Helsingin kaupunki Pöytäkirja 24/2011 Kaupunkisuunnittelulautakunta

Transkriptio

1 Helsingin kaupunki Pöytäkirja 24/2011 Kokousaika 15:30-16:26 Kokouspaikka lautakunnan kokoussali, Kansakoulukatu 3 Läsnä Jäsenet Männistö, Lasse Soininvaara, Osmo Holopainen, Mari Johansson, Stefan Karhuvaara, Arja Niemi, Matti Palmroth-Leino, Elina Puura, Heli Villanen, Sampo puheenjohtaja varapuheenjohtaja jäsen jäsen jäsen jäsen Saapui 15:38, Poissa: 317, 318 jäsen jäsen varajäsen Muut Karsimus, Outi Manninen, Rikhard Poutanen, Olli-Pekka Rajajärvi, Tuomas Veltheim, Olavi Härkönen, Marko Kiljunen-Siirola, Raisa Laine, Ilkka Makkonen, Leena Salonen, Peik Yoshizaki-Tyrkkö, Keiko hallintopäällikkö yleiskaavapäällikkö liikennesuunnittelupäällikkö virastopäällikkö asemakaavapäällikkö vs. projektipäällikkö Saapui 15:38, Poistui 16:18, Poissa: 317, 318, 320, 321, 322 maisema-arkkitehti Saapui 15:38, Poistui 16:18, Poissa: 317, 318, 320, 321, 322 projektipäällikkö Saapui 15:38, Poistui 16:18, Poissa: 317, 318, 320, 321, 322 arkkitehti Saapui 15:38, Poistui 16:18, Poissa: 317, 318, 320, 321, 322 insinööri Saapui 15:38, Poistui 16:18, Poissa: 317, 318, 320, 321, 322 arkkitehti Saapui 15:38, Poistui 16:18, Poissa: 317, 318, 320, 321, kaupunkisuunnittelu@hel. FI

2 Helsingin kaupunki Pöytäkirja 24/2011 Mäntymäki, Heikki Holappa, Miia-Riina Vainio, Pirkko Ahonen, Pertti Mikkonen, Irma Nieminen, Arja Sarjanen, Eero viestintäpäällikkö lakimies johtava lakimies it-asiantuntija Poistui 16:18, Poissa: 320, 321, 322 it-asiantuntija toimistosihteeri erityissuunnittelija FI

3 Helsingin kaupunki Pöytäkirja 24/2011 Asia 317 Vp/1 Kokouksen laillisuuden ja päätösvaltaisuuden toteaminen sekä pöytäkirjan tarkastajien valinta 318 Vp/2 Ilmoitusasiat 319 Akp/1 Vuosaari, Kallahdenniemen asemakaava- ja asemakaavan muutosehdotuksesta tehdyt muistutukset ja annetut lausunnot (nro 11970) 320 Lsp/1 Pohjois-Pasilan työpaikka-alueen liikennesuunnitelma 321 Ykp/1 Lausunto selvityksestä Helsingin kaupungin ekologisesti kestävän rakentamisen ohjelmaksi, osa B infrarakentaminen 322 Pj/1 Kaupunkisuunnitteluviraston viranhaltijoiden päätösten seuraaminen kaupunkisuunnittelu@hel. FI

4 Helsingin kaupunki Pöytäkirja 24/ (25) Vp/1 317 Kokouksen laillisuuden ja päätösvaltaisuuden toteaminen sekä pöytäkirjan tarkastajien valinta Päätös päätti todeta kokouksen lailliseksi ja päätösvaltaiseksi sekä valita jäsenet Puura (varalla Holopainen) ja Karhuvaara (varalla Palmroth-Leino) tarkastamaan tämän kokouksen pöytäkirjan. virastopäällikkö Tuomas Rajajärvi Päätösehdotus päättänee todeta kokouksen lailliseksi ja päätösvaltaiseksi sekä valita jäsenet (varalla ) ja (varalla ) tarkastamaan tämän kokouksen pöytäkirjan. virastopäällikkö Tuomas Rajajärvi kaupunkisuunnittelu@hel. FI

5 Helsingin kaupunki Pöytäkirja 24/ (25) Vp/2 318 Ilmoitusasiat Päätös päätti merkitä tiedoksi kaupunginvaltuuston päätökset. Lisätiedot virastopäällikkö Tuomas Rajajärvi Koukkunen Taru, osastosihteeri, puhelin: taru.koukkunen(a)hel. Päätösehdotus päättänee merkitä tiedoksi kaupunginvaltuuston päätökset. Kaupunginvaltuusto myöntää Satu Erralle vapautuksen kaupunkisuunnittelulautakunnan varajäsenen luottamustoimesta 2. valita Saija Kaleniuksen Matti Niemen uudeksi henkilökohtaiseksi varajäseneksi kaupunkisuunnittelulautakuntaan vuoden 2012 lopussa päättyväksi toimikaudeksi. Kaupunginvaltuusto Kaupunginvaltuusto on hyväksynyt Haagan, Etelä-Haagan tontin 29055/7 asemakaavan muutoksen asemakaavaosaston piirustuksen 12040/ mukaisesti. (Huopalahden aseman luoteispuolella Orapihlajatie 17) ( ) asemakaavaosasto Kaupunginvaltuusto Kaupunginvaltuusto on hyväksynyt Laajasalon, Tahvonlahden puisto-, virkistys-, kesämaja-, palstaviljely-, vesi-, katu-, liikenne- sekä urheiluja virkistyspalvelujen alueiden asemakaavan asemakaavaosaston piirustuksen 11960/ ja mukaisesti. (Kaava-alue rajoittuu suunniteltuun Kruunuvuorenrannan asuinalueeseen, laajaan Hevossalmen ja Tullisaaren virkistysaluekokonaisuuteen, Kruunuvuorenrantaan johtavaan pääväylään (Koirasaarentie) ja kaupunkisuunnittelu@hel. FI

6 Helsingin kaupunki Pöytäkirja 24/ (25) Vp/2 mereen.) ( ) asemakaavaosasto Kaupunkisuunnittelulautakunnan esille ottamat asiat Lisätiedot virastopäällikkö Tuomas Rajajärvi Koukkunen Taru, osastosihteeri, puhelin: taru.koukkunen(a)hel. kaupunkisuunnittelu@hel. FI

7 Helsingin kaupunki Pöytäkirja 24/ (25) Akp/1 319 Vuosaari, Kallahdenniemen asemakaava- ja asemakaavan muutosehdotuksesta tehdyt muistutukset ja annetut lausunnot (nro 11970) HEL T Ksv 0595_1, Kslk Päätös päätti lähettää päivätyn ja muutetun 54. kaupunginosan (Vuosaari, Kallahti) kortteleiden , osan korttelia ja liikenne-, virkistys-, luonnonsuojelu- sekä vesialueiden asemakaava- ja korttelin 54202, puistoalueen ja venesataman asemakaavan muutosehdotuksen nro kaupunginhallitukselle puoltaen sen hyväksymistä ja esittää, etteivät tehdyt muistutukset ja annetut lausunnot anna aihetta muihin toimenpiteisiin. Lautakunta päätti muuttaa asemakaavan muutosehdotusta seuraavasti: Muistutusten ja lausuntojen johdosta tehdyt muutokset Kuningattaren laituria koskevaa kaavamääräystä (lv-1) on muutettu siten, että laituri ei palvele vuoroveneliikennettä eikä yleistä virkistyskäyttöä, vaan ainoastaan Kuningattaren virkistyspalvelujen alueita (V-1/s). Lisäksi laiturin kiinteä osa saa olla enintään 28 m pitkä. Riveliniemen laiturille johtava rantakaistale on muutettu lähivirkistysalueeksi (VL/s). Näin on mahdollistettu laiturin ottaminen liikuntaviraston hallintaan, ja laituri voi palvella mm. Kallahdenniemen uimarannalle suuntautuvaa vesiliikennettä. Venereittiä koskeva kaavamääräys on muutettu muotoon "Veneväylä, jonka sijainti on likimääräinen. Rakentamisessa tulee välttää luontoon kohdistuvaa haittaa." Maininta vuoroveneestä on poistettu. Jätevesien käsittelyyn liittyvä kaavamääräys on poistettu. Leppäniemen virkistysalueella ulkoilupolku on siirretty pois rakennuksen välittömästä läheisyydestä. Natura-alueen kaavamääräystä (-nat) on muutettu niin, että vähäinen ruovikon koneellinen niitto luontoarvot huomioiden on mahdollista. Määräystä on lisäksi täsmennetty ja täydennetty. Kallahdenharjun luonnonsuojelualueelle on lisätty ulkoilupolun merkinnät. kaupunkisuunnittelu@hel. FI

8 Helsingin kaupunki Pöytäkirja 24/ (25) Akp/1 Kaavakarttaan on merkitty kahdelle muuntamolle rakennusalat (et). Kaavaselostuksessa esitetyt yhdyskuntataloudelliset kustannukset on tarkistettu lausunnoissa esitetyn mukaisesti. Muut muutokset Rakennusjärjestyksen 21 ja 22 :stä poiketen jäteaitauksille, -katoksille tai -suojille, piharakennelmille ja laitureille on haettava toimenpidelupa. Tonttien 54202/3 ja 4 välistä rajaa on siirretty muutama metri pohjoiseen, Y/s-korttelialueelle on lisätty pysäköintialueen merkintä ja korttelialueen käyttötarkoitukseen on lisätty mahdollisuus järjestää hoivapalvelua ja sijoittaa hoivapalvelua edellyttävää asumista suojeltuihin (sr-2) rakennuksiin. Lisäksi kaavakarttaan on tehty teknisluonteisia tarkistuksia. Samalla lautakunta päätti esittää kaupunginhallitukselle, ettei kaavan muutosehdotusta aseteta uudelleen nähtäville. Lisäksi lautakunta päätti antaa kaupunkisuunnittelulautakunnan esityksestä ja vuorovaikutusraportista ilmenevät vastaukset kaupungin perusteltuna kannanottona tehtyihin muistutuksiin. Päätösjakelu: - kaupunginhallitus - hallintokeskus, Kaj:n rooteli ********** Käsittely Veltheim Olavi: Esityksen muutos: Päätösehdotuksen kohdassa Muistutusten ja lausuntojen johdosta tehdyt muutokset ensimmäisen alakohdan viimeisessä virkkeessä tulee lukea 28 m 2 m:n sijasta, jolloin virke kuuluu seuraavasti: "Lisäksi laiturin kiinteä osa saa olla enintään 28 m pitkä." Palautusehdotus: Palmroth-Leino Elina: Palautusehdotus: Palautetaan Kallahdenniemen asemakaava uudelleen valmisteltavaksi siten, että AO-1/s-korttelia 54202/2 ei pienennetä vaan tontti jää kokonaisuudessaan asuinkäyttöön. Perusteluna on, että virkistysalueen laajennus ei tuo merkittävää parannusta alueelle ja tulee liian kalliiksi kaupungin veronmaksajille hyötyyn nähden. Lisäksi alueen luonto säilyisi monimuotoisempana nykytilassa. kaupunkisuunnittelu@hel. FI

9 Helsingin kaupunki Pöytäkirja 24/ (25) Akp/1 Kannattajat: Johansson Stefan 1. Äänestys JAA-ehdotus: Asian käsittelyä jatketaan EI-ehdotus: Palautusehdotus: Palautetaan Kallahdenniemen asemakaava uudelleen valmisteltavaksi siten, että AO-1/s-korttelia 54202/2 ei pienennetä vaan tontti jää kokonaisuudessaan asuinkäyttöön. Perusteluna on, että virkistysalueen laajennus ei tuo merkittävää parannusta alueelle ja tulee liian kalliiksi kaupungin veronmaksajille hyötyyn nähden. Lisäksi alueen luonto säilyisi monimuotoisempana nykytilassa. Jaa-äänet: 5 Mari Holopainen, Matti Niemi, Heli Puura, Osmo Soininvaara, Sampo Villanen Ei-äänet: 4 Stefan Johansson, Arja Karhuvaara, Lasse Männistö, Elina Palmroth- Leino Tyhjä-äänet: 0 Poissa: 0 Suoritetussa äänestyksessä lautakunta päätti äänin 5-4 jatkaa asian käsittelyä. Lautakunta päätti hyväksyä esittelijän muuttaman ehdotuksen. Lisätiedot asemakaavapäällikkö Olavi Veltheim Keiko Yoshizaki-Tyrkkö, arkkitehti, puhelin: keiko.yoshizaki(a)hel. Kiljunen-Siirola Raisa, maisema-arkkitehti, puhelin: raisa.kiljunen(a)hel. Montonen Sakari, liikenneinsinööri, puhelin: sakari.montonen(a)hel. Salonen Peik, insinööri, teknistaloudellinen suunnittelu, puhelin: peik.salonen(a)hel. Liitteet 1 Asemakaava- ja asemakaavan muutosehdotuksen nro kartta, päivätty , muutettu Asemakaava- ja asemakaavan muutosehdotuksen nro selostus, kaupunkisuunnittelu@hel. FI

10 Helsingin kaupunki Pöytäkirja 24/ (25) Akp/1 Otteet päivätty , muutettu Havainnekuva 4 Kallahdenniemen laiturihankkeiden maisema- ja luontovaikutusten selvitys, MA-arkkitehdit, Ympäristösuunnittelu Enviro Oy ja Alleco Oy, Vuorovaikutusraportti Muistutukset 7 Vuosaari, Kallahdeniemen asemakaava- ja asemakaavan muutosehdotuksesta... - päätöshistoria 8 Asemakaava- ja asemakaavan muutosehdotuksen nro selostus, päivätty , päivitetty päätöksen mukaiseksi 9 Vuorovaikutusraportti, julkaisuversio Ote Ne muistutuksen lähettäneet, jotka ovat ilmoittaneet osoitteensa Otteen liitteet Esitysteksti Muutoksenhakukielto, valmistelu Liite 5 Päätösehdotus päättänee lähettää päivätyn ja muutetun 54. kaupunginosan (Vuosaari, Kallahti) kortteleiden , osan korttelia ja liikenne-, virkistys-, luonnonsuojelu- sekä vesialueiden asemakaava- ja korttelin 54202, puistoalueen ja venesataman asemakaavan muutosehdotuksen nro kaupunginhallitukselle puoltaen sen hyväksymistä, ja esittää etteivät tehdyt muistutukset ja annetut lausunnot anna aihetta muihin toimenpiteisiin. Lautakunta päättänee muuttaa asemakaavan muutosehdotusta seuraavasti: Muistutusten ja lausuntojen johdosta tehdyt muutokset Kuningattaren laituria koskevaa kaavamääräystä (lv-1) on muutettu siten, että laituri ei palvele vuoroveneliikennettä eikä yleistä virkistyskäyttöä, vaan ainoastaan Kuningattaren virkistyspalvelujen alueita (V-1/s). Lisäksi laiturin kiinteä osa saa olla enintään 28 m pitkä. Riveliniemen laiturille johtava rantakaistale on muutettu lähivirkistysalueeksi (VL/s). Näin on mahdollistettu laiturin ottaminen liikuntaviraston hallintaan, ja laituri voi palvella mm. Kallahdenniemen uimarannalle suuntautuvaa vesiliikennettä. Venereittiä koskeva kaavamääräys on muutettu muotoon "Veneväylä, jonka sijainti on likimääräinen. Rakentamisessa kaupunkisuunnittelu@hel. FI

11 Helsingin kaupunki Pöytäkirja 24/ (25) Akp/1 tulee välttää luontoon kohdistuvaa haittaa." Maininta vuoroveneestä on poistettu. Jätevesien käsittelyyn liittyvä kaavamääräys on poistettu. Leppäniemen virkistysalueella ulkoilupolku on siirretty pois rakennuksen välittömästä läheisyydestä. Natura-alueen kaavamääräystä (-nat) on muutettu niin, että vähäinen ruovikon koneellinen niitto luontoarvot huomioiden on mahdollista. Määräystä on lisäksi täsmennetty ja täydennetty. Kallahdenharjun luonnonsuojelualueelle on lisätty ulkoilupolun merkinnät. Kaavakarttaan on merkitty kahdelle muuntamolle rakennusalat (et). Kaavaselostuksessa esitetyt yhdyskuntataloudelliset kustannukset on tarkistettu lausunnoissa esitetyn mukaisesti. Muut muutokset Rakennusjärjestyksen 21 ja 22 :stä poiketen jäteaitauksille, -katoksille tai -suojille, piharakennelmille ja laitureille on haettava toimenpidelupa. Tonttien 54202/3 ja 4 välistä rajaa on siirretty muutama metri pohjoiseen, Y/s-korttelialueelle on lisätty pysäköintialueen merkintä ja korttelialueen käyttötarkoitukseen on lisätty mahdollisuus järjestää hoivapalvelua ja sijoittaa hoivapalvelua edellyttävää asumista suojeltuihin (sr-2) rakennuksiin. Lisäksi kaavakarttaan on tehty teknisluonteisia tarkistuksia. Samalla lautakunta päättänee esittää kaupunginhallitukselle, ettei kaavan muutosehdotusta aseteta uudelleen nähtäville. Lisäksi lautakunta päättänee antaa kaupunkisuunnittelulautakunnan esityksestä ja vuorovaikutusraportista ilmenevät vastaukset kaupungin perusteltuna kannanottona tehtyihin muistutuksiin. Päätösjakelu: - kaupunginhallitus - hallintokeskus, Kaj:n rooteli ********** päätti lähettää päivätyn 54. kaupunginosan (Vuosaari, Kallahti) kortteleiden , osan korttelia ja liikenne-, virkistys-, luonnonsuojelu- sekä vesialueiden asemakaavan ja korttelin 54202, kaupunkisuunnittelu@hel. FI

12 Helsingin kaupunki Pöytäkirja 24/ (25) Akp/1 puistoalueen ja venesataman asemakaavan muutosehdotuksen nro kaupunginhallitukselle puoltaen sen hyväksymistä. Merkittiin, että keskustelun kuluessa jäsen Palmroth-Leino jäsen Johanssonin kannattamana teki seuraavan muutosesityksen: "Kallahdenniemen asemakaavaa muutetaan siten, että AO-1/s-korttelia 54202/2 ei pienennetä vaan tontti jää kokonaisuudessaan asuinkäyttöön kuten aikaisemmin päätettiin. Perusteluna, että virkistysalueen laajennus tulee lian kalliiksi kaupungin veronmaksajille saatuun hyötyyn nähden." Suoritetussa äänestyksessä esittelijän ehdotus voitti äänin 5 (Holopainen, Modig, Niemi, Puura, Soininvaara) 4 (Johansson, Sipilä, Palmroth-Leino, Rauhamäki). Alueen sijaintikartta Vuosaaren Kallahdenniemi on Itä-Helsingille tärkeä merellinen virkistysalue. Kallahdenniemen etelärannalla sijaitsee suosittu uimaranta. Kallahdenharjun ja Kallahden rantaniityn luonnonsuojelualueet sekä niemeä ympäröivä vesialue ovat Natura aluetta. Huvilayhdyskunta edustaa Helsingin rannikon huvilakulttuurin historiaa. Kallahdenniemen eri vuosikymmenien aikana kaupunkisuunnittelu@hel. FI

13 Helsingin kaupunki Pöytäkirja 24/ (25) Akp/1 rakennetut huvilat ja vaihteleva ranta- ja harjuluonto muodostavat seudullisesti merkittävän ja säilyttämisen arvoisen kokonaisuuden. Asemakaavan tavoitteena on säilyttää alueen luonto-, maisema- ja kulttuurihistorialliset arvot ja luoda edellytykset alueen virkistyskäytön kehittymiselle. Pääosa Kallahdenniemestä on osoitettu virkistysalueeksi. Kallahdenniemen uimaranta on merkitty uimaranta-alueeksi. Naturaalue, luonnonsuojelualueet ja muut tärkeät luontokohteet on merkitty kaavaan. Virkistysalueille on osoitettu jalankululle ja polkupyöräilylle varatut reitit. Reitistöä lisäämällä pyritään ohjaamaan kulkua niin, että arvokas ympäristö säilyy. Kallvikinniementien maisemallisesti arvokas ympäristö tulee säilyttää ja rannat tulee säilyttää luonnonmukaisina ja rakentamattomina. Kulttuurihistoriallisesti ja maisemallisesti arvokkaat huvila-alueet on merkitty kaavaan pientalojen tai virkistyspalvelujen korttelialueiksi. Huvilakulttuuriin liittyvä ympäristö tulee säilyttää. Kaavaratkaisu sallii maltillisen lisärakentamisen, joka mahdollistaa asuttavuuden ja virkistyspalveluiden toiminnan kehittämisen, mutta ei muuta oleellisesti alueen luonnetta. Ortodoksisen kulttuurikeskus Soan alue on osoitettu yleisten rakennusten korttelialueeksi. Kaava antaa mahdollisuuden kulttuurikeskustoiminnan kehittämiseen siten, että toiminnot sopeutuvat Kallahdenniemen arvokkaaseen ympäristöön. Tontin rakennusoikeus antaa mahdollisuuden esim. uuden majoitussiiven rakentamiseen. Asemakaavassa on merkitty suojeltaviksi yhteensä 29 rakennusta (sr-1 ja sr-2). Liikenneverkko on pidetty suppeana ja Kallvikinniementien päähän on osoitettu uimarannan pysäköintialue. Kaava-alueen pinta-ala on noin 264 ha, josta kaavamuutosaluetta on 7,8 ha ja loput on ennestään asemakaavoittamatonta. Kaava-alueesta korttelialuetta on noin 30 ha, virkistyspalvelu- ja virkistysaluetta 42 ha, suojelu- ja luonnonsuojelualuetta 35 ha ja liikennealuetta 6 ha. Vesialuetta on 151 ha, josta Natura-alueeseen kuuluva osa on 144 ha. Koko kaava-alueella rakennusoikeus on yhteensä k-m2, josta k-m2 on Kulttuurikeskus Soan korttelialueella (Y/s), k- m2 pientalojen korttelialueilla (AO/s, AO-1/s) ja k-m2 virkistyspalvelu- (V-1) ja virkistysalueilla (VV). Nykyiseen rakennuskantaan nähden uutta rakennusmahdollisuutta on yhteensä n k-m2, josta pääosa, n k-m2 on kaupunkisuunnittelu@hel. FI

14 Helsingin kaupunki Pöytäkirja 24/ (25) Akp/1 Muistutukset kulttuurikeskuksen korttelialueella. Kulttuurikeskuksen tontilla on käyttämätöntä rakennusoikeutta myös voimassa olevassa kaavassa, johon nähden rakennusoikeus kasvaa vain 575 k-m2. Muuten lisärakentaminen jakautuu pieninä yksiköinä pientalojen ja virkistyspalvelujen korttelialueille ja virkistysalueille. Asemakaavan muutosehdotus on ollut julkisesti nähtävillä Ehdotuksesta on tehty 5 muistutusta. Ehdotuksesta ovat antaneet lausuntonsa Helsingin Energia ja Helen Sähköverkko, kaupunginmuseon johtokunta, kiinteistölautakunta, liikuntalautakunta, nuorisoasiainkeskus, pelastuslautakunta, ympäristölautakunta, yleisten töiden lautakunta, HSY Vesi sekä Uudenmaan elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskus. Muistutuksissa kiinnitettiin huomiota pääosin seuraaviin asioihin: Kuningattaren laiturin rakentaminen ja käyttö laiturin vaikutusten arvioinnin riittävyys linnustoalueen kaavamääräykset AO-1/s-tontin 54202/2 pienentäminen ja virkistysalueen vastaava laajentaminen rakennusoikeuden lisääminen ja rakennusalan laajentaminen AO/s-tontilla 54202/7. Kaavaehdotusta on tarkistettu muistutusten johdosta seuraavasti: Kuningattaren laituria koskevaa kaavamääräystä (lv-1) on muutettu siten, että laituri ei palvele vuoroveneliikennettä eikä yleistä virkistyskäyttöä, vaan ainoastaan Kuningattaren virkistyspalvelujen alueita (V-1/s). Lisäksi laiturin kiinteä osa saa olla enintään 28 m pitkä. Lausunnot Uudenmaan elinkeino, liikenne- ja ympäristökeskus toteaa lausunnossaan seuraavaa: asemakaava on hyvin laadittu ja sisältää riittävän arvioinnin asemakaavan vaikutuksista Natura-alueeseen jätevesiasetukseen viittaava kaavamääräys on poistettava Muissa lausunnoissa kiinnitettiin huomiota pääosin seuraaviin asioihin: kaupunkisuunnittelu@hel. FI

15 Helsingin kaupunki Pöytäkirja 24/ (25) Akp/1 Muut tehdyt muutokset Jatkotoimenpiteet kaikkien kaupungin omistamien huviloiden merkitseminen korttelialueeksi vuorovenereitit ja kaupungin hallintokuntien vastuunjako yleisessä tai yksityisluonteisessa käytössä olevista laitureista Kuningattaren laiturin vaikutusten arvioinnin riittävyys Leppäniemen ulkoilupolun sijainti rakennusten välittömässä läheisyydessä Kallahdenniementien ja LP-alueen rakentamisratkaisut ja ympäristön säilyttäminen, arvokkaan puuston säästäminen sekä hulevesiratkaisut Natura-alueen ruovikon koneellinen niittäminen luontopolun merkitseminen Kallahdenharjun luonnonsuojelualueelle kahden rakennusalamerkinnän lisääminen muuntamoille lisäksi esitettiin tarkennuksia kaavan toteuttamisesta johtuviin kustannuksiin. Lausunnoissa esille tuodut asiat on otettu huomioon pääosin. Kuitenkin yleiskaavan virkistysalueella sijaitsevien kaupungin omistamien alueiden osoittaminen muuhun kuin virkistyskäyttöön on katsottu kaavoituksen tavoitteiden vastaiseksi. Vuorovaikutusraportissa esitetään tiivistelmät muistutuksista ja lausunnoista sekä niiden vastineet laajemmin. Nähtävilläolon jälkeen on neuvoteltu mm. Uudenmaan ELY-keskuksen, kiinteistöviraston tilakeskuksen, rakennusvalvontaviraston ja Kulttuurikeskus Soan kanssa. Rakennusvalvontaviraston kanssa käydyn neuvottelun pohjalta rakennusjärjestystä koskeva määräys on muutettu muotoon "Rakennusjärjestyksen 21 ja 22 :stä poiketen jäteaitauksille, katoksille tai -suojille, piharakennelmille ja laitureille on haettava toimenpidelupa.". Kulttuurikeskus Soan toivomuksesta sen omistamien tonttien 54202/3 ja 4 välistä rajaa on siirretty muutama metri pohjoiseen, Y/skorttelialueelle on pysäköintijärjestelyn selkeyttämiseksi lisätty pysäköintialueen merkintä ja korttelialueen käyttötarkoitukseen on lisätty mahdollisuus järjestää hoivapalvelua ja sijoittaa suojeltuihin (sr- 2) rakennuksiin hoivapalvelua edellyttävää asumista. kaupunkisuunnittelu@hel. FI

16 Helsingin kaupunki Pöytäkirja 24/ (25) Akp/1 Kaavamuutos ei nosta tonttien rakennusoikeutta merkittävästi, joten kaupunginhallituksen tekemän maapoliittisen päätöksen mukaisia neuvotteluja ei ole tarpeen käydä. Lisätiedot asemakaavapäällikkö Olavi Veltheim Keiko Yoshizaki-Tyrkkö, arkkitehti, puhelin: keiko.yoshizaki(a)hel. Kiljunen-Siirola Raisa, maisema-arkkitehti, puhelin: raisa.kiljunen(a)hel. Montonen Sakari, liikenneinsinööri, puhelin: sakari.montonen(a)hel. Salonen Peik, insinööri, teknistaloudellinen suunnittelu, puhelin: peik.salonen(a)hel. Liitteet 1 Asemakaava- ja asemakaavan muutosehdotuksen nro kartta, päivätty , muutettu Asemakaava- ja asemakaavan muutosehdotuksen nro selostus, päivätty , muutettu Havainnekuva 4 Kallahdenniemen laiturihankkeiden maisema- ja luontovaikutusten selvitys, MA-arkkitehdit, Ympäristösuunnittelu Enviro Oy ja Alleco Oy, Vuorovaikutusraportti Muistutukset 7 Vuosaari, Kallahdeniemen asemakaava- ja asemakaavan muutosehdotuksesta... - päätöshistoria Otteet Ote Ne muistutuksen lähettäneet, jotka ovat ilmoittaneet osoitteensa Otteen liitteet Esitysteksti Muutoksenhakukielto, valmistelu Liite 5 kaupunkisuunnittelu@hel. FI

17 Helsingin kaupunki Pöytäkirja 24/ (25) Lsp/1 320 Pohjois-Pasilan työpaikka-alueen liikennesuunnitelma HEL T Karttaruutu G5 Päätös Käsittely poisti asian esityslistalta. Poutanen Olli-Pekka: Esityksen poisto: poisti esityslistan asian Lsp/1 Pohjois-Pasilan työpaikka-alueen liikennesuunnitelma esityslistalta. Lisätiedot liikennesuunnittelupäällikkö Olli-Pekka Poutanen Harri Verkamo, liikenneinsinööri, puhelin: harri.verkamo(a)hel. Liitteet 1 Piirustus Piirustus Päätösehdotus päättänee lähettää kaupunginhallitukselle liikennesuunnitteluosaston piirustusten ja mukaiset Pohjois-Pasilan työpaikka-alueen liikennesuunnitelmat puoltaen niiden hyväksymistä. Tiivistelmä Pohjois-Pasilan työpaikka-alueen asemakaava on saanut lainvoiman Kaavassa on esitetty uutta maankäyttöä sekä uusia katuja Ilmalan aseman pohjoispuolelle. Alueella kulkee nykyisin eteläpohjoissuunnassa yksityistie, Postintaival, mikä korvataan uudella kadulla ratapihan länsireunassa. Lisäksi suunnitelmassa on osoitettu kolme uutta päättyvää tonttikatua uuden maankäytön tarpeisiin. Suunnitelmassa on osoitettu myös uusi kevyen liikenteen silta Ilmalanrinteen ylitse parantamaan radanvarsiraitin sujuvuutta ja turvallisuutta. kaupunkisuunnittelu@hel. FI

18 Helsingin kaupunki Pöytäkirja 24/ (25) Lsp/1 Pohjois-Pasilan nykytila sekä tarpeet Suunnitelma Pohjois-Pasilaan ollaan rakentamassa asemakaavan mukaisesti toimitilarakentamista. Alueen katuverkkoa kehitetään asemakaavan mukaisesti vastaamaan uuden maankäytön tarpeita. Pohjois-Pasilassa kulkee tällä hetkellä alueen läpi yksityistie, Postintaival, mikä on tarkoitus korvata uudella kadulla ratapihan länsireunalla. Lisäksi alueen maankäytölle tarvitaan kolme uutta tonttikatua. Liikennesuunnitteluosastolla on laadittu liikennesuunnitelmat Pohjois- Pasilan työpaikka-alueelle. (piirustukset ja ). Suunnitelmissa on otettu huomioon alueen muuttuvan maankäytön tarpeet. FI

19 Helsingin kaupunki Pöytäkirja 24/ (25) Lsp/1 Kustannukset Pohjois-Pasilan maankäyttöä nykyisin palveleva Postintaival korvataan ratapihan länsipuolelle rakennettavalla uudella kokoojakadulla, Lähetinkadulla. Kadulla varaudutaan etelä-pohjoissuuntaiseen linjaautoreittiin Ilmalanrinteen ja Veturitien välille. Uusi pysäkkipari rakennetaan Postisoudunkadun liittymän yhteyteen. Myöhemmin alueen pohjois-osan uuden maankäytön myötä voidaan Lähetinkadulle rakentaa myös muihin kohtiin tarvittaessa pysäkkejä. Lähetinkatu liittyy etelässä nykyiseen Ilmalanrinteeseen Ilmalan aseman kohdalla ja pohjoisessa Veturitiehen liikennevalo-ohjatulla liittymällä. Lähetinkadulla on ajoradan reunassa istutuskaistat molemmin puolin lukuun ottamatta kadun pohjois-osaa, missä katualueella on tilaa istutuskaistalle vain kadun eteläreunalla. Kadun länsireunalle rakennetaan jalkakäytävä, joka palvelee kadun varren maankäyttöä. Kadun itäreunalle rakennetaan pyörätie, jolta johdetaan yhteydet risteäville tonttikaduille. Postiljooninkatu on päättyvä tonttikatu, joka alkaa Lähetinkadulta. Postiljooninkadun varteen on osoitettu katupuita sekä. Postiljooninkadulta alkaa Postivaununkatu, joka korvaa osittain nykyisen Postintaipaleen. Postivaununkatu päättyy VR:n Pasilan varikolle ja sen mitoitusajoneuvona on käytetty täysiperävaunullista yhdistelmää. Toinen Lähetinkadulta alkava uusi tonttikatu on Postisoudunkatu. Postisoudunkatu toimii yhteytenä kadun pohjoispuolen kiinteistöille. Kadun päästä on yhteys uudelle puistoalueelle, joka sijaitsee nykyisen Postintaipaleen kohdalla. Radanvarsiraitille on esitetty uusi kevyen liikenteen silta Ilmalanrinteen ylitse. Silta sujuvoittaa radanvarsiraitin liikennettä sekä parantaa liikenneturvallisuutta kadun tasoylityksen poistuessa. Alustavat kustannusarviot liikennesuunnitelmien toteuttamisesta lukuun ottamatta mahdollisia pilaantuvista maista johtuvia kustannuksia ovat noin (alv 0 %): Lähetinkatu 4,5 M Postivaununkatu 0,8 M Postiljooninkatu 1,5 M Postisoudunkatu (ei sisällä sillan järjestelyitä) 0,7 M Postiljooninkuja 0,5 M Postintaival (sis. Ilmalanrinteen ylittävän sillan) 0,4 M Veturitie 0,4 M kaupunkisuunnittelu@hel. FI

20 Helsingin kaupunki Pöytäkirja 24/ (25) Lsp/1 yht. 8,8 M Lisätiedot liikennesuunnittelupäällikkö Olli-Pekka Poutanen Harri Verkamo, liikenneinsinööri, puhelin: harri.verkamo(a)hel. Liitteet 1 Piirustus Piirustus Tiedoksi Kaupunginhallitus kaupunkisuunnittelu@hel. FI

21 Helsingin kaupunki Pöytäkirja 24/ (25) Ykp/1 321 Lausunto selvityksestä Helsingin kaupungin ekologisesti kestävän rakentamisen ohjelmaksi, osa B infrarakentaminen HEL T Päätös Lausunto päätti antaa kaupunginhallitukselle seuraavan lausunnon: Helsingin kaupungin toiminnassa on ekologisesti kestävää kehitystä edistetty jo pitkän aikaa ja monella eri tavalla. Strategiat ilmastomuutokseen sopeutumisesta ja hillinnästä lienevät merkittävimpiä strategioita, joilla haitallisiin seurausvaikutuksiin ollaan varautumassa. Helsingin ekologisesti kestävän rakentamisen ohjelman osa B, infrarakentaminen, on laadittu rakennusviraston vetovastuulla. Ohjelma käsittelee infrarakentamista sen elinkaaren koko keston ajalta. Valmisteluun on osallistunut useita virastoja kaupunkisuunnitteluvirasto mukaan lukien. Raportissa esitetty toimenpideohjelma on jaettu kuuteen elinkaaren päävaiheeseen, jotka ovat kaavoitus ja esisuunnittelu, suunnittelu, rakentaminen, vastaanotto, takuuaika ja ylläpito. Eri elinkaarivaiheille on esitetty useita tavoitteita ja niille omat toimenpideohjelmat tavoitteiden saavuttamiseksi. Näin jokaiselle virastolle on määritelty omat toimenpiteet. Toimenpideohjelma on pyrkinyt olemaan konkreettinen työkalu ja kuvaamaan eri toimijatahojen rooleja ja vastuuta hyvinkin seikkaperäisesti. Kaupunkisuunnittelun osalta esitetyt toimenpiteet sekä kaavoittajan tehtävät ja vastuut on kuitenkin rajattu virheellisesti kaupunkisuunnitteluviraston työtehtävien vastuun osalta toimenkuvaan verrattuna. Osittain kuvaukset ovat jääneet vaillinaisiksi. Termistö ei vastaa maankäytön suunnittelun termejä, jolloin rajapinnat ja esitetty vastuu kaupungin eri toimijoiden kesken jää epäselväksi. Mm. maanalainen yleiskaava, johon raportin sivulla 57 viitataan on jo vahvistettu valtuustossa 2010 ja tullut voimaan kesäkuussa Kaavoitusta säätelee maankäyttö- ja rakennuslaki, jonka mukaan suunnitelmien tulee perustua riittäviin selvityksiin ja suunnitelmien ja kaavojen toteuttamisen vaikutukset tulee tutkia kaavan tarkkuuden ja ohjaustarkoituksen edellyttämällä tavalla. Ilmastovaikutukset on erikseen mainittu tutkittavaksi vaikutuksiksi. Valtakunnalliset kaupunkisuunnittelu@hel. FI

22 Helsingin kaupunki Pöytäkirja 24/ (25) Ykp/1 alueidenkäyttötavoitteet kiinnittävät osaltaan erityisesti huomiota myrskyihin, rankkasateisiin ja tulviin. Normaalissa kaavatyössä tämä tarkoittaa suunnitelmien ja selvitysten tekoa mm. alueen korkotasosta, pinta- ja pohjavesistä, rakentamistavoista, pohjarakenteista, kuivatuksesta, kunnallistekniikasta, massatasapainosta, saastuneista maista ja maanalaisesta rakentamisesta. Ekologisesti kestävän infrarakentamisen ohjelma sivuaa joitakin näistä maankäytön suunnittelun yhteydessä laadittavista suunnitelmista ja selvityksistä. Maankäytön suunnittelussa nämä tehtäväkokonaisuudet ovat useimmiten sekä alueellisesti että sisällöltään laajoja ja monitahoisia ja edellyttävät erilaisten tavoitteiden yhteensovittamista. Ohjelman näkökulma on huomattavasti kapeampi painottuen suppeaalaisten tavoitteiden ja toimenpiteiden edistämiseen. Toisaalta ohjelmassa on käsitelty tonteilla tapahtuvaa rakennustoimintaa ja sen ohjeistusta mm. rakentamistapaohjemaininnoilla. Ohjelmassa mainitaan hulevesiin, merivesitulviin sekä massojen hallinnan koordinointiin tähtääviä toimenpiteitä. Helsingillä on kuitenkin olemassa omat tulva- ja hulevesistrategiansa, joiden toimeenpano on käynnissä. Massojen koordinointiin on myös olemassa oma ryhmänsä. Yleisiä alueita suunniteltaessa kaupunkisuunnitteluviraston ja rakennusviraston välillä vallitsee hyvin toimiva käytäntö. Maankäytön suunnittelun aikana rakennusviraston edustaja osallistuu suunnittelukokouksiin, ja vastaavasti toteutusvaiheessa kaupunkisuunnitteluviraston edustaja osallistuu rakennusviraston kokouksiin. Rakennusviraston eri sektoreiden välinen yhteistyö ja sisäinen tiedonkulku on oleellista ekologisesti kestävän rakentamisen edistämiselle. Useat luetellut toimenpiteet nimenomaan koskevat rakennusviraston ja Staran toimialaa. Laajuudessaan ohjelma on haasteellinen, mutta osin hajanainen toimenpiteiden suuren määrän takia. Ekologisten vaatimusten sisällyttäminen kaikkiin palvelu-, materiaali-, ja kalustohankintoihin on vaativa tehtävä toteuttaa. Toisaalta pilottihankkeiden selvä määrän lisäys ei ole kannatettavaa. Runsas pilottihankkeiden määrä syö resurssit todellisilta hankkeilta ja niihin tehtävältä työltä. Toisaalta jo toteutetuista ekologisen rakentamisen mallialueilta tulee siirtää tietoa muihin projekteihin niin paljon kuin mahdollista. Mikäli ohjelman toteutuksessa keskityttäisiin vain olennaisiin ja vaikutuksiltaan merkittäviin hankkeisiin, voisi ohjelman hyvä tarkoitus FI

23 Helsingin kaupunki Pöytäkirja 24/ (25) Ykp/1 toteutua aina toimenpideasteelle. Infrarakentaminen on merkittävää Helsingin kaupungissa ja jopa koko maan mittakaavassa. Kaupunkisuunnitteluvirasto on tunnistanut ilmastovaikutusten ja ekologisen rakentamisen kaupunkisuunnittelun tarpeen. Helsingissä tehtävä kaupunkisuunnittelu kokonaisuudessaan on muuntumassa yhä paremmin ekologisia tavoitteita vastaavaksi. Oikea töiden ohjelmointi, yhtenäinen ohjeistus ja eri tahojen välisen tiedonkulun lisääminen edistävät koko alaa ja ekologisesti kestävää rakentamista. Edellä mainituilla yleistoimenpiteillä voitaisiin edistää merkittävästi ohjelmassa mainittujen tavoitteiden toteutumista jo nykyisin käytettävissä olevilla voimavaroilla. Lisätiedot yleiskaavapäällikkö Rikhard Manninen Eija Kivilaakso, toimistopäällikkö, puhelin: eija.kivilaakso(a)hel. Päätösehdotus päättänee antaa kaupunginhallitukselle seuraavan lausunnon: Lausunto Helsingin kaupungin toiminnassa on ekologisesti kestävää kehitystä edistetty jo pitkän aikaa ja monella eri tavalla. Strategiat ilmastomuutokseen sopeutumisesta ja hillinnästä lienevät merkittävimpiä strategioita, joilla haitallisiin seurausvaikutuksiin ollaan varautumassa. Helsingin ekologisesti kestävän rakentamisen ohjelman osa B, infrarakentaminen, on laadittu rakennusviraston vetovastuulla. Ohjelma käsittelee infrarakentamista sen elinkaaren koko keston ajalta. Valmisteluun on osallistunut useita virastoja kaupunkisuunnitteluvirasto mukaan lukien. Raportissa esitetty toimenpideohjelma on jaettu kuuteen elinkaaren päävaiheeseen, jotka ovat kaavoitus ja esisuunnittelu, suunnittelu, rakentaminen, vastaanotto, takuuaika ja ylläpito. Eri elinkaarivaiheille on esitetty useita tavoitteita ja niille omat toimenpideohjelmat tavoitteiden saavuttamiseksi. Näin jokaiselle virastolle on määritelty omat toimenpiteet. Toimenpideohjelma on pyrkinyt olemaan konkreettinen työkalu ja kuvaamaan eri toimijatahojen rooleja ja vastuuta hyvinkin seikkaperäisesti. FI

24 Helsingin kaupunki Pöytäkirja 24/ (25) Ykp/1 Kaupunkisuunnittelun osalta esitetyt toimenpiteet sekä kaavoittajan tehtävät ja vastuut on kuitenkin rajattu virheellisesti kaupunkisuunnitteluviraston työtehtävien vastuun osalta toimenkuvaan verrattuna. Osittain kuvaukset ovat jääneet vaillinaisiksi. Termistö ei vastaa maankäytön suunnittelun termejä, jolloin rajapinnat ja esitetty vastuu kaupungin eri toimijoiden kesken jää epäselväksi. Mm. maanalainen yleiskaava, johon raportin sivulla 57 viitataan on jo vahvistettu valtuustossa 2010 ja tullut voimaan kesäkuussa Kaavoitusta säätelee maankäyttö- ja rakennuslaki, jonka mukaan suunnitelmien tulee perustua riittäviin selvityksiin ja suunnitelmien ja kaavojen toteuttamisen vaikutukset tulee tutkia kaavan tarkkuuden ja ohjaustarkoituksen edellyttämällä tavalla. Ilmastovaikutukset on erikseen mainittu tutkittavaksi vaikutuksiksi. Valtakunnalliset alueidenkäyttötavoitteet kiinnittävät osaltaan erityisesti huomiota myrskyihin, rankkasateisiin ja tulviin. Normaalissa kaavatyössä tämä tarkoittaa suunnitelmien ja selvitysten tekoa mm. alueen korkotasosta, pinta- ja pohjavesistä, rakentamistavoista, pohjarakenteista, kuivatuksesta, kunnallistekniikasta, massatasapainosta, saastuneista maista ja maanalaisesta rakentamisesta. Ekologisesti kestävän infrarakentamisen ohjelma sivuaa joitakin näistä maankäytön suunnittelun yhteydessä laadittavista suunnitelmista ja selvityksistä. Maankäytön suunnittelussa nämä tehtäväkokonaisuudet ovat useimmiten sekä alueellisesti että sisällöltään laajoja ja monitahoisia ja edellyttävät erilaisten tavoitteiden yhteensovittamista. Ohjelman näkökulma on huomattavasti kapeampi painottuen suppeaalaisten tavoitteiden ja toimenpiteiden edistämiseen. Toisaalta ohjelmassa on käsitelty tonteilla tapahtuvaa rakennustoimintaa ja sen ohjeistusta mm. rakentamistapaohjemaininnoilla. Ohjelmassa mainitaan hulevesiin, merivesitulviin sekä massojen hallinnan koordinointiin tähtääviä toimenpiteitä. Helsingillä on kuitenkin olemassa omat tulva- ja hulevesistrategiansa, joiden toimeenpano on käynnissä. Massojen koordinointiin on myös olemassa oma ryhmänsä. Yleisiä alueita suunniteltaessa kaupunkisuunnitteluviraston ja rakennusviraston välillä vallitsee hyvin toimiva käytäntö. Maankäytön suunnittelun aikana rakennusviraston edustaja osallistuu suunnittelukokouksiin, ja vastaavasti toteutusvaiheessa kaupunkisuunnitteluviraston edustaja osallistuu rakennusviraston kokouksiin. Rakennusviraston eri sektoreiden välinen yhteistyö ja sisäinen tiedonkulku on oleellista ekologisesti kestävän rakentamisen FI

25 Helsingin kaupunki Pöytäkirja 24/ (25) Ykp/1 Lausuntopyyntö edistämiselle. Useat luetellut toimenpiteet nimenomaan koskevat rakennusviraston ja Staran toimialaa. Laajuudessaan ohjelma on haasteellinen, mutta osin hajanainen toimenpiteiden suuren määrän takia. Ekologisten vaatimusten sisällyttäminen kaikkiin palvelu-, materiaali-, ja kalustohankintoihin on vaativa tehtävä toteuttaa. Toisaalta pilottihankkeiden selvä määrän lisäys ei ole kannatettavaa. Runsas pilottihankkeiden määrä syö resurssit todellisilta hankkeilta ja niihin tehtävältä työltä. Toisaalta jo toteutetuista ekologisen rakentamisen mallialueilta tulee siirtää tietoa muihin projekteihin niin paljon kuin mahdollista. Mikäli ohjelman toteutuksessa keskityttäisiin vain olennaisiin ja vaikutuksiltaan merkittäviin hankkeisiin, voisi ohjelman hyvä tarkoitus toteutua aina toimenpideasteelle. Infrarakentaminen on merkittävää Helsingin kaupungissa ja jopa koko maan mittakaavassa. Kaupunkisuunnitteluvirasto on tunnistanut ilmastovaikutusten ja ekologisen rakentamisen kaupunkisuunnittelun tarpeen. Helsingissä tehtävä kaupunkisuunnittelu kokonaisuudessaan on muuntumassa yhä paremmin ekologisia tavoitteita vastaavaksi. Oikea töiden ohjelmointi, yhtenäinen ohjeistus ja eri tahojen välisen tiedonkulun lisääminen edistävät koko alaa ja ekologisesti kestävää rakentamista. Edellä mainituilla yleistoimenpiteillä voitaisiin edistää merkittävästi ohjelmassa mainittujen tavoitteiden toteutumista jo nykyisin käytettävissä olevilla voimavaroilla. Hallintokeskus on pyytänyt asiasta kaupunkisuunnittelulautakuntaa antamaan lausunnon kaupunginhallitukselle mennessä. Lisätiedot yleiskaavapäällikkö Rikhard Manninen Eija Kivilaakso, toimistopäällikkö, puhelin: eija.kivilaakso(a)hel. Oheismateriaali 1 Ekologisesti kestävän rakentamisen ohjelma ; B-osa kaupunkisuunnittelu@hel. FI

26 Helsingin kaupunki Pöytäkirja 24/ (25) Pj/1 322 Kaupunkisuunnitteluviraston viranhaltijoiden päätösten seuraaminen Päätös päätti, ettei se ota käsiteltäväkseen seuraavien kaupunkisuunnitteluviraston viranhaltijoiden tekemiä päätöksiä: Liikennesuunnittelupäällikkö, liikennejärjestelyasiat Lisätiedot Puheenjohtaja Lasse Männistö Juntunen Kirsi, toimistosihteeri, puhelin: kirsi.juntunen(a)hel. Päätösehdotus päättänee, ettei se ota käsiteltäväkseen seuraavien kaupunkisuunnitteluviraston viranhaltijoiden tekemiä päätöksiä: Liikennesuunnittelupäällikkö, liikennejärjestelyasiat Lisätiedot Puheenjohtaja Lasse Männistö Juntunen Kirsi, toimistosihteeri, puhelin: kirsi.juntunen(a)hel. FI

27 Helsingin kaupunki Pöytäkirja 24/ (25) Lasse Männistö puheenjohtaja Miia-Riina Holappa pöytäkirjanpitäjä Pöytäkirja tarkastettu Heli Puura Arja Karhuvaara Pöytäkirja on pidetty yleisesti nähtävänä Helsingin kaupungin kirjaamossa (Pohjoisesplanadi 11-13) ja asianosaista koskeva päätös on annettu postin kuljetettavaksi seuraavana arkityöpäivänä pöytäkirjan nähtävänäpitämisestä. Helsingin kaupungin kirjaamo FI

28 Helsingin kaupunki Pöytäkirja 24/ (25) MUUTOKSENHAKUOHJEET 1 MUUTOKSENHAKUKIELTO Tähän päätökseen ei saa hakea muutosta, koska päätös koskee asian valmistelua. Sovellettava lainkohta: Kuntalaki 91 kaupunkisuunnittelu@hel. FI