Gospelkuoro laulaa ilolla s. 4

Transkriptio

1 s. 2 s. 5 s. 9 s. 10 Pääkirjoitus: Kirkossakin on etiketti Krista Ylä-Kotolan projektina vanhat nuoret Kirkko karulla saarella on elämys Älä hautaudu kesällä kotiin 2. kesäkuuta 2015 Lappeenrannan evankelis-luterilaiset seurakunnat Gospelkuoro laulaa ilolla s. 4 Lappee palaa monella tapaa juurilleen s. 6

2 Kun sinä lähetät henkesi, se luo uutta elämää. Psalmi 104:30 VIHKIMARATONIT KASVATTAVAT SUOSIOTAAN Uutisia Gallup 3 PÄÄKIRJOITUS Pitääkö kirkossa Luottamushenkilöltä Mikä on kesän paras paikka Lappeenrannassa ja miksi? olla hiljaa? Ihan jokainen on tervetullut kirkkoon. Kirkossa voi olla mukana vapain mielin, vaikka ei tuntisikaan tarkemmin seurakunnallista etikettiä. Mutta onko olemassa joku käyttäytymiskoodi, jota on syytä noudattaa? Teatterissa ja konserttisalissa yleisö ei saa häiritä esitystä, ellei itse ole osana sitä. Villiä ja vauhdikasta toimintaa on seurattava katsomosta muita katsojia häiritsemättä. Kun menemme teatteriin tai konserttiin, tulemme vaistomaisesti noudattaneeksi monia kirjoittamattomia sääntöjä! Kirkko on yksiselitteisesti ilon, yhteyden ja kaikille tarkoitetun yhdessäolon paikka. Se on kuitenkin myös rukouksen tyyssija. Lämmön ja kodikkuuden ohella haluamme kokea kirkon katon alla pyhyyttä ja myös mahdollisuuden levätä Jumalan edessä. Jos hälisemme ja kuljeskelemme esimerkiksi konfirmaatiomessussa edestakaisin mielemme mukaan, ajattelemmeko silloin vain itseämme ja omia tarpeitamme? Onko urkujen soitto meille vain taustamusiikkia, joka sopivasti juhlistaa hienoa tilaisuutta? Jos kirkollinen juhla on itselleni pelkkä seremonia, kunnioitanko kuitenkin lähimmäiseni uskonnollista kokemusta? Erilaiset pyhät toimitukset eivät ole sulkeisharjoituksia eivätkä viihdetilaisuuksia. Niiden tarkoitus on voimaannuttaa meitä, jakaa iloa, mutta myös ahdistusta toinen toistemme kanssa. Kirkossa olemme pyhän Jumalan kasvojen edessä. Kilpaillaan toinen toistemme kunnioittamisessa siten kuin sananlasku kehottaa: Arvataan oma tilamme ja annetaan arvo toisillekin. Tervetuloa kirkkoon kaikenlaisiin kesäisiin tilaisuuksiin, joihin meitä jo kovasti odotetaan. Mikko Ojanen Lappeenrannan seurakunnan kappalainen Seurakuntatervehdys π Julkaisija Lappeenrannan seurakuntayhtymä Päätoimittaja Mikko Ojanen Toimitussihteeri puh marinella.ruutu@evl.fi Kirkkokatu 10 A, PL Lappeenranta Toimitusneuvosto, Keijo Martikainen, Timo Mattila, Mikko Ojanen, ja Marja Talikka , kesä elokuu 48. vuosikerta Lehti jaetaan maksutta kaikkiin kotitalouksiin Lappeenrannassa. Painosmäärä Seuraavan numeron julkaisupäivä on Lehteen tulevat aineistot voi toimittaa sähköpostitse os. Erilaiset pyhät toimitukset eivät ole sulkeisharjoituksia eivätkä viihdetilaisuuksia. lappeenranta.tiedotus@evl.fi mennessä. Kannen kuva Kimmo Metsälä Ilmoitusmyynti Etelä-Saimaan myyntineuvottelijat: Arja Husso puh Kimmo Metsälä Väliinputoajista vakkareiksi Kesällä leirikeskukset heräävät ripareiden alkaessa henkiin. Samalla isoset valmistautuvat tuleviin koitoksiin. Isosteatterin rekvisiittapakkaukset ja veisukirjat kaivetaan esille, muistellaan leikkejä ja odotellaan ponileikin vetämistä. Rippikoulut eli tuttavallisemmin riparit ovat kenties seurakuntien tunnetuinta toimintaa. Jokaiselta löytyy kokemusta omasta, kaverinsa tai lapsensa riparista. Seurakunnat järjestävät edelleen kesän aikana useita leirejä ympäri Suomea. Myös niiden osallistujamäärät ovat pysyneet korkeina. Riparin jälkeen osa nuorista jatkaa aktiivisena seurakunnassa ja sitoutuu esimerkiksi isoskoulutukseen. Usein koulutukseen innostavat riparilla vallinnut hyvä tunnelma sekä tärkeät kaverit. Olen yksi niistä, joka riparin jälkeen lähti tutustumaan seurakunnan nuorisotiloihin ja jäi sille tielleen. Kirkon ja seurakuntien tarjoamalla nuorisotyöllä on ollut tärkeä osa minunkin elämässäni, mutta mitä sen jälkeen? Olen ensi syksynä valmistuva abiturientti ja aikani seurakuntanuorena sekä isosena alkaa lähestyä loppuaan. Mitä kotiseurakuntani tarjoaa nuorille aikuisille? Nuoret aikuiset ovat olleet vaikeasti tavoitettava ja hankala kohderyhmä sekä täällä Lappeenrannassa että muissa seurakunnissa. Kyseinen ikäryhmä on ollut pitkään väliinputoajan asemassa nuorisotyön sekä aikuis- ja perhetyön välissä, koska seurakunnat ovat tarjonneet hyvin vähän malleja nuorten aikuisten tavoittamiseksi. Väliinputoaminen on aiheuttanut sen, että kolme neljästä kirkosta eroavasta on nuoria aikuisia. Vaikka nuorten aikuisten tilanne kuulostaa huolestuttavalta, sen korjaamiseksi on tehty satsauksia. Heitä on kutsuttu esimerkiksi messuun, joka päättyy rentoon yhdessäoloon. Kuitenkin meillä on edelleen tekemistä väliinputoajien tavoittamiseksi. Tuo tehtävä kuuluu meille kaikille! Seuraavan kirjoitusvuoron heitän Arto Varikselle Lappeenrannan seurakuntaan. Joonas Paavilainen Sammonlahden seurakuntaneuvoston jäsen Kaisa Heiskanen puh Mika Björkholm puh Maarit Vento puh Sähköpostiosoite etunimi.sukunimi@esaimaa.fi Puhelinmyynti Päivi Imeläinen, puh Anja Leiniäinen, puh sähköpostiosoite etunimi.sukunimi@lehtimedia.fi Paino Kouvolan paino Nilla Pekkonen ja Matti Suhonen menossa naimisiin. Yhdeksän paria sanoi tahdon Sammonlahdessa Kirkollinen vihkiminen ei välttämättä tarkoita vuoden uuvuttavaa valmistelua tai suuria hääjuhlia. Kirkossa voi mennä naimisiin tai pyytää siunausta muualla solmitulle liitolle myös pienimuotoisesti ja nopeasti. Lappeenrannan Sammonlahden seurakunta tarjosi avioliittoon aikoville mutkattoman mahdollisuuden mennä naimisiin tai saada siunauksen liitolleen: se järjesti vihkipäivän, jolloin kirkko ja papit oli varattu hääparien käyttöön iltapäivästä aina iltaan asti. Aivan hetken päähänpistosta ei vihkipäivänäkään voinut mennä naimisiin, sillä kirkollista vihkimistä varten tarvitaan todistus avioliiton esteiden tutkinnasta. Ns. kuulutukset pitää hakea viimeistään viikkoa ennen hääpäivää. Mukaan tuli kaikkiaan yhdeksän paria ympäri Etelä-Karjalaa: seitsemän paria vihittiin avioliittoon ja kahdelle muualla solmitulle liitolle haettiin kirkollinen siunaus, seurakuntasihteeri Helena Hienonen sanoo. Kaupan päälle seurakunta tarjosi kakkukahvit ja tietenkin vihkiraamatun. Lappeenrannan seurakunnissa on myös ollut tapana antaa vastavihityille papin hääpuhe muistoksi, kertoi iltapäivän aikana yhden parin vihkinyt ja toisen siunannut seurakunnan pastori Tapio Kilpiä. Kirkollinen seremonia on tärkeä niin vihkimisessä kuin siunaamisessa Parit menivät sisään Sammonlahden kirkon saliin puolen tunnin välein. Tunnelma ei kuitenkaan ollut kiireinen tai julkinen, vaan jokainen pariskunta sai valmistautua tärkeään hetkeen joko sakastissa tai muussa muilta suljetussa tilassa. Nilla Pekkonen ja Matti Suhonen viimeistelivät kukkia ja asuja vajaan vuoden ikäisen Konsta-poikansa kanssa sakastissa. Vähän jännittää, Pekkonen myönsi. Onneksi on ollut niin kiire, ettei ole ehtinyt liikaa hermoilemaan. Häämekko oli löytynyt edellisenä päivänä, kuulutukset haettiin pari viikkoa ennen vihkipäivää. Olen iloinen, että seurakunta teki asian meille vaivattomaksi. Sami Lähde Olimme hakemassa pitsaa iltapalaksi, kun silmiini osui ilmoitus vihkipäivästä ja sanoin puolileikilläni Matille, että mentäisiinkö naimisiin, se olisi helppoa nyt, Pekkonen nauraa. Mies mietti kotimatkan ja vastasi sitten myöntävästi. Ajatus naimisiinmenosta ei toki tullut ensimmäistä kertaa mieleen pitsajonossa, vaan pari oli miettinyt asiaa jo pitkään. Seurakunnan tarjous vaivattomasta vihkimisestä ilman hurjaa hössötystä sattui meille sopivaan saumaan, myhäilee sulhanen. Elina Tanskasen isä oli aikoinaan sanonut tyttärelleen, että jos tämä joskus Elina ja Sami Lähde. menee naimisiin, toivottavasti hän solmisi avioliiton kirkossa. Isän toive ei ollut tässä ihan päällimmäisenä, mutta kyllä sekin mielessä on ollut, Tanskanen sanoo. Emme halunneet isoja häitä, mutta maistraatti tuntui vähän liian arkiselta. Tanskasta ja hänen tulevaa miestään Sami Lähdettä oli tyttären lisäksi saattelemassa avioon pienehkö juhlaväki. Kosin Elinaa jo viime kesänä, joten nyt oli hyvä aika mennä naimisiin. Olen iloinen, että seurakunta teki asian meille vaivattomaksi. Perinteisiä häämarsseja ja suvivirsi Sammonlahden vihkimaratoniin osallistui neljä pappia ja kaksi kanttoria. Päätimme kollegan kanssa soittaa vuorotellen, jotta jää aikaa keskittyä ja valmistautua kunnolla jokaiseen tapahtumaan, Sammonlahden seurakunnan kanttori Heidi Kunttu kertoo. Suosituinta häämusiikkia olivat perinteiset Mendelssohnin ja Prinsessa Ruususen häämarssit. Moni oli valinnut juhlan virreksi Suvivirren, mikä sopi hyvin keväiseen iltapäivään. Kuntun mukaan häissä on aina mukava soittaa. Ilmassa on onnea ja iloa. Pirjo Säynätmäki Pikisaari, jossa minulla on kakkos-asunto. Pääsen hissillä suoraan Saimaan äärelle ja uimaan. Ykköskotini on vielä Helsingissä, jossa työskentelen taloussihteerinä. Marja-Liisa Tingander Kauppani Eleonora, koska tämä on työni ohella tarinapaikka. Asiakkaat jäävät usein juttusille ja kertovat, mitä missäkin päin kaupunkia parhaillaan tapahtuu. Jari Jääskeläinen (vas.) ja Timo Korhonen Ehdottomasti satama. Siellä voi nauttia vedyistä ja hyvästä kahvista. Jos aika antaa myöten, mikä on sen parempaa kuin ottaa aurinkoa ja pienet neuvoa-antavat ravintolalaivalla. Tarja Laine Linnoitus, joka henkii Lappeenrannan historiaa ja on kesällä juhlava paikka. Teksti kuvat

3 4 MUSIIKKI NUORET 5 Kuorot Joutsenon gospelkuorossa rakastetaan vauhdikasta menoa Joutsenon seurakunnan nuorekas Gospelkuoro on heittäytymässä kohti yhä vain suurempia haasteita. Kuninkaallista vilkutusta ja encoreja on jo harjoiteltu Lontoon St. Mary s Rotherhithen kirkossa pidettävää kesäkuista konserttia varten. TAMMIKUUSSA 2014 perustettu nuorten, nuorten aikuisten ja muuten vain nuorekkaiden Gospelkuoro on lyhyessä ajassa kasvanut 20-jäseniseksi lauluryhmäksi. On ilahduttavaa, että kuoro on verrattain nopeasti kehittynyt tähän mittaan ja kuulostaa jo nyt näin hyvältä, kuoronjohtaja, kanttori Toni Pussinen hehkuttaa. Energiaa kuplivalle kuorolle oli selkeästi tilausta niin laulajien, yleisön kuin paikallisen tapahtumatarjonnan näkökulmasta sen kasvusta, tasosta ja konserttien suosiosta päätellen. GOSPELKUORO AMMENTAA perussykkeensä ja atmosfäärinsä rapakon takaa, amerikkalaisesta gospelista ja soulmusiikista. Kuoron ohjelmisto on sekoitus suomen- ja englanninkielisiä hengellisiä lauluja, klassisia sävellyksiä sekä suomipopin helmiä. Virsiä repertuaarissa on harvemmin. Tällä hetkellä laulamme paljon meneviä englanninkielisiä gospelbiisejä, koska suomalaiset eivät osaa tehdä sellaisia. Nyt harjoiteltavana on ollut elokuvasta Egyptin prinssi tuttu When you belive, kuoron miesvahvuuteen kuuluva Matti Martikainen kertoo. Amerikkalaiseen tyyliin kuuluvat glitterkaavut meiltä vielä puuttuvat, Pussinen letkauttaa. NUORET AIKUISET Sanoja ristiin rastiin RISTISANOJA. Ristin sanoja. Sanoja rististä. Sanoja sieltä sun täältä. Nuorten aikuisten sanoja ja ajatuksia uskosta, toivosta ja rakkaudesta sekä kristittynä elämisestä. Vuoden 2015 alussa kokoontui Lappeenrannan seurakuntayhtymän nuorten aikuisten tiimi pohtimaan toimintaa ja tekemistä isoskoulutusiän ylittäneille nuorille. T-messut, RIS- TIx4-illat, leirit Mitä vielä? Petteri Väätäsen (ylhäällä vas.), Matti Martikaisen ja Juuso Raution on pitänyt kuorossa niin harjoituksissa kuin esityksissäkin syntyvä rento ja lämminhenkinen tunnelma. Kuoronjohtaja Toni Pussisella on selkeä näkemys kuoron tyylistä ja tavoitteista. Pussinen osaa olla napakka, mutta samalla myös rento, laulajat kiittelevät. Kimmo Metsälä MONIPUOLISEN OHJELMISTON ja myös yleisöön tarttuvan valovoimaisen meiningin lisäksi sekakuoron vahvuutena ja erityislaatuisuutena on sen jäsenten laaja ikähaitari. Vaikka kuoron perustajat, Oskari Uotinen, Matti Martikainen ja Juuso Rautio ovat nuoria aikuisia, ei kuoro profiloidu enää täysin nuorisokuoroksi. Eri-ikäisistä laulajista syttyy kuoroon hyvä henki ja tunnelma, apteekista kuoroon bongattu Petteri Väätänen kertoo. Juuri ikärakenteen takia kenen tahansa on helppo tulla mukaan kuoroon. Esimerkiksi jonkun parikymppisen miehen on vähän huono mennä laulamaan kirkkokuoroon, jossa keski-ikä on yli 60 vuotta, Martikainen arvioi. Mistä nuoren aikuisen tavoittaa vuonna 2015? Blogit ja blogimaailma ovat tällä hetkellä kovassa suosiossa muoti-, ruoka- ja matkustusaiheineen, mutta voisiko näiden lisäksi blogissa olla myös kristillistä sisältöä? No voi! Huhtikuussa avattua Ristisanoja -blogia kirjoittavat seurakuntayhtymän nuoret työntekijät ja muut nuoret ja nuorekkaat vapaaehtoiset. Blogin kirjoitusten aiheet voivat olla kirjaimellisesti mitä tahansa maan ja taivaan väliltä nuoren naispapin tyylivinkeistä rakastavan Taivaan Isän huolenpitoon. Myös lukijat voivat ottaa osaa blogiin kommentoimalla tekstejä tai esittämällä postaustoiveita. Ensimmäisen kuukauden aikana Ristisanoja -blogissa on vierailtu jo yli 500 kertaa. Anna Niemelä, Krista Ylä-Kotola Kimmo Metsala Metsälä Eri-ikäisistä laulajista syttyy kuoroon hyvä henki ja tunnelma. Petteri Väätänen Kuoron miehet ovat yksimielisiä siitä, että Toni Pussinen johtaa kuoroa sopivan rennolla otteella, mutta osaa tarvittaessa antaa tiukkaakin palautetta. Nimenomaan, Tonilla on ihan selkeä visio, mihin se meitä ohjaa. Hän haastaa sopivasti, tosin huomaamme välillä astuvamme ansoihin, Väätänen nauraa. Tavoitteet ovat kuitenkin saavutettavissa. Toni tietää kyllä, mihin me pystymme, Juuso Rautio tarkentaa. Kuoron miesjäsenistä Väätänen on ainut, joka on kulkenut seulan eli koelaulun kautta kuoroon. Perustajapoppoo oli niin laadukasta, että jonossa seuraaville on pitänyt vastaavasti järjestää pääsykokeet, Pussinen myöntää. Koska porukka on vain parantunut, kynnys kuoroon mukaan pääsemiselle on vastaavasti noussut. Pussinen kannustaa kuitenkin yrittämään, jos ryhmän henki tuntuu omalle. Lauluäänen lisäksi motivaatio ja heittäytymisen taito ratkaisevat, Pussinen selventää. LONTOON REISSUN lisäksi kuoro valmistautuu esiintymään syksyllä Joutsenon seurakunnan uuden kirkkoherran, Tero Kalpion, virkaanasettamistilaisuudessa sekä konsertoimaan jouluna omassa kotikirkossa yhdessä Lauritsalan seurakunnan Luukaskuoron kanssa. Paitsi intoa ja kyvykkyyttä kuorossa arvostetaan myös uskallusta rikkoa musiikillisia rajaaitoja. Mutta vaikka Virsivisan yhteydessä uutisoitiin rapin sopivan hengelliseen musiikkiin, kuoron pojat eivät ainakaan ihan heti lämpene kyseiselle kompille. Se pitää vain kääntää seuraaviin pikkujouluihin tiernapoikasovitukseksi, Väätänen maalailee. Laulajaksi Joutsenon Gospelkuoroon? Joutsenon Gospelkuoroon voi pyrkiä mukaan seuraavan kerran syksyllä Lisätiedot Toni Pussinen, puh , toni.pussinen@evl.fi. Kuoro harjoittelee torstaisin klo Joutsenon seurakuntakeskuksessa, Penttiläntie 5. Joutsenon Gospelkuoro on myös Facebookissa, facebook. com/joutsenongospelkuoro. Ristisanoja -blogia pääset lukemaan ja kommentoimaan osoitteessa www. ristisanoja. blogspot.fi Seurakunnan palveluksessa Krista Ylä-Kotolan työhuoneessa vallitsee harkittu epäjärjestys. Nuorten aikuisten asialla Nuorisotyönohjaaja Krista Ylä-Kotola huomasi, että isosiästä ulos kasvaneille vanhoille nuorille ei ole juurikaan omaa toimintaa seurakunnassa. Hän ryhtyi tuumasta toimeen ja nyt nuoret aikuiset tapaavat toisiaan kahviloissa ja messuissa. Oma leirikin on suunnitteilla. Lastu On vaikea uskoa, että tämä ulospäin suuntautuva ja nauravainen nuori nainen oli teiniiässä ujo ja kuunteli mieluummin muita kuin oli itse äänessä. Muutos tapahtui, kun osallistuin rippileirille ja tapasin mukavia ikätovereita, joista tuli heti kavereitani, Krista Ylä-Kotola muistelee. Myös ohjaajat ja isoset olivat tosi kivaa porukkaa. Jo leirin aikana huomasin ujouteni hellittävän ja tajusin, että tässä yhteisössä olisi kiva olla pidempäänkin. Rippikoulun jälkeen Krista osallistui isoskoulutukseen, joka oli hänen mielestään huippua. Isostoiminnan myötä seurakunnasta tuli minulle tärkeä paikka, Krista muistelee. Harrastuksesta tuli työ jo kesken opintojen Opiskellessani sosionomin tutkintoa paikallisessa ammattikorkeakoulussa hain sijaiseksi seurakuntayhtymään, tyttötyöhön, ja tulin ilokseni valituksi. Valmistuttuaan puolen vuoden kuluttua Krista siirtyi nuorisotyöhön ja tällä hetkellä päivät täyttyvät rippikouluista, isosleireistä ja nuorten iltapäivä- ja iltatoiminnasta. Lappeen seurakunnan tiloissa Valtakadulla on keskiviikosta perjantaihin nuorille tarkoitettu Parkki, jonne tullaan lukemaan läksyjä tai ihan vain viettämään aikaa. Autan myös läksyjen teossa ja muissakin murheissa. Krista Ylä-Kotola Välillä pelataan ja lauletaan yhdessä, pidetään raamista ja käydään kirkossa. Autan myös läksyjen teossa ja muissakin murheissa, jos niitä tulee eteen, Krista kertoo. Perjantaisin viiden maissa Parkki muuttuu nuortenillaksi, jossa tehdään ruokaa ja järjestetään itse ohjelmaa. Mitä isostoiminnan jälkeen? Seurakunta kulkee ihmisen mukana kehdosta hautaan. Kirkon tarjoamaan toimintaan tulee kuitenkin katkos isostoiminnan jälkeen, jolloin ei oikein ole paikkaa, missä tapaisi samanikäisiä ja -henkisiä nuoria, Krista kuvailee. Asiaan on herätty Lappeenrannan seurakuntayhtymässä ja Krista on yhdessä kahden nuoren papin, Anna Niemelän ja Tapio Kilpiän, kanssa mukana projektissa, jossa ideoidaan tekemistä vanhoille nuorille kuten Krista tätä vertaisjoukkoaan nimittää. Olemme muun muassa pitäneet nuorille aikuisille T-messuja. T tarkoittaa paitsi sitä, että juomme tilaisuuksissa teetä, myös tekemistä: messuun osallistuvat nuoret aikuiset huolehtivat itse ohjelmasta ja hartaus saattaa poiketa paljonkin tutusta kaavasta. T-messuissa soitetaan, tanssitaan ja lauletaan. T-messujen lisäksi nuoret aikuiset tapaavat RISTIx4 tilaisuuksissa, jotka pidetään kahvilassa. Ristin iltoja on kaikkiaan neljä ja ne ovat tavallaan riparin kertauskursseja, Krista sanoo. Teemoja ovat olleet muun muassa Usko ja epäilys ja Vastuu. Näissä illoissa voi myös suorittaa rippikoulun. Krista haaveilee myös entisten nuorten leiristä. Olisi tosi kiva kokoontua vaikkapa vain yhdeksi yöksi juttelemaan, kehittämään uusia toimintamuotoja ja verestämään isosaikojen vanhoja hyviä muistoja jonnekin leirikeskukseen, hän tuumii. Mika Kolehmainen Maallinen veli Kunnia olkoon Herralle Herra, ilman sinua emme olisi mitä olemme. Sinä valitsit meidät, osoitit meille paikkamme ja opastit meitä. Ilon päivinä riemuitsit kanssamme. KUNNIA OLKOON SINULLE HERRA Arjen vastatuulessa purnasimme ja käänsimme sinulle selkämme. Mutta sinä pidit peräsintä vakaalla kädellä. Sinä annoit meille anteeksi, koska tiesit, että me emme tienneet mitä olimme tekemässä. SUURI ON ARMOSI HERRA Kun rajuilma nousi ja hätä oli suuri, sinuun me turvasimme. Yhdessä reivasimme purjeita ja valitsimme väylän, sillä tiesimme, että ellet sinä kestä, emme mekään. TUTKITUT OVAT TIESI HERRA Nimeltäsi olet sinä kutsuttu. Herra, sinä olet iäti. Jo isoisillemme sinä olit herra, isillemme työnantaja. Meille sinä olet yrittäjä. Herra, työnantaja, yrittäjä, palkkasi olet sinä ansainnut. KIITOS JA YLISTYS SINULLE HERRA Meripartiolippukunta Siniveljien pääkoulutusalus on reilu 100-vuotias m/s Pelle. Seurakuntayhtymässä toimii 10 lippukuntaa Olli Kuivalainen Siniveljien meripartiolippukunta täyttää 75 vuotta Juhlat pidetään : Iltanuotio Päihänniemessä 15.8., venekuljetus Juhlakirkko Lauritsalan kirkossa 16.8., pääjuhla seurakuntakodissa, Kauppalankatu 1. Siniveljissä on jäsenenä noin 100 eri-ikäistä partiopoikaa. Yli seitsemänvuotiaita partiolaisia otetaan mukaan lippukuntaan syksyn toimintakauden alkaessa elokuussa. Ilmoittautuminen venekyytiin ja lauantain iltaohjelmaan Olli Kuivalaiselle, olli.kuivalainen@iki.fi tai puh Lisää Siniveljistä:

4 6 JUHLAVUOSI JUHLAVUOSI 7 ELÄMÄN LEIPÄÄ 600 VUOTTA Toivo ei kuole koskaan Lappeen seurakunnan syntymäpäiväjuhlallisuudet jatkuvat Savinen Lappeen kukko kiekaisi seurakunnan 600-vuotisjuhlavuoden aloituksen merkiksi adventtina Teemalla Elämän leipää kulkevan juhlavuoden vietto ei hiljene kesälläkään, vaan keskellä kauneinta suvea julkistetaan esimerkiksi Lappeen juhlakirja ja tuodaan teatteriproduktio Ilon lapset Hytin historiallisiin maisemiin. Tekstit Juhlien juhla Lappeen juhlajulkaisu on pian saatavilla LAPPEEN MARIAN KIRKOSSA keskiviikkona 5.8. julkistettava artikkelikokoelma Läpi kuuden vuosisadan Lappeen seurakunta kuljettaa lukijaa seurakunnan historian alkujuurilta aina nykyhetkeen asti kuuden pääluvun jaksoissa. Teos ei ole johdonmukainen historiakirjoitus, vaan keskittyy käsittelemään tiettyjä valittuja teemoja, Lappeen Kotiseutuyhdistyksen puheenjohtaja Jorma Taipale kertoo. Kotiseutuyhdistykselle uskottu kirjaprojekti käynnistettiin jo vuonna 2012 varojen keruun vuoksi. Pitkäjänteinen taustatyö teetti tulosta, sillä juhlajulkaisun kirjoittajakaarti koostuu merkittävistä suomalaisista kirkkohistorian, yleisen historian ja arkeologian asiantuntijoista. Lappeen varhaista historiaa, Lappeen seurakunnan radioitu 600-vuotisjuhlajumalanpalvelus täytti kaksoiskahtamoisen lähes ääriään myöten helatorstaina Paitsi seurakunnalle, myös koko kaupungille tärkeä juhlapäivä tiivisti sen vuosisatoja jatkuneen työn merkityksen, jonka tarkoituksena on ollut kantaa siunausta paikallisten arkeen. Lappeen kirkkoherra Mika Lehtola uskoo juhlavuoden yhdistävän kaupungilaisia seurakuntaan entistä vahvemmin. Historian voima voi olla rohkaisemassa kirkkoa ja sen jäseniä katsomaan eteenpäin luottavaisin mielin, Lehtola sanoi. Jokaiseen onnistuneeseen juhlaan kuuluvat jatkot! Ne vietettiin siihen mitä luontevimmin sopivassa paikassa eli vanhassa pappilassa, Lappeen Ruustinnassa. Jatkoilla vieraili myös kaupungin tervehdyksen juhlamessuun tuonut kaupunginjohtaja Kimmo Jarva. Puheessaan Jarva osoitti arvostusta seurakunnan vahvaan mukanaoloon lappeenrantalaisessa elämässä tässä ja nyt. Jumalanpalveluksen jälkeen kirkkovieraat saivat nauttia keittolounasta vehreässä, joskin kevätsateen kastelemassa Kirkkopuistossa. Ukko syö soppaa, virnisteli yksi juhlavieraista. Koleassa kelissa nautittu kuppi kuumaa lämmitti lähes 300 juhlavierasta. sen seurakunnallista elämää ja identiteetin kehittymistä sekä maalaisseurakunnan suhdetta kasvaneeseen kaupunkiin tarkastelevat esimerkiksi Helsingin yliopiston yleisen kirkkohistorian emeritusprofessori Simo Heininen, arkeologi, filosofian tohtori Ville Laakso, kirjahistorian professori Tuija Laine, teologian tohtori, dosentti Esko M. Laine sekä paikallishistorian asiantuntija Anu Talka. Kirjailija Laila Hirvisaaren kuvaus sotaorvon evakkomatkasta on teoksen omaelämäkerrallisinta ainesta. Kirjoittajina itsensä likoon ovat laittaneet myös monet Lappeen seurakunnan aiemmat ja nykyiset työntekijät. Juhlajulkaisussa on haluttu antaa oma tilansa myös konkreettisemmille historian kerrostumille. Kirjassa kuvataan seikkaperäisesti Esimerkiksi Linnoituksessa sijainneita varhaisia kirkkorakennuksia sekä nykyisin käytössä olevia hautausmaita. Artikkelikokelmassa Juhlamessussa saarnannut Mikkelin hiippakunnan piispa Seppo Häkkinen kehotti arvostamaan historiaa, mutta muistutti, ettei menneisyys ole kirkon oikea suunta. Lukittujen ovien kristillisyys ja sisäänpäin kääntyminen uhkaavat kirkkoamme, piispa arvioi. Kirkkoa ei ole tarkoitettu arkistoimaan sitä, mitä joskus on ollut, vaan rakentamaan tulevaisuutta, hän linjasi. on mukana myös Soile Rinnon ansiokas, nykyisen Lappeen kirkon rakentamis- ja muutosvaiheita sekä kahtamoisen taideaarteita esittelevä osuus. Juhlakirjan voi hankkia jo ennakkoon Lappeen kotiseutujuhlassa Julkistamistilaisuuden jälkeen teosta myydään Lappeen seurakuntatoimistossa (Valtakatu 38, 2. krs.), ja seurakuntayhtymän keskusrekisterissä (Kirkkokatu 10 B). Sen voi myös tilata suoraan Kotiseutuyhdistykseltä hintaan 40 euroa. Via Crucis -mies, ohjaaja-näyttelijä Arto Myllärinen pulppuaa tyytyväisyyttä. Yli 200 teatteriproduktiota ympäri maailmaa tehnyt Myllärinen on sydämessään herkistynyt saavuttuaan jälleen juurilleen toteuttamaan rippiseurakuntansa Lappeen juhlavuoden näytelmää. Keskiajasta liikkeelle lähtevä teatterielämys kuvaa Lappeen paikallishistoriaa autenttisille tapahtumille uskollisena. On kiva kirjoittaa historiaa oikein, vaikka ulostuonti onkin värikästä, Myllärinen kuvailee. On kiva kirjoittaa historiaa oikein, vaikka ulostuonti onkin värikästä. Arto Myllärinen Uskon, että toteutus koskettaa myös tämän päivän ihmistä, vaikka ei historiaa rakastaisikaan, hän jatkaa. Nimi lienee enne, sillä Ilon lapset -produktiossa sykkii päällimmäisenä ilo ja toivo. Työstäessään käsikirjoitusta Myllärinen pohti tämän ajan uhkakuvia ja päätyi korostamaan näytelmässä toivoa kristinuskon Lappeen Marian kirkon uusien liturgisten tekstiilien kolmannen eli vihreän värisarjan käyttöönotto tapahtuu kesäkuun puolessa välissä. Tekstiilien keskeisin symboli on vilja, mutta kasukassa nähdään myös lehmus toivon ja elämän merkkinä. Sunnuntai on otollinen pyhä somistaa kirkkotila vihreällä. Arkikristillinen elämän, toivon ja kasvun väri viestii paitsi alkavasta kesästä ja luonnon heräämisestä, myös kyseisen päivän evankeliumitekstin mukaisesti Jeesuksen seuraamisesta, hengellisestä kylvöstä ja korjuusta. Tekstiilien suunnittelija ja toteuttaja, taiteilija Helena Vaari on tunnettu maalauksellisista ja symbolisesti rikkaista taidetekstiileistään, jotka hän valmistaa keskiaikaiseen perinteeseen pohjautuvalla kirjonta- ja applikaatiotekniikalla. Tyylilleen uskollisena Vaari on luonut myös vihreään värisarjaan runsaasti kristinuskon sekä paikallisen historian ja elämänmuodon vertauskuvia. Teatteriproduktion keskeisimmät toteuttajat, Arto Myllärinen, Sanna Pulkkinen, Ani Hassinen, Outi Kokko-Muhonen ja Antti Taipale, katsastivat toukokuussa Hytin tilukset, joille historiallinen maisema Ilon lapsien myötä rakentuu. ydinsanoman mukaisesti. Kohtaukset ovat ohjaajan mukaan raikkaita, karjalaisella huumorilla höystettynä. Maailma on niin täynnä pimeyttä, ettei sille pidä antaa yhtään enemmän tilaa, Myllärinen maalailee. Ilon lapset esitetään kolme kertaa Lappeen perinteisen kotiseutupäivän yhteydessä lähellä Kauskilan ensimmäistä Puu täynnä sydämiä Vaari kertoo, että alttarivaatteessa eli antependiumissa esitetyt, eri kasvun vaiheissa olevat viljapellot kuvaavat ihmisen elämänkaarta. Viljateema toistuu myös messukasukassa eli ehtoollisjumalanpalvelusta johtavan papin vaatteessa sekä saarnastuolin kirjatelinettä verhoavassa kirjaliinassa. Kasukan selkäosaa koristaa puunsyinen risti, jota ympäröivät karjalanruusun kirkkaanpunaiset kiulukat ja piikkinen varsi muistutuksena Jeesuksen kärsimystiestä fyysisine koettelemuksineen. Ristin keskeltä nousee toivon merkki, elämänpuu lehmus, sydämenmuotoisine lehtineen. Myös stolaan, jota papit käyttävät liturgisissa toimituksissa, kuten vihkimisessä, Vaari on valinnut aiheeksi ristin. Sen esikuvana on Kauskilasta löydetty rautakautinen koru. Lappeenrannan tunnus lehmus koristaa myös kirkkotekstiilejä Uusi antependiumi on suurempi kuin vanha, jolloin liturginen väri näkyy selkeästi viimeiseen kirkonpenkkiin saakka. Sijoitin ristin stolassa sydämen kohdalle: usko lähtee sieltä. Helena Vaari Helena Vaari Sanna Pulkkinen Sijoitin ristin stolassa sydämen kohdalle: usko lähtee sieltä. Tekstiilien kullanväriset silkkilangat ja -kankaat toistavat Lappeen kirkon sisustuksessa niin maalipinnoissa kuin koriste-elementeissä runsaasti käytettyä tehosteväriä. Kirkkotekstiilit julistavat ja juhlistavat Kaikkiaan kuudesta tilatusta värisarjasta on ennen vihreää otettu käyttöön kaksi huomattavasti harvemmin kirkossa esillä olevaa tekstiilikokonaisuutta. Viime adventtina kirkko sai harvinaisen sinisen ja pääsiäisenä valkoisen, Kristus-juhlissa käytettävän värisarjan. Vaari muistuttaa, että kirkkotekstiilit kuuluvat osana jumalanpalvelukseen aivan kuten puhe, musiikki, kukat ja koko kirkkotila. Ne ovat kirkon kaunistajia, jumalanpalveluksen arvon kohottajia ja esteettisen tehtävänsä lisäksi myös käyttötekstiilejä. Liturginen väri vaihtuu kirkkovuoden ajankohdan mukaan, ja jokainen niistä viestii kuva-aiheiden ohella kunkin pyhän sanomasta. Kuten Gustav Aulen aikanaan hienosti muotoili, symbolit, niin värit kuin kuvat, ovat kristinuskon äidinkieltä. kirkonpaikkaa. Hytin VPK-talon pihalle rakentuu kesän sykkeessä historiallinen miljöö. Syksyllä esitys nähdään sisätiloihin sovitettuna, lyhennettynä versiona Lappeen kirkossa, ohjaaja lupaa. Myllärinen on saanut houkuteltua kutsumaansa iestoveruuteen, näyttelijöiksi ja taustatoimijoiksi, mittavan joukon paikallisia taitajia. Hytin kyläläiset ovat keskeisesti mukana niin näytelmän puitteiden valmistelijoina kuin itse toteutuksessa. Produktion valmistelutyöryhmässä ovat vaikuttaneet Myllärisen ohella emerituskirkkoherrat Jukka Lehtinen ja Jorma Taipale. Lehtinen on luvannut taipua myös näyttelijäksi sen lisäksi, että näytelmään sisällytetään hänen tekstejään. Teatteriproduktion musiikkiryhmää vetävät savitaipalelainen Sanna Pulkkinen ja lappeenrantalainen Antti Taipale. Pulkkinen debytoi Ilon lapsissa myös näyttelijänä. Näytelmän rooleissa nähdään lisäksi Outi Kokko-Muhonen, Sami Vesakoivu, Ani Hassinen, Tiia Kinnunen, Sami Kääriä ja Myllärinen itse. Vain pari ammattilaista tulee kaukaa, kuten esimerkiksi Vilja Riutamaa Suomen Kansallisoopperasta. Myllärinen korostaa näytelmässään myös musiikin vaikuttavuutta tunnelmien luojana ja ihmisten perustarpeiden tulkkina. Esityksen aikana kuullaan esimerkiksi Myllärisen oma suosikkilaulu, Uskaltaisinko olla onnellinen. Osa musiikista on lainaa ohjaajan aiemmista toteutuksista, mutta joukossa on myös esimerkiksi näytelmää varten laadittu uusi virsi. Näytelmän käsikirjoitus on viittä vaille valmis, mutta vilkkaana karjalaisena Myllärinen malttaa vaieta kliimaksista. Yksi pääosan esittäjistä itki, kun kerroin puhelimessa loppukohtaukseen tekemästäni ratkaisustani. Kuten hyvään elokuvaan, myös hyvään näytelmään tarvitaan kaksi asiaa, rakkaus ja kuolema. Juhlavuosikalenteri Laulu- ja hartaushetki seurakunnan 600-vuotissyntymäpäivänä, torstaina klo 18 Kauskilan kappelinmäellä Hytissä. Juhlakirjan julkaiseminen keskiviikkona 5.8. klo 14 Lappeen Marian kirkossa, Valtakatu 35. Juuret Lappeella Lappeen kotiseutupäivä sunnuntaina Klo 10 kotiseutumessu Lappeen Marian kirkossa, Valtakatu 35, keskiaikainen Ilon lapset -näytelmä klo 13, klo ja klo 18 Hytin VPK-talolla, Hytintie 88. Vapaa pääsy, ohjelma 10 euroa. Tiedustelut ja istumapaikkavaraukset ennakolta Lappeen seurakuntatoimisto, puh Klo alkavaan näytökseen on linja-autokuljetus Lemiltä ja Savitaipaleelta, hinta 5 euroa/ henkilö. Kuljetus muihin näytöksiin noin klo ja klo Lappeen kirkolta. Linnoituksen historiaviikonlopun kaupunkimessu sunnuntaina 9.8. klo 16. Laurinpäivän ehtoollismessu maanantaina klo 18 Kauskilan kappelinmäellä.

5 8 SANOMA SANOMA 9 Kädet ristiin Rukous voi pelastaa arjessa SUNNUNTAIN JUMALANPALVELUS RAKENNETAAN KALLIOLLE Elämänlanka Rukous muistuttaa materialistisessa maailmassa elämän muiden ulottuvuuksien olemassaolosta. LAPPEENRANNAN SEURAKUNNAN kappalainen Mikko Ojanen kuvaa rukousta tapaamiseksi Jumalan kanssa: rukous on pohjimmiltaan syvältä kumpuavien pyyntöjen ja kiitosaiheiden jättämistä Jumalalle. Triviaalit kysymykset, kuten kadonneiden autonavainten löytyminen, on hyvä sulkea pois mielestä, ettei rukouksen merkitys hämärry. Rukous ei ole taivaallinen some, jossa pyörii hirveä määrä erilaisia asioita. Yksisuuntaisen yhteyden sijaan rukous vaatii myös pysähtymään ja kuuntelemaan, mitä sanottavaa Jumalalla on. Luonteva osa elämää Eläkkeellä oleva luokanopettaja Kaisu Häkkinen muistaa tarkasti hetken, jolloin rukous muuttui hänelle vanhemmilta opittua tapaa syvällisemmäksi ja henkilökohtaisemmaksi. Isäni kaatui sodassa ja koska olin isän tyttö, ajattelin, että myös minun pitää päästä taivaaseen. Rukoilin 8-vuotiaana itsekseni, että Jeesus, tule vain minun sydämeeni. Vuosikymmenten jälkeenkin rukous on Häkkiselle jokapäiväistä kanssakäymistä Jumalan kanssa, kanava purkaa asioita. Rukoilen aamuisin johdatusta päivään ja huomioin rukouksessa lähimmät ihmiseni. Olosuhteista ja mielialasta johtuen rukoileminen ei aina ole helppoa. Ne hetket ovat vaikeita, kun Jumala ei vastaa siten kuin toivoisi. Silloin sanon, että en ymmärrä sinua, mutta luotan sinuun. Yhdessä vai yksin? Rukouksen yhteisöllinen puoli tulee esiin seurakuntien viikoittaisissa jumalanpalveluksissa. Synnintunnustus on katumusru- Hautakivet Kaiverrukset Kivikokko Oy Mentulantie 17, Lappeenranta, puh , , fax Saara Kettusen (vas.) ja Maria Revon mielestä luterilainen kirkko keskittyy paljon toimitusten hoitamiseen, jolloin muu hengellinen elämä jää helposti huomioimatta. Siksi he haluavat tehdä näkyväksi Jumalan mahdollisuudet ihmisten arjessa. kous. Ehtoollisen jälkeen seuraa kiitosrukous. Virret ovat laulettuja rukouksia. Uskontunnustuksen jälkeen luettava esirukous on kristillisen lähimmäisenrakkauden ilmaus, jonka sapluunana voi pitää Isä meidän -rukouksen teemoja esimerkiksi kotimaan, kirkon ja vaihtelevasti eri kansanryhmien puolesta rukoilemisesta. Myös omaa mieltä raskauttavat asiat voi pyytää huomioitavaksi esirukouksessa ottamalla yhteyttä jumalanpalveluksen toimittavaan pappiin tai seurakunnan suntioon. Esirukouspyynnön voi jättää myös kirkon eteisessä olevaan postilaatikkoon. Mikko Ojanen muistuttaa, että rukous sitouttaa meidät pyyntöihimme sisältyviin tehtäviin. Jos esimerkiksi toivomme köyhille parempaa toimeentuloa, miten voimme itse palvella asian edistämiseksi? Haurasta hiljentymistä Sairaalaympäristössä rukous on usein esirukouksen kaltainen, potilaan omaa tilannetta sanoittava ja hänen perhettään koskettava ilmaus. Johtavan sairaalapastori Ari Riuttaskorven mukaan yhteisen keskustelun päätteeksi pyydetyn rukouksen taustalla on ajatus siitä, että Jumala näkee ja kuulee. Rukous ei ole taivaallinen some, jossa pyörisi hirveä määrä erilaisia asioita. Mikko Ojanen Rukoilemisen perimmäinen tarkoitus on myös varjella elämän muita kuin materialistisia ulottuvuuksia. Rukous tuo konkreettisesti Jumalan läsnäolon elämään. Kun rukoilen, minulla on toivo, sairaalapastori Urpo Vartiainen Hautaustoimisto ja KuKKaKauppa Tolvanen Oy Luotettavaa palvelua jo vuodesta 1928 Kauppakatu 53, Lpr, hautaustoimisto.tolvanen@kymp.net Palvelemme nyt myös kauppakeskus IsoKristiinassa! Lämpimästi tervetuloa! Kauppakatu 24, Lpr p ark , la 10-16, su IsoKristiina p uskoo. Vartiaisen tukkimiehen kirjanpito kertoo, että noin kerran viikossa joku potilas esittää hänelle selvän rukouspyynnön. Vaikka rukoileminen on sairaalapastoreiden mielestä hyvin luontevaa sitä toivoville potilaille, he kokevat rukouksen muuttuneen luonteeltaan hauraammaksi, enemmänkin hiljentymiseksi. Jumalalle ei haluta esittää tiettyjä toimintamalleja, vaan rukous on ennen muuta ihmisen ja hänen asiansa kantamista Jumalan tietoon. Paljon rukousta, paljon siunausta Lauritsalan seurakuntakodilla joka toinen viikko tapahtuvaa kahden tunnin mittaista määrätietoista rukoilemista voisi kutsua rukousmaratoniksi, niin pitkä on kyseisessä ajassa huomioitavien asioiden lista. Kansan Raamattuseuran käynnistämän, rukouksen talo -nimellä kulkevan palvelun tavoitteena Tiesitkö? Erilaisia rukouksia löydät verkkopalvelu Kappelista, rukouksia. Rukouksen talo toimii koko kesän ajan parillisilla viikoilla (10.6., 24.6., 8.7., 22.7., 5.8., 19.8.) klo Lauritsalan seurakuntakodilla, Kauppalankatu 1. Rukouksen talon sähköpostiosoite on rukouksentalo.lauritsala@evl.fi. on nostaa esiin rukouksen vaikuttavuutta ja mahdollisuuksia. Tämä on merkittävää työtä toisten ihmisten hyväksi, Lauritsalan vastuuhenkilöistä kaksi, Maria Repo ja Saara Kettunen, korostavat. Rukoushetki alkaa yhteisellä ryhmäosuudella, jossa lauletaan hengellisiä lauluja sekä luetaan psalmi ja Isä meidän -rukous. Aloituksen jälkeen osallistujat jakaantuvat rukoilemaan kolmen hengen ryhmiin. Talo hiljenee kokemusten jakamiseen varattuun loppuyhteenvetoon. Ryhmissä rukoukseen suljetaan ensin osallistujien henkilökohtaiset pyynnöt, joista edetään muistamaan toistuvampia aiheita, kuten omaa seurakuntaa, kotikaupunkia, Suomea sekä koko maailmaa koskettavia huolia. Vetäjät saavat rukouspyyntöjä tekstiviestein, sähköpostilla sekä arkipäivän kohtaamisten yhteydessä. Vaitolo pyyntöjen esittäjistä on taattu. Työmme on hyvin luottamuksellista emmekä missään olosuhteissa paljasta heidän henkilöllisyyttään, Maria Repo ja Saara Kettunen alleviivaavat. Suomen Kivivalmiste Oy:n hautakiviedustus HAUTAUSTOIMISTO - KUKKAKAUPPA KAUPPAKATU 49, PUH KUKKAKAUPPA - HAUTAUSTOIMISTO Alan ammattitaitoista palvelua Kauppakatu 41 puh. (05) LAPPEENRANTA Saimaantie 6 puh. (05) JOUTSENO Ilkon risti muistuttaa ekumeenisesta yhteistyöstä ja vankilasielunhoidosta. Veneellä kirkkoon Saimaa on eteläkarjalaisille tärkeä ja rakas osa elämää. Vesi on elämän edellytys ja merkittävä symboli myös kirkolle. Kallio puolestaan kuvastaa pysyvyyttä ja lujuutta. Siksi kallioinen karu saari keskellä suurta järveä on ihanteellinen paikka hiljentyä. VESI JA VENEILY ovat tuttuja elementtejä myös Sammonlahden kirkkoherralle Juha Eklundille ja Lappeenrannan seurakuntien päihde- ja kriminaalityön diakonille Ari Tuomikoskelle, jotka ovat ideoineet kesäkuussa Saimaan Ilkonsaaressa toteutettavan Venekirkon. Maihin tulleille seurakuntalaisille tarjotaan ehtoollinen. Tarkoitus ei ole siirtää sunnuntain jumalanpalvelusta saareen, vaan tarjota vaihtoehto niille seurakuntalaisille, jotka ovat liikkeellä vesillä, Eklund selittää. Tuomme saareen messussa tarvittavat perusvälineet, alttarin ja ehtoollistarvikkeet. Risti saaressa jo on. Risti on entinen Konnunsuon HENKILÖSTÖUUTISET Juha Eklund Kiinteistöpalvelut Toimistosihteeri Eeva Pylkkö siirtyi eläkkeelle Joutsenon seurakunta: Anja Nousiainen työskentelee vs. lähetyssihteerinä vuoden 2015 loppuun. Lappeenrannan seurakunta: Ritva Saarikivi-Kakkonen hoitaa seurakuntapastorin viransijaisuutta saakka. Lauritsalan seurakunta: Jarmo Kannela aloitti Lauritsalan seurakuntakeskuksen ja kirkon vahtimestarina Päihde- ja vankilatyön diakoni Ari Tuomikoski uskoo toiminnan olevan parasta terapiaa. KESKUSTAN FYSIOTERAPIA FYSIOTERAPIA LYMFATERAPIA HIERONTA VYÖHYKETERAPIA KUNTOUTUKSEN KOTIKÄYNNIT VALTAKATU 37 C 24, LAPPEENRANTA vankilan kirkon kattoristi, joka kävi tarpeettomaksi, kun vankila suljettiin. Luonnon voimasta kertoo se, että risti on jo kertaalleen kaatunut myrskyssä, mutta se nostettiin uudelleen pystyyn. Ristin lisäksi Ilkonsaaressa, jota kutsutaan myös Skiittasaareksi, on jo kolme tsasounaa, ja tarkoituksena on rakentaa niitä vielä neljä lisää. Ilkon risti ja tsasounat muistuttavat kävijöitä ekumeenisesta yhteistyöstä. Kirkkokahvit nokipannusta Venekirkko pidetään sunnuntaina klo 12, satoi tai paistoi. On hyvä muistaa, miten vähän me voimme vaikuttaa luonnon liikkeisiin, Eklund pohtii. Vesi voi joskus olla ihmisen omaan kokoonsa pienentävä, uhkaavakin elementti. Jos tuuli on kova tai vihmoo sadetta, teemme suojan alttarille ja äänentoistolaitteille. Rantautuminen ulkoilmajumalanpalvelukseen on helppoa, sillä virkistysaluesäätiö on rakentanut saareen sekä vene- että laivalaiturit. Maihin tulleille seurakuntalaisille tarjotaan ehtoollinen, ja kirkkokahvit keitetään nokipannussa nuotiolla, Eklund suunnittelee. Venekirkon ehtoollis- ja kirkkokahvitarvikkeet viedään Ilkonsaareen seurakuntayhtymän omalla veneellä. Muulloin vene on tarkoitettu päihde- ja erikoisnuorisotyön asiakkaiden virkistykseen ja kuntouttamiseen. Lauritsalan Kartanossa Rauhallinen ja tyylikäs ympäristö Muistotilaisuuksille Tilaisuus toteutetaan aina Teidän toiveitanne noudattaen. Yhteydenotot p Rakkauden ihme Kesän kynnys on oikea juhlien kulta-aika. Koulujen kevätjuhlat, valmistujaiset ja lakkiaiset kokoavat yhteen riemuitsevia juhlijoita. Kalenterit täyttyvät kesähäistä ja muista perhejuhlista. Juhlavaa on elo myös kirkossa. Toukokuussa vietettävät helatorstai ja helluntai ovat erityisiä merkkipäiviä kirkon vuosikierrossa. Helatorstai ja helluntai menevät kuitenkin helposti sekaisin ihmisen ajatuskulussa. Juhlat ovat sekä nimiltään että ajankohdiltaan läheisiä. Kutsumanimet paljastavat myös varsin vähän näiden pyhien sisällöstä. Helatorstai ja helluntai liittyvät kuitenkin olennaisesti toisiinsa ollen kiinnekohtia Jumalan ihmeiden ketjussa. Helatorstain ihme on Jeesuksen taivaaseen astuminen. Tuon ihmeen jälkeen maailma ei kuitenkaan jäänyt oman onnensa nojaan, vaan Jumala lähetti tänne Pyhän Hengen opastamaan, ylläpitämään uskoa ja kulkemaan ihmisen rinnalla. Tätä ihmettä juhlimme helluntaina. Pyhän Hengen kautta Jumala vaikuttaa ja elää keskuudessamme joka hetki. Kun huomioimme vielä pääsiäisen tapahtumat ja tyhjän haudan, voimme todeta näiden kevään juhlapyhien suorastaan huutavan Jumalan rakkautta ihmisiä kohtaan. Pyhän Hengen vuodattaminen maan päälle oli rakkauden teko. Pyhä Henki on jotain, joka meissä kaikissa on yhteistä ja jonka kautta saamme joka päivä turvautua Jumalaan ja Kristuksen sovitustyöhön. Pyhä Henki myös ohjaa meitä Jeesuksen sanojen mukaisesti rakastamaan toisiamme. Olemmehan Hengessä yhtä. Helluntain evankeliumi todistaa väkevästi Jumalan isänrakkaudesta: Jumala on rakastanut maailmaa niin paljon, että antoi ainoan Poikansa, jottei yksikään, joka Häneen uskoo, joutuisi kadotukseen, vaan saisi iankaikkisen elämän. Tässä on meille suuri rakkauden sanoma ja ihme, jota kelpaa juhlistaa elämän jokaisena päivänä. Olkoon kesäsi siunattu, täynnä iloa ja onnea. 107,1 MHz Lappeenranta 98,9 MHz Mikkeli 94,4 MHz Kouvola Sari Rajala Lappeenrannan seurakunnan teologiharjoittelija kesäseuraradio Lähetys alkaa 24. kesäkuuta ja päättyy 27. heinäkuuta. Ohjelmaa suviseuroista ja opistoseuroista. Arkipäivisin vanhoja saarnoja klo 12 ja 20. Katso tarkemmat ohjelmatiedot verkkosivuiltamme: srk.f tai suviseurat.f Antoisia kuuntelutuokioita! TURVAPUHELIMET & tekniset apuvälineet MYYNTI VUOKRAUKSET ASENNUKSET HUOLLOT SRK Karelian TELEPART Oy Leirikatu 22, Lappeenranta

6 10 TAPAHTUMAT TAPAHTUMAT 11 Kun matkustaminen vaatii erityisjärjestelyitä Hyvän Olon matkat Fuengirolaan, Espanjan aurinkorannikolle Loistavaa palautetta saaneet Hyvän Olon matkat on suunniteltu erityisesti senioreiden tarpeisiin. Matkoilla on mukana Fysio-Eskolan fysioterapeutti. Viikon matka alk /hlö 10 hlön tilausryhmälle matka sovitusti. Bienvenidos a Costa del Sol! Helppoa ja turvallista! Henkilökohtaiset hoidot, ohjatut aamulenkit, venyttelyrentoutusryhmät, ohjausta, neuvontaa, yhteinen illallinen ja retkipäivä ja Suorat Finnair lennot Helsinki - Malaga Kuljetus Lappeenrannasta Helsinkiin järjestyy. Apua myös lentokentällä liikkumisessa. Lisätiedot ja varaukset: Vastuullinen matkanjärjestäjä MatkaVekka Lappeenranta voit lähteä yksin, mutta matkalla et ole yksin! MUISTOJA EVAKOSTA Talvisodan jäljet MONELTA ON ehkä jäänyt huomaamatta viereisen kuvan muistokivi Laitilan hautausmaalla. Se sijaitsee kirkosta sankarihaudalle johtavan käytävän varrella, vasemmalla, tuhkapensasaidan ja kukkien ympäröimänä. Muistokivellä lepää Laitilan seurakunnan ja Laitila-Nuijamaan ystävyystoimikunnan laskema kukkalaite talvisodan päättymisen 75-vuotisjuhlassa Nuijamaan seurakunta pystytti muistokiven yli 40 vuotta sitten, 1970-luvun alkupuolella, niiden 33 nuijamaalaisen muistoksi, jotka menehtyivät evakossaoloaikana Laitilassa esimerkiksi sairauksiin tai henkisiin kärsimyksiin. Osa heistä on haudattu Laitilan multiin. Satojen nuijamaalaisten evakkotaival pysähtyi kuukausiksi Laitilaan, jolloin lukuisat laitilalaiset tarjosivat kodin kodittomille. Samalla solmittiin suhteita, jotka ovat kestäneet kymmeniä vuosia ja ulottuvat Muistokivessä on teksti Talvisodan evakkotaipaleella määränpäänsä saavuttaneiden nuijamaalaisten muistolle. Evakossa menehtyneiden nimet on kaiverrettu kiveen. Seppo Porkka aina näihin päiviin asti. Sekä Laitilan että Lappeen seurakuntien ystävyystoimikunnat vaalivat edelleen 75 vuoden takaisten tapahtumien muistoja ja niihin liittyviä perinteitä. Kysymyksessä on eräänlainen sivujuonne sotavuosien valtavirrasta. Sen kokeneisiin tapahtuma jätti kuitenkin jälkensä: evakkotaival ei unohdu koskaan. Seppo Porkka ARMI AUTTAA Mikä ihmeen lehmuspappi? SAIMAAN SYÖPÄYHDISTYKSEN, Lappeenrannan seurakuntayhtymän ja Armilan kuntoutuskeskuksen saattohoitoyksikön (os. 4) yhteistyössä järjestämä sururyhmä alkaa 2.9. Sururyhmä kokoontuu syyskaudella viisi kertaa joka toinen viikko klo Saimaan Syöpäyhdistyksen Lappeenrannan neuvontapalvelun tiloissa, os. Kauppakatu 40 D/ Maakuntagalleria. Ryhmään ilmoittautuminen on nyt käynnissä ja päättyy Ilmoittautua voi suoraan sururyhmän toiselle vetäjälle, Saimaan Syöpäyhdistyksen neuvontahoitajalle, numeroon Hän kertoo tarkemmin myös syksyn aikatau- Kesällä Lappeenrannassa, lehmusten kaupungissa, saattaa törmätä lehmuspappiin, joka liikkuu keskustan katuvilinässä, istuu puistonpenkillä, osallistuu välillä tapahtumiin ja on aina valmis palvelemaan kanssakulkijoita heidän avuntarpeissaan. Onpa kyseessä tien kysyminen, kompastumisesta tullut haava tai juttuseuran tarve, lehmuspappi on käytettävissä. Lehmuspapin tunnistaa parhaiten vaaleanvihreästä paidasta ja rintamerkistä. Hänellä on myös reissuvihko (eli kaupungin ja seurakuntien esitteitä ja karttoja), sauva (sateenvarjo) sekä opetuslapsen mieli. Yleisesti ottaen lehmuspapin varustus on raamatullisen ohjeistuksen tapaan yksinkertainen. Itse asiassa lehmuspappi ei välttämättä edes ole pappi. Heitä on nimittäin monta edustaen erilaisia seurakuntatyön ammattilaisia, kuten pappeja, diakoneja ja nuorisotyönohjaajia. Yhteistä kaikille on, että jokainen tehtävään ryhtynyt viettää haluamansa pituisen rupeaman päivästään kohdaten elämää sellaisena kuin se tulee vastaan kaupungin keskustan kaduilla ja puistoissa. Lehmuspapilla on kännykkä, jonka puhelinnumero on Hänet saattaa nähdä kaupungilla 8.6. alkaen aina elokuun puoliväliin asti. MENETYKSESSÄ Syksyn sururyhmään voi nyt ilmoittautua Sanna Krook lusta. Neuvontahoitajan työparina toimii sairaalapappi. Kahdeksan hengen sururyhmä on tarkoitettu syöpään tai johonkin muuhun sairauteen kuolleen aikuisille läheisille. Omaisen tai ystävän kuolemasta on oltava aikaa vähintään kolme kuukautta. Osallistujia yhdistää kuoleman tuoma suru ja ryhmän kautta saatava vertaistuki. Jokaista läsnäolijaa sitoo vaitiolovelvollisuus. Persoonallinen pikkuputiikki Oksasenkatu 8 p Kalervonkatu 63, Lappeenranta p Kahvio avoinna ma-pe Harapaisentie 7, Lappeenranta p Avoinna ma-pe Kontiontie 2 a (Karjalantien ja Hakalin kadun kulma), Lappeenranta p Avoinna ma-pe 7-15 Onko kipua niskassa tai selässä? Onko turvotusta jaloissa? Stressaako, väsyttääkö? Onko tiedossa tekonivelleikkaus? Onko alaraajoissa ongelmia? Siinä tapauksessa paras tulla kunnon hoitoon! Varaa aika helposti netissä! Meillä voit käyttää/maksaa Omaishoitajien palveluseteleillä. Tietäjänkatu Lappeenranta Ora rollaattori shampanja Kävelykeppi, nelijalkainen 28,- 159,- Family Center, Hyrymäenkatu 2, Lappeenranta, puh Avoinna ma-pe 10-18, la Lappeenrannan ev.-lut. seurakuntien kesä 2015 Heitätpä sitten vapaalle tai puurrat kesän työtehtäviesi parissa, seurakunnat tarjoavat kesäkuukausina erilaisille viikkorytmeille sopivan tapahtumakattauksen. Tulevat tilaisuudet löydät tämän infopaketin lisäksi keskiviikon Lappeenrannan Uutisista, perjantain Etelä-Saimaasta tai verkosta, osoitteista www. lappeenrannanseurakunnat.fi ja Käy tutustumassa ja tule paikan päälle viihtymään! Lapsille ja perheille Leikkimökkikirkon avajaiset sunnuntaina 7.6. klo 10 Leikkimökkikirkko sijaitsee Kirkkopuistossa, Lappeen kirkon vieressä, osoitteessa Valtakatu 35. Lasten pyhäkoulu Sunnuntaisin leikkimökkikirkossa. Juhannuksena pyhäkoulua ei ole. Kirkkomuskarit tiistaina 2.6. ja 9.6. klo 10 Joutsenon seurakuntakeskuksessa, Penttiläntie 5 torstaina 4.6. ja klo 9.30 ja Lappeen seurakuntasalissa, Kirkkokatu 10 perjantaina 5.6. ja klo 9.30 ja Sammonlahden kirkolla, Hietakallionkatu 7 Kirkkomuskarissa lauletaan, soitetaan, liikutaan ja kuunnellaan. Tervetuloa suoraan ryhmään ilman ennakkoilmoittautumista. Kirkkomuskari on ilmainen. Lisätiedot kanttori Marjo-Riitta Lehtonen, puh , marjo-riitta.lehtonen@evl.fi. Koko perheen iloinen kesäpäivä perjantaina klo Kesärannassa, Jänheentie 300. Leiripäivä on tarkoitettu lapsiperheille sekä isovanhemmille, kummeille ja perhepäivähoitajille yhdessä lasten kanssa. Päivä sisältää mukavaa ohjelmaa, lämpimän aterian, välipalan sekä mahdollisuuden saunomiseen ja uintiin. Leiripäivään liittyvät tiedustelut ja sitovat ilmoittautumiset mennessä sähköpostilla lappeenranta.lapsityo@evl.fi tai puhelimitse Osallistujat otetaan ilmoittautumisjärjestyksessä. Päivä on osallistujille ilmainen. Heinäkerhot Heinäkerhot on tarkoitettu vuosina syntyneille lapsille. Kerhoissa pelataan, ulkoillaan, askarrellaan ja retkeillään. Kerhoja järjestetään viikolla 31, , klo 9 11 ja Lauritsalan seurakuntakodin päiväkerho- ja nuorisotilassa, Kauppalankatu 1 sekä Lappeenrannan seurakuntakeskuksen päiväkerhotilassa, Koulukatu 10. Kerhot ovat ilmaisia eikä niihin tarvitse ilmoittautua ennakkoon. Lapsella tulee kerhoon osallistuessaan olla mukana paperi, josta löytyvät huoltajan yhteystiedot. Lisätiedot Lappeenrannan seurakuntayhtymän lapsityö, puh , lappeenranta.lapsityo@evl.fi. Se on tauon paikka poikkea tiekirkkoon Lappeen Marian kirkko, Valtakatu 35 Avoinna maanantaista sunnuntaihin klo Lounasmusiikit keskiviikkoisin klo Alkukesästä Lappeenrannan musiikkiopiston kesäsoittajat päivittäin klo 12 (ei ke). Lauritsalan kirkko, Kauppalankatu 1 Avoinna klo Opas palvelee kirkkovieraita. Sammonlahden kirkko, Hietakallionkatu 7 Avoinna ma, ke, to-pe klo 12 18, ti 10 20, la ja su Suljettu Opas paikalla. Music, music Lounasmusiikit Lappeen Marian kirkossa, Valtakatu Lappeenrannan kirkkokuoron seniorit ja seurakuntakuoro johtajanaan Jarkko Lavaste sekä Sammonlahden seurakunnan seurakuntakuoro ja Tavikset-kuoro johtajanaan Heidi Kunttu Hanna Tapionlinna, laulu, Marjo-Riitta Lehtonen, säestys Juho Silventoinen, pasuuna, Anu Piutula-Heinonkoski, säestys Isä Mauri Patronen, laulu, Jarkko Lavaste, säestys 1.7. Olli-Pekka Paakkonen, sello, Heidi Kunttu, säestys 8.7. Seda Margarjan, viulu, Irma Pylsy, piano Jarkko Yli-Annala, urut Marina Niittymäki, laulu, Johanna Sientola, säestys Sami Junnonen, huilu 5.8. Meretta Söderlund, kantele Aino Pyrhönen, urut, Eeva Pyrhönen, viulu Sergei Slovachevski, sello Ilona Jokinen, sopraano, Toni Pussinen, säestys Iltamusiikki tai musiikillinen ehtoollinen tiistaisin 16.6., 30.6., 14.7., 28.7., ja klo 18 Sammonlahden kirkossa, Hietakallionkatu 7. Kesto noin 30 minuuttia. Yhteislaulutilaisuus Soi kunniaksi Luojan sunnuntaina 5.7. klo 16 Lappeenrannan kesäteatterilla. Konsertti su klo 18 Lauritsalan kirkossa, Kauppalankatu 1. Emmi Kaijansinkko, sopraano, Päivikki Nykter, viulu, Pinja Hasu, piano. Vapaa pääsy, ohjelma 10. Konsertti ke klo 19 Joutsenon kirkossa, Penttiläntie 1. Ilona Jokinen, sopraano ja Toni Pussinen, urut. Eikun saunaan Lappeenrannan ja Imatran seudun kuurojen ja huonokuuloisten kesän saunaillat torstaisin 4.6., 2.7., 6.8. ja 3.9. klo Imatralla Päivärannassa, Päivärannantie 7. Saunamaksu 2 ja iltapala 4,50. Ilmoittautumiset Maija-Liisa Kuroselle sähköpostilla maija-liisa. kuronen@evl.fi tai tekstiviestillä aina viikkoa aikaisemmin. Joutsenon seurakunnan saunaillat 8.6., 22.6., 6.7., 20.7., 3.8., ja Hinkanrannassa, Rantatie 540. Saunat klo ja hartaus klo HAUTAUSMAA- KIERROKSET Viime vuosina kaupunkimme hautausmaat ovat olleet suosittuja opastuskohteita. Tämä kesä tarjoaa yhteensä kuusi kierrosta seuraavasti: ke 3.6. klo Lepolan hautausmaa, Lepolankatu 11 A su 7.6. klo Lappeenrannan sankarihautausmaa, Valtakatu 35 su klo Lappeenrannan Vanha hautausmaa, Kauppakatu 73 su klo Lepolan hautausmaa su klo Vanha hautausmaa su 2.8. klo Ristikankaan hautausmaa, Lavolankatu 17 HARTAUDET JA JUHLAT LAPPEENRANNAN HAUTAUSMAILLA Hautausmaapäivä tiistaina 2.6. Joutsenossa. Hartaus klo 9 Joutsenon siunauskappelissa, Lappeentie 1. Hautausmaahartaus sunnuntaina klo 14 Lepoharjun hautausmaalla, Ilottulantie 21. Iltahuuto sankarihautausmaajuhla maanantaina 6.7. klo 19 Lappeenrannan sankarihautausmaalla. Veljespapit Antti Vanhanen ja Jorma Taipale. Hautausmaahartaus sunnuntaina klo 14 Lepoharjun hautausmaalla, Ilottulantie 21. Lepolan hautausmaahartaus sunnuntaina klo 18 Lepolan kappelissa, Lepolankatu 11. Timo Rosqvist ja Sauli Ruskeepää, Lappeen kirkkokuoro. Hautausmaahartaus sunnuntaina klo 14 Lepoharjun hautausmaalla, Ilottulantie 21. MUUT KESÄ- TILAISUUDET Säkkijärvijuhla Hengellinen tilaisuus lauantaina 6.6. klo Ylämaan kirkossa, Koskentie 1. Timo Rosqvist ja Sauli Ruskeepää. Säkkijärvijuhlan juhlamessu sunnuntaina 7.6. klo 10 Ylämaan kirkossa. Saarna rovasti Jukka Lehtinen, liturgi rovasti Jouko Kyyrö ja kanttori Sauli Ruskeepää. Messussa esiintyy Ylämaan kirkkokuoro johtajanaan Johanna Sientola. Juhannusjuhla perjantaina klo 18 alkaen Kesärannassa, Jänheentie 300. Lipunnosto, klo Kansanlaulukirkko ja noin klo 20 kokko. Mahdollisuus paistaa omia makkaroita. Kappalainen Helena Vartiaisen ja Minna Koistisen lähtöjuhla sunnuntai Joutsenossa. Messu klo 10 Joutsenon kirkossa, Penttiläntie 1. Messun jälkeen juhla seurakuntakeskuksessa, Penttiläntie 5. Ylämaan kotiseutupäivän sanajumalanpalvelus su 9.8. klo 10 Ylämaan kirkossa, Koskentie 1. Anni Paukkala ja Johanna Sientola. Jumalanpalveluksen jälkeen Ylämaan kotiseutupäivän Elojuhla Hujakkalan seurojen talolla. Perinnejumalanpalvelus luvun tapaan ja kirkkoherra Osmo Kontisen lähtöjuhla sunnuntai klo 10 alk. Joutsenon kirkossa, Penttiläntie 1. Messun jälkeen juhlatilaisuus ja tarjoilua. Standertskjöldinkatu 2, Lappeenranta, Vanha kaukaan Teboil p Avoinna ma-pe la useimmiten auki - hoivapalvelu kotiin - asiointiapu - virkistys - muistikuntoutus - kristilliset arvot - palveluseteliyrittäjä Harjukatu 34 B 12, Lappeenranta Soita hoiva.lindh@gmail.com Lasten fysioterapia Neurologinen fysioterapia Ikääntyvien fysioterapia Vauvahieronta Hieronta Kotikäynnit Avoinna sopimuksen mukaan Ainonkatu 31, Lappeenranta Kotipellonkatu 13, Lappeenranta Puh KOTISIIVOUS JATKUVALLA SOPIMUKSELLA TAI KERTALUONTOISESTI Kotisiivous voidaan sopia tapahtuvaksi viikoittain, kerran kahdessa viikossa, kuukausittain tai muutoin sovituin aikavälein. Kotisiivous voi olla myös kertaluontoista. Siivouksen ajankohta sovitaan aikataulujesi mukaan toimimme joustavasti. Yksilöllistä, jokaiselle asiakkaalle räätälöityä palvelua. Avustus- ja hoivapalvelut Perus- ja lääkehoito Asiointipalvelu Avustus ja Hoiva Tuija Oy Kangastuvankatu 8 as LAPPEENRANTA tuija.brisk@pp1.inet.f

7 12 Paikallista AAMUKAHVILLA JÄÄHYVÄISET Lappeenranta on kaiken ikäisten kesäkaupunki Merja Arponen Lappeenrannassa voi kesäaikaan törmätä seurakuntien lehmuspapin lisäksi myös sähköpyörillä kulkeviin kaupunkioppaisiin. Kaupunki kouluttaa toistakymmentä nuorta oppaiksi, jotka liikkuvat seitsemänä päivänä viikossa ympäri Lappeenrantaa tarjoamassa apua ja neuvoja elokuun loppuun asti. Sähköpyörät eivät valikoituneet kesäoppaiden kulkuneuvoksi sattumalta. Lappeenranta on tunnettu Saimaasta, Venäjän läheisyydestä ja mukavista ihmisistä, sanoo kaupungin matkailuneuvontakoordinaattori Tuula Paakkonen sanoo. Sen lisäksi Lappeenranta on juuri valittu vuoden 2015 pyöräilykunnaksi, ja kaupungin strategian keskeisenä tavoitteena on pyöräilyn edistäminen ja päästöjen vähentäminen, Paakkonen jatkaa. Kesä-Lappeenrannasta nauttiminen ei vaadi suuria investointeja. Kattavan pyöräilyreittiverkoston lisäksi kaupunki tarjoaa pienen budjetin matkustajille muun muassa vaelluksia, melontaa, liikennepuistoajelua sekä käyntiä Hiekkalinnassa. Hiekkalinnan tämän vuoden teemana on Heros sankarit, ja luvassa on sankareita ja sankaritarinoita niin saduista kuin tosielämästäkin, Paakkonen kertoo. Hiekkalinnalle pääsee kätevästi kaupunkia kiertävällä katujunalla. Ei mikä tahansa järvi Lappeenrantalaisten kannattaa olla todella ylpeitä Saimaasta. Yhdysvaltalainen Wall Street Journal -lehti nimittäin rankkasi Saimaan viime kesänä maailman viiden vaikuttavimman järven joukkoon. Paakkosen mukaan elämä siirtyy kesäisin Saimaan rannalle, satamaan ja saaristoon. Kaikki pääsevät nauttimaan vedestä, sillä satamasta lähtee risteilyjä Saimaalle, kanavalle ja aina Viipuriin asti. Veneitä voi vuokrata myös omaan käyttöön ja lähisaarissa on hyviä leiri- ja nuotiopaikkoja. Vedestä ja auringonotosta voi nauttia myös lähes keskellä kaupunkia sijaitsevassa Myllysaaren uimalassa. Kulttuuria vanhassa miljöössä Paikkakuntalaisille vilkas raja ja kaupunkikuvaan kuuluva venäjän kieli ovat arkea. Sen sijaan muualta tulevalle raja on eksotiikkaa. Uuteen kukoistukseen kunnostettu Kehruuhuone tuo tarjontaan lisäväriä. Tuula Paakkonen Paakkonen kehottaa historiasta kiinnostuneita suuntaamaan vanhaan Lappeenrantaan eli Linnoitukseen, johon Lappeenrannan kaupunki perustettiin vuonna Linnoitus on jo itsessään loputtoman mielenkiintoinen museoineen, portteineen ja mukulakivikatuineen, hän sanoo. Uuteen kukoistukseen kunnostettu Kehruuhuone tuo tarjontaan lisäväriä, sillä nyt meillä on keskellä vanhaa kaupunkia tilat, joissa voi järjestää konsertteja, teatteri- ja runoiltoja, tansseja ja seminaareja. Linnoituksessa sijaitseva kesäteatteri täydentää Kehruuhuoneen tapahtumia. Teatteriesityksiä tarjoaa myös keskellä kaupunkia oleva Tasihin talo pihapiireineen. Tänä kesänä pihalla esitetään kolme näytelmää, kaksi lapsille ja yksi aikuisille. Opastettuja kierroksia ja piipahdus vanhaan raatihuoneeseen Mikäli Lappeenrannasta haluaa saada tarkempaa tietoa, kannattaa osallistua opastetuille kaupunkikierroksille, joille voi mennä ilman ennakkoilmoittautumista. Kierroksia vetävät koulutetut oppaat kolmella eri kielellä eli suomeksi, englanniksi ja venäjäksi, Paakkonen kertoo. Hän haluaa muistuttaa vielä yhdestä ainutlaatuisesta rakennuksesta. Lappeenrantaan vuonna 1829 valmistunut raatihuone on Suomen vanhin puinen raatihuone luvun alussa julkiset rakennukset piti rakentaa kivestä, mutta Lappeenrannalla ei ollut siihen varaa, Paakkonen kertoo. Niinpä köyhä kaupunki sai erikoisluvan puiseen yksikerroksiseen raatihuoneeseen. Normaalisti raatihuone on kaupungin juhla- ja edustustila, mutta tänä kesänä se avaa ovensa myös yleisölle. Raatihuoneelle pääsee tutustumaan pienestä maksusta 6.6., ja klo Lisätietoa Keijo Martikainen (oik.) luovutti Antti O. Arposelle Urheilutoimittajain Liiton myöntämän Elämän työ -palkinnon vain muutama päivä ennen hänen poismenoaan. Antti O. Arposen muistolle Tietokirjailija, toimittaja Antti Olavi Arponen menehtyi syövän uuvuttamana Hän oli syntynyt Sippolassa Antti oli monen maallisen toimen ihminen: järjestömies, urheilutietäjä, kunnallispoliitikko, kirjailija, urheiluseura-aktiivi, historioitsija ja perheenisä. Ehkä kaikkein lähimpänä hänen intohimoaan kirjoittamiseen oli urheiluhistorioitsijan työ, jota hän jatkoi eläkkeelläkin. Urheiluhistorioitsijana Antti O. oli hyvin tuottelias. Hän ehti kirjoittaa elämänsä aikana 67 urheiluaiheista kirjaa joko yksin tai yhdessä jonkun kanssa. Antti palkittiin monilla Urheilukirja -palkinnoilla ahkerasta ja asiantuntevasta työstään. Viimeisin niistä oli Urheilutoimittajain Liiton Antille myöntämä Elämän työ -palkinto, jonka hän sai vain muutama päivä ennen poismenoaan. Kunnallispoliitikon uran Antti aloitti 1990-luvulla Taipalsaarella, josta siirtyi Lappeenrantaan Hän vaikutti lähes 15 vuotta kaupunginhallituksessa ja -valtuustossa. Seurakunnan luottamuselimissä Antti edusti yhteisen kirkkoneuvoston jäsenenä , seurakuntaneuvoston varajäsenenä ja Seurakuntatervehdys -lehden toimitusneuvostossa syksystä 2012 tammikuuhun Hän kirjoitti myös vuonna 2013 ilmestyneen Lappeenrannan seurakunnan 100-vuotishistoriikin, Vuosisata uskoen toivoen rakastaen. Antti oli yksi nopeimpia tuntemiani toimittajia. Kun muut vielä virittelivät papereitaan ja koneitaan kilpailupaikalla, hänellä oli juttu jo valmiina. Neljä ja puoli vuotta kestäneestä sairaudestaan Antti kertoi hyvin avoimesti ja halusi siten välittyvän tiedon hyödyttävän muita vastaavassa elämäntilanteessa eläviä. Antti oli muutenkin mutkaton ja reilu kaveri ihmisiä kohtaan: hän kuunteli. Anttia jäivät kaipaamaan Merja-vaimo, lapset ja lastenlapset, muut läheiset sekä suuri joukko toimittajakavereita ja ystäviä. Keijo Martikainen SEURAAVA SEURAKUNTATERVEHDYS Tuula Paakkonen iloitsee Lappeenrannan matkailuinfon uusista tiloista toukokuussa avatussa kauppakeskus Iso Kristiinassa. Kesällä matkailijoita palvelee myös Hiekkalinnan infopiste. Syksyn saapuessa seurakunnat tarjoavat jälleen mielenkiintoisen lukupaketin paikkakuntalaisille, kun tämän vuoden neljäs Seurakuntatervehdys ilmestyy tiistaina Syysnumerossa tutustutaan esimerkiksi erityisnuorisotyönohjaajan työpäivään, kerrotaan loppusuoralle edenneestä verkkohankkeesta ja katsastetaan seurakuntayhtymän talouden tila ja kirkollisverojen käyttö. Tiedotuslehden näköisversion löydät Lappeenrannan seurakuntayhtymän verkkosivuilta, seurakuntatervehdys. Samassa osoitteessa voit lukea myös aiemmin julkaistuja numeroita. Seuraathan lehteä myös Facebookissa, Tämän kesänumeron risut ja ruusut voit lähettää toimitussihteeri Marinella Ruudulle, Siunattua kesää!