RAPORTTI. Korjausrakentaminen

Transkriptio

1 Korjausrakentaminen PÄIVÄYS PROJEKTI Kellarikerroksen kosteustutkimus TILAAJA As Oy Hopeakartano, c/o Isännöinti Saarinen Oy KOHDE, Helsinki

2 2(7) SISÄLTÖ 1. YHTEYSTIEDOT Kohde Tilaaja Suorittaja KOHTEEN YLEISTIEDOT Yleistietoja YLEISTÄ Toimeksiannon laajuus ja tarkoitus HAVAINNOT JOHTOPÄÄTÖKSET JA YHTEENVETO Toimenpidesuositukset ja kustannusarviot Ensisijainen korjaussuositus Harkinnanvaraiset korjaustoimenpiteet... 7

3 3(7) 1. YHTEYSTIEDOT 1.1 Kohde 1.2 Tilaaja As Oy Hopeakartano HELSINKI Isännöinti Saarinen Oy Louhijantie 2 B Vantaa Jukka Huvilinna puh jukka.huvilinna@isannoitsijasaarinen.fi 1.3 Suorittaja Wise Group Finland Oy puh Sinikalliontie 5 faksi Espoo Marjut Kokkonen puh marjut.kokkonen@wisegroup.fi 2. KOHTEEN YLEISTIEDOT 2.1 Yleistietoja Käyttötarkoitus: Asuinrakennus Rakennusvuosi: 1984 Rakennuksia: 2 kpl Tilavuus: m 3 Kerrosluku: YLEISTÄ 3.1 Toimeksiannon laajuus ja tarkoitus Kosteusvaurion kuntotutkimuksen tarkoituksena oli selvittää kellarin kosteusongelmien syy ja antaa kohteeseen soveltuva jatkotoimenpidesuositus ongelmien poistamiseksi. Kiinteistön kellarikerroksen liikehuoneisto 7:ssä oli havaittu kosteusongelmia ja kohteessa on tehty kosteuskartoitus maaliskuussa 2015 ja uusintamittauksia pintakosteudenosoittimella kesäkuussa 2015 PR-Kuivaus Oy:n toimesta. Osalle 2. kerroksen terassiparvekerakenteille on tehty aiemmin korjauksia vuosien 2009 ja 2011 välillä.

4 4(7) 4. HAVAINNOT Kellarin maanpaineseinästä tehtiin seuraavia havaintoja: Maanvastaisella kellarinseinällä ei havaittu vesieristettä kaivetusta koekuopasta. Maa-ainekerroksien sekoittumisen estävä suodatinkangas löytyi. Sisäpihan puoleisella sijaitsevien terassiparvekkeiden vedenpoisto havaittiin olevan osittain puutteellinen. Sadevedet ohjautuvat pois ylemmiltä terassiparvekkeilta etureunassa sijaitsevaa sadevesikourua ja rakennuksen nurkassa olevaa syösytorvea pitkin. Alemman terassin sadevesien poisto tapahtuu käytännössä samalla tapaa, mutta sadevesikouru etureunasta puuttuu eli vesi ohjautuu terasseilta kellarinseinän juurelle, josta sadevesille ei ole rakennuksen luota poisjohtavaa järjestelmää, joten kosteusrasitus voi hetkittäin olla hyvinkin suuri, terassien suuren pinta-alan ja siten kerääntyvän veden määrän vuoksi. On pieni todennäköisyys, että vedenpoisto on suunniteltu toimivan sisäpuolisella viemäröinnillä. Jos näin on, voidaan kuitenkin todeta, etteivät ne toimi, sillä terassien kallistukset ohjaavat veden ulkoreunalle. Kellarinseinien maanpäällisillä osuuksilla havaittiin kosteuden aiheuttamia pinnoitevaurioita. Elementtisaumoissa on tummentumia ja halkeamia. Terassien pintalaatoissa isoja lohkeamia laatan ja seinän liitoksessa, joista on suora pääsy rakenteen sisälle. Lohkeamista on nähtävissä pintavalun alla sijaitseva vedeneriste. Lohkeaman kohdalta pääsee vettä myös vedeneristeen alle eli väärälle puolelle. Vedeneristeen päällä on hiekkakerros, joka kerää huomattavan määrän kosteutta. Lähtötietoina toimineiden suunnitelmien mukaan salaojat ja salaojakaivo rakennuksen jokaiselta nurkalta pitäisi löytyä. Rakennuksen ympärillä ei kuitenkaan tutkimushetkellä havaittu salaojien tarkastuskaivoja. Salaojien olemassaoloa ei näinollen voida varmentaa. Mikäli salaojat kaivoineen ovat olemassa, näiden huuhtelu on mahdotonta niin kauan kuin kaivojen kannet ovat maan alla. Tutkimuksissa huomattiin, että sisäpihan sadevesikaivoon on liitetty ainakin yksi salaojaputki. Terassille johtavien portaiden liitos seinään ei silmämääräisesti ole tiiviisti saumattu. Portaiden alla on myös paljon valumajälkiä Maanpaineseinän vierustalla on sepelikaista. Kaistan viereltä alkaa jyrkästi rakennuksesta poispäin kallistettu nurmialue. Liikehuoneiston sisäpuolella havaittiin kohonneita arvoja pintakosteudenosoittimella ulkoseinillä ja niiden läheisyydessä lattialla. Tutkimuksissa käytettiin Gann Hydromette compact B pintakosteudenosoitinta.

5 5(7) Valokuvat Kuva 1 Kellarin seinissä ei ole havaittavissa vesieristettä. Kuva 2 Maakerrokset jakava suodatinkangas. Kuva 3 Elementtisauman tummentumaa ja kosteuden aiheuttamia jälkiä. Kuva 4 Maanpinta kallistaa poispäin talosta. Kuva 5 Lohkeama terassin laatassa. Kuva 6 Sadevesikaivoon liitetty salaojaputki.

6 6(7) Kuva 7 Tutkimusalueen ainoa sadevesikouru purkautuu maahan seinän juurelle kastellen seinän. 5. JOHTOPÄÄTÖKSET JA YHTEENVETO Taloyhtiön liikehuoneistossa on tehty kosteuskartoitus noin puoli vuotta sitten, jonka jälkeen kosteusolosuhteiden muuttumattomuus on varmistettu uudella kartoituskäynnillä. Kohonneita pintakosteusarvoja oli havaittavissa tälläkin kerralla. Tämän kertaisen tutkimuskäynnillä keskityttiin enemmän ongelman aiheuttajan selvittämiseen, sillä ongelman olemassaolo oli jo todettu useampaankin kertaan. Vuonna 2009 on tehty korjaussuunnitelmat terassiparvekkeille. Tällöin vedenpoisto on suunniteltu tehtäväksi terassiparvekkeiden etureunoihin asennettavalla vesikourulla, jota kuitenkaan tarkastushetkellä ei ollut alimman kerroksen isoimmilla terassiparvekkeilla. Kosteuden kulkeutuminen rakenteisiin johtuu havaintojen mukaan usean tekijän yhteisvaikutuksesta. Terassien vedenpoistojärjestelmän puutteiden vuoksi ulkopuolisten sade- ja pintavesien määrä on ajoittain hyvinkin suuri terassien suuren pinta-alan vuoksi. Vesi ohjautuu hallitsemattomasti maahan kellarinseinän juurelle, josta sitä ei johdeta pois rakennuksen luota sadevesikaivoon. Kellarinseinän vesieristeen puuttumisen vuoksi kosteudella on suora pääsy rakenteeseen. Samaan seinään voi päästä kosteutta myös seinän ja terassin laatan liitoksessa olevista lohkeamista. Terassin lattian vedeneriste sijaitsee pintabetonilaatan ja hiekkakerroksen alla. Hiekka pystyy varastoimaan itseensä huomattavan määrän vettä, eikä kuivu hetkessä. Tämän vuoksi kellarin kosteusongelmat eivät ajoitu vain sadekausiin. Vedeneristekerroksen ollessa epätiivis, kosteus siirtyy vedeneristekerroksen väärälle puolelle. Salaojajärjestelmän olemassaolosta ei pystytty tekemään varmentavia havaintoja, sillä salaojakaivoja ei löytynyt alkuperäisiin piirustuksiin merkityistä kohdista tai niiden läheisyydestä. On kuitenkin mahdollista, että salaojat ovat olemassa. Vaikka salaojat olisivat olemassa, ne yksinään eivät pysty pitämään kyseistä rakennetta kuivana näin rajuissa kosteusolosuhteissa, vaikka ovatkin merkittävä osa alapohja- ja seinärakenteiden kuivana pysymistä. Tällaisella kosteusrasitetulla alueella ne eivät kuitenkaan ole niin ratkaiseva asia kuin esim. maanpaineseinän vedeneristys. Mikäli salaojat ovat olemassa, kaivojen kannet on jätetty maan alle. Mikäli näin on, salaojakaivoja ei hyvin todennäköisesti ole tarkistettu tai huuhdeltu.

7 7(7) Alapohjan vedeneristeen tai kapillaarikatkon olemassaoloa ei voida todentaa ilman laajoja rakenneavauksia. Alkuperäisten piirustusten perusteella voitaisiin olettaa, että kapillaarikatko on, mutta vedeneriste puuttuu. Tätä johtopäätöstä tukee myös maanpaine seinän rakenne, josta vettä läpäisevä sepeli kerros löytyy, mutta vedeneriste puuttuu. 5.1 Toimenpidesuositukset ja kustannusarviot Ensisijainen korjaussuositus Kun huomioidaan kaikki tutkimushavainnot ja kohteen korjaushistoria, on ensisijaisesti järkevämpää pyrkiä vähentämään rakenteen kosteusrasitusta, joka tällä hetkellä on suuri. Kosteutta ei kuitenkaan voida poistaa rakenneosan tyypin vuoksi täysin, joten on myös suositeltavaa parantaa kyseisen rakenneosan kosteudensietokykyä. Alla on esitetty suositeltuja toimenpiteitä olosuhteiden hallintaan. Terassien vedenpoistojärjestelmän asentaminen sisäpihan alempiin terasseihin, mikäli sisäpuolista viemäröintiä ei löydy. Suositeltavaa olisi asentaa terassin etureunaan sadevesikouru ja johtaa vesi sitä pitkin sadevesiviemäriin ja siitä edelleen lähimpään kaivoon. Maanpaineseinän vierustäytön kaivutyöt ja vedeneristeen asentaminen. Salaojien uusiminen Elementtisaumojen uusiminen tutkitulla alueella Terassien lattioiden etureunojen betonipaikkaukset ja vedeneristyksen jatkaminen siten, että vesi valuu vedeneristettä pitkin ulkoreunan vesikouruun. Terassin pintabetonin kallistuksien tekeminen. Liikehuoneiston/kellaritilojen vahinkoalueen koneellinen kuivaus ja pintamateriaalien uusiminen soveltuvilla materiaaleilla tarpeen mukaan. Korjauksen kustannusarvio ei sis. ALV 24 %: , hintaan vaikuttaa merkittävästi, mitkä lopulliset toimenpiteet tehdään Harkinnanvaraiset korjaustoimenpiteet - Sadevesiputkien kuvaus/toimivuuden tarkastelu - Sisäpuolisen sadevesiviemäröinnin toteutus sadevesikourujen sijasta Espoossa Wise Group Finland Oy Marjut Kokkonen, ins. AMK Kuntotutkija Tomi Valkeapää, ins. AMK Osastopäällikkö