PAIKKA Etelä-Karjalan liiton toimisto, Kauppakatu 40 D. (5. krs.), Lappeenranta.

Transkriptio

1 ETELÄ-KARJALAN LIITTO PÖYTÄKIRJA 1/ Maakuntahallitus AIKA klo 10:00-10:52 PAIKKA Etelä-Karjalan liiton toimisto, Kauppakatu 40 D. (5. krs.), Lappeenranta. KÄSITELTÄVÄT ASIAT Asia Otsikko Sivu 1 Kokouksen avaus 3 2 Kokouksen laillisuus ja päätösvaltaisuus 4 3 Kokouksen pöytäkirjan tarkastaminen 5 4 Edellisen kokouksen pöytäkirja 6 5 Maakuntavaltuuston edellisen kokouksen pöytäkirja 7 6 Maakuntajohtajan ajankohtaiskatsaus 8 7 Talousarvion täytäntöönpanomääräykset Kaakkois-Suomen ELY-keskuksen jäsenmuutosesitykset maakunnan yhteistyöryhmään 9 Aluesuunnittelujohtajan valinta Etelä-Karjalan liiton näkymykset hallitusohjelmatavoitteista Pöytäkirjojen nähtävilläpito vuonna Päätös EAKR-hankkeen "Itä- ja Pohjois-Suomen lentoliikenteen kehittämishanke", , rahoitukseen osallistumisesta 13 Tiedoksi asiat Muut asiat Seuraava kokous Kokouksen päättäminen

2 ETELÄ-KARJALAN LIITTO PÖYTÄKIRJA 1/ OSALLISTUJAT LÄSNÄ Varsinaiset jäse net Tehtävä Henkiökohtaiset varajäsenet Lisätiedot ( - ) Jukka Kopra ( x ) Jukka Kärnä ( x ) Ari Berg ( x ) Anneli Kiljunen ( x ) Marja-Leena Leppänen ( x ) Katri Pulli ( x ) Antti Rämä ( x ) Anu Urpalainen ( x ) Tiina Wilén-Jäppinen pj. 1. varapj. 2. varapj. jäsen " " " " ( - ) Tommi Vasama ( ) Kari Paldanius ( ) Timo Tervonen ( ) Marja-Liisa Vesterinen ( ) Juhani Kylliäinen ( ) Leena Kaijansinkko ( ) Anna-Liisa Pekkanen ( ) Päivi Sandberg ( ) Suna Kymäläinen toimi kok. pj:na. ( x ) Ari Torniainen ( x ) Tapio Virkki ( x ) Kari Metsäkallio mv pj. mv 1. vpj. mv 2. vpj. MUU ( x ) Matti Viialainen ( x ) Juuso Hieta esittelijä sihteeri maakuntajohtaja hallinto- ja kehittämisjohtaja ALLEKIRJOITUKSET Jukka Kärnä Puheenjohtaja Juuso Hieta Pöytäkirjanpitäjä KÄSITELLYT ASIAT 1-16 PÖYTÄKIRJAN TARKASTUS Anu Urpalainen Pöytäkirjan tarkastaja Tiina Wilén-Jäppinen Pöytäkirjan tarkastaja PÖYTÄKIRJA YLEISESTI NÄHTÄVILLÄ Etelä-Karjalan liiton toimisto, hallinto- ja kehittämisjohtajan työhuone, Kauppakatu 40 D, Lappeenranta klo

3 ETELÄ-KARJALAN LIITTO PÖYTÄKIRJA 1/ Maakuntahallitus Kokouksen avaus Maakuntahallitus Maakuntahallituksen puheenjohtaja Jukka Kopra avaa kokouksen. Maakuntahallituksen puheenjohtaja Jukka Kopra on ilmoittanut olevansa estynyt osallistumaan kokoukseen. Maakuntahallituksen puheenjohtajana kokouksessa toimii tällöin 1. varapuheenjohtaja Jukka Kärnä. Maakuntahallituksen puheenjohtaja Jukka Kärnä avasi kokouksen.

4 ETELÄ-KARJALAN LIITTO PÖYTÄKIRJA 1/ Maakuntahallitus Kokouksen laillisuus ja päätösvaltaisuus Maakuntahallitus Kuntalain mukaan maakuntahallitus on päätösvaltainen, kun enemmän kuin puolet eli vä hintään 5 jäsentä on ko kouksessa saapuvilla. Kokous todetaan lailliseksi ja päätösvaltai seksi. Todettiin.

5 ETELÄ-KARJALAN LIITTO PÖYTÄKIRJA 1/ Maakuntahallitus Kokouksen pöytäkirjan tarkastaminen Maakuntahallitus Maakuntahallituksen kokousten pöytäkirjan tarkastajiksi valitaan vuorollaan aak kosjärjes tyksessä kaksi hallituksen jäsentä tai varajäsentä puheenjohtajaa tai varapuheenjoh tajia lu kuun ottamatta. Tämän kokouksen pöytäkirjan tarkas tusvuorossa ovat Anu Urpalainen ja Tiina Wilen-Jäppinen. Maakuntahallitus valitsee Anu Urpalaisen ja Tiina Wilen-Jäppisen tarkastamaan tämän kokouksen pöytäkir jan. Maakuntahallitus valitsi Anu Urpalaisen ja Tiina Wilen-Jäppisen tarkastamaan tämän kokouksen pöytäkirjan.

6 ETELÄ-KARJALAN LIITTO PÖYTÄKIRJA 1/ Maakuntahallitus Edellisen kokouksen pöytäkirja Maakuntahallitus Maakuntahallituksen pidetyn kokouksen tarkastettu pöytäkirja on lä hetetty maakuntahallituksen jäsenille esityslistan liit teenä. Merkitään tiedoksi. Merkittiin tiedoksi. Liitteet 1 Maakuntahallituksen pöytäkirja 12/2014

7 ETELÄ-KARJALAN LIITTO PÖYTÄKIRJA 1/ Maakuntahallitus Maakuntavaltuuston edellisen kokouksen pöytäkirja Maakuntahallitus Maakuntavaltuuston pidetyn kokouksen pöytäkirja on esi tys lis tan liitteenä. Maakuntahallitus toteaa, että maakuntavaltuuston päätökset ovat syntyneet asianmukaisessa järjestyksessä eivätkä me ne maakuntavaltuuston toimivaltaa ulommaksi eivätkä ole muutoin kaan lainvastaisia sekä päättää panna päätökset täytäntöön. Maakuntahallitus totesi, että maakuntavaltuuston päätökset ovat syntyneet asianmukaisessa järjestyksessä eivätkä me ne maakuntavaltuuston toimivaltaa ulommaksi eivätkä ole muutoin kaan lainvastaisia sekä päätti panna päätökset täytäntöön. Liitteet 2 Maakuntavaltuuston kokouksen pöytäkirja

8 ETELÄ-KARJALAN LIITTO PÖYTÄKIRJA 1/ Maakuntahallitus Maakuntajohtajan ajankohtaiskatsaus Maakuntahallitus Kaksoisraideneuvotteluja on pidetty VR:n kanssa edellisen viikon alussa. Sovittu neuvottleujen ohessa, että pyritään järjestämään Imatralla isohko kaksoisraiteeseen liittyvä tilaisuus/ seminaari, jossa olisivat läsnä VR:n, liikenneviraston, RZD:n, Etelä-Karjalan liiton ja muiden asiaan liittyvien sidosryhmien edustajat. 2. Soten osalta uuden järjestelmän rahoitus on isoin kysymysmerkki Etelä-Karjalan maakunnan ja Eksoten osalta. 3. Maakuntajohtaja kertoi katsauksessaan lentokenttätyöryhmän toiminnasta. Kentän teknis-taloudellinen selvitys on kuluvalla viikolla valmis sen tekevän konsultointiyhtiön toimesta. Selvityksen antamat salassapitosopimuksen alaiset tiedot toimivat pohjana jatkoneuvotteluissa Finavian kanssa. 4. Parikkalan rajanylityspaikan liikenne-ennuste on valmistumassa lähiaikoina. Selvityksen ohjausryhmä on käsitellyt liikenne-ennustetta viime viikon kokouksessa. Maakuntajohtaja esitteli oheiseen liittyvää Etelä-Karjalan liiton lausuntoa Parikkalan rajanylityspaikan kehittämisestä. Merkittiin tiedoksi.

9 ETELÄ-KARJALAN LIITTO PÖYTÄKIRJA 1/ Maakuntahallitus Talousarvion täytäntöönpanomääräykset 2015 Maakuntahallitus Vuosittain sen jälkeen, kun maakuntavaltuusto on hyväksynyt talous ar vion, täydennetään maakuntahallituksen vahvistamilla ta lousar vion täytäntöönpanomääräyksillä hallintosääntöä ja siihen liittyviä de le goin ti pää tök siä. Talousarvion täytäntöönpanomääräykset vuodelle 2015 ovat esi tyslis tan liitteenä. Lisätietoja: Juuso Hieta, juuso.hieta(at)ekarjala.fi, Maakuntahallitus vahvistaa liitteenä olevat vuoden 2015 ta lous arvion täy tän toon panomää rä yk set. Hyväksyttiin ehdotuksen mukaisesti. Liitteet 3 Talousarvion täytäntöönpanomääräykset 2015

10 ETELÄ-KARJALAN LIITTO PÖYTÄKIRJA 1/ Maakuntahallitus Kaakkois-Suomen ELY-keskuksen jäsenmuutosesitykset maakunnan yhteistyöryhmään 35/ /2014 Maakuntahallitus Kaakkois-Suomen ELY-keskus on esittänyt, että maakunnan yhteistyöryhmään Antti Rinta-Porkkusen tilalle nimettäisiin johtaja Jyrki Karhula. Jyrki Karhulan tilalle pysyväksi asiantuntijaksi vaihtuu strategiapäällikkö Jouko Lankinen. ELY-keskuksen asiaa koskeva sähköpostiviesti on liitteenä. Maakunnan yhteistyöryhmän asettaa alueiden kehittämisestä ja rakennerahastotoiminnan hallinnoinnista annetun lain 24 :n mukaan maakunnan liiton hallitus. Maakunnan yhteistyöryhmän työjärjestyksen 3 :n mukaan maakunnan yhteistyöryhmä kutsuu pysyvät asiantuntijat. Maakuntahallitus päättää nimetä maakunnan yhteistyöryhmän varsinaiseksi jäseneksi Antti Rinta-Porkkusen tilalle johtaja Jyrki Karhulan Kaakkois-Suomen ELY-keskuksesta. Hyväksyttiin ehdotuksen mukaisesti. Liitteet 4 Kaakkois-Suomen ELY-keskuksen jäsenmuutosesitys maakunnan yhteistyöryhmään

11 ETELÄ-KARJALAN LIITTO PÖYTÄKIRJA 1/ Maakuntahallitus Aluesuunnittelujohtajan valinta 176/ /2014 Maakuntahallitus Etelä-Karjalan liiton hallintosäännön 17 :n mukaan maa kun ta hal litus päättää muiden kuin maakuntajohtajan viran perustamisesta ja lak kaut ta mi ses ta sekä virkasuhteen muuttamisesta työsuhteeksi. Viran julistaa haettavaksi se, jonka tehtävänä on valita viranhaltija avoin na olevaan virkaan. Hallintosäännön 18 :n mukaan maakuntahallitus päättää yksikön pääl li kön valinnasta. Aluesuunnittelujohtaja toimii liiton alue suun nitte lu yk si kön esimiehenä ja on liiton johtoryhmän jäsen. Maakuntahallitus päätti kokouksessaan , osana orga ni saa tio uu dis tus ta, perustaa aluesuunnittelujohtajan viran ja ju listaa sen haettavaksi loppuvuoden 2014 aikana sekä samalla lak kauttaa em. johtuen vanhan suunnittelujohtajan viran. Kunnallisen viranhaltijalain 4 :n mukaan virkasuhteeseen ottaminen edel lyt tää julkista hakumenettelyä, jollei em. laista muuta johdu. Haku ai ka on vähintään 14 kalenteripäivää. Julkisesti haettavana olleeseen virkaan voidaan ottaa vain henkilö, jo ka on hakenut sitä kirjallisesti ennen hakuajan päättymistä ja silloin täyt tää kelpoisuusehdot. Muista virkasuhteeseen ottamisen yleisistä pe rus teis ta säädetään perustuslaissa. Virkasuhteeseen ottamisen yleisten perusteiden lisäksi vir ka suh teeseen otettavalla on oltava erityinen kelpoisuus. Alue suun nit te lu joh tajan viran kelpoisuusehdoiksi on määritelty soveltuva ylempi kor keakou lu tut kin to, hyvä perehtyneisyys strategiseen maankäytön suunnit te luun, riittävä käytännön kokemus maakuntasuunnittelun alaan liit ty vis tä tehtävistä sekä maankäyttö- ja rakennuslain soveltamisesta ja kaavoitusprosessien johtamiskokemus. Aluesuunnittelujohtajan viran hakuaika päättyi klo Ha ke muk sen sa virkaan oli jättänyt määräaikana 4 henkilöä: Oksana Pou ta nen (BBA), Juhani Sirkiä (FL), Kirsti Reskalenko (TkT) ja Marjo Wallenius (DI). Hakijoista Kirsti Reskalenko ja Marjo Wallenius täyttivät virkaan sääde tyt kelpoisuusehdot ja heidät päätettiin kutsua haastetteluun. Kirsti Reskalenko veti hakemuksensa pois haastattelukutsun jälkeen, joten ainoastaan Marjo Wallenius voitiin kutsua haastateluun. Haastattelun suorittivat maakuntajohtaja ja hallinto- ja kehit tä mis joh ta ja.

12 ETELÄ-KARJALAN LIITTO PÖYTÄKIRJA 1/ Maakuntahallitus Lisätietoja: Juuso Hieta, juuso.hieta(at)ekarjala.fi, Hakemusasiakirjoihin ja haastatteluun perustuen maakuntajohtaja eh dot taa, että: maakuntahallitus päättää valita aluesuunnittelujohtajan virkaan kaa voi tus pääl lik kö Marjo Walleniuksen ehdolla, että hän esittää hyväksyttävän lääkärintodistuksen ja kaavoituspäällikön virkaa ei toistaiseksi täytetä Hyväksyttiin ehdotuksen mukaisesti.

13 ETELÄ-KARJALAN LIITTO PÖYTÄKIRJA 1/ Maakuntahallitus Etelä-Karjalan liiton näkymykset hallitusohjelmatavoitteista 2015 Maakuntahallitus Seuraavien eduskuntavaalien jälkeisen hallituksen ohjelmaan vaikuttamiseksi on sekä Kaakkois-Suomen vaalipiirin maakuntien että Itä-Suomen neuvottelukunnan puitteissa valmisteltu ja linjattu ko. alueiden kannalta tärkeimpiä tavoitteita. Kymenlaakson ja Etelä-Karjalan yhteistoimintaryhmän kokouksessa Etelä-Karjalan näkemyksen mukaan esille nostettavia aiheita ovat mm. - Hyväksytyn liikennestrategian pohjalta nostettavat 3-5 keskeistä liikennehanketta. - Rajanylityspaikat (Vaalimaa, Nuijamaa, Imatra ja Parikkala) - Alemman tieverkon määrärahat - Maakunnan kehittämisraha - Aluehallinto Itä-Suomen neuvottelukunnan hyväksytyt hallitusohjelmatavoitteet ovat liitteenä. Kaakkois-Suomen vaalipiirin maakuntien valmistelun alla oleva tavoitelista on lähes yhteneväinen sen kanssa. Liitteenä on myös maakuntien liittojen hallitusten puheenjohtajien ja maakuntajohtajien kannanotto maakuntien tulevaisuudesta seuraavan hallitusohjelman valmistelutyöhön. Etelä-Karjalan osalta on erityisesti korostettava seuraavia näkökohtia: 1. Etelä-Karjalan näkökulmasta Luumäki-Imatra kaksoisraiteen rakentamiseen sitoutuminen on ehdottomasti hallituskaudelle asetettava tärkein liikennestrateginen edunvalvontakysymys. Myös lentoliikenteen toimintaedellytykset Lappeenrannassa vaativat valtion tukea lentokenttäsäätiön toiminnan alkuvuosina. 2. Venäjän markkinat ja ostovoima ovat viime vuosikymmenenä tukeneet huomattavasti Kaakkois-Suomen kasvua. Matkailulla ja vapaa-ajan asumisella on alueelle erittäin suuri merkitys. Suomen ja Venäjän välisen kaupan ja matkailun tulevaisuutta ennakoidaan Kaakkois-Suomessa pitkällä aikajänteellä eikä vain tämän päivän ja lähivuosien näkökulmasta. Kehitykseen vaikuttaa keskeisesti rajaliikenteen sujuvuus. Tähän mennessä tehdyllä päätöksenteolla rajan infrastruktuuri kehittyy hyvin. Kaakkois-Suomessa halutaan varmistaa olemassa olevien rajanylityspaikkojen resurssit ja niiden kehittämistyön jatkuminen. Tulevaisuuden mahdollisuutena Etelä-Karjalassa nähdään Parikkalan rajanylityspaikan

14 ETELÄ-KARJALAN LIITTO PÖYTÄKIRJA 1/ Maakuntahallitus kansainvälistäminen, joka avaa uusia elinkeinopoliittisia mahdollisuuksia rajan molemmille puolille. 3. Kaakkois-Suomen elinkeinoelämän keskeisin toimiala on biotalous ja erityisesti metsäteollisuuden tuotantoon liittyvä resurssikierto. Metsäteollisuuden tuotantoedellytysten turvaamiseksi tarvitaan toimintavarma liikenneinfrastruktuuri, jotta raakapuu saadaan sujuvasti metsistä tehtaille sekä valmiit tuotteet edelleen satamiin, rajalle ja asiakkaille. Alemmalla tieverkolla on erittäin merkittävä rooli biotalouden kuljetusketjussa ja se toimivuus on tärkeää myös lisääntyvälle matkailulle ja vapaa-ajan asumiselle. 4. Alueellisen päätösvallan vahvistaminen sekä alueiden vahvuuksista ja osaamisesta nouseva omaehtoinen kehittäminen turvaavat koko maan kehittymisen. Kestävä kansallinen kehitys edellyttää alueiden vaikutusmahdollisuuksien säilyttämistä. Suuriin kaupunkiseutuihin perustuva aluepolitiikka on maakuntien kehityksen näkökulmasta kestämätöntä, eikä se yksin riitä takaamaan Suomen kansallisen menestystarinan jatkumista. Maakuntajohtajien ja maakuntahallitusten puheenjohtajien syksyllä 2014 tekemän kannanoton mukaisesti koko maahan kehitetään parlamentaarisen valmistelun kautta alueiden omiin vahvuuksiin, tietämykseen ja erityispiirteisiin perustuvaa demokraattista aluehallintoa. Tavoitteena on monikerroksisen hallinnon keventäminen, erilaisten aluejakojen yhtenäistäminen sekä paikallisen päätösvallan vahvistaminen. Tavoite koskee sekä valtion aluehallintoa että maakuntahallintoa. Parlamentaarisen valmistelun pohjalta on lähdettävä kehittämään koko maan alueella aluehallinto-organisaatiota, jolla on kansalaisten luottamus. 5. Kansallista aluepolitiikkaa on aiemmin rahoitettu maakunnan kehittämisrahalla, jonka avulla on toteutettu maakuntaohjelmien mukaisia kehittämishankkeita. EU-ohjelmiin kohdentamatonta maakunnan kehittämisrahaa leikattiin rajusti viime vuosina ja valtion vuoden 2015 talousarviossa se lakkautettiin kokonaan luvulta lähtien käytössä ollut maakunnan kehittämisraha on ollut joustava ja ketterä aluekehittämisen väline, jolla on voitu rahoittaa esimerkiksi alueelle ja yhteisöille tärkeitä pieniä valmistelu- ja käynnistyshankkeita. Sitä on voitu hyödyntää uusien avausten valmistelussa, suuria hankkeita edeltävissä esiselvityksissä sekä vipuna merkittävien kehittämisprosessien ja hankekokonaisuuksien käynnistämisessä. Maakunnan kehittämisraha on ollut tehokas ja joustava työkalu, jolla on voitu kehittää alueiden lähtökohdista käsin tasapainoista ja elinvoimaista Suomea. Ilman sen kaltaista alueellista

15 ETELÄ-KARJALAN LIITTO PÖYTÄKIRJA 1/ Maakuntahallitus rahoitusinstrumenttia aluekehittämisen ainoaksi vaihtoehdoksi jää EU:sta käsin ohjattujen rakennerahastojen paikallinen hyödyntäminen. Niiden rinnalle tarvittaisiin edelleen muitakin välineitä ja keinoja. Maakuntahallitus käy keskustelun Etelä-Karjalan liiton näkemyksistä hallitusohjelmatavoitteista. Tarkennetaan kohtaa 1 siten, että sitoudutaan Luumäki-Imatra -kaksoisraiteen rakentamiseen ja rajanylityspaikan kansainvälistämiseen myös raideliikenteen osalta elinkeinoelämän vienti- ja tuontiedellytysten parantamiseksi. Maakuntahallitus pitää edellä mainittuja näkemyksiä Etelä-Karjalan liiton kärkitavoitteina tuleviin hallitusohjelmaneuvotteluihin. Liitteet 5 Itä-Suomen neuvottelukunnan hallitusohjelmatavoitteet 6 Maakuntien liittojen hallitusten puheenjohtajien ja maakuntajohtajien kannanotto maakuntien tulevaisuudesta seuraavan hallitusohjelman valmistelutyöhön

16 ETELÄ-KARJALAN LIITTO PÖYTÄKIRJA 1/ Maakuntahallitus Pöytäkirjojen nähtävilläpito vuonna 2015 Maakuntahallitus Etelä-Karjalan liiton kokoushallintapalvelimella Internetissä jul kaistaan maakuntavaltuuston, maakuntahallituksen ja maakunnan yhteis työ ryh män pöytäkirjat. Pöytäkirjoja liiton kokoushallintapalvelimelle pääsee tarkastelemaan -internet sivuston oikean reunan esityslistat ja pöy täkir jat otsakkeen, joka sijaitsee tiedotteet ja blogit valikkojen alla, pika link kien välityksellä. Uudenmaan liiton maakuntajohtajan tekemät EAKR-ra hoi tus pää tökset julkaistaan Uudenmaan liiton kotisivuilla. Oheisessa liitteessä on eri pöytäkirjojen julkaisualustoihin suoria inter net-link ke jä ja tarkempia tietoja pöytäkirjojen nähtävilläpidosta. Lisätietoja: Juuso Hieta, juuso.hieta(at)ekarjala.fi, Maakuntahallitus vahvistaa vuoden 2015 aikana nähtäville ase tet tavien pöytäkirjojen nähtävilläpitoaikataulut oheisen liitteen mukaisesti. Hyväksyttiin ehdotuksen mukaisesti. Liitteet 7 Pöytäkirjojen nähtävilläpito v Uudenmaan liiton tekemien EU:n rakennerahastohankkeiden rahoituspäätösten yleinen nähtävillä pitäminen

17 ETELÄ-KARJALAN LIITTO PÖYTÄKIRJA 1/ Maakuntahallitus Päätös EAKR-hankkeen "Itä- ja Pohjois-Suomen lentoliikenteen kehittämishanke", , rahoitukseen osallistumisesta Maakuntahallitus Hankkeen julkinen nimi Itä- ja Pohjois-Suomen lentoliikenteen kehittämishanke Hakemusnumero Saapumispäivämäärä Käsittelijä Samu Rötkönen Hakijan virallinen nimi Lapin liitto Toimintalinja 1. Pk-yritystoiminnan kilpailukyky Erityistavoite 2.1 PK-yritysten kasvun ja kansainvälistymisen edistäminen Tukimuoto Alueellinen kehittämistuki: kehittämishanke Alkamispäivämäärä Hankkeen sisältö: Kokouksen päivämäärä Diaarinumero EURA 2014/18/ /2014/LL Viranomainen Lapin liitto Päättymispäivämäärä Itä- ja Pohjois-Suomella on yhteisiä saavutettavuuteen ja alueen ominaispiirteisiin liittyviä haasteita: mm. pitkät välimatkat, harva asutus, pienenevät matkustajamäärät lentoliikenteessä sekä erityisesti kansainvälisen saavutettavuuden ongelmat. Haasteista huolimatta alueella on tällä hetkellä hyvät kasvunäkymät mm. kaivos-, teknologia ja energiatoimialojen, kansainvälisen matkailun ja arktinen kehityksen ansiosta. Kaikki kasvussa olevat toimialat ovat kansainvälisiä ja vaativat kansainvälisiä liikenneyhteyksiä. Muihin liikennemuotoihin verrattaessa lentoliikenteen rooliksi erottuvat erityisesti elinkeinoelämän ja kansainvälisen saavutettavuuden tukeminen. Parhaimmillaan lentoliikenne toimii aluetalouden moottorina: lentoliikenteen vaikutukset koko Suomen kansantalouteen ovat n. 6 mrd euroa vuodessa, jonka lisäksi lentoliikenteellä on merkittävät katalyyttiset vaikutukset eri elinkeinoalojen kautta. Lentoliikenne on lisäksi halpa ja tehokas tapa järjestää haja-asutusalueen saavutettavuus. Tällä hetkellä Suomen lentoliikennejärjestelmä ei palvele riittävällä tavalla alueiden elinkeinoelämän tarpeita, erityisesti uuden potentiaalin ja kansainvälistymisen näkökulmista. Verrattuna naapurimaissa tapahtuvaan kehitykseen, Suomessa alueelliset lentoasemat ovat jääneet erityisesti jälkeen suorien, kohtuuhintaisten ja nopeiden kansainvälisten lentoyhteyksien osalta. Arktisen kehityksen näkökulmasta Suomen lentoliikennejärjestelmä on kansallisiin rajoihin loppuva umpikuja, joka vaikeuttaa selvästi osallistumista mm.

18 ETELÄ-KARJALAN LIITTO PÖYTÄKIRJA 1/ Maakuntahallitus Pohjois-Norjan investointihankkeisiin ja työpaikkatarjontaan. Myös kotimaan lentolippujen hintataso on Suomessa maailman korkeimmalla tasolla ja moninkertainen verrattuna Ruotsiin ja Norjaan. Lentoliikenne on ollut koko historiansa ajan kasvunala: lentoliikenne on kasvanut globaalisti lähes 5% vuodessa. Myös Suomen lentoliikenteen kasvu on perustunut 90-luvun alusta alkaen kansainväliseen matkustamiseen. Kotimaan matkustajamäärät ovat sen sijaan olleet jopa laskevia. Verrattaessa Suomen alueellisten lentoasemien kehitystä naapurimaiden vastaavaan, huomataan että olemme jääneet jälkeen sekä matkustajamäärissä, mutta erityisesti suorien kansainvälisten yhteyksien kehittymisessä. Nykyisen lentoasemaverkoston näkökulmasta katsottuna Itä- ja Pohjois-Suomi on lentoliikenteellinen umpikuja: alueen lentoliikenne on rakennettu lähes kokonaan Helsingin kautta ja kansainväliset yhteydet puuttuvat. Helsingin kautta lennettävät jatkoyhteydet ovat kuitenkin osoittautuneet ongelmallisiksi. Kotimaan lennot eivät sovitu yhteen Helsinki- Vantaan kansainvälisiin aaltoihin, jatkoyhteyksien kannalta toimivat kotimaan lennot myydään nopeasti loppuun suosituimmilla väleillä ja kilpailun puute on johtanut kalliisiin lipun hintoihin. Samalla alueellisten lentoasemien lentomatkustajamäärät ovat tipahtaneet globaalin lentoliikenteen kehityksen vauhdista jopa laskeneet. Finnairin Aasian strategia on ollut toimiva ja säilyttänyt pienen kansallisen lentoyhtiön elinvoimaisena, mutta maakuntien lentoliikennejärjestelmää ei ole pystytty hoitamaan sujuvasti ja kannattavasti samalla konekalustolla ja kansainvälisten lentojen aikatauluilla. Syytä ei tulisi hakea Finnairin Aasian strategiasta, vaan tulisi pyrkiä miettimään vaihtoehtoisia, tehokkaampia ratkaisuja tähän liikennejärjestelmälliseen ongelmaan. 20 vuoden kehitystrendi osoittaa, että nykyisessä Suomen lentoliikennemallissa maakuntakenttien lentoliikenteellä on vain rajallisia kehitysmahdollisuuksia. Kansainvälistyvien yritysten näkökulmasta toimivat lentoliikenneyhteydet ovat toiminnan perusedellytys. Keskuskauppakamarin tekemän tutkimuksen mukaan Suomessa liikenneyhteydet ovat yrityksen toiseksi tärkein kilpailukykytekijä ja erityisesti lentoliikenteen ja kansainvälisten lentoyhteyksien merkitys yrityksille on kasvanut viimeisen kymmenen vuoden aikana. Itä- ja Pohjois-Suomen kehitysmahdollisuuksien näkökulmasta kansainvälisen saavutettavuuden parantaminen on oleellista. Barentsin ja Venäjän alueen sekä matkailun kehitysnäkymiin nähden vain kotimaan liikenteeseen perustuva lentoliikennejärjestelmä ei ole alueella perusteltu: Itä- ja Pohjois-Suomen lentoliikennettä tulisi kehittää alueen elinkeinoelämän vahvuuksista käsin ja aidosti kansainvälisestä näkökulmasta. Yksi-hubinen järjestelmä on ongelmallinen myös siitä näkökulmasta, että 2/3 Suomen viennistä syntyy Uudenmaan ulkopuolella, mutta vain Helsinki-Vantaa on tehokkaasti kansainvälisesti saavutettava piste.

19 ETELÄ-KARJALAN LIITTO PÖYTÄKIRJA 1/ Maakuntahallitus Hankkeen tavoitteena on kehittää Itä- ja Pohjois-Suomen kansainvälistä saavutettavuutta erityisesti elinkeinoelämän näkökulmasta. Tavoitteeseen pyritään seuraavien toimenpidekokonaisuuksien kautta: 1) nykytilan analyysi, 2) ymmärryksen luonti ja tavoitteiden tarkentaminen, 3) lentoliikenteen potentiaalin arvioiminen elinkeinoelämän, matkailun ja lentoasemien näkökulmista, 4) skenaarioanalyysit, 5) päätöksenteko skenaarioiden pohjalta, 6) sekä hankealueen että lentoasemakohtaisten toimintasuunnitelmien luominen. Kustannusarvio ja rahoitussuunnitelma Kustannukset Yhteensä 1 Palkkakustannukset Ostopalvelut Matkakustannukset Kone- ja laiteinvestoinnit 0 5 Rakennukset ja maa-alueet 0 6 Muut kustannukset 0 7 Flat rate Kustannukset yhteensä Tulot 0 Nettokustannukset yhteensä Rahoitus Yhteensä Osuus nettokustannuksista (%) 1 Haettava EAKR- ja valtion rahoitus Kuntien rahoitus Muu julkinen rahoitus Yksityinen rahoitus 0 0 Rahoitus yhteensä Hankkeessa mukana olevat maakunnat ja niiden rahoitusosuudet: -Kainuu: EAKR , omarahoitusosuus Keski-Pohjanmaa: EAKR , omarahoitusosuus Lappi: EAKR , omarahoitusosuus Pohjois-Karjala: EAKR , omarahoitusosuus Pohjois-Pohjanmaa: EAKR , omarahoitusosuus Pohjois-Savo: EAKR , omarahoitusosuus Etelä-Karjala EAKR , omarahoitusosuus 4 695

20 ETELÄ-KARJALAN LIITTO PÖYTÄKIRJA 1/ Maakuntahallitus Rahoittajan arvio hankkeesta Hanke on ohjelman mukainen ylimaakunnallinen hanke, jolla löydetään ja luodaan lentoliikenteen kehittämiseen uudenlaista osaamista, pitkäjänteisyyttä ja perusteita lentoliikenteen kasvulle Itä- ja Pohjois-Suomen alueella. Hanke on ylimaakunnallinen ja edellyttää maakuntien käsittelyjä (liitot, myr/myrs). Hankkeen kustannusarviota ja rahoitussuunnitelmaa tarkistetaan ennen rahoituspäätöstä. Tukitaso on korotettu erityisin perustein (rahoitusasetus 357/2014, 6 ) hankkeen ja yhteistyön laajuus ja vaativuus huomioiden. Rahoittajan esitys Hakemus esitetään hyväksyttäväksi. Aiemmat käsittelyt: Etelä-Karjalan maakunnan yhteistyöryhmän sihteeristö käsitteli hanketta kokouksessa Etelä-Karjalan MYRS käsitteli tarkennetun hakemuksen uudestaan ja puolsi hankkeen rahoitukseen osallistumista. Maakunnan yhteistyöryhmän käsittelyä ei tarvita Etelä-Karjalan rahoitusosuuden jäädessä alle MYR:n käsittelyrajan. Maakuntahallitus päättää esittää Lapin liitolle Itä- ja Pohjois-Suomen lentoliikenteen kehittämishankkeen osarahoittamista Kestävää kasvua ja työtä ohjelmasta kohdentaa hankkeelle työ- ja elinkeinoministeriön Etelä-Karjalan liitolle osoittamaa EAKR- ja valtion rahoitusta yhteensä euroa, kuitenkin enintään 95 % hyväksyttävistä kokonaiskustannuksista. Hyväksyttiin ehdotuksen mukaisesti.

21 ETELÄ-KARJALAN LIITTO PÖYTÄKIRJA 1/ Maakuntahallitus Tiedoksi asiat Maakuntahallitus Viranhaltijapäätökset joulukuu 2014 Pöytäkirjanluettelo viranhaltijoiden tekemistä päätöksistä on esityslistan liitteenä. Merkitään tiedoksi. Merkittiin tiedoksi. Liitteet 9 Viranhaltijapäätökset joulukuu 2014

22 ETELÄ-KARJALAN LIITTO PÖYTÄKIRJA 1/ Maakuntahallitus Muut asiat Maakuntahallitus Kunta-asioiden ajankohtaiskatsaus maakunnissa vuonna 2015 Maakuntien liitot ja Suomen Kuntaliitto ovat perinteisesti järjestäneet kunta-asioiden ajankohtaistilaisuuden vuosittain kuntien ylimmälle johdolle ja maakunnallisille yhteistyökumppaneille. Kunta-ala on nyt historiallisessa myllerryksessä, ja keskustelulle on erityisen paljon tarvetta. Sote- ja kuntalain eduskuntakäsittelyn, vaalien ja hallituksen muodostamisen vuoksi Kuntaliitto esittää, että pitäisimme maakuntanne päättäjille perinteisen kuntapäivän teille sopivana ajankohtana toukokuulta lähtien ennen joulukiireitä. Kuntaliiton johtajiston jäsen on käytettävissä kuntapäivän ohjelmassa, samoin tarvittaessa liiton asiantuntija pohjustamassa keskustelua ajankohtaisista kunta-asioista. Ohjelmasta sovitaan erikseen maakuntien liittojen tarpeiden mukaisesti. Maakuntahallitus ehdottaa maakuntatilaisuuden ajankohdaksi aikaisintaan syyskuun alkua. Hyväksyttiin ehdotuksen mukaisesti.

23 ETELÄ-KARJALAN LIITTO PÖYTÄKIRJA 1/ Maakuntahallitus Seuraava kokous Maakuntahallitus Maakuntahallituksen seuraava kokous pidetään Etelä-Karjalan liiton toimistolla Lappeenrannassa maanantaina klo alkaen. Ryhmäkokoukset alkavat klo Maakuntahallituksen seuraava kokous pidetään Etelä-Karjalan liiton toimistolla Lappeenrannassa maanantaina klo alkaen. Ryhmäkokoukset alkavat klo 9.00.

24 ETELÄ-KARJALAN LIITTO PÖYTÄKIRJA 1/ Maakuntahallitus Kokouksen päättäminen Maakuntahallitus Maakuntahallituksen puheenjohtaja päätti kokouksen klo

25 ETELÄ-KARJALAN LIITTO PÖYTÄKIRJA 1/ OIKAISUVAATIMUSOHJEET JA VALITUSOSOITUS Muutoksenhakukiellot Niistä päätöksistä, jotka koskevat vain valmistelua tai täytäntöönpanoa, ei saa tehdä kunta lain 91 :n mukaan oikaisuvaatimusta eikä kunnallisvalitusta. Päätöksestä, josta voidaan tehdä kuntalain 89 :n mukaan kirjallinen oikaisuvaatimus, ei saa hakea muutosta valittamalla. HValL 3 :n 1 mom. perusteella valitusta ei voida tehdä, ellei päätöksellä tarkoiteta toimenpidettä, jolla asia on ratkaistu tai jätetty tutkittavaksi ottamatta. Oikaisuvaatimusohjeet Oikaisuvaatimuskelpoisiin päätöksiin voidaan hakea oikaisua Etelä-Karjalan liiton maakuntahallitukselta, Etelä-Karjalan liitto, osoite Kauppakatu 40 D, Lappeenranta.. Oikaisuvaatimus on tehtävä 14 päivän kuluessa päätöksen tiedoksisaannista. Oikaisuvaatimuksesta on käytävä ilmi vaatimus perusteluineen ja se on tekijän allekirjoitettava. Valitusosoitus Valituskelpoisiin päätöksiin haetaan muutosta kirjallisella valituksella. Oikaisuvaatimuksen johdosta annettuun päätökseen saa hakea muutosta kunnallisvalituksin vain se, joka on tehnyt oikaisuvaatimuksen. Mikäli päätös on oikaisuvaatimuksen johdosta muuttunut, saa päätökseen hakea muutosta kunnallisvalituksen myös asianosainen sekä jäsenkunta ja kunnan jäsen. Muutos haetaan Kuopion hallinto-oikeudelta: PL 1744 (Puijonkatu 29 A), Kuopio Sähköposti: kuopio.hao(at)oikeus.fi. Valitusaika on 30 päivää. Valitusaika alkaa päätöksen tiedoksisaannista. Valitusosoitus Maankäyttö- ja rakennuslain 188 :n mukaan maakuntakaavan hyväksymistä koskevaan päätökseen haetaan muutosta valittamalla siitä ympäristöministeriöön. Valitusaika on 30 päivää maakuntavaltuuston maakuntakaavan hyväksymistä koskevan pöytäkirjan nähtävillepanon alkamisesta. Valituskirjelmä osoitetaan: Ympäristöministeriö, PL 35, Valtioneuvosto. Ympäristöministeriön asetus YM:n maksullisista suoritteista 1142/ : Päätösmaksu 200. Valituskirjassa on ilmoitettava: * valittajan nimi, ammatti, asuinkunta ja postiosoite * päätös, johon haetaan muutosta * miltä osin päätöksestä valitetaan ja muutos, joka siihen vaaditaan tehtäväksi * muutosvaatimuksen perusteet Valituskirja on valittajan tai valituskirjan muun laatijan omakätisesti allekirjoitettava. Jos ainoastaan laatija on alle kirjoittanut valituskirjan, siinä on mainittava myös laatijan ammatti, asuinkunta ja postiosoite. Valituskirjaan on liitettävä päätös, josta valitetaan, alkuperäisenä tai viran puolesta oikeaksi todistettuna jäljennöksenä sekä todistus siitä päivästä, josta valitusaika on luettava. Valituskirjat on toimitettava valitusviranomaiselle ennen valitusajan päättymistä. Omalla vastuulla asiakirjat voi lähettää postitse tai lähetin välityksellä. Postiin valituskirjat on jätettävä niin ajoissa, että ne ehtivät perille ennen valitusajan päättymistä. Yksityiskohtainen valitusosoitus liitetään pöytäkirjanotteeseen.