WWW-PALVELIN 1 (17) Olavi Korhonen, Timo Ruohomaa, Atte Pakkanen WWW-PALVELIMEN KONFIGUROINTI. Sivunumerot 1 WWW-PALVELIMEN TOIMINTA

Koko: px
Aloita esitys sivulta:

Download "WWW-PALVELIN 1 (17) Olavi Korhonen, Timo Ruohomaa, Atte Pakkanen 22.10.2007 WWW-PALVELIMEN KONFIGUROINTI. Sivunumerot 1 WWW-PALVELIMEN TOIMINTA"

Transkriptio

1 Tietoliikenne WWW-PALVELIN 1 (17) Konfigurointi WWW-PALVELIMEN KONFIGUROINTI Sivunumerot 1 WWW-PALVELIMEN TOIMINTA YLEISPERIAATE HTTP-PROTOKOLLA HTTP-pyyntö HTTP-vastaus APACHE-PALVELIMEN HISTORIAA APACHE SOFTWARE FOUNDATION APACHEN SUOSIO APACHE-PALVELIN AJOYMPÄRISTÖT RAKENNE Ydin ja moduulit Konfigurointitiedostot APACHEN KONFIGUROIMINEN APACHEN KANSIOT JA TIEDOSTOT TIEDOSTOT HTTPD.CONF JA.HTACCESS httpd.conf htaccess APACHEN YLEISIÄ OMINAISUUKSIA ALIAS JA SEN MÄÄRITTÄMINEN REDIRECT ELI UUDELLEENOHJAUS VIRTUAL HOSTS ELI USEAMPIA SIVUSTOJA SAMALLA PALVELIMELLA Konfigurointi Virtual Hosts konfiguraation tarkistaminen KOTISIVUVINKKEJÄ WWW-PALVELIMEN TOIMINTA Tämän laboratoriotyön tavoitteena on perehtyä Apache WWW -palvelimen konfigurointiin ja toimintaan. Tehtävä keskittyy esittelemään Novell OES

2 HAAGA-HELIA WWW-palvelin 2 -ympäristölle keskeisiä Apachen ominaisuuksia ja asetuksia. Lisäksi tutustutaan siihen, mitä palveluja Apache tarjoaa ja miten Apachea konfiguroidaan. 1.1 Yleisperiaate WWW-järjestelmät toimivat asiakas-palvelin -periaatteella (client-server). Asiakasohjelma lähettää palvelupyynnön palvelinohjelmalle. Palvelin suorittaa pyydetyn palvelun ja lähettää vastauksen asiakkaalle. WWW-järjestelmien tapauksessa palvelin on www- tai web-palvelin. Asiakasohjelma on hyvin usein selain. Seuraava kuva esittää palvelimen toimintaa. Kuva 1 Käyttäjä kirjoittaa verkkoresurssin URL-osoitteen selaimen osoitekenttään tai klikkaa sivulla olevaa linkkiä. Verkkoresurssi voi olla HTML-tiedosto, ASP- tai JSP-tiedosto, cgi-ohjelma, Java-servletti, hakukone, jne. Selaimesta lähtee palvelimelle HTTP-protokollan (Hypertext Transfer Protocol) mukainen pyyntö. Palvelin lähettää selaimelle vastauksen käyttäen HTTP-protokollaa. Vastaus on yleensä jonkinlainen HTML-tiedosto. Selaimen HTML-parseri tulkitsee saamansa HTML-tiedoston ja näyttää sen selaimen näyttöalueessa. Asiakkaan ja WWW-palvelimen välinen tietoliikenne tapahtuu HTTP-protokollaa käyttäen. Siksi WWW-palvelimista käytetään myös nimitystä HTTP-palvelin. Verkkoresurssin URL -osoitteen yleinen muoto on seuraava:

3 HAAGA-HELIA WWW-palvelin 3 Kuva 2 URL-osoitteen tiedosta vain koneen osoite on pakollinen. Muilla osilla on jokin oletusarvo. Mahdollinen tiedoston oletusarvo on indeksitiedosto. 1.2 HTTP-protokolla Web-palvelimen ja asiakkaan (selaimen) välinen kommunikointi tapahtuu HTTPprotokollan avulla. HTTP on pyyntö/vastaus-periaatteella (request/response) toimiva protokolla. HTTP kertoo, minkälainen on asiakkaan lähettämä palvelupyyntö ja minkälainen on palvelimen lähettämä vastaus. versiot ovat: HTTP/0.9, HTTP/1.0 ja HTTP/ HTTP-pyyntö HTTP-pyyntö koostuu metodista, URI:sta (Uniform Resource Identifier) ja HTTP-protokollan versiotiedosta. Lisäksi pyynnössä voi olla erilaista otsikkotietoa. Tavallisesti HTTP-pyynnön metodit ovat joko GET tai POST. Metodi voi olla myös jokin seuraavista: HEAD, OPTIONS, TRACE, DELETE, PUT ja CONNECT. Esimerkki HTTP-pyynnöstä GET: Esimerkki HTTP-pyynnöstä POST: GET /index.html HTTP/1.1 POST /cgi-bin/kasittely.cgi HTTP/1.1 Content-Length: 10 param=arvo HTTP-vastaus HTTP-vastaus koostuu protokollan versionumerosta, tilakoodista, päivämäärästä, palvelimen tiedoista, vastauksen otsikkotiedoista ja itse vastauksesta:

4 HAAGA-HELIA WWW-palvelin 4 HTTP/ OK Date: Wed, 2 Nov :55:23 Server: Apache/ (Win32) Connection: close Content-Type: text/html <HTML>.. </HTML> 2 APACHE-PALVELIMEN HISTORIAA Apache HTTP Server on avoimeen lähdekoodiin perustuva HTTP-palvelinohjelma. Se on saatavilla Unixille (BSD:t ja Linuxit), Windowsille sekä useille muille käyttöjärjestelmille. Apache on maailman käytetyin web-palvelin. Netcraft-niminen konsultointiyritys tekee tutkimuksia web-palvelinten käytöstä. Uusimpien tutkimustulosten mukaan noin 70 % maailman web-palvelimista käyttää Apache-ohjelmistoa. Microsoftin IIS (Internet Information Server) -palvelinta käyttää noin 20 % web-palvelimista (Netcraft Web Server Survey). Apache on ilmainen ohjelmisto. Kuka tahansa voi imuroida Apache-palvelimen ilmaiseksi ja asentaa sen palvelinkoneeseensa. Myös Apachen C-kielellä tehty lähdekoodi on vapaasti imuroitavissa. Tämä tarkoittaa sitä, että Apachea voidaan "räätälöidä" ja muutella kulloiseenkin tarpeeseen sopivaksi, siihen voidaan lisätä uusia ja poistaa tarpeettomia moduuleita. Jos havaitaan virheitä ohjelmakoodissa, ne voidaan korjata. Kuka tahansa havaitsee Apachen lähdekoodissa virheen, voi ilmoittaa siitä Apachen kehitystiimille. 2.1 Apache Software Foundation Web-kehityksen alkuaikoina National Center for Super Computing Applications, University of Illinois (NCSA) kehitti HTTP-palvelimen, josta tuli nopeasti maailman käytetyin web-palvelin. Vuonna 1994 NCSA-palvelimen pääkehittäjä, Rob McCool, lähti pois NCSA:sta ja palvelimen kehitys pysähtyi. NCSApalvelimen käyttäjät alkoivat pitää toisiinsa yhteyttä ja lähettää tarvittavia koodin

5 HAAGA-HELIA WWW-palvelin 5 korjauksia ja parannuksia toisillensa. Pian käyttäjät huomasivat, että tarvitaan jokin foorumi hallinnoimaan ja koordinoimaan palvelimen tarvitsemia korjauksia ja kehitystä yleensä. Näin syntyi Apache Group. Ryhmä käytti pohjana NCSApalvelimen koodia ja kehitti uuden web-palvelimen ja antoi sille nimeksi Apache. Apache-palvelimen ensimmäinen versio (0.6.2) julkistettiin huhtikuussa Version 1.0 julkistus oli joulukuussa Apache Group -ryhmä oli voittoa tavoittelematon yhdistys ja se operoi kokonaan Internetin kautta. Yhdistyksen toiminta laajeni ja kesäkuussa 1999 sen toimintaa jatkamaan perustettiin Apache Software Foundation -yhdistys (ASF). Sen web-osoite on ASF-yhdistyksen toimintaa valvoo yhdistyksen hallitus, jonka valitsee ASF-jäsenistö vuosittain yhtymän johtosäännön mukaisesti. Hallituksen tehtävänä on nimittää virkailijat hoitamaan yhdistyksen jokapäiväisiä asioita ja valvomaan ASF:n projekteja. Projekteja johtaa itsevalintainen teknisistä asiantuntijoista koostuva tiimi, jonka jäsenet ovat aktiivisia projektin tukijoita ja avustajia. 2.2 Apachen suosio Mihin Apachen suosio sitten perustuu? Ensinnäkin Apache on nopea, varma ja stabiili palvelinohjelma. Verrattuna muihin keskeisiin palvelinohjelmiin Apachen historia on erittäin pitkä. Sen edeltäjä NCSA:n HTTPd on eräs vanhimmista palvelimista ja Apachestakin on ollut tarjolla käyttökelpoisia versioita vuodesta 1995 alkaen. Toiseksi Apachen lähdekoodi on avointa ja se on kirjoitettu C:lla. Tämä tarkoittaa sitä, että ohjelma on täysin muokattavissa omien tarpeiden mukaiseksi. Apache on saatavilla useimmille alustoille (Windows, Unix, Linux, OS/2, Amiga, jne.), ja jos sitä ei ole vielä käännetty, niin kehittäjä voi siirtää sen itse haluamalleen alustalle. Apachea käytetään juuri avoimen lähdekoodin ansiosta perustana useissa kaupallisissa tai ilmaisissa palvelinratkaisuissa, kuten esimerkiksi C2Netin Strongholdissa ja Red Hatin Secure Web Serverissä. Kolmanneksi Apache on ilmainen, joten se pitää vain "imuroida". Jos Apachelle halutaan myöhemmin tukea, se voidaan ostaa. Verkossa oleva ilmainen onlinedokumentaatio kuitenkin riittää pitkälti vastaamaan perustarpeisiin.

6 HAAGA-HELIA WWW-palvelin 6 3 APACHE-PALVELIN 3.1 Ajoympäristöt Alkuaan Apache-palvelin kehitettiin UNIX-käyttöjärjestelmässä ajettavaksi. Sen yleisimmät ajoympäristöt ovatkin Linux-, Solaris- ja FreeBSD-käyttöjärjestelmät. Apache-palvelimesta on tehty myös NT Server-version jälkeisissäwindowsympäristöissä toimivat versiot. Normaalisti Apache toimii Unix-käyttöjärjestelmässä taustaprosessina, joka tarjoaa palveluja ja jolla ei ole varsinaista käyttöliittymää. Tällaisesta prosessista käytetään Unix-käyttöjärjestelmässä nimeä demoni (daemon). Windowskäyttöjärjestelmissä taustaprosessista käytetään nimitystä palvelu (service). Apachen toimintaperiaate on erilainen Unix- ja Windows-käyttöjärjestelmissä. Unix-käyttöjärjestelmässä Apache luo käynnistyksen yhteydessä prosesseja, jotka käsittelevät asiakkailta tulevia palvelupyyntöjä. Windowsissa palvelupyyntöjen käsittely perustuu säikeisiin (thread). Säikeiden käyttö on tehokkaampaa ja vähemmän tietokoneen resursseja kuluttavaa kuin prosessien käyttö. Uusimmassa Apache versiossa 2.0 palvelut toteutetaan myös Unix-ympäristössä säikeiden avulla. 3.2 Rakenne Apache voidaan imuroida Apache Software Foundation -yhdistyksen sivuilta (www.apache.org) tai joltakin sen kansainväliseltä peilisivustolta. Apache julkistetaan sekä binääri- että lähdekoodiversiona. Binääriversio voidaan asentaa sellaisenaan ja sitä on saatavana useille käyttöjärjestelmille. Kulloiseenkin tarkoitukseen sopivaksi muunneltava ja editoitava lähdekoodiversio pitää ennen asennusta kääntää ja kehittää asentamiskelpoiseksi ohjelmaksi Ydin ja moduulit Apache-palvelin koostuu ytimestä ja moduuleista, joista voidaan koota halutut ominaisuudet käsittävä palvelin. Moduulit voidaan kiinnittää palvelimeen pysyvästi, tai ne voidaan ladata ajon aikana dynaamisesti. Virallinen Apache sisältää ytimen ja tietyt standardimoduulit.

7 HAAGA-HELIA WWW-palvelin Konfigurointitiedostot Apache-palvelimella on konfigurointitiedostoja, jotka ilmoittavat palvelinohjelmistolle, millaisessa ympäristössä se toimii ja miten sen tulee toimia. Konfigurointitiedostot ovat tekstitiedostoja, joita voidaan käsitellä manuaalisesti tekstieditorilla. Nykyään on olemassa myös graafisia editoreita, joilla voidaan käsitellä konfigurointitiedostoja. Apache-palvelin asentuu OES:n asennuksen yhteydessä. Silloin perustetaan hakemisto /etc/apache2 ja sinne sijoitetaan.conf -nimiset tiedostot. Siellä on meille muutama tärkeä konfigurointitiedosto: - httpd.conf tärkein konfigurointitiedosto - default-server.conf oletuspalvelimen konfigurointitiedot, muttei virtuaalipalvelinten - listen.conf kuunneltavat IP-osoitteet ja portit - server-tuning.conf KeepAlive-parametrien määrittelytiedosto - errors.conf virheraportoinnin konfigurointitiedot Nämä tiedostot sisältävät tärkeimmät HTTP-palvelimen asetustiedot. Seuraavassa taulukossa on kuvattu muutama kiinnostava tieto: ServerRoot Listen ServerAdmin ServerName Palvelimen juurihakemisto. Esim. /etc/apache2. Määrittää palvelimen kuunteleman osoite:portti- tai pelkän protokollaporttinumeron. Tavallisesti 80. Palvelimen hallinnoijan www-osoite, jonne palvelin lähettää virheilmoituksia. Esim. Palvelimen DNS-nimi. Voi olla myös palvelimen IP-osoite. Esim. DocumentRoot DirectoryIndex Dokumenttien juurihakemisto. Hakemistopolku, jossa htmldokumentit ovat. Esim /srv/www/htdocs. Indeksitiedoston nimi. Oletusarvoisesti indeksitiedosto palautetaan, jos URL-kutsu on pelkkä hakemiston nimi. Esim. kutsu palauttaa DirectoryIndexillä määritellyn kotihakemistotiedoston.

8 HAAGA-HELIA WWW-palvelin 8 ErrorLog Virhelokin nimi ja sijainti. Esim. var/log/apache2/error_log. Taulukko 1 4 APACHEN KONFIGUROIMINEN 4.1 Apachen kansiot ja tiedostot Apachea pidetään turvallisena palvelimena, mutta se ei auta inhimillisiä asennusvirheitä vastaan. Yleisesti voidaan sanoa, että palvelimen tietoturva on aina yhtä hyvä kuin sen ylläpito, riippumatta käytössä olevasta palvelimesta. Apachen keskeisin konfiguraatiotiedosto on httpd.conf, joka sijaitsee kansiossa /etc/apache2. Apachen versiosta lähtien kaikki palvelinta koskevat asetukset on määritelty tässä tiedostossa. Seuraavassa taulukossa on kuvattu eri hakemistojen sisältöä. OES:n hakemisto Kuvaus srv/www/cgi-bin Kansio, johon oletusarvoisesti tallennetaan CGI -ohjelmat. etc/apache2 Kansio, johon oletusarvoisesti tallennetaan konfiguraatiotiedostot. var/log/apache2 Kansio, johon oletusarvoisesti tallennetaan käyttäjälle näytettävät HTML-muotoiset virheilmoitukset. srv/www/htdocs Kansio, johon oletusarvoisesti tallennetaan julkaistavat HTML-dokumentit. Kansio, johon on oletusarvoisesti tallennettu mm. usr/share/apache2/icons dokumentaation käyttämät kuvakkeet. var/log/apache2 Kansio, johon oletusarvoisesti tallennetaan erilaiset lokitiedostot. usr/share/doc/manual Kansio, josta löytyy SLES Installation and Administration. Sieltä luku 22: Apache Web Server. Taulukko 2

9 HAAGA-HELIA WWW-palvelin Tiedostot httpd.conf ja.htaccess Tiedostoja httpd.conf ja.htaccess voi hyvällä syyllä sanoa Apachen toiminnan sydämeksi. Tiedosto httpd.conf määrittelee kaikki Apache-palvelimen sekä yksittäisen sovelluksen toimintaan liittyvät asetukset. Tiedosto.htaccess tarjoaa saman palvelun kansiotasolla. Molemmat ovat ASCII -muotoisia tekstitiedostoja, joten ne voidaan avata muokattavaksi jollain tekstieditorilla httpd.conf Apachea pidetään helposti konfiguroitavana palvelimena. Tämä johtunee siitä, että.conf -tiedostojen vajaasta tuhannesta rivistä yli puolet on kommentin luonteisia ohjeita ominaisuuksien oikeista asetuksista. Kommentit tunnistaa UNIX-maailmasta tutusta risuaita-notaatiosta (#). Tällöin jokainen risuaidalla aloitettu rivi tulkitaan kommentiksi. Luonnollisesti omien kommenttien lisääminen tapahtuu samaan tyyliin: # Tämä rivi sisältää kommentin. Myöskään rivinvaihdoilla tai ominaisuuksien sijainnilla ei paria ominaisuutta lukuun ottamatta ole erityistä merkitystä. Tämä mahdollistaa sen, että voidaan muokata tiedostosta sellainen kuin itse halutaan. Kommenttimerkintöjen lisäksi tiedosto sisältää lohkoja ja ominaisuuksia, joilla säädellään palvelimen toimintaa. Ominaisuudet merkitään lähes poikkeuksetta syntaksilla: ominaisuus arvo1 arvo2 arvon Lohkoja käytetään ryhmittelyn apuvälineenä, kun halutaan sitoa useampia ominaisuuksia koskemaan tiettyä asiaa tai osiota. Yleisimpiä lohkojen käyttökohteita ovat kansion oikeudet ja virtuaalipalvelut. Lohkojen syntaksi on seuraava: <lohko> ominaisuus arvo1 arvo2 arvon ominaisuus arvo1 arvo2 arvon </lohko> Tiedostoon tehdyt muutokset eivät astu voimaan, ennen kuin palvelin käynnistetään uudestaan. Mikäli jokin asetus on virheellinen, ei Apache suostu

10 HAAGA-HELIA WWW-palvelin 10 käynnistymään kunnolla. Tätä varten on järkevää pitää aina tallessa edellisen konfiguraatiotiedoston varmuuskopio sekä seurata virheiden jäljityksessä tiedostoa error_log. Tiedosto httpd.conf koostuu kolmesta keskeisestä osasta (directives): - Global Environment eli yleiset ominaisuudet - Main Server Configuration eli palvelimen emoprosessin ominaisuudet - Virtual Hosts eli virtuaalipalvelimet htaccess Viitattaessa html-sivulle järjestelmä tarkistaa, löytyykö sieltä tiedosto.htaccess. Jos löytyy, se suoritetaan. Kotisivulla tiedostoa käytetään viittaajan valtuuksien tarkistamiseen. Tyypilliset.htaccess-direktiivit ovat esimerkiksi: AuthName Private Use AuthType Basic AuthUserFile /home/ user /.HTpasswd <Limit GET> Require user XYZ </Limit> AuthName antaa nimen hakemistoon kohdistuvalle autentikointimenettelylle. AuthType määrää sen tyypin: basic tai digest. Basic-menetelmä on ollut mukana aina versiosta 1.0 lähtien. Siksi suurin osa selaimista osaa toteuttaa sen. Digest-menetelmän etuna on, että se ei koskaan lähetä salasanoja selkokielisinä linjoja pitkin, mutta vain uusimmat selainversiot osaavat toteuttaa digest-autentikoinnin. AuthUserFile nimeää tiedoston, josta löytyvät sallitut käyttäjätunnukset salasanoineen. XYZ on yksi.htpasswd:n sisältämä käyttäjä. Tiedosto luodaan ja sitä ylläpidetään htpasswd2-käskyllä. 4.3 Apachen yleisiä ominaisuuksia Tässä osiossa määriteltävät asetukset vaikuttavat Apachen yleiseen toimintaan, kuten tiedostojen sijaintiin ja tallennuspaikkoihin sekä yhteyksien käsittelytapoihin. Ensimmäinen määriteltävä yleisistä asetuksista on palvelimen

11 HAAGA-HELIA WWW-palvelin 11 juurihakemiston fyysinen sijainti. Tämä määrittely kertoo, mistä löytyvät palvelimen konfiguraatiotiedostot. Miten juurihakemisto määritellään konfiguraatiotiedostossa? Mikäli käytössäsi on NTFS -pohjainen järjestelmä, on enemmän kuin suositeltavaa määritellä ko. hakemistolle erilaisia oikeuksia eri käyttäjäryhmille. Ominaisuuden TimeOut avulla määritellään kuinka kauan palvelin odottaa tulevia pyyntöjä avatulta yhteydeltä. Mikä on palvelimesi TimeOut-oletusarvo: Tärkeä tekijä www-sivuston kannalta on palvelun nopeus ja sen resurssien jakaminen tasaisesti kävijöiden kesken. Yleisimpiä tapoja tähän on ns. kestävät yhteydet (ts. enemmän kuin yksi pyyntö yhteyttä kohden). Apachen ominaisuudet KeepAlive, MaxKeepAliveRequests ja KeepAliveTimeout, mahdollistavat kestävien yhteyksien muodostamisen ja säätelemisen. Etenkin paljon kuvia sisältävissä verkkopalveluissa tämä ominaisuus voi parantaa vasteaikoja jopa 50 %. Kestävät yhteydet asetetaan määrittelemällä: KeepAlive On Asetus MaxKeepAliveRequests määrittelee suurimman sallittavan pyyntöjen määrän yhteydellä. Mikäli ominaisuuden arvoksi annetaan nolla, ei yhteyksien määrää rajoiteta. On kuitenkin suositeltavaa asettaa jonkinasteinen katto tälle asetukselle. Muuten on mahdollista, että yksittäiset käyttäjät voivat jumiuttaa palvelimen suorituskyvyn. Mikä on palvelimesi oletusmäärittely sallittujen yhteyskohtaisten pyyntöjen määräksi?

12 HAAGA-HELIA WWW-palvelin 12 KeepAliveTimeOut määrittelee ajan sekunteina, minkä sisällä tapahtuvat pyynnöt lasketaan samaan yhteyteen kuuluviksi: KeepAliveTimeout 15 Listen-asetuksella määritellään, mitä porttia Apachen HTTP-palvelu kuuntelee. Oletusarvona on normaali HTTP-liikenteen portti eli 80: Listen 80 Asetuksella voidaan myös määrittää tietty IP-osoite, portti tai molemmat. Miten märittelet palvelimesi kuuntelemaan omaa IP-osoitettasi ja porttia 8080? 4.4 Alias ja sen määrittäminen Haluttaessa julkaista dokumentteja muualla kuin DocumentRoot-hakemistossa, voidaan se toteuttaa käyttämällä alias-määrittelyä. Määrittelyllä viitataan hakemiston sijaintiin jossakin muualla, kuin DocumentRoot-hakemistossa. Apachella on kaksi direktiiviä sen toteuttamiseksi: Alias ja AliasMatch. Molemmilla voidaan määrittää URL-prefix, jolla viitataan tiettyyn hakemistoon DocumentRoot-määrittelyn ulkopuolella. Esimerkiksi: Alias /alias1 /polku Esimerkissä ensimmäinen argumentti on URI-prefix, jolla viitataan määriteltyyn polkuun. Tätä prefixiä käytetään, kun selaimella haetaan hakemistoa tai hakemistossa olevaa dokumenttia. AliasMatch toimii samantyyppisesti kuin alias-määrittely. Käyttämällä AliasMatch-määrittelyä voidaan luoda useita aliaksia samalla komennolla. Esimerkiksi, jos levyllä on useita hakemistoja samantyyppisesti nimettynä, niin voidaan luoda web-sivusto, joka käyttää niitä. Olkoon hakemistosyntaksi

13 HAAGA-HELIA WWW-palvelin 13 vaikkapa srv/www/kuvat/loma_(loppuosa eroaa). Käyttämällä hyväksi tätä tietoa on mahdollista luoda joukko aliaksia yhdellä komennolla: AliasMatch /lomat_(.*) srv/www/kuvat/loma_$1 Kun joku hakee sivustoasi ja kirjoitaa URLiin /lomat_kiina, hän saa automaattisesti aliaksen, joka viittaa hakemistoon srv/www/kuvat/loma_kiina. 4.5 Redirect eli uudelleenohjaus Jos tiedostot siirretään uuteen paikkaan vaikkapa alkuperäisen sivuston poiston tai uudelleenjärjestelyn takia, kannattaa käyttää uudelleenohjausta (Redirect). Nämä direktiivit suoritetaan ennen Alias- tai ScriptAlias-directiivejä riippumatta siitä, missä järjestyksessä ne ovat konfiguraatiotiedostossa. Seuraavassa on esimerkki yksinkertaisesta direktiivistä, jolla määritellään siirretty sivusto: Redirect [status_code] requested_url new_url Tilakoodi (staus_code) on valinnainen argumentti, jolla määritetään asiakkaalle palautettava tilatieto ja jolla kuvataan sivuston tilaa: - permanent, sivut on siirretty pysyvästi selaimen tulisi tunnistaa koodi ja voida muuttaa kaikki bookmarkit, jotka osoittavat kyseiseen URLiin ja seuraavat kyselyt menevät suoraan uuteen URLiin - temp, sivut on siirretty tilapäisesti asiakkaan ei tulisi muuttaa URLia - seeother, sivut on korvattu kuten permanent - gone, pyydettyä resurssia ei ole enää olemassa. Esimerkki: Redirect temp /vanha-url 4.6 Virtual Hosts eli useampia sivustoja samalla palvelimella

14 HAAGA-HELIA WWW-palvelin 14 Useampi sivusto voidaan asettaa samalle palvelimelle, kun niille voidaan määritellä yksilöllinen tunniste. Tunnisteena käytetään nimeä tai IP-osoitetta. Erona näillä on, kuinka palvelin päättelee, mitä sivustoa palvelimelle tuleva pyyntö koskee. IP-Based Virtual Hosts Palvelimelle voidaan määritellä useampi IP-osoite ja konfiguroida palvelin kutakin osoitetta kohti kuuntelemaan sitä osoitetta. IP-osoitteet määritetään yksi osoite verkkokorttia kohti tai useampi osoite samalle verkkokortille. Käytettäessä useampaa osoitetta samalle verkkokortille kannattaa pohtia myös kaistanleveyden kokonaistarvetta. Name-Based Virtual Hosts Tällä menetelmällä voidaan toteuttaa useita virtuaalipalvelimia samassa IPosoitteessa ja samalla porttinumerolla. Menetelmä käyttää ns. HostHeadereita. Palvelin päättelee asiakkaan lähettämästä pyynnön otsikkotiedoista, mille virtuaali-isännälle pyyntö ohjautuu. Käytettävät nimet tulee olla myös nimipalvelussa ja niitä voidaan käyttää HTTP/1.1-protokollan kanssa. Useimmat selaimet osaavat jo lähettää HostHeaderin kaikissa pyynnöissään Konfigurointi Ennen virtuaali-isännän konfigurointia on määriteltävä palvelin kuuntelemaan oikeita IP-osoitteita ja -portteja. Tämä tehdään Listen-direktiivillä. Direktiivi hyväksyy kaksi syntaksia: Listen port Listen ip-osoite:porttinumro Kaikkien Listen-direktiivien on oltava määriteltynä Main Server -konfiguratioosassa. Haluttaessa voidaan määrittää palvelin kuuntelemaan kaikkia IPv4 osoitteita: Listen :80 IP-Based Virtual Hosts -konfiguroinnista seuraava on yleispätevä malli. Muuta siitä tiedot vastaamaan tehtäväympäristöäsi:

15 HAAGA-HELIA WWW-palvelin 15 <VirtualHost :80> ServerName demoweb.domain.com ServerAdmin DocumentRoot /srv/www/demohakemisto DirectoryIndex default.html </VirtualHost> Esimerkki Name-Based Virtual Hosts -konfiguroinnista: Listen 80 NameVirtualHost <VirtualHost :80> ServerName DocumentRoot NetLabPage </Virtualhost> <VirtualHost :80> ServerName DocumentRoot LabNetPage </Virtualhost> Testauskäytössä voisi käyttää vain loopback-osoitteita seuraavasti: Listen 80 Listen 8080 <VirtualHost :80> ServerName tuoteweb.esimerkki.com:80 DocumentRoot /web/tuote </VirtualHost> <VirtualHost :8080> ServerName demoweb.esimerkki.com:8080 DocumentRoot /web/demo </VirtualHost> Käytettäessä host-nimiä apache-palvelin vaatii toimivan nimipalvelun Virtual Hosts konfiguraation tarkistaminen

16 HAAGA-HELIA WWW-palvelin 16 Konfigurointi on kohtuullisen konstikasta ja siksi Apachen kehittäjät ovat sisällyttäneet tarkastustavan konfiguraatioon. Tällä varmistetaan, että palvelin toimii niin kuin sen odotetaan toimivan. Toiminnan tarkastamiseksi on käytössä testauskomentoja. Ne saat selville komentamalla /etc/init.d/apache2 help. Kokeile esimerkiksi: /etc/init.d/apache2 stop /etc/init.d/apache2 configtest /etc/init.d/apache2 extreme-configtest Mikäli kaikki näyttää hyvältä, komenna seuraavaksi /etc/init.d/apache2 start. 5 KOTISIVUVINKKEJÄ 1. Kun OES-järjestelmään luodaan uusi Linux-käyttäjä, hänelle tehdään kotihakemisto /home/ user sekä sille vielä alihakemisto public_html kotisivuja varten. 2. Kotihakemisto on tyypillinen paikka aiemmin mainitulle htpasswd-tiedostolle. Tiedosto luodaan ja sitä ylläpidetään komentotulkin htpasswd-käskyllä. Katso man-sivulta htpasswd:n ohjeet ja parametrit. 3. Luo kotisivulle tarvittava alihakemistorakenne sekä indeksitiedosto. Nimeä se DirectoryIndex-direktiivin vaatimalla tavalla. Hätätilassa tiedoston tekee vaikkapa tekstieditorilla: <HTML> <HEAD> <TITLE> Potemkinin kulissit </TITLE <BODY> <H1>Tervetuloa kotisivulleni TIE-tiimiin!<H1> <H3>Opetan <a href= ccna/cc.html target= _blank >reititinverkkoja</a>.<h3> <H3>Sähköpostiosoitteeni on <a href= target= _blank </BODY>

17 HAAGA-HELIA WWW-palvelin 17 </HTML> 4. Sijoita.htaccess-tiedosto jokaiseen hakemistoon, johon - ja jonka alihakemistoihin - on rajoitettu pääsy. Tiedoston suoritus vie aina aikaa. Jos palvelin on ruuhkautunut, tämä vielä lisää käyttäjän tuskaa. Koeta suunnitella hakemistorakenne sellaiseksi, että selviät mahdollisimman vähillä.htaccesstiedostoilla.

KYMENLAAKSON AMMATTIKORKEAKOULU Tietotekniikan koulutusohjelma / Tietoverkkotekniikka. Joni Korjala APACHE WWW-PALVELIN Seminaarityö 2012

KYMENLAAKSON AMMATTIKORKEAKOULU Tietotekniikan koulutusohjelma / Tietoverkkotekniikka. Joni Korjala APACHE WWW-PALVELIN Seminaarityö 2012 KYMENLAAKSON AMMATTIKORKEAKOULU Tietotekniikan koulutusohjelma / Tietoverkkotekniikka Joni Korjala APACHE WWW-PALVELIN Seminaarityö 2012 SISÄLLYS 1 JOHDANTO 3 2 WWW-PALVELIMEN TOIMINTA 4 3 OMINAISUUDET

Lisätiedot

Tomi Pahula TI09OHJ. Apache WWW-palvelin

Tomi Pahula TI09OHJ. Apache WWW-palvelin Seminaarityö Opintojakso: Opettaja: A241227 Linux-järjestelmät Tomi Pahula Opintojakson toteutus: Syksy 2011 Opiskelijaryhmä: Opiskelija: TI09OHJ Pavel Savushkin Raportti palautettu: 02.11.2011 Seminaarityön

Lisätiedot

1.1 Internetistä lyhyesti. Mikä Internet on? 1.2 Maailmanlaajuinen verkko

1.1 Internetistä lyhyesti. Mikä Internet on? 1.2 Maailmanlaajuinen verkko 1.1 Internetistä lyhyesti Alkuperä: - ARPAnet 1960-luvun loppu, 1970-luvun alku - Verkon luotettavuus - ARPA organisaatioit (Advanced Research Projects Agency) - BITnet, CSnet 1970-luvun loppu ja 1980-luvun

Lisätiedot

Taustaa. CGI-ohjelmointi

Taustaa. CGI-ohjelmointi Taustaa CGI-ohjelmointi CGI = Common Gateway Interface Hyvin yksinkertainen ja helppo tapa toteuttaa dynaamisuutta ja interaktivisuutta htmldokumentteihin Kehitetty tiedon siirtoon palvelimen ja asiakasselaimen

Lisätiedot

Tikon Ostolaskujenkäsittely versio 6.1.2 SP1

Tikon Ostolaskujenkäsittely versio 6.1.2 SP1 Toukokuu 2012 1 (14) Tikon Ostolaskujenkäsittely versio 6.1.2 SP1 Asennusohje Toukokuu 2012 2 (14) Sisällysluettelo 1. Vaatimukset palvelimelle... 3 1.1..NET Framework 4.0... 3 1.2. Palvelimen Internet

Lisätiedot

Julkaiseminen verkossa

Julkaiseminen verkossa Julkaiseminen verkossa H9T1: Tiedostojen vienti internetiin Yliopiston www-palvelin, kielo Unix käyttöjärjestelmästä hakemistorakenne etäyhteyden ottaminen unix-koneeseen (pääteyhteys) komentopohjainen

Lisätiedot

Verkkosivut perinteisesti. Tanja Välisalo 11.2.2009

Verkkosivut perinteisesti. Tanja Välisalo 11.2.2009 Verkkosivut perinteisesti Tanja Välisalo 11.2.2009 WWW-sivujen vieminen omaan kotisivutilaan yliopiston mikroverkossa https://salasana.jyu.fi Klikkaa painiketta Activate WWW Klikkaa painiketta Activate

Lisätiedot

WWW-PALVELUN KÄYTTÖÖNOTTO LOUNEA OY

WWW-PALVELUN KÄYTTÖÖNOTTO LOUNEA OY 1 WWW-PALVELUN KÄYTTÖÖNOTTO LOUNEA OY 10.4.2015 Lounea Oy Tehdaskatu 6, 24100 Salo Puh. 029 707 00 Y-tunnus 0139471-8 www.lounea.fi Asiakaspalvelu 0800 303 00 Yrityspalvelu 0800 303 01 Myymälät 0800 303

Lisätiedot

VERKKOSOVELLUSTEN OHJELMOINTI, JOHDATUS PHP:HEN

VERKKOSOVELLUSTEN OHJELMOINTI, JOHDATUS PHP:HEN VERKKOSOVELLUSTEN OHJELMOINTI, JOHDATUS PHP:HEN Tämän tehtävän tarkoitus on tutustuttaa ympäristöön sekä tutustuttaa wwwdokumenttien tekoon php:llä. Alkutoimet Varmistetaan, että verkkolevyllä on kansio

Lisätiedot

URL-osoitteiden suunnittelu

URL-osoitteiden suunnittelu Tim Berners-Lee: Jos olisin arvannut kuinka suosittu Webistä tulee, olisin yrittänyt keksiä URL-osoitteiden alkuosalle jonkin toisen muodon. http-alkuosa on hankala erityisesti puhelinkeskusteluissa. URL

Lisätiedot

Windows Server 2012 asentaminen ja käyttöönotto, Serverin pyörittämisen takia tarvitaan

Windows Server 2012 asentaminen ja käyttöönotto, Serverin pyörittämisen takia tarvitaan Aram Abdulla Hassan Windows Server 2012 asentaminen ja käyttö 1 Windows Server 2012 asentaminen ja käyttöönotto, Serverin pyörittämisen takia tarvitaan Hyper-V ohjelma. Riipu minkälaista Serveria yritämme

Lisätiedot

Unix-perusteet. Tulostaminen

Unix-perusteet. Tulostaminen Unix-perusteet Tulostaminen Tulostaminen unixissa miten tulostin voidaan liittää? määrityksiä Printteri: fyysinen laite kiinni jossain tietokoneessa tai sitten verkossa verkkokortin avulla Printterin nimi

Lisätiedot

Kotisivuohjeet. Eteläpohjalaiset Kylät ry. Sivupohjien rakenne

Kotisivuohjeet. Eteläpohjalaiset Kylät ry. Sivupohjien rakenne Kotisivuohjeet Tässä ohjeessa käydään läpi kotisivujen tekemisen perusteet keskittyen html-koodiin ja sen ominaisuuksiin. Sivupohjissa ulkoasu ja rakenne on pääasiassa jaettu erilliseen css-tyylitiedostoon,

Lisätiedot

TIEDEJUTTUKURSSI 29.9.2011 FM VILLE SALMINEN

TIEDEJUTTUKURSSI 29.9.2011 FM VILLE SALMINEN TIEDEJUTTUKURSSI 29.9.2011 FM VILLE SALMINEN YLEISTÄ LUENNOT (8 H) & TYÖPAJA (2 H) YHTEYSTIEDOT ville.salminen@oulu.fi VÄLINEET Tekstieditori Mieluummin Windowsin Notepad kuin esimerkiksi Microsoft Word

Lisätiedot

Tiedostojen siirto ja FTP - 1

Tiedostojen siirto ja FTP - 1 Tiedostojen siirto ja FTP Tiedonsiirto Sibelius-Akatemian hakemistosi ja jonkun muun koneen välillä (esim. kotikoneesi) Taustaa FTP on lyhenne sanoista File Transfer Protocol. Se on yhteystapa jolla siirretään

Lisätiedot

Paavo Räisänen. WampServer palvelimen asennus ja käyttö Eclipsen kanssa, sekä ensimmäinen FTP yhteys. www.ohjelmoimaan.net

Paavo Räisänen. WampServer palvelimen asennus ja käyttö Eclipsen kanssa, sekä ensimmäinen FTP yhteys. www.ohjelmoimaan.net Paavo Räisänen WampServer palvelimen asennus ja käyttö Eclipsen kanssa, sekä ensimmäinen FTP yhteys www.ohjelmoimaan.net Tätä opasta saa vapaasti kopioida, tulostaa ja levittää ei kaupallisissa tarkoituksissa.

Lisätiedot

MOBISITE-TYÖKALUN SISÄLTÄMÄT TOIMINNOT

MOBISITE-TYÖKALUN SISÄLTÄMÄT TOIMINNOT MOBISITE-TYÖKALU MobiSite on työkalu matkapuhelimeen soveltuvan mobiilisivuston rakentamiseen. AIMO-järjestelmän jatkuvasti päivittyvä päätelaitetunnistus tunnistaa useimmat puhelinmallit ja mukauttaa

Lisätiedot

Tikon Ostolaskujenkäsittely/Web-myyntilaskutus versio 6.4.0

Tikon Ostolaskujenkäsittely/Web-myyntilaskutus versio 6.4.0 Toukokuu 2014 1 (11) Tikon Ostolaskujenkäsittely/Web-myyntilaskutus versio 6.4.0 Päivitysohje Toukokuu 2014 2 (11) Sisällysluettelo 1. Tehtävät ennen versiopäivitystä... 3 1.1. Ohjelmistomuutosten luku...

Lisätiedot

Simulaattorin asennus- ja käyttöohje

Simulaattorin asennus- ja käyttöohje Linux ja Windows XP Versio Päiväys Muokkaaja Kuvaus 0.2 16.2.2006 Mikko Halttunen Katselmoinin jälkeen 0.1 13.2.2006 Mikko Halttunen Alustava versio Sisällysluettelo 1 Johdanto... 3 2 Simulaattorin asennus...

Lisätiedot

L models. Käyttöohje. Ryhmä Rajoitteiset

L models. Käyttöohje. Ryhmä Rajoitteiset Teknillinen korkeakoulu T-76.115 Tietojenkäsittelyopin ohjelmatyö Lineaaristen rajoitteiden tyydyttämistehtävän ratkaisija L models Käyttöohje Ryhmä Rajoitteiset Versio Päivämäärä Tekijä Muutokset 0.1

Lisätiedot

Käytin tehtävän tekemiseen Xubuntu 13.04 -käyttöjärjestelmää aikaisemmin tekemältäni LiveUSB-tikulta.

Käytin tehtävän tekemiseen Xubuntu 13.04 -käyttöjärjestelmää aikaisemmin tekemältäni LiveUSB-tikulta. Tehtävänanto - Asenna ja testaa LAMP - Aiheuta vähintään 3 virhettä ja analysoi lokista - Tee nimipohjainen virtuaalipalvelin, joissa toimii myös www. (Karvinen, T. 23.09.2013) Työympäristö Tein tehtävän

Lisätiedot

T-111.361 Hypermediadokumentin laatiminen. Sisältö. Tavoitteet. Mitä on www-ohjelmointi? Arkkitehtuuri (yleisesti) Interaktiivisuuden keinot

T-111.361 Hypermediadokumentin laatiminen. Sisältö. Tavoitteet. Mitä on www-ohjelmointi? Arkkitehtuuri (yleisesti) Interaktiivisuuden keinot T-111.361 Hypermediadokumentin laatiminen -Ohjelmointi Peruskäsitys www-ohjelmoinnin kentästä Tekniikat interaktiivisuuden toteuttamiseen tekniikat tekniikat Tietokannat Juha Laitinen TKK/TML juha.laitinen@hut.fi

Lisätiedot

Tikon Ostolaskujenkäsittely versio 6.2.0

Tikon Ostolaskujenkäsittely versio 6.2.0 Lokakuu 2012 1 (20) Tikon Ostolaskujenkäsittely versio 6.2.0 Asennusohje Lokakuu 2012 2 (20) Lokakuu 2012 3 (20) Sisällysluettelo 1. Vaatimukset palvelimelle... 4 1.1..NET Framework 4.0... 4 1.2. Palvelimen

Lisätiedot

Sisältö IT Linux 2001:n uudet ominaisuudet IT Linux 2001:n yhteensopivuus Red Hat 7.0:n kanssa Asennuksen valmistelu

Sisältö IT Linux 2001:n uudet ominaisuudet IT Linux 2001:n yhteensopivuus Red Hat 7.0:n kanssa Asennuksen valmistelu Sisältö 1 IT Linux 2001:n uudet ominaisuudet 1 1.1 Uudet ominaisuudet......................... 1 1.2 KDE 2.0................................. 2 1.3 XFree86 4.0.1.............................. 2 1.4 Uusi

Lisätiedot

H9 Julkaiseminen webissä

H9 Julkaiseminen webissä H9 Julkaiseminen webissä Tässä harjoituksessa opetetaan kaksi tapaa viedä tiedostoja jakoon webin kautta (tehtävä 1 ja tehtävä 3), sekä kokeillaan yksinkertaista, jokamiehen tapaa tehdä oma sivusto (tehtävä

Lisätiedot

Linux rakenne. Linux-järjestelmä koostuu useasta erillisestä osasta. Eräs jaottelu: Ydin Komentotulkki X-ikkunointijärjestelmä Sovellusohjelmat

Linux rakenne. Linux-järjestelmä koostuu useasta erillisestä osasta. Eräs jaottelu: Ydin Komentotulkki X-ikkunointijärjestelmä Sovellusohjelmat Linux rakenne Linux-järjestelmä koostuu useasta erillisestä osasta. Eräs jaottelu: Ydin Komentotulkki X-ikkunointijärjestelmä Sovellusohjelmat Linux ydin Ytimen (kernel) päätehtävä on tarjota rajapinta

Lisätiedot

Historiaa. Unix kirjoitettiin kokonaan uudestaan C-kielellä 1973. Unix jakautui myöhemmin System V ja BSDnimisiin. Kuutti, Rantala: Linux

Historiaa. Unix kirjoitettiin kokonaan uudestaan C-kielellä 1973. Unix jakautui myöhemmin System V ja BSDnimisiin. Kuutti, Rantala: Linux Historiaa Linux on Unix-yhteensopiva käyttöjärjestelmä. Unixin perusta luotiin 1964 MIT:ssa aloitetussa MULTICS-projektissa (http://www.cs.helsinki.fi/u/kerola/tkhist/k2000/alustukset/unix_hist/unix_historia.htm)

Lisätiedot

Käytin tehtävän tekemiseen Xubuntu 13.04 -käyttöjärjestelmää aikaisemmin tekemältäni LiveUSB-tikulta.

Käytin tehtävän tekemiseen Xubuntu 13.04 -käyttöjärjestelmää aikaisemmin tekemältäni LiveUSB-tikulta. Tehtävänanto - Asenna WordPress ja tee siihen esimerkkisisältöä - Mittaa WP:n tehoa. Vertaile etusivun ja alasivujen nopeutta siihen, että tallennat saman sisällön staattiseksi. Analysoi mittaustulokset.

Lisätiedot

Olet tehnyt hyvän valinnan hankkiessasi kotimaisen StorageIT varmuuskopiointipalvelun.

Olet tehnyt hyvän valinnan hankkiessasi kotimaisen StorageIT varmuuskopiointipalvelun. StorageIT 2006 varmuuskopiointiohjelman asennusohje. Hyvä asiakkaamme! Olet tehnyt hyvän valinnan hankkiessasi kotimaisen StorageIT varmuuskopiointipalvelun. Ennen asennuksen aloittamista Varmista, että

Lisätiedot

ASENNUSOHJEET INTERNET-ASENNUS. Navita Yritysmalli. YHTEYSTIEDOT Visma Solutions Oy Mannerheiminkatu 5 53900 LAPPEENRANTA Puh.

ASENNUSOHJEET INTERNET-ASENNUS. Navita Yritysmalli. YHTEYSTIEDOT Visma Solutions Oy Mannerheiminkatu 5 53900 LAPPEENRANTA Puh. 1/5 ASENNUSOHJEET INTERNET-ASENNUS Navita Yritysmalli YHTEYSTIEDOT Visma Solutions Oy Mannerheiminkatu 5 53900 LAPPEENRANTA Puh. 010 7564 986 Käyttöönotto Matti Sihvo Koulutus Jan-Markus Viikari LAITEVAATIMUKSET

Lisätiedot

Coolselector Asennusohje

Coolselector Asennusohje MAKING MODERN LIVING POSSIBLE Coolselector Asennusohje Täydellinen valinta on vain muutaman klikkauksen päässä www.danfoss.fi/kylma Yleiset vaatimukset Windows XP asennus Windows 7 asennus Asennuksen poisto

Lisätiedot

Written by Administrator Saturday, 28 August 2010 14:51 - Last Updated Tuesday, 22 February 2011 10:45

Written by Administrator Saturday, 28 August 2010 14:51 - Last Updated Tuesday, 22 February 2011 10:45 Omalla koneella voi helposti kokeilla tavallisia HTML-sivuja. Siinä vaiheessa, kun alat ohjelmoida esim. PHP:llä, tarvitset webpalvelimen. Yhtä lailla tarvitset palvelimen ja MYSQL-tietokannan, kun haluat

Lisätiedot

1 www-sivujen teko opetuksessa

1 www-sivujen teko opetuksessa RäsSe, Tekniikka/Kuopio Sivu 1 1 www-sivujen teko opetuksessa 1.1 Yleistä Mitä materiaalia verkkoon? Tyypillisesti verkossa oleva materiaali on html-tiedostoja. Näitä tiedostoja tehdään jollakin editorilla

Lisätiedot

XEROXIN TURVATIEDOTE XRX05-003 Http-palvelimen haavoittuvuus ESS:ssä/verkko-ohjaimessa saattaa mahdollistaa järjestelmän luvattoman käytön.

XEROXIN TURVATIEDOTE XRX05-003 Http-palvelimen haavoittuvuus ESS:ssä/verkko-ohjaimessa saattaa mahdollistaa järjestelmän luvattoman käytön. XEROXin turvatiedote XRX05-003 XEROXIN TURVATIEDOTE XRX05-003 Http-palvelimen haavoittuvuus ESS:ssä/verkko-ohjaimessa saattaa mahdollistaa järjestelmän luvattoman käytön. Seuraavassa on ohjeet alla lueteltujen

Lisätiedot

Mikä on WordPress? itse ylläpidettävä (self-hosted) WordPress.com: ilmainen 3. osapuolen ylläpitämä pilvipalvelu (Cloud-hosted)

Mikä on WordPress? itse ylläpidettävä (self-hosted) WordPress.com: ilmainen 3. osapuolen ylläpitämä pilvipalvelu (Cloud-hosted) WordPress.com Mikä on WordPress? Tällä hetkellä maailman suosituin ns. julkaisujärjestelmä (CMS) Rakennettu blogialustaksi, nykyään myös muussa käytössä ilmainen ns. avoimen lähdekoodin julkaisujärjestelmä

Lisätiedot

VIENET JULKAISUJÄRJESTELMÄLLÄ TOTEUTETTUJEN INTERNET-SIVUJEN YLLÄPITO-OHJE

VIENET JULKAISUJÄRJESTELMÄLLÄ TOTEUTETTUJEN INTERNET-SIVUJEN YLLÄPITO-OHJE VIENET JULKAISUJÄRJESTELMÄLLÄ TOTEUTETTUJEN INTERNET-SIVUJEN YLLÄPITO-OHJE JULKAISUJÄRJESTELMÄÄN KIRJAUTUMINEN. Osoitekenttään kirjoitetaan www.domain.fi/admin. Kirjoita käyttäjätunnus: xxxxxx. Salasana:

Lisätiedot

Maastotietokannan torrent-jakelun shapefile-tiedostojen purkaminen zip-arkistoista Windows-komentojonoilla

Maastotietokannan torrent-jakelun shapefile-tiedostojen purkaminen zip-arkistoista Windows-komentojonoilla Maastotietokannan torrent-jakelun shapefile-tiedostojen purkaminen zip-arkistoista Windows-komentojonoilla Viimeksi muokattu 5. toukokuuta 2012 Maastotietokannan torrent-jakeluun sisältyy yli 5000 zip-arkistoa,

Lisätiedot

HAMINETTI WLAN LIITTYMÄN KÄYTTÖÖNOTTO-OHJE

HAMINETTI WLAN LIITTYMÄN KÄYTTÖÖNOTTO-OHJE HAMINETTI WLAN LIITTYMÄN KÄYTTÖÖNOTTO-OHJE Vaihe 1, Client manager ohjelmiston ja sovittimen ajureiden asennus Asennuksen vaiheissa saattaa olla sovitin ja käyttöjärjestelmä kohtaisia eroja. Alla olevassa

Lisätiedot

Järjestelmänvalvontaopas

Järjestelmänvalvontaopas Järjestelmänvalvontaopas Medtronic MiniMed Northridge, CA 91325 USA 800 646 4633 (800-MiniMed) 818 576 5555 www.minimed.com Edustaja EU:n alueella Medtronic B.V. Earl Bakkenstraat 10 6422 PJ Heerlen Alankomaat

Lisätiedot

Tikon Ostolaskujenkäsittely/Web-myyntilaskutus versio 6.3.0

Tikon Ostolaskujenkäsittely/Web-myyntilaskutus versio 6.3.0 Toukokuu 2013 1 (10) Tikon Ostolaskujenkäsittely/Web-myyntilaskutus versio 6.3.0 Päivitysohje Copyright Aditro 2013 Toukokuu 2013 2 (10) Sisällysluettelo 1. Tehtävät ennen versiopäivitystä... 3 1.1. Ohjelmistomuutosten

Lisätiedot

Kytkentäopas. Tuetut käyttöjärjestelmät. Tulostimen asentaminen. Kytkentäopas

Kytkentäopas. Tuetut käyttöjärjestelmät. Tulostimen asentaminen. Kytkentäopas Sivu 1/5 Kytkentäopas Tuetut käyttöjärjestelmät Software and Documentation -CD-levyltä voi asentaa tulostinohjelmiston seuraaviin käyttöjärjestelmiin: Windows 8 Windows 7 SP1 Windows 7 Windows Server 2008

Lisätiedot

JOHDANTO... 5 PÄÄKONFIGURAATIOTIEDOSTO... 5 3.3 KIELET... 5 4 KÄYNNISTÄMINEN...6 4.1 JOHDANTO... 6

JOHDANTO... 5 PÄÄKONFIGURAATIOTIEDOSTO... 5 3.3 KIELET... 5 4 KÄYNNISTÄMINEN...6 4.1 JOHDANTO... 6 Sisällysluettelo SISÄLLYSLUETTELO...2 1 IMAGEBLEND...3 1.1 JOHDANTO... 3 2 OHJELMISTO...4 2.1 JOHDANTO... 4 2.2 OHJELMAPAKETIN PURKAMINEN... 4 2.3 HAKEMISTORAKENNE... 4 3 KONFIGUROINTI...5 3.1 3.2 JOHDANTO...

Lisätiedot

Mikä on internet, miten se toimii? Mauri Heinonen

Mikä on internet, miten se toimii? Mauri Heinonen Mikä on internet, miten se toimii? Mauri Heinonen Mikä on Internet? Verkkojen verkko Muodostettu liittämällä lukuisia aliverkkoja suuremmaksi verkoksi Sivustojen tekemiseen käytetään kuvauskielta HTML

Lisätiedot

NAVITA BUDJETTIJÄRJESTELMÄN ENSIASENNUS PALVELIMELLE

NAVITA BUDJETTIJÄRJESTELMÄN ENSIASENNUS PALVELIMELLE NAVITA BUDJETTIJÄRJESTELMÄN ENSIASENNUS PALVELIMELLE Ennen palvelinohjelman asennusta perustetaan tarvittavat kansiot. Oikeustasoista share- tai security-tason oikeudet riittävät; molempien oikeustasojen

Lisätiedot

SQLite selvitysraportti. Juha Veijonen, Ari Laukkanen, Matti Eronen. Maaliskuu 2010

SQLite selvitysraportti. Juha Veijonen, Ari Laukkanen, Matti Eronen. Maaliskuu 2010 SQLite selvitysraportti Juha Veijonen, Ari Laukkanen, Matti Eronen Maaliskuu 2010 Opinnäytetyö Kuukausi Vuosi 1 SISÄLTÖ 1. YLEISTÄ SQLITE:STA... 2 2. HISTORIA... 2 3. SQLITEN KÄYTTÖ... 3 3.1 SQLiten asennus

Lisätiedot

SeaMonkey pikaopas - 1

SeaMonkey pikaopas - 1 SeaMonkey pikaopas SeaMonkey on ilmainen ja yksinkertainen www-sivujen teko-ohjelma. Sillä on kätevää koostaa yksinkertaisia sivuja ilman, että täytyy tietää jotain HTML-koodista. Tämä opas esittelee sivuston

Lisätiedot

4. Lausekielinen ohjelmointi 4.1

4. Lausekielinen ohjelmointi 4.1 4. Lausekielinen ohjelmointi 4.1 Sisällys Konekieli, symbolinen konekieli ja lausekieli. Lausekielestä konekieleksi: - Lähdekoodi, tekstitiedosto ja tekstieditorit. - Kääntäminen ja tulkinta. - Kääntäminen,

Lisätiedot

OHJ-1010 Tietotekniikan perusteet 4 op Syksy 2012

OHJ-1010 Tietotekniikan perusteet 4 op Syksy 2012 OHJ-1010 Tietotekniikan perusteet 4 op Syksy 2012 Luento 2: Tiedosto, hakemisto Tiedostojärjestelmä Kotihakemisto Tekijät: Antti Virtanen, Timo Lehtonen, Matti Kujala, Kirsti Ala-Mutka, Petri M. Gerdt

Lisätiedot

SSH Secure Shell & SSH File Transfer

SSH Secure Shell & SSH File Transfer SSH Secure Shell & SSH File Transfer TIETOHALLINTO Janne Suvanto 1.9 2002 Sisällysluettelo Sisällysluettelo... 1 Yleistä... 2 SSH Secure Shell ohjelman asetukset... 3 POP3 tunnelin asetukset... 6 Yhteyden

Lisätiedot

Uutta Remote Support Platform 3.1 -versiossa

Uutta Remote Support Platform 3.1 -versiossa What's New Asiakirjaversio: 1.0 2014-05-09 Asiakirjaversiot Seuraavassa taulukossa esitellään asiakirjan tärkeimmät muutokset. Versio Pvm Kuvaus 1.0 2014-05-09 Ensimmäinen versio 2 All rights reserved.

Lisätiedot

Paul Tötterman paul.totterman@iki.fi. 26. kesäkuuta 2009

Paul Tötterman paul.totterman@iki.fi. 26. kesäkuuta 2009 Paul Tötterman paul.totterman@iki.fi 26. kesäkuuta 2009 Historia /POSIX Linux Käyttöjärjestelmä Sisältö Ohjelmiston ja raudan rajapinta Resurssien hallinta ja jakelu Palvelut ohjelmille verkko tiedostojärjestelmä

Lisätiedot

KYMENLAAKSON AMMATTIKORKEAKOULU Tietotekniikan koulutusohjelma / Tietoverkkotekniikka

KYMENLAAKSON AMMATTIKORKEAKOULU Tietotekniikan koulutusohjelma / Tietoverkkotekniikka KYMENLAAKSON AMMATTIKORKEAKOULU Tietotekniikan koulutusohjelma / Tietoverkkotekniikka Kristopher Vuorela UBUNTUN ASENNUS JA ALKEET 206101312 Linux järjestelmät Lukukausi: Kevät 2015 Työ valmistui: 15.04.2015

Lisätiedot

Harjoituksen aiheena on tietokantapalvelimen asentaminen ja testaaminen. Asennetaan MySQL-tietokanta. Hieman linkkejä:

Harjoituksen aiheena on tietokantapalvelimen asentaminen ja testaaminen. Asennetaan MySQL-tietokanta. Hieman linkkejä: Linux-harjoitus 6 Harjoituksen aiheena on tietokantapalvelimen asentaminen ja testaaminen. Asennetaan MySQL-tietokanta. Hieman linkkejä: http://www.mysql.com/, MySQL-tietokantaohjelman kotisivu. http://www.mysql.com/doc/en/index.html,

Lisätiedot

VERKON ASETUKSET SEKÄ WINDOWSIN PÄIVITTÄMINEN

VERKON ASETUKSET SEKÄ WINDOWSIN PÄIVITTÄMINEN VERKON ASETUKSET SEKÄ WINDOWSIN PÄIVITTÄMINEN Tämän harjoituksen tarkoituksena on varmistaa verkon asetukset sekä päivittää Windows käyttäen Windows Update -palvelua. Dokumentin lopussa on palautettava

Lisätiedot

Kieliversiointityökalu Java-ohjelmistoon. Ohje

Kieliversiointityökalu Java-ohjelmistoon. Ohje Kieliversiointityökalu Java-ohjelmistoon Ohje 2/6 SISÄLLYSLUETTELO 1 YLEISTÄ OHJELMASTA... 3 2 PÄÄ-IKKUNA...4 3 YLÄVALIKKO... 4 3.1 TIEDOSTO... 4 3.2 TOIMINTO... 4 3.3 ASETUKSET... 5 3.4 OHJE... 5 4 VÄLILEHDET...5

Lisätiedot

SQL Buddy JAMK Labranet Wiki

SQL Buddy JAMK Labranet Wiki Page 1 of 9 SQL Buddy JAMK Labranet Wiki Sisällysluettelo Yleistä SQL Buddy:sta kotisivu :http://sqlbuddy.com/ SQL Buddy on kevyt hallintatyökalu MySQL-tietokannalle. Järjestelmävaatimukset Serverin vaatimukset

Lisätiedot

WEIKKA. Asennus opas. Hannu-Matti Lemettinen HML Productions 2009-2011

WEIKKA. Asennus opas. Hannu-Matti Lemettinen HML Productions 2009-2011 WEIKKA Asennus opas Hannu-Matti Lemettinen WEIKKA OHJELMAN ASENNUS Weikka ohjelman asennuksessa tarvitaan kaksi tiedostoa. Setup.exe sekä Weikka.msi tiedostot. Asennus käynnistetään suorittamalla (kaksoisnapsautus)

Lisätiedot

Tietokanta.java Luokka tarjoaa välineet tietokannan lukemiseen. Haetuista tiedoista muodostetaan kurssi- ja opetus-olioita.

Tietokanta.java Luokka tarjoaa välineet tietokannan lukemiseen. Haetuista tiedoista muodostetaan kurssi- ja opetus-olioita. Arkkitehtuurikuvaus Käytössä olevat java-luokat: Kansio: /WEB_INF/classes/ - käännetyt luokat Kansio: /WEB_INF/src/ - lähdekoodi custom_pojos: Kurssi.java Java-luokka, jonka sisältö vastaa tietokannassa

Lisätiedot

Internet ja tietoverkot 2015 Harjoitus 7: Kertaus

Internet ja tietoverkot 2015 Harjoitus 7: Kertaus Internet ja tietoverkot 2015 Harjoitus 7: Kertaus Tämän harjoituksen tarkoituksena on hieman kerrata TCP/IP-kerrosmallin sovelluskerroksen, kuljetuskerroksen, internet-kerroksen ja siirtoyhteyskerroksen

Lisätiedot

Ohjeita tietokoneverkon käyttöön Latokartano-säätiön ja Metsäylioppilaiden asuntosäätiön asuntoloissa

Ohjeita tietokoneverkon käyttöön Latokartano-säätiön ja Metsäylioppilaiden asuntosäätiön asuntoloissa Ohjeita tietokoneverkon käyttöön Latokartano-säätiön ja Metsäylioppilaiden asuntosäätiön asuntoloissa 12.9.2011 Osa 1: Perustietoa verkosta Asuntoloiden sisäverkko on yhdistetty Internettiin NATtaavalla

Lisätiedot

FTP ja tiedostojen jako - 1

FTP ja tiedostojen jako - 1 FTP ja tiedostojen jako Tiedonsiirto Sibelius-Akatemian hakemistosi ja jonkun muun koneen välillä (esim. kotikoneesi) Taustaa FTP on lyhenne sanoista File Transfer Protocol. Se on yhteystapa jolla siirretään

Lisätiedot

Internetin hyödyt ja vaarat. Miten nettiä käytetään tehokkaasti hyväksi?

Internetin hyödyt ja vaarat. Miten nettiä käytetään tehokkaasti hyväksi? Internetin hyödyt ja vaarat Miten nettiä käytetään tehokkaasti hyväksi? Linkit Chrome https://www.google.com/intl/fi/chrome/browser/ Firefox http://www.mozilla.org/fi/ Opera http://www.opera.com/fi Vertailu

Lisätiedot

Yleinen ohjeistus Linux tehtävään

Yleinen ohjeistus Linux tehtävään Yleinen ohjeistus Linux tehtävään Sinulle on toimitettu valmiiksi asennettu HYPER V ympäristö. Tehtäväsi on asentaa tarvittavat virtuaalikoneet, sekä konfiguroida ne ja verkkolaitteet, tehtävän mukaisesti.

Lisätiedot

Aditro Tikon ostolaskujen käsittely versio 6.2.0

Aditro Tikon ostolaskujen käsittely versio 6.2.0 Lokakuu 2012 1 (9) Aditro versio 6.2.0 Päivitysohje Lokakuu 2012 2 (9) Sisällysluettelo 1. Tehtävät ennen versiopäivitystä... 3 1.1. Ohjelmistomuutosten luku... 3 1.2. Aditro Pankkipalvelut yhteensopiva

Lisätiedot

Purot.net Wiki. Tutkielma. Paavo Räisänen. Centria Ammattikorkeakoulu 24.10.2012

Purot.net Wiki. Tutkielma. Paavo Räisänen. Centria Ammattikorkeakoulu 24.10.2012 Purot.net Wiki Tutkielma Paavo Räisänen Centria Ammattikorkeakoulu 24.10.2012 Sisällysluettelo 1: Esittely 2: Perustaminen 3: Uuden sivun luonti 4: Kuvien lisääminen 5: Linkin lisääminen 6: Lopuksi 1:

Lisätiedot

TST8102 WEBCM ASENNUS- JA KÄYTTÖOPAS

TST8102 WEBCM ASENNUS- JA KÄYTTÖOPAS TST8102 WEBCM ASENNUS- JA KÄYTTÖOPAS SISÄLLYSLUETTELO 1. Yleistä... 3 2. ASENNUS... 3 2.1 Verkkoasetukset... 4 3. INDEX-SIVU... 5 4. STATUS-SIVU... 6 5. RYHMÄT-SIVU (CIRCUITS)... 6 6. LOKITIEDOSTO-SIVU

Lisätiedot

ZENworks Application Virtualization 11

ZENworks Application Virtualization 11 ZENworks Application Virtualization 11 ZENworks / perinteinen asennus ZENworks virtualisointi Ei erillistä asennusta Ei vaadita erilisiä oikeuksia Oletusasetukset mukana Eri versiot samanaikaisesti Sama

Lisätiedot

TeleWell TW-EA711 ADSL modeemi & reititin ja palomuuri. Pikaohje

TeleWell TW-EA711 ADSL modeemi & reititin ja palomuuri. Pikaohje TeleWell TW-EA711 ADSL modeemi & reititin ja palomuuri Pikaohje Pikaohje Myyntipaketin sisältö 1. TeleWell TW-EA711 ADSL modeemi & palomuuri 2. AC-DC sähköverkkomuuntaja 3. RJ-11 puhelinjohto ja suomalainen

Lisätiedot

Joomla pikaopas. Yksinkertainen opas, jossa neuvotaan esimerkkisivuston teko Joomla julkaisujärjestelmällä vaihe vaiheelta.

Joomla pikaopas. Yksinkertainen opas, jossa neuvotaan esimerkkisivuston teko Joomla julkaisujärjestelmällä vaihe vaiheelta. Joomla pikaopas Yksinkertainen opas, jossa neuvotaan esimerkkisivuston teko Joomla julkaisujärjestelmällä vaihe vaiheelta. Paavo Räisänen www.ohjelmoimaan.net Tätä opasta saa vapaasti kopioida, tulostaa

Lisätiedot

Hieman linkkejä: http://cs.stadia.fi/~kuivanen/linux/kom.php, lyhyt ohje komentoriviohjelmointiin.

Hieman linkkejä: http://cs.stadia.fi/~kuivanen/linux/kom.php, lyhyt ohje komentoriviohjelmointiin. Linux-harjoitus 9 Linuxin mukana tulevat komentotulkit (mm. bash, tcsh, ksh, jne ) sisältävät ohjelmointikielen, joka on varsin tehokas ja ilmaisuvoimainen. Tähän yhdistettynä unix-maailmasta tutut tehokkaat

Lisätiedot

24h Admin V1.00 20.11.2004 / 24h_Admin_v100.pdf 1/9

24h Admin V1.00 20.11.2004 / 24h_Admin_v100.pdf 1/9 24h Admin V1.00 20.11.2004 / 24h_Admin_v100.pdf 1/9 Copyright Yleiskuvaus 1. Perusasioita kirjautumisesta 2. Kirjautuminen 3. Sivut 4. Yläpalkki 5. Sivujen kuvaukset 5.1 Versiotiedot 5.2 Pääsivu 5.3 Valikon

Lisätiedot

LINUX-HARJOITUS, MYSQL

LINUX-HARJOITUS, MYSQL LINUX-HARJOITUS, MYSQL Harjoituksen aiheena on tietokantapalvelimen asentaminen ja testaaminen. Asennetaan MySQL-tietokanta. Hieman linkkejä: http://www.mysql.com/, MySQL-tietokantaohjelman kotisivu. http://www.mysql.com/doc/en/index.html,

Lisätiedot

XHTML - harjoitus. Tehtävä1: Tee xhtml tiedosto käyttäen notepad (muistio) ohjelmaa. Tiedoston tallennus notepad (muistio) ohjelmassa:

XHTML - harjoitus. Tehtävä1: Tee xhtml tiedosto käyttäen notepad (muistio) ohjelmaa. Tiedoston tallennus notepad (muistio) ohjelmassa: XHTML - harjoitus Tehtävä1: Tee xhtml tiedosto käyttäen notepad (muistio) ohjelmaa Tiedoston tallennus notepad (muistio) ohjelmassa: Jokaisen XHTML-dokumentin tulisi alkaa XML-määrittelyllä(engl.XML-prologue),

Lisätiedot

1 Tivax siirto uuteen koneeseen

1 Tivax siirto uuteen koneeseen Tivax siirto uuteen koneeseen 1 1 Tivax siirto uuteen koneeseen 1.1 Tivax ohjelman asentaminen Huom. Siirrossa mahdollisesti esiintyvien ongelmien ratkaisu on veloituksetonta ainoastaan asiakkaille, joilla

Lisätiedot

Teknillinen korkeakoulu T-76.115 Tietojenkäsittelyopin ohjelmatyö. Testitapaukset - Koordinaattieditori

Teknillinen korkeakoulu T-76.115 Tietojenkäsittelyopin ohjelmatyö. Testitapaukset - Koordinaattieditori Testitapaukset - Koordinaattieditori Sisällysluettelo 1. Johdanto...3 2. Testattava järjestelmä...4 3. Toiminnallisuuden testitapaukset...5 3.1 Uuden projektin avaaminen...5 3.2 vaa olemassaoleva projekti...6

Lisätiedot

Tikon Web-sovellukset

Tikon Web-sovellukset Toukokuu 2015 1 (11) Tikon Web-sovellukset Toukokuu 2015 2 (11) 1 Johdanto... 3 2 Silverlight sovellukset... 3 2.1 Windows... 3 2.1.1 Microsoft Silverlight... 3 2.1.2 Tablet-laitteet... 4 2.1.3 Selaimet...

Lisätiedot

Linux - käyttöoikeudet

Linux - käyttöoikeudet Linux - käyttöoikeudet Seuraavaksi läpikäydään Linuxin käyttöoikeushallintaa. Lähteinä on käytetty seuraavia: http://fi.wikibooks.org/wiki/ubuntu_tutuksi Kuutti, Rantala: Linux http://doc.ubuntu.com/ubuntu/serverguide/c/user-management.html

Lisätiedot

Ohjelmoinnin perusteet Y Python

Ohjelmoinnin perusteet Y Python Ohjelmoinnin perusteet Y Python T-106.1208 2.3.2011 T-106.1208 Ohjelmoinnin perusteet Y 2.3.2011 1 / 39 Kertausta: tiedoston avaaminen Kun ohjelma haluaa lukea tai kirjoittaa tekstitiedostoon, on ohjelmalle

Lisätiedot

Vedä ja pudota Maamittauslaitoksen JPEG2000-ortoilmakuva GeoTIFF-muotoon

Vedä ja pudota Maamittauslaitoksen JPEG2000-ortoilmakuva GeoTIFF-muotoon Vedä ja pudota Maamittauslaitoksen JPEG2000-ortoilmakuva GeoTIFF-muotoon Jukka Rahkonen http://latuviitta.org Viimeksi muutettu 16. lokakuuta 2012 Tiivistelmä Latuviitta.ogr -sivuston palautteessa kaivattiin

Lisätiedot

KAIKKI LAITTEET KÄYNNISTETÄÄN UUDELLEEN ENNEN TARKISTUSTA

KAIKKI LAITTEET KÄYNNISTETÄÄN UUDELLEEN ENNEN TARKISTUSTA LUE TEHTÄVÄ KOKONAAN ENNEN ALOITTAMISTA!!! KAIKKI LAITTEET KÄYNNISTETÄÄN UUDELLEEN ENNEN TARKISTUSTA Asiakkaanne Paten Bitti Oy on nopeasti kasvava suomalainen ohjelmistotalo, joka on laajentanut toimintaansa

Lisätiedot

SALITE.fi -Verkon pääkäyttäjän ohje

SALITE.fi -Verkon pääkäyttäjän ohje SALITE.fi -Verkon pääkäyttäjän ohje Sisältö 1 Verkon pääkäyttäjä (Network Admin)...3 2 Verkonhallinta...3 2.1 Navigointi verkonhallintaan...3 2.2 Sivustot...3 2.1 Sivustojen toiminnot...4 2.3 Sivuston

Lisätiedot

Ohjeet vastaamiseen SFTP:llä. Yleistä Kirjautuminen Varmistus/sormenjälki Tiedostojen kopiointi Yhteystietojen antaminen

Ohjeet vastaamiseen SFTP:llä. Yleistä Kirjautuminen Varmistus/sormenjälki Tiedostojen kopiointi Yhteystietojen antaminen Ohjeet vastaamiseen SFTP:llä Yleistä Kirjautuminen Varmistus/sormenjälki Tiedostojen kopiointi Yhteystietojen antaminen Yleistä SFTP-vastaamista suositellaan käytettäväksi vain yli 5000 rivin aineistoille.

Lisätiedot

Haaga-Helia/IltaTiko ict2tcd005: Ohjelmiston suunnittelutaito 1/7 Anne Benson. Tällä opintojaksolla käytämme VS:n kolmen kokonaisuuden luomiseen:

Haaga-Helia/IltaTiko ict2tcd005: Ohjelmiston suunnittelutaito 1/7 Anne Benson. Tällä opintojaksolla käytämme VS:n kolmen kokonaisuuden luomiseen: Haaga-Helia/IltaTiko ict2tcd005: Ohjelmiston suunnittelutaito 1/7 Microsoft SQL käyttö Yleistä VisualStudiosta Tällä opintojaksolla käytämme VS:n kolmen kokonaisuuden luomiseen: - sovellushallintaan -

Lisätiedot

Ohje Hosted.fi SharePoint

Ohje Hosted.fi SharePoint Ohje Hosted.fi SharePoint Käyttöönotto 09.05.2011 Anvia Hosting Oy Urho Kekkosen katu 4-6 A 00100 Helsinki Puhelin 0207 7682 00 Fax 0207 7682 01 Y-tunnus 1666661-6 Kotipaikka: Helsinki www.anvia.fi Dokumentin

Lisätiedot

MITÄ JAVASCRIPT ON?...3

MITÄ JAVASCRIPT ON?...3 JavaScript MITÄ JAVASCRIPT ON?...3 YLEISTÄ JAVASCRIPTIN SYNTAKSISTA...3 KÄSKYSANAT JA MUUT VARATUT SANAT...3 MUUTTUJIEN, FUNKTIOIDEN JA LUOKKIEN NIMISSÄ...3 HTML-TAGEIHIN VIITTAAVISSA METODINIMISSÄ...3

Lisätiedot

Tik-76.115 Tietojenkäsittelyopin ohjelmatyö Tietotekniikan osasto Teknillinen korkeakoulu ASENNUSOHJE. LiKe Liiketoiminnan kehityksen tukiprojekti

Tik-76.115 Tietojenkäsittelyopin ohjelmatyö Tietotekniikan osasto Teknillinen korkeakoulu ASENNUSOHJE. LiKe Liiketoiminnan kehityksen tukiprojekti Tik-76.115 Tietojenkäsittelyopin ohjelmatyö Tietotekniikan osasto Teknillinen korkeakoulu JÄRJESTELMÄN ASENNUSOHJE LiKe Liiketoiminnan kehityksen tukiprojekti Versio: 2.1 Tila: hyväksytty Päivämäärä: 19.03.2001

Lisätiedot

Seuraavat Windowsin käyttöjärjestelmäversiot tukevat Novell Filr -työpöytäsovellusta:

Seuraavat Windowsin käyttöjärjestelmäversiot tukevat Novell Filr -työpöytäsovellusta: Novell Filr -työpöytäsovellus lueminut Huhtikuu 2015 1 Tuotteen yleiskatsaus Novell Filr -työpöytäsovelluksella voit synkronoida Novell Filr -tiedostoja tietokoneesi tiedostojärjestelmän kanssa ja muokata

Lisätiedot

Ohjelmistopohjaisen lisenssin käyttö

Ohjelmistopohjaisen lisenssin käyttö 24.11.15 rev. 2 Ohjelmistopohjaisen lisenssin käyttö Yleistä Mastercam on käyttänyt aina suojauspalikkaan sidottuja lisenssejä. Ne ovat suhteellisen helppokäyttöisiä ja lisenssin siirtämiseen ei tarvita

Lisätiedot

Maventa Connector Käyttöohje

Maventa Connector Käyttöohje Maventa Connector Käyttöohje 17.4.2015 Sisällys 1. Esittely... 2 1.1. Käytön edellytykset... 2 1.2. Tuetut aineistomuodot... 2 2. Asennustiedosto... 3 2.1. Sisäänkirjautuminen... 7 3. Asetuksien määrittäminen...

Lisätiedot

Tietosuojatyöryhmä. Työryhmän 23 päivänä helmikuuta 1999 hyväksymä. suositus 1/99

Tietosuojatyöryhmä. Työryhmän 23 päivänä helmikuuta 1999 hyväksymä. suositus 1/99 5093/98/FI/lopullinen WP 17 Tietosuojatyöryhmä Työryhmän 23 päivänä helmikuuta 1999 hyväksymä suositus 1/99 ohjelmistojen ja laitteistojen Internetissä suorittamasta ei-havaittavasta ja automaattisesta

Lisätiedot

Objective Marking. Taitaja 2014 Lahti. Skill Number 205 Skill Tietokoneet ja verkot Competition Day 1. Competitor Name

Objective Marking. Taitaja 2014 Lahti. Skill Number 205 Skill Tietokoneet ja verkot Competition Day 1. Competitor Name Objective ing Skill Number 205 Skill Tietokoneet ja verkot Competition Day 1 Sub Criterion SRV01 palvelin Sub Criterion A1 ing Scheme Lock 08-04-2014 09:35:59 Entry Lock 08-04-2014 19:36:30 O1 0.50 Palvelimen

Lisätiedot

2.1.2011. Ohjelma on tarkoitettu pankkiyhteysohjelmalla vastaanotettujen Finvoiceverkkolaskujen

2.1.2011. Ohjelma on tarkoitettu pankkiyhteysohjelmalla vastaanotettujen Finvoiceverkkolaskujen OHJE 1 (7) FINVOICE-LASKUJEN ARKISTOINTIOHJELMA Ohjelma on tarkoitettu pankkiyhteysohjelmalla vastaanotettujen Finvoiceverkkolaskujen jatkokäsittelyyn. Ohjelman käyttötarkoitus: Ohjelma purkaa pankista

Lisätiedot

WWW-sivu. Miten Internet toimii? World Wide Web. HTML-koodi. HTTP-istunto URL <#>

WWW-sivu. Miten Internet toimii? World Wide Web. HTML-koodi. HTTP-istunto URL <#> WWW-sivu Miten Internet toimii? HTML-koodi World Wide Web Nixu International

Lisätiedot

Entiteetit erotetaan muusta tekstistä & ja puolipiste. esim. copyright-merkki näkyy sivulla

Entiteetit erotetaan muusta tekstistä & ja puolipiste. esim. copyright-merkki näkyy sivulla 1 ENTITEETIT Tehtävä 1. Tietokoneet ja käyttöjärjestelmät käyttävät erilaisia merkkijärjestelmiä ja varsinkin Internetin alkutaipaleella aiheutti sen, että jotkut merkit eivät näkyneet kaikilla oikein.

Lisätiedot

VERKKOKÄYTTÄJÄN OPAS. Tulostuslokin tallennus verkkoon. Versio 0 FIN

VERKKOKÄYTTÄJÄN OPAS. Tulostuslokin tallennus verkkoon. Versio 0 FIN VERKKOKÄYTTÄJÄN OPAS Tulostuslokin tallennus verkkoon Versio 0 FIN Oppaassa käytetyt kuvakkeet Tässä käyttöoppaassa käytetään seuraavaa kuvaketta: Vinkki kertoo, miten toimia tietyissä tilanteissa, tai

Lisätiedot