Hyvää pääsiäistä! Ylösnousseen kohtaaminen. Juutalaisvainoista on puhuttava yhä. Risti on raskas

Transkriptio

1 K S KIRKONSEUTU e u r a k u n t a l e h t i j o k a i s e e n k o t i i n / A s i k k a l a n, H e i n o l a n, L a h d e n j a P a d a s j o e n s e u r a k u n n a t Ylösnousseen kohtaaminen - - Jokainen, joka on Kristuksessa, on siis uusi luomus. Vanha on kadonnut, uusi on tullut tilalle! Kaiken on saanut aikaan Jumala, joka Kristuksen välityksellä on tehnyt meidän kanssamme sovinnon ja uskonut meille tämän sovituksen viran. Jumala itse teki Kristuksessa sovinnon maailman kanssa eikä lukenut ihmisille viaksi heidän rikkomuksiaan; meille hän uskoi sovituksen sanan. - - Kristukseen, joka oli puhdas synnistä, Jumala siirsi kaikki meidän syntimme, jotta me hänessä saisimme Jumalan vanhurskauden. 2. Kor. 5: Sivu 2 Juutalaisvainoista on puhuttava yhä Juutalaisvainot alkoivat vuonna 1933 uhkauksilla ja erilaisilla kielloilla. Vähitellen juutalaisilta riistettiin heidän työpaikkansa. Vuonna 1939 juutalaisia ryhdyttiin määrätietoisesti tappamaan. Miltei kaikista Euroopan maista luovutettiin juutalaisia. Suomesta luovutettiin kahdeksan juutalaista, jotka joutuivat Auschwitzin keskitysleiriin. Tamperelaisen tutkija Jorma K. Ahosen mukaan on tärkeä, että vainoajasta puhutaan, ettei historia pääse näiltä osin toistamaan itseään. Sivu 9 Risti on raskas Ja kantaen itse omaa ristiänsä hän meni ulos kaupungista niin sanotulle Pääkallonpaikalle, jota kutsutaan hepreankielellä Golgataksi, kuvaa kertoja Jukka Mattsson Jeesuksen ristintietä. Vääksyn seurakuntakeskuksessa toista kertaa esitettävä musiikillinen näytelmä kertoo pääsiäisen tapahtumat Juudaksen petoksesta pääsiäisaamuun. Sivu 3 Hyvää pääsiäistä! Oskar Breilin on Jeesuksen roolissa.

2 2 Kirkonseutu Hyvä paimen Kristus on kuoleman voittaja Palmusunnuntai aloitti hiljaisen viikon tai piinaviikon, kuten tätä viikkoa on vanhastaan myös kutsuttu. Molemmat nimet kuvaavat hyvin viikon tunnelmaa ja henkeä. Palmusunnuntain riemu ja juhla vaihtuu pian. Olemme tervehtineet Jeesusta saapuvana kuninkaana. Palmunoksien sijaan meillä pajunkissat ja virpomavitsat muistuttavat, kuinka Jeesukselle valmistettiin tietä. Niin kuin silloin kerran ihmiset hänen tiensä varrella toivottivat hänet tervetulleeksi, mekin saamme pyytää häntä elämäämme. Jeesuksen tie on nöyrtymisen ja tyhjentymisen tie. Hiljainen viikko muistuttaa, Pyhänseutu Kiirastorstai Pyhä ehtoollinen Tuhkakeskiviikkona alkanut katumusaika päättyy kiirastorstain ehtoollisjumalanpalvelukseen. Raamatullisena pääaiheena on ehtoollisen asettaminen. Lisäksi kiirastorstaina on vanhastaan muisteltu Jeesusta, joka pesee opetuslasten jalat. kuinka Jeesus antaa itsensä meidän puolestamme. Kiirastorstain ehtoollinen jo edeltä valmisti oppilaita tulevaan. Ehtoollisen sanoissa on jo kaikuja ristin tapahtumista ja pitkäperjantaista. Vastakohdat ovat samalla kertaa läsnä hiljaisen viikon hetkissä. Jäähyväisateria oli jonkin uuden alku. Se oli yhteyden ateria. Samaa yhteyttä myös me saamme kokea nauttiessamme ehtoollista Jeesuksen ja kaikkien pyhien kanssa. Ristinkuolema oli häpeällisimpiä tapoja kuolla. Kuitenkin siinä näkyy Jumalan kunnia ja heikkoudessa hänen voimansa. Tappio vaihtuu voitoksi, kuolema kätkee sisäänsä elämän. Jeesuksen kuolema on meille elämä. Hänen tuomionsa on meille vapautus, sillä hän on jo ottanut kannettavakseen koko maailman syntivelan. Selittämätön on Jeesuksen kuolema. Mutta vielä suurempi ihme on hänen ylösnousemuksensa. Pääsinpäivän sanoma on sanoma voitosta. Jeesus on jo voittanut synnin, kuoleman ja kaiken pahan. Kuitenkin pääsiäisen sanoma jää meiltä usein piiloon. Kun katsomme kaikkea sitä kärsimystä ja pahuutta, jota maailmassa on, koemme avuttomuutta ja Kiirastorstain aihe on kertomus Jeesuksen ja hänen opetuslastensa viimeisestä yhteisestä ateriasta ja pyhän ehtoollisen asettamisesta. Kiirastorstain jumalanpalveluksen päätteeksi alttari voidaan riisua liturgisista esineistä ja vaatteista. Alttarin riisuminen aloittaa ristin ja ylösnousemuksen pääsiäisen. Liturginen väri violetti tai sininen. Pitkäperjantai Jumalan Karitsa Pitkäperjantain sanoma julistaa: Kristus on kuollut meidän edestämme. Pitkäperjantain raamatunteksteissä seurataan Golgatan tapahtumia ristiinnaulitsemisesta Jeesuksen kuolemaan. Kello 15 voidaan viettää Jeesuksen kuolinhetken muistoa. Liturginen väri musta. Pääsiäisyö Kristus on voittanut kuoleman Pääsiäisyön messu on pääsiäisjuhlan keskeinen jumalanpalvelus pääsiäisaamun messun rinnalla. Pääsiäisyön jumalanpalveluksen aiheina ovat Vanhan testamentin pääsiäiskertomukset, kasteen muistaminen ja tapahtumat pääsiäisaamuna puutarhahaudalla. Jeesuksen hauta on tyhjä. Jumala on herättänyt Jeesuksen kuolleista ja murtanut näin haudan ja kuoleman kahleet. Liturginen väri valkoinen. lamaannumme. Asiat tuntuvat niin suurilta. Mutta Kristus on kuoleman voittaja. Hänellä on valta yli kaiken. Ja hän kutsuu meitä seuraansa ja kutsuu työhönsä. Pääsiäisen ihme on tapahtunut kohdallamme silloin, kun olemme saaneet lähteä seuraamaan ylösnoussutta Herraa. Ja hänen seurassaan saamme nähdä ihmeitä yhä uudelleen. Sanansa voimalla hän yhä herättää uuteen elämään, herättää uskon luottamukseen, iloon ja toivoon. Heikki Pelkonen Launeen kirkkoherra Pääsiäispäivä Kristus on ylösnoussut! Pääsiäispäivänä riemu kaikuu seurakunnassa: Kristus on ylösnoussut! Pääsiäisen sanoma on kristillisen uskon ydin ja perusta. Enkelin viesti saavuttaa tyhjän haudan edessä seisovat opetuslapset. Kristus on herätetty kuolleista. Ylösnousemus vahvistaa, että Jeesus on Jumalan Poika. Liturginen väri valkoinen. 2. pääsiäispäivä Ylösnousseen kohtaaminen Toisena pääsiäispäivänä muistetaan ylösnousseen Jeesuksen ilmestymistä opetuslapsille ja muutamille naisille. Liturginen väri valkoinen. 1. sunnuntai pääsiäisestä Ylösnousseen todistajia Päivän raamatuntekstit kertovat siitä, että ylösnoussut Jeesus ilmestyi epäileville opetuslapsilleen ja vakuutti heidät ylösnousemuksestaan. Ilo valtasi opetuslapset, kun he kohtasivat Jeesuksen elävänä. Liturginen väri valkoinen. Pääsiäisyön rukous Pyhä Jumala, rakas taivaallinen Isä. Kiitämme sinua pääsiäisen suuresta salaisuudesta. Poikasi Jeesus on noussut haudasta. Hän elää! Hän kantoi ristillä kaikki meidän syntimme. Hän voitti pimeyden ja kuoleman vallat. Ylistämme ja kiitämme sinua voimastasi ja rakkaudestasi. Anna meidän joka päivä elää pääsiäisen ilossa ja ylösnousemuksen toivossa. Kiitos, että kuulet meitä Jeesuksen tähden. Tarkemmat tiedot messuista ja jumalanpalveluksista löydät sivulta 10. Pääkirjoitus Pääsiäisen viesti on hyvän voitto Ristiinnaulitse, ristiinnaulitse! huusi väkijoukko Jerusalemissa maaherran palatsin pihalla pari tuhatta vuotta sitten. Pilatus kysyi kansalta, mitä hän tekee tälle Jeesukselle päästettyään murhamies Barabbaksen vapaaksi. Vain viikkoa aikaisemmin sama kansa oli huutanut Jeesukselle Hoosianna, Hoosianna tervehtien häntä kuin kuningasta. Mikä saa ihmiset kääntämään mielipiteensä niin nopeasti? Ihmisen vallanhalua, hyväksikäyttämistä, turhamaisuutta? Pääsiäisen ajan tapahtumista emme selviä asettamalla ne vain kiinnostavaksi teologiseksi kysymykseksi tai keskustelemalla tapahtumien historiallisuudesta, sillä samat vaikuttimet ohjaavat edelleen toimintaamme. Meissä vaikuttavat niin omaa nahkaansa suojeleva, kätensä pesevä Pilatus, epäilevä Tuomas ja pettävä Juudas kuin pakoon juokseva ja kiivaileva Pietarikin. Toki myös iloitseva Maria. Pitkäperjantain synkät pilvet hallitsevat helposti mieltämme. Meidän on vaikea uskoa tyhjään hautaan voittona, joka luo pohjan tulevaisuutemme toivolle. Maailmankuvan synkkyyteen riittää perusteluja; ennusteissa tapahtuu voittopuolisesti kielteisiä asioita ja tulevaisuuden kuvamme on nimeltään uhkakuva. Kivittäminen on edelleen suosittua kansanurheilua. Ristiinnaulitse! Pahan huomioarvo ylittää usein hyvän. Mutta pahalle on pahaksi, että kääntääkin toisen posken. Ratkaisevalla hetkellä Jeesus antautui pahojen käsiin. Kristuksen kärsimys kertoo, miten Jumala jakaa kaiken kanssamme. Kärsimykseen sisältyy mahdollisuus yhteyteen toinen toistemme ja Jumalan kanssa. Pääsiäistä ei ole ilman pitkäperjantaita. Valo ja varjo kulkevat mukanamme. Pääsiäisen viesti on silti kaiken epätäydellisyyden keskellä, että hyvä lopulta voittaa. Markku Jalava

3 Kirkonseutu 3 Kirkonseutu jaetaan myös Padasjoelle Padasjoen seurakunta on päättänyt liittyä Kirkon-seutu-lehden julkaisijoihin ja tilata lehden padasjokelaisiin talouksiin tästä 19. maaliskuuta ilmestyvästä numerosta alkaen. Ennestään lehden julkaisijoina ovat Lahden seurakuntayhtymä sekä Asikkalan ja Heinolan seurakunnat. Hollolan seurakunta on tulossa mukaan huhtikuun lopulla. Padasjoen vt. kirkkoherra Tapani Mattila kertoo hankkeen valmistelun käynnistyneen viime syksynä silloisen kirkkoherran Heikki Pelkosen aikana. Kirkkoneuvosto teki tilauspäätöksen joulukuun kokouksessaan. Mattila sanoo taustalla olevan päijäthämäläisten seurakuntien halun tiivistää yhteistyötään ja tiedottaminen on yksi luonteva yhteistyön muoto. Yhteinen seurakuntalehti mahdollistaa tiedon välittämisen yli seurakuntarajojen ja viestinnän tuottamisen yhdessä, sanoo Mattila. Seurakuntalehti lisää seurakunnan viestintää ja parantaa seura-kuntalaisten palvelua. Rovastikuntalehden ajatus on ollut Päijät- Hämeessa esillä useamman vuoden ajan. Lehti jaetaan Padasjoella jokaiseen talouteen mainos- ja ilmaisjakelukieltotalouksia lukuun ottamatta. Jos joku ei mainoskiellon vuoksi saa lehteä, sen voi noutaa kirkolta tai kirkkoherranvirastosta, lupaa Tapani Mattila. Padasjoella pitkä historia Padasjoella on pitkä keskiajalle ulottuva kirkollinen historia. Keskiajalla se kuului Hollolan kirkkopitäjään ja myöhemmin kappelina Sysmän seurakuntaan. Itsenäinen seurakunta Padasjoesta tuli 1400-luvun lopulla. Oltuaan välillä osana Jämsän rovastikuntaa Padasjoki palasi muutama vuosi sitten Hollolan rovastikuntaan. Seurakunnassa oli vuoden vaihteessa jäsentä. Padasjoen vt. kirkkoherra Tapani Mattila. Maria Magdalena kohtaa ylösnousseen Jeesuksen. Ristiltä kerran pyhä huuto kuului..... oi Isä anna heille anteeksi, laulaa kuoro, kun Jeesus pitkäperjantaina ristiinnaulitaan. Kertoja kuvaa, miten Jeesuksen kuolinhetkellä tuli pimeys ja temppelin esirippu repesi. Vääksyn seurakuntakeskuksessa esitetään tänä vuonna toista kertaa pääsiäislauantaina vaikuttava pääsiäisdraama. Se kertoo pääsiäisen tapahtumat Juudaksen petoksesta pääsiäisaamuun, jolloin Maria kohtaa ylösnousseen Jeesuksen. Näytelmän muita kohtauksia ovat Jeesus Getsemanessa, Pilatuksen tuomittavana ja ristiinnaulitseminen. Kertomus etenee vuorosanojen, laulujen, ääniefektien ja kertojan avulla. Vuoden takaiseen näytelmään on lisätty Juudaksen rooli sekä pääsiäisateriakohtaus. Esiintyjät ovat Asikkalan evankelisluterilaisesta seurakunnasta ja Vääksyn Helluntaiseurakunnasta. Esityksen läpi viemiseen osallistuu yhteensä noin 55 näyttelijää, laulajaa soittajaa ja tekniikasta vastaavaa. Vuoden tärkein juhla Asikkalan Yhteiskoulun liikunnan ja terveystiedon opettaja Oskar Breilin oli viime vuonna Pilatuksen palvelija ja tänä vuonna hän on Jeesuksen roolissa. Jeesus nähdään näytelmässä pääsiäisaterialla, Pilatuksen tuomiolla, ristin kantajana sekä ylösnousseena. Onhan se suuri kunnia päästä Jeesuksen rooliin. Sellaista ei voinut kuvitellakaan etukäteen, pohtii Oskar. Kertomuksen visualisoinnin ja musiikin hän uskoo koskettavan ihmisiä. Näin pystytään konkretisoimaan Raamatun sanomaa ja voidaan kertoa siitä niillekin, jotka eivät lue pääsiäisen tapahtumia Raamatusta. Oskar valmistautuu esityksiin perehtymällä käsikirjoitukseen ja lukemalla Raamattua. Mielessä on myös säilynyt vahvana muutaman vuoden takaa Mel Gibsonin kiitetty ja kiistelty elokuva The Passion of the Christ. Maria Magdalenan osan laulaa kuten vuosi sittenkin heleä-ääninen sopraano, sosionomiopiskelija Satu Ilmoniemi. Hienoa, että voi tätä kautta palvella seurakuntaa omilla lahjoillaan, hän iloitsee. Sekä Sadulle että Oskarille pääsiäinen on vuoden tärkein juhla. Pitkäperjantai on rauhoittumisen aikaa, jolloin kuljetaan Jeesuksen kärsimystiellä. Pääsiäissunnuntain ilosanoma on ylösnoussut Jeesus. Pääsiäinen on juhlien juhla Näytelmä pyrkii tuomaan lähemmäs pääsiäisen ajan tapahtumia. Lähtöajatuksena ja tavoitteena on se, että kenellekään ei esityksen jälkeen ole epäselvää, että onko Jeesus vielä haudassa vai ylösnoussut, sanoo näytelmän ohjaaja Anu Mattsson. Mattssonin työparina on Terttu Virtanen, joka vastaa puvustuksesta ja lavastuksesta. Viime vuoden tilanahtaudesta viisastuneena esityksiä järjestetään tänä vuonna kaksi, kello ja 19. Laura Visapää Pääsiäinen on myös luterilaisille kirkkovuoden keskus ja juhlista suurin, juhlien juhla. Silloin aurinkokin tanssii vanhan kansansanonnan mukaan. Pääsiäiseen sisältyy tunteiden koko kirjo syvimmästä tuskasta suurimpaan iloon. Pääsiäinen on juhlista tärkein, koska siinä on sanoma kuoleman voittamisesta. Paavalin sanoin: Ellei Kristusta ole herätetty, teidän uskonne on pohjaa vailla (1. Kor.15:17). Kristinuskon ydin perustuu tyhjään hautaan, jota Jeesuksen seuraajista naiset olivat ensimmäisinä todistamassa. Alkukirkossa jokaista sunnuntaita pidettiin ylösnousemuksen juhlana. Pääsiäistä alettiin viettää samaan aikaan juutalaisten pääsiäisen kanssa. Tapahtuivathan Jeesuksen elämän ratkaisevat hetket juutalaisten pääsiäisjuhlan aikaan. Pääsiäinen on tänä vuonna harvinaisen aikaisin Lopullisesti pääsiäisen ajankohta määriteltiin Nikean kirkolliskokouksessa 325. Koska pääsiäinen määräytyy auringon ja kuun vuotuisesta kierrosta, vaihteluväli on suuri välillä Pääsiäispäivä on aina ensimmäisenä sunnuntaina kevätpäivän tasauksen jälkeisen täysikuun jälkeen. Tänä vuonna kevätpäiväntasaus on ja täysikuu heti seuraavana päivänä, pitkäperjantaina. Pääsiäinen on siis eli harvinaisen aikaisin. Siitä seuraa, että myös monet muut kirkkopyhät kuten helatorstai ja helluntai ovat tavallista aiemmin. Suuri osa ortodoksista maailmaa viettää pääsiäistä viikkoja myöhemmin vanhan ajanlaskun mukaan. (KT)

4 Kirkonseutu Kirkonkirjat ASIKKALA Kastettu: Eero Oskari Kortelainen Vääksystä, Jenna Emilia Vallius Vääksystä. Avioliittoon vihitty: Pasi Tapio Sarre ja Sirpa Margit Lehtinen. Hautaan siunattu: Reino Armas Siikala Vääksystä 72 v ja Heikki Jalmari Pennanen Vääksystä 77 v, Eeva Marja Kaarina Rantamäki Lahdesta 62 v. HEINOLA Kastettu: Jenna Anni Kristiina Ahlgren, Reijo Tapani Harmonen, Eetu Oskari Marttila, Eveliina Anneli Paasonen, Iina Maria Karoliina Palola, Santeri Arto Olavi Savonen, Paju Aava Amanda Vuorialho Hautaan siunattu: Esko Veikko Köntti 81 v, Matti Armas Saarela 75 v, Laura Zavertkina 69 v, Jorma Jukka Kalevi Raippo 58 v, Ulla Helena Valjakka 55 v. KESKI-LAHTI Kastettu: Vilma Minea Varvikko, Tuuli Helinä Henrietta Niemi, Nuutti Vilhelm Vähäkangas, Nea Mirjami Ahola, Ada Helmi Aurora Keppo, Mico Casper Tiainen, Lily Amelia Walker, Hertta-Angeliina Mikantytär Pohjonen, Sandra Olivia Tirronen, Emma Anniina Taipale, Inka Emilia Kauppinen, Henri Daniel Tapio Patrakka, Ilona Linnea Schroderus Avioliittoon vihitty: Mikko Juhani Lehtonen ja Tanja Lydia Skinnari, Anders Tobias Nyholm ja Hanna Mari Mäkelä, Tuomo Antero Lindström ja Jenny Johanna Puumalainen Hautaan siunattu: Vilho Aalto 87 v, Signe Maria Joenpolvi 91 v, Mauri Armas Mikkonen 41 v, Lyyli Aliisa Lehtonen 89 v, Kalervo Ilmari Sainio 78 v, Hilli Maija-Liisa Laine 88 v, Hilda Mirjami Timonen 74 v, Anja Margit Mäkinen 85 v, Anita Pulkkinen 87 v, Toini Elisabeth Kosonen 93 v, Vuokko Sisko Pulkkinen 85 v, Toivo Hännikäinen 84 v, Pentti Jaakko Rintala 80 v, Paula Margit Pynnönen 89 v, Nelly Ilona Lausala 90 v, Martta Sanelma Laaksonen 97 v, Kalevi Antero Moilanen 55 v, Aino Saima Nuuttila 76 v, Helvi Vappu Welling 83 v LAUNE Kastettu: Tuukka Kalevi Tikka, Vili Vihtori Fabian Palo, Veeti Matias Olavi Salminen, Selinda Eerika Siisi Niemi, Luka Kristian Allinen, Leo Luukas Heikinpoika Gustafsson, Iida Kanerva Ikonen, Elle Gunilla Salenius, Sonja Linnea Laaksonen, Sampo Erland Paunonen, Rasmus Christian Pärepalo, Emma Amanda Manninen, Alexander Benjamin Osemene, Ada Emilia Nurminen, Ada Emilia Roos, Klaus Vesa Vilhelm Räihä Hautaan siunattu: Aili Sirkka Inkeri Kokki 81 v, Eino Ilmari Laatinen 75 v, Anna Maija Elo 82 v, Reino Johannes Vesterinen 73 v, Saima Kuukkanen 76 v, Veijo Ilmari Anttila 74 v, Jari Johannes Nieminen 51 v (Järvenpää) JOUTJÄRVI Kastettu: Kiia Katariina Ekberg, Jade Cristina Halme, Veikko Ville Lähteenmaa, Anton Juhani Rajaniemi Avioliittoon vihitty: Joonas Timonpoika Ruponen ja Jutta Elisabeth Argillander, Tommi Mikael Toivonen ja Elina Anniina Pekkarinen, Hannu Ville Niukkanen ja Katja Marketta Vuokkonen Hautaan siunattu: Arto Sakari Koivistoinen 62 v, Heimo Kalervo Lindgren 89 v, Betty Maria Ämmälä 75 v SALPAUSSELKÄ Kastettu: Kaisla Emilia Marttila, Miko Matti Karjalainen, Pinja Liina Karjalainen, Minea Olivia Kosonen, Viivi Josefiina Nokelainen, Saana Emilia Savander, Miisa Mariel Vanninen Hautaan siunattu: Tauno Känkänen 74 v, Tyyne Maria Lehtisaari 85 v, Helmi Ulla Sanelma Järvinen 76 v Padasjoki Kastettu: Jarkko Heikki Petteri Nieminen Hautaan siunattu: Paavo Mikael Poskela 70 v. LAHTI Rautatienkatu 13 p ma-pe 9-17, la HEINOLA Kaivokatu 14 p ma-pe 9-17, la Hautajais- ja muistotilaisuuskuvat hienotunteisesti ammattitaidolla Lahti: TRIO Puh Hollola: Keskikankaant. 1 Puh Hautauspalvelu J. Ilmavalta Hämeenkatu Erikoishammasteknikko Jukka Punnonen Aleksanterinkatu 15 A 3, Lahti Kompantie 3, Vääksy p , Huolenpitoosi sitoutuneet hammaslääkärit ja lääkärit ympäri Suomen. ILMAINEN NEUVO OY Oikeudellinen puhelinpalvelu puhelun hinta 2,95 min + pvm/mpm Hyvinvointia jonka huomaa. Hellää ja yksilöllistä PlusTerveys-huolenpitoa viihtyisällä perhevastaanotolla Anna-Leena Rissanen Hammaslääkäri (konsultoiva) Jukka Rissanen Hammaslääkäri Rautatienkatu 14 B 8, Lahti Ajanvaraus puh J.S. Bach: Johannes-passio Pääsiäisajan suurteos toiveikas ja musiikin täyttämä kärsimysnäytelmä. Liput: Sibeliustalon lipunmyynti (1,25 /min +pvm) Lippupalvelu Sokos, Prisma ja Lahti Travel Liput myös tuntia ennen ovelta. To klo 20 Ristinkirkko PÄÄSIÄISKONSERTTI J.S. Bach: Johannes-passio Andreas Spering, kapellimestari Adrian Thompson, tenori (evankelista) Juha Kotilainen, baritoni (Jeesus) Ilona Jokinen, sopraano Tiina-Maija Koskela, altto Jussi Merikanto, basso Dominante-kuoro Liput: 18,50 aik./ 15 eläk./ 6 lapset, opiskelijat ja työttömät Toiveremontti Hyvin suunniteltu & valmiiksi tehty! (03) Laatukatu 13, Lahti Upeasti uudistunut lehti uskosta, toivosta ja rakkaudesta. Osta omasi Lehtipisteistä tai tilaa: puh , KKirkonseutu Seurakuntalehti jokaiseen kotiin Asikkalassa, Heinolassa, Lahdessa ja Padasjoella 6. vuosikerta ISSN , äänite Kustantaja: Kotimaa-Yhtiöt Oy puh Julkaisija: Asikkalan seurakunta Heinolan seurakunta Lahden seurakuntayhtymä Padasjoen seurakunta Päätoimittaja Markku Jalava puh. (03) , gsm markku.jalava@evl.fi Toimitussihteeri Laura Visapää puh. (03) , gsm laura.visapaa@evl.fi Toimituksen postiosoite: Kirkkokatu 5, PL 84, Lahti Toimituksen sähköposti: kirkonseutu@evl.fi Taitto: Kotimaa-Yhtiöt Oy Seurakuntien ilmoitusten vastaanotto ja jakelumuistutukset: Taina Kautonen puh. (03) , fax (03) taina.kautonen@evl.fi Seuraava lehti ilmestyy 2.4. Ilmoitusaineistot toimitettava klo 13 mennessä Ilmainen remonttiarvio kotonasi Ilmoitusmyynti puh fax aineistot: ilmoitusmyynti@kotimaa.fi Painosmäärä kpl Painopaikka SanomaPrint, Varkaus Jakelu: Lahden Jakelut Oy, puh Itella Oyj Keittiöt, saunat, kylpyhuoneet, huoneistoremontit Avaimet käteen -kotiremontit luotettavasti

5 Kirkonseutu Perheneuvoja Harjukadun raamattupiiriläisiä: eturivissä Rakel Mikkola, Annikki Karppinen, Vappu Rekonen ja Irja Nuutila, takana Veijo Laasonen sekä Hertta Vatén. Lastenohjaajat palkittiin Hollolan rovastikunnan lastenohjaajat saivat yhteisenä tunnustuksena Mikael Agricolan juhlavuoden mitalin ja kunniakirjat. Tampereen tuomiokapituli luovutti mitalin jaettavaksi kussakin hiippakunnan 10 rovastikunnassa henkilöllä, joka on erityisellä tavalla toiminut kristilliseen kasvatuksen hyväksi. Hollolan rovastikunnan kirkkoherrat päättivät jakaa tunnustuksen yhteisesti kaikille lastenohjaajille. Raamattupiiri kotinurkilla Tässä on Elman tuoli, tässä Vapun ja tässä istuu Hertta, esitmassa talossa tai naapurissa. tinurkillaan eli väki asuu joko satelevät Harjukadun raamattupiiriläiset kokoontumistilaansa. Nelpu Rekosen toivomuksesta. Piiri perustettiin aikoinaan Vapjä vuotta yhdessä kokoontuneelle Kirkkopolku alkoi ruohottua, joukolle on vakiintunut omat istumapaikat ja pöydän pää kuu- Kotinurkilla kokoontuvaan piiriin kun liikkuminen kävi vaikeaksi. luu piirin vetäjälle, Veijo Laasoselle. moni meistä piiriläisistä tarvitsee pääsee helposti rollaattorilla, jota Melkein voisi veikata, että tämä avukseen. raamattupiiri on lajinsa ikänestori. Piiriläistenkeski-iäksi on saatu myös ystäviä. Se on hieno asia, Meistä on tullut piirin myötä 82,5 vuotta, iän tuomaan viisautta on siis suuri määrä koossa. Pii- voimiset ja muistetaan nimi- ja sanoo Laasonen. Piirissä kysellään ri kokoontuu Harjulankadun vanhustentalon kerhohuoneessa ko- Raamattupiirissä kokoontuu syntymäpäivät. uskollisesti kymmenkunta ihmistä joka tiistai lukemaan Raamattua ja Katekismusta. Nyt on vuorossa Jeesuksen kuninkuus sekä lopun ajan merkit. Piirissä lauletaan paljon. Hyviä laulajia ovatkin iästään huolimatta, entisiä kuorolaisia suurin osa, kehaisee Laasonen. Sen verran pidetään yllä ruumiin kuntoakin, että loppupiirissä venytellään liikuntalaulun tahdissa. Päätössiunaus lähettää piiriläiset koteihinsa. Mitalia vastaanottamassa Terttu Kurkinen, Hollola, Terttu Ryytty, Joutjärvi, Tuula Liuskallio, Keski- Lahti, Leena Metsälä, Lammi, Tarja Kallio, Laune, Elvi Kuosa, Orimattila, Eira Toikkanen, Asikkala, Ansa Mahkonen, Salpausselkä, kuvasta puuttuvat Pia Kulonen, Nastola, Anna- Liisa Pynnönen, Padasjoki ja Maija Holma, Kärkölä. Kirkkoherra Pekka Särkiö totesi puheessaan, että kotien kristillisen kasvatuksen tukeminen sekä lasten kasvaminen uskossaan on edellytys uskon perinnön siirtymiselle tuleville polville. Lastenohjaajat tekevät arvokasta perustyötä opettaessaan kristilliseen uskoon kuuluvia asioita arjen elämästä. Varsinkin Raamatun kertomukset, rukoukset ja laulut ovat tärkeitä antaessaan pohjaa elämälle. Poissa hyvä, kotona paras vai päinvastoin? Nuorten aikuisten parisuhteet purkautuvat yhä useammin ja yhä nopeammin. Tämä on suomalaisin tutkimuksin todettu ja meilläkin perheneuvonnassa havaittu viime vuosina. Yhä nuoremmat parit hakevat apua kun paha olo ja riidat hallitsevat perhe-elämää. Mitä kaikkea löytyy näiden paineiden takaa? Puolisot ovat pettyneitä toisiinsa ja yhdessäoloon. Perhe-elämä onkin kahlitsevaa ja niin väsyttävää se ei olekaan ihanaa tai edes mukavaa. Tyytymättömyyden syitä on molemmilla. Oman elämän projektit eivät toteudukaan niin kuin toivottiin. Toinen toisensa ymmärtäminen on vaikeaa ja syyttäminen väsyneenä, ankealla mielellä ollessa niin helppoa. Tutkimuksissa nykynuorten parisuhteiden erityispiirteitä ovat kotielämän riitaisuus, epäselvä työnjako kumppanien kesken sekä epävarmuus sitoutumisessa. Yhteinen arki ei olekaan tyydyttävää vaan juuri se aiheuttaa eniten kiistoja. Vauvan tulo saa vanhempien väliset kitkatekijät edelleen korostumaan. Raskausajan myötä naisen on helpompaa muuttua äidiksi ja kodista huolehtijaksi. Jos mies ei kasvakaan isäksi yhtä nopeasti, nainen jää liian paljon yksin, tuntee itsensä sidotuksi ja katkeroituu. Nuorille naisille oikeudenmukaisuus on keskeinen arvo. Jos puoliso kokee töiden, ajankäytön tai rahan suhteen elävänsä epäoikeudenmukaisessa suhteessa, eroajatukset nousevat mieleen paljon helpommin ja nopeammin kuin ennen. Lapset ovat vaativia: yölläkin on herättävä, nuhat ja sairaudet aiheuttavat huolta. Itkua ja pyykkiä on usein ihan liikaa. Se ihana, toivottu pikkuinen sortaa vanhempiensa perusoikeuksia: riittävää yöunta, vessarauhaa jne. Rasittunut olo purkautuu puolisoon, vaikka syy ei ole hänessä. Ärtyneenä jokainen ihminen on altis sekä aloittamaan riidan että tarttumaan eirakentavasti toisen sanomisiin. Lapset ovat myös sitovia: kahdestaan ei enää voikaan lähteä asioille tai virkistymään. Eikä yksinkään voi lapsen kanssa tehdä kaikkea sitä mukavaa, mitä ennen harrasti. Perheellisellä oma vapaus on mennyttä! Tässä uudessa tilanteessa opetellaan siirtämään omia toiveita ja sopimaan töistä ja vapaa-ajan käytöstä. Se voi tapahtua itsekkäästi tai sovinnollisesti, yhdessä neuvotellen. Ajankäyttö on muutenkin tärkeä asia. Työelämä on usein pienten lasten vanhemmilla vaativaa uran tai opiskelun vuoksi. Aikaa ja voimia kuluu paljon parisuhteen ja kodin ulkopuolella. Työhön pitää investoida juuri nyt ja myös rahaa tarvitaan paljon esimerkiksi asumiseen. Haasteena on ymmärtää ja arvostaa sitä toistakin osapuolta. Olisi myös todella tärkeää kertoa hänelle omista odotuksista. Ankeimmillaan nuorten perhe-elämä voi olla työmaa, jossa pitää vain jaksaa loputtomia, toistuvia tehtäviä riitaisissa oloissa. Tyytyväisyyttä tai kiitosta ei toiselta saa. Puoliso arvostelee mutta ei arvosta tekemisiäni. Muualla on mukavampaa. Kodin ulkopuolella voi virkistyä, rentoutua ja tavata kivoja ihmisiä. Ystävien seurassa tuntee olevansa fiksu ja mukava, kuten ennenkin. Kotona velvollisuuksien ja asuntolainan jakaminen sitoo yhteen mutta lämpimiä tunteita ei enää tavoiteta. Haluaisin olla taas iloinen. Voi kun tietäisin, että et pohjimmiltasi halua luovuttaa. Minua huolestuttaa kun kaikki mukava tapahtuu muualla, muitten ihmisten kanssa. Rakkauden päälle on tullut niin paljon moskaa. Nämä lauseet olen kuullut työssäni. Ne ovat avauksia uudenlaiseen puheeseen omalle puolisolle. Niistä on hyvä jatkaa. Perheneuvonnassa olemme huomanneet, että nykyiset nuoret parit eivät tyydy toimimattomaan epäoikeudenmukaiseen suhteeseen vaan etsivät apua. Tiedämme, että nämä parit eivät halua erota. Anna väsymyksen tulla. Mutta älä anna sen tulla väliinne. Sano ääneen kun et enää ehdi tai jaksa. Sankariäitien ja isien aika on ohi. ( Mielenterveysseuran kortista) Leena Hakala-Reijomaa perheneuvoja

6 6 Kirkonseutu Ihanien naisten iloinen päivä Jalkarannan seurakuntakodissa on lauantaina 5.4. klo naisten itsetuntemuspäivä, jonka järjestää Salpausselän lapsija perhetyö. Kouluttajana on Seija Taivainen Taivaisen mukaan itsetuntemus vaikuttaa kaikkeen elämässä. Se auttaa muun muassa valitsemaan itselle sopivia haasteita sekä vapaa-aikana että työssä. Pitkään Kansan Raamattuseurassa työskennellyt Seija Taivainen löytää monta perustetta sille, miksi naisten kannattaa tulla mukaan tutkimaan itseään. Hän uskoo itsetuntemuksen tuovan hyvinvointia ja laatua elämään. Itsensä tunteminen on Luojan ihmiseen luomaan kauniiseen ytimeen tutustumista. Itsetuntemuksen lisääntymisen positiivisena puolena on myös se, että se auttaa paitsi hyväksymään itsensä, myös huolehtimaan omasta itsestään. Aika monet kristitytkin ovat itsensä vähättelyn mestareita. Kaikki työvälineet ovat mielestäni tarpeellisia, jotta oppisimme arvostamaan Luojamme työtä meissä. Hän ei luo roskaa tai mitätöntä, uskoo Taivainen. Itsekin olen käynyt kovan koulun tässä asiassa. Vaikka olin uskossa rippikoulusta lähtien, en osannut arvostaa itseäni. Itsetuntemuksen kautta olen vihdoin voinut lakata vähättelemästä itseäni, hän jatkaa. Taivainen on koulutukseltaan lastentarhanopettaja ja työnohjaaja, mutta hän on käynyt Yhdysvalloissa seitsemän vuotta sitten enneagrammiohjaajakoulutuksen. Enneagrammi on vanha persoonallisuustypologia, jossa ihmiset tyypitellään heidän luonteenpiirteidensä ja ominaisuuksiensa mukaan. Uudelleen käyttöön viritetty typologia on kymmenen vuoden sisällä rantautunut vahvasti Suomeen parisuhdekurssien, työyhteisökoulutuksen ja terapian välineeksi. Taivainen kertoo suhtautuvansa enneagrammiin hyödyllisenä työkaluna, jota hän käyttää kristillisestä arvomaailmasta käsin. Tarjoilu maksa 5 euroa. Ilmoittautuminen ruokailuun mennessä p Seija Taivainen Lahden seurakuntayhtymä sai neljä uutta pappia , kun ensimmäiset naisteologit vihittiin papeiksi. Tampereen tuomikirkossa vihittiin 23 naisteologin joukossa lahtelaiset Tuula Laitinen, Terttu Hellman, Mirja Salminen ja Ulla Kotinurmi. 20 vuotta naispappeutta Ensimmäiset naisteologit vihittiin papeiksi Suomessa 20 vuotta sitten eli Tällä hetkellä naisten osuus seurakuntapapeista on 33 prosenttia. Tulevaisuudessa naisten osuus kasvaa, sillä valtaosa teologisiin tiedekuntiin hyväksytyistä uusista opiskelijoista on naisia. Tätä vauhtia naispapit muodostavat lähivuosina enemmistön papistosta monissa hiippakunnissa. Papin tehtävä on olla rohkeasti pappi siellä, missä ihmiset ovat. On uskallettava osoittaa suuntaa. Ei ole väliä sillä, tuleeko viesti naisen vai miehen suusta, sairaalasielunhoidon koulutussihteeri, pastori Sirkku Eho määritteli naispappien merkkivuositapaamisessa. Eho vihittiin papiksi vuonna Johanna Koivisto Espoon Olarin seurakunnasta totesi, ettei hän ole koskaan itse törmännyt pappeutensa kyseenalaistamiseen siksi, että hän on nainen. Hänet on vihitty papiksi vuonna Voi sanoa, että naisten pappeus on minun sukupolvelleni itsestäänselvyys. Keskustelu sen vastustamisesta tuntuu marginaaliselta, Koivisto sanoi. Pappispula ilman naisia Sekä emeritus arkkipiispa John Vikström että Helsingin hiippakunnan piispa Eero Huovinen muistuttivat siitä, että kirkossa olisi nyt pappispula ilman naisia. Missä me olisimme ilman heitä, totesi Huovinen. Olen kiitollinen ammattitaitoisista, sitoutuneista naisista, jotka ovat ottaneet kutsumuksensa vakavasti. Sillä, että nainen ja mies ovat yhdessä alttarilla, on perustansa Ruotsin luterilaisessa kirkossa naiset hyväksyttiin papeiksi 50 vuotta sitten. Päätöstä juhlistetaan syyskuussa kirkolliskokouksen yhteydessä. Naisten pappeus ei Ruotsissa enää ole mediassa ajankohtainen aihe ainakaan samassa määrin kuin Suomessa. Julkinen keskustelu naisten pappeuden ympärillä on Ruotsissa laantunut. Yksittäiset tapaukset voivat herättää vielä keskustelua, mutta aihe ei muuten ole jatkuvasti ajankohtainen, arvioi TM, kirkkososiologi Maria Klingenberg Ruotsin luterilaisen kirkon tutkimusyksiköstä. Klingenbergin mukaan Ruotsissa kirkkoon liittymiset ovat pysyneet samalla tasolla pitkään, eikä naispappeuskeskustelujen vaikutuksia pysty niissä näkemään. Kirkosta eroamisten yhteydessä naispappeuskysymykseen joskus viitataan eropäätöksen syynä. Ero on kannanotto naisten pappeuden puolesta ja heidän vastustajiaan vastaan. Tutkimukset ovat kuitenkin osoittaneet, että kirkosta eroaminen on monimutkainen prosessi, jota ei voida yhdellä syyllä selittää. Naispappeuteen liittyvät asiat on helppo kertoa eron syynä ja toisten on helppo ne ymmärtää. Ennemmin voisi sanoa, että pitkän prosessin jälkeen jokin naisten pappeuteen liittyvä asia on joskus ollut viimeinen pisara, joka on synnyttänyt päätöksen kirkosta eroamisesta, Klingenberg kertoo. Esimerkiksi vuonna 1978 Ruotsissa keskusteltiin vilkkaasti naispappeudesta julkisuudessa. Samana vuonna kirkosta eronneiden määrä kasvoi. Sama ilmiö julkisen keskustelun ja median vaikutuksesta on ollut havaittavissa Suomessakin. (KT) luomiskertomuksessa ja siten kristillisessä ihmiskäsityksessä. Yhdessä mies ja nainen ovat Jumalan kuva, painotti Vikström. Vikström muistutti, että vaikeita ongelmia naispappeuskysymyksessä on ollut vain kahdessa prosentissa seurakunnista. Vastustajien määrä vähenee, mutta heidän pieni joukkonsa on sitä tiukempi. Lähellä on ajatus, että Luther-säätiö organisoituu ennen pitkää omaksi kirkokseen, Huovinen totesi. (KT) Ruotsissa naiset pappeina 50 vuotta keskustelu laantunut

7 Kirkonseutu Kärsivällisyys on ikonimaalarin kumppani maalaan, on henki päällä ja Henki läsnä. Kärsivällisyys ja nöy- Kun ryys ovat ikonimaalarin kumppaneita. Mukana on myös iloa sekä maalaamisesta että onnistumisesta. Ikonimaalaukseen liittyy myös rauhan tunne, punnitsee heinolalainen Terttu Ollikainen ikonimaalausta. Ollikainen on maalannut noin sata ikonia kuuden vuoden aikana. Vaikka olen tehnyt näinkin monta ikonia, olen yhä ikonimaalauksen opiskelija. Tässä ei kukaan tule täysin oppineeksi, vaikka maalaisi miten pitkään, hän arvelee. Ensimmäistä ikoniaan, Filermaa, Terttu teki kokonaisen vuoden. Asiaan perehtymätön mielisi nimittää ikonimaalausta harrastukseksi, mutta ortodoksisessa traditiossa ikonimaalaus on työtä Jumalan kunniaksi. Ortodoksikirkon tietopankin mukaan ikoni on ortodoksiseen jumalanpalveluselämään liittyvä kuva. Se voi esittää Kristusta, Jumalanäitiä, pyhää ihmistä, enkeliä tai jotakin kirkkovuoden juhla-aihetta. Ikonit ilmaisevat ortodoksisen kirkon oppia kuvan keinoin, ja niitä pidetään yhtä tärkeinä kuin evankeliumitekstejä. Tertun kotona 50 ikonia Ikoneja käytetään sekä kirkoissa että kodeissa. Vaikkei Terttu Ollikainen ole ortodoksi, vaan luterilainen, hänen kotinsa seinät peittyvät ikoneista. Esillä on viitisenkymmentä ikonia. Hän arvelee, että kiinnostus ikonien maalaamiseen juontaa vuosikymmenten taakse 15-vuotiaaseen Terttuun, joka maalasi öljyväreillä ensimmäisen Kristuksensa. Siihen maalaukseen liittyi vahvoja tunteita. Värit ja siveltimet joutuivat varastoon perheen myötä, mutta 80-luvulla niille oli taas käyttöä 20 vuoden tauon jälkeen. Syntyi herkkiä kukkatauluja ja ihmisfiguureja. Kun eläkepäivät lähestyivät, alkoi mieli tehdä jotain uutta, ja Jyränkölän ikonimaalauskurssista löytyi vastaus pohdintoihin. Rakkaimmat ikonini kuvaavat Jumalanäitiä. Hänen rauhallisia kasvojaan ei väsy maalaamaan. Suurin kynnys oli maalata Kristus-ikoni. Samoista aiheista maalaan yleensä useita ikoneja. Eniten olen maalannut Evakko-Kristus ikonia, josta tehtyä Ikonimaalaus vaatii hyvän valon, avuksi suurennuslasinkin ja ennen kaikkea rauhallista syventymistä ja runsaasti aikaa. Terttu Ollikainen on maalannut Seija Halmeelle Evakko- Kristus -ikonin. Ikonin pohjana on Halmeen kotitalosta purettu vanha lattialankku. Talo oli rakennettu luvulla Asikkalassa ja purettiin 1990-luvun lopulla. painokuvaa jaettiin sotien jälkeen siirtolaisten tueksi. Lisää oppia Valamosta Ikonimaalauskursseilla Ollikainen kävi kolme vuotta, ja on sen jälkeen hakenut lisää oppia Valamosta, jossa hän on oppinut maalaamaan kasvoja, kultaamaan ja kaivertamaan. Seuraavaksi on suunnitelmissa kehysten sekä riisantekokurssi. Riisa on metallinen ikonia peittävä koristeellinen suojalevy. Riisassa on aukkoja, joista näkyy esimerkiksi ikoniin maalatun henkilön kasvot ja kädet ja muitakin yksityiskohtia. Ikonit nappasivat Tertun kyytiinsä sellaisella vauhdilla, että maalaaminen piti aloittaa aamukuudelta ja vasta illansuussa pystyi lopettamaan. Nyt olen laiskistunut, mutta toisaalta maalaan paljon tarkemmin kuin tuolloin. Mallit ikoneihinsa Terttu ottaa kirjoista, korteista ja kalentereista. Koska kuvien on noudatettava ortodoksisen kirkon opetusta, niiden tekemistä säätelevät lukuisat säännöt. Aiheet periytyvät jo varhaiskirkon ajoilta. En tiedä ikoniperinteestä niin paljon, että pystyisin itse luomaan ikonin, jossa olisi kaikki sille ominaiset elementit. Kun maalaan, en voi ajatella muuta kuin juuri tätä ikonia. Jos ajatus karkaa muualle, käy huonosti ja joutuu aloittamaan alusta. Monta kertaa olen mennyt vesihanan äärelle ja pessyt kaiken jo maalaamani pois. Laura Visapää Mielipide Kristillisen koulun asia on sydämelläni Herra on rukouksia kuuleva Jumala. Sydämelläni on kristillisen koulun lupakysymys Lahdessa. Olisimmeko valmiit rukoilemaan tämän asian puolesta yhteisesti. Herran siunaus rikkaaksi tekee, ei oma vaiva siihen mitään lisää. Sananlaskut 10: 22. Jumalan siunausta terveisin Raimo Mäkelä Heinolan seurakunnan historia vireillä Heinolan seurakunta kaavailee historiansa kirjoittamista. Kyseessä olisi historiakirja, jossa käsiteltäisiin Heinolan seutua kirkollisesta hallintojaosta käsin, mutta mukana olisi myös Heinolan kirkkojen ja hautausmaiden historiaa. Heinolan seurakuntien historia alkaa seurakunnan muotoutumisesta 1600-luvulla. Seurakunta syntyi vuoden 1630 tienoilla. Heinolan maaseurakunnan ja kaupunkiseurakunnan varhaishistoria on mutkikas ja monihaarainen. Seurakunnat ovat kietoutuneet toisiinsa vuosisatoja, erosivat 1917 ja vuodesta 2007 alkaen Heinolan kaupungin alueella on yksi Heinolan seurakunta. Historiikin valmistumisajankohta olisi vuosi 2011, jolloin Heinolan kirkko täyttää 200 vuotta. Painosmääräksi on kaavailtu kappaletta. Alustavien arvioiden mukaan teoksen kirjoitus- ja painatuskustannukset olisivat noin euroa. Erityistä huomiota halutaan kiinnittää kirjan graafiseen asuun ja kirjan kuvitukseen. Luonnollisesti kirjapainovaihe kilpailutetaan. Historiahanketta kartoittanut työryhmä selvittää teoksen sisältöön, laajuuteen sekä rahoituslähteisiin liittyvät asiat kirkkoneuvostolle huhtikuun loppuun mennessä. Heinolan seurakunnan historian ilmestymisajankohdaksi kaavaillaan vuotta 2011, jolloin Heinolan kirkko täyttää 200 vuotta.

8 8 Kirkonseutu Vexi Savijoki Kar sai Serafim toteaa tämän kaiken kiteytyvän Golgatalla. Kristuksessa kärsimys ja rakkaus huipentuvat konkreettisesti. Mysteerin äärellä...rakkaus on kirkastunutta kärsimystä. Se, että tämä ilmenee tarinoissa muinaismyy- Palkitun kirjailijan, munkki Serafimin mukaan pääsiäinen on koko ihmisyyden uusiutumisen juhla. Ylösnousemusvoima on avoinna kaikille. Samalla pääsiäisen sanoma on mysteeri. Munkki Serafim voitti viime lokakuussa Vuoden kristillinen kirja -palkinnon Vapaus-teoksellaan. Vuotta aiemmin Serafim oli kirjoittanut Tie ylösnousemukseen -kirjan, joka käsitteli pääsiäistä ja paastonaikaa. Teos jakoi ensimmäisen sijan Kaikkien aikojen ortodoksinen kirja -äänestyksessä, jonka järjesti Pyhien Sergein ja Hermanin Veljeskunta. Pääsiäisilo on alkanut viime vuosina avautua Serafimille aiempaa enemmän yhteisenä, yhteisöllisenä asiana. Osaltaan Serafimin pääsiäiseen toi muutosta vuonna 2004 tapahtunut diakoniksi vihkiminen. Ortodoksisessa kirkossa diakoni on papiston mukana toimittamassa palvelusta. Käytännössä juuri diakoni saa toimia kirkon yhteisen rukouksen äänenä. Eipä sen parempaa roolia oikein voi kuvitella maan päältä. Eikä oikeastaan edes taivaasta. Serafim on viettänyt jo kymmenkunta viime pääsiäistä Valamon luostarissa. Niin hän tekee myös tänä vuonna. teistä Luostari on eräänlainen pääsiäismaa, jonka kaikki toiminta rakentuu viime kädessä Kristuksen ylösnousemuksen varaan ja sen ympärille. Yhteys ei ole aina helposti nähtävissä, mutta se on olemassa. nykyelokuviin saakka, ei ole sattumaa. Kyseinen yhteys kuuluu olevaisen perusrakenteeseen... Elämä ja rakkaus syntyvät kärsimyksen kautta Pääsiäinen on vastakohtien juhla. Ristinkuolema tuo siihen kärsimyksen ja surun. Ylösnousemus avaa ovet ilolle ja valolle. Serafim lähestyy teemaa luovasti. Elämä syntyy kärsimyksen kautta. Samoin rakkaus. Tähän kätkeytyy tietty salaisuus. Sitä voisi ajatella vaikkapa satujen kautta. Ensin on taisteltava lohikäärmeitä ja noitia vastaan, sen jälkeen sankari ja prinsessa voivat elää onnellisina elämänsä loppuun saakka. Kärsimyksen jälkeen rakkaus on valmiiksi koeteltu. Jos prinssi ja prinsessa joutuisivat aloittamaan tuosta vain, ilman yhteisiä vaikeuksia, heidän suhteensa taitaisi jäädä melko latteaksi. Rakkaus on kirkastunutta kärsimystä. Se, että tämä ilmenee tarinoissa muinaismyyteistä nykyelokuviin saakka, ei ole sattumaa. Kyseinen yhteys kuuluu olevaisen perusrakenteeseen, Serafim pohtii. Serafim toteaa tämän kaiken kiteytyvän Golgatalla. Kristuksessa kärsimys ja rakkaus huipentuvat konkreettisesti. Kaikki maailman kärsimys oli läsnä hänessä. Kristus on olevaisen lähde. Kun hänen kylkensä avattiin ristillä, se oli olemassaolon itsensä avaaminen. Syntyi uusi olemisen muoto, joka perustuu avautumiseen. Kristuksen lähde on avattu, ja se on avoinna kaikkia varten. Vastaavasti kun Kristus nousi haudasta, hänessä oli kaikki maailman rakkaus. Kaikki maailmassa oleva rakkaus on Kristuksesta, ja ylösnousemusvoima on avoinna kaikille. Serafim korostaa, ettei ihmisiä pidä jakaa vuohiin ja lampaisiin. Kirkkoon kaikki ovat yhtä lailla tervetulleita. Jumalanpalveluksessa ei tehdä eroa sen mukaan, kuinka hyvin on perillä asioista. Kirkko on avoinna kaikille. Jos ei vielä ensimmäisenä vuonna ymmärrä kaikkea, niin neljäntenä vuonna voi jo ymmärtää. Sitten kymmenen vuoden kuluttua alkaa vähitellen tajuta, ettei oikeastaan ymmärräkään mitään. Pääsiäisen sanoma on mysteeri, siksi siinä riittää aina ajateltavaa. Mieleenpainuva pääsiäinen Ateenassa Filosofian tohtori Serafim on Valamon luostarin veljestön jäsen, mutta ei ole asunut luostarissa enää moneen vuoteen. Serafim määrittelee itsensä freelancer-munkiksi Tällä hetkellä hän tekee professorin sijaisuutta ortodoksisen teologian laitoksella Joensuun yliopistossa. Lisäksi hän palvelee viikonloppuisin diakonina Pyhän Herman Alaskalaisen kirkossa Espoon Tapiolassa ja käy silloin tällöin pitämässä kursseja Valamon kansanopistossa. Kirjallinen työkin jatkuu. Serafimin tuorein Aratista itään -kirja käsittelee monipuolisesti Armeniaa. Erään mieleenpainuvimmista pääsiäisistään Serafim vietti takavuosina Ateenassa. Koko suuren viikon ajan ilmassa oli aivan erityinen tunnelma. Suuren perjantain iltana keskustassa alkoi tapahtua. Pääkatujen liikenne pysäytettiin, kymmenistä kirkoista virtasi kaduille ristisaattoja, joiden keskipisteenä kannettiin Kristuksen hautakuvaa. Eri saatoissa hautakuvat oli kaunistettu mahtavilla kukka-asetelmilla. Tunnelma oli merkillinen, hiljainen kansanjuhla. Kuin kuoleman pinta, jonka alla lepää loppumaton elämä, Serafim muistelee. Serafim käveleskeli viikon mittaan ympäri Ateenaa kirkosta toiseen. Kun yhdessä kirkossa palvelus päättyi, toisessa se oli vasta puolivälissä. Viikon aikana hän kävi noin kolmessakymmenessä kirkossa. Kokemus oli ajaton. Kirkot vaihtuivat, mutta rukous jatkui. Lopulta koitti yöliturgia, ylösnousemusjuhla. Mieleen jäävin hetki oli kuitenkin seuraavana aamuna, kun parin tunnin yöunien jälkeen lähdin ulos. Paikallisliikenteen bussien näytöissä luki isolla KHRISTOS ANESTI, Kristus nousi kuolleista. Se säväytti ja suorastaan liikutti. Ylösnousemuksen ilon pitää olla yhteinen eikä yksityinen asia. Pääsiäinen on koko ihmisyyden uusiutumisen juhla. Kristus on vapauttanut koko ihmisluonnon, ei vain joitain yksilöitä sieltä täältä. Juhana Unkur Tamperela ma K. A kahdenk ajan koo juutalais riasta ja näyttelyn. Näyttel päri Suomea, viime sa helmikuussa. Nä lin valtion 60-vuot Ahonen, 67, on ko, sotalapsi ja pa kiinnostus juutalai ja juutalaisen kans tyi jo lapsuudessa. pois sodanjaloista R si vuosina heessä, jonka äiti o ti kansainväliseen p toimi perämiehenä penhaminan välillä Niin perheen isä ku juutalaisten salakulj valloittamasta Tans Harvinaisia kirjei Näyttelystä on teh luisan aidot keski kortit. Osa niistä le, mutta suurimm leiriltä lähetetty o le. Kirjeet ovat harv tei kaikki juutalais leireillä. Vapaana o ni joukko ja ketkä olivat piiloutuneen Keskitysleirillä läh vat yleensä ikävästä dessä kirjeessä nuo molleen, että on p leirille terveenä. T älä ole huolissasi, vaimoaan. Kirjeen kin toivomus: Vo den leivän ja suola leirille sai lähettää Tämä leipä saattoi gissä pitkän aikaa. leirillä todellisuude nut kirjoittaa. Toisessa kirjeessä taa äidilleen, että o rillä tänään neljä v kirjoittaa mietteissä koskaan vapaaksi. M kuoli leirille. Leireiltä ei pääss si. Pääsääntöisesi k ka joutuivat leireill liittoutuneet vapau ka olivat hengissä, Ahonen. Kuolemanleirit Kaiken kaikkiaan le Näistä osasta tuli osasta varsinaisia k ta oli kolmetoista. vajaassa kymmenes

9 Kirkonseutu 9 jalan evakko ja sotalapsi sydämelleen juutalaistyön inen tutkija Jorhonen on jo yli ymmenen vuoden nnut materiaalia en kansan histokoonnut näistä y on kiertänyt ymksi Hämeenlinnasyttely liittyi Israeisjuhlavuoteen. Karjalan evakkolainen. Ahosen siin, Holocaustiin an historiaan syn- Hänet lähetettiin uotsiin sotalapsek- 46. Hän asui persallistui aktiivisesakolaistyöhön. Isä Malmön ja Köökulkevalla lautalla. in äitikin osallistui ettamiseen natsien kasta Ruotsiin. tä ja kortteja nyt erityisen kuutysleirikirjeet ja - on lähetetty leirilaksi osaksi ne ovat maisille ja ystävilinaisia, koska milet olivat keskitysli vain hyvin pieolivat vapaana, he a. etetyt kirjeet kertoja kaipuusta. Yhri mies kertoo vaiäässyt onnellisesti äällä saa kaikkea, hän rauhoittelee lopussa on kuitenisitko lähettää yha? Kuukaudessa vain yhden leivän. pitää ihmisen hen- Minkälaista elämä ssa oli, siitä ei voinuori Maria kirjoitn asunut täällä leiuotta. Lopussa hän än, että pääseekö aria ei päässyt, hän yt koskaan vapaakaikki kuolivat, jote. Paitsi sitten kun ttivat leirit, ne jotselvisivät, summaa irejä oli noin 300. keskitysleirejä ja uolemanleirejä, joi- Kaasukammiota oli sä leirissä. Hitlerin Auscwitzin leirin asemalla. Vanhukset, miehet, naiset ja lapset siirrettiin eri jonoihin. 75 prosenttia heistä vietiin suoraan kaasukammoihin, vaikka he luulivat pääsevänsä tehtaisiin töihin. Kuvassa lapsivankeja, joita odotti karu kohtalo. Jorma K. Ahonen on jo yli kahdenkymmenen vuoden ajan koonnut materiaalia juutalaisen kansan historiasta. suunnitelmissa oli viedä lopuksi kaikki vangit näille kuolemanleireille. Tarkoituksena oli tuhota kaikki juutalaiset, mutta Saksa joutui antautumaan ja Hitler teki itsemurhan. Myös romanit oli tarkoitus tappaa sekä monia vähemmistöryhmiä: homot, Jehovan todistajat ja lopuksi kristitytkin olisivat joutuneet sinne. Keskitysleireillehän joutui paljon kristittyjä pappeja ja jos vähänkin auttoi juutalaisia, niin samaan paikkaan joutui, Ahonen toteaa. Ahonen tuo esille, että kaiken kaikkiaan kaksitoista miljoonaa ihmistä kuoli leireillä toisen maailmansodan aikana. Näistä juutalaisia oli kuusi miljoonaa ja heistä lapsia puolitoista miljoonaa. Lapseksi luettiin alle 12-vuotiaat. Suurin osa tulijoista suoraan kaasukammioon Ihmiset tuotiin leireille muun muassa junilla. Heille ilmoitettiin että pääsevät perillä töihin. Junamatka saattoi kestää kaksikin viikkoa. Junavaunuissa ei ollut paikkaa missä käydä tarpeillaan. Tulijoista valittiin parempikuntoisia tehdastyöhön ja kaikenlaisiin muihinkin työtehtäviin. Jotkut elivät kolme viikkoa, jotkut pari kuukautta. Odotettava elinikä leiriläisillä oli erittäin lyhyt. Junamatkalla ihmiset joutuivat tekemään tarpeensa housuihin. Sitten kun he saapuivat perille, heille ilmoitettiin, että he pääsevät suihkuun. Kaikki halusivat päästä sinne välittömästi. Kun ihmiset menivät suihkuun, sieltä tulikin Zyclon B -kaasua. Kuolema seurasi minuuteissa. Zyclon B -kaasua käytettiin hyönteismyrkytykseen ennen sotaa ja sodan jälkeen. Saksalaiset keksivät, että sitä voi käyttää myös ihmisten joukkotuhoamiseen. Ainesosana kaasussa käytettiin muun muassa syanidia ja sinihappoa. Zyklonilla tapettiin vuonna noin 1,5 miljoonaa ihmistä. Kaasukammiosta vangit vietiin krematorioon poltettavasti. Kolme neljäsosaa leirille tulleista vietiin suoraan tapettaviksi. Etenkin vanhuksilla ja lapsilla ei ollut suurtakaan toivoa. Saksalaiset veivät vankien kaiken omaisuuden. Vaatteet käytettiin uudestaan. Hiuksista tehtiin vilttejä ja tyynyjä. Tuhkasta tehtiin apulantaa. Tätä apulantaa myytiin ympäri Eurooppaa. Apulannan ostajat eivät tienneet mistä apulanta oli tehty, Ahonen kertoo Saapuessaan Auschwitziin Pavel ja Vera eivät vielä tienneet, mistä todellisuudessa oli kysymys. Heidän lähestyessään leirin portteja aikaisemmin tuodut vangit osoittivat heille savupiippuja ja sanoivat, että se oli ainoa tie leiriltä ulos. Kuitenkaan he eivät voineet vieläkään ymmärtää, mitä se tarkoitti. Ihmismieli kieltäytyi uskomasta karmeaa todellisuutta. (Ahonen 2003, 70). Vainonajat ja uusnatsismi Juutalaisvainojen voidaan sanoa alkaneen vuonna 1933 uhkauksilla ja erilaisilla kielloilla. Vähitellen juutalaisilta riistettiin heidän työpaikkansa. He eivät saaneet enää harjoittaa liiketoimintaa. Vuonna 1939 juutalaisia ryhdyttiin määrätietoisesti tappamaan. Miltei kaikista Euroopan maista luovutettiin juutalaista. Useat juutalaisista pakenivat Israeliin ja Yhdysvaltoihin, silloin kun vielä siihen oli mahdollisuus. Suomessa asui 300 juutalaispakolaista. Ahosen mukaan on tärkeä että vainoajasta puhutaan, ettei historia pääse näiltä osin toistamaan itseään. Rasistinen ajattelutapa on yksi suunta, joka voi johtaa pahimmillaan hirmutekoihin Kun Suomeen tulee pakolaisia, heitä ei tulisi sortaa. Tätä kuitenkin tapahtuu. Kun kurdi tai somalialainen tulee Suomeen, niin kyllä hän on pelännyt henkensä puolesta. Tarja Lappalainen Lähde: Ahonen Jorma K Exodus juutalaisen kansan historia. Tämä kenkä on ainut muisto, mikä jäi jälkeen keskitysleireillä kuolleesta juutalaislapsesta. Mitään muuta heistä ei jäänyt jälkeen.

10 10 Kirkonseutu Hiljaisella viikolla Asikkalassa Hiljaisen viikon keskiviikko klo 19 Hiljaisen viikon iltaehtoollinen Kalkkisten kirkossa, Erkki Suhonen ja Paavo Haapiainen, kyläkuoro ja urkumusiikkia. Kiirastorstai klo 10 lasten pääsiäishartaus Vääksyssä srkkeskuksessa. Nukketeatteri Valkovilla esittää näytelmän Pääsiäisen salaisuus. klo 19 Iltaehtoollinen Asikkalan kirkossa, Hannele Tuomisto, Heikki Heinola, Paavo Haapiainen Pitkäperjantai klo 10 sanapalvelus Vääksyssä srk-keskuksessa, Heikki Heinola, Hannele Tuomisto, Paavo Haapiainen ja kirkkokuoro klo 13 ristinjuhla Vesivehmaan rukoushuoneella Heikki Heinola, Hannele Tuomisto ja Paavo Haapiainen Hiljainen lauantai klo ja klo 19 Jeesuksen ristintie pääsiäisnäytelmä Vääksyssä srk-keskuksessa. Anu Mattssonin ohjaama näytelmä on tehty yhteistyössä Vääksyn helluntaiseurakunnan kanssa. Näytökseen mahtuu kerralla 200 katsojaa. Emme suosittele tätä pienille lapsille Näytelmässä mukana 45 vapaaehtoisen joukko. Pääsiäispäivä su klo 10 messu Asikkalan kirkossa, Hannele Tuomisto, Heikki Heinola, Paavo Haapiainen ja kirkkokuoro klo 13 messu Kalkkisten kirkossa, Hannele Tuomisto, Paavo Haapiainen ja kyläkuoro. 2. pääsiäispäivä ma klo 10 Messu perheille srk-keskuksessa, Erkki Suhonen, Paavo Haapiainen, Johanna Huovinen ja lapsikuoro Pikkulinnut Sunnuntai klo 10 Messu: lähimmäispalvelun ja omaishoitajien kirkkopyhä Vääksyssä srkkeskuksessa. Erkki Suhonen, diakoniatyöntekijät ja vapaaehtoiset sekä Johanna Huovinen. Kirkkokahvit. Heinolassa Hiljaisen viikon keskiviikko klo 19 kirkkokonsertti Heinolan pitäjänkirkko. Heinolan Musiikinystävien puhallinorkesteri. Kapellimestari Tommi Suutarinen. Vapaa pääsy. klo 19 iltakirkko Heinolan kirkko. Katri Härkönen. Elina Pääkkönen. Sofia Joenpelto. Erityisesti nuorille ja nuorille aikuisille. klo 19 iltakirkko Vierumäen srk-talo. Ahti Peltonen. Kiirastorstai klo Kirkonkylän koulun pääsiäiskirkko Heinolan pitäjänkirkko. Ahti Peltonen. Eero Kettunen. klo 19 Viikkomessu Heinolan kirkko. Simo-Pekka Rantala. Jukka Tabell. klo 19 Viikkomessu Heinolan pitäjänkirkko. Ahti Peltonen. Eero Kettunen. Pitkäperjantai klo 10 sanajumalanpalvelus Heinolan kirkko. Jouko Lehtonen. Ville-Paavali Hyvönen. Päiväkuoro. klo 10 sanajumalanpalvelus Heinolan pitäjänkirkko. Maarit Peltomaa. Jukka Tabell. klo 15 Luukas-Passio Heinolan kirkko. Seppo Pänkäläinen. Kirkkokuoro. Lukkarin laulajat. Eero Kettunen. Jukka Tabell. Hiljainen lauantai klo 22 Pääsiäisyön messu Heinolan kirkko. Katri Härkönen. Pia Särkelä. Ville-Paavali Hyvönen. Pääsiäispäivä su klo 10 messu Heinolan kirkossa. Maarit Peltomaa. Sirpa Kaukinen. Kirkkokuoro. Eero Kettunen. Kirkkokahvila srk-keskus. klo 10 messu Heinolan pitäjänkirkossa. Simo-Pekka Rantala. Ahti Peltonen. Lukkarin laulajat. Jukka Tabell. 2. pääsiäispäivä ma klo 10 sanajumalanpalvelus Heinolan kirkossa. Simo-Pekka Rantala. Ville-Paavali Hyvönen. Kirkkokahvila srk-keskus. klo 10 sanajumalanpalvelus Heinolan pitäjänkirkko. Katri Härkönen. Eero Kettunen. klo 18 Lähetysilta srk-keskus. Pekka Eskelinen. Seppo Rantanen. Mauno Leino. Kahvitarjoilu. Sunnuntai klo 10 messu Heinolan kirkossa. Anja Mastosalo. Eero Kettunen. Klo kirkkokahvila srk-keskus. klo 10 messu Heinolan pitäjänkirkossa. Jouko Lehtonen. Teologian yo Katja Koponen. Lahdessa Kiirastorstai KESKI-LAHTI klo 18 (huom. aika) ehtoolliskirkko Ristinkirkossa Pekka Särkiö, Pauli Pietiläinen, Hannele Koskinen, Lahden Laulajat joht. Marja Jäppinen. klo 19 ehtoolliskirkko Mukkulan kirkossa Johanna Rantanen, Pirjo- Riitta Marjamäki-Rantanen, Mukkulan kirkkokuoro. LAUNE Launeen kirkko avoinna hiljentymistä varten klo 16 alkaen. Esillä ristintien kuvia. klo 13 diakonian ehtoolliskirkko Launeen kirkossa Markku Tynkkynen, Tea Lankinen. klo 19 messu Launeen kir- kossa Sirkku Laitinen, Riitta Särkiö, Pia Ylitalo-Maunula, Sirpa Vaara huilu. klo 19 messu Liipolan seurakuntakeskuksessa Markku Tynkkynen, Ulla Kotinurmi, Johanna Huovinen. klo 19 messu Renkomäen srk-kodissa Leena Kukkonen, Tea Lankinen. klo 18 messu Patoseudun seurakuntakodissa Riitta Särkiö, Johanna Huovinen. JOUTJÄRVI klo ehtoolliskirkko Joutjärven kirkossa Seppo Hämäläinen, Ilmo Leinonen, Hannes Wallin, Riina Haapaniemi. SALPAUSSELKÄ klo 19 ehtoolliskirkko Salpausselän kirkossa Raimo Luukkanen, Pentti Keisanen, Johanna Torikka. klo 18 ehtoolliskirkko Jalkarannan seurakuntakodissa Risto Kaakinen, Arja Etola, Marjaana Turunen. Pitkäperjantai KESKI-LAHTI klo 10 sanajumalanpalvelus Ristinkirkossa Hannu Lehdeskoski, Juha Pessi, Hannele Koskinen, Tiirismaan lukio joht. Jukka Sairanen. klo 10 sanajumalanpalvelus Mukkulan kirkossa Helena Ylönen, Johanna Huovinen. klo Ristinjuhla Ristinkirkossa Vuokko ja Seppo Vänskän matkaansiunaaminen, Martti Myllärinen, Miika Hämäläinen, Keijo Vikman, musiikkia Eero Lepola ja Hannele Koskinen, järj. Kansanlähetys, Keski-Lahden srk. LAUNE klo 10 sanajumalanpalvelus Launeen kirkossa Ulla Kotinurmi, Tea Lankinen, Launeen kirkkokuoro. klo 10 sanajumalanpalvelus Liipolan seurakuntakeskuksessa Esa Kekki, Pia Ylitalo-Maunula. klo 15 Jeesuksen kuolinhetken hartaus Launeen kirkossa Leena Kukkonen, Pia Ylitalo-Maunula. JOUTJÄRVI klo 10 sanajumalanpalvelus Joutjärven kirkossa Juha Väisänen, Tuukka Hämäläinen, Olavi Anttila. klo 15 Jeesuksen kuolinhetken hartaus Joutjärven kirkossa Ilmo Leinonen, Olavi Anttila. SALPAUSSELKÄ klo 10 sanajumalanpalvelus Salpausselän kirkossa Päivi Airas, Johanna Torikka, Kirkon kuoro.

11 Kirkonseutu 11 Hiljainen lauantai KESKI-LAHTI klo 23 pääsiäisyön messu Ristinkirkossa Miika Hämäläinen, Hannu Lehdeskoksi, Pauli Pietiläinen, Hannele Koskinen, Tiirismaan lukion kuoro, joht. Jukka Sairanen. LAUNE klo 23 pääsiäisyön messu Launeen kirkossa Heikki Pelkonen, Leena Kukkonen, Pia Ylitalo-Maunula, Pääsiäisyön laulajat. JOUTJÄRVI klo 23 pääsiäisyön messu Joutjärven kirkossa Tuukka Hämäläinen, Hannes Wallin, Olavi Anttila. Messun jälk. pashatarjoilu. SALPAUSSELKÄ klo 23 pääsiäisyön messu Salpausselän kirkossa Johnny Sabbah, Raimo Luukkanen, Marjaana Turunen, Cantamoskvartetti. Pääsiäispäivä su KESKI-LAHTI klo 10 messu Ristinkirkossa Kaija Jyrkkä, Johanna Rantanen, Pauli Pietiläinen, Hannele Koskinen, Ristinkirkon kuoro joht. Pauli Pietiläinen, lähetyslounas (5 e). klo 10 messu Mukkulan kirkossa Pekka Särkiö, Pirjo-Riitta Marjamäki-Rantanen, Mukkulan kirkkokuoro. klo 12 pääsiäishartaus Mustankallion hautausmaan kappelissa Pekka Särkiö, Pirjo-Riitta Marjamäki-Rantanen. LAUNE klo 10 messu Launeen kirkossa Sirkku Laitinen, Tea Lankinen, Launeen kirkkokuoro. klo 10 messu Liipolan seu- rakuntakeskuksessa Riitta Särkiö, Johanna Huovinen. JOUTJÄRVI klo 10 messu Joutjärven kirkossa Ilmo Leinonen, Seppo Hämäläinen, Riina Haapaniemi, pyhäkoulu, kirkkokahvit. Johanna Rantanen, Pekka Särkiö, Pauli Pietiläinen, Hannele Koskinen, Bach-kuoro joht. Johanna Kallio. Messun aikana pyhäkoulu. klo 10 messu Mukkulan kirkossa Terttu Hellman, Miikka Kallio. klo 18 pääsiäisajan Tuomasmessu Ristinkirkossa Raimo Luukkanen puhe, Kaija Jyrkkä liturgia, Marjaana Turunen ja Gospel-kuoro. Messun jälk. teejatkot. LAUNE klo 10 messu Launeen kirkossa Raamattusunnuntai. Hannu Pelkonen (Pipliaseura), Ulla Kotinurmi, Leena Kukkonen, Heikki Pelkonen, Pirjo-Riitta Marjamäki- Rantanen, kirkkokahvit. Messun aikana pyhäkoulu. klo 10 messu Liipolan seurakuntakeskuksessa Riitta Särkiö, Tea Lankinen. klo 11 messu Renkomäen seurakuntakodissa Marttojen kirkkopyhä Esa Kekki, Taisto Häkli. JOUTJÄRVI klo 10 messu Joutjärven kirkossa Juha Väisänen, Tuukka Hämäläinen, Riina Haapaniemi, Lahden seudun sotaorpojen kuoro, pyhäkoulu, kirkkokahvit. SALPAUSSELKÄ klo 10 messu Salpausselän kirkossa Raamattusunnuntai Jouni Salko, Risto Kaakinen, Johanna Torikka. Messun jälk. kirkkokahvit ja lähetystilaisuus, aluekouluttaja Jouni Salko Pipliaseurasta. klo 18 messu Jalkarannan seurakuntakodissa Risto Kaakinen, Johanna Torikka. Padasjoella Pääsiäisajan Tuomasmessu Pääsiäisilo! su klo 18 Ristinkirkossa. Raimo Luukkanen puhe, Kaija Jyrkkä liturgia, Marjaana Turunen ja Gospel-kuoro. Teejatkot messun jälkeen.. Suuri pääsiäiskonsertti! su klo 18 Ristinkirkossa. Pohjois-Kymen sotilaspoikien kuoro ja orkesteri, joht. Pekka Suomalainen, Arvo Saaristo ja Tapani Rautasuo, Matti Norjava laulu. Ohjelma 5 e. Pitkäperjantain konsertti Hollolan kirkossa perjantaina klo 15 Pääsiäisen sanomaa J.S. Bachin sävelin Lahden Kamarikuoro joht. Terhi Hildén-Salo ja soitinyhtye. Kapellimestarina Esa Heikkilä. Konsertissa kuullaan kaksi Bachin kantaattia, numerot 4 ja 182. Vapaa pääsy Ristiltä rauhaa Tervetuloa Ristinkirkkoon Su 6.4. klo 10 messu Juha Pessi, Miika Hämäläinen, mukana reserviläiset ja maanpuolustusnaiset. Su klo 10 messu Leena Hokka, Kaija Jyrkkä. Su klo 10 konfirmaatiomessu Jukka Immeli, Anna-Mari Kopo. Su klo 10 Veteraanipäivän messu, Partiolaisten kirkkopyhä Terttu Hellman, Leena Hokka. Su klo 18 Tuomasmessu Miika Hämäläinen, isosten siunaaminen. SALPAUSSELKÄ klo 10 messu Salpausselän kirkossa Arja Etola, Päivi Airas, Johanna Torikka. Kirkon kuoro. klo 18 messu Jalkarannan seu- rakuntakodissa Pentti Keisanen, Marjaana Turunen. Hiljaisen viikon keskiviikko klo 10 lasten pääsiäiskirkko kirkossa, Happonen, Nurmi klo 19 ahtisaarna kirkossa, Happonen, Nurmi, kirkkokuoro 2. pääsiäispäivä ma KESKI-LAHTI klo 10 messu Ristinkirkoss Jukka Immeli, Raimo Ylä-Soininmäki, Pauli Pietiläinen, Hannu-Heikki Hakulinen. Lähetyslounas 5 e. klo 10 messu Mukkulan kirkossa Juha Pessi, Pirjo-Riitta Marjamäki- Rantanen. klo 12 messu Metsäpellon seurakuntakodissa Juha Pessi, Pirjo- Riitta Marjamäki-Rantanen. LAUNE klo 10 messu Launeen kirkossa Heikki Pelkonen, Esa Kekki, Tea Lankinen. JOUTJÄRVI klo 10 messu Joutjärven kirkossa Hannes Wallin, Juha Väisänen, Olavi Anttila. SALPAUSSELKÄ klo 10 messu Salpausselän kirkossa Raimo Luukkanen, Johnny Sabbah, Taisto Häkli. Kiirastorstai klo 9 pääsiäisen kirkkohetki ja ehtoollinen kirkossa kehitysvammaväelle ja mielenterveyden päivätoimintaväelle, Mattila, Nurmi klo 19 ahtisaarna ja HPE kirkossa, Happonen, Mattila, Nurmi. Pitkäperjantai klo 10 sanajumalanpalvelus kirkossa, Happonen, Mattila, Nurmi, kirkkokuoro klo 15 Jeesuksen kuolinhetken hartaus siunauskappelissa, Happonen, Nurmi. Hiljainen lauantai klo 23 pääsiäisyön messu kirkossa, Mattila, Happonen, Nurmi. Pääsiäispäivä su klo 10 messu kirkossa, Happonen, Mattila, Nurmi, kirkkokuoro 2. pääsiäispäivä ma klo 10 messu kirkossa, Mattila, Happonen Sunnuntai KESKI-LAHTI klo 10 messu Ristinkirkossa Sunnuntai klo 10 messu kirkossa, Happonen, Nurmi

12 12 Kirkonseutu Seurakuntien tilaisuudet ajalla Asikkala Kirjallisuuspiiri ti klo 15 Maijan kammarilla. Aili Muranen esittelee Finlandia-palkitun kirjailijan Hannu Väisäsen ja hänen kirjansa Toiset kengät. Yhteiskristillinen naistenilta ti klo Maijan kammarilla. Nyyttärikahvit alkaen klo 18. Ilta naisille ke klo Kivirinteentien srk. kodissa. Pohdintaa Vuorisaarnan äärellä. Tiedustelut Päivi Heinola , Anneli Pekkala Miestenpiiri pe klo 18 Maijan kammarilla. Aihe: Läheteiksi siunatut Apt. 13:1-13 Diakoniatyön Yhteisvastuutapahtuma ke 2.4. klo Oltermannissa. YV infoa, arpajaiset, tuotemyyntiä, hartaus, lähimmäispalvelun laulutuokio ja tietysti kahvit! Tervetuloa! Pyhäkoulu ke 2.4. klo Urajärvi, Halmeella, Urajärvenraitti 107. Esikoislestadiolaisten seurat pe 4.4. klo Vääksyn seurakuntakeskuksessa. Puhujina: Seppo Parviainen ja Eino Ruusula. Ilon Majakka su 6.4. klo Vääksyssä srk-keskuksessa. Majakka on seurakunnan tapahtuma, joka on tarkoitettu kaiken ikäisille ja koko perheelle. Tapahtumassa laulua, ylistystä, rukousta, ehtoollinen sekä opetusta aikuisille ja lapsille. Tervetuloa! Lähetystyö tiedottaa: Hyvät Lähetysrenkaan jäsenet ja muut srk:n nimikkolähettitoiminnasta kiinnostuneet! Nimikkolähettimme Juha Saari vierailee Idäntyön päivillä Ryttylässä, Kansanlähetysopistolla. Tarkempia tietoja lähetyssihteerillä, Raili Mäkitalo p Diakoniatyön tiistai Maijan kammarilla klo 12 lenkkiporukka klo diakoniaruokailu 1.4. klo 15 Voimaa minulta sinulle, ryhmä naisille. Lähimmäisen kammari to klo Maijan kammarilla. Lähetyksen työpiiri ma klo Maijan kammarilla Lähetyspiiri ke 19.3, ja 2.4. klo Maijan kammarilla Äiti-lapsi piirit Parillisilla viikoilla: ti ja ke klo Ti piirin vetäjä Elina Vartiainen ja ke piirin vetäjä Päivi Kantola Parittomilla viikoilla ti klo Piirin vetäjä Anne Mielonen p Aikuisten hengellinen viikonloppu la klo 9 su klo 14 Kinisma- jalla. Raamattua rukoillen, keskustellen ja rentoutuen. Aiheena: Että he yhtä olisivat. Johdattelemassa psykiatri Pertti Peussa, Heikki Heinola, laulattamassa Tuula Hämäläinen. Ilm. puh viim. ma tai leirin vetäjälle Heikki Heinola@evl.fi, p tekstiviestillä. Valitse osallistumisaika itsellesi sopivaksi ( osan / koko päivän, koko ajan) ja ruoka-aine asiat. Hinta osallistumisen mukaan, enintään 18,5e. Karkauspäivän markkinat yhteisvastuukeräykselle tuotti 290,05. e. Kiitos kaikille mukana olleille! Heinola Papin Pysäkki Autopappi Jouko kulkee matkailuautollaan eri kylillä ja viipyy Papin Pysäkeillä noin 1,5 tuntia. Esitä toiveesi Papin Pysäkin parkkipaikaksi, Jouko Lehtonen Miesten te ta ke klo 19 srk-keskus. CA1 Jumala. Pia Särkelä. ke 2.4. klo 19 srk-keskus. CA 2 Perisynti. Pekka Härkönen. Yksin- ja yhteishuoltajaperheiden ilta pe klo srk-keskus. Ilm mennessä, Sari Laakkonen Eväitä arkeen, oma jaksaminen, tunteet, lasten kasvatus, tukiverkosto. Rukous- ja ylistysilta su klo 18 Heinolan kirkko. Brita Jauhiainen. Simo Somerma. Ylistyskuoro Sirpaleet. Liian kiltit oikein kiltit la klo srk-keskus. Luentoja kiltteydestä, teologi-kirjailija Anna-Liisa Valtavaara. Hinta 5 e. Kylpylämatka Viroon Pyhäjärven lomakeskus, 2,5 km Otepäästä. Hinta noin 550 e. Lisätiedot Perhekahvila ke ja 2.4. klo 9 13 Kirkonkylän srk-talo. Ruokailu 1,5 e. Pyhäkoulu joka pe klo Rajakatu 5. Su klo 12 Maaherrankatu 17. Lähetysoppi avoinna joka ke klo srk-keskus. Diakoniaryhmät Tiistairuokailu joka ti klo 12 srk-keskus. Työttömien ja vähävaraisten ruokailu joka ke klo 12 Vierumäen srk-talo. Mielenterveyskuntoutujien hengellinen piiri joka pe klo 10 Vanha pappila. Onali-Vaippilan piiri ke klo 12 Kekkosella Onalintie 182. Kämmenruokailu to ja 3.4. klo 12 srk-keskus. Pappilan rengit to klo Kirkonkylän srk-talo. Kirkonkylän piiri ke klo 13 Kirkonkylän srk-talo. Myllykylän piiri ti 1.4. klo 13. Varpeniuksella, Koulutie 3 B 17. Raamattu- ja rukouspiirit Raamattuilta joka ma klo 18 srk-keskus. Raamattupiiri ke klo 12 Vanha pappila. Naisten piiri ti klo 18 srk-keskus. Pienryhmä ma klo Tommolankatu 19. Epistolapiiri ma klo Anu Rausmaalla Ala-Räävelintie 260. Beta-ryhmä ti 1.4. klo 18 srk-keskus. Lähetyspiirit Paason piiri ti klo 12 Ojanperällä Kiviojantie 71. Löytäneen piiri ti klo 12. Järvisellä, Vehkalahdentie 212. Israel-piiri ke klo 18 Leinosella Pyhättömäntie 1 as 7. Afrikkapiiri to klo 18 Vanha pappila. Japanin-Kenian piiri to klo 14 Vanha pappila. Lähetystyöpiiri ma klo 13 srk-keskus. Hujansalon-Imjärven piiri ti 1.4. klo 13 Merjeslammilla Roni 26. Kylväjän piiri ti 1.4. klo 18 Ihalaisella Mustikkatie 4 D. Nimikkolähetti Pentti Marttila. Kirkonkylän piiri ke 2.4. klo 13 Kirkonkylän srk-talo. Toimintaa Lahdessa Kuulovammaistyö to 3.4. klo viittomakielinen lähetyspiiri Palvelukeskus, Mariank. 16. Keski-Lahti Viikkomessu keskiviikkoisin klo Ristinkirkko. Messun jälk. lähetyslounas ja kahvi (5 e) Juha Pessi, Jukka Immeli, Hannele Koskinen Anna-Mari Kopo, Kaija Jyrkkä, Hannele Koskinen. Poikkea peremmälle lähetyspiiri to klo 13 Kirkkok. 5:n juhlasali 3.4. Maarika Laakso-Helle Pekka Särkiö. Mukkulan lähetyspiiri ti klo 14 Mukkulan kirkko 1.4. Maarika Laakso-Helle Anne Takala. Metsäpellon lähetyspiiri to klo 12 Metsäpellon srk-koti 3.4. Maarika Laakso-Helle Sinikka Lidgren. Hiljaisuuden rukoushetki su klo 17 Ristinkirkon krypta (käynti sankarihautojen puoleisesta sivuovesta). Rukousta, Raamatun tekstejä, lauluja hiljaisuuden hengessä. Laune Ei lapsikuoron harjoituksia ke Launeen kirkko avoinna hiljentymistä varten klo 16 alkaen. Esillä ristintien kuvia. Vielä ehdit mukaan pienpiireihin Nuorten aikuisten raamattupiiri NAP joka toinen ma klo 18 Launeen kirkko, Laune-sali (pariton viikko). Naisten piiri ti klo Launeen kirkko, Lähde-sali, Nainen miehen paras apu? oppilaitospastori Kirsi Oksanen. Raamattu- ja rukouspiiri joka toinen ma klo Launeen kirkko, Hennala-sali, (paritt. viikot) Miestenpiiri joka toinen ma klo 18 Launeen kirkko, Laune-sali, (parill. viikot). Avoin naisten ryhmä joka toinen ti klo 13 Launeen kirkko, Hennala-sali (parilliset viikot). Postia Taiwaniin -piiri To klo Launeen kirkko, Pippo-sali. Lähetyksen Ideapiiri Ke 2.4. klo Launeen kirkko, Pippo-sali. Lähetyksen iltaideapiiri Ti 1.4. klo 18 Launeen kirkko, Pippo-sali. Raamattupiiri joka to klo Launeen kirkko, Kittelä-sali. Tunnustuskirjapiiri joka toinen to klo 18 Launeen kirkko, Hennala-sali (paritt. viikot) Raamattutunnit Paavalin kirjeestä filippiläisille joka ke klo Launeen kirkko, Lähde-sali 19.3., 9.4. Hennala-sali, 16. ja kirkkosali. Toim.joht. Pertti Niemelä. Launeen lähteellä ilta ke 9.4. klo 18 Launeen kirkko. Leena Kaartinen, Esa Kekki. Naiset lähteellä -naistenpiiri joka toinen ke klo (paritt. viikot) Liipolan srk-keskus. Liipolan raamattuja lähetyspiiri joka pe klo 14 Liipolan srk-keskus. Nikkilän miestenpiiri joka toinen to klo (paritt.viikot) Nikkilän srk-koti. Raamattu- ja rukouspiiri joka toinen ke klo (parill.viikot) Renkomäen srk-koti. Raamattupiiri joka toinen to klo 18, (parill.viikot) Patoseudun srk-koti. Tiedustelut piireistä Leena Kukkonen puh tai Esa Kekki puh Joutjärvi Raamattu- ja rukouspiiri to ja klo 15 Joutjärven kirkon toim.kappeli. Lähetyspiiri to klo Ahtialan srk-keskus. Namibia-terveiset Marketta Ihalaiselta. Lähetyksen ideapiiri ti 1.4. klo 12 Joutjärven kirkon tarj.sali. Kotiseurat ti 1.4. klo 18 Asta Laulainen, Hinaajak. 1 as. 2, Raija Kakko, Jari ja Heidi Laulaisen kirjeterveiset Thaimaasta. Salpausselkä Salpausselän kirkko Mahdollisuus rippiin ja sielunhoitoon joka la klo Päivi Airas Johnny Sabbah Diakonian käsityöpiiri joka toinen to klo parittomilla viikoilla. Päiväkahvit, käsitöitä, yhdessäoloa ja hartaus. Tied. Airas puh.

13 tai Kallio puh Raamattusunnuntai su Sana synnyttää seurakunnan - Raamattu Kiinan kasvavissa kirkoissa. Messun jälk. kirkkokahvit ja lähetystilaisuus, aluekouluttaja Jouni Salko Pipliaseurasta. Sana soi ilta to 3.4. klo Anne Pohtamo, Pauli Tuohioja, Gospel-kuoro, Raimo Luukkanen. Katso erill. ilm. Perjantai-pysäkki pe Riitta Lemmetyinen Menneisyyden kivuista uuteen iloon. Katso erill. ilm. Herran kukkarossa -ryhmä joka toinen ma klo 13, parillisilla viikoilla, Kirkonseutu Riihelän seurakuntakoti Miesten raamattupiiri joka toinen ma klo parillisilla viikoilla, Naisten raamattupiiri joka kolmas ti klo 18, seuraava 8.4. Kynttiläkirkko su klo 15 Läntinen kappeli. Kaikella on määräaikansa. Raamatun tekstejä, rukousta, hiljentymistä. Raija Heikkurinen, Päivi Viholainen. Kodeissa Iltalähetyspiiri ke 2.4. klo 19 Tiensuulla, Pahkak. 4 A 4, Arja Etola. ke klo 19 Talvisalmella, Okeroistent Lähetyksen käsityöpiiri joka toinen ke klo 14, parittomilla viikoilla, Padasjoki Kysymyksiä ja löytöjä Raamatusta joka toinen ma klo 18 parittomilla viikoilla, 7.4. Kulmakivi Alfan jatkoryhmä, joka toinen ma klo 18 parillisilla viikoilla, Miesten raamattupiiri joka toinen ma klo 18, parittomilla viikoilla, 7.4. Jalkarannan seurakuntakoti Ihanien naisten iloinen itsetuntemuspäivä la 5.4. klo Kouluttajana eija Taivainen. Katso erill. ilm. Eläkeläisten virkistyspäivä ke klo srk-koti. Kirkkoherranvirasto suljettu ke klo Yhteisvastuutempaus pe klo S-Marketissa Avoin raamatturyhmä Nuori seurakunta ei varhaisnuorten kerhoja eikä päiväkerhoja nuorten raamis ti ja 1.4. klo 19 nuorisotoimisto. nuorten peli-ilta ke ja 2.4. klo Kullasvuoren koulu. pyhäkoulu su klo 10 srk-koti. Kirkolliset järjestöt English Bible Study Englanninkielinen raamattupiiri joka toinen ma klo 19 parillisilla viikoilla, Naisten lenkki joka säällä to ja Lähtö srk-kodilta klo 18.30, sauna klo ja iltahartaus n. klo 20. Voit tulla myös vain saunaan tai iltahartauteen. Miesten lenkki-saunapiiri keskiviikkoisin, seur Lähtö srk-kodilta klo 18, sauna n Voit tulla myös vain saunaan. Jalkarannan seurakuntakoti, Peräkammari Evästä elämään Raamatusta joka toinen ma klo 14 parittomilla viikoilla, 7.4. Naisten raamattupiiri joka toinen ma klo 19 parittomilla viikoilla, 7.4. Tilkkutäkki joka toinen ti klo 14 parittomilla viikoilla, Kutomo ja työtupa Kuukausikokous 1.4. klo 10 Harjunalustan srk-koti. Porvoojoentie 1, Lahti Seuroja Rauhanyhdistyksellä: ke klo pääsiäisajan lauluja ja virsiä, su klo 16.00, ma klo 16, ke klo ja su klo 16. Tervetuloa! lauantaina klo Lutherin kirkolla, Vuorikatu 37 Aiheena Jeesus ja naisia. Mukana mm. lehtori Mailis Janatuinen. Ohjelmassa Raamattuopetusta, musiikkia, kahvihetkiä. Tervetuloa! Launeen lähteellä -ilta ke 9.4. klo 18 Launeen kirkossa. Leena Kaartinen: Kasvoja Keski-Aasian vuoristosta Esillä myös Leena Kaartisen tauluja. Kirjamyynti. Tervetuloa! Launeen srk/aikuistyö Esikoislestadiolaiset Seurat Pääsiäisen aikana sekä Lahdessa Tapparakatu 20 että Heinolassa Rajakatu 5: Pitkäperjantaina 21.3., Pääsiäispäivänä ja 2. Pääsiäispäivänä klo 14. Sunnuntaina seurat Lahdessa klo 13 ja 18 sekä Heinolassa klo 14. Tervetuloa kuulemaan elävää Jumalan Sanaa! Evankeliumiyhdistyksen Lutherin kirkko Vuorikatu 37: Kiirastorstaina klo 8 aamuhetki. Iltamessu kiirastorstaina klo 19 Markku Niemelä, Klaus Hildén. Sanajum.palv. pitkäperjantaina klo 12 Markku Niemelä, Klaus Hildén. Messu ja ylösnousemusjuhla pääsiäispäivänä klo 12 Markku Niemelä, Petri Välimäki, Olavi Anttila, Launeen kirkkokuoro joht. Tea Lankinen, kirkkokahvit, lauluseurat. Svetlana Musinan konsertti 2. pääsiäispäivänä klo 13 säestys Larisa Kirillova, puhe Pasi Hujanen, Inkerin kirkon päivä. Messu su klo 12 Inkeriläisten kirkkopyhä Esko Haapalainen, Ville Melanen, Klaus Hildén. Miesten sauna- ja keskusteluilta joka ma klo 18. Raamattupiiri ti 1.4. klo 13. Lähetyspiiri ti klo 13. Raamattuopetus kuukauden ensimmäinen ti klo 18, Markku Niemelä. Päijät-Hämeen Kansanlähetys LÄHETYSKOTI Saimaank. 5 B, LAHTI Ke ja 2.4. klo naisten raa- Miesapu Marian Leijonat käytössänne! taulun kiinnitykset, lamppujen vaihdot, huonekalujen kokoaminen, palohälyttimen patterin vaihto, muita pieniä kodin kiinteistön tehtäviä. Ensisijaisesti vanhuksille, vammaisille ja omaishoitajille kotona asumisen tueksi. Palvelut ovat maksuttomia. Tilaus Marian Kammarin Avustajatoiminnan kautta ma-pe klo 9-12 puh Tilaa myös kauttamme avustaja lääkärikäynnille tai kauppareissulle. Marian Kammarin toiminta / Lahden seurakuntayhtymä Raamattutunti ke klo 14 Kirkkok. 5 neuvotteluhuone, 2. krs, Sinä suljet heidät armosi suojiin, Ps. 31:20-23, Ilpo Ylikoski. Kansan Raamattuseura Sanan äärellä to klo Ystäväkodissa, Kirkkok. 3 D, Tuomo Mantere. Naisten raamattupiiri ti 1.4. klo 17 Ystäväkodissa, Kirkkok. 3 D. ma klo srk-koti. Vuornos. Oloneuvosten iltapäivä joka toinen ke klo 14 parillisilla viikoilla, 2.4. Lahden Seudun Rauhanyhdistys Naistenpäivä Suomen Raamattuopisto Juurru Sanaan Raamattu- ja keskustelupiiri joka toinen ti klo 14 parillisilla viikoilla, 1.4. mattupiiri. Ti klo Ylösnousemus, luento Korinttilaiskirjeistä, Pekka Eskelinen. Ma klo 13 päiväpiiri, klo 18 miesten poppoo ja nuorten aikuisten avoin raamattupiiri. KESKI-LAHTI Pitkäpe klo ristinjuhla Ristinkirkossa, Vuokko ja Seppo Vänskän matkaansiunaaminen, Martti Myllärinen, Miika Hämäläinen, Keijo Vikman, mus. Eero Lepola ja Hannele Koskinen. JOUTJÄRVI Ma klo 16 Kohtaamispaikan ylösnousemusjuhla kirkossa. HEINOLA Ma klo 18 lähetysilta srk-keskuksessa, Pekka Eskelinen. Ma klo 18 raamattuilta srk-keskuksen rippikoululuokassa, Keijo Vikman. 13 Kevätretki Helsinkiin to lähtö Marolankadulta klo 9. Kohteina Pekka Halosen näyttely Ateneumissa ja Espoon Emma näyttelyssä mm. Claude Monet ja suomal. impressioita. Molemmissa opastus. Lisäksi lounas ja kirkkokäynti. Hinta 55 e. Ilm. Maria Helin puh Suomen Karmel yhdistyksen Israel-ilta Israelin ilot ja surut to klo 19 Kirkkokatu 5:n juhlasalissa. Kahvitarjoilu alkaa klo Mukana Suomen Karmel yhdistyksen toiminnan johtaja, rovasti Pentti Holi, Minna Matilainen, Maarika Laakso-Helle. Järj. Keski-Lahden seurakunta Nuorten aikuisten 2h + k -illat pe klo 19 Kirkkokatu 7:ssä w w w.kaksihuonet tajakeit tio.fi Pidä Paussi! Pysähdy & Pysäköi Persoonasi Porukan Pariin. Porinaa & Pohdintoja Päivän Puheenaiheista, Perinteistä, Periaatteista, Perusteista, Pyhästä ysäkkllei P i a t n Perja hto perjantai-illa vaihtoe Salpausselän kirkossa. pe Riitta Lemmetyinen Menneisyyden kivuista uuteen iloon Raamattukurssi punainen lanka osa I Lutherin kirkossa, os. Vuorikatu 37. Pe 4.4. luennot klo La 5.4. luennot klo Su 6.4. luento klo 10, messu klo 12 ja sen jälkeen Rautakannellauluseurat. Raamattuopetuksen pääteemana on: Jeesus Kristus on Vanhan testamentin avain. Tutkimme Vanhan testamentin kirjoja 1. Mooseksen kirjasta Jesajan kirjaan. Luennot pitävät teol.tri Reijo Arkkila ja rovasti Markku Niemelä. Tervetuloa Lutherin kirkkoon! Yhteisvastuutilaisuuksia Lahdessa Laune Su yhteisvastuukonsertti, lauluyhtye Kumina. La klo Mäkilähtö kesään tapahtuma Liipolan srk-keskuksessa. To 1.5. klo Vappulounas Liipolan srk-keskuksessa. Vastuuhenkilö Tarja Vilkman puh Joutjärvi La lipaskeräys Ahtialan ja Kiveriön S-marketeilla. Tule mukaan, toteuttajia tarvitaan! Vastuuhenkilö Vaula Vesenterä puh Salpausselkä Su 4.5. klo 15 Yli-Köllin nuorten konsertti Jalkarannan srk-kodilla. Keräyslistoja voi pyytää diakoniatyöntekijöiltä. Vastuuhenkilö Tarja Kallio puh Yhteiset tapahtumat Listakeräys suoritetaan ajalla Kahvikonsertteja sunnuntaisin klo Kirkkokatu 5:n juhlasalissa. Konsertit alkavat kahvitarjoilulla Maarit Liimatainen, piano ja nuoria taiteilijoita 6.4. Maarit Liimatainen, piano ja nuoria taiteilijoita 1.5. Maarit Liimatainen, piano ja nuoria taiteilijoita 4.5. Maarit Liimatainen, piano ja nuoria taiteilijoita Hinta 5 e sis. tarjoilun. Tuotto lähetystyölle Suomen Lähetysseuran kautta. Voit osallistua keräykseen myös pankkisiirtokeräyksellä: Nordea OKO Pankki Oyj Sampo Ilmoita pankkisiirtolomakkeessa valtakunnallisen tilin lisäksi seurakunnan oma viitenumero: Keski-Lahden srk Joutjärven srk Launeen srk Salpausselän srk

14 14 Kirkonseutu Sana soi ilta to 3.4. klo Salpausselän kirkossa. Anne Pohtamo, Pauli Tuohioja, Gospel-kuoro, Raimo Luukkanen. Mielenterveystyön minilomanen Siikaniemessä Tule virkistäytymään ja lepäämään yhdessä muiden kanssa. Leirillä mukana diakoniatyöntekijät Kirsi Kilpinen ja Sinikka Virolainen. Leirin hinta 32 e. Maksuihin mahdollisuus hakea avustusta. Hakemukset mennessä. Tied. Diakoniatyön Palvelukeskus puh Lähetyskahvilassa tapahtuu Kokin lounas ja kirkkokahvit 5 e su possunfile ja suppilovahverokastike jum.palv. jälk. klo ma kanaa currykastikkeessa jum.palv. jälk. klo su jauhelihakeitto jum.palv. jälk. klo ke lohikeitto viikkomessun jälk. klo ke 2.4. kanakeitto viikkomessun jälk. klo ke 9.4. kalaseljanka viikkomessun jälk. klo ke lihapullat viikkomessun jälk. klo Tuotto lähetystyölle Suomen Lähetysseuran kautta. Hakuaikaa Lahden seurakuntayhtymän päiväkerhoihin toimintavuodeksi on jatkettu asti Tervetuloa aikuisrippikouluun! Rippikoulu on tutustumismatka sen äärelle, mitä elämän eväitä kasteessa olet saanut. Aikuisena sinulla on paljon tietoa, näkemystä ja kokemusta elämästä. Tämä kokemus yhdessä luterilaisen uskomme opin ja rukouselämän kanssa muodostavat rungon yhteiselle matkallemme. Tälle matkalle meillä kaikilla on eväitä repussamme, joita sitten yhdessä jaamme. Ensimmäinen tapaaminen on ke 2.4. klo 17 Kirkkokatu 7, 2. krs. Tällöin saat oman Raamatun ja katekismuksen. Ilm menn. puh. (03) Ihanien naisten iloinen itsetuntemuspäivä Lahtelaisten yksinhuoltajien ja viikonloppuvanhempien perheleiri Siikaniemessä Hinta aikuisilta 32 e, 4-11-vuotiailta 17 e, alle 4 v. ilmaiseksi. Leirimaksuihin on mahdollista hakea avustusta seurakuntien diakoniatyöntekijöiltä. la 5.4. klo klo Jalkarannan srk-kodissa Kouluttajana Seija Taivainen, juonto Raili Varpola. Yhdeksän tapaa hahmottaa elämää, enneagrammityylien esittely. Tarjoilu 5 e. Ilm. ruokailuun mennessä seurakuntatoimistoon, puh Tervetuloa löytöretkelle omaan sisimpään Leirin vetäjinä Lilja Sténholm ja Tarja Vilkman. Leirihakemukset 7.4. mennessä Seurakuntien Palvelukeskukseen, Mariank. 16, puh Päiväkerho on kirkon varhaiskasvatusta alle kouluikäisille lapsille. Lahden seurakuntayhtymän päiväkerhot tarjoavat lapsen kokonaiskehitystä tukevaa kasvatusta, joka pohjautuu kristillisiin arvoihin. Lapsiryhmien ohjaajina toimivat koulutetut lastenohjaajat. Päiväkerhot kokoontuvat pääsääntöisesti kahdesti tai kolmesti viikossa kahdeksi tai kolmeksi tunniksi kerrallaan. Päiväkerhoihin otetaan 4 6-vuotiaita lapsia ( syntyneitä). Mikäli ryhmää ei muodostu em. ikäisistä lapsista, voidaan sitä täydentää 3-vuotiailla (2005 syntyneillä) lapsilla. Kerhot ovat maksuttomia. Hakulomakkeita on saatavana kerho- paikoista tai Kasvatustyönkeskuksesta, Hämeenkatu 1. Lisätietoja puh tai www. kasvatustyolahti.fi Radiokirkko YLE Radio 1 93,2 MHz; Radio Dei 106,4 MHz; Kesäaikalounas su klo Liipolan srk-keskuksessa Yhteisvastuun hyväksi! Tarjolla: Suppilovahverokeitto ja sämpylät Kolme keväistä salaattia Banaanikana Pilahviriisi Keitetyt perunat Leipä, voi, kotikalja, vesi Mangorahka Kahvi, mehu Hinta: aikuiset 10 e, 4 11 v 5 e, alle 4 v ilmaiseksi. La - su la Lentävä hollantilainen su klo 19 Mustakallio -laulukilpailun loppukilpailu. Lentävä hollantilainen Wagnerin kolminäytöksinen ooppera, esityskieli saksa, esitys päättyy n. klo 22. Lähtö Marolankadulta la klo 9. Paluu su laulukilpailun jälkeen. Matkan hinta A-katsomon 1 rivillä 260 e, A-katsomon 12 tai 13 rivillä 272 e, aitiossa 2 rivillä 370 (sis. väliaikatarjoilun). Hintaan sis. matkat, liput oopperaan ja Mustakallio-laulukilpailuun, 2 lounasta ja aamupalan ja majoitus 2 hengen huoneessa. Rajoitettu mahdollisuus yhden Äiti, mitä mä tekisin? Äiti ja isä, mitäpä jos lapsesi lähtisi kaupunkileirille! Siellä riittää kesäistä puuhaa: on hauskoja pelejä ja leikkejä sekä askartelu- ja ohjelmatuokioita, joissa mielikuvitus ja luovuus pääsevät valloilleen. Välillä myös hiljennymme. Leirillä saa lämpimän aterian ja välipalan. Ohjaajina ovat seurakuntayhtymän lastenohjaajat. Leiripäivä alkaa klo 9 ja päättyy klo 15. Leirimaksu on 20 euroa leirijaksolta. Kaupunkileireillä Metsäpellossa, Ahtialassa ja Renkomäessä on tilaa 6 9-vuotiaille lapsille kaikilla kesäkuun kolmella jaksolla alkaen 2.6. (Metsäpellossa ei juhannusviikon leiriä). Tule täyttämään ilmoittautumislappu Kasvatustyön keskukseen, Hämeenkatu 1 (avoinna ma ke klo 8 15, to klo 8 17 ja pe klo 8 14). Lisätietoja puh Leikki-ikäisen 11 värikästä numeroa, 39 euroa / vuosi (kestotilaus) Tilaa lehti: tai: Asikkalan hautausmaalla sijaitsevan läpikäytävärakennuksen PAANUKATTO ja hautausmaan aita on tervattava kuluvana vuonna. Löytyykö Asikkalasta tervauksesta kiinnostuneita yhdistyksiä, jonka jäsenet talkootöinä tekisivät tervauksen yhdistykselle maksettavaa korvausta vastaan? Seurakunta hankkii aineet ja tarvikkeet. Lisätietoja antaa talousp. Irma Alanen, puh Tee tarjous mennessä os. Asikkalan srk, PL 2, Vääksy. Kesän oopperamatkat Savonlinnaan hengen huoneeseen, jolloin lisä maksu 28 e. Liinavaatteet sis. majoitushintaan. Mikäli on halukkuutta voimme poiketa Retretissä, jossa näytteillä on suomalaisen vv eläneen Ellen Thesleff:in koko tuotanto ja Leonardo da Vincin keksinnöistä, italialaisten rakentamia koneita ym. 50 kpl. Lisäksi esillä on nykytaidetta. Mahdollinen Retretissä opastettu kierros 1 1/2 tuntia lisää matkan hintaa 15 eurolla. La Otello 4-näytöksinen Verdin ooppera, Shanghain oopperan vierailunäytös. Esityskieli italia. Lähtö klo 8 su-to klo pe-la klo Puhelun hinta pvm/mpm Marolankadulta. Paluu oopperan jälkeen n. klo Savonlinnasta. Matkan hinta A-katsomon 1 rivi 182 e ja A-katsomon 15 rivi 194 e. Samoin kuin 19.7 matkalla voimme vierailla Retretissä, jossa opastettu kierros 1 1/2 tuntia lisää matkan hintaa 15 e. Tiedustelut ja varaukset Maria Helin puh Liput myynnissä ke 7.5. klo Ristinkirkon kahviossa ke 7.5. klo Kirkkokatu 5 ala-aulassa ke klo Ristinkirkon kahviossa.

15 Kirkonseutu 15 Raamattusunnuntaina Kiina ja suomensukuiset kansat esillä Launeella Rovasti Hannu Pelkonen kertoo raamattusunnuntaina Launeen kirkossa kuvin ja sanoin Kiinasta sekä Keski-Venäjän suomensukuisista kansoista. Pelkonen on eläkkeellä Hyvinkään kirkkoherranvirasta. Hän on kuulunut raamattutyötä tekevän Suomen Pipliaseuran ja sen alueseurojen johtoelimiin yli 30 vuotta. Muutamia vuosia sitten hän vieraili Kiinan Nanjingissa 20. milj. Raamatun valmistumisjuhlassa. Raamatun suosio siellä on vain kasvanut, sillä nyt on (virallisilla luvilla) painettu jo 50 miljoonaa Raamattua. Suomen Pipliaseura onkin nimennyt erityisesti Kiinan, jota se on tukenut monin tavoin, raamattusunnuntain aiheeksi. Hannu Pelkonen on Inkerin kirkon vapaaehtoistyöntekijänä vieraillut yli 30 kertaa Keski-Venäjän suomensukuisissa tasavalloissa. Hän on siellä pitänyt rippikouluja ja jumalanpalveluksia, vieraillut kodeissa ja kouluissa, osallistunut rakennustalkoisiin sekä kastanut ja konfirmoinut eri-ikäisiä ihmisiä. Tiedotusvälineissä on ollut esillä erityisesti Marin maa (entiset tseremissit). Marin ohella Hannu Pelkonen on työskennellyt Komissa, Udmurtiassa, Bashkortostanissa ja Pietarissa. Suomen Pipliaseura tukee mm. Raamatun kääntämistä ja levittämistä 12 sukukielellemme Venäjällä. Hannu Pelkonen saarnaa jumalanpalveluksessa Launeen kirkossa sekä kertoo kahvitilaisuudessa kuvin Kiinasta ja Keski- Venäjästä Chopinia ja Sibeliusta Ristinkirkossa Hannu Pelkonen Ristinkirkossa on kello romialaisen pianotaiteilijan, Ilinca Dumitrsecun konsertti. Dumitrseculla on Suomessa kolmen konsertin kiertua. Lahden lisäksi hän esiintyy Temppeliaukion kirkossa ja Hämeenlinnassa Sibeliuksen syntymäkodissa. Viimeksi Dumitrsecu oli konsertoimassa Suomessa pari vuotta sitten. Kiertueen järjestää Romania suurlähetystö. Konserttiohjelma koostuu Chopin, Sibeliuksen, Palmgrenin ja Constantinescn sävellyksistä. Konserttiin on vapaa pääsy. Kirkon työolobarometrin mukaan kirkon työntekijät pitää työtään merkityksellisenä ja hyödyllisenä. Kuvassa pastori Anna-Mari Kopo lasten pääsiäiskirkossa Mukkulassa viime vuonna. Kirkon väestä valtaosa kokee työnsä merkitykselliseksi Kirkon työpaikoilla työtyytyväisyys ja työhyvinvointi ovat juuri julkistetun Kirkon työolobarometrin 2007 mukaan pääosin kunnossa. Työ koetaan merkitykselliseksi ja työtehtävät vastaavat barometrin mukaan ammatillista koulutusta ja omaa osaamista. Vaikutusmahdollisuudet omaan työhön koetaan kirkossa keskimääräistä parempina. Kritiikki kohdistuu lähinnä työorganisaation toimivuuteen kuten esimerkiksi tiedonkulkuun. Barometrilla on tutkittu kirkon työoloja joka toinen vuosi ja se on järjestyksessä neljäs. Työn mielekkyys huipputasoa Kirkon työntekijät ovat edelleen tyytyväisiä työhönsä. Heistä 91 prosenttia on vähintään melko tyytyväinen työhönsä. Tulos vastaa vuoden 2005 tuloksia. Silmiinpistävää kirkon työolobarometrissa on kokemus työn mielekkyydestä. Jopa 99 prosenttia kirkon työntekijöistä pitää työtään merkityksellisenä ja hyödyllisenä. Lisäksi 95 prosenttia katsoo voivansa käyttää ammattitaitoaan ja kykyjään työssään. Kirkon työntekijät kokevat voivansa vaikuttaa työtään koskeviin asioihin - kuten työtehtäviin, niiden jakamiseen ja työtahtiin - selvästi enemmän verrattuna palkansaajien yleiseen tasoon. Vastaajista 61 prosenttia katsoo, että voi vaikuttaa työtehtäviinsä paljon tai melko paljon. Vastaava osuus koko palkansaajaväestössä on 36 prosenttia. Näin siitä huolimatta, että kirkon työntekijät kokevat vaikutusmahdollisuuksiensa vähentyneen jonkin verran vuosina Eniten työnsä eri osa-alueisiin voivat vaikuttaa seurakuntatyötä tekevät. Kriittisyys työorganisaation toimivuuteen lisääntynyt Kirkon työntekijöiden arviot työorganisaation toimivuudesta ovat muuttuneet aiempaa hieman kriittisemmiksi ja palanneet vuoden 2003 tutkimustulosten tasolle. Vastaajista 57 prosenttia oli sitä mieltä, että tiedonvälitys työpaikalla on avointa, kun vastaava osuus vuonna 2005 oli 62 prosenttia. Koko palkansaajaväestössä tiedonvälityksen työpaikallaan arvioi avoimeksi 65 prosenttia. Myös yhteiseen keskusteluun työpaikoilla oltiin tyytymättömämpiä kuin edellisessä tutkimuksessa. Nämäkin tulokset palasivat vuoden 2003 tulosten tasolle. Kirkon työntekijöistä 70 prosenttia koki, että työpaikalla keskustellaan yhdessä työtehtävistä, tavoitteista ja niiden saavuttamisesta. Valtakunnallisesti 76 prosenttia palkansaajista kokee työtehtävistä käydyn keskustelun riittäväksi. Keskustelukulttuurin avoimuudella on selkeä yhteys töiden organisointiin. Niistä, joiden mielestä työpaikalla keskustellaan työtehtävistä, 79 prosenttia on myös sitä mieltä, että töiden organisoinnissa on onnistuttu. Niistä, jotka kokevat, että työpaikalla ei keskustella, 57 prosenttia katsoo, että töiden organisoinnissa on puutteita. Tiedonvälitys myös koetaan vähemmän avoimeksi henkilöstöltään suurimmissa seurakunnissa. Sosiaaliset suhteet parantuneet Sosiaaliset suhteet kirkon työpaikoilla ovat parantuneet. Esimerkiksi kiusaaminen on vähentynyt. Kirkon työntekijöistä 6 prosenttia (8 % vuonna 2005) katsoo, että työpaikalla esiintyy työpaikkakiusaamista melko paljon tai paljon. Kirkon työpaikat eivät eroa kunta-alan työpaikoista tässä suhteessa. Kirkon työntekijöistä kolme kymmenestä katsoo, että työpaikalla on työntekijäryhmiin perustuvaa syrjintää. Sen sijaan naispuolisten pappien syrjintää koetaan olevan vähemmän. Vastaajista 12 prosenttia ilmoitti havainneensa naisten pappeuden syrjintää, kun vuonna 2005 luku oli 17 prosenttia. (KT) Särkiö valittiin piispanvaalin kakkoskierrokselle Tampereen piispanvaali jatkuu toisella kierroksella 26. maaliskuuta. Silloin piispaksi valitaan joko TT, Kirkon ulkoasiain osaston teologisten asiain sihteeri Matti Repo tai TT, Keski-Lahden seurakunnan kirkkoherra Pekka Särkiö. He saivat eniten ääniä ensimmäisellä kierroksella, joka käytiin 12. maaliskuuta. Repo sai vaalissa 247 ääntä ja Särkiö 204 ääntä. Jotta piispa olisi valittu ensimmäisellä kierroksella, olisi jonkun ehdokkaista pitänyt saada yli puolet annetuista äänistä. Vaalin toinen äänestyskierros käydään kahden eniten ääniä saaneen ehdokkaan kesken. Muista ehdokkaista TT, Tampereen hiippakunnan hiippakuntadekaani Ari Hukari sai 191 ääntä, TT, Tampereen tuomiorovasti Olli Hallikainen 165 ääntä, TT, Lapuan hiippakunnan hiippakuntasihteeri Eija Harmanen 75 ääntä ja TT, Nokia Missio ry:n toiminnanjohtaja Markku Koivisto 66 ääntä. (KT) Kolme hakijaa Padasjoen kirkkoherraksi Padasjoen kirkkoherran virkaa on hakenut kolme henkilöä. Hakijat ovat: Padasjoen seurakuntapastori ja tämän hetkinen vt. kirkkoherra Tapio Mattila, Joensuun Rantakylän 2. kappalainen Ari Autio ja pastori Risto Tuominen Oulusta. Tuomikapituli ratkaisee hakijoiden vaalisijat huhtikuun alussa. Lähetysseuran joulukampanjoilla yli Suomen Lähetysseuran Joulukeräys 2007 tuotti kaiken kaikkiaan euroa. Helmikuun puolivälissä päättyneen keräyksen tuotto käytetään Lähi-idässä toimivan kristillisen satelliittikanava SAT-7:n sekä Jordanian ja Pyhän maan evankelisluterilaisen kirkon toiminnan tukemiseen. Keräystuloksesta euroa koostui Kauneimmat joululaulut - tilaisuuksissa kerätyistä kolehdeista, jotka seurakunnat ohjasivat tähän kampanjaan. Vaihtoehtoisesti seurakunnat voivat ohjata kolehdit myös seurakunnan omaan nimikkotoimintaan Suomen Lähetysseuran kautta. Nimikkotyölle kolehtivaroja osoitettiin euroa eli kaikkiaan Kauneimmat joululaulut tilaisuuksissa kävijät antoivat kolehtihaaveihin euroa. (SLS)

16 ILTAPÄIVÄ 16 Kirkonseutu Pohjois-Kymen Sotilaspoikien kuoron ja orkesterin pääsiäiskonsertti on Ristinkirkossa sunnuntaina kello 18. Konsertit johtavat Pekka Suomalainen ja Arvo Saaristo. Konsertin ohjelmistossa on ikivihreitä sävelmiä kuten Lasse Mårtenssonin Jumala rakastaa maailmaa, suomalainen kansansävelmä Kointähtönen, Webben Agnus Dei sekä Merikannon Kiitos sulle Jumalani. Solistiesityksinä Lahden Gospelkuoro astuu uusille urille tämänvuotisessa pitkäperjantaikonsertissa. Kuoro esittää ensimmäistä kertaa klassista musiikkia alkuperäissovituksena. Konsertissa kuullaan pitkäperjantain tunnelmaan sopiva W.A.Mozartin Requiemin osa Lacrimosa. Kuoron solisteina kuullaan tuttujen gospelsolistien lisäksi kahta oopperalaulajaa. Pia Raanoja-Saarman ja Risto Saarman laulavat mm. A.L.Webberin Requiemista osan Pie Jesu. Hartaan alun jälkeen kuullaan mm. Melartinin Elegia, Tikan Armolaulu ja Kuusiston Suomalainen rukous. Kuoron vahvuus on 30 ja orkesterin 9. Pohjois-Kymen Sotilaspoikien kuoro ja orkesteri viettää 15-vuotisjuhlaansa tänä vuonna. Se on ainoa entisten sotilaspoikien lauluja soitinyhtye Suomessa. Jäsenistö on pääosin entisiä sotilaspoikia, nyt jo iäkkäitä miehiä, mutta jatkuvat esiintymiset ovat pitäneet laulu- ja soittotaidot korkealla. Lahden Kamarinkuoron pitkäperjantain konsertissa Hollolan kirkossa klo 13. Konsertin ohjelmistossa kuullaan kaksi kantaattiharvinaisuutta sekä orkesterin esittämänä Antonio Vivaldin: Trio (I Allegro ma cantabile, II Largo ja III Allegro non troppo). Bachin kantaatin Himmelskönig, sei willkommen teksti liittyy palmusunnuntain evankeliumiin; Ole tervetullut, Taivaan Kuningas! Konsertin toisen kantaatin Christ lag in Todesbanden tekstin muodostaa Martti Lutherin pääsiäisvirsi vuodelta 1524, suomalaisessa virsikirjassa 96, Kuoleman kahleet murtanut on. Kantaattien välillä kuultavassa Vivaldin Triossa viulua soittaa konsertin kapellimestari Esa Heikkilä. Soitinyhtyeen muut jäsenet ovat Jouni Suntio, cembalo, Hanne Ylikoski, sello, Rainer Risberg, huilu. Menovinkit Pohjois-Kymen Sotilaspoikien kuoron ja orkesterin pääsiäiskonsertti on Ristinkirkossa Sotilaspoikien pääsiäiskonsertti Gospelkuoro Goes Classic Pääsiäisen sanomaa Bachin sävelin Hollolassa Kuva Eija Kemell Toimintansa aikana kuoro on pitänyt yli 50 Aseveli-iltaa, lukuisia kirkkokonsertteja ja esiintynyt isänmaallisissa ja hengellisissä tilaisuuksissa. Kuoro on konsertoinut Virossa neljästi ja kerran Ruotsissa. Siltä on ilmestynyt myös viisi äänitettä. Sotilaspoikakuoro ja orkesteri toimii sotiemme veteraanien ja sodista kärsineiden hyväksi tukemalla taloudellisesti veteraanityötä. Gospelkuoro konsertoi pitkänäperjantaina Ristinkirkossa klo 18. Lahden Kamarikuoro esiintyy Hollolan kirkossa pitkäperjantaina. ohjelmassa siirrytään Pekka Simojoen laulujen kautta uudemman jenkkigospelin maailmaan ja kuoron omaa kauneinta ohjelmistoa kuullaan solisteina mm. Ida Ilmola ja Ira Multaharju. Kuoron kanssa lavalle nousee jälleen 6-henkinen yhtye ja muutamassa laulussa myös Lahden piirin Sotaveteraanikuoron laulajat. Konsertti on Ristin kirkossa klo 18. Kuoroa johtaa Marjaana Turunen ja ohjelman hinta on 15e. Konsertissa esiintyvät Sannamaria Salli, sopraano, Pilvi Äikäs, mezzosopraano, Juha Yli- Knuuttila, tenori, Markku Nurminen, baritoni, soitinyhtye. Kapellimestarina on Esa Heikkilä ja kuoron on harjoittanut Terhi Hildén-Salo. Lahden Kamarikuoro juhlii tänä vuonna 40-vuotista toimintaansa. Kuoron perusti vuonna 1968 kuoroa 20 vuotta johtanut dir.mus. Matti Rauhala. Tällä hetkellä kuorossa on mukana n. 30 laulajaa. Kamarikuoro menestyi viime vuoden kesällä Saksan Wernigerodissa järjestetyissä viidensissä Johannes Brahms- kuorokilpailussa erinomaisesti, sillä kuoro saavutti Kulta 2-tason diplomin sekaäänisten kamarikuorojen sarjassa. Kuoro viettää juhlavuottaan laulun ja konserttien merkeissä. Tallqvist Radio Dein vieraana ILTAPÄIVÄ Radio Dein Toivon iltapäivään saapuu vieraaksi kansanedustaja Tarja Tallqvist. Hänen mietteitään kuullaan tiistaista perjantaihin Radio Dein taajuudella klo Tallqvist tunnetaan sinnikkäänä hoitotyön puolestapuhujana. Hän ILTAPÄIVÄ Sana soi Salpausselän kirkossa Torstaina 3.4. laulu, sana ja rukous täyttävät Salpausselän kirkon, kun Suomen Raamattuopiston ja seurakunnan järjestämä Sana soi -tilaisuus alkaa kello Vierailijoina ovat rovasti Pauli Tuohioja ja evankelista Anne Pohtamo-Hietanen. Olemme toteuttaneet Sana Soi -iltoja vuosien mittaan noin 350 kappaletta. Mielenkiintoista on, että illat ovat koonneet paljon sellaisia henkilöitä, jotka seurakuntien työntekijöille ovat olleet tuntemattomia toteaa Pauli Tuohioja. Ehkäpä helppous tulla tämän tyyppiseen kokoontumiseen on ollut yksi näitten iltojen vahvuus. Tietysti myös hyvä musiikki, sanan äärellä oleminen ja yhdessä Kun asumismuoto muuttui omakotitalosta kerrostaloon, niin elämänrytmikin muuttui ja vapaaaikaa oli runsaammin käytettävissä lastenlasten hoidosta ja mökkeilystä huolimatta. Miten täyttää mielekkäästi liikenevä aika? Luin lehdestä Marian Kammarin toiminnasta ja päätin liittyä Marian leijoniin. Marian Kammari järjesti perehdyttämiskoulutuksen. Leijonat suorittavat pieniä remonttireiskan tehtäviä ja muuta avustajatoimintaa vanhuksille ja liikuntaesteisille. Tässä kuvaus eräästä tapahtumasta: Aamulla puhelin soi vähän yli yhdeksän. Marian Kammarin puhelinpäivystäjä ilmoittaa. Nyt olisi keikka keskikaupungille. Iäkäs sotaveteraani tarvitsee apua katossa sijaitsevan lampun vaihtoon. Itse työ on tällä kertaa helppo ja nopea tehdä, vaikka taloustikkaita ei asunnosta löydykään, piti kehitellä tilapäinen koroke. Tilalle vaihdettiin pitkäikäinen energiasäästölamppu ja säädettiin suihkutilan ilmanvaihtoventtiiliä. Työn päätettyä rupateltiin vielä hetken aikaa. Luonnollisesti sotamuistot nousivat esiin ja minäkin teki viime vuonna lakialoitteen, joka koski vanhusten, vammaisten ja psyykkisesti sairaiden kanssa työskentelevien rikostaustan selvittämistä. Mitä muuta Tarja Tallqvist aikoo eduskunnassa tehdä ja vieläkö tämä palkittu dokumentaristi ja vastikään lähihoitajaksi opiskellut kansanedustaja on asettanut uusia haasteita itselleen? Sitä selvitellään Radio Deissä. Anne Pohtamo-Hietanen laulaminen jatkaa Anne Pohtamo-Hietanen. Tilaisuuden musiikista vastaa Gospelkuoro. Päivä Kammarissa 4/10 Tässä sarjassa kerrotaan Lahden seurakuntayhtymän Marian Kammarin vapaaehtoistyöntekijöiden päivästä. Arvo Peuhkuri on Marian Leijona. taisin mainita lapsuuteni evakkomatkoista Karjalassa. Tulethan vaihtamaan seuraavankin lampun, jos sattuu palamaan, pyysi sotaveteraani vielä ovella lähtiessäni. Marian Kammariin soitto, niin asia kyllä järjestyy. Vanhuksilla on suuri puhumisen tarve, varsinkin jos yksin asuu. Tämän päivän yhteiskunnassa ihmiset ovat etääntyneet toisistaan. Entisajan yhteisössä pidettiin paremmin huolta vanhuksista ja muista lähimmäisistä. Minulle Marian Kammarin leijonatoiminta on eräs tapa auttaa ja kun itse on vielä senkuntoinen, että pystyy auttamaan. Se antaa myös virikkeitä ja mielekkyyttä omaan elämään ja vapaa-aikaan. Vanhukset ovat hyvin kiitollisia saamastaan avusta, mikä osaltaan motivoi jatkamaan tätä työtä. Arvo Peuhkuri