Kirjastojen verkostomaisen toiminnan ja yhteistyön korostamista pykälässä 8 Yhteistyö pidettiin tärkeänä.

Transkriptio

1 Lausuntoyhteenveto Opetus- ja kulttuuriministeriön valmistelema hallituksen esitysluonnos laeiksi yleisistä kirjastoista ja opetus- ja kulttuuritoimen rahoituksesta annetun lain 2 :n muuttamisesta Opetus- ja kulttuuriministeriö lähetti lausuntopyynnön opetus- ja kulttuuriministeriön valmistelemasta hallituksen esitysluonnoksesta laeiksi yleisistä kirjastoista ja opetus- ja kulttuuritoimen rahoituksesta annetun lain 2 :n muuttamisesta. Lausuntopyyntö lähetettiin yhteensä 83:lle taholle. Lausuntoa pyydettiin mm. oikeusministeriöltä, valtiovarainministeriöltä, aluehallintovirastoilta, opetushallitukselta, Suomen Kuntaliitolta, nykyisiltä maakuntakirjastoilta, otannalta Suomen kuntia maantieteellisesti kattavasti, alan koulutusta tarjoavilta tahoilta, maakuntaliitoilta, työmarkkinajärjestöitä, alan neuvostoilta ja seuroilta. Lausuntoja saatiin yhteensä 69. Näistä seitsemän saatiin jakelulistan ulkopuolisilta tahoilta. Ne ovat: Fredrika-kirjastot, Mustasaaren kunta (Korsholm), Pietarsaaren kaupunki, Svenska Finlands Folkting, Svenska Österbottens förbund för utbildning och kultur, Yhdenvertaisen kulttuurin puolesta ry/ Kulttuuria kaikille -palvelu ja YTYkirjastot. Lausunnoissa esitysluonnosta pidettiin olennaisilta osiltaan onnistuneena. Lainsäädännön uudistamisesta pidettiin tarpeellisena. Esityksen koettiin selkeyttävän yleisten kirjastojen asemaa ja toimintaa. Esityksen koettiin vahvistavan kirjastojen yhteiskunnallista tehtävää. Lain tavoitepykälää pidettiin onnistuneena. Useissa lausunnoissa pykälään esitettiin lisättäväksi sananvapauden edistäminen. Aktiivisen kansalaisuuden, demokratian ja elinikäisen oppimisen edistämisen ottamisen entistä näkyvämmin mukaan kirjastojen toiminnan tavoitteisiin nähtiin arvokkaana. Erityisesti lausunnoissa otettiin kantaa lakiesityksen pykälään 10 Kehittämiskirjasto. Esityksen määritelmiä ja käsitteitä kehittämiskirjasto ja valtakunnallinen keskuskirjasto pidettiin osittain hankalina. Lausunnoissa tuotiin esiin, että kehittämiskirjastoille myönnettävän valtionrahoituksen ja niille osoitetuttujen tehtävien tulee olla tasapainossa. Lisäksi tuotiin esiin, että kehittämiskirjastojen toiminta-alueita määrittäessä tulisi kiinnittää huomiota mm. ruotsinkielisen väestön kielellisiin oikeuksiin. Lausunnoissa otettiin erityisesti kantaa myös pykälään 16 Osaaminen ja arviointi. Aiemmassa laissa voimassa olleiden kelpoisuusvaatimusten poistamisen nähtiin yhtäältä antavan joustavampia mahdollisuuksia kirjastojen rekrytointeihin. Toisaalta esitettiin huoli siitä, että esitys voi johtaa myös kirjastoammatillisen osaamisen heikkenemiseen ja epätasaiseen jakautumiseen. Valtion vastuuta koskevaan säädökseen liittyen lausunnoissa nähtiin, että toimijoiden rooleja tulisi edelleen selkeyttää aluehallintoviranomaisten ja kehittämiskirjastojen osalta. Yleisten kirjastojen tehtävä -pykälää pidettiin pääosin onnistuneena. Kirjastojen verkostomaisen toiminnan ja yhteistyön korostamista pykälässä 8 Yhteistyö pidettiin tärkeänä. Maksuttomuus ja maksut säädökseen liittyen varausmaksujen poistuminen nähtiin yhtäältä kannatettavana asiana, mutta toisaalta kannettiin huolta sen vaikutuksista kunnan talouteen ja esitettiin pykälän voimaantuloon siirtymäaikaa.

2 Säännöksiä kirjaston käyttäjän velvollisuudesta, käyttösäännöistä, lainauskiellosta ja kirjaston käyttökiellosta pidettiin tarpeellisina. Ministeriöt Oikeusministeriö Oikeusministeriö kiinnittää huomiota lakiesityksen kohtiin Kunnan vastuu (5 ), Yleisten kirjastojen tehtävä (6 ), Kehittämiskirjastot (10 ). 5 :ään liittyen oikeusministeriö kiinnittää erityistä huomiota kirjaston käyttäjien kuulemiseen ja palautteen huomioimiseen osana palveluiden suunnittelua. 6 :ssä ja sen perusteluissa olisi syytä tarkentaa kirjastojen tehtävä osallisuuden edellytysten tukemisessa. Oikeusministeriö pitää tärkeänä, että määriteltäessä kehittämiskirjastojen maantieteellisiä toimialueita kiinnitetään huomiota siihen, että turvataan suomen- ja ruotsinkielisen väestön mahdollisuudet saada palveluja omalla kielellään samanlaisten perusteluiden mukaan. Lisäksi tulisi mahdollisuuksien mukaan kiinnittää huomiota saamenkielisen väestön tarpeisiin. Oikeusministeriö haluaa tuoda esiin, että kirjastolain mukaiset palvelut turvataan myös vangeille. Vankien kirjastopalveluita järjestettäessä tulee huolehtia siitä, että vangit saavat kirjastopalveluita omalla kielellään. Lisäksi oikeusministeriö esittää eräitä yksityiskohtaisia huomioita 9-15 :iin. Valtiovarainministeriö Valtiovarainministeriö katsoo, että esitys on valtion keskus- ja aluehallinnon näkökulmasta kannatettava. Ministeriö katsoo, että esityksessä maakuntauudistuksen vaikutukset on riittävästi huomioitu aluehallintovirastojen osalta. Valtiovarainministeriön mukaan maakuntakirjastojen määrän vähentäminen on kehyspäätöksen mukainen, vaikka aikataulu myöhentynyt. Ministeriö katsoo, että on syytä pohtia, onko 15 :n 3 momentti tarpeen. Ministeriön mukaan kelpoisuusvaatimusten uudistaminen on kuntien tehtävien vähentämistä koskevan toimenpideohjelman mukainen. On tärkeää, että kelpoisuusvaatimuksia tai koulutusrakennetta ei myöhemmin lähdetä ohjaamaan yksityiskohtaisemmin ohjeiden tai suositusten kautta. Ministeriö toteaa, että esitys tulee käsitellä kuntalain 13 mukaisesti kuntatalouden ja - hallinnon neuvottelukunnassa. Aluehallintovirastot Aluehallintovirastot pitävät opetus- ja kulttuuriministeriön valmistelemaa lakiesitystä yleisistä kirjastoista tavoitteiltaan hyvänä, mutta valtakunnallisen ja alueellisen kirjastopolitiikan toteuttamisen keinot ja toimijoiden roolit ovat esityksessä aluehallintovirastojen mukaan jäsentymättömät. Lakiesityksessä kirjastotoimen aluehallinnon tehtävät katsotaan kuvatun suppeasti. Aluehallintovirastot katsovat, että

3 aluehallintoviraston kirjasto-, liikunta- ja nuorisotoimen tehtävien määrittely olisi syytä olla lainsäädännöissä yhdenmukainen. Aluehallintovirastojen mukaan aiemmin voimassa olleiden kelpoisuusvaatimusten poistaminen antaa enemmän mahdollisuuksia kirjastojen rekrytointiin. Toisaalta kunnat voivat rekrytoida myös muilla perusteilla kuin kirjaston osaamis- ja palvelutarpeilla. Aluehallintovirastot ovat huolissaan siitä, että tämä saattaa heikentää väestön yhdenvertaisia mahdollisuuksia käyttää ja saada kirjaston monipuolisia palveluja. Opetushallitus Opetushallitus lausuu lakiesityksen 6 :ään Yleisen kirjaston tehtävä liittyen, että pykälän perusteluissa voitaisiin mainita, että kirjaston kokoelman tulee sisältää myös toisen asteen oppilaitosten oppimateriaaleja. Tämä lisäisi vaikeassa taloudellisessa asemassa olevien oppilaiden yhdenvertaisuutta. 16 :ään Osaaminen ja johtaminen liittyen opetushallitus lausuu, että perusteluissa tulisi määritellä mitä tarkoitetaan asiantuntijatehtävillä. Opetushallitus pitää pykälää onnistuneena. Pykälän myötä kirjastoalan ammatit voitaisiin poistaa Suomen säänneltyjen ammattien luettelosta. Suomen Kuntaliitto ry Suomen Kuntaliitto pitää lakiesitystä pääosin perusteltuna ja kannatettavana. Kuntaliiton näkemyksen mukaan taloudellisia vaikutuksia kuntataloudelle ei ole riittävästi arvioitu. Kuntaliitto lausuu, että palveluiden ja aineiston ylläpito ja uudistaminen sekä fyysisenä että sähköisenä laajentaa kunnan velvoitteita nykyiseen verrattuna. Mikäli valtio leikkaa kirjastojen valtionosuusrahoitusta, on valtion myös vähennettävä kuntien tehtäviä vastaavassa suhteessa. Kuntaliitto esittää pykälän 5 Kunnan vastuu 2 momenttiin seuraavaa muutosta: Kunnan tulee huolehtia asukkaiden osallistumis- ja vaikuttamismahdollisuuksista ja kuulla asukkaitaan yleisiä kirjastoja koskevissa keskeisissä päätöksissä kuten kuntalaissa säädetään. Kuntaliitto esittää, että pykälä 11 tulisi voimaan samaan aikaan pykälien 9 ja 10 kanssa tammikuussa Pykälään 14 Lainauskielto ja kirjaston käyttökielto liittyen Kuntaliitto esittää, että lainauskiellon ehtoja on syytä tarkentaa niin, että kielto tulee voimaan, jos kirjaston käyttäjän myöhästymismaksujen kokonaismäärä ylittää kirjaston käyttösäännöissä määritellyn lainauskieltoon johtavan summan. Maakuntaliitot Maakuntaliitoista lausunnon antoivat seuraavat: Etelä-Karjalan liitto, Etelä-Pohjanmaan liitto, Etelä-Savon maakuntaliitto, Kainuun liitto, Keski-Pohjanmaan liitto, Keski-Suomen liitto, Lapin liitto, Pirkanmaan maakuntahallitus, Pohjanmaan liitto, Varsinais-Suomen liitto. Maakuntaliitot katsovat yleisesti, että kehittämiskirjastojen lukumäärän tulisi noudattaa maakuntien lukumäärää. Etelä-Karjalan liitto katsoo, että kehittämiskirjasto ei nimenä identifioidu toimialueeseensa. Myös Kainuun liitto lausuu, että maakuntakirjasto on nimenä parempi kuin kehittämiskirjasto. Etelä-Pohjanmaan liitto katsoo, että nimenmuutos kehittämiskirjastoksi on perusteltu.

4 Etelä-Pohjanmaan liitto lausuu, että kelpoisuusvaatimuksia ei ole syytä heikentää. Pienempien kirjastojen henkilöstön osaaminen alenee, kun kunnat säästöpaineissa päätyvät yhdistelmävirkoihin. Lapin liitto lausuu 16 :ään Osaaminen ja johtaminen liittyen, että pätevöitymisen kirjastoalalle on oltava mahdollista joka puolella Suomea. Pätevyysvaatimusten löyhennys ei saa heikentää kirjastoammattilaisuutta. Lapin liitto lausuu myös, että kehittämiskirjastojen tehtävät tulisi määritellä paremmin, jotta sen rooli alueellisena koordinoijana on selkeä. Lisäksi aluehallinnon ja kehittämiskirjaston työnjako tulee selvittää. Pohjanmaan liitto ja Varsinais-Suomen liitto lausuvat, että lainvalmistelussa ei ole tehty kielellisten vaikutusten arviointia. Pohjanmaan liitto lausuu lisäksi, että aluehallintovirastoilta kehittämiskirjastoille siirtyvien tehtävien taloudelliset vaikutukset erityisesti kehittämiskirjastoa ylläpitävän kunnan talouteen tulisi arvioida. Työmarkkinajärjestöt Julkisten ja hyvinvointialojen liitto JHL ry JHL lausuu, että tasa-arvon edistämistavoite on kannatettava, mutta samasta työstä on maksettava sama palkka sukupuolesta riippumatta. JHL katsoo, että esityksen 6 :n 3 momentti tulisi siirtää 5 :ään. JHL pitää 13 :ää Käyttösäännöt tärkeänä ja katsoo, että on pohdittava miten käyttösäännöistä on viestittävä asiakkaille. Käyttökiellon tulee aina olla perusteltu viranomaispäätös. Pykälään 16 Osaaminen ja johtaminen JHL lausuu, että kunnilla ja valtiolla tulee olla vahva velvollisuus henkilöstön osaamisen ylläpitämisessä ja vahvistamisessa. KT Kuntatyönantajat KT Kuntatyönantajat pitää pykälän 16 Osaaminen ja johtaminen muutosta alan kelpoisuusehtoihin onnistuneena. Kapea-alaisista kelpoisuusvaatimuksista luopuminen mahdollistaa rekrytoinnin joustavammin ja tarkoituksenmukaisemmin. Kuntien asiantuntijat - KUMULA ry Kuntien asiantuntijat KUMULA ry pitää lakiuudistusta pääsääntöisesti onnistuneena. KUMULA katsoo, että esityksen sukupuolten tasa-arvovaikutuksilla ei ole kosketusta todellisuuteen. Kehittämiskirjasto-nimeen liittyen KUMULA lausuu, että kaikki kirjastot ovat kehittämiskirjastoja. Tämän tilalle tarvitaan parempi nimi. Käyttösääntöjen kirjaamista lakiin KUMULA pitää tervetulleena uudistuksena. 16 :ään Osaaminen ja johtaminen KUMULA lausuu, että kelpoisuusvaatimusten heikentäminen vaarantaa kirjastoissa tehtävän kehittämistyön jatkumisen. Johtajilta edellytetään vahvaa kykyä nähdä kuntasektorin haasteita. "Riittävä määrä" katsotaan liian epämääräiseksi ilmaukseksi. Johtavalla viranhaltijalla tulee olla ylemmän korkeakoulututkinnon lisäksi 60 op opinnot kirjastoalalta. Asiantuntijatyössä edellytyksenä tulisi olla aina korkeakoulututkinto.

5 Kansalliskirjasto Kansalliskirjasto pitää lainuudistusta perusteltuna ja esityksen tavoitteita kannatettavina. Kansalliskirjasto pitää täysin oikean suuntaisena havaintoa, että digitaalisten teknologioiden hyödyntäminen tulee jatkossakin muuttamaan kirjastotyön vaatimuksia. 9 :ään Valtakunnallinen keskuskirjasto liittyen Kansalliskirjasto lausuu että, Kansalliskirjaston ja valtakunnallisen keskuskirjaston työnjakoa on syytä selkeyttää. Terminä Valtakunnallinen keskuskirjasto ei ole paras mahdollinen Kansalliskirjaston rooliin suhteutettuna. Kansalliskirjasto kysyy, millainen ohjaava rooli valtakunnallisella keskuskirjastolla olisi suhteessa kehittämiskirjastoihin. Kansalliskirjasto kysyy myös, jatkuisiko myös tulevaisuudessa Kansalliskirjaston maakuntakirjastojen kanssa tekemä yhteistyö esim. finelib-aineistojen hankinnassa. Kansalliskirjasto pitää 12 Kirjaston käyttäjän oikeuksien ja velvollisuuksien kirjaamista kannatettavana. Kansalliskirjasto toteaa, että kirjaston ja asiakkaan väliseen suhteeseen liittyy vahva perusoikeusulottuvuus. Celia - Näkövammaisten kirjasto Celia pitää positiivisena sitä, että yhdenvertaisuus ja tasa-arvo nouse esityksessä useassa kohdassa esiin. Samoin Celia pitää myönteisenä sitä, että yleisten kirjastojen yhteistyökumppanit, kuten Celia on kirjattu esiin ja että yleisiltä kirjastoilta edellytetään yhteistyötä niiden kanssa. Celia ehdottaa muutoksia joihinkin lakiesityksen kohtiin, siten että erikoiskirjastot, saavutettavuus erityisryhmät ja saavutettavat aineistot mainittaisiin. Celia esittää myös, että jos asiakas lainaa rajatulle käyttäjäkunnalle tarkoitettua aineistoa, kirjaston tulisi olla oikeutettu kysymään ja merkitsemään tieto asiakasrekisteriin. Varastokirjasto Varastokirjasto katsoo, että lakiesitys on perusteltu ja antaa mahdollisuuksia yhteistyön kehittämiseen kaikkien kirjastosektoreiden kanssa. Varastokirjasto pitää hyvänä mainintaa siitä, että Valtakunnallisen keskuskirjaston tulee tehdä yhteistyötä kirjastojen, ml. Varastokirjaston kanssa. Myös ehdotettujen kehittämiskirjastojen tehtävien määrittely helpottaa yhteistoimintaa Varastokirjaston kanssa. Helsingin kaupunki/kaupunginkirjasto-yleisten kirjastojen keskuskirjasto Helsingin kaupunginhallitus pitää esitysluonnosta kirjastolain uudistamisesta tervetulleena ja olennaisilta osiltaan onnistuneena. Yleiset kirjastot ovat kunnissa tärkeä keino toteuttaa perustuslain 16:ssa tarkoitettua yksilön oikeutta kehittää itseään varattomuuden sitä estämättä. Lakiesitys asemoi kirjaston edelleen kunnan perus- ja lähipalveluksi. Demokratian, aktiivisen kansalaisuuden ja elinikäisen oppimisen ottaminen vielä aiempaa näkyvämmin mukaan kirjaston tehtäviin vastaa kaupunginhallituksen käsitystä tarvittavan muutoksen suunnasta. Myös kirjastojen verkostomainen toiminta saa esityksessä selvää tukea. Helsinki toteaa, että kirjastoalalla digitalisoitumisen hyödyt ovat isot. Suurin haaste suomalaisten kirjastojen e-palvelujen järjestämisessä on kansalaisten tasaveroisen

6 tiedonsaannin takaaminen myös e-aineiston osalta. Yleisen kirjaston tehtävien määrittely on tarpeen aikana, jolloin verkostoituminen ja yhteisesti tuotetut palvelut kunnissa lisääntyvät. Helsingin kaupunginhallitus pitää hyvänä, että Valtakunnallisen keskuskirjaston tehtävät on esityksessä määritelty aiempaa yleisemmällä tasolla. Kaikille kansalaisille tasavertaisesti avoimen e-aineiston saatavuuden järjestäminen on tällä hetkellä avoin kysymys ja edellyttää tavalla tai toisella valtakunnallista ratkaisua. Helsinki esittää, että: 2 : ään lisätään kirjastolain tavoitteisiin sananvapauden edistäminen. 5 :ään lisätään lakitekstiin maininta kunnan muista toimijoista. 6 :ään tarkennetaan lain perusteluissa, mitä tarkoitetaan kirjaston roolilla kirjoitustaidon edistämisessä. 8 : ään lisätään 2. momentin yhteistyötahoihin kunnan muut toimijat. Lisätään pykälän yksityiskohtaisiin perusteluihin maininta yhteistyöstä kirja-alan kanssa. 9 :ään täsmennetään valtakunnallisen keskuskirjaston tehtävien kohdan 1 muotoilua lisäämällä siihen maininta palvelujen tuottamisesta. Lisäys vastaa kirjastojen tarvetta ja tämänhetkistä tilannetta. 14 : Muutetaan pykälä kuulumaan niin, että lainauskielto tulee voimaan, jos myöhästymismaksut ylittävät kunkin kirjaston käyttösäännöissään määrittelemän summan ja tehdään vastaavat muutokset lain perusteluihin. Maakuntakirjastot Maakuntakirjastot ottavat kantaa mm. kehittämiskirjastoja, varauksia ja maksuttomuutta ja osaamista ja johtamista koskeviin pykäliin. Joensuun seutukirjasto- Pohjois-Karjalan Maakuntakirjasto Joensuun seutukirjasto pitää esitystä toimivana. Joensuun seutukirjaston katsoo esityksen selkeyttävän yleisten kirjastojen asemaa ja toimintaa. Seutukirjasto lausuu, että 10 :n kehittämiskirjasto-käsite ei ole toimiva. Seutukirjasto katsoo, että on selkeytettävä aluehallintovirastojen tehtäviä suhteessa kehittämiskirjastoihin ja keskuskirjastoon. Seutukirjasto katsoo, että varausmaksun poistuminen on hyvä ja kannatettava asia. Samoin kannatettavaa on myös käyttäjän velvollisuuksien ja käyttösääntöjen täsmentäminen. Esityksen kohdan 16 Osaaminen ja johtaminen kelpoisuusvaatimusten muuttaminen Joensuun seutukirjasto mainitsee huolestuttavana. Positiivista on kuitenkin se, että esitys mahdollistaa monipuolisen osaamisen rekrytoinnin. Jyväskylän kaupunki/kaupunginkirjasto - Keski-Suomen maakuntakirjasto Jyväskylän kaupunginkirjasto-keski-suomen maakuntakirjasto pitää lakiuudistusta ajanmukaisena ja keskeisiltä osiltaan onnistuneena.

7 Kirjasto esittää, että lain perusteluissa määriteltäisiin tarkemmin, mitä tarkoitetaan tehtävällä kirjoitustaidon ohjaamisessa ja tukemisessa (6, 4. kohta). Kirjasto lausuu, että olisi huolehdittava, että kehittämiskirjastojen määrä on riittävä ja niille osoitetaan riittävät resurssit. 14 :ään Lainauskielto ja kirjaston käyttökielto Jyväskylän kaupunginkirjasto-keski-suomen maakuntakirjasto esittää täsmennystä siten, että lainauskielto tulee voimaan, jos myöhästymismaksut ylittävät kunkin kunnan käyttösäännöissään määräämän summan. Kirjasto katsoo, että 16 :n Osaaminen ja johtaminen uudistus johtaa siihen, ettei pienissä kunnissa ole riittävästi ammatillista osaamista. On kuitenkin hyvä, että jatkossakin säädetään kirjastolaitosta johtavan kelpoisuudesta. Kokkolan kaupunki/kaupunginkirjasto-maakuntakirjasto Kokkolan kaupunginkirjasto-maakuntakirjasto lausuu, että säädökset valtion ja kunnan vastuusta, yleisten kirjastojen tehtävistä ja kirjaston käyttäjän velvollisuudesta selkeyttävät kirjastopalveluiden järjestämistä. Henkilöstön kelpoisuusvaatimusten laskeminen johtaa Kokkolan kaupunginkirjasto-maakuntakirjaston mukaan siihen, että kirjastoammatillinen henkilökunta korvataan ammatillisesti epäpätevällä henkilökunnalla. Kirjasto katsoo, että kirjastoammatillinen koulutus Suomessa vaarantuu samoin kuin kirjastoammatillisen henkilökunnan täydennyskoulutusmahdollisuudet. Kirjasto näkee, että yleisiin kirjastoihin ei palkattaisi enää riittävää määrää kirjastoammatillista henkilökuntaa. Kokkolan kaupunginkirjasto-maakuntakirjasto katsoo, että yleisten kirjastojen kehittäminen keskittyisi vain kehittämiskirjastoihin, joille annetaan siihen resurssit ja muut yleiset kirjastot joutuvat eriarvoiseen asemaan. Maakuntakirjastojen poistaminen nostaisi kaukolainojen hintoja ja hidastaa niiden saantia. Kehittämiskirjastoa Kokkolan kaupunginkirjasto-maakuntakirjasto pitää keinotekoisena terminä, joka ei sovi hallituksen aluehallintouudistuksen puitteisiin. Kouvolan kaupunki/kaupunginkirjasto- maakuntakirjasto Kouvolan kaupunginkirjasto-maakuntakirjasto katsoo, että 6 :ssä yleisten kirjastojen tehtävät on ilmaistu liian kapeasti. Kouvolan kaupunginkirjasto-maakuntakirjasto katsoo, että pykälä 8 Yhteistyö on kirjoitettu suppeasti ja eivelvoittavasti. Kirjasto lausuu, että valtakunnallinen keskuskirjasto on harhaanjohtava nimi. Kirjasto lausuu, maakuntakokoelman kerääminen ei näy tehtävissä pykälässä 10. Kirjasto katsoo, että varausmaksun poistamisella on taloudellisia vaikutuksia. Se on kuitenkin sinänsä positiivinen asia.

8 Kirjasto esittää, että 14 :stä Lainauskielto ja kirjaston käyttökielto tulee poistaa toistuvasti-sana. Kouvolan kaupunginkirjasto-maakuntakirjasto katsoo että pykälässä 16 Osaaminen ja johtaminen uudistus aiheuttaa riskin, että palkataan edullista ja osaamatonta työvoimaa. Tämä ei lisää kirjastoammatillisen henkilökunnan arvostusta. Kuopion kaupunki Kuopion kaupunki lausuu, että kehittämiskirjastoja on oltava riittävä määrä ja niille on annettava riittävä siirtymäaika. 11 :ään Maksuttomuus ja maksut liittyen Kuopio toteaa, että varausmaksun poistaminen lisää kustannuksia, ja ne tulevat tulee toista kautta kuntien maksettavaksi. Kuopio näkee, että varauksen maksuttomuus on ristiriidassa lakiehdotuksen tavoitteen ja hallitusohjelman kanssa. 14 :ään Lainauskielto ja kirjaston käyttökielto Kuopio esittää, että käyttökiellon muutoksenhakuna tulisi olla oikaisuvaatimus, ei kunnallisvalitus. Lahden kaupunki/kaupunginkirjasto-maakuntakirjasto Lahden kaupunginkirjasto-maakuntakirjasto lausuu, että 6 Yleisen kirjaston tehtävä tulisi muotoilla uudelleen. Kirjasto katsoo, että lakiehdotuksen tärkein tehtävä on kertoa selkeästi kirjaston tehtävä nyt ja tulevina vuosina. Lahden kaupunginkirjasto-maakuntakirjasto esittää seuraavia muutoksia: Sisältötarjontaa koskevat momentit 1 ja 2 tulisi yhdistää: tarjota asukkaiden käyttöön uusiutuvat fyysiset ja digitaaliset aineistot sekä tieto- ja kulttuurisisällöt. Kirjallisuuden edistäminen kaikessa laajuudessaan ei ole kirjaston ydintehtävää, vaan momentti 3 tulisi muuttaa muotoon: edistää lukemista ja kirjallisuusharrastusta. Tietopalvelu ja tiedon hankinta ja käyttö tulisi ilmaista momentissa 4 laajemmin: tarjota asiantuntijapalvelua, ohjausta ja tukea tiedon ja kulttuuristen sisältöjen hankintaan ja käyttöön, mediataitoihin sekä edistää asukkaiden monilukutaitoja ja sisällöntuotantoa. Lahden kaupunginkirjasto-maakuntakirjasto ehdottaa myös seuraavaa täydennystä momenttiin 5: tarjota tiloja ja toimintaympäristöjä oppimiseen, harrastamiseen, työskentelyyn ja kansalaistoimintaan sekä yhteisöllisiin tapahtumiin. Momentissa 6 mainittu yhteiskunnallisen ja kulttuurisen vuoropuhelun edistäminen sopii Lahden kaupunginkirjaston mukaan paremmin kirjastolain tavoitteisiin kuin yleisen kirjaston tehtäviin. Lappeenrannan kaupunki/maakuntakirjasto Lappeenrannan maakuntakirjasto toteaa 10 :ään liittyen, että nykyiset maakuntakirjastot tarvitsevat päivittämistä. Uudistus asettaa vaatimuksia riittävälle resursoinnille. Kehittämiskirjastojen ja aluehallinnon työnjaon selkeyttämiseen tulee kiinnittää huomiota.

9 Pykälään 11 Maksuttomuus ja maksut Lappeenrannan maakuntakirjasto lausuu, että varauksen muuttuminen maksuttomaksi voi aiheuttaa paikallisia eroja, ja pois jäävät tuotot kerätään muualta maksuja korottamalla. Pykälään 16 Osaaminen ja johtaminen liittyen Lappeenrannan maakuntakirjasto katsoo, että uudistus lisää joustavuutta, mahdollistaa uudenlaiset palvelutuotannot ja monipuolisen osaamisen rekrytoinnin. Mikkelin kaupunginkirjasto-etelä-savon maakuntakirjasto Mikkelin kaupunginkirjasto-etelä-savon maakuntakirjasto näkee kehittämiskirjastoihin liittyen, että tehtävien uusi määrittely on positiivista. Kehittämiskirjastoja nimettäessä tulee painottaa laaja-alaista kokemusta. 16 Osaaminen ja johtaminen Mikkelin kaupunginkirjasto-etelä-savon maakuntakirjasto toteaa, että kirjastoalan koulutuksen saanut henkilökunta on tärkeää etenkin pienissä kirjastoissa. Nykyisen asetuksen säännökset ovat riittävät. Oulun kaupunki/kaupunginkirjasto-maakuntakirjasto Oulun kaupunginkirjasto-maakuntakirjasto pitää kirjastolakiesitystä kokonaisuutena oikeansuuntaisena, ajan hengen mukaisena ja selkeisiin näkökulmiin perustuvana. Oulun kaupunginkirjasto-maakuntakirjasto esittää seuraavia muutoksia: 3 : Terminä alueellinen keskuskirjasto olisi parempi, näin valtakunnallinen keskuskirjasto ja alueelliset keskuskirjastot muodostaisivat kirjastopalvelujen valtakunnallisen kehittämis- ja palvelurakenneverkoston. 6 : Lasten ja nuorten lukemisen edistäminen tulisi nostaa esille lakitekstiin. 7 : Opetus- ja kulttuuriministeriö myöntää avustusta kirjastojen erityistehtäviin (monikielinen kirjasto, saamelaiskirjasto, venäjäkielinen kirjasto). Erityistehtävät on syytä pitää keskitesti hoidettuina. Muutosehdotus: Edellä 1 ja 2 momentissa säädetyn lisäksi toiminnan järjestämisessä on otettava huomioon paikallisten kieliryhmien tarpeet yhteistyössä erityistehtäviin avustusta saavien kirjastojen kanssa. 8 Yhteistyö, Muutosehdotus: Yleinen kirjasto voi tässä laissa tarkoitettujen tehtävien hoitamiseksi toimia yhteistyössä viranomaisten, kirjastoalan toimijoiden, päiväkotien, koulujen, oppilaitosten ja muiden yhteisöjen kanssa. 11 : Maksuttomuus ja maksut, Muutosehdotus: Maksuttomia ovat valtakunnallisen keskuskirjaston, valtakunnallisia erityiskokoelmia ylläpitävien kirjastojen ja kehittämiskirjastojen (alueellisten keskuskirjastojen) toimialueensa yleisille kirjastoille antamat kaukolainat. 14 Lainauskielto ja kirjaston käyttökielto, Muutosehdotus: Kirjaston käyttäjä ei voi lainata kirjaston aineistoa, jos hän on turmellut kirjaston aineistoa vakavasti tai toistuvasti, tai jos hän ei ole palauttanut aiemmin lainaamiaan aineistoja 13 :ssä tarkoitetuissa käyttösäännöissä määrätyssä määräajassa tai suorittanut 11 :n 2 momentissa tarkoitettuja maksuja (lainauskielto). 16 Osaaminen ja johtaminen: Esitetään, että sana pääsääntöisesti poistetaan kokonaan. Esitetään, että sana asiantuntijatehtävässä muutetaan muotoon kirjastoammatillisessa asiantuntijatehtävässä. Porin kaupunki/ kaupunginkirjasto-satakunnan maakuntakirjasto

10 Porin kaupunginkirjasto-satakunnan maakuntakirjasto pitää kirjastolakiuudistusta pääosin onnistuneena. Pori näkee myönteisenä sen, että lakiehdotus korostaa yleisen kirjaston yhteiskunnallista tehtävää ja toimintaa. Tärkeää on, että lakiehdotuksessa kirjasto on edelleen kunnan lakisääteinen perus- ja lähipalvelu. Porin kaupunginkirjasto-satakunnan maakuntakirjasto katsoo, että on kannatettavaa, että kehittämiskirjaston tehtävät verrattuna nykyisiin maakuntakirjastotehtäviin on kirjoitettu uudelleen ja nostettu lakiin. Huolestuttavana Pori näkee sen, että vähentämällä kirjastojen määrää nykyisestä 18 maakuntakirjastosta korkeintaan 12 kehittämiskirjastoon kehittämiskirjasto saattaa etääntyä kauas yksitäisen kunnankirjaston toimintaympäristöstä. Laajan toiminta-alueen omaavan kehittämiskirjaston on vaikea ottaa alueellisen vastuunkantajan, koordinoijan, uusien käytäntöjen ja tietojen levittäjän sekä neuvonantajan tehtäviä. Tarve alueelliselle kirjastotoiminnalle maakunnallisena lähipalveluna on edelleen olemassa. Porin kaupunginkirjasto-satakunnan maakuntakirjasto katsoo, että sen alueellinen toiminta ja yhteistyö alueen muiden kirjastojen, sekä yleisten että tieteellisten, on jo tällä hetkellä täysin lakiluonnoksessa kehittämiskirjastolle esitettyjen tehtävien mukaista. Kelpoisuusvaatimuksiin liittyen Porin kaupunginkirjasto-satakunnan maakuntakirjasto lausuu, että lakiesityksen edellyttämä johtajaosaaminen kirjaston johtajalta on parannus. Kirjasto- ja informaatioalan koulutuksen sisältyminen johtajan kelpoisuuteen ei ole kuitenkaan este muulle johtamisosaamiselle. Pori näkee, että kunnan kirjastotoiminnasta vastaavan viranhaltijan kirjasto- ja informaatioalan opintoedellytyksistä luopuminen saattaa etäännyttää vastuun kirjaston kehittämisestä kauas kirjastosta. Suuntaus heikentää kirjastojen asemaa kuntaorganisaatiossa sekä merkitystä asiantuntijaorganisaationa. Kelpoisuusvaatimuksista tulisi edelleen Porin kaupunginkirjasto-satakunnan maakuntakirjaston mielestä säätää erillisellä asetuksella. Sukupuolivaikutuksiin liittyen Porin kaupunginkirjasto-satakunnan maakuntakirjasto lausuu, että nykyinen valtioneuvoston asetus kirjastoista (406/2016) antaa kunnille mahdollisuuden siihen, että 30 prosentilla henkilöstöstä voi olla muu kuin kirjasto- ja informaatioalan koulutus. Tämä on taannut kunnille/kirjastoille riittävän liikkumavaran henkilöstön rekrytoinnissa, ja mahdollistanut myös muiden kuin alan kelpoisuuden omaavien hakeutumisen alalle sukupuolesta riippumatta. Koulutusrakennesäännöksestä luopuminen olisi Porin kaupunginkirjasto-satakunnan maakuntakirjaston mukaan huomattava heikennys nykytilaan. Porvoon kaupunki/kaupunginkirjasto-uudenmaan maakuntakirjasto Porvoon kaupunki/ kaupunginkirjasto-uudenmaan maakuntakirjaston mukaan lakiesitys on ehyt selkeä kokonaisuus. Kirjaston mielestä kehittämiskirjastojen suhde valtakunnalliseen keskuskirjastoon sekä kehittämiskirjastojen keskinäisen yhteistyön sisältö jää laki- ja perustelutekstissä avoimeksi. Kehittämisteemat kuten ruotsinkielisen kirjastotoiminnan kehittäminen tulisi nähdä useamman kuin yhden kehittämiskirjaston yhteiseksi kehittämiskohteeksi. Porvoon kaupunki/ kaupunginkirjasto-uudenmaan

11 maakuntakirjaston kysyy, mikä on jatkossa kirjasto.fi:n rooli suhteessa kehittämiskirjastoihin ja missä ja miten kehittämiskohteista sovitaan. Kirjasto näkee, että mikäli varausmaksu poistetaan mutta kuljetusmaksu peritään, voi varausmaksujen poiston päätavoite vesittyä. Käyttösääntöjä tarvitaan. Kirjasto ehdottaa, että 13 nimi muutetaan muotoon Kirjaston käyttäjän velvollisuudet ja siihen lisätään 2. momentti: Kirjaston käyttäjällä on velvollisuus noudattaa kirjaston laatimia käyttösääntöjä. 14 Lainauskielto ja kirjaston käyttökielto kohtaan liittyen kirjasto ehdottaa, että sana toistuvasti poistetaan. Lakiehdotuksen 16 Osaaminen kohtaan kirjasto lausuu: Esitetystä uudistuksesta tarvittaisiin vaikutusten arvio, jota ei ehdi toteuttaa tällä aikataululla. On myös kyseenalaista saavutetaanko muutoksella sen tavoitteena olevaa kirjastoalan sukupuolisen tasa-arvon parantumista. Porvoon kaupunki/ kaupunginkirjasto-uudenmaan maakuntakirjasto pohtii lausunnossaan lakiehdotuksen perusteluissa olevaa maininta siitä, että lailla ei arvioida olevan valtiontaloudellisia vaikutuksia. Kirjasto kysyy, mitä tapahtuu kirjastojen valtionavustuksille nykyisen 18 maakuntakirjaston muuttuessa 12 kehittämiskirjastoiksi ja jaetaanko määrärahat mahdollisesti uusien kehittämiskirjastojen toimintaan. Porvoonkaupunki/ kaupunginkirjasto-uudenmaan maakuntakirjaston lausuu, että kirjastoautojen hankinta tulisi palauttaa harkinnanvaraiseksi, niin että opetus- ja kulttuuriministeriö voi myöntää kunnille avustusta kirjastoautojen hankintaan. Rovaniemen kaupunki/kaupunginkirjasto-lapin maakuntakirjasto Rovaniemi esittää, että lain tavoitteisiin 2 :ään tulisi lisätä sananvapaus. Rovaniemi esittää, että valtakunnallisen keskuskirjaston tehtäväksi tulisi antaa myös e-aineiston kokoaminen. Rovaniemi näkee 10 liittyen, että kehittämiskirjastojen tehtävien laajuus voi aiheuttaa ongelmia. Koordinointitehtävä on ongelmallinen ilman toimivaltaa. Työnjako aluehallinnon kanssa jää epäselväksi. 11 :ään Maksuttomuus ja maksut liittyen Rovaniemi lausuu, että varausmaksun poistaminen on uusi tehtävä. Se vaikuttaa kunnan talouteen. 16 :ään Osaaminen ja johtaminen liittyen Rovaniemi näkee, että ilmaus riittävä määrä kirjasto- ja informaatioalan koulutusta saanutta ja muuta henkilöstöä on epämääräinen. Se voi johtaa siihen, että pienessä kunnassa rekrytoidaan henkilöstöä, jolla ei ole kirjastoalan korkeakoulututkintoa. Seinäjoen kaupunki/kirjasto-maakuntakirjasto Seinäjoen kaupunki/kirjasto-maakuntakirjasto lausuu, että lakiluonnos on pääsääntöisesti selkeä, konkreettinen ja hyvä. Muutama kohta lakiluonnoksessa on Seinäjoen mukaan pienten kirjastojen ja väestön yhdenvertaisuuden näkökulmasta ongelmallinen ja kiihdyttää maantieteellistä eriarvoistumiskehitystä kirjastopalvelujen suhteen. Lisäksi uusi laki ei ota riittävässä määrin huomioon yleisten kirjastojen keskenään tekemää yhteistyötä eli ns. kirjastokimppoja.

12 Kehittämiskirjastojen määrää Seinäjoki pitää liian alhaisena ottaen huomioon Suomen kunta- ja maakuntarakenteen, maantieteellisen laajuuden ja alueelliset erityispiirteet. Kehittämiskirjastoja valitessa pitää ottaa huomioon tähän asti tehty maakuntakirjastotyö. Seinäjoki kiinnittää huomiota pykälään 16, Osaaminen ja johtaminen. Pätevyysvaatimuksien väljentäminen johtaa siihen, että kirjastoammatillinen ja korkeakoulutettu henkilöstö vähene pienissä kunnissa ja sitä kautta Suomen kansalaiset joutuvat entistä epätasa-arvoisempaan asemaan kirjastopalvelujen suhteen. Tampereen kaupunki Tampereen kaupunki pitää esitystä pääosin onnistuneena. Lain tavoitteisiin toivotaan lisättävän sananvapauden edistäminen. Kirjaston tehtävien määrittelyä Tampere pitää onnistuneena. Kehittämiskirjasto-termi sen sijaan ei ole toimiva. Valtion vastuuta aluehallintovirastojen suhteen olisi Tampereen mielestä selkeytettävä. Maksuttomuuden laajentaminen myös varausmaksuihin on kannatettavaa. Varausmaksuihin tulisi saada siirtymäaikaa. Tampere pitää hyvänä, että yksityiskohtaisia säännöksiä mm. opintopisteistä ei enää ole, mutta määrittely riittävä määrä kirjasto- ja informaatioalan koulutusta saanutta ja muuta henkilöstöä voi olla riski etenkin pienissä kunnissa. Kirjastolaitosta johtavalta henkilöltä tulisi edellyttää korkeakoulututkinnon lisäksi kirjasto- ja informaatioalan koulutusta. Sukupuolivaikutusten osalta Tampere ei usko lain lisäävän miesten määrää alalla. Turun kaupunki/kaupunginkirjasto-varsinais-suomen maakuntakirjasto Turun kaupunki/ kaupunginkirjasto-varsinais-suomen maakuntakirjasto lausuu, että esityksessä on perustellusti otettu huomioon kirjaston muuttuminen kirjasto- ja tietopalveluja laajemmaksi. Esitykseen sisältyvää ehdotusta kehittämiskirjastojen tehtävien uudistamisesta ja suuntaamisesta toimialueensa yleisten kirjastojen toiminnan ja sen kehittämisen tukijaksi pidetään oikeansuuntaisena. Alueellista kirjastotoimintaa koskevien tehtävien kokoaminen aiempaa suurempiin kokonaisuuksiin on tarkoituksenmukaista edellyttäen, että kehittämiskirjastojen voimavarat toiminnan kehittämiseen ja ohjaamiseen turvataan lakiesityksessä todetun mukaisesti nykyisiä maakuntakirjastoja paremmin. Samalla vastuuta tulee olla myös alueen muilla kirjastoilla. Laissa tulisi vahvistaa kehittämiskirjaston roolia kuntien yhteistyössä ja tarkentaa kehittämiskirjaston ja aluehallintoviraston vastuut päällekkäisyyksien poistamiseksi (esim. ammatillisen täydennyskoulutuksen järjestämisessä). 11 :ään Maksuttomuus ja maksut liittyen Turku lausuu, että varausmaksun poistaminen on kirjastopalvelujen käyttäjien näkökulmasta merkittävää. Maksuttomat kirjastopalvelut edistävät palveluiden saavutettavuutta.

13 16 :ään Osaaminen ja johtaminen liittyen Turku lausuu, että uudistus on kannatettava. Kirjastonjohtajan kirjasto- ja informaatioalan opintoedellytyksen poistaminen vahvistaa ja monipuolistaa kirjaston johtamisosaamista. Samalla on todennäköistä, että alan sukupuolijakauma tulee tasaantumaan. Vaasan kaupunki Vaasan kaupunginhallitus lausuu, että kehittämiskirjastojen toimialueita jaettaessa on otettava huomioon maantieteelliset olosuhteet, valtakunnallisen palveluverkosto, yhdenvertaiset maksuttomat palvelut ja kielelliset oikeudet perustuslain 122 mukaisesti. Vaasan kaupunki edellyttää kirjastonsa olevan jatkossa kehittämiskirjasto, koska pystyy palvelemaan alueensa tarpeita parhaiten. Vaasa lausuu, että esityksestä puuttuvat valtakunnallisesti vaikuttavat asiat kuten kirjastojen yhteinen asiakasrekisteri ja yhteiset käyttösäännöt, valtakunnallinen luettelointi ja kuvailu sekä toimivat rajapinnat järjestelmien välillä. Vaasa esittää nykyisten pätevyysvaatimusten säilyttämistä kirjastoammatillisissa tehtävissä. Kirjastoseurat Finlands svenska Biblioteksförening rf Finlands svenska Biblioteksförening lausuu, että kelpoisuusehdot on säilytettävä nykyisellään. Suomen kirjastoseura ry Suomen kirjastoseura lausuu 4 :ään Valtion vastuu liittyen, että aluehallinnon roolia suhteessa kehittämiskirjastoihin on selkiytettävä. 9 :ssä Valtakunnallinen keskuskirjasto kirjastoseura näkee, että kirjaus jättää epäselväksi, mikä on vastaavia tehtäviä toteuttavan Kansalliskirjaston ja keskuskirjaston työnjako. 10 :än Kehittämiskirjasto perustelutekstiin kirjastoseura esittää lisäystä: "Kehittämiskirjastoilla voisi alueellisen tehtävän lisäksi olla opetus- ja kulttuuriministeriön kanssa sovittu erityinen, valtakunnallinen tehtävä." 11 :ään Maksuttomuus ja maksut seura ehdottaa vuoden siirtymäaikaa siten, että pykälä tulisi voimaan Lisäksi maksuttomat varukset pitäisi ulottaa kimppojen aineistoihin. 16 :n Osaaminen ja johtaminen kohdalla kirjastoseura katsoo, että riittävä määrä on liian yleinen linjaus. Seura esittää, että laissa tai asetuksessa määriteltäisiin jatkossakin kirjastossa työskentelevän kirjastoalan koulutuksen saaneen henkilöstön vähimmäismäärä samaan tapaan kuin esim. museoita koskevassa asetuksessa. Lisäksi seura ehdottaa muotoilua: Asiantuntijatehtävissä toimivilta edellytetään korkeakoulututkintoa. Neuvostot Erikoiskirjastojen neuvosto Erikoiskirjastojen neuvosto näkee lainuudistuksen perusteltuna.

14 Erikoiskirjastojen neuvosto kiinnittää huomiota erityisesti 8 :ään Yhteistyö. Neuvosto on tyytyväinen, että yhteistyötahoiksi on määritelty myös erikoiskirjastot. Erikoiskirjastojen neuvosto näkee, että yhteistyötahon ja -tarpeen arviointi tapahtuisi yhteistyötahon kanssa yhteisesti, eikä pelkästään yleisen kirjaston toimesta. Suomen yliopistokirjastojen neuvosto Suomen yliopistokirjastojen neuvosto näkee lain tavoitteiden tulevaisuus- ja muutosmyönteisyyden kannatettavana. Suomen yliopistokirjastojen neuvosto esittää, että 8 :ssä Yhteistyö korkeakoulukirjastojen sijaan olisi puhuttava ammattikorkeakoulukirjastoista ja yliopistokirjastoista omilla nimillään. Yleisten kirjastojen neuvosto Yleisten kirjastojen neuvosto lausuu, että 4 :ssä Valtion vastuu aluehallintoviraston tehtävät tulee päivittää ja selkeyttää suhteessa kehittämiskirjastoihin. 5 :ään Kunnan vastuu Yleisten kirjastojen neuvosto esittää lisättäväksi myös kirjastotoiminnan kehittäminen. Kunta vastaa myös siitä, että toiminnan kehittäminen tapahtuu kehittämiskirjaston suuntaviivojen mukaisesti. 7 :ään neuvosto esittää lisäystä: Edellä 1 ja 2 momentissa säädetyn lisäksi toiminnan järjestämisessä on otettava huomioon paikallisten kieliryhmien tarpeet yhteistyössä erityistehtäviin avustusta saavien kirjastojen kanssa. 8 :ään esittää muutosta: Yleinen kirjasto voi tässä laissa tarkoitettujen tehtävien hoitamiseksi toimia yhteistyössä viranomaisten, kirjastoalan toimijoiden ja muiden sidosryhmien kanssa. 9 :ään Valtakunnallinen keskuskirjasto neuvosto esittää muotoilua: keskuskirjasto kehittää ja tuottaa yleisten kirjastojen valtakunnallisia palveluja yhteistyössä kehittämiskirjastojen ja muiden kirjastojen kanssa. 10 :ään Kehittämiskirjasto neuvosto esittää muotoilua: toimialueensa yleisten kirjastojen toiminnan tukeminen ja kehittäminen vuorovaikutuksessa alueen kirjastojen kanssa. 11 :ään Maksuttomuus ja maksut neuvosto esittää mainintaa: maksuttomia ovat myös valtakunnallisen keskuskirjaston, valtakunnallisia erityiskokoelmia ylläpitävien kirjastojen ja kehittämiskirjastojen toimialueensa yleisille kirjastoille antamat kaukolainat. 14 :ään Lainauskielto ja kirjaston käyttökielto liittyen neuvosto lausuu, että lakiin pitää saada tarkennus lainauskiellon kytkemisestä käyttösäännöissä määriteltyyn sakkosummaan. 16 :ään Osaaminen ja johtaminen neuvosto esittää muotoilua: hyvä perehtyneisyys kirjastojen toimintaan ja tehtäväkenttään. Kaupungit ja kunnat Espoon kaupunki

15 Espoon kaupunki pitää kirjastolain uudistamista tarpeellisena ja lakiluonnosta pääosin onnistuneena. Kirjastotoiminnan yhteiskunnalliset vaikutukset on lakiesitysluonnoksessa laajasti tunnistettu. Espoo esittää seuraavia muutoksia ja kommentteja: 2 :ssä Lain tavoite momentin 1 kohdassa 3 käsitteen monipuolinen lukutaito voisi avata moni- ja medialukutaidon suuntaan. Espoo näkee, että kirjastojen digitaalisen tehtävän puuttuminen eksplisiittisestä tavoitemäärittelystä on keskeinen puute. Yleisten kirjastojen näkökulmasta digitaalisen kansalaisuuden edistäminen tavoitteena digitaalisen kuilun kaventaminen on keskeinen osa perustehtävää. Kohdassa 5 demokraattisen yhteiskunnan edistämisen sijasta demokraattisen yhteiskuntakehityksen tukeminen korostaisi kirjastojen aktiivista yhteiskunnallista roolia. Espoo esittää, että tavoitteen toteutumisen lähtökohtiin tulisi harkita kirjattavaksi näkökulmana lasten ja nuorten sekä niiden käyttäjäryhmien, jotka eniten tukea tarvitsevat, tarpeiden huomioiminen. Näin tuettaisiin sellaista tulkintaa yhdenvertaisuudesta, jossa haavoittuvaisimmassa asemassa olevien asiakasryhmien erityiset tarpeet tunnistettaisiin ja huomioitaisiin. Yleisten kirjastojen tehtävää koskevassa 6 :ssä kirjastojen tärkeä rooli sananvapauden edistäjinä puuttuu. 7 :n Toiminnan järjestäminen saavutettavuuden käsitteen tarkempi määritteleminen sekä avaaminen eri osatekijöihin esimerkiksi lain perusteluissa olisi Espoon mielestä suotavaa. Taloudellisten resurssien niukkuuden vuoksi tärkein saavutettavuuden osatekijä aukioloajat tulisi ehdottomasti huomioida lain tasolla. Kohtaan 8 :n Yhteistyö liittyen Espoo lausuu, että voimakas painottuminen kirjastoalan sisäiseen yhteistyöhön ei ole nykyisessä toimintaympäristössä perustelluin valinta. Yhteistyö ja kumppanuus paikallisten julkisen sektorin toimijoiden ja myös kaupallisten toimijoiden kanssa on kirjastopalveluille elinehto. Espoo toteaa, että maksuttomuuspykälän (11 ) säilyminen laissa luo pohjan yleisten kirjastojen toiminnalle. Maksuttomien palveluiden luetteleminen toimii yleisellä tasolla. Sen sijaan palveluiden, joista maksu saa periä, luetteleminen on ongelmallista. Yleisellä tasolla oikeusturvan kannalta on Espoon mukaan perusteltua, että käyttökielloista ja lainauskielloista on maininta (12 Käyttäjän velvollisuudet sekä 14 Lainauskielto ja käyttökielto) laissa. Niiden yksityiskohtainen sisältö sekä kahteen pykälään jakaminen antaa niille tarpeettoman suuren painotuksen laissa. Asiakkaan vastuita käsittelevä yksi pykälä korjaisi asian. Kirjastoille on Espoon mukaan jätettävä mahdollisuus määritellä, kuinka pitkän ajan jälkeen lainauskielto astuu voimaan. Samoin lainauskiellon maksumäärästä on voitava päättää paikallisesti. Espoo ehdottaa muotoilua: Kirjaston käyttäjä, joka ei ole palauttanut aiemmin lainaamiaan aineistoja 13 :ssä tarkoitetuissa käyttösäännöissä määrätyssä määräajassa tai suorittanut 11 :n 2 momentissa tarkoitettuja maksuja, voidaan asettaa lainauskieltoon. Ollessaan asetettuna lainauskieltoon asiakas ei voi lainata kirjaston aineistoja. Espoon mukaan kirjastopalveluiden uudistamisen ja kehittämisen näkökulmasta tärkein vaikutus viranomaisen toimintaan on henkilöstönormien poistamisella (16 Osaaminen ja johtaminen).

16 Inarin kunta Inarin kunta lausuu, että aluehallintoviraston tehtäviä voisi terävöittää ja niihin tulisi lisätä toimialueen yleisten kirjastojen henkilöstön osaamisen ylläpitäminen ja edistäminen yhteistyössä kehittämiskirjastojen kanssa. Saamenkielisen ja suomenkielisen väestöryhmän huomioiminen yhtäläisin perustein on haasteellista ja jopa mahdotonta, koska saamenkielistä aineistoa julkaistaan vähän ja saamenkielistä henkilökuntaa ei ole saatavilla. Inarissa kaikki kolme saamenkieltä tulisi olla samanarvoisia. Valtakunnallisen keskuskirjaston merkitys yhteisesti tuotettujen palvelujen tarjoamisessa on erittäin tärkeä. Inarin kunta toteaa, että varausten maksuttomuus vaikuttaa kuntien/kirjastojen tulokertymiin. Inkoon kunta Inkoo lausuu, että 8 :ssä Yhteistyö on unohdettu yhteistyö yksityishenkilöiden kanssa. 9 :ään Valtakunnallinen keskuskirjasto liittyen Inkoo näkee, että valtakunnallisen keskuskirjaston ja kehittämiskirjaston tehtävät osittain päällekkäisiä ja siksi epäselviä. 11 :ään Maksuttomuus ja maksut liittyen Inkoo kysyy tarkoittaako pykälä, että oman kirjastokimpan sisäiset lainat tulevat maksullisiksi. 14 :ään liittyen Lainauskielto ja kirjaston käyttökielto Inkoo esittää, että myös käyttökielto tulisi voida syöttää tietojärjestelmään. Kannuksen kaupunki Kannus näkee, että valtakunnallisen keskuskirjaston tehtävät on täsmennettävä. Aineistojen saatavuuden tasapuolisuus on turvattava koko maassa. Kansallinen e-palvelu olisi askel tätä kohti (keskuskirjaston johtamana). 10 :ään Kehittämiskirjasto liittyen Kannus katsoo, että kirjaston kehittämistyön keskittäminen kehittämiskirjastojen varaan johtaa siihen, että kirjastojen kehittäminen alueellisesti eritasoista. Kannus näkee, että pykälät 12, 13 ja 14 antava selkeät suuntaviivat yleisten kirjastojen toiminnalle. 16 :ään Osaaminen ja johtaminen Kannus toteaa, että kirjastoammatillisen koulutuksen määrä ja laatu on taattava myös tulevaisuudessa. Keravan kaupunki Kerava ottaa kantaa 11 :ään Maksuttomuus ja maksut. Kerava katsoo, että kirjaston omien aineistojen varausmaksuttomuutta ei saa kirjata lakiin. Se tuo tehottomuutta palvelutuotantoon ja voi vaikeuttaa tiedon ja kulttuurin monipuolista saatavuutta. Kokemäen kaupunki Kokemäen kaupunki lausuu, että kelpoisuusvaatimusten heikentämisellä ei ole myönteisiä vaikutuksia alan arvostukseen ja palkkatilanteeseen ja sitä kautta houkuttelevuuteen miesvaltaisiin aloihin nähden.

17 Kokemäki pitää 14 :ää ja käyttäjän velvollisuuksien, käyttösääntöjen ja sääntöjen rikkomisen seuraamusten tuomista lakiin kannatettavana. 16 :n Osaaminen ja johtaminen osalta Kokemäki pitää kirjastohenkilökunnan kelpoisuusvaatimuksia heikennyksenä. Koulutuksen riittävän tason ja korkeakoulututkinnon soveltuvuuden arvioiminen on rekrytointiprosessissa hankalaa. 11 :n Maksuttomuus ja maksut linjaamaa varausmaksuttomuutta Kokemäki pitää kannatettavaa. Tulisi määritellä, kuuluvatko kirjastokimpan seutulainat varausmaksuttomuuden piiriin ja rinnastetaanko seutukokoelma kirjaston omaan kokoelmaan. Kokemäki esittää siirtymäaikaa varausmaksuttomuuteen. Korsnäsin kunta Korsnäs esittää että 14 :n Lainauskielto ja kirjaston käyttökielto ensimmäinen virke otettaisiin pois tai muutettaisiin muotoon kirjastohenkilökunta voi määrätä missä tapauksissa lainauskielto annetaan. Parikkalan kunta Parikkalan kunta näkee että 11 :ää Maksuttomuus ja maksut koskien tulisi säilyttää varausmaksut. Kaukolainoista asiakkailta perittyjen maksujen (postikulujen kattamiseksi) poistuminen lisää kunnan kustannuksia. Parikkala lausuu 16 :ään Osaaminen ja johtaminen liittyen, että henkilöstön kelpoisuusvaatimukset pitäisi säilyttää nykymuodossaan. Johtajalla on syytä olla perustietämys kirjastoalasta. Sastamalan kaupunki Sastamala lausuu, että esitys koulutusvaatimusten alentamisesta vaarantaa peruspalvelujen laadukkaan ja tasapuolisen toteutumisen. Myös muissa kirjastoissa kuin yleisissä kirjastoissa perehtyneet tulisi sisällyttää kunnan kirjastolaitosta johtavan vaatimuksiin. Sastamala lausuu, että koulutusvaatimusten alentaminen keinona houkutella miehiä alalle on erikoinen. Suonenjoen kaupunki Suonenjoki lausuu, että tehtävien määrittely selkeyttää kirjastojen toimintojen suunnittelua. Kirjaston käyttäjien velvollisuudet yhdenmukaistavat käytäntöjä. Ähtärin kaupunki Ähtäri kannattaa 16 :ään Osaaminen ja johtaminen liittyen sitä, että kirjastossa asiantuntijatehtävässä toimivalta edellytettäisiin pääsääntöisesti soveltuvaa korkeakoulututkintoa ja näin joustavoitettaisiin kelpoisuusvaatimuksia. Kirjastoalan koulutusta järjestävät tahot Keski-Uudenmaan koulutuskuntayhtymä

18 Kuntayhtymän näkemyksen mukaan kirjastolain tulee mahdollistaa osaamisen vahvistaminen kirjastoissa monien koulutuspolkujen kautta. Koska uudessa laissa asiantuntijatehtävien osalta edellytettäisiin pääsääntöisesti korkeakoulututkintoa, syntyisi kuntayhtymän mukaan kelpoisuusvaatimuseste ammatillisen koulutuksen suorittaneiden etenemiseksi uralla. Kuntayhtymä katsoo, että laissa tulisi mainita eri koulutustasot, eli erikseen mainittuna myös toisen asteen ammatillinen koulutus, mahdollisina pohjakoulutuksina, jotka mahdollistaisivat etenemisen asiantuntijatehtäviin. Tämä selkeyttäisi myös koulutuksen järjestämistä. Oulun Ammattikorkeakoulu Oy Oulun Ammattikorkeakoulu esittää, että 2 :ään Lain tavoite tulee lisätä sananvapauden edistäminen. 16 :ään Osaaminen ja johtaminen Oulun Ammattikorkeakoulu esittää edellytettäväksi soveltuvaa korkeakoulututkintoa. Esitetään poistettavaksi sana pääsääntöisesti. Oulun yliopisto/kirjasto Oulun yliopiston kirjaston antaman lausunnon mukaan esitysluonnos on kannatettava. Esitys huomioi yleisten kirjastojen yhteiskunnalliset tehtävät hyvin. Lukemiskulttuurin ja monipuolisen lukutaidon edistämisen kirjaaminen lakiin on tärkeää. Kelpoisuusvaatimisten väljentyminen heijastuu alan koulutukseen. Ilmaukset riittävä määrä ja asiantuntijatehtävä ovat väljiä määritelmiä. Myös kirjastoalan ammattiin vastavalmistuneille on säilytettävä väyliä kirjastotehtäviin. Oulun yliopiston humanistinen tiedekunta/ Informaatiotutkimus Oulun yliopiston Informaatiotutkimuksen laitos näkee, että 16 :ssä Osaaminen ja johtaminen aiempaa monipuolisemmin määritelty tehtäväkenttä ja kelpoisuusehtojen väljentäminen ovat ristiriidassa keskenään. Tulisi harkita alan opintojen suorittaneiden osuuden määrittelyä henkilöstörakenteessa sekä alan opintojen vaatimista johtajalta. Seinäjoen Ammattikorkeakoulu Oy Seinäjoen Ammattikorkeakoulu katsoo, että 16 :ssä Osaaminen ja johtaminen kirjastolaitosta johtavalla tulee olla alan korkeakoulutasoiset opinnot nykyasetuksen mukaisesti. Soveltuva korkeakoulututkinto on liian väljä määritelmä. Tampereen yliopisto/kirjasto Tampereen yliopiston kirjaston antamassa lausunnon mukaan tärkein vaikutus viranomaisten toimintaan on henkilöstönormien poistamisella. Tämä luo uudet mahdollisuudet palkata osaamiseltaan monipuolista henkilökuntaa. Turun ammattikorkeakoulu Oy Turun ammattikorkeakoulu näkee, että 16 :ään Osaaminen ja johtaminen liittyen parhaimmillaan lakimuutoksen vaikutuksena kirjastoalan koulutusorganisaatiot tiivistävät yhteistyötä laadukkaan ja

19 työelämän tarpeisiin vastaavien sisältöjen tarjoamisessa. Tiukan koulutusrakenteen ja nykyisten kelpoisuusehtojen poistuessa henkilöstörakenne voi monipuolistua ja monimuotoistua. Åbo Akademi Åbo Akademi näkee 16 :ään Osaaminen ja johtaminen liittyen, että kelpoisuusvaatimusten väljentäminen on uhka kirjastohenkilöstön osaamistason säilymiselle, erityisesti pienissä kunnissa. Lausuntopyynnön jakelulistan ulkopuolelta saapuneet lausunnot Lausunnon antoi seitsemän tahoa jakelulistan ulkopuolelta. Lausunnoissa mm. kannatetaan oman alueen maakuntakirjastojen nimeämistä kehittämiskirjastoksi, painotetaan kaksikielisten kuntien kirjastopalveluista huolehtimista ja esitetään lakiesitykselle kielellisten vaikutusten arviointia. Fredrika-kirjastot (Jakobstad, Korsnäs, Kristinestad, Kronoby, Larsmo, Malax, Vörå, Petersöre, Nykarleby) Fredrika-kirjastot lausuvat 10 :ään liittyen, että kehittämiskirjastoista päätettäessä on erityisen tärkeää ottaa huomioon alueiden ominaispiirteet ja kielelliset ja kulttuuriset olosuhteet. Fredrika-kirjastot antavat tukensa Vaasan kaupunginkirjastolle kehittämiskirjastoksi. Fredrika-kirjastot ehdottavat 14 :ään muotoilua, joka antaa kirjastolle enemmän mahdollisuuksia ottaa kantaa yksittäisiin erityistapauksiin lainauskieltojen suhteen. 16 :ään liittyen Fredrika-kirjastot katsovat, että kelpoisuusehtojen väljentyminen laskee Suomen korkeaa kirjastopalvelujen tasoa. Ruotsinkielinen kirjastoalan koulutus vaarantuu. Korsholms kommun/mustasaaren kunta Mustasaaren kunta lausuu 10 :ään Kehittämiskirjasto liittyen, että kehittämiskirjastojen kohdalla ei todeta mitään kansainvälisyydestä, vaikka se olisi erityisesti raja-alueilla tärkeää. Toiminta-alueiden määrittämisessä tulisi kiinnittää erityistä huomiota maantieteellisiin olosuhteisiin, maan kattavaan palveluverkkoon ja kielellisiin oikeuksiin (viittaus perustuslain 122 :ään). Kunta lausuu, että Vaasan tulee olla kehittämiskirjasto. Kunta lausuu, että lakiteksti on linjaton, yhtäältä säädetään isoista asioista, toisaalta pienistä asioista kuten käyttösäännöistä ja varausmaksuista. Lain ei tulisi olla näin yksityiskohtainen. 14 :ään Lainauskielto ja kirjaston käyttökielto liittyen kunta lausuu, että lainauskielto on liian tiukka. 16 :ään Osaaminen ja johtaminen liittyen kunta vastustaa kelpoisuusehtojen heikentämistä. Kunta esittää 18 :ään Voimaantulo siirtymäaikaa varausmaksuttomuuteen. Staden Jakobstad/Pietarsaaren kaupunki