä 1970-luvulta lähtien. Johannes Hidman oli toimituksen Suomen-stipendiaatteja 1980-luvun puolivälissä, jolloin Punalipun toimittajat vuorollaan olivat kolme kuukautta Tampereen yliopiston vieraina. Tuonne 1980-luvulle minunkin muistoni yltävät. Olin Tampereen yliopiston täydennyskeskuksessa lähes vuoden mittaisen erillisen toimitustyön kurssin suunnittelijana ja sitten se johtajana. Tämän kurssin yhteyteen Punalipun vieraat aina kaksi kerrallaan ohjattiin. Kurssimme teki opintomatkan Petroskoihin, tutustui siellä lehdistöön sekä tapasi tietenkin Suomessa käyneet toimittajat. Vienan Karjala ja Oma mua esittelevät nuorisoa Vienan Karjala lehti on maakunnallinen lehti, joka helmikuun 2013 numerossaan tekee ison jutun Nuori Karjala järjestön 20-vuotisjuhlasta ja koko organisaatiosta, joka liittyy Petroskoin yliopiston itämerensuomalaisten kielten ja kulttuurin laitokseen. Mukana on nuorten toiminnan kuvaus ja Sisiliskoteatterikin, joka vieraili viime syksynä Tampereella. Lehden tekstit korostavat karjan kieltä ja kulttuuria ja kuvaavat nuoria toiminnassa. Nyt Vienassa on ilmestynyt ensimmäinen joikujen CD-levy, jonka on kustantanut Kielen, kirjallisuuden ja historian instituutti. Lehdessä haastatellaan Jekaterina Nikulinaa, joka on pitkään toiminut Jyskyjärven kyläyhdistyksen puheenjohtajana. Louhen piirissä toimii aktiivinen lasten luomistyökeskus, jossa askarrellaan ja opitaan perinteisiä käsitöitä. Koulujen ja päiväkotien oppilaat osallistuvat Vanhempien koti kaiken alku perhekilpailuun. Vienan Karjala-lehdessä on värikkäitä kuvia kaikista toimintamuodoista, ja erityinen huomio on kiinnitetty lasten ja nuorten saamiksesi mukaan kotiseutuhenkeen. Oma mua lehti kiinnittää myös huomion Nuori Karjala järjestön 20-vuotisjuhliin. Lehti on värikuvin ja paikallisuutisin aunukselaisten ääni. Uutisena on mm. karjalaisten ja vepsäläisten edustajien valinta Venäjän kirjoittajien liiton Karjalan osastoon. Paras äidinkielinen lehti kilpailun on voittanut Petroskoin koulu numero 2. Tässä koulussa karjalan kieltä opiskelee 114 ja suomen kieltä 120 lasta. Tällä joukolla syntyy kyllä lehtikin. Oma mua seuraa kiinteästi lasten ja nuorten elämää. Kyse on pohjimmiltaan karjalan ja suomen kielen säilyttämisestä. Vähemmistön osa on päätoimittaja Robert Kolomaisen sanoin taistelua ja se jatkuu taisteluna. Seppo Kangasniemi

8 Häät Mordvassa Sain kutsun ystäväni häihin Mordvaan. Otin kutsun vastaan ja niin pääsin kokemaan ensimmäistä kertaa häät Venäjällä. Juhlaan toi lisäväriä se, että sulhanen oli kansallisuudeltaan ersä. Odotukset olivat korkealla, eikä pettyä tarvinnut: Luvassa oli liuta tajunnanräjäyttäviä elämyksiä. Santjai on ersäläisnuorukainen, johon olen tutustunut suomalais-ugrilaisen yhteistyössä. Hänellä on vaaleat hiukset ja siniset silmät kuin suomalaisella. Santjai oli kutsunut minua useamman kerran kylään luokseen Mordovian (=Mordva) tasavaltaan Keski-Venäjälle. Lupasin tulla, kun saan kutsun hänen häihinsä. Niin siinä sitten kävi, että syksyllä Santjai ilmoitti suunnittelevansa helmikuulle häitä Natašansa kanssa. Helmikuisena perjantaina saavuin Mordvan pääkaupunkiin Saranskiin. Kiertelin päivän asukkaan kaupunkia, jonne on viime vuosina noussut monia mahtipontisia rakennuksia. Vuonna 2012 juhlittiin Mordvan ja Venäjän kansojen 1000-vuotisen yhteiselon juhlaa ja vuonna 2018 kaupungissa pelataan jalkapallon MMkisojen otteluja. Alkuperäinen kulttuuri on esillä Saranskissa vain pintapuolisin vedoin. Muutamissa katukylteissä on nähtävissä venäjän lisäksi viittauksia ersäläisyyteen ja mokšalaisuuteen. Iltahämärissä napattiin sulhanen kyytiin ja lähdettiin Saranskista kohti kotikylää, Atjaševon piirin Sabantšejevon kylää. Ajoimme 80 kilometriä läpi kumpuilevan maaseudun Mordovian itäosaan. Meidät vastaanotti sulhasen vieraanvarainen suku. Kodin ovi oli kaikille avoinna ja talossa ramppasikin sekalainen joukko tätejä, kummeja ja naapureita. Majoituimme taloon häiden ajaksi ja pienessä vierashuoneessa meitä oli siskonpedillä tiiviisti viisi häävierasta. Häät alkavat saunasta Ersäläiset häät kestävät kolmatta päivää. Aiemmin on kuulemma juhlittu pidempäänkin. Juhlahumu alkoi tuloillan pitopöydästä ja miesten saunaillasta, eräänlaisista polttareista. Hääpäivän aattona paikalla oli sulhasen sukua ja ystäviä. Pöytä notkui perjantaista sunnuntaihin. Kotona tehtyjä ruokalajeja oli parikymmentä. Itselleni häiden alku oli hiukan liikaa. Yhtäkkinen vaihdos matkanteon nälkiintymisestä notkuvaan pitopöytään johti siihen, että tuli ahmittua liikaa. Väsymyksen, ruoan, kotikaljan, pontikan, vodkan ja pyhän veden sekoitus johtivat ylenantamiseen pöydässä, mutta nolompaa oli luvassa. Talon naisväki huolestui, saatteli minut vuoteeseen, mittaili verenpainetta, valeli otsaa lämpimillä hauteilla ja tunki suuhuni erivärisiä pillereitä. Olo koheni yhtä nopeasti kuin pahenikin, mutta otin tästä opikseni ja otin loppuhäät rauhallisemmin. Sauna toimi osaltaan rauhoittavana tekijänä. Siellä viihdyttiin miesporukalla pitkään ja valmisteltiin sulhasta seuraavan päivän koitoksiin. Vihdat heiluivat ja juttu luisti, pääosin ersäksi. Yritin opiskella itsekseni paikallista kieltä ennen lähtöäni ja joistakin helpoista tilanteista ersällä selvisinkin. Lemem Riku dy kortan alamoshko erzäks. Nimeni on Riku ja puhun vähän ersää. Kartan keskellä sijaitsee Saransk. Länsipuolella on moksalaisten pääasuinalueet, kun taas idässä asuu pääosin ersäläisiä. Myös Atjashevon ersäläispiiri on Mordvan itäosassa Ajelua pitkin maaseutua Hääaamu Mordvassa, Sabantšejevon kylässä. Yhtä aikaa herättiin, peseydyttiin ja valmistauduttiin. Aamiaista syötiin yhdessä ruuan lisäksi myös vodkaa ja pontikkaa oli tarjolla aamupalasta lähtien. Sitten lähdettiin viemiset mukana hääkimppu eli havupuun oksa, johon oli kiinnitetty jaoton määrä kankaisia omenankukkia. Jaollinen toisi huonoa onnea. Lisäksi otettiin mukaan kolme hääkurnikkaa suuria riisi- ja munatäytteisiä, koristeltuja pyöreitä leipiä. Pihalla sulhasen sukulaisnaiset lauloivat lähtölaulun ja sitten hääväki lähti koristeltujen autojen saattueessa morsiamen hakuun. Kotiin jäivät vain sulhasen äiti ja muuta naisväkeä. Itse päädyin autoon, jossa istui hääkuvaaja. Kuskiksi oli valittu ilmeisesti kylän raskasjalkaisin mies, sillä kuvaajan käskystä ajettiin milloin muiden autojen rinnalla, milloin kaasutettiin pitkälle etumatkalle odottamaan saapuvaa autosaattuetta. Vauhti oli hurjaa, turvavöistä ei tietysti puhettakaan ja reissun puolivälissä kuskillekin alkoi maistua vodkaryypyt. Morsianta ostamassa Noin viidenkymmenen kilometrin rallin jälkeen saavuttiin Medajevon kylään, jossa oikea kohde oli kaukaa tunnistettavissa Täällä asuu morsian - kyltistä ja ilmapalloista. Sulhanen saattoväkineen purkautui autoista ja törmäsi ovella vastaanotto-

9 komiteaan, morsiamen ystäviin ja sukuun. Morsian ei lähde kotoaan noin vain, vaan hänet täytyy ostaa. Se tapahtuu sulhasen ja saattajien suorittamien tehtävien, kysymysten ja kilpailujen kautta. Ja kyllä yhdessä tehtävässä ihan rahaakin kerättiin. Asiaan kuului hyvässä hengessä tapahtunut leikkimielinen uhoaminen morsiamen ryöstämisestä, jos morsianta ei suosiolla annettaisi. Periaatteessa tämä olisi voinut onnistuakin, sillä sulhasen lähipiiriä oli selvästi morsianta enemmän läsnä. Jokaisen tehtävän suorittamisen jälkeen hääväki pääsi hiukan sisemmälle taloon. Lopulta, talon perimmäisestä nurkasta löytyi itse morsian ja lopputehtävien sekä morsiamen äidin siunauksen jälkeen osto oli suoritettu ja tuleva hääpari pääsi hetkeksi istahtamaan toistensa viereen samppanjalasi kädessä. Automatka jatkui. Morsian kaasoineen istuivat saattueen etummaiseen autoon ja sulhanen seuraavaan. Nyt ajettiin rekisteröimään avioliitto piirikeskus Atjaševoon, jossa sijaitsi alueen ZAGS eli maistraatti. Vihkimisessä oli yllättävänkin paljon yhtäläisyyksiä suomalaisiin häihin: hääpari saapui saliin Felix Mendelsohnin tutun häämarssin kaikuessa stereoista. Tämän jälkeen rekisteröijä luki kaavaan kuuluvat alkutekstit ja kysyi vuorotellen tahtoa ottaa toinen toisensa puolisoiksi. Kun suostumus oli ilmaistu, bestman ja kaaso levittivät häämaton, jonka päälle hääpari kävi seisomaan. Liitto virallistui allekirjoituksilla rekisteröintitodistukseen. Tämän jälkeen laitettiin sormukset molempien (!) oikeaan nimettömään. Sitten tanssittiin häävalssi ja lopulta hääpari sai luvan suudella toisiaan yleisön huutaessa gorko, gorko (katkeraa, katkeraa). Ulkona muodostettiin käytävä molemmin puolin ovea ja heitettiin hääparin ylle ruusun terälehtiä. Ennen matkan jatkumista käytiin vielä tavan mukaan vielä valokuvassa sotamuistomerkillä. Luulin, että nyt siirryttäisiin pikkuhiljaa varsinaiseen hääviettopaikkaan, mutta mitä vielä. Taas lähdettiin ajelemaan ympäri seutukuntaa, ja nyt hääpari sai jo yhdessä istua letkan ensimmäiseen autoon. Ensimmäinen pysäkki oli Atjaševon piirin suuri maantiekyltti. Sen vierellä hääpari joi samppanjaa, jonka jälkeen lasit viskattiin päin kylttiä. Morsiamen lasi ei rikkoutunut ensimmäisellä kerralla, mitähän siitäkin pitäisi tulkita. Matka jatkui vielä takaisin sulhasen kotiin, josta pari sai sulhasen äidinkin vahvistuksen liitolle. Kun loppusukukin oli saatu autoihin, päästiin viimein lähtemään piirikeskuksen ravintolaan. Sitten juhlimaan Ravintolassa sata häävierasta asettuivat pitkiin pöytiin ja seinänvierusloosseihin. Päädyssä istui hääpari, vanhemmat ja kaaso ja bestman. Ohjelmaa veti ilmeisesti ostopalveluna hankittu juontaja ja dj:nä toimi ersäläinen popmuusikko Bakiz Bidjai. Pöydät oli valmiiksi katettu täyteen ruokaa, varmaankin parisenkymmentä lajia: leipää, salaatteja, leikkeleitä, lihaa, kalaa, hedelmiä jne. Ruoka-astiat ovat yhteiskäytössä ja jokainen lastaa sieltä lautaselleen omalla haarukallaan. Suomalaiseen ylihygieniaan tottuneelle tämä voi olla alkuun pikkushokki, mutta parin päivän jälkeen vatsan totuttua bakteerikantaan alkaa arvostaa kaiken kestävää rautavatsaa. Maljasta toiseen Häät Mordvassa eivät totisesti sovi sille, joka haluaisi juoda alkoholia vähän ja sivistyneesti. Heti kärkeen otettin alkukiri, jotta tunnelma saatiin kattoon. Hääparin molemmat vanhemmat, bestman ja kaaso, mummot ja kummisedät pitivät kukin lyhyen onnittelupuheen ja jokaisessa välissä juotiin piripintaan täytetty vodkaryyppy sekä gorko-huudoin hääpari suutelemaan. Tiesin, että häissä juodaan paljon ja niinpä kohtuuden säilyttämiseksi yritin jos jonkinlaista vippaskonstia, huonolla menestyksellä: Keino 1: Puoleen väliin. Pyyntö kaataa lasi vain puoleen väliin kaikui kerta toisensa jälkeen kuuroille korville. Keino 2: Vuoro - kerroin. Pyyntö juoda vain joka toinen on- Morsiamen suku ja ystävät pysäyttivät sulhasen morsiamen kotiovella. Morsiuspari saateltiin kotimatkalle tuikuin ja sädetikuin. nit- telumalja onnistui silloin tällöin, hämmästelevien katseiden saattelemana, mutta siltikin tahti muodostui hurjaksi. Keino 3: Feikkijuonti. Kun muut vieraat alkavat humaltua, on mahdollista esittää ikään kuin juovansa maljan, kuitenkin palauttaen täysi lasi salavihkaa pöydälle. Keino 4: Pöydänvaihto. Kun hääväelle selvisi, että vieraana oli myös ulkomaalainen, luokseni alkoi virrata jos jonkinnäköistä setämiestä maljankilistelyyn. Yritin pelastautua tästä vaihtamalla pöytää, mutta lääke oli tautiakin pahempi, sillä uusissa pöydissä piti kuitenkin kilistää jokaisen uuden tuttavuuden kanssa. Keino 5: Totaalipako. Lopulta oli pakko piiloutua levähtämään kylmään eteiseen rappusten alle. Täysin toimivaksi osoittautui kuitenkin vain vieressäni istuneen nižninovgorodilaisen miehen totaalikieltäytyminen. Tämä hyväksytään vain äärimmäisen painavilla syillä, kuten uskonnollisella vakaumuksella. Laskujeni mukaan ohjattuja maljannostoja

10 Kunnan kyltillä sampanjapulloa rikkomassa. oli parisenkymmentä ja lisäksi monilla vierailla henkilökohtaisia kilistelyjä saattoi kertyä helposti kolmisenkymmentä, yhteensä 50 piripintaista vodkaryyppyä. Vieraan ollut sulhasen ystävä Udmurtiasta kertoi, että jopa heidän häihinsä verrattuna Mordvassa juotiin tolkuttomasti. Vakavasti ottaen, vaikka juhlajuominen eroaa arjesta, ei ole vaikea löytää ainakin yhtä selitystä Venäjän maaseudun alhaiseen eliniänodotteeseen, etenkin miesten keskuudessa. Lahjojen antaminen Muutakin ohjelmaa oli. Keskeinen oli lahjanjakokierros, jolla jokainen vieras vuorotellen pudotti tuomisensa lahjakoriin toivotusten (ja maljannoston) saattelemana. Lahjaksi annettiin yleensä rahaa, sitähän jokainen nuoripari kipeimmin tarvitsee. Lahjojen jaossa sai myös viitteitä Mordvan etnisestä tilanteesta. Monet vieraat esiintyivät paikalliskielillä, ersäksi tai mokshaksi. Loppukierroksesta eräällä miehellä kärähti hihat ja hän nousi pauhaamaan: Ersät ja mokšat, hillitkää itsenne ja rauhoittukaa! Kunnioittakaa muita ja käyttäkää kieltä (venäjää), jota kaikki osaavat. Niin vain äidinkielten käyttäminen kuumensi tunteita jopa Atjaševon piirissä, joka kuulemma on maailman ersäläisintä aluetta. Kuten suomalaisissa häissä, ohjelmassa oli myös paljon leikkejä. Eräässä leikissä anopit seisoivat selin hääväkeen ja heidän piti tunnistaa oman vävyn tai miniän sanoma lause minä rakastan sinua anoppi muiden osallistujien joukosta. Toinen hauska numero oli sulhasen ystävien ääninauhan säestämänä esittämä Tšaikovskin Joutsenlammen Joutsenten tans- si. Kömpelöt joutsenet vuorotellen lentelivät piirissä, laskeutuivat lampeen, taivuttelivat kaulojaan ja hypähtelivät. Loppuillasta ohjelmaan ilmestyi myös pikkutuhmia leikkejä: Naispuoliset vieraat kilpailivat juontajan ohjaaman siitä, kuka nopeimmin löytäisi ensin miehen solmion, sitten vyön, paidan ja lopulta housut. Lopuksi riisutut miehet kilpailivat pareineen siitä, kuka esittää kaikkein eroottisimman tanssin. Tärkeässä roolissa oli muutenkin tanssiminen, joka jatkui villinä myöhäiseen iltaan vuoroin venäjänkielisen ja ersänkielisen tanssipopin tahdissa. Ilta päättyi kynttiläpiiriin, jonka keskellä olleelle hääparille vielä kerran onnea toivotettiin. Tämän jälkeen hääväki poistui kukin suuntaansa. Häiden kolmas päivä Eivät häät toki vielä tähän loppuneet. Sunnuntaina juhlia jatkettiin sulhasen kodissa perhepiirissä. Hääpari tuli yöksi samaan paikkaan ja oli siis koko päivän mukana juhlimassa. Aamusta oli mahdollisuus käydä saunassa ja sen jälkeen istuttiin tukevasti edelleen notkuvaan herkkupöytään. Minä ja udmurttivieras kieltäydyimme nyt jyrkästi kaikista uusista onnitteluryypyistä ja ihme kyllä se hyväksyttiin. Ohjelmaa järjestivät etenkin sulhasen viisi hulvatonta tätiä. He saapuivat vuoron perään eri naamiaisasuissa ruokasaliin: paikalla kävivät niin haitaria soittava käärme kuin karhu, jonka jalkovälissä roikkui porkkana ja kaksi mandariinia. Karhu vatkasi värkkejä käsissään ja voihki, miten rankka yö hänellä oli ollut. Tätien esityksissä oli mui-

11 takin hedelmällisyysviittauksia, jotka ilmeisesti juontuivat vanhoihin ersäläisiin häätraditioihin ja uskomuksiin. Aamuyöllä muiden nukkuessa yksi tädeistä oli sytyttänyt nuotion talon oven eteen huutaen Talo palaa. Perheen isä oli kuulemma säikähtänyt ja rynnännyt sammuttamaan taloa. Rituaali symbolisoi sitä, että uuden avioparin ensimmäinen hääyö on sujunut onnellisesti loppuun ja aviovelvollisuudet on tullut täytettyä. Samaa perinnettä edusti ruokasaliin sännännyt yltäpäältä nokinen hahmo (yksi tädeistä), joka valitteli talonsa palamista talonsa poroiksi. Hän yritti tarttua hiilenmustilla käsillään vieraisiin, erityisesti morsiameen. Morsian hyppeli pitkin tuoleja nokinenää karkuun. Häät jäivät vielä jatkumaan täydellä teholla, kun kyytini lähti sunnuntai-iltapäivällä kohti Saranskia. Silmät painuivat väsymyksestä kiinni heti takapenkillä istuttua. Tuntui kuin ikää ja kokemuksia olisi Inforuutu Mordvan tasavalta (venäjäksi Mordovia) sijaitsee noin 800 kilometriä Moskovasta itään/kaakkoon. Pinta-alaltaan tasavalta ei ole paljon Uudenmaan maakuntaa suurempi. Maisemaa hallitsevat kumpuilevat peltoaukeat, sijaitseehan Mordva hedelmällisellä mustanmullan vyöhykkeellä. Alueen alkuperäiset asukkaat ovat ersät, mokshat ja shokshat, joista käytetään väestönlaskennoissa yhteisnimitystä mordvalaiset. Yhteisnimityksen käytössä kannattaa olla tarkkana, sillä pääryhmien ersien ja mokshien etninen identiteetti ja kieli eroavat toisistaan ja monet pitävät sanaa mordvalaiset alentavana, ulkopuolisten antamana. Mordvan tasavallassa mokshia on enemmän kuin ersiä, mutta kokonaisuudessaan tilanne on toisin. Ersiä on enemmän, mutta heidän elinalueensa on hajallaan ja heitä elää paljon esimerkiksi Nizhni Novgorodin, Samaran, Penzan ja Uljanovskin alueilla. Kuitenkin kaikkialla ersät ja mokshat ovat vähemmistönä, ja suurin väestöryhmä Mordvassakin on venäläiset. näissä rankoissa mutta avartavissa häissä tullut ainakin kymmenen vuoden edestä. Uusia hääkutsuja odotellen, Riku Savonen

12 Kun Dmitri Hvorostovsky (s.1962) astuu Finlandia-talon lavalle ryhdikkäänä ja hurmaavasti hymyillen, koko salintäysi yleisö puhkeaa suosionosoituksiin. Näen idolini jälleen elävänä lavalla yhdeksän vuoden odotuksen jälkeen ja olen kuin seitsemännessä taivaassa kuullessani hänen ihanan äänensä. Aina välillä huudan bravoota ja hakkaan käsiäni vimmatusti. Finlandia talolla, Helsingissä tammikuun 19 päivänä 2013 Hvorostovskia säesti Kaunasin sinfoniaorkesteri kapellimestari Constantine Orbelian johdolla. Ohjelmistoon kuului Richard Wagneria, Georges Bizetä, Giuseppe Verdiä ja pari italialaista romanssia. Hän lauloi myös kolme ylimääräistä, koska suosionosoituksista ei tullut loppua, viimeisenä saimme kuulla tunnetun venäläisen romanssin Mustat silmät. Rakkauden lauluun Dmitri - Dima ystävien kesken - sai perintönä kemianinsinööriisältään, joka kokosi valtavan kokoelman oopperatähtien levytyksiä. Lapsesta lähtien Dmitri on palvonut Tito Cobbia, Fjodor Shaljapinia ja Maria Callasta. Tehdessään levyä Vanhoja venäläisiä romansseja hän kertoo näin: Isälläni on ollut vahvin vaikutus musiikkielämääni niin kauan kuin muistan. Halusin kuunnella, kun hän lauloi ja soitti pianoa. Erityisesti pidin hänen suosikeistaan, vanhoista venäläisistä romansseista. Dmitri kertoo levytyksestään näin: - Omistan tämän albumin isälleni kunnianosoituksena hänen rakkaudestaan ja kiintymyksestään musiikkiin ja minuun. Valmistuttuaan taidekoulusta Hvorostovski oli solistina Krasnojarskin oopperassa sekä opetti tavallisessa koulussa. Hän voitti 25-vuotiaana Neuvostoliiton laulajakilpailun. Vuotta myöhemmin hän sai Grad Prix-palkinnon Toulousessa Ranskassa. Maailmankuulu hänestä tuli 27-vuotiaana voitettuaan vuonna 1989 BBC:n Singer of the World-kilpailun Cardiffissa, jossa hän sai Paras ääni tittelin. Niin hänestä tuli eräs suosituimmista laulajista maailmassa. Mainittakoon, että tuon saman kilpailun ovat voittaneet suomalaiset Karita Mattila 1983 ja Tommi Hakala Karismaattinen ja komea valkotukkainen venäläisbaritoni on hurmannut upealla laulajanurallaan yleisönsä niin maailman arvostetuimpien oopperatalojen estraadeilla, konserttisaleissa kuin miljoonalevikkisillä äänilevyilläänkin. Hän tulkitsee lähinnä italialaisia ja venäläisiä baritonirooleja, mutta myös venäläisiä romansseja ja sotaajan lauluja. Eikä hän vierasta pop-musiikkiakaan. Lehtimiehet kutsuvat Hvorostovskia Siperian pikajunaksi. Hän itse kertoo elämästään näin: Elän huonommin kuin mustalainen: kotona en ole koskaan, samassa paikassa pari-kolme päivää, korkeintaan viikon - paitsi jos laulan oopperassa, viivyn paikalla kuukauden tai pari. Hvorostovskin esiintymisaikataulu on suunniteltu vuosiksi eteenpäin. Hän on jo pitkään ollut maailmankansalainen, hän puhuu sujuvasti englantia, ranskaa ja italiaa. Hän kertoo rakastavansa maataan Venäjää, mutta viihtyy parhaiten Lontoossa. Täällä asuvat hänen kaunis italialais-sveitsiläinen pianistivaimonsa Florance, ja lapset. Lontoossa asuu myös hänen entinen vaimonsa sekä kaksoset. Ballerinana toiminut Svetlana jätti aikoinaan uransa Hvorostovskin tähden. Avioeron jälkeen Dmitri lahjoitti hänelle Lontoossa olevan talonsa ja on maksanut siitä lähtien tälle vuosittain noin euroa. Dmitri Hvorostovski on aina hyvässä kunnossa ja ohjaajat tietävät sen. Äskettäin hän näytteli Don Juan -elokuvassa, jossa hän teki itse kaikkia heittoja, putoamisia ja muita temppuja ilman sijaisnäyttelijää. Vain loppukohtauksessa hän ei halunnut mennä liekkeihin. Hvorostovski on kuuluisa vaikeasta luonteestaan: hän kokee, että jännitys ennen esiintymistä tekee hänestä hirviön. Tähän voi lisätä kaikkien laulajien ikuisen pelon, unohtaa sanat. Pari kertaa hänen on pitänyt heti paikalla keksiä erikielisten aarioiden loppusanat. Vaatteissaan hän suosii urheilutyyliä, harjoituksissa hänellä on yllään farkut ja paita. Virallista pukua hän käyttää vain poikkeustapauksissa. Yksinkertaisuus ylin ja lopullinen jumalten lahja Hvorostovski toistaa mielellään. Mutta kyseessä ei ole pukeutumistyyli vaan laulajahahmo. Dmitri Hvorostovskin luonteva esiintyminen näyttämöllä on monien sitkeiden ponnistusten lopputulos. Hän on hyvin kiireinen, mutta siitä huolimatta hänellä on aikaa myös harrastuksille, Urheilu pitää hyvässä kunnossa. Myös tanssia ja näyttelemistä pitää harjoitella. Hän lukee klassillista kirjallisuutta ja rakastaa taidetta sekä katselee elokuvia - myös hömppää, koska se rentouttaa. Haastattelussa hän kertoi tulevansa ensi vuonna Helsinkiin, tekemään levyä Helsingin Filharmoniaorkesterin kanssa. Tampereellakin on jo muutaman vuoden ollut mahdollista nähdä korkeatasoista oopperaa elokuvateatteri Plevnassa. Oopperat lähetetään sateliitin kautta suoraan Metropolitanista New Yorkista, aivan kuin olisi paikan päällä. Hyvä puoli yleensä tavallisiin elokuviin verrattuna on se että siellä ei kukaan syö eikä rapistele karamellipapereitaja. Usein oopperoissa on esiintynyt Dmitri Hvorostovski, viime vuoden joulukuussa olin katsomassa Verdin Naamiohuvit jossa hänellä oli yksi pääosa. Anja Tuomisto Dmitri Hvorostovskifani

13 Eila Pavilainen on ollut kauppiaana Tampereella kaksi vuotta. Isän sukujuurien myötä Eila tuli Karjalasta Essoilasta Suomeen kymmenen vuotta sitten. Hän valmistui merkonomiksi Tampereen kauppaoppilaitoksesta vuonna 2007 ja yrittäjyys on kiinnostanut siitä asti. Alan valinta oli vaikeaa, sillä myös ravintola-ala olisi ollut mahdollinen, sillä kauhan varressa olisi heilunut Eilan aviomies-kokki Aleksander Uspenski ja taloudesta olisi huolehtinut Eila. Työskennellessäni tamperelaisessa pizzeriassa ymmärsin, että ravintola pitäminen vaatii hirvittävästi investointeja ja työtä, eikä se pienen lapsen perheessä ole hyvä ratkaisu, Eila kertoo ja jatkaa: - Liikealaan tutustuin autoliikkeessä, jossa työskentelin pari vuotta ja perheen aivoriihen tuloksena päätimme lopulta perustaa elintarvikeliikkeen Tampereen keskustaan. Eila ja Aleksander pitävät kahdestaan Viron herkkukauppaa Hämeenpuisto 14:ssä. He ovat tyytyväisiä, että valitsivat yrittäjyyden. Se on tarjonnut heille työn ja toimeentulon, minkä ansiosta he ovat itsensä herroja. Sunnuntain vietämme vapaata. Pidämme myös noin kolme viikkoa lomaa vuoden mittaan: uudenvuoden aikaan, pääsiäisenä ja kesällä. Silloin yleensä matkustamme Baltiaan ja samalla käymme tapaamassa uusia mahdollisia liikekumppaneita. Kotona Karjassa olemme olleet viimeksi kaksi ja puoli vuotta sitten ja tietenkin ikävä vaivaa, Eila miettii ja jatkaa: Karjalaan on pitkä matka ja kulkuyhteydet ovat aika huonot, joten pidämme sukulaisiin ja ystäviin muuten yhteyttä aktiivisesti. Suomalainen byrokratia ei ole ollut lainkaan niin hankalaa kuin etukäteen osattiin odottaa. Joskus päätösten tuleminen kestää, mutta homma hoituvat täällä hyvin. Ohjeet ovat tiukat, mutta selkeät, Eila iloitsee. - Suurempi työ oli löytää hyviä ja luotettavia tavarantoimittajia, Eila muistelee. Tuotteemme tulevat pääosin Virosta, mutta jonkin verran tavarantoimittajia on myös Latviasta ja Saksasta. Haluamme kovasti kehittää kauppaamme, uutta ja suurempaa liiketilaa mielivä Eila kertoo. Pikkuruisessa myymälässä on kaikkia venäläisen keittiön perusasioita: maitotuotteita, makkaroita, kalaa vakuumissa ja säilykkeinä, leipää ja leivonnaisia ja erilaisia juomia, mutta ei alkoholia. Mikäli hyllystä ei löydy jotain tuotetta, sitä voidaan yrittää tilata. Tilauksesta saa myös herkullisia täytekakkuja parin päivän toimitusajalla. Lisäksi valikoimassa on viron- ja venäjänkielisiä lehtiä sekä kosmetiikkaa. Eila ja Aleksander palvelevat asiakkaita venäjän lisäksi sujuvalla suomen kielellä eli kielimuuria ei tässä kaupassa ole. Asiakakunnasta onkin nykyisin lähes puolet suomalaisia; toisen puolen muodostaa laaja joukko eri kansallisuuksia: venäläisiä, virolaisia, afgaaneja, ukrainalaisia, länsieurooppalaisia jne. Pariskunta opastaa tuotteiden valinnassa ja käytössä, mikäli joku tuote on asiakkaalle outo, mutta kiinnostava. Miten olisivat esimerkiksi šprotyt? Ne ovat säilöttyä savustettua kilohailia. Aah, niin ihanaa ruisleivän päällä! Myös smetana ja majoneesit ovat omaa luokkaansa. Eila esittelee tuotteita myös ruoanvalmistuksesta kiinnostuneille ryhmille niin, että porukalla voidaan järjestää omatoiminen ruokailta. On ilahduttavaa nähdä, miten rohkeasti nuoret Eila ja Aleksander ovat ottaneet elämän ohjat omiin käsiinsä. Hankittuaan koulutuksen sekä tietoja ja taitoja suomalaisesta työelämästä he eivät jääneet odottamaan kenties tarjottavan heille jotain, vaan käärivät hihat ylös ja tarttuivat itse toimeen. Nykykuluttajaa kiinnostaa erilaiset etniset ruokakulttuurit, ja myös venäläiselle ruokakulttuurille on ottajansa Tampereella. Tuija Mäkinen Suomi-Venäjä-Seuran jäsenet saavat tänä vuonna 5 % alennuksen Viron Herkkukaupan tuotteista jäsenkorttia vastaan.

14 Kaukasia ikivanha kulttuurien kehto Kaukasia on alue, joka on kirvoittanut monet laulut ja runot, ja sitä pidetään taianomaisena seutuna. Eikä ihme. Se on moni-ilmeinen kulttuurien sulatusuuni, jossa kohtaavat monet kansat, kielet ja uskonnot. Alueella puhutaan yli 40 erilaista kieltä ja lähes 60 kansaa ja kansallisuutta asuttaa aluetta. Georgia ja Armenia olivat ensimmäiset maat maailmassa, jotka julistautuivat kristityiksi valtioiksi jo ennen kuin kristinusko oli saanut edes virallisen aseman maailmassa. Georgiassa valmistettiin viiniä jo 8000 vuotta sitten. Nämä nippelitiedon nappulat kertovat vanhasta kulttuurialueesta. Alueesta on paljon historiallista kirjallista aineistoa ja se houkuttaa alueelle esimerkiksi kielentutkijoita ja arkeologeja sekä monen muun alan tutkijoita eri puolilta maailmaa. Kaukasiasta löytyy mm. sellasia valtioita ja autonomisia tasavaltoja kuin: Armenia, Azerbaidžan, Nahitševan, Vuoristo-Karabah Georgia, Adžaria, Abhasia ja Etelä-Ossetia. Pohjois-Kaukasiassa Venäjä, Adygeia, Dagestan, Ingušia, Kabardi-Balkaria, Karatšai-Tšerkessia, Pohjois-Ossetia eli Alania ja Tšetšenia... Huh, mitä nimiä! Kaukasiassa on kirjattu virallisesti 57 eri kansaa ja kansallisuutta. Näistä tuoreimmassa väestölaskennassa vuodelta 2010 on todettu kuolleiksi 18. Yksi näistä kansoista on alaanit. Tampereella asuva Natalia Kulik on kotoisin Pohjois- Ossetiasta. Hän kertoo entisestä kotimaastaan suurella rakkaudella: Kaukasia sijaitsee Mustanmeren ja Kaspianmeren välissä ja se on hyvin ainoalaatuinen paikka maailmassa. Kaukasuksen sadat vuorenhuiput kohoavat 3-5 kilometrin korkeuteen ja koko alueen symbolina on kaksi entisiä tulivuorta: Elbrus ja Kazbek. Kaukasus tunnetaan terveyden kehtona. Sieltä löytyy yli kivennäisvesilähdettä. Vuoristossa on paljon puhdasta ja terveellistä ilmastoa, Natalia Kulik kertoo ja jatkaa: Pohjois-Ossetia on yksi Kaukasian seitsemästä tasavallasta. Pääkaupunki Vladikavkaz perustettiin vuonna 1784 linnoitukseksi Venäjän ja Georgian rajalle, mutta kasvoi nopeasti kaupungiksi. Neuvostoliiton aikana kaupunki sai Stalinin toverin mukaan nimen Ordžonikidže ja vuonna 1989 historiallinen nimi palautettiin. Vladikavkaz on todellinen kulttuuri- ja koulukaupunki, Natalia kehuu. Siellä on neljä teatteria, filharmonian orkesteri ja kuoro. Vladikavkazissa voi opiskella yli 90 ammattiin. Siellä on koko Kaukasuksen vanhin yliopisto, kolme muuta korkeakoulua ja lukuisa määrä eri alojen instituutteja. Natalia Kulik tuntee hyvin Tampereelle vieraaksi saapuvan tanssiyhtye Alanin: - Yhtyeen nimi Alan tulee alanien kansasta, jotka asuivat Kaukasuksella monta tuhatta vuotta sitten, hän kertoo ja tietää, että se on todella suosittu. Osseetien kulttuurihistoriasta Natalia kertoo, että he ovat ortodokseja, mutta monikulttuurisessa kaupungissa on myös moskeija. - Vieraanvaraisessa Ossetiassa on mitä syödä: paljon vihanneksia, piirakoita ja lihaa ja juomana on kotiolutta. Kansallispukuna naisilla on pitkä leninki hopeavyön ja käsintehdyn esiliinan kanssa. Miehillä täytyy ehdottomasti olla puukko tai lyhyt tikari.

15 Tapahtumakalenteri Udmurtian seikkailu - Mummoja, maisemia ja vankipuuroa Ural-vuoriston länsipuolella sijaitseva Udmurtia ponnahti suomalaisten tietoisuuteen keväällä 2012, kun Buranovon Babuskat sijoittuivat toiseksi euroviisuissa. Nyt lähdemme seikkailemaan mummojen maille ja näkemään mitä muuta Udmurtialla on tarjottavanaan. Junamatkalla saadaan läpileikkaus Venäjästä niin maisemien kuin junatunnelman puolesta. Perillä odottaa kauniiden maisemien Udmurtia ja suurkaupunki Izhevsk. Vierailemme Buranovon kylässä ja näemme suomensukuisten udmurttien arkea. Matka huipentuu kierrokseen maaseudulla ja yöpymiseen sydämellisten ja vieraanvaraisten isäntien luona. Udmurtia jää sieluun loppuelämäksi! Lisätiedot ja matkavaraukset com, puh Aika Kesto 7 pv/ 6 yötä, joista 1 junassa. Matkustustapa juna-lento Hotelli Derjabin***, 1 yö kotimajoituksessa Matkaohjelma Tiistai Lähtö Helsingistä Pietariin klo Pietarissa lounas. Juna Iževskiin klo Keskiviikko Saapuminen klo Iževskiin Majoittuminen hotelli Derjabiniin. Illallinen. Torstai Kiertoajelu, Ludorvain ulkoilmamuseo (perinteisiä rakennuksia ja asusteita, paikallisia herkkuja ja savusauna Perjantai Buranovon mummojen kylä: huopa- ja tekstiilimuseo, Mister Huopa, mummot, jos ovat kotosalla! Paluu Iževskiin. Etnoillanvietto Sunnuntai Aamiainen isäntäkodeissa. Paluu Iževskiin ja lounas. Vapaa-aikaa. Yöpyminen Hotelli Derjabinissa. Lauantai Igra: kotiseutumuseo, satuhahmo Lopsho Pedun, käsityö- ja kansanperinnekeskuksen työpaja Batškejevon Välietappi-museo, Sepin kylässä vieraanvaraisten udmurttiperheiden luona vietetään iltaa, saunotaan ja maistellaan kansallisjuomia, kuten kumyskaa. Perhemajoitus. Maanantai 1.7. Aamulla lähtö Iževskistä lentäen Pietariin, lentoaika 2,5 h. Pulkovon lentoasemalta kuljetus rautatieasemalle, josta Allegrolla Suomeen. Helsingissä ollaan perillä viimeistään klo 22. Hinta /hlö Suomi-Venäjä-Seuran jäsenalennus 20 /hlö Hintaan sisältyy junamatkat Helsinki-Pietari-Helsinki junamatka Pietari-Izhevsk, 4 hengen makuuvaunuhytti lento Izhevsk-Pietari, Izhavian Jakovlev 42 -koneella TULLIKAMARIN PAKKAHUONE TAMPERE, KLO 19 LIPUT: LIPUNMYYNTI JA TIEDUSTELUT: SUOMI-VENÄJÄ-SEURA, PINNINKATU 53 B, PUH , AVOINNA MA-PE KLO 10-16, SVS_ALAN_Tampere_juliste_A3.indd kok+tre+sjoki_a4-julisteet.indd kuljetukset Pietarissa majoitus 4 yötä, 2 hengen huone hotelli Derjabin kotimajoitus 1 yö Sepin kylässä, 3-4 hengen huone matkanjohtajan ja paikallisoppaan palvelut ruokailut ja tutustumiskohteet matkaohjelman mukaisesti Hintaan ei sisälly viisumi, 71 /hlö matkustajavakuutus, pakollinen viisumia hankittaessa Lisämaksusta majoitus 1 hh, hotelli Derjabin, hinta 170 /hlö Kalashnikovin museo noin 20 /hlö Kuzebai Gerdin museo noin 15 /hlö Gazhasha vitishkom Udmurtiyn Tervetuloa Udmurtiaan! *Venäjän sisäisten lentojen ja junien aikataulut vahvistuvat toukokuussa Pienet aikataulumuutokset ovat siksi mahdollisia. Laulua ja hölmöilyä Huomio, kuorolaulun ja huumorin ystävät! Lähde matkaamme Karjalan parhaille kesäjuhlille. Petroskoissa osallistumme hulppeille laulujuhlille, joilla esiintyy kuoroja Venäjältä ja Suomesta. Tarjolla myös käsityöläismarkkinat

Matkatyö vie miestä. Miehet matkustavat, vaimot tukevat

Matkatyö vie miestä. Miehet matkustavat, vaimot tukevat Matkatyö vie miestä 5.4.2001 07:05 Tietotekniikka on helpottanut kokousten valmistelua, mutta tapaaminen on silti arvossaan. Yhä useampi suomalainen tekee töitä lentokoneessa tai hotellihuoneessa. Matkatyötä

Lisätiedot

AJANILMAISUT AJAN ILMAISUT KOULUTUSKESKUS SALPAUS MODUULI 3

AJANILMAISUT AJAN ILMAISUT KOULUTUSKESKUS SALPAUS MODUULI 3 AJAN ILMAISUT AJAN ILMAISUT 1. PÄIVÄ, VIIKONPÄIVÄ 2. VUOROKAUDENAIKA 3. VIIKKO 4. KUUKAUSI 5. VUOSI 6. VUOSIKYMMEN, VUOSISATA, VUOSITUHAT 7. VUODENAIKA 8. JUHLAPÄIVÄT MILLOIN? 1. 2. 3. 4. maanantai, tiistai,

Lisätiedot

Työssäoppimassa Sunny Beachilla Bulgariassa 12.7. 23.8.2011

Työssäoppimassa Sunny Beachilla Bulgariassa 12.7. 23.8.2011 Työssäoppimassa Sunny Beachilla Bulgariassa 12.7. 23.8.2011 Sunny Beach on upea rantalomakohde Mustanmeren rannikolla Bulgariassa. Kohde sijaitsee 30 kilometrin päässä Burgasista pohjoiseen. Sunny Beachin

Lisätiedot

LAUSEEN KIRJOITTAMINEN. Peruslause. aamu - minä - syödä muro - ja - juoda - kuuma kahvi Aamulla minä syön muroja ja juon kuumaa kahvia.

LAUSEEN KIRJOITTAMINEN. Peruslause. aamu - minä - syödä muro - ja - juoda - kuuma kahvi Aamulla minä syön muroja ja juon kuumaa kahvia. LAUSEEN KIRJOITTAMINEN Peruslause aamu - minä - syödä muro - ja - juoda - kuuma kahvi Aamulla minä syön muroja ja juon kuumaa kahvia. minä - täti - ja - setä - asua Kemi Valtakatu Minun täti ja setä asuvat

Lisätiedot

SUBSTANTIIVIT 1/6. juttu. joukkue. vaali. kaupunki. syy. alku. kokous. asukas. tapaus. kysymys. lapsi. kauppa. pankki. miljoona. keskiviikko.

SUBSTANTIIVIT 1/6. juttu. joukkue. vaali. kaupunki. syy. alku. kokous. asukas. tapaus. kysymys. lapsi. kauppa. pankki. miljoona. keskiviikko. SUBSTANTIIVIT 1/6 juttu joukkue vaali kaupunki syy alku kokous asukas tapaus kysymys lapsi kauppa pankki miljoona keskiviikko käsi loppu pelaaja voitto pääministeri päivä tutkimus äiti kirja SUBSTANTIIVIT

Lisätiedot

Lucia-päivä 13.12.2013

Lucia-päivä 13.12.2013 Lucia-päivä 13.12.2013 Perjantai 13.12.2013 oli tapahtumarikas päivä: oli Lucia-päivä! Päivä alkoi klo 8.15 juhlasalissa, kun Luciat esiintyivät EKOn väen ja joulupuuroon kutsuttujen vieraiden edessä.

Lisätiedot

6. Vastaa kysymyksiin Onko sinulla isoveli? Oletko sinä lyhyt? Minkä väriset hiukset sinulla on? Onko sinulla siniset silmät? Oletko nyt iloinen?

6. Vastaa kysymyksiin Onko sinulla isoveli? Oletko sinä lyhyt? Minkä väriset hiukset sinulla on? Onko sinulla siniset silmät? Oletko nyt iloinen? 5. Vastaa kysymyksiin (kpl1) Onko sinulla sisaruksia? Asuuko sinun perhe kaukana? Asutko sinä keskustan lähellä? Mitä sinä teet viikonloppuna? Oletko sinä viikonloppuna Lahdessa? Käytkö sinä usein ystävän

Lisätiedot

Tverin Karjalan Savusaunamatka 16.8. 23.8.2015

Tverin Karjalan Savusaunamatka 16.8. 23.8.2015 Tverin Karjalan Savusaunamatka 16.8. 23.8.2015 Tämä matka on tehty ennenkin. Se oli niin hyvä että pyysimme Leo Baskinia järjestämään matkan uudelleen. Tämä on tosi Savusaunafaneille. Matalle mahtuu vain

Lisätiedot

Työharjoittelu Saksassa - Kleve 19.4.2014 Työharjoittelu paikka - Kleidorp Ajankohta 1.3 11.4.2014

Työharjoittelu Saksassa - Kleve 19.4.2014 Työharjoittelu paikka - Kleidorp Ajankohta 1.3 11.4.2014 Stephar Stephar Matkaraportti Työharjoittelu Saksassa - Kleve 19.4.2014 Työharjoittelu paikka - Kleidorp Ajankohta 1.3 11.4.2014 Tässä matkaraportista yritän kertoa vähän, että miten minulla meni lentomatka,

Lisätiedot

lehtipajaan! Opettajan aineisto

lehtipajaan! Opettajan aineisto Tervetuloa lehtipajaan! Opettajan aineisto Opettajalle Ennen kuin ryhdyt lehtipajaan lue myös oppilaan aineisto Lehtipaja on tarkoitettu tt 3.-6.-luokkalaisille l ill Voit käyttää aineistoa myös 1.-2.-luokkalaisille,

Lisätiedot

SEKALAISIA IMPERFEKTI-TREENEJÄ

SEKALAISIA IMPERFEKTI-TREENEJÄ SEKALAISIA IMPERFEKTI-TREENEJÄ 1. TEE POSITIIVINEN JA NEGATIIVINEN IMPERFEKTI Hän lukee kirjaa. Me ajamme autoa. Hän katsoo televisiota. Minä rakastan sinua. Hän itkee usein. Minä annan sinulle rahaa.

Lisätiedot

Objektiharjoituksia. Harjoitus 2 Tässä on lyhyitä dialogeja. Pane objektit oikeaan muotoon. 1) - Vien... TÄMÄ KIRJE postiin.

Objektiharjoituksia. Harjoitus 2 Tässä on lyhyitä dialogeja. Pane objektit oikeaan muotoon. 1) - Vien... TÄMÄ KIRJE postiin. Objektiharjoituksia Harjoitus 1 Pane objekti oikeaan muotoon. 1. Ensin te kirjoitatte... TÄMÄ TESTI ja sitten annatte... PAPERI minulle. 2. Haluan... KUPPI - KAHVI. 3. Ostan... TUO MUSTA KENKÄ (mon.).

Lisätiedot

LAUSETREENEJÄ. Kysymykset:

LAUSETREENEJÄ. Kysymykset: LAUSETREENEJÄ Kysymykset: Mikä - kuka - millainen? (perusmuoto) Mitkä ketkä millaiset? (t-monikko) Minkä kenen millaisen? (genetiivi) Milloin? Millainen? Minkävärinen? Minkämaalainen? Miten? Kenellä? Keneltä?

Lisätiedot

VERBI + TOINEN VERBI = VERBIKETJU

VERBI + TOINEN VERBI = VERBIKETJU VERBI + TOINEN VERBI = VERBIKETJU 1. Apuverbi vaatii seuraavan verbin määrämuotoon. Lisää verbi luettelosta ja taivuta se oikeaan muotoon. Voimme Me haluamme Uskallatteko te? Gurli-täti ei tahdo Et kai

Lisätiedot

o l l a käydä 13.1. Samir kertoo:

o l l a käydä 13.1. Samir kertoo: 13. kappale (kolmastoista kappale) SAMI RI N KOULUVII KKO 13.1. Samir kertoo: Kävin eilen Mohamedin luona. Hän oli taas sairas. Hänellä oli flunssa. Minä kerroin Mohamedille, että myös minulla on pää kipeä.

Lisätiedot

Eibar Espanja 2.11 12.12.2015 Erja Knuutila ja Pirkko Oikarinen

Eibar Espanja 2.11 12.12.2015 Erja Knuutila ja Pirkko Oikarinen Eibar Espanja 2.11 12.12.2015 Erja Knuutila ja Pirkko Oikarinen Maanatai aamuna 2.11 hyppäsimme Ylivieskassa junaan kohti Helsinkiä, jossa olimme puolen päivän aikoihin. Lento Pariisiin lähti 16.05. Meitä

Lisätiedot

Laula kanssain Eläkeliiton laulujuhlat

Laula kanssain Eläkeliiton laulujuhlat Laula kanssain Eläkeliiton laulujuhlat 2.-3.8.2013 Joensuu Laula kanssain Eläkeliiton laulujuhlat 2.-3.8.2013 Joensuu Kutsumme kaikki ikäihmisten kuorot ja lauluryhmät kokemaan laulun voimaa Joensuun laulurinteelle,

Lisätiedot

Kahvila Elsie. Sipoon palveluasumisen tukiyhdistys ry.

Kahvila Elsie. Sipoon palveluasumisen tukiyhdistys ry. Kahvila Elsie Sipoon palveluasumisen tukiyhdistys ry. Hyvät sipoolaiset, Olet saanut käteesi aivan uuden esitteen, joka kertoo Palvelutalo Elsieen perustettavasta kahvilasta. Tämä kahvila avautuu maanantaina

Lisätiedot

Olga Gokkoeva Pyhäjoki, 26.8.2014

Olga Gokkoeva Pyhäjoki, 26.8.2014 Olga Gokkoeva Pyhäjoki, 26.8.2014 Suurin valtio maailmassa, peittää enemmän kuin kahdeksasosan maapallon maa-alueista Vuonna 2011 se oli maailman yhdeksänneksi väkirikkain maa noin 139 miljoonalla asukkaallaan

Lisätiedot

Kissaihmisten oma kahvila!

Kissaihmisten oma kahvila! Kissaihmisten oma kahvila! Teksti ja kuvat: Annika Pitkänen Jo ulkopuolelta voi huomata, ettei tamperelainen Purnauskis ole mikä tahansa kahvila. Ikkunalaudalla istuu kissa katselemassa uteliaana ohikulkevia

Lisätiedot

7 Uusi imago [ 44 ] [ 45 ]

7 Uusi imago [ 44 ] [ 45 ] Ville Haapasalo Ville Haapasalo (s. 1972) on Venäjällä suureen suosioon noussut suomalainen näyttelijä ja julkisuuden henkilö. Viime vuosina hän on tullut tunnetuksi myös Suomessa ja muissa pohjoismaissa

Lisätiedot

bab.la Sanontoja: Yksityinen kirjeenvaihto Onnentoivotukset suomi-suomi

bab.la Sanontoja: Yksityinen kirjeenvaihto Onnentoivotukset suomi-suomi Onnentoivotukset : Avioliitto Onnittelut! Toivomme teille molemmille kaikkea onnea maailmassa. Onnittelut! Toivomme teille molemmille kaikkea onnea maailmassa. Vastavihityn Lämpimät onnentoivotukset teille

Lisätiedot

Tärkeät paikat. Jaa muistoja yhdessä sukulaisen tai ystävän kanssa. Kerro lapsuutesi tärkeistä paikoista. Leikkaa tästä kysymyskortit!

Tärkeät paikat. Jaa muistoja yhdessä sukulaisen tai ystävän kanssa. Kerro lapsuutesi tärkeistä paikoista. Leikkaa tästä kysymyskortit! LUONNOS Sukumuistelupeli Tärkeät paikat Jaa muistoja yhdessä sukulaisen tai ystävän kanssa. Kerro lapsuutesi tärkeistä paikoista. Leikkaa tästä kysymyskortit! Voit myös keksiä itse lisää kysymyksiä! Jokainen

Lisätiedot

Oma kansioni MUISTOJANI JA AJATUKSIANI ELÄMÄSTÄ. Porvoon Seudun Dementiayhdistys ry Muistiliiton jäsen

Oma kansioni MUISTOJANI JA AJATUKSIANI ELÄMÄSTÄ. Porvoon Seudun Dementiayhdistys ry Muistiliiton jäsen Oma kansioni MUISTOJANI JA AJATUKSIANI ELÄMÄSTÄ Porvoon Seudun Dementiayhdistys ry Muistiliiton jäsen Arjen asioita ja muistoja Oma kansioni -kirjaa voi käyttää apuna erilaisissa ryhmissä tai osallistujat

Lisätiedot

Papu-sammakko seikkailee ympäri Suomea ja opettaa viittomia

Papu-sammakko seikkailee ympäri Suomea ja opettaa viittomia Papu-sammakko seikkailee ympäri Suomea ja opettaa viittomia Papu-sammakko on Kehitysvammaliiton hanke, jossa leikkimielinen pehmohahmo vie eteenpäin tärkeitä viestintä- ja tunneasioita. Sammakko matkustaa

Lisätiedot

Vnitřní lokální pády statický: inessiv ssa směr od: elativ sta směr do: illativ Vn, -hvn, -seen

Vnitřní lokální pády statický: inessiv ssa směr od: elativ sta směr do: illativ Vn, -hvn, -seen Vnitřní lokální pády statický: inessiv ssa směr od: elativ sta směr do: illativ Vn, -hvn, -seen Vytvoř elativ: Minä olen kotoisin Tšekistä (Tšekki). Hän on kotoisin Suomesta (Suomi). Oletko sinä kotoisin

Lisätiedot

Opiskele skandinavistiikkaa keskellä Ruotsia

Opiskele skandinavistiikkaa keskellä Ruotsia Opiskele skandinavistiikkaa keskellä Ruotsia Tule opiskelemaan ruotsin kieltä ja kulttuuria Ruotsin Västeråsiin! Oletko kiinnostunut ruotsin kielen opiskelusta? Haluatko saada tietoa ruotsalaisesta yhteiskunnasta

Lisätiedot

Matka Kronstadtiin keväällä 2007. Ote erään matkalaisen matkapäiväkirjasta

Matka Kronstadtiin keväällä 2007. Ote erään matkalaisen matkapäiväkirjasta Matka Kronstadtiin keväällä 2007 Ote erään matkalaisen matkapäiväkirjasta Su-Ma, 13-14.5. Tulimme kaikki matkalle lähtijät koulun pihalle sunnuntai-iltana kello kymmenen maissa. Yksi matkalaisista kuitenkin

Lisätiedot

Copylefted = saa monistaa ja jakaa vapaasti 1. Käännä omalle kielellesi. Ilolan perhe

Copylefted = saa monistaa ja jakaa vapaasti 1. Käännä omalle kielellesi. Ilolan perhe Ilolan perhe 1 Pentti ja Liisa ovat Reinon, Jaanan ja Veeran isä ja äiti. Heidän lapsiaan ovat Reino, Jaana ja Veera. 'Pikku-Veera' on perheen nuorin. Hän on vielä vauva. Henry-vaari on perheen vanhin.

Lisätiedot

Islannin Matkaraportti

Islannin Matkaraportti Islannin Matkaraportti Olen aina haaveillut työskentelystä ulkomailla ja koulun kautta sain siihen mahdollisuuden! En itse oikein tiennyt mihin maahan haluaisin mennä mutta päädyin Islantiin koska opettaja

Lisätiedot

Aakkoset Aa Ii Uu Ss Nn Ee Oo Ll Rr Mm Tt Ää Pp Kk Jj Vv Hh Yy Öö Dd Gg Bb Ff Cc Ww Xx Zz Qq Åå Numerot 0 1 2 3 4 5 6 7 8 9 10 Kuka on...? (adjektiivit) 1. 2. 3. 4. 5. 6. 7. 8. Kenellä on...? (omistaminen)

Lisätiedot

B A LTIA N K IE R R O S 10.7. - 16.7.2007

B A LTIA N K IE R R O S 10.7. - 16.7.2007 MAANANTAI 9.7.2007 N. Klo 8.00 startti Huttulasta ja sen jälkeenvesilahdelta Koskenkylästä kohti Vantaata, keli pilvinen ja vesikuurojen mahdollisuus ilmassa Yöpyminen vaimon serkun luona mistä aamulla

Lisätiedot

MIEHEN ROOLIEN MUUTOKSET JA PERHE SIIRTOLAISUUDESSA Palvelujärjestelmän kohtaaminen

MIEHEN ROOLIEN MUUTOKSET JA PERHE SIIRTOLAISUUDESSA Palvelujärjestelmän kohtaaminen Varsinais-Suomen sosiaalialan osaamiskeskus VASSO MIEHEN ROOLIEN MUUTOKSET JA PERHE SIIRTOLAISUUDESSA Palvelujärjestelmän kohtaaminen Mies Suomessa, Suomi miehessä-luentosarja Helsinki 26.11.2008 MERJA

Lisätiedot

Tehtäviä. Sisko Istanmäki: Liian paksu perhoseksi

Tehtäviä. Sisko Istanmäki: Liian paksu perhoseksi Sisko Istanmäki: Liian paksu perhoseksi JULKAISIJA: Oppimateriaalikeskus Opike, Kehitysvammaliitto ry Viljatie 4 C, 00700 Helsinki puh. (09) 3480 9350 fax (09) 351 3975 s-posti: opike@kvl.fi www.opike.fi

Lisätiedot

JOKA -pronomini. joka ja mikä

JOKA -pronomini. joka ja mikä JOKA -pronomini joka ja mikä Talon edessä on auto. Auto kolisee kovasti. Talon edessä on auto, joka kolisee kovasti. Tuolla on opettaja. Opettaja kirjoittaa jotain taululle. Tuolla on opettaja, joka kirjoittaa

Lisätiedot

Kuka on arvokas? Liite: EE2015_kuka on arvokas_tulosteet.pdf tulosta oppilaiden lomakkeet tehtäviin 1 ja 2.

Kuka on arvokas? Liite: EE2015_kuka on arvokas_tulosteet.pdf tulosta oppilaiden lomakkeet tehtäviin 1 ja 2. Kuka on arvokas? Jotta voisimme ymmärtää muiden arvon, on meidän ymmärrettävä myös oma arvomme. Jos ei pidä itseään arvokkaana on vaikea myös oppia arvostamaan muita ihmisiä, lähellä tai kaukana olevia.

Lisätiedot

Keravan kaupungin lukiokoulutuksen kieliesite

Keravan kaupungin lukiokoulutuksen kieliesite Keravan kaupungin lukiokoulutuksen kieliesite Saksa Euroopan sydämessä on yli sata miljoonaa ihmistä, jotka puhuvat saksaa äidinkielenään, ja yhä useampi opiskelee sitä. Saksa on helppoa: ääntäminen on

Lisätiedot

Vapaamuotoinen raportti työssäoppimisajasta / opiskelusta ulkomailla

Vapaamuotoinen raportti työssäoppimisajasta / opiskelusta ulkomailla Vapaamuotoinen raportti työssäoppimisajasta / opiskelusta ulkomailla 1. Perustiedot a. Roosa Haapa, Hotelli-, ravintola-, cateringala, b. The Sandwich Company, The Diamond, Derry, Northern Ireland, http://www.thesandwichco.com/stores/thediamond.php

Lisätiedot

Matkalla Mestariksi JEDUsta -hankkeen rahoituksella Työssäoppiminen Meerfeld, Saksa 5.4.-20.5.2015

Matkalla Mestariksi JEDUsta -hankkeen rahoituksella Työssäoppiminen Meerfeld, Saksa 5.4.-20.5.2015 Matkalla Mestariksi JEDUsta -hankkeen rahoituksella Työssäoppiminen Meerfeld, Saksa 5.4.-20.5.2015 Johdanto Aloimme etsimään työssäoppimispaikkaa ulkomailta, koska olimme kiinnostuneet mahdollisuudesta

Lisätiedot

JALOSTAMO VIERAILU BRATISLAVAAN 21.4 24.4

JALOSTAMO VIERAILU BRATISLAVAAN 21.4 24.4 JALOSTAMO VIERAILU BRATISLAVAAN 21.4 24.4 Olimme saaneet kutsun entiseltä Porvoon jalostamon johtajalta Miika Eerolalta mahdollisuuden tutustua MOL öljy yhtiön bratislavalaiseen jalostamoon.eerola oli

Lisätiedot

Julkaisuvapaa 4.3.2009 klo 15. Äitisemme Vuokkiniemi on matka matriarkkojen maahan

Julkaisuvapaa 4.3.2009 klo 15. Äitisemme Vuokkiniemi on matka matriarkkojen maahan Julkaisuvapaa 4.3.2009 klo 15 Äitisemme Vuokkiniemi on matka matriarkkojen maahan Vuokkiniemi on pieni mutta kuuluisa kylä Vienan Karjalassa suuren Venäjän läntisellä laidalla. Äitisemme Vuokkiniemi on

Lisätiedot

VERBI + VERBI - LAUSE. -maan/-mään, -massa/-mässä, -masta/-mästä

VERBI + VERBI - LAUSE. -maan/-mään, -massa/-mässä, -masta/-mästä VERBI + VERBI - LAUSE -maan/-mään, -massa/-mässä, -masta/-mästä -maan/-mään, -massa/-mässä, -masta/-mästä MIHIN LIIA MENEE? LIIA MENEE RAVINTOLAAN SYÖMÄÄN. MISSÄ LIIA ON? LIIA ON RAVINTOLASSA SYÖMÄSSÄ.

Lisätiedot

Ranska, Chamonix TAMMIKUU

Ranska, Chamonix TAMMIKUU Ranska, Chamonix TAMMIKUU Tulin Ranskaan 2.1.2013 Riitan & Katjan kanssa. Oltiin hotelilla, joskus 9 jälkeen illalla. Sain oman huoneen ja näytettiin pikaisesti missä on suihkut ja vessat. Ensimmäisenä

Lisätiedot

Tule opiskelemaan venäjää! Tampereen yliopiston Venäjän kielen, kulttuurin ja kääntämisen tutkinto-ohjelma

Tule opiskelemaan venäjää! Tampereen yliopiston Venäjän kielen, kulttuurin ja kääntämisen tutkinto-ohjelma Tule opiskelemaan venäjää! Tampereen yliopiston Venäjän kielen, kulttuurin ja kääntämisen tutkinto-ohjelma 1 Venäjän kielen tutkinto-ohjelma Tampereella Kiinnostaako sinua kielten ja kulttuurien välinen

Lisätiedot

Sukuseuran matka Pietariin 13 16.5.2010

Sukuseuran matka Pietariin 13 16.5.2010 Sukuseuran matka Pietariin 13 16.5.2010 Ohessa olemme pyrkineet heijastamaan joitakin tapahtumia ja tunnelmia sukuseuran matkasta. Lyhyellä matkakertomuksellamme tahdomme jakaa hauskan ja antoisan matkamme

Lisätiedot

MaTänään otamme selvää, minkälaista sanomalehteä luemme.

MaTänään otamme selvää, minkälaista sanomalehteä luemme. MaTänään otamme selvää, minkälaista sanomalehteä luemme. Etsi lehdestä vastaukset seuraaviin kysymyksiin: a) Mikä on lehden nimi? b) Mikä on lehden ilmestymisnumero? c) Kuka on lehden päätoimittaja? d)

Lisätiedot

MARIA MARGARETHA JA EVA STINA KATAINEN

MARIA MARGARETHA JA EVA STINA KATAINEN MARIA MARGARETHA JA EVA STINA KATAINEN Tämä tarina on kertomus kahdesta sisaresta. Sisarukset syntyivät Savossa, Pielaveden Heinämäellä. Heidän isänsä nimi oli Lars Katainen ja äitinsä etunimi oli Gretha.

Lisätiedot

Minun elämäni. Mari Vehmanen, Laura Vesa. Kehitysvammaisten Tukiliitto ry

Minun elämäni. Mari Vehmanen, Laura Vesa. Kehitysvammaisten Tukiliitto ry Minun elämäni Mari Vehmanen, Laura Vesa Kehitysvammaisten Tukiliitto ry Minulla on kehitysvamma Meitä kehitysvammaisia suomalaisia on iso joukko. Meidän on tavanomaista vaikeampi oppia ja ymmärtää asioita,

Lisätiedot

Ajatuksia henkilökohtaisesta avusta

Ajatuksia henkilökohtaisesta avusta Ajatuksia henkilökohtaisesta avusta Petri Kallio Kehitysvammaisten Palvelusäätiön Asiantuntijaryhmän jäsen Petra Tiihonen Kehitysvammaisten Palvelusäätiön Henkilökohtainen avustajatoiminta Syyskuu 2014

Lisätiedot

3. kappale (kolmas kappale) AI KA

3. kappale (kolmas kappale) AI KA 3. kappale (kolmas kappale) AI KA 3.1. Kellonajat: Mitä kello on? Kello on yksi. Kello on tasan yksi. Kello on kaksikymmentä minuuttia vaille kaksi. Kello on kymmenen minuuttia yli yksi. Kello on kymmenen

Lisätiedot

Council Meting Portugal 5.11-10.11.2013

Council Meting Portugal 5.11-10.11.2013 Council Meting Portugal 5.11-10.11.2013 Lappeenrannasta osallistui Council Meetingiin tänä vuonna kahden delegaatin lisäksi ennätyksellisesti viisi henkilöä. Lappeenranta oli siis hyvin edustettuna. Lähdimme

Lisätiedot

Matkaraportti Viro, Tartto, Kutsehariduskeskus

Matkaraportti Viro, Tartto, Kutsehariduskeskus Matkaraportti Viro, Tartto, Kutsehariduskeskus 7.3.2011 17.4.2011 Joni Kärki ja Mikko Lehtola Matka alkoi Oulaisten rautatieasemalta sunnuntaina 16.3. Juna oli yöjuna, ja sen oli tarkoitus lähteä matkaan

Lisätiedot

Ostosmatka Keskisen kyläkauppaan Tuuriin La 23.2.2013

Ostosmatka Keskisen kyläkauppaan Tuuriin La 23.2.2013 Ostosmatka Keskisen kyläkauppaan Tuuriin La 23.2.2013 Lähtöpaikat: Lapinlahti Siilinjärvi Kuopio Hinta: 32 / henkilö (edellyttää 30 lähtijää) Sitovat ilmoittautumiset 9.2 mennessä: Jaana Neuvonen p.044-5640

Lisätiedot

MILLOIN PARTITIIVIA KÄYTETÄÄN? 1. NEGATIIVINEN LAUSE o Minulla ei ole autoa. o Lauralla ei ole työtä. o En osta uutta kännykkää.

MILLOIN PARTITIIVIA KÄYTETÄÄN? 1. NEGATIIVINEN LAUSE o Minulla ei ole autoa. o Lauralla ei ole työtä. o En osta uutta kännykkää. MILLOIN PARTITIIVIA KÄYTETÄÄN? 1. NEGATIIVINEN LAUSE o Minulla ei ole autoa. o Lauralla ei ole työtä. o En osta uutta kännykkää. 2. NUMERO (EI 1) + PARTITIIVI o Minulla on kaksi autoa. o Kadulla seisoo

Lisätiedot

Tähän kaupunkiin haluat aina uudestaan!

Tähän kaupunkiin haluat aina uudestaan! Euroopan mielenkiintoisimpia kaupunkikohteita! Venäjän toiseksi suurin kaupunki, entinen Venäjän keisarikunnan pääkaupunki 1712-1918 Dramaattinen historia kolme maailmansotaa ja kolme vallankumousta UNESCON

Lisätiedot

Bulgaria, Pazardzhik 4.3.-15.4.2014

Bulgaria, Pazardzhik 4.3.-15.4.2014 Bulgaria, Pazardzhik 4.3.-15.4.2014 Janet Valliovuo ja Ramoona Rahja, Horaca11 Johdanto Lähdimme ulkomaille, koska halusimme kokeilla jotain erilaista ja kokeilla rajojamme. Halusimme lähteä Iso-Britanniaan,

Lisätiedot

Alkusarja 9 vrk. LENTOPALLON MM 2014 Viralliset fanimatkat Puolan Katowiceen

Alkusarja 9 vrk. LENTOPALLON MM 2014 Viralliset fanimatkat Puolan Katowiceen Alkusarja 9 vrk LENTOPALLON MM 2014 Viralliset fanimatkat Puolan Katowiceen VIRALLISET FANIMATKAT 2 WWW.AIKAMATKAT.FI BUSSIMATKA KATOWICEEN 31.8. 8.9.2014 9 KULJETUS: LAUTTA + BUSSI HINTAAN SISÄLTYY LAUTTAMATKAT

Lisätiedot

Suomalainen kulttuuri ja elämäntapa

Suomalainen kulttuuri ja elämäntapa 2009-2013 Suomalainen kulttuuri ja elämäntapa Suomalainen ajankäyttö Suomalainen viestintä ja käytöstavat Suomalainen elämäntapa Aikatauluja ja sovittuja tapaamisaikoja on hyvä noudattaa täsmällisesti.

Lisätiedot

lehtipajaan! Esiopettajan aineisto

lehtipajaan! Esiopettajan aineisto Tervetuloa lehtipajaan! Esiopettajan aineisto Esiopettajalle Lehtipaja sopii osaksi esiopetuksen mediakasvatusta Menetelmä on alun perin tehty alakoululaisten l l käyttöön, tämä versio on muokattu siitä

Lisätiedot

Työssäoppimassa Tanskassa

Työssäoppimassa Tanskassa Työssäoppimassa Tanskassa Taustatietoja kohteesta: Herning- kaupunki sijaitsee Tanskassa Keski- Jyllannissa. Herningissä asukkaita on noin. 45 890. Soglimt koostuu yhteensä 50 hoitopaikasta. Soglimtissa

Lisätiedot

Hanna palkintomatkalla Brysselissä - Juvenes Translatores EU-käännöskilpailun voitto Lyseoon!

Hanna palkintomatkalla Brysselissä - Juvenes Translatores EU-käännöskilpailun voitto Lyseoon! Hanna palkintomatkalla Brysselissä - Juvenes Translatores EU-käännöskilpailun voitto Lyseoon! Jo vuodesta 2007 lähtien Euroopan Unionin Komissio on järjestänyt EU-maiden 17-vuotiaille lukiolaisille käännöskilpailun,

Lisätiedot

Nyakaton Luterilainen Raamattuopisto. Mwanza, Tanzania VIKTORIAJÄRVEN ITÄISEN HIIPPAKUNNAN TYÖNTEKIJÄKOULUTUS. Nimikkohankeraportti 1/2014

Nyakaton Luterilainen Raamattuopisto. Mwanza, Tanzania VIKTORIAJÄRVEN ITÄISEN HIIPPAKUNNAN TYÖNTEKIJÄKOULUTUS. Nimikkohankeraportti 1/2014 VIKTORIAJÄRVEN ITÄISEN HIIPPAKUNNAN TYÖNTEKIJÄKOULUTUS Nyakaton Luterilainen Raamattuopisto Mwanza, Tanzania Nimikkohankeraportti 1/2014 Hankenumero 14106 115 Nyakato Luterilainen Koulutuskeskus perustettiin

Lisätiedot

Kulttuurimatka Krakovaan 4 päivää 3 yötä

Kulttuurimatka Krakovaan 4 päivää 3 yötä Kulttuurimatka Krakovaan 4 päivää 3 yötä Vietä pitkä viikonloppu kesäisessä Krakovassa Finnairin suorilla lennoilla Helsingistä! Krakovan värikäs historia ja eloisa nykypäivä, hyvin säilynyt UNESCO:n maailmanperintökohteisiin

Lisätiedot

Kiveen. hakattu 2/2013. Aleksis Kiven peruskoulu

Kiveen. hakattu 2/2013. Aleksis Kiven peruskoulu Kiveen hakattu 2/2013 Aleksis Kiven peruskoulu Sisällysluettelo Pääkirjoitus Minun proggikseni 3 Proggislogokilpailu 2013 5 Sarjakuvia 6 Koulu alkoi ja musiikki soi 10 Koululehti sai nimen 12 Lomatoivoituksia

Lisätiedot

SATEENKAARITALON JÄSENKIRJE 4/2014

SATEENKAARITALON JÄSENKIRJE 4/2014 1 SATEENKAARITALON JÄSENKIRJE 4/2014 Sateenkaaritalon tapahtumia syksyllä 2014 muun muassa: Kuva internetistä. Kuvaaja Teuvo Vehkalahti. BBQ-Elolystit 9.9. klo 10-14 Hietalahden Villassa Sieni- ja marjaretki

Lisätiedot

Odpowiedzi do ćwiczeń

Odpowiedzi do ćwiczeń Odpowiedzi do ćwiczeń Lekcja 1 1. c 2. b 3. d 4. a 5. c Lekcja 2 1. ruotsia 2. Norja 3. tanskalainen 4. venäjää 5. virolainen 6. englantia 7. Saksa 8. kiina 9. espanjaa 10. Suomi 11. puolalainen 12. englanti

Lisätiedot

Vaihto-opiskelu Eindhoven Syksy 2007. Matti Talala& Jarkko Jakkula

Vaihto-opiskelu Eindhoven Syksy 2007. Matti Talala& Jarkko Jakkula Vaihto-opiskelu Eindhoven Syksy 2007 Matti Talala& Jarkko Jakkula MIKSI? Hollannin menestyneet kamppailu-urheilijat saivat meidän kiinnostuksen heräämään Eindhovenia kohtaan. Olisihan se hienoa mennä opiskelijavaihtoon

Lisätiedot

Raportti työharjoittelusta ulkomailla

Raportti työharjoittelusta ulkomailla Eevi Takala PIN10 12.5.2013 Raportti työharjoittelusta ulkomailla Opiskelen pintakäsittelyalan viimeisellä vuodella ja olin puolet (5vk) työharjoitteluajastani Saksassa töissä yhdessä kahden muun luokkalaiseni

Lisätiedot

Kuusi päivää Vienan runokylissä

Kuusi päivää Vienan runokylissä Matkatoimisto Kotiranta Gorniakovkatu 2A, Kostamus E-mail: kotiranta-tour@mail.ru http://kotiranta-tour.ru/ru/suomeksi/5951/ Kuusi päivää Vienan runokylissä 6.-11.7.2016 Kostamus Jyskyjärvi Haikola Kalevala

Lisätiedot

Löydätkö tien. taivaaseen?

Löydätkö tien. taivaaseen? Löydätkö tien taivaaseen? OLETKO KOSKAAN EKSYNYT? LÄHDITKÖ KULKEMAAN VÄÄRÄÄ TIETÄ? Jos olet väärällä tiellä, et voi löytää perille. Jumala kertoo Raamatussa, miten löydät tien taivaaseen. Jumala on luonut

Lisätiedot

Tervetuloa Ryhmänohjaajien valmennusviikonvaihteeseen

Tervetuloa Ryhmänohjaajien valmennusviikonvaihteeseen Ryhmänohjaakurssi Peurunka Laukaa 11.-13.4.2014 www.seurakuntaopisto.fi Tervetuloa Ryhmänohjaajien valmennusviikonvaihteeseen Peurungan kylpylään Laukaaseen 11.-13.4.2014 Sielunhoidon kouluttaja Saara

Lisätiedot

4.1 Kaikki otti mut tosi hyvin ja ilosella naamalla vastaan, enkä tuntenu oloani mitenkään ulkopuoliseksi, kiitos hyvän yhteishengen työpaikalla.

4.1 Kaikki otti mut tosi hyvin ja ilosella naamalla vastaan, enkä tuntenu oloani mitenkään ulkopuoliseksi, kiitos hyvän yhteishengen työpaikalla. Ranska Chamonix Niin tällänen blogikin pitäis kirjottaa. Meinasin että kirjotan ihan mitä olen Ranskassa tehny ja lisäilen sinne tänne kuvia, en oo mitenkään blogin kirjottaja tyyppiä. 3.1 Lähin Kittilästä

Lisätiedot

SUOMEN KIELESSÄ ON KAKSI ERILAISTA KYSYMYSTYYPPIÄ: Ei, en auta. Ei, minä olen surullinen.

SUOMEN KIELESSÄ ON KAKSI ERILAISTA KYSYMYSTYYPPIÄ: Ei, en auta. Ei, minä olen surullinen. SUOMEN KIELESSÄ ON KAKSI ERILAISTA KYSYMYSTYYPPIÄ: 1. -ko/-kö -kysymys; vastaus alkaa aina kyllä- tai ei-sanalla esim. Asutko sinä Lahdessa? Autatko sinä minua? Oletko sinä iloinen? Kyllä, minä asun. (positiivinen)

Lisätiedot

Thaimaa Rayong 26.1.-2.2.2015

Thaimaa Rayong 26.1.-2.2.2015 Thaimaa Rayong 26.1.-2.2.2015 Rayong Marriott Resort Rayongin alue tuli vähän yllättäen osaksi tämän kertaista Thaimaan matkaamme. Olemme niin intohimoisia hiekkarantakävelijöitä eli varpaistelijoita,

Lisätiedot

AIKAMUODOT. Perfekti

AIKAMUODOT. Perfekti AIKAMUODOT Perfekti ???! YLEISPERFEKTI Puhumme menneisyydestä YLEISESTI, mutta emme tiedä tarkasti, milloin se tapahtui Tiesitkö, että Marja on asunut Turussa? Minä olen käynyt usein Kemissä. Naapurit

Lisätiedot

Matkakertomus Busiasta 2.6.-15.6.2011

Matkakertomus Busiasta 2.6.-15.6.2011 Matkakertomus Busiasta 2.6.-15.6.2011 Lähdimme Kenian matkalle hyvin varautuneina kohdata erilainen kulttuuri. Olimme jo saaneet kuulla, mihin asioihin on syytä varautua, ja paikan päällä tuntuikin, että

Lisätiedot

Tekninen ja ympäristötoimiala

Tekninen ja ympäristötoimiala Lahden seudun ympäristöpalvelut Tekninen ja ympäristötoimiala 6.11.2006 24.11. alkaa kaamos. Aurinko painuu alas Suomen pohjoisimmassa kolkassa, Nuorgamissa noustakseen seuraavan kerran taivaanrantaan

Lisätiedot

Ilonan ja Haban aamu Pariskunnalle tulee Aamulehti, mutta kumpikaan ei lue sitä aamulla: ei ehdi, eikä jaksa edes lähteä hakemaan lehteä kauempana sijaitsevasta postilaatikosta. Haba lukee Aamulehden aina

Lisätiedot

Kulinaarinen luomuviinimatka Etelä-Tiroliin & Veronaan 19.09. - 26.09.2015

Kulinaarinen luomuviinimatka Etelä-Tiroliin & Veronaan 19.09. - 26.09.2015 Kulinaarinen luomuviinimatka Etelä-Tiroliin & Veronaan 19.09. - 26.09.2015 1. Päivä: Lento (Kuopio) - Helsinki München: Willkommen in Deutschland! Ajamme Münchenistä Baijerin läpi, Innsbruckin ohi, henkeäsalpaavan

Lisätiedot

Somalian kieltä puhutaan kartan osoittamilla alueilla. Somalia oli aikaisemmin kolonialismin aikaan jaettuna Eglannin, Italian ja Ranskan

Somalian kieltä puhutaan kartan osoittamilla alueilla. Somalia oli aikaisemmin kolonialismin aikaan jaettuna Eglannin, Italian ja Ranskan Somalian kieltä puhutaan kartan osoittamilla alueilla. Somalia oli aikaisemmin kolonialismin aikaan jaettuna Eglannin, Italian ja Ranskan siirtomaiksi. Kun Somalia itsenäistyi jäivät somalialaiset usean

Lisätiedot

Ma Tänään rapistelemme ja mittailemme sanomalehteä.

Ma Tänään rapistelemme ja mittailemme sanomalehteä. Ma Tänään rapistelemme ja mittailemme sanomalehteä. 3. Kuinka monta sivua tämän päivän lehdessä on? 2. Kumpaan suuntaan sanomalehti repeää paremmin, alhaalta ylös vai sivulta sivulle? Laita rasti oikean

Lisätiedot

SEKAKUOROLIITTO RY 17.12.2007. Helsinki JÄSENKIRJE 5 / 2007. Sekakuoropäivät Helsingissä 8. 9.3.2008

SEKAKUOROLIITTO RY 17.12.2007. Helsinki JÄSENKIRJE 5 / 2007. Sekakuoropäivät Helsingissä 8. 9.3.2008 SEKAKUOROLIITTO RY 17.12.2007 Helsinki JÄSENKIRJE 5 / 2007 Sekakuoropäivät Helsingissä 8. 9.3.2008 Sekakuoroliitto järjestää perinteiset Sekakuoropäivät ensi maaliskuussa Helsingissä. Tapahtuma alkaa lauantaina

Lisätiedot

OULU JOULUNAJAN VIIKKO-OHJELMA

OULU JOULUNAJAN VIIKKO-OHJELMA Joulunajan viikko-ohjelma on voimassa 23.12.2011 8.1.2012 PERJANTAI 23.12. / 30.12. / 6.1. 12:00 MOOTTORIKELKKASAFARI ERÄMAAHAN Nauti ulkoilmaelämästä moottorikelkkasafarilla luonnon sydämeen. Reittimme

Lisätiedot

Huang Jianin vierailu Helsingissä 21.6-3.7.2010

Huang Jianin vierailu Helsingissä 21.6-3.7.2010 Huang Jianin vierailu Helsingissä 21.6-3.7.2010 Mestari Liun oppilas Huan Jian Guilinista vieraili Helsingissä 21.6-3.7.2010 välisenä aikana. Hän tutustui Helsinkiin ja sen ympäristöön sekä myös Lahteen

Lisätiedot

苏 州 (Suzhou) 30.3.-27.5.2015

苏 州 (Suzhou) 30.3.-27.5.2015 苏 州 (Suzhou) 30.3.-27.5.2015 Hei kaikille lukijoille. Olen Tytti Teivonen, matkailualan opiskelija Luksiasta. Olin työssäoppimassa Suzhoussa Kiinassa hotellissa kaksi kuukautta. Hotelli, jossa olin, on

Lisätiedot

Maanantai 14.7.2014 Heitä sitä valkoista palloa kohti!

Maanantai 14.7.2014 Heitä sitä valkoista palloa kohti! Maanantai 14.7.2014 Heitä sitä valkoista palloa kohti! Ensimmäinen kohteemme tällä viikolla oli Anttolan palvelukeskus. Aloitimme aamun reippaasti pihapeleillä. Yksi asukkaista ymmärsi petanquen idean

Lisätiedot

Vierailulla Urho Kekkosen museossa

Vierailulla Urho Kekkosen museossa Vierailulla Urho Kekkosen museossa Teksti, kuvat ja Sari Salovaara 10.5.2012 sivu 2 / 9 Sisällys Johdanto... 3 Tamminiemen uudistukset parantavat saavutettavuutta... 4 Elämyksiä eri aistein... 5 Muita

Lisätiedot

TAATALAKESKUKSEN KUUKAUSIOHJELMA LOKAKUU 1.-31.10.2015

TAATALAKESKUKSEN KUUKAUSIOHJELMA LOKAKUU 1.-31.10.2015 TAATALAKESKUKSEN KUUKAUSIOHJELMA LOKAKUU 1.-31.10.2015 TERVETULOA MUKAAN! Taatalakeskus Sulkavuorenkatu 6 Tiedustelut p.050 438 4319 tai katharina.hau@tvpy.fi ESITTELYSSÄ LOKAKUUN RYHMIÄ: YMPÄRISTÖTAIDE-

Lisätiedot

KYSELYLOMAKE VAIHTO-OPISKELIJOIDEN KOKEMUKSIA OPISKELUSTA ISÄNTÄYLIOPISTOSSA

KYSELYLOMAKE VAIHTO-OPISKELIJOIDEN KOKEMUKSIA OPISKELUSTA ISÄNTÄYLIOPISTOSSA KYSELYLOMAKE VAIHTO-OPISKELIJOIDEN KOKEMUKSIA OPISKELUSTA ISÄNTÄYLIOPISTOSSA A. Taustakysymyksiä 1. Sukupuoli 2. Ikä Nainen Mies 3. Kotimaa 4. Äidinkieli 5. Mitä muita kieliä osaat? Arvioi näiden kielten

Lisätiedot

Maanantai 7.7.2014: Aktiivinen alku viikolle

Maanantai 7.7.2014: Aktiivinen alku viikolle Maanantai 7.7.2014: Aktiivinen alku viikolle Heti kun saavuimme Rantakylään, eräs mummo tuli ilmoittamaan meille, että sitä bingon pelluuta pitää sitte olla! Asukkaille oli tiedotettu etukäteen tulostamme,

Lisätiedot

Arjen juhlaa MADEKOSKEN JA HEIKKILÄNKANKAAN KOULUILLA 2014

Arjen juhlaa MADEKOSKEN JA HEIKKILÄNKANKAAN KOULUILLA 2014 Arjen juhlaa MADEKOSKEN JA HEIKKILÄNKANKAAN KOULUILLA 2014 Arjen ilot Koulun jälkeen rättipoikki, kotiin laahustin tien poikki. Ajattelin: voisin mennä nukkumaan, ihan vain hetkeksi torkkumaan. Sitten

Lisätiedot

Terveisiä Poutapilvestä! Kesä sujui Imatralla oikein mukavasti. Sää oli vaihteleva koko Suomessa ja niin meilläkin. Välillä satoi ja välillä paistoi.

Terveisiä Poutapilvestä! Kesä sujui Imatralla oikein mukavasti. Sää oli vaihteleva koko Suomessa ja niin meilläkin. Välillä satoi ja välillä paistoi. 2007 Terveisiä Poutapilvestä! Kesä sujui Imatralla oikein mukavasti. Sää oli vaihteleva koko Suomessa ja niin meilläkin. Välillä satoi ja välillä paistoi. Nyt on hyvä muistella mennyttä kesää ja sen tapahtumia.

Lisätiedot

Kieliohjelma Atalan koulussa

Kieliohjelma Atalan koulussa Kieliohjelma Atalan koulussa Vaihtoehto 1, A1-kieli englanti, B1- kieli ruotsi 6.luokalla 1 lk - 2 lk - 3 lk englanti 2h/vko 4 lk englanti 2h/vko 5 lk englanti 2-3h/vko 6 lk englanti 2-3h/vko, ruotsi 2h/vko

Lisätiedot

Oulaisten ammattiopisto Liiketalouden yksikkö 2007 RAPORTTI KANSAINVÄLISELTÄ TYÖELÄMÄJAKSOLTA. Veszprém, Unkari. Aika 18.3. 12.4.

Oulaisten ammattiopisto Liiketalouden yksikkö 2007 RAPORTTI KANSAINVÄLISELTÄ TYÖELÄMÄJAKSOLTA. Veszprém, Unkari. Aika 18.3. 12.4. 1 Mervi Matinlauri Oulaisten ammattiopisto Liiketalouden yksikkö RAPORTTI 2007 RAPORTTI KANSAINVÄLISELTÄ TYÖELÄMÄJAKSOLTA Paikka Veszprém, Unkari Aika 18.3. 12.4.2007 1. Taustatyö ja kohteen kuvaus Tavoitteenani

Lisätiedot

alkaneen uuden 2013 vuoden ensimmäiseen Kaarina Suonperä

alkaneen uuden 2013 vuoden ensimmäiseen Kaarina Suonperä Tule alkaneen uuden 2013 vuoden ensimmäiseen koulutukseen sellaisena kuin olet. Palaat matkalta osaavampana ja tavoista paljon tietävänä. Tapaseura ry:n puheenjohtaja, tapakouluttaja Kaarina Suonperä tarjoaa

Lisätiedot

BEST LEIRIKOULU EVER! 2014

BEST LEIRIKOULU EVER! 2014 BEST LEIRIKOULU EVER! 2014 1.päivä Maanantaiaamuna (22.9) koko luokka kokoontui yhdeksältä kellotornille. Jännitys oli ilmassa, lähdemme tänään leirikouluun Saksaan! Tatu oli jakanut meidät edellispäivänä

Lisätiedot

RAAMATTU SUOMEN SUVULLE HANKE

RAAMATTU SUOMEN SUVULLE HANKE Suomen Pipliaseura 2013 RAAMATTU SUOMEN SUVULLE HANKE * Venäjällä asuu n. 2,7 miljoonaa kielisukulaistamme. * Raamattua käännetään 12 sukukielelle. * Uusi testamentti julkaistu 7 kielellä. * Ensimmäinen

Lisätiedot

JOULUN TUNNELMA. Ken saavuttaa nyt voi joulun tunnelmaa niin parhaimman lahjan hän itselleen näin saa.

JOULUN TUNNELMA. Ken saavuttaa nyt voi joulun tunnelmaa niin parhaimman lahjan hän itselleen näin saa. JOULUN TUNNELMA Nyt joulun kellot näin kaukaa soi, joulurauhaa julistaa. Äänet hiljentyvät kaupungin ja on kiire jäänyt taa. Nyt syttyy tähdet nuo miljoonat jokaiselle tuikkimaan. Jälleen kodeissa vain

Lisätiedot

ESTIEM Nordic Regional Coordination Meeting Lappeenranta 4.- 8.10.2012

ESTIEM Nordic Regional Coordination Meeting Lappeenranta 4.- 8.10.2012 ESTIEM Nordic Regional Coordination Meeting Lappeenranta 4.- 8.10.2012 Torstaina 4.10. saapuivat osallistujat ympäri Suomea ja Norjan Trondheimista. Illalla kokoonnuimme Kaplaakin kiltahuoneelle, jonne

Lisätiedot