TYÖPAJATOIMINNAN MAHDOLLINEN SIIRTYMINEN SOSIAALITOIMEEN

Koko: px

Aloita esitys sivulta:

Download "TYÖPAJATOIMINNAN MAHDOLLINEN SIIRTYMINEN SOSIAALITOIMEEN"

Päivi Haavisto
7 vuotta sitten
Katselukertoja:

1 1 MUISTIO TYÖPAJATOIMINNAN MAHDOLLINEN SIIRTYMINEN SOSIAALITOIMEEN Läsnä: sosiaaliohjaaja Päivi Vuollo-Uusisalmi, kehitysvammaohjaaja Pirkko Rauhala, sosiaalijohtaja Päivi Salminen, kirjasi muistion Palaverin tarkoituksena oli pohtia työpajatoiminnan mahdollista siirtymistä Tunturi-Lapin kehitykseltä sosiaalitoimeen vuoden 15 alusta. Asia tuli esille kunnan johtoryhmässä 1.9. Yhteenvetona todettiin työpajatoiminnan yleiset edellytykset sosiaalipalveluna 1. Työpaja on osa syrjäytymisen ehkäisyä, joka on kunnan yleinen tehtävä ja josta kaikki hallintokunnat ovat vastuussa. Kunnan järjestämät työvoimapoliittiset tukitoimet kuuluvat hallintokuntien tavanomaiseen toimintaan. Sosiaalipalveluna toimiva työpaja on palvelu, joka osoitetaan henkilöille, jotka työvoimapoliittisten toimenpiteiden lisäksi tarvitsevat muita palveluita ja tukitoimia. 2. Työpajassa on oltava pysyvä vastuullinen vetäjä, joka vastaa pajatoiminnan jatkuvuudesta, pajassa tehtävästä työstä, työntekijöistä ja työturvallisuudesta sekä pajan myymistä palvelusopimuksista ja tuotteista. 3. Sosiaalitoimen on mahdollista ottaa työpaja vastuulleen mikäli sosiaalityöntekijän virkaan valittu ottaa viran vastaan ja sosiaaliohjaajan työpanosta on käytettävissä työapajapalveluun. 4. Mikäli työpajatoiminta päätetään sijoittaa sosiaalitoimen vastuulle, sosiaalitoimi haluaa osallistua työpajatilojen peruskorjauksen suunnitteluun. Työttömyys Muoniossa Lapin te-keskuksen palvelujohtaja Leena Sokero on toimittanut tietoja Muonion työttömyydestä ja työnhakijoista viimeisen vuoden ajalta. Seuraavassa kuviossa näkyy työnhakijoiden määrä elokuusta 13 heinäkuuhun Elokuu 13 Syyskuu 13 Lokakuu 13 Marraskuu 13 Joulukuu Tammikuu Helmikuu Maaliskuu Huhtikuu Toukokuu Kesäkuu Heinäkuu Kuvio 1. Työnhakijat 8/13-7/, miehet ja naiset.

2 2 Muonion työttömyys vaihtelee vuodenaikojen mukaan. Tarkastelujaksolla merkittävästi suurempi osa työnhakijoista oli miehiä. Myös vuosittainen kausivaihtelu korostui enemmän miehillä kuin naisilla. Seuraavassa kuviossa työnhakijoita tarkastellaan ikäryhmittäin Nuoret 25-49v Yli v Yli 55v Kuvio 2. Työnhakijat ikäryhmittäin, miehet ja naiset (7/) Heinäkuussa nuoria työnhakijoita oli yhteensä 3, heistä yli 2/3 miehiä ja 1/3 naisia. Suurin työnhakijoiden ryhmä oli vuotiaat, joita oli yhteensä 18, heistä miehiä oli lähes kaksi kertaa enemmän kuin naisia. Yli ja 55 vuotiaita työnhakijoita oli yhteensä 149, heistä miehiä 13 ja naisia 46. Olettaen että työnhakijat olivat työttömiä tai epävarmassa työmarkkina-asemassa, työttömyyteen liittyvät ongelmat näyttävit kasaantuvan miehille ja erityisesti yli - vuotiaille miehille. Seuraavassa kuviossa on rakennetyöttömien määrä elokuusta 13 heinäkuuhun. Rakennetyöttömiä ovat henkilöt, jotka -ovat olleet yhtäjaksoisesti työttömänä työnhakijana 12 kk (pitkäaikaistyöttömät) -ovat edeltävän 16 kk:n aikana olleet yhteensä yli vuoden työttömänä (rinnasteisesti pitkäaikaistyöttömät) -ovat 3 kk työvoimapoliittisen toimenpiteen päättymisen jälkeen työttömänä, tai -ovat jääneet työvoimapoliittiselta toimenpiteeltä työttömäksi ja sen jälkeen uudelleen sijoitettu toimenpiteeseen. Työvoimapoliittisella toimenpiteellä tarkoitetaan työttömälle suunnattuja aktivointitoimenpiteitä, esimerkiksi palkkatuettua työtä, työharjoittelua tai työelämävalmennusta työmarkkinatuella, aikuiskoulutusta, kuntouttavaa työtoimintaa tai omaehtoista päätoimista opiskelua työttömyysetuudella. Rakennetyöttömien määrä 8/13-7/ Elokuu 13 Syyskuu 13 Lokakuu 13 Marraskuu 13 Joulukuu Tammikuu Helmikuu Maaliskuu Huhtikuu Toukokuu Kesäkuu Heinäkuu Kuvio 3. Rakennetyöttömät 8/13-7/, miehet ja naiset

3 3 Rakennetyöttömien määrä vaihteli välillä - 9, vähäisintä rakennetyöttömyys oli talviaikana, mitä selittänee autojen kylmätestauksen tarjoamat työmahdollisuudet. Rakennetyöttömistä suurin osa oli miehiä, miesten määrä vaihteli kuukausittain n. 3 6 välillä. Rakennetyöttömien naisten määrä vaihteli alle kahdestakymmenestä yli kolmeenkymmeneen Kuvio 4. Työnhakijat ammattiryhmittäin. 7/. Erityisasiantuntijat Asiantuntijat Toimisto- ja asiakaspalvelutt Palvelu- ja myyntityöntekijät Maanviljelijät, metsätyöntekijät ym Työnhakijoista suurimmat ryhmät olivat heinäkuussa palvelu- ja myyntityöntekijät sekä rakennus-, korjausja valmistusalan ja prosessi- ja kuljetusalan työntekijät. Heitä oli työnhakijoina yhteensä n. 13. Rakennus-, korjausja valmistust. Prosessi- ja kuljetustyöntekijät Muut työntekijät 22 Ammatteihin luokittelemattomat 18 Työpajatoiminnasta Palaverissa olleiden tiedon mukaan työpajalla on syyskuussa toiminnassa -ATK-paja (1 työntekijä, ohjaaja puuttuu) -käsityö (ei ohjaaja, ei työntekijää) -kirpputori ja kierrätys (atk-nuori ja yksilövalmentaja hoitaneet) -puupaja (toimii hyvin, ohjaaja + 1 ohjattava +Pönkän työntekijä, joka tekee monenlaisia töitä) + 1 yhdyskuntapalveluihminen 1 x vk) -pyöräpaja (1 työntekijä, joka tarvittaessa ohjaa vaikka ei varsinaisesti ole ohjaaja) Kaikkien työsuhteet loppumassa vuoden vaihteessa ja on epäselvää, jatkuuko heidän työsuhteensa. Työpajalla olleet ovat työvoimapoliittisessa toimenpiteessä. Yksilövalmentajalla keskeinen rooli työpajatyössä ja pajalla olevien tukemisessa. -Työnsuunnittelijan (palkkatoimisto) rooli keskittyy palkkahallintoon, tukihakemukseen, työsuhteen hallintoon. -Kuntouttavan työtoiminnan sopimuksen laatii sosiaaliohjaaja Te-keskuksen, työpaikan ja asiakkaan kanssa.

4 4 Sosiaalitoimen näkemykset pajatoiminnasta Kunnan työllistämät työttömät tulee ensisijaisesti työllistää hallintokuntiin jotta he saavat kokemuksen ns. tavanomaisesta työn tekemisestä. Työpajaan osoitetaan ainoastaan ne henkilöt, joilla on erityisen, laaja-alaisen ja moniammatillisen tuen tarve ja jotka työvoimapoliittisen tuen lisäksi tarvitsevat myös muuta tukea ja palvelua. Työpaja on yksi työkalu syrjäytymisen ja työttömyyden ehkäisyn keino. Kunnassa työskentelevän vakinaisen henkilöstön tulee ymmärtää, että koko kunnalla julkisena yhteisönä on erityinen sosiaalinen vastuu myös työttömistä. Hallintokunnissa ja työpajassa työttömiä ohjaavien ja perehdyttävien henkilöiden valmennus- ja ohjaustaitoja tulee kehittää. Työpajaohjaajiin kohdistuvat odotukset tulee olla kohtuulliset. Miten ohjaajat voisivat ohjata vaikeasti työllistettäviä työuran alkuun kun siihen eivät koulutetut opetus-, sosiaali- ja terveysalan ammattilaisetkaan ole pysyneet? Työpajojen toimintasisältöä tulee selvittää. Onko pajoja sopiva määrä ja vastaavatko ne työttömien tarpeisiin? Työpajojen toimintaa kehitettäessä tulee huomioida työttömien ammatti- ja ikärakenne. Märällisesti merkittävä ryhmä työttömistä on yli vuotiaita miehiä. Osalle työttömistä tulisi tehdä eläkemahdollisuusselvittely. Elma-selvittelyjä on tehty 5-6 vuotta sitten yhteistyössä naapurikuntien kanssa, Tunturi-Lapin kehitys oli hankkeen koordinaattori. Kuntien intressi elma-selvitysten tekoon kasvaa koska yhä työttömyyden kustannuksia siirtyy yhä enemmän valtiolta kunnille. Voisiko Tunturi-Lapin kehitys tehdä uuden selvitysprosessin? Tiettävästi TE-keskuksesta rahoitus hankkeelle on saatavissa. Mielenterveyskuntoutujissa on piilevää tarvetta päästä työpaja/päiväpalvelujen piiriin. Samoin on muita ryhmiä, jotka voisivat hyötyä työpaja/päiväpalvelutyyppisestä toiminnasta. Seuraavaan taulukkoon on koottu ryhmiä ja yhteistyötahoja, jotka pajatoiminnan uudelleenarvioinnissa olisi hyvä ottaa huomioon: TOIMINTA TYÖPAJALLA Peruskoulun oppimäärän suorittaminen (käytännön osio) Ammatillisen tutkinnon suorittaminen (käytännön osio) Työvoimapoliittinen aikuiskoulutus (jokin osio: tutkintotavoitteinen, täydennyskoulutus sekä valmentava koulutus) Mielenterveyskuntoutus LÄHETTÄVÄ YHTEISTYÖ- TAHO Opetustoimi (kuraattori/oppilaanohjaus) Koulutuksen järjestäjä TE-toimisto TE-toimisto, mielenterveyspalvelut OHJAUTUMISEN PERUSTE Oppimisvaikeudet Oppimisvaikeudet Ammattitaidon saaminen tai täydentäminen/tarve selvittää asiakkaalle sopiva työ tai koulutus Tukea työntekoon /elämänhallintaan

5 5 Kuntouttava työtoiminta TE-toimisto ja sosiaalitoimi Työ- ja oppimiskyvyn parantaminen Työkokeilu TE-toimisto Asiakkaan ammattiin soveltuvuuden sekä työ- ja koulutusvaihtoehtojen selvittäminen Työharjoittelu (alle 25-v. ammattitaidottomat) Työelämävalmennus (yli 25 v. ammattitaidon omaava työtön) Maahanmuuttajakoulutus TE-toimisto Kunta, tai mikäli valmentavaa aikuiskoulutusta, TE-tsto TE-toimisto, sosiaali- ja terveystoimi Työelämään perehdyttäminen, työhön sijoittumisen tukeminen sekä ammattitaidon edistäminen. Asiakkaan työttömyys tai kotouttamisohjelma. Työ- ja toimintakyvyn arviointi Asiakkaan työ- ja toimintakyvyn arvioiminen Yhdyskuntapalvelu Rikosseuraamusvirasto Tuomion täytäntöönpano Tukityöllistäminen TE-keskus Asiakkaan työttömyys, johon (työsuhde) yhdistyy erityisen tuen tarve. Työpajan toimitilat Nykyisellään työpaja toimii kahdessa paikassa, kirpputori, tekstiili ja atk-paja ovat kylän keskustassa, muut pajatoiminnot sivummalla Miljoonatiellä samassa tilassa toimintakeskuksen kanssa. Miljoonatien työpajaan on suunnitteilla peruskorjaus. Samassa talossa toimii myös toimintakeskus. Peruskorjausta suunniteltaessa on tiedettävä mitä toimintaa taloon tulee. Peruskorjaus tulee tehdä siten että tilat ovat mahdollisimman monikäyttöiset. Toimintakeskuksen ja työpajan lisäksi tiloja voisi ainakin osittain käyttää myös muuhun iltapäivä- ja iltakäyttöön. Työpajan joidenkin toimintojen (esim. kirpputori ja muut asiakaspalvelualat) sijaitseminen kyläkeskuksessa integroi pajaa yhteisöön, edesauttaa pajan palveluiden käyttöä ja tarjoaa pajatoiminnassa oleville mahdollisuuden opetella asiakaspalvelutaitoja. Päivi Salminen Sosiaalijohtaja paivi.salminen at muonio.fi

Samankaltaiset tiedostot

Heinäkuun työllisyyskatsaus 7/2015

NÄKYMIÄ HEINÄKUU UUDENMAAN ELY-KESKUS Lisätiedot: Jouni Nupponen p. 0295 021 117 Heinäkuun työllisyyskatsaus 7/ Julkaisuvapaa tiistaina 25.8. klo 9.00 Työttömyyden kasvu tasaantunut avoimia työpaikkoja