WWW-PALVELIN 1 (17) Olavi Korhonen, Timo Ruohomaa, Atte Pakkanen WWW-PALVELIMEN KONFIGUROINTI. Sivunumerot 1 WWW-PALVELIMEN TOIMINTA
|
|
|
- Jukka-Pekka Karjalainen
- 8 vuotta sitten
- Katselukertoja:
Transkriptio
1 Tietoliikenne WWW-PALVELIN 1 (17) Konfigurointi WWW-PALVELIMEN KONFIGUROINTI Sivunumerot 1 WWW-PALVELIMEN TOIMINTA YLEISPERIAATE HTTP-PROTOKOLLA HTTP-pyyntö HTTP-vastaus APACHE-PALVELIMEN HISTORIAA APACHE SOFTWARE FOUNDATION APACHEN SUOSIO APACHE-PALVELIN AJOYMPÄRISTÖT RAKENNE Ydin ja moduulit Konfigurointitiedostot APACHEN KONFIGUROIMINEN APACHEN KANSIOT JA TIEDOSTOT TIEDOSTOT HTTPD.CONF JA.HTACCESS httpd.conf htaccess APACHEN YLEISIÄ OMINAISUUKSIA ALIAS JA SEN MÄÄRITTÄMINEN REDIRECT ELI UUDELLEENOHJAUS VIRTUAL HOSTS ELI USEAMPIA SIVUSTOJA SAMALLA PALVELIMELLA Konfigurointi Virtual Hosts konfiguraation tarkistaminen KOTISIVUVINKKEJÄ WWW-PALVELIMEN TOIMINTA Tämän laboratoriotyön tavoitteena on perehtyä Apache WWW -palvelimen konfigurointiin ja toimintaan. Tehtävä keskittyy esittelemään Novell OES
2 HAAGA-HELIA WWW-palvelin 2 -ympäristölle keskeisiä Apachen ominaisuuksia ja asetuksia. Lisäksi tutustutaan siihen, mitä palveluja Apache tarjoaa ja miten Apachea konfiguroidaan. 1.1 Yleisperiaate WWW-järjestelmät toimivat asiakas-palvelin -periaatteella (client-server). Asiakasohjelma lähettää palvelupyynnön palvelinohjelmalle. Palvelin suorittaa pyydetyn palvelun ja lähettää vastauksen asiakkaalle. WWW-järjestelmien tapauksessa palvelin on www- tai web-palvelin. Asiakasohjelma on hyvin usein selain. Seuraava kuva esittää palvelimen toimintaa. Kuva 1 Käyttäjä kirjoittaa verkkoresurssin URL-osoitteen selaimen osoitekenttään tai klikkaa sivulla olevaa linkkiä. Verkkoresurssi voi olla HTML-tiedosto, ASP- tai JSP-tiedosto, cgi-ohjelma, Java-servletti, hakukone, jne. Selaimesta lähtee palvelimelle HTTP-protokollan (Hypertext Transfer Protocol) mukainen pyyntö. Palvelin lähettää selaimelle vastauksen käyttäen HTTP-protokollaa. Vastaus on yleensä jonkinlainen HTML-tiedosto. Selaimen HTML-parseri tulkitsee saamansa HTML-tiedoston ja näyttää sen selaimen näyttöalueessa. Asiakkaan ja WWW-palvelimen välinen tietoliikenne tapahtuu HTTP-protokollaa käyttäen. Siksi WWW-palvelimista käytetään myös nimitystä HTTP-palvelin. Verkkoresurssin URL -osoitteen yleinen muoto on seuraava:
3 HAAGA-HELIA WWW-palvelin 3 Kuva 2 URL-osoitteen tiedosta vain koneen osoite on pakollinen. Muilla osilla on jokin oletusarvo. Mahdollinen tiedoston oletusarvo on indeksitiedosto. 1.2 HTTP-protokolla Web-palvelimen ja asiakkaan (selaimen) välinen kommunikointi tapahtuu HTTPprotokollan avulla. HTTP on pyyntö/vastaus-periaatteella (request/response) toimiva protokolla. HTTP kertoo, minkälainen on asiakkaan lähettämä palvelupyyntö ja minkälainen on palvelimen lähettämä vastaus. versiot ovat: HTTP/0.9, HTTP/1.0 ja HTTP/ HTTP-pyyntö HTTP-pyyntö koostuu metodista, URI:sta (Uniform Resource Identifier) ja HTTP-protokollan versiotiedosta. Lisäksi pyynnössä voi olla erilaista otsikkotietoa. Tavallisesti HTTP-pyynnön metodit ovat joko GET tai POST. Metodi voi olla myös jokin seuraavista: HEAD, OPTIONS, TRACE, DELETE, PUT ja CONNECT. Esimerkki HTTP-pyynnöstä GET: Esimerkki HTTP-pyynnöstä POST: GET /index.html HTTP/1.1 POST /cgi-bin/kasittely.cgi HTTP/1.1 Content-Length: 10 param=arvo HTTP-vastaus HTTP-vastaus koostuu protokollan versionumerosta, tilakoodista, päivämäärästä, palvelimen tiedoista, vastauksen otsikkotiedoista ja itse vastauksesta:
4 HAAGA-HELIA WWW-palvelin 4 HTTP/ OK Date: Wed, 2 Nov :55:23 Server: Apache/ (Win32) Connection: close Content-Type: text/html <HTML>.. </HTML> 2 APACHE-PALVELIMEN HISTORIAA Apache HTTP Server on avoimeen lähdekoodiin perustuva HTTP-palvelinohjelma. Se on saatavilla Unixille (BSD:t ja Linuxit), Windowsille sekä useille muille käyttöjärjestelmille. Apache on maailman käytetyin web-palvelin. Netcraft-niminen konsultointiyritys tekee tutkimuksia web-palvelinten käytöstä. Uusimpien tutkimustulosten mukaan noin 70 % maailman web-palvelimista käyttää Apache-ohjelmistoa. Microsoftin IIS (Internet Information Server) -palvelinta käyttää noin 20 % web-palvelimista (Netcraft Web Server Survey). Apache on ilmainen ohjelmisto. Kuka tahansa voi imuroida Apache-palvelimen ilmaiseksi ja asentaa sen palvelinkoneeseensa. Myös Apachen C-kielellä tehty lähdekoodi on vapaasti imuroitavissa. Tämä tarkoittaa sitä, että Apachea voidaan "räätälöidä" ja muutella kulloiseenkin tarpeeseen sopivaksi, siihen voidaan lisätä uusia ja poistaa tarpeettomia moduuleita. Jos havaitaan virheitä ohjelmakoodissa, ne voidaan korjata. Kuka tahansa havaitsee Apachen lähdekoodissa virheen, voi ilmoittaa siitä Apachen kehitystiimille. 2.1 Apache Software Foundation Web-kehityksen alkuaikoina National Center for Super Computing Applications, University of Illinois (NCSA) kehitti HTTP-palvelimen, josta tuli nopeasti maailman käytetyin web-palvelin. Vuonna 1994 NCSA-palvelimen pääkehittäjä, Rob McCool, lähti pois NCSA:sta ja palvelimen kehitys pysähtyi. NCSApalvelimen käyttäjät alkoivat pitää toisiinsa yhteyttä ja lähettää tarvittavia koodin
5 HAAGA-HELIA WWW-palvelin 5 korjauksia ja parannuksia toisillensa. Pian käyttäjät huomasivat, että tarvitaan jokin foorumi hallinnoimaan ja koordinoimaan palvelimen tarvitsemia korjauksia ja kehitystä yleensä. Näin syntyi Apache Group. Ryhmä käytti pohjana NCSApalvelimen koodia ja kehitti uuden web-palvelimen ja antoi sille nimeksi Apache. Apache-palvelimen ensimmäinen versio (0.6.2) julkistettiin huhtikuussa Version 1.0 julkistus oli joulukuussa Apache Group -ryhmä oli voittoa tavoittelematon yhdistys ja se operoi kokonaan Internetin kautta. Yhdistyksen toiminta laajeni ja kesäkuussa 1999 sen toimintaa jatkamaan perustettiin Apache Software Foundation -yhdistys (ASF). Sen web-osoite on ASF-yhdistyksen toimintaa valvoo yhdistyksen hallitus, jonka valitsee ASF-jäsenistö vuosittain yhtymän johtosäännön mukaisesti. Hallituksen tehtävänä on nimittää virkailijat hoitamaan yhdistyksen jokapäiväisiä asioita ja valvomaan ASF:n projekteja. Projekteja johtaa itsevalintainen teknisistä asiantuntijoista koostuva tiimi, jonka jäsenet ovat aktiivisia projektin tukijoita ja avustajia. 2.2 Apachen suosio Mihin Apachen suosio sitten perustuu? Ensinnäkin Apache on nopea, varma ja stabiili palvelinohjelma. Verrattuna muihin keskeisiin palvelinohjelmiin Apachen historia on erittäin pitkä. Sen edeltäjä NCSA:n HTTPd on eräs vanhimmista palvelimista ja Apachestakin on ollut tarjolla käyttökelpoisia versioita vuodesta 1995 alkaen. Toiseksi Apachen lähdekoodi on avointa ja se on kirjoitettu C:lla. Tämä tarkoittaa sitä, että ohjelma on täysin muokattavissa omien tarpeiden mukaiseksi. Apache on saatavilla useimmille alustoille (Windows, Unix, Linux, OS/2, Amiga, jne.), ja jos sitä ei ole vielä käännetty, niin kehittäjä voi siirtää sen itse haluamalleen alustalle. Apachea käytetään juuri avoimen lähdekoodin ansiosta perustana useissa kaupallisissa tai ilmaisissa palvelinratkaisuissa, kuten esimerkiksi C2Netin Strongholdissa ja Red Hatin Secure Web Serverissä. Kolmanneksi Apache on ilmainen, joten se pitää vain "imuroida". Jos Apachelle halutaan myöhemmin tukea, se voidaan ostaa. Verkossa oleva ilmainen onlinedokumentaatio kuitenkin riittää pitkälti vastaamaan perustarpeisiin.
6 HAAGA-HELIA WWW-palvelin 6 3 APACHE-PALVELIN 3.1 Ajoympäristöt Alkuaan Apache-palvelin kehitettiin UNIX-käyttöjärjestelmässä ajettavaksi. Sen yleisimmät ajoympäristöt ovatkin Linux-, Solaris- ja FreeBSD-käyttöjärjestelmät. Apache-palvelimesta on tehty myös NT Server-version jälkeisissäwindowsympäristöissä toimivat versiot. Normaalisti Apache toimii Unix-käyttöjärjestelmässä taustaprosessina, joka tarjoaa palveluja ja jolla ei ole varsinaista käyttöliittymää. Tällaisesta prosessista käytetään Unix-käyttöjärjestelmässä nimeä demoni (daemon). Windowskäyttöjärjestelmissä taustaprosessista käytetään nimitystä palvelu (service). Apachen toimintaperiaate on erilainen Unix- ja Windows-käyttöjärjestelmissä. Unix-käyttöjärjestelmässä Apache luo käynnistyksen yhteydessä prosesseja, jotka käsittelevät asiakkailta tulevia palvelupyyntöjä. Windowsissa palvelupyyntöjen käsittely perustuu säikeisiin (thread). Säikeiden käyttö on tehokkaampaa ja vähemmän tietokoneen resursseja kuluttavaa kuin prosessien käyttö. Uusimmassa Apache versiossa 2.0 palvelut toteutetaan myös Unix-ympäristössä säikeiden avulla. 3.2 Rakenne Apache voidaan imuroida Apache Software Foundation -yhdistyksen sivuilta ( tai joltakin sen kansainväliseltä peilisivustolta. Apache julkistetaan sekä binääri- että lähdekoodiversiona. Binääriversio voidaan asentaa sellaisenaan ja sitä on saatavana useille käyttöjärjestelmille. Kulloiseenkin tarkoitukseen sopivaksi muunneltava ja editoitava lähdekoodiversio pitää ennen asennusta kääntää ja kehittää asentamiskelpoiseksi ohjelmaksi Ydin ja moduulit Apache-palvelin koostuu ytimestä ja moduuleista, joista voidaan koota halutut ominaisuudet käsittävä palvelin. Moduulit voidaan kiinnittää palvelimeen pysyvästi, tai ne voidaan ladata ajon aikana dynaamisesti. Virallinen Apache sisältää ytimen ja tietyt standardimoduulit.
7 HAAGA-HELIA WWW-palvelin Konfigurointitiedostot Apache-palvelimella on konfigurointitiedostoja, jotka ilmoittavat palvelinohjelmistolle, millaisessa ympäristössä se toimii ja miten sen tulee toimia. Konfigurointitiedostot ovat tekstitiedostoja, joita voidaan käsitellä manuaalisesti tekstieditorilla. Nykyään on olemassa myös graafisia editoreita, joilla voidaan käsitellä konfigurointitiedostoja. Apache-palvelin asentuu OES:n asennuksen yhteydessä. Silloin perustetaan hakemisto /etc/apache2 ja sinne sijoitetaan.conf -nimiset tiedostot. Siellä on meille muutama tärkeä konfigurointitiedosto: - httpd.conf tärkein konfigurointitiedosto - default-server.conf oletuspalvelimen konfigurointitiedot, muttei virtuaalipalvelinten - listen.conf kuunneltavat IP-osoitteet ja portit - server-tuning.conf KeepAlive-parametrien määrittelytiedosto - errors.conf virheraportoinnin konfigurointitiedot Nämä tiedostot sisältävät tärkeimmät HTTP-palvelimen asetustiedot. Seuraavassa taulukossa on kuvattu muutama kiinnostava tieto: ServerRoot Listen ServerAdmin ServerName Palvelimen juurihakemisto. Esim. /etc/apache2. Määrittää palvelimen kuunteleman osoite:portti- tai pelkän protokollaporttinumeron. Tavallisesti 80. Palvelimen hallinnoijan www-osoite, jonne palvelin lähettää virheilmoituksia. Esim. webmaster@yritys.fi. Palvelimen DNS-nimi. Voi olla myös palvelimen IP-osoite. Esim. DocumentRoot DirectoryIndex Dokumenttien juurihakemisto. Hakemistopolku, jossa htmldokumentit ovat. Esim /srv/www/htdocs. Indeksitiedoston nimi. Oletusarvoisesti indeksitiedosto palautetaan, jos URL-kutsu on pelkkä hakemiston nimi. Esim. kutsu palauttaa DirectoryIndexillä määritellyn kotihakemistotiedoston.
8 HAAGA-HELIA WWW-palvelin 8 ErrorLog Virhelokin nimi ja sijainti. Esim. var/log/apache2/error_log. Taulukko 1 4 APACHEN KONFIGUROIMINEN 4.1 Apachen kansiot ja tiedostot Apachea pidetään turvallisena palvelimena, mutta se ei auta inhimillisiä asennusvirheitä vastaan. Yleisesti voidaan sanoa, että palvelimen tietoturva on aina yhtä hyvä kuin sen ylläpito, riippumatta käytössä olevasta palvelimesta. Apachen keskeisin konfiguraatiotiedosto on httpd.conf, joka sijaitsee kansiossa /etc/apache2. Apachen versiosta lähtien kaikki palvelinta koskevat asetukset on määritelty tässä tiedostossa. Seuraavassa taulukossa on kuvattu eri hakemistojen sisältöä. OES:n hakemisto Kuvaus srv/www/cgi-bin Kansio, johon oletusarvoisesti tallennetaan CGI -ohjelmat. etc/apache2 Kansio, johon oletusarvoisesti tallennetaan konfiguraatiotiedostot. var/log/apache2 Kansio, johon oletusarvoisesti tallennetaan käyttäjälle näytettävät HTML-muotoiset virheilmoitukset. srv/www/htdocs Kansio, johon oletusarvoisesti tallennetaan julkaistavat HTML-dokumentit. Kansio, johon on oletusarvoisesti tallennettu mm. usr/share/apache2/icons dokumentaation käyttämät kuvakkeet. var/log/apache2 Kansio, johon oletusarvoisesti tallennetaan erilaiset lokitiedostot. usr/share/doc/manual Kansio, josta löytyy SLES Installation and Administration. Sieltä luku 22: Apache Web Server. Taulukko 2
9 HAAGA-HELIA WWW-palvelin Tiedostot httpd.conf ja.htaccess Tiedostoja httpd.conf ja.htaccess voi hyvällä syyllä sanoa Apachen toiminnan sydämeksi. Tiedosto httpd.conf määrittelee kaikki Apache-palvelimen sekä yksittäisen sovelluksen toimintaan liittyvät asetukset. Tiedosto.htaccess tarjoaa saman palvelun kansiotasolla. Molemmat ovat ASCII -muotoisia tekstitiedostoja, joten ne voidaan avata muokattavaksi jollain tekstieditorilla httpd.conf Apachea pidetään helposti konfiguroitavana palvelimena. Tämä johtunee siitä, että.conf -tiedostojen vajaasta tuhannesta rivistä yli puolet on kommentin luonteisia ohjeita ominaisuuksien oikeista asetuksista. Kommentit tunnistaa UNIX-maailmasta tutusta risuaita-notaatiosta (#). Tällöin jokainen risuaidalla aloitettu rivi tulkitaan kommentiksi. Luonnollisesti omien kommenttien lisääminen tapahtuu samaan tyyliin: # Tämä rivi sisältää kommentin. Myöskään rivinvaihdoilla tai ominaisuuksien sijainnilla ei paria ominaisuutta lukuun ottamatta ole erityistä merkitystä. Tämä mahdollistaa sen, että voidaan muokata tiedostosta sellainen kuin itse halutaan. Kommenttimerkintöjen lisäksi tiedosto sisältää lohkoja ja ominaisuuksia, joilla säädellään palvelimen toimintaa. Ominaisuudet merkitään lähes poikkeuksetta syntaksilla: ominaisuus arvo1 arvo2 arvon Lohkoja käytetään ryhmittelyn apuvälineenä, kun halutaan sitoa useampia ominaisuuksia koskemaan tiettyä asiaa tai osiota. Yleisimpiä lohkojen käyttökohteita ovat kansion oikeudet ja virtuaalipalvelut. Lohkojen syntaksi on seuraava: <lohko> ominaisuus arvo1 arvo2 arvon ominaisuus arvo1 arvo2 arvon </lohko> Tiedostoon tehdyt muutokset eivät astu voimaan, ennen kuin palvelin käynnistetään uudestaan. Mikäli jokin asetus on virheellinen, ei Apache suostu
10 HAAGA-HELIA WWW-palvelin 10 käynnistymään kunnolla. Tätä varten on järkevää pitää aina tallessa edellisen konfiguraatiotiedoston varmuuskopio sekä seurata virheiden jäljityksessä tiedostoa error_log. Tiedosto httpd.conf koostuu kolmesta keskeisestä osasta (directives): - Global Environment eli yleiset ominaisuudet - Main Server Configuration eli palvelimen emoprosessin ominaisuudet - Virtual Hosts eli virtuaalipalvelimet htaccess Viitattaessa html-sivulle järjestelmä tarkistaa, löytyykö sieltä tiedosto.htaccess. Jos löytyy, se suoritetaan. Kotisivulla tiedostoa käytetään viittaajan valtuuksien tarkistamiseen. Tyypilliset.htaccess-direktiivit ovat esimerkiksi: AuthName Private Use AuthType Basic AuthUserFile /home/ user /.HTpasswd <Limit GET> Require user XYZ </Limit> AuthName antaa nimen hakemistoon kohdistuvalle autentikointimenettelylle. AuthType määrää sen tyypin: basic tai digest. Basic-menetelmä on ollut mukana aina versiosta 1.0 lähtien. Siksi suurin osa selaimista osaa toteuttaa sen. Digest-menetelmän etuna on, että se ei koskaan lähetä salasanoja selkokielisinä linjoja pitkin, mutta vain uusimmat selainversiot osaavat toteuttaa digest-autentikoinnin. AuthUserFile nimeää tiedoston, josta löytyvät sallitut käyttäjätunnukset salasanoineen. XYZ on yksi.htpasswd:n sisältämä käyttäjä. Tiedosto luodaan ja sitä ylläpidetään htpasswd2-käskyllä. 4.3 Apachen yleisiä ominaisuuksia Tässä osiossa määriteltävät asetukset vaikuttavat Apachen yleiseen toimintaan, kuten tiedostojen sijaintiin ja tallennuspaikkoihin sekä yhteyksien käsittelytapoihin. Ensimmäinen määriteltävä yleisistä asetuksista on palvelimen
11 HAAGA-HELIA WWW-palvelin 11 juurihakemiston fyysinen sijainti. Tämä määrittely kertoo, mistä löytyvät palvelimen konfiguraatiotiedostot. Miten juurihakemisto määritellään konfiguraatiotiedostossa? Mikäli käytössäsi on NTFS -pohjainen järjestelmä, on enemmän kuin suositeltavaa määritellä ko. hakemistolle erilaisia oikeuksia eri käyttäjäryhmille. Ominaisuuden TimeOut avulla määritellään kuinka kauan palvelin odottaa tulevia pyyntöjä avatulta yhteydeltä. Mikä on palvelimesi TimeOut-oletusarvo: Tärkeä tekijä www-sivuston kannalta on palvelun nopeus ja sen resurssien jakaminen tasaisesti kävijöiden kesken. Yleisimpiä tapoja tähän on ns. kestävät yhteydet (ts. enemmän kuin yksi pyyntö yhteyttä kohden). Apachen ominaisuudet KeepAlive, MaxKeepAliveRequests ja KeepAliveTimeout, mahdollistavat kestävien yhteyksien muodostamisen ja säätelemisen. Etenkin paljon kuvia sisältävissä verkkopalveluissa tämä ominaisuus voi parantaa vasteaikoja jopa 50 %. Kestävät yhteydet asetetaan määrittelemällä: KeepAlive On Asetus MaxKeepAliveRequests määrittelee suurimman sallittavan pyyntöjen määrän yhteydellä. Mikäli ominaisuuden arvoksi annetaan nolla, ei yhteyksien määrää rajoiteta. On kuitenkin suositeltavaa asettaa jonkinasteinen katto tälle asetukselle. Muuten on mahdollista, että yksittäiset käyttäjät voivat jumiuttaa palvelimen suorituskyvyn. Mikä on palvelimesi oletusmäärittely sallittujen yhteyskohtaisten pyyntöjen määräksi?
12 HAAGA-HELIA WWW-palvelin 12 KeepAliveTimeOut määrittelee ajan sekunteina, minkä sisällä tapahtuvat pyynnöt lasketaan samaan yhteyteen kuuluviksi: KeepAliveTimeout 15 Listen-asetuksella määritellään, mitä porttia Apachen HTTP-palvelu kuuntelee. Oletusarvona on normaali HTTP-liikenteen portti eli 80: Listen 80 Asetuksella voidaan myös määrittää tietty IP-osoite, portti tai molemmat. Miten märittelet palvelimesi kuuntelemaan omaa IP-osoitettasi ja porttia 8080? 4.4 Alias ja sen määrittäminen Haluttaessa julkaista dokumentteja muualla kuin DocumentRoot-hakemistossa, voidaan se toteuttaa käyttämällä alias-määrittelyä. Määrittelyllä viitataan hakemiston sijaintiin jossakin muualla, kuin DocumentRoot-hakemistossa. Apachella on kaksi direktiiviä sen toteuttamiseksi: Alias ja AliasMatch. Molemmilla voidaan määrittää URL-prefix, jolla viitataan tiettyyn hakemistoon DocumentRoot-määrittelyn ulkopuolella. Esimerkiksi: Alias /alias1 /polku Esimerkissä ensimmäinen argumentti on URI-prefix, jolla viitataan määriteltyyn polkuun. Tätä prefixiä käytetään, kun selaimella haetaan hakemistoa tai hakemistossa olevaa dokumenttia. AliasMatch toimii samantyyppisesti kuin alias-määrittely. Käyttämällä AliasMatch-määrittelyä voidaan luoda useita aliaksia samalla komennolla. Esimerkiksi, jos levyllä on useita hakemistoja samantyyppisesti nimettynä, niin voidaan luoda web-sivusto, joka käyttää niitä. Olkoon hakemistosyntaksi
13 HAAGA-HELIA WWW-palvelin 13 vaikkapa srv/www/kuvat/loma_(loppuosa eroaa). Käyttämällä hyväksi tätä tietoa on mahdollista luoda joukko aliaksia yhdellä komennolla: AliasMatch /lomat_(.*) srv/www/kuvat/loma_$1 Kun joku hakee sivustoasi ja kirjoitaa URLiin /lomat_kiina, hän saa automaattisesti aliaksen, joka viittaa hakemistoon srv/www/kuvat/loma_kiina. 4.5 Redirect eli uudelleenohjaus Jos tiedostot siirretään uuteen paikkaan vaikkapa alkuperäisen sivuston poiston tai uudelleenjärjestelyn takia, kannattaa käyttää uudelleenohjausta (Redirect). Nämä direktiivit suoritetaan ennen Alias- tai ScriptAlias-directiivejä riippumatta siitä, missä järjestyksessä ne ovat konfiguraatiotiedostossa. Seuraavassa on esimerkki yksinkertaisesta direktiivistä, jolla määritellään siirretty sivusto: Redirect [status_code] requested_url new_url Tilakoodi (staus_code) on valinnainen argumentti, jolla määritetään asiakkaalle palautettava tilatieto ja jolla kuvataan sivuston tilaa: - permanent, sivut on siirretty pysyvästi selaimen tulisi tunnistaa koodi ja voida muuttaa kaikki bookmarkit, jotka osoittavat kyseiseen URLiin ja seuraavat kyselyt menevät suoraan uuteen URLiin - temp, sivut on siirretty tilapäisesti asiakkaan ei tulisi muuttaa URLia - seeother, sivut on korvattu kuten permanent - gone, pyydettyä resurssia ei ole enää olemassa. Esimerkki: Redirect temp /vanha-url Virtual Hosts eli useampia sivustoja samalla palvelimella
14 HAAGA-HELIA WWW-palvelin 14 Useampi sivusto voidaan asettaa samalle palvelimelle, kun niille voidaan määritellä yksilöllinen tunniste. Tunnisteena käytetään nimeä tai IP-osoitetta. Erona näillä on, kuinka palvelin päättelee, mitä sivustoa palvelimelle tuleva pyyntö koskee. IP-Based Virtual Hosts Palvelimelle voidaan määritellä useampi IP-osoite ja konfiguroida palvelin kutakin osoitetta kohti kuuntelemaan sitä osoitetta. IP-osoitteet määritetään yksi osoite verkkokorttia kohti tai useampi osoite samalle verkkokortille. Käytettäessä useampaa osoitetta samalle verkkokortille kannattaa pohtia myös kaistanleveyden kokonaistarvetta. Name-Based Virtual Hosts Tällä menetelmällä voidaan toteuttaa useita virtuaalipalvelimia samassa IPosoitteessa ja samalla porttinumerolla. Menetelmä käyttää ns. HostHeadereita. Palvelin päättelee asiakkaan lähettämästä pyynnön otsikkotiedoista, mille virtuaali-isännälle pyyntö ohjautuu. Käytettävät nimet tulee olla myös nimipalvelussa ja niitä voidaan käyttää HTTP/1.1-protokollan kanssa. Useimmat selaimet osaavat jo lähettää HostHeaderin kaikissa pyynnöissään Konfigurointi Ennen virtuaali-isännän konfigurointia on määriteltävä palvelin kuuntelemaan oikeita IP-osoitteita ja -portteja. Tämä tehdään Listen-direktiivillä. Direktiivi hyväksyy kaksi syntaksia: Listen port Listen ip-osoite:porttinumro Kaikkien Listen-direktiivien on oltava määriteltynä Main Server -konfiguratioosassa. Haluttaessa voidaan määrittää palvelin kuuntelemaan kaikkia IPv4 osoitteita: Listen :80 IP-Based Virtual Hosts -konfiguroinnista seuraava on yleispätevä malli. Muuta siitä tiedot vastaamaan tehtäväympäristöäsi:
15 HAAGA-HELIA WWW-palvelin 15 <VirtualHost :80> ServerName demoweb.domain.com ServerAdmin DocumentRoot /srv/www/demohakemisto DirectoryIndex default.html </VirtualHost> Esimerkki Name-Based Virtual Hosts -konfiguroinnista: Listen 80 NameVirtualHost <VirtualHost :80> ServerName DocumentRoot NetLabPage </Virtualhost> <VirtualHost :80> ServerName DocumentRoot LabNetPage </Virtualhost> Testauskäytössä voisi käyttää vain loopback-osoitteita seuraavasti: Listen 80 Listen 8080 <VirtualHost :80> ServerName tuoteweb.esimerkki.com:80 DocumentRoot /web/tuote </VirtualHost> <VirtualHost :8080> ServerName demoweb.esimerkki.com:8080 DocumentRoot /web/demo </VirtualHost> Käytettäessä host-nimiä apache-palvelin vaatii toimivan nimipalvelun Virtual Hosts konfiguraation tarkistaminen
16 HAAGA-HELIA WWW-palvelin 16 Konfigurointi on kohtuullisen konstikasta ja siksi Apachen kehittäjät ovat sisällyttäneet tarkastustavan konfiguraatioon. Tällä varmistetaan, että palvelin toimii niin kuin sen odotetaan toimivan. Toiminnan tarkastamiseksi on käytössä testauskomentoja. Ne saat selville komentamalla /etc/init.d/apache2 help. Kokeile esimerkiksi: /etc/init.d/apache2 stop /etc/init.d/apache2 configtest /etc/init.d/apache2 extreme-configtest Mikäli kaikki näyttää hyvältä, komenna seuraavaksi /etc/init.d/apache2 start. 5 KOTISIVUVINKKEJÄ 1. Kun OES-järjestelmään luodaan uusi Linux-käyttäjä, hänelle tehdään kotihakemisto /home/ user sekä sille vielä alihakemisto public_html kotisivuja varten. 2. Kotihakemisto on tyypillinen paikka aiemmin mainitulle htpasswd-tiedostolle. Tiedosto luodaan ja sitä ylläpidetään komentotulkin htpasswd-käskyllä. Katso man-sivulta htpasswd:n ohjeet ja parametrit. 3. Luo kotisivulle tarvittava alihakemistorakenne sekä indeksitiedosto. Nimeä se DirectoryIndex-direktiivin vaatimalla tavalla. Hätätilassa tiedoston tekee vaikkapa tekstieditorilla: <HTML> <HEAD> <TITLE> Potemkinin kulissit </TITLE <BODY> <H1>Tervetuloa kotisivulleni TIE-tiimiin!<H1> <H3>Opetan <a href= ccna/cc.html target= _blank >reititinverkkoja</a>.<h3> <H3>Sähköpostiosoitteeni on <a href= mailto:pakat@myy.haaga-helia.fi target= _blank >atte.pakkanen@haagahelia.fi</a>.<h3> </BODY>
17 HAAGA-HELIA WWW-palvelin 17 </HTML> 4. Sijoita.htaccess-tiedosto jokaiseen hakemistoon, johon - ja jonka alihakemistoihin - on rajoitettu pääsy. Tiedoston suoritus vie aina aikaa. Jos palvelin on ruuhkautunut, tämä vielä lisää käyttäjän tuskaa. Koeta suunnitella hakemistorakenne sellaiseksi, että selviät mahdollisimman vähillä.htaccesstiedostoilla.
KYMENLAAKSON AMMATTIKORKEAKOULU Tietotekniikan koulutusohjelma / Tietoverkkotekniikka. Joni Korjala APACHE WWW-PALVELIN Seminaarityö 2012
KYMENLAAKSON AMMATTIKORKEAKOULU Tietotekniikan koulutusohjelma / Tietoverkkotekniikka Joni Korjala APACHE WWW-PALVELIN Seminaarityö 2012 SISÄLLYS 1 JOHDANTO 3 2 WWW-PALVELIMEN TOIMINTA 4 3 OMINAISUUDET
Tomi Pahula TI09OHJ. Apache WWW-palvelin
Seminaarityö Opintojakso: Opettaja: A241227 Linux-järjestelmät Tomi Pahula Opintojakson toteutus: Syksy 2011 Opiskelijaryhmä: Opiskelija: TI09OHJ Pavel Savushkin Raportti palautettu: 02.11.2011 Seminaarityön
1.1 Internetistä lyhyesti. Mikä Internet on? 1.2 Maailmanlaajuinen verkko
1.1 Internetistä lyhyesti Alkuperä: - ARPAnet 1960-luvun loppu, 1970-luvun alku - Verkon luotettavuus - ARPA organisaatioit (Advanced Research Projects Agency) - BITnet, CSnet 1970-luvun loppu ja 1980-luvun
Tikon Ostolaskujenkäsittely versio 6.1.2 SP1
Toukokuu 2012 1 (14) Tikon Ostolaskujenkäsittely versio 6.1.2 SP1 Asennusohje Toukokuu 2012 2 (14) Sisällysluettelo 1. Vaatimukset palvelimelle... 3 1.1..NET Framework 4.0... 3 1.2. Palvelimen Internet
Taustaa. CGI-ohjelmointi
Taustaa CGI-ohjelmointi CGI = Common Gateway Interface Hyvin yksinkertainen ja helppo tapa toteuttaa dynaamisuutta ja interaktivisuutta htmldokumentteihin Kehitetty tiedon siirtoon palvelimen ja asiakasselaimen
Julkaiseminen verkossa
Julkaiseminen verkossa H9T1: Tiedostojen vienti internetiin Yliopiston www-palvelin, kielo Unix käyttöjärjestelmästä hakemistorakenne etäyhteyden ottaminen unix-koneeseen (pääteyhteys) komentopohjainen
Verkkosivut perinteisesti. Tanja Välisalo 11.2.2009
Verkkosivut perinteisesti Tanja Välisalo 11.2.2009 WWW-sivujen vieminen omaan kotisivutilaan yliopiston mikroverkossa https://salasana.jyu.fi Klikkaa painiketta Activate WWW Klikkaa painiketta Activate
WWW-PALVELUN KÄYTTÖÖNOTTO LOUNEA OY
1 WWW-PALVELUN KÄYTTÖÖNOTTO LOUNEA OY 10.4.2015 Lounea Oy Tehdaskatu 6, 24100 Salo Puh. 029 707 00 Y-tunnus 0139471-8 www.lounea.fi Asiakaspalvelu 0800 303 00 Yrityspalvelu 0800 303 01 Myymälät 0800 303
Windows Server 2012 asentaminen ja käyttöönotto, Serverin pyörittämisen takia tarvitaan
Aram Abdulla Hassan Windows Server 2012 asentaminen ja käyttö 1 Windows Server 2012 asentaminen ja käyttöönotto, Serverin pyörittämisen takia tarvitaan Hyper-V ohjelma. Riipu minkälaista Serveria yritämme
URL-osoitteiden suunnittelu
Tim Berners-Lee: Jos olisin arvannut kuinka suosittu Webistä tulee, olisin yrittänyt keksiä URL-osoitteiden alkuosalle jonkin toisen muodon. http-alkuosa on hankala erityisesti puhelinkeskusteluissa. URL
Järjestelmäarkkitehtuuri (TK081702)
Järjestelmäarkkitehtuuri (TK081702) yleistyvät verkkopalveluissa Youtube Google... Avaavat pääsyn verkkopalvelun sisältöön. Rajapintojen tarjoamia tietolähteitä yhdistelemällä luodaan uusia palveluja,
Tiedostojen siirto ja FTP - 1
Tiedostojen siirto ja FTP Tiedonsiirto Sibelius-Akatemian hakemistosi ja jonkun muun koneen välillä (esim. kotikoneesi) Taustaa FTP on lyhenne sanoista File Transfer Protocol. Se on yhteystapa jolla siirretään
VERKKOSOVELLUSTEN OHJELMOINTI, JOHDATUS PHP:HEN
VERKKOSOVELLUSTEN OHJELMOINTI, JOHDATUS PHP:HEN Tämän tehtävän tarkoitus on tutustuttaa ympäristöön sekä tutustuttaa wwwdokumenttien tekoon php:llä. Alkutoimet Varmistetaan, että verkkolevyllä on kansio
Olet tehnyt hyvän valinnan hankkiessasi kotimaisen StorageIT varmuuskopiointipalvelun.
StorageIT 2006 varmuuskopiointiohjelman asennusohje. Hyvä asiakkaamme! Olet tehnyt hyvän valinnan hankkiessasi kotimaisen StorageIT varmuuskopiointipalvelun. Ennen asennuksen aloittamista Varmista, että
MOBISITE-TYÖKALUN SISÄLTÄMÄT TOIMINNOT
MOBISITE-TYÖKALU MobiSite on työkalu matkapuhelimeen soveltuvan mobiilisivuston rakentamiseen. AIMO-järjestelmän jatkuvasti päivittyvä päätelaitetunnistus tunnistaa useimmat puhelinmallit ja mukauttaa
Maastotietokannan torrent-jakelun shapefile-tiedostojen purkaminen zip-arkistoista Windows-komentojonoilla
Maastotietokannan torrent-jakelun shapefile-tiedostojen purkaminen zip-arkistoista Windows-komentojonoilla Viimeksi muokattu 5. toukokuuta 2012 Maastotietokannan torrent-jakeluun sisältyy yli 5000 zip-arkistoa,
Simulaattorin asennus- ja käyttöohje
Linux ja Windows XP Versio Päiväys Muokkaaja Kuvaus 0.2 16.2.2006 Mikko Halttunen Katselmoinin jälkeen 0.1 13.2.2006 Mikko Halttunen Alustava versio Sisällysluettelo 1 Johdanto... 3 2 Simulaattorin asennus...
CVS. Kätevä väline usein päivitettävien tiedostojen, kuten lähdekoodin, hallitsemiseen
CVS Versionhallintajärjestelmä Kätevä väline usein päivitettävien tiedostojen, kuten lähdekoodin, hallitsemiseen Käytetään komentoriviltä, myös graafisia käyttöliittymiä saatavilla CVS Kaikki tiedostot
Unix-perusteet. Tulostaminen
Unix-perusteet Tulostaminen Tulostaminen unixissa miten tulostin voidaan liittää? määrityksiä Printteri: fyysinen laite kiinni jossain tietokoneessa tai sitten verkossa verkkokortin avulla Printterin nimi
Paavo Räisänen. WampServer palvelimen asennus ja käyttö Eclipsen kanssa, sekä ensimmäinen FTP yhteys. www.ohjelmoimaan.net
Paavo Räisänen WampServer palvelimen asennus ja käyttö Eclipsen kanssa, sekä ensimmäinen FTP yhteys www.ohjelmoimaan.net Tätä opasta saa vapaasti kopioida, tulostaa ja levittää ei kaupallisissa tarkoituksissa.
Historiaa. Unix kirjoitettiin kokonaan uudestaan C-kielellä 1973. Unix jakautui myöhemmin System V ja BSDnimisiin. Kuutti, Rantala: Linux
Historiaa Linux on Unix-yhteensopiva käyttöjärjestelmä. Unixin perusta luotiin 1964 MIT:ssa aloitetussa MULTICS-projektissa (http://www.cs.helsinki.fi/u/kerola/tkhist/k2000/alustukset/unix_hist/unix_historia.htm)
Käytin tehtävän tekemiseen Xubuntu 13.04 -käyttöjärjestelmää aikaisemmin tekemältäni LiveUSB-tikulta.
Tehtävänanto - Asenna ja testaa LAMP - Aiheuta vähintään 3 virhettä ja analysoi lokista - Tee nimipohjainen virtuaalipalvelin, joissa toimii myös www. (Karvinen, T. 23.09.2013) Työympäristö Tein tehtävän
L models. Käyttöohje. Ryhmä Rajoitteiset
Teknillinen korkeakoulu T-76.115 Tietojenkäsittelyopin ohjelmatyö Lineaaristen rajoitteiden tyydyttämistehtävän ratkaisija L models Käyttöohje Ryhmä Rajoitteiset Versio Päivämäärä Tekijä Muutokset 0.1
T-111.361 Hypermediadokumentin laatiminen. Sisältö. Tavoitteet. Mitä on www-ohjelmointi? Arkkitehtuuri (yleisesti) Interaktiivisuuden keinot
T-111.361 Hypermediadokumentin laatiminen -Ohjelmointi Peruskäsitys www-ohjelmoinnin kentästä Tekniikat interaktiivisuuden toteuttamiseen tekniikat tekniikat Tietokannat Juha Laitinen TKK/TML juha.laitinen@hut.fi
Korkeakoulujen prosessipalvelin: mallintajan palvelinohje Versio 0.2
Korkeakoulujen prosessipalvelin: mallintajan palvelinohje Versio 0.2 Sisällysluettelo Muutoshistoria...3 1 Johdanto...4 2 Palvelimen käyttöön tarvittavat ohjelmat...4 3 Palvelimelle kirjautuminen...4 4
Mikä on WordPress? itse ylläpidettävä (self-hosted) WordPress.com: ilmainen 3. osapuolen ylläpitämä pilvipalvelu (Cloud-hosted)
WordPress.com Mikä on WordPress? Tällä hetkellä maailman suosituin ns. julkaisujärjestelmä (CMS) Rakennettu blogialustaksi, nykyään myös muussa käytössä ilmainen ns. avoimen lähdekoodin julkaisujärjestelmä
Visma Liikkuvan työn ratkaisut Päivitysohje. Pääkäyttäjän opas
Visma Liikkuvan työn ratkaisut Pääkäyttäjän opas Visma Software Oy pidättää itsellään oikeuden mahdollisiin parannuksiin ja/tai muutoksiin tässä oppaassa ja/tai ohjelmassa ilman eri ilmoitusta. Oppaan
Tikon Ostolaskujenkäsittely/Web-myyntilaskutus versio 6.4.0
Toukokuu 2014 1 (11) Tikon Ostolaskujenkäsittely/Web-myyntilaskutus versio 6.4.0 Päivitysohje Toukokuu 2014 2 (11) Sisällysluettelo 1. Tehtävät ennen versiopäivitystä... 3 1.1. Ohjelmistomuutosten luku...
TIEDEJUTTUKURSSI 29.9.2011 FM VILLE SALMINEN
TIEDEJUTTUKURSSI 29.9.2011 FM VILLE SALMINEN YLEISTÄ LUENNOT (8 H) & TYÖPAJA (2 H) YHTEYSTIEDOT ville.salminen@oulu.fi VÄLINEET Tekstieditori Mieluummin Windowsin Notepad kuin esimerkiksi Microsoft Word
VIENET JULKAISUJÄRJESTELMÄLLÄ TOTEUTETTUJEN INTERNET-SIVUJEN YLLÄPITO-OHJE
VIENET JULKAISUJÄRJESTELMÄLLÄ TOTEUTETTUJEN INTERNET-SIVUJEN YLLÄPITO-OHJE JULKAISUJÄRJESTELMÄÄN KIRJAUTUMINEN. Osoitekenttään kirjoitetaan www.domain.fi/admin. Kirjoita käyttäjätunnus: xxxxxx. Salasana:
1 www-sivujen teko opetuksessa
RäsSe, Tekniikka/Kuopio Sivu 1 1 www-sivujen teko opetuksessa 1.1 Yleistä Mitä materiaalia verkkoon? Tyypillisesti verkossa oleva materiaali on html-tiedostoja. Näitä tiedostoja tehdään jollakin editorilla
Suvi Junes Tietohallinto / Opetusteknologiapalvelut 2012
Tiedostot Uudet ominaisuudet: - Ei Tiedostot-kohtaa alueen sisällä, vaan tiedostonvalitsin, jolla tiedostot tuodaan alueelle siihen kohtaan missä ne näytetään - Firefox-selaimella voi työpöydältä raahata
FuturaPlan. Järjestelmävaatimukset
FuturaPlan Järjestelmävaatimukset 25.1.2017 2.2 Hermiankatu 8 D tel. +358 3 359 9600 VAT FI05997751 33720 Tampere fax. +358 3 359 9660 www.dbmanager.fi i Versiot Versio Päivämäärä Tekijä Kommentit 1.0
Coolselector Asennusohje
MAKING MODERN LIVING POSSIBLE Coolselector Asennusohje Täydellinen valinta on vain muutaman klikkauksen päässä www.danfoss.fi/kylma Yleiset vaatimukset Windows XP asennus Windows 7 asennus Asennuksen poisto
Yleinen ohjeistus Windows tehtävään
Yleinen ohjeistus tehtävään Yleiset ohjeet: Jollei muuten ohjeisteta, käytä aina salasanana Qwerty7 Tämä salasana on myös käyttäjän salasana valmiiksi asennetuissa palvelimissa, ellei muuta mainita. Palvelimien
Käytin tehtävän tekemiseen Xubuntu 13.04 -käyttöjärjestelmää aikaisemmin tekemältäni LiveUSB-tikulta.
Tehtävänanto - Asenna WordPress ja tee siihen esimerkkisisältöä - Mittaa WP:n tehoa. Vertaile etusivun ja alasivujen nopeutta siihen, että tallennat saman sisällön staattiseksi. Analysoi mittaustulokset.
Yliopisto- ja AMK-kirjastokonsortioiden tietokantapalvelimet
Yliopisto- ja AMK-kirjastokonsortioiden tietokantapalvelimet Vuosiraportti 2017 Thomas Roos 20.2.2018 Yleistä Kirjastokonsortioiden käytössä oleva palvelin vaihdettiin vuoden 2015 syksyllä. Sun M9000 korvattiin
H9 Julkaiseminen webissä
H9 Julkaiseminen webissä Tässä harjoituksessa opetetaan kaksi tapaa viedä tiedostoja jakoon webin kautta (tehtävä 1 ja tehtävä 3), sekä kokeillaan yksinkertaista, jokamiehen tapaa tehdä oma sivusto (tehtävä
Kotisivuohjeet. Eteläpohjalaiset Kylät ry. Sivupohjien rakenne
Kotisivuohjeet Tässä ohjeessa käydään läpi kotisivujen tekemisen perusteet keskittyen html-koodiin ja sen ominaisuuksiin. Sivupohjissa ulkoasu ja rakenne on pääasiassa jaettu erilliseen css-tyylitiedostoon,
ASENNUSOHJEET INTERNET-ASENNUS. Navita Yritysmalli. YHTEYSTIEDOT Visma Solutions Oy Mannerheiminkatu 5 53900 LAPPEENRANTA Puh.
1/5 ASENNUSOHJEET INTERNET-ASENNUS Navita Yritysmalli YHTEYSTIEDOT Visma Solutions Oy Mannerheiminkatu 5 53900 LAPPEENRANTA Puh. 010 7564 986 Käyttöönotto Matti Sihvo Koulutus Jan-Markus Viikari LAITEVAATIMUKSET
Yhteydensaantiongelmien ja muiden ongelmien ratkaisuita
Yhteydensaantiongelmien ja muiden ongelmien ratkaisuita Miksi SmartView v4.1 ei suostu avaamaan lämpökuvia? Mikäli SmartView-ohjelmiston täysversio 4.1 ladataan suoraan nettisivuilta, jotkin tietokoneet
XEROXIN TURVATIEDOTE XRX05-003 Http-palvelimen haavoittuvuus ESS:ssä/verkko-ohjaimessa saattaa mahdollistaa järjestelmän luvattoman käytön.
XEROXin turvatiedote XRX05-003 XEROXIN TURVATIEDOTE XRX05-003 Http-palvelimen haavoittuvuus ESS:ssä/verkko-ohjaimessa saattaa mahdollistaa järjestelmän luvattoman käytön. Seuraavassa on ohjeet alla lueteltujen
Visma Liikkuvan työn ratkaisut
Visma Liikkuvan työn ratkaisut Päivitysohje Pääkäyttäjän opas Visma Software Oy pidättää itsellään oikeuden mahdollisiin parannuksiin ja/tai muutoksiin tässä oppaassa ja/tai ohjelmassa ilman eri ilmoitusta.
Harjoituksen aiheena on tietokantapalvelimen asentaminen ja testaaminen. Asennetaan MySQL-tietokanta. Hieman linkkejä:
Linux-harjoitus 6 Harjoituksen aiheena on tietokantapalvelimen asentaminen ja testaaminen. Asennetaan MySQL-tietokanta. Hieman linkkejä: http://www.mysql.com/, MySQL-tietokantaohjelman kotisivu. http://www.mysql.com/doc/en/index.html,
Linux rakenne. Linux-järjestelmä koostuu useasta erillisestä osasta. Eräs jaottelu: Ydin Komentotulkki X-ikkunointijärjestelmä Sovellusohjelmat
Linux rakenne Linux-järjestelmä koostuu useasta erillisestä osasta. Eräs jaottelu: Ydin Komentotulkki X-ikkunointijärjestelmä Sovellusohjelmat Linux ydin Ytimen (kernel) päätehtävä on tarjota rajapinta
Mikä on internet, miten se toimii? Mauri Heinonen
Mikä on internet, miten se toimii? Mauri Heinonen Mikä on Internet? Verkkojen verkko Muodostettu liittämällä lukuisia aliverkkoja suuremmaksi verkoksi Sivustojen tekemiseen käytetään kuvauskielta HTML
Tikon Ostolaskujenkäsittely versio 6.2.0
Lokakuu 2012 1 (20) Tikon Ostolaskujenkäsittely versio 6.2.0 Asennusohje Lokakuu 2012 2 (20) Lokakuu 2012 3 (20) Sisällysluettelo 1. Vaatimukset palvelimelle... 4 1.1..NET Framework 4.0... 4 1.2. Palvelimen
Joomla pikaopas. Yksinkertainen opas, jossa neuvotaan esimerkkisivuston teko Joomla julkaisujärjestelmällä vaihe vaiheelta.
Joomla pikaopas Yksinkertainen opas, jossa neuvotaan esimerkkisivuston teko Joomla julkaisujärjestelmällä vaihe vaiheelta. Paavo Räisänen www.ohjelmoimaan.net Tätä opasta saa vapaasti kopioida, tulostaa
Visma Avendon asennusohje
Visma Avendon asennusohje 1 Versio 5.21 On tärkeää, että käytössäsi on aina uusin toimittamamme versio ohjelmistosta. Asentamalla viimeisimmän version saat käyttöösi ohjelman tuoreimmat ominaisuudet ja
Uutta Remote Support Platform 3.1 -versiossa
What's New Asiakirjaversio: 1.0 2014-05-09 Asiakirjaversiot Seuraavassa taulukossa esitellään asiakirjan tärkeimmät muutokset. Versio Pvm Kuvaus 1.0 2014-05-09 Ensimmäinen versio 2 All rights reserved.
Kytkentäopas. Tuetut käyttöjärjestelmät. Tulostimen asentaminen. Kytkentäopas
Sivu 1/5 Kytkentäopas Tuetut käyttöjärjestelmät Software and Documentation -CD-levyltä voi asentaa tulostinohjelmiston seuraaviin käyttöjärjestelmiin: Windows 8 Windows 7 SP1 Windows 7 Windows Server 2008
KYMENLAAKSON AMMATTIKORKEAKOULU Tietotekniikan koulutusohjelma / Tietoverkkotekniikka
KYMENLAAKSON AMMATTIKORKEAKOULU Tietotekniikan koulutusohjelma / Tietoverkkotekniikka Kristopher Vuorela UBUNTUN ASENNUS JA ALKEET 206101312 Linux järjestelmät Lukukausi: Kevät 2015 Työ valmistui: 15.04.2015
SeaMonkey pikaopas - 1
SeaMonkey pikaopas SeaMonkey on ilmainen ja yksinkertainen www-sivujen teko-ohjelma. Sillä on kätevää koostaa yksinkertaisia sivuja ilman, että täytyy tietää jotain HTML-koodista. Tämä opas esittelee sivuston
Sisältö IT Linux 2001:n uudet ominaisuudet IT Linux 2001:n yhteensopivuus Red Hat 7.0:n kanssa Asennuksen valmistelu
Sisältö 1 IT Linux 2001:n uudet ominaisuudet 1 1.1 Uudet ominaisuudet......................... 1 1.2 KDE 2.0................................. 2 1.3 XFree86 4.0.1.............................. 2 1.4 Uusi
GroupWise Calendar Publishing Host User
GroupWise 8 Calendar Publishing Host User 8 17. lokakuu 2008 Novell GroupWise Calendar Publishing Host User PIKAKÄYNNISTYS www.novell.com YLEISTÄ Novell GroupWise Calendar Publishing Host User on Web-pohjainen
UCOT-Sovellusprojekti. Asennusohje
UCOT-Sovellusprojekti Asennusohje Ilari Liukko Tuomo Pieniluoma Vesa Pikki Panu Suominen Versio: 1.00 Julkinen 15. joulukuuta 2006 Jyväskylän yliopisto Tietotekniikan laitos Jyväskylä Hyväksyjä Päivämäärä
NAVITA BUDJETTIJÄRJESTELMÄN ENSIASENNUS PALVELIMELLE
NAVITA BUDJETTIJÄRJESTELMÄN ENSIASENNUS PALVELIMELLE Ennen palvelinohjelman asennusta perustetaan tarvittavat kansiot. Oikeustasoista share- tai security-tason oikeudet riittävät; molempien oikeustasojen
Internetin hyödyt ja vaarat. Miten nettiä käytetään tehokkaasti hyväksi?
Internetin hyödyt ja vaarat Miten nettiä käytetään tehokkaasti hyväksi? Linkit Chrome https://www.google.com/intl/fi/chrome/browser/ Firefox http://www.mozilla.org/fi/ Opera http://www.opera.com/fi Vertailu
T&M Autori Versio Series 60 -puhelimiin
T&M Autori Versio 5.0.0 Series 60 -puhelimiin Asennusohje 19. huhtikuuta 2010 TIETOMEKKA T&M Autori asennusohje - 2 SISÄLLYSLUETTELO SISÄLLYSLUETTELO 2 1. YLEISTÄ 3 2. UUDEN MUISTIKORTIN ASENNUS 3 3. T&M
1. päivä ip Windows 2003 Server ja vista (toteutus)
1. päivä ip Windows 2003 Server ja vista (toteutus) Olette pomosi kanssa tarkastaneet asiakkaan tekemän ja sinun korjaaman suunnitelman ja tehneet oman versionsa siitä. Noudata siis tätä tekemäänne uutta
erasmartcardkortinlukijaohjelmiston
erasmartcardkortinlukijaohjelmiston asennusohje Sisällysluettelo 1. erasmartcard... 2 2. erasmartcard-ohjelmiston normaali asennus... 3 2.1. Ennen asennusta... 3 2.2. Asennus... 3 3. Muut asennustavat...
Entiteetit erotetaan muusta tekstistä & ja puolipiste. esim. copyright-merkki näkyy sivulla
1 ENTITEETIT Tehtävä 1. Tietokoneet ja käyttöjärjestelmät käyttävät erilaisia merkkijärjestelmiä ja varsinkin Internetin alkutaipaleella aiheutti sen, että jotkut merkit eivät näkyneet kaikilla oikein.
Tikon Ostolaskujenkäsittely/Web-myyntilaskutus versio 6.3.0
Toukokuu 2013 1 (10) Tikon Ostolaskujenkäsittely/Web-myyntilaskutus versio 6.3.0 Päivitysohje Copyright Aditro 2013 Toukokuu 2013 2 (10) Sisällysluettelo 1. Tehtävät ennen versiopäivitystä... 3 1.1. Ohjelmistomuutosten
,QWHUQHWVHODLPHQNl\WWlPLQHQ±,QWHUQHW([SORUHU
,QWHUQHWVHODLPHQNl\WWlPLQHQ±,QWHUQHW([SORUHU Tässä pääsette tutustumaan Internet Explorerin (IE) käyttöön. Muitakin selainversioita löytyy, kuten esimerkiksi Netscape, Opera ja Mozilla. Näiden muiden selainten
Kieliversiointityökalu Java-ohjelmistoon. Ohje
Kieliversiointityökalu Java-ohjelmistoon Ohje 2/6 SISÄLLYSLUETTELO 1 YLEISTÄ OHJELMASTA... 3 2 PÄÄ-IKKUNA...4 3 YLÄVALIKKO... 4 3.1 TIEDOSTO... 4 3.2 TOIMINTO... 4 3.3 ASETUKSET... 5 3.4 OHJE... 5 4 VÄLILEHDET...5
SQLite selvitysraportti. Juha Veijonen, Ari Laukkanen, Matti Eronen. Maaliskuu 2010
SQLite selvitysraportti Juha Veijonen, Ari Laukkanen, Matti Eronen Maaliskuu 2010 Opinnäytetyö Kuukausi Vuosi 1 SISÄLTÖ 1. YLEISTÄ SQLITE:STA... 2 2. HISTORIA... 2 3. SQLITEN KÄYTTÖ... 3 3.1 SQLiten asennus
Järjestelmänvalvontaopas
Järjestelmänvalvontaopas Medtronic MiniMed Northridge, CA 91325 USA 800 646 4633 (800-MiniMed) 818 576 5555 www.minimed.com Edustaja EU:n alueella Medtronic B.V. Earl Bakkenstraat 10 6422 PJ Heerlen Alankomaat
4. Lausekielinen ohjelmointi 4.1
4. Lausekielinen ohjelmointi 4.1 Sisällys Konekieli, symbolinen konekieli ja lausekieli. Lausekielestä konekieleksi: - Lähdekoodi, tekstitiedosto ja tekstieditorit. - Kääntäminen ja tulkinta. - Kääntäminen,
Linux - käyttöoikeudet
Linux - käyttöoikeudet Seuraavaksi läpikäydään Linuxin käyttöoikeushallintaa. Lähteinä on käytetty seuraavia: http://fi.wikibooks.org/wiki/ubuntu_tutuksi Kuutti, Rantala: Linux http://doc.ubuntu.com/ubuntu/serverguide/c/user-management.html
SSH Secure Shell & SSH File Transfer
SSH Secure Shell & SSH File Transfer TIETOHALLINTO Janne Suvanto 1.9 2002 Sisällysluettelo Sisällysluettelo... 1 Yleistä... 2 SSH Secure Shell ohjelman asetukset... 3 POP3 tunnelin asetukset... 6 Yhteyden
Written by Administrator Saturday, 28 August 2010 14:51 - Last Updated Tuesday, 22 February 2011 10:45
Omalla koneella voi helposti kokeilla tavallisia HTML-sivuja. Siinä vaiheessa, kun alat ohjelmoida esim. PHP:llä, tarvitset webpalvelimen. Yhtä lailla tarvitset palvelimen ja MYSQL-tietokannan, kun haluat
C-ohjelmoinnin peruskurssi. Pasi Sarolahti
C! C-ohjelmoinnin peruskurssi Pasi Sarolahti Mitä haluan oppia C-kurssilla? ja miksi? Tutustu lähimpään naapuriin Keskustelkaa miksi halusitte / jouduitte tulemaan kurssille 3 minuuttia è kootaan vastauksia
Valppaan asennus- ja käyttöohje
Versio Päiväys Muokkaaja Kuvaus 0.9 16.2.2006 Tuukka Laakso Korjattu versio 0.1 Antti Kettunen Alustava versio Sisällysluettelo 1 Johdanto...2 2 Valppaan asennus...3 2.1 Valppaan kääntäminen...3 2.2 Valmiiksi
Linux palomuurina (iptables) sekä squid-proxy
Linux palomuurina (iptables) sekä squid-proxy Linux-järjestelmät Winai Prathumwong TI10HJ 06.11.2012 2 Iptables (Netfilter) Johdanto Iptables on Linux-kernelin sisäänrakennetun palomuurin, Netfilter:in
Google-dokumentit. Opetusteknologiakeskus Mediamylly
Google-dokumentit 1 2 3 Yleistä 1.1 Tilin luominen 4 1.2 Docs-päävalikkoon siirtyminen 7 Dokumentit-päävalikko 2.1 Kirjaudu Dokumentteihin 9 2.2 Lähetä tiedosto Google-dokumentteihin 11 2.3 Uuden asiakirjan
Julkaiseminen verkossa, esitysgrafiikkaa (laitteistosta, tietotekniikka ja tulevaisuus) H9T1: Tiedostojen vienti internetiin
Julkaiseminen verkossa, esitysgrafiikkaa (laitteistosta, tietotekniikka ja tulevaisuus) H9T1: Tiedostojen vienti internetiin Yliopiston www palvelin, kielo Unix käyttöjärjestelmästä hakemistorakenne etäyhteyden
Yleinen ohjeistus Windows tehtävään.
Yleinen ohjeistus Windows tehtävään. Sinulle on toimitettu valmiiksi asennettu HYPER-V ympäristö. Tehtävänäsi on importata/asentaa vaadittavat palvelimet ja työasemat sekä konfiguroida nämä tehtävän mukaisesti.
1 Tivax siirto uuteen koneeseen
Tivax siirto uuteen koneeseen 1 1 Tivax siirto uuteen koneeseen 1.1 Tivax ohjelman asentaminen Huom. Siirrossa mahdollisesti esiintyvien ongelmien ratkaisu on veloituksetonta ainoastaan asiakkaille, joilla
Internet ja tietoverkot 2015 Harjoitus 7: Kertaus
Internet ja tietoverkot 2015 Harjoitus 7: Kertaus Tämän harjoituksen tarkoituksena on hieman kerrata TCP/IP-kerrosmallin sovelluskerroksen, kuljetuskerroksen, internet-kerroksen ja siirtoyhteyskerroksen
JOHDANTO... 5 PÄÄKONFIGURAATIOTIEDOSTO... 5 3.3 KIELET... 5 4 KÄYNNISTÄMINEN...6 4.1 JOHDANTO... 6
Sisällysluettelo SISÄLLYSLUETTELO...2 1 IMAGEBLEND...3 1.1 JOHDANTO... 3 2 OHJELMISTO...4 2.1 JOHDANTO... 4 2.2 OHJELMAPAKETIN PURKAMINEN... 4 2.3 HAKEMISTORAKENNE... 4 3 KONFIGUROINTI...5 3.1 3.2 JOHDANTO...
Tiedonsiirto- ja rajapintastandardit
Tiedonsiirto- ja rajapintastandardit Viitekehys Julkishallinnon perustietovarantojen rajapinnat (PERA) työryhmän tulokset valmiit syksyllä 2011 Määrittelee teknisen arkkitehtuuriratkaisun tietovarantojen
WEIKKA. Asennus opas. Hannu-Matti Lemettinen HML Productions 2009-2011
WEIKKA Asennus opas Hannu-Matti Lemettinen WEIKKA OHJELMAN ASENNUS Weikka ohjelman asennuksessa tarvitaan kaksi tiedostoa. Setup.exe sekä Weikka.msi tiedostot. Asennus käynnistetään suorittamalla (kaksoisnapsautus)
Maventa Connector Käyttöohje
Maventa Connector Käyttöohje 17.4.2015 Sisällys 1. Esittely... 2 1.1. Käytön edellytykset... 2 1.2. Tuetut aineistomuodot... 2 2. Asennustiedosto... 3 2.1. Sisäänkirjautuminen... 7 3. Asetuksien määrittäminen...
SALITE.fi -Verkon pääkäyttäjän ohje
SALITE.fi -Verkon pääkäyttäjän ohje Sisältö 1 Verkon pääkäyttäjä (Network Admin)...3 2 Verkonhallinta...3 2.1 Navigointi verkonhallintaan...3 2.2 Sivustot...3 2.1 Sivustojen toiminnot...4 2.3 Sivuston
Palomuurit. Palomuuri. Teoriaa. Pakettitason palomuuri. Sovellustason palomuuri
Palomuuri Teoriaa Palomuurin tehtävä on estää ei-toivottua liikennettä paikalliseen verkkoon tai verkosta. Yleensä tämä tarkoittaa, että estetään liikennettä Internetistä paikallisverkkoon tai kotikoneelle.
Ohjeita tietokoneverkon käyttöön Latokartano-säätiön ja Metsäylioppilaiden asuntosäätiön asuntoloissa
Ohjeita tietokoneverkon käyttöön Latokartano-säätiön ja Metsäylioppilaiden asuntosäätiön asuntoloissa 12.9.2011 Osa 1: Perustietoa verkosta Asuntoloiden sisäverkko on yhdistetty Internettiin NATtaavalla
ANVIA ONLINE BACKUP ASENNUSOPAS 1(7) ANVIA ONLINE BACKUP ASENNUSOPAS 1.0
1(7) ANVIA ONLINE BACKUP Asioita, jotka tulee huomioida ennen asennusta! Koska palvelu sisältää myös sharing-ominaisuuden, on asiakas itse vastuussa millaisia tiedostoja palvelimelle varmuuskopioi ja kenelle
Tietokanta.java Luokka tarjoaa välineet tietokannan lukemiseen. Haetuista tiedoista muodostetaan kurssi- ja opetus-olioita.
Arkkitehtuurikuvaus Käytössä olevat java-luokat: Kansio: /WEB_INF/classes/ - käännetyt luokat Kansio: /WEB_INF/src/ - lähdekoodi custom_pojos: Kurssi.java Java-luokka, jonka sisältö vastaa tietokannassa
Alkuraportti. LAPPEENRANNAN TEKNILLINEN YLIOPISTO TIETOJENKÄSITTELYN LAITOS Ti Kandidaatintyö ja seminaari
LAPPEENRANNAN TEKNILLINEN YLIOPISTO TIETOJENKÄSITTELYN LAITOS Ti5004000 - Kandidaatintyö ja seminaari Alkuraportti Avoimen lähdekoodin käyttö WWW-sovelluspalvelujen toteutuksessa Lappeenranta, 4.6.2007,
Pika-aloitusopas. Haku Voit etsiä sivustoja, henkilöitä tai tiedostoja. Sivuston tai uutisviestin luominen
Pika-aloitusopas Saa aikaan enemmän olinpaikastasi riippumatta suojatun käytön, jakamisen ja tiedostotallennuksen avulla. Kirjaudu sisään Office 365 -tilaukseesi ja valitse SharePoint sovellusten käynnistyksestä.
HAMINETTI WLAN LIITTYMÄN KÄYTTÖÖNOTTO-OHJE
HAMINETTI WLAN LIITTYMÄN KÄYTTÖÖNOTTO-OHJE Vaihe 1, Client manager ohjelmiston ja sovittimen ajureiden asennus Asennuksen vaiheissa saattaa olla sovitin ja käyttöjärjestelmä kohtaisia eroja. Alla olevassa
Visma Nova. Visma Nova ASP käyttö ja ohjeet
Visma Nova Visma Nova ASP käyttö ja ohjeet Oppaan päiväys: 2.2.2012. Helpdesk: http://www.visma.fi/asiakassivut/helpdesk/ Visma Software Oy pidättää itsellään oikeuden mahdollisiin parannuksiin ja/tai
Opas Logitech Harmony 525 asennusohjelmistoon
Opas Logitech Harmony 525 asennusohjelmistoon Tervetuloa! Ohjattu asennus asentaa Logitech Harmony kaukoohjaimen ohjelmiston koneellesi jatkaaksesi paina NEXT. Valitse kieli ja paina ok. Ohessa on Logitech
Purot.net Wiki. Tutkielma. Paavo Räisänen. Centria Ammattikorkeakoulu 24.10.2012
Purot.net Wiki Tutkielma Paavo Räisänen Centria Ammattikorkeakoulu 24.10.2012 Sisällysluettelo 1: Esittely 2: Perustaminen 3: Uuden sivun luonti 4: Kuvien lisääminen 5: Linkin lisääminen 6: Lopuksi 1:
Metropolia Ammattikorkeakoulu
Metropolia Ammattikorkeakoulu UNIX-käyttöjärjestelmä TX00BW20 Sami Sainio sami.sainio@metropolia.fi Kurssin rakenne ja arvostelu 7 x luennot ja laboratorioharjoitukset Pieni projekti? Kurssin lopussa tentti
ZENworks Application Virtualization 11
ZENworks Application Virtualization 11 ZENworks / perinteinen asennus ZENworks virtualisointi Ei erillistä asennusta Ei vaadita erilisiä oikeuksia Oletusasetukset mukana Eri versiot samanaikaisesti Sama
Visma Econet -ohjelmat ActiveX on epävakaa -virheilmoituksen korjausohjeet
1 Visma Econet -ohjelmat ActiveX on epävakaa -virheilmoituksen korjausohjeet Microsoft on julkaissut Office-paketteihin tietoturvapäivitykset. Seuraavat päivitykset aiheuttavat Visma Econet -ohjelmissa
XHTML - harjoitus. Tehtävä1: Tee xhtml tiedosto käyttäen notepad (muistio) ohjelmaa. Tiedoston tallennus notepad (muistio) ohjelmassa:
XHTML - harjoitus Tehtävä1: Tee xhtml tiedosto käyttäen notepad (muistio) ohjelmaa Tiedoston tallennus notepad (muistio) ohjelmassa: Jokaisen XHTML-dokumentin tulisi alkaa XML-määrittelyllä(engl.XML-prologue),