Kehittämisryhmän kokous klo , Siltavuorenpenger 5A, kokoustila K108

Transkriptio

1 KENTTÄKOULUVERKOSTON KEHITTÄMISRYHMÄ MUISTIO Kehittämisryhmän kokous klo , Siltavuorenpenger 5A, kokoustila K108 Kehittämisryhmä: Jari Lavonen, opettajankoulutuslaitoksen johtaja, puheenjohtaja Outi Salo, linjanjohtaja, Helsingin opetusvirasto Jouko Rikkinen, professori, bio- ja ympäristötieteellinen tiedekunta Jukka Talvitie, OAJ/HOAY (varajäseninä Jaana Alaja ja Merja Koivisto) Salla Kurhila, professori, humanistinen tiedekunta (varajäsen Maria Salenius) Mari Suokas-Laaksonen, Arabian peruskoulun rehtori Erja Syrjäläinen, professori, käyttäytymistieteellinen tiedekunta Marja Viljamaa, kehittämispäällikkö, Vantaan kaupunki Elina Rönkkö, apulaisopetuspäällikkö, Espoon kaupunki Virpi Mattila, varhaiskasvatuksen kehittämispäällikkö, Espoon kaupunki Elli-Noora Kumpulainen, koordinaattori, opettajankoulutuslaitos Riitta Jyrhämä, varajohtaja OKL Olli Hallamaa, opettajankoulutuslaitos, sihteeri 1. Kokouksen avaus Puheenjohtaja avasi kokouksen klo Esityslistan hyväksyminen Esityslista hyväksyttiin kokouksen työjärjestykseksi 3. SORA-lain soveltaminen opetusharjoittelussa Asiantuntijana lakimies Hannele Markkanen, rehtorin kanslia, opintoasiat. Hannele Markkanen esitteli työryhmälle etukäteen toimitettua muistiota Soralainsäädännön sisältö ja soveltaminen yliopistoissa Muistio mm. opiskelijaksi ottamisen esteitä ja opiskeluoikeuden peruuttamista koskevan ns. SORA-lainsäädännön soveltamisen tueksi yliopistoissa, jonka hän on laatinut yhdessä Turun yliopiston opintohallinto päällikkö Petri Sjöblomin kanssa (Liite 1) Hannele Markkanen totesi, että yliopistolain (954/2011) ja asetuksen muutos koskee vain opiskelijoita, joiden opinto-oikeus on alkanut jälkeen. Uusien säädösten mukaan koulutuksen järjestäjän on selvitettävä lasten kanssa työskentelevien opiskelijoiden rikostausta. Tämä tapahtuu siten, että opiskelija on velvollinen esittämään tätä tarkoitusta varten suunnitellun rikosrekisteriotteen. Rikosrekisteriotteiden tarkistamiseen liittyy kaksi keskeistä kysymystä: 1. Kuka tarkistaa harjoitteluun menevien opiskelijoiden

2 rikosrekisteriotteet ja 2. Kuinka ratkaistaan käytännön ongelmat, jotka syntyvät siitä, että rikosrekisteriote on voimassa vain 6 kuukautta. 1. Laissa rikosrekisteriotteen tarkistaminen on säädetty yliopiston velvollisuudeksi; suhteessa opiskelijoihin yliopisto on koulutuksen järjestäjä. Yliopistolailla ei voida säätää kouluja koskevia velvoitteita, mistä syystä rikosrekisteriotteiden tarkistusta ei tämän lain perusteella voida antaa koulujen tehtäväksi. Myös rikosrekisteriotteen tarkistamiseen liittyvät käytännölliset näkökohdat edellyttävät, että tarkistus tehdään yliopistolla. Ainoastaan yliopistolla on tarkka tieto opiskelijoista ja vain huolehtimalla itse tarkistuksesta yliopisto voi varmistua siitä, että sille säädetty velvoite on hoidettu. Ongelmatapauksissa yliopiston on kyettävä osoittamaan, että se on täyttänyt lakisääteisen velvollisuutensa selvittää harjoitteluun menevien opiskelijoiden rikostausta. Opiskelijarekisteri Oodiin on tulossa rikosrekisterin tarkistamista varten kenttä, johon merkitään tieto rikosrekisteriotteen toimittamisessa ja otteen voimassaoloaika. 2. Rikosrekisteriotteen lyhyt voimassaoloaika tuottaa käytännön ongelman: tuleeko opiskelijan huolehtia siitä, että hänellä on aina voimassa oleva rikosrekisteriote vai riittäkö, että opiskelija toimittaa voimassaolevan otteen ennen harjoittelun alkua. Ensimmäisessä tapauksessa opiskelijan pitäisi toimittaa rikosrekisteriote yliopistolle joka lukukauden alussa. Hannele Markkanen sanoi tiedekunnan olevan ensisijaisesti vastuussa Sora - lainsäädännön toteuttamisesta, sillä tiedekunta myöntää opinto-oikeudet. Tämän vuoksi SORA-lainsäädännön soveltamisesta tulisi tiedekunnassa tehdä päätös. Jos tehtävä delegoidaan laitoksille, laitosjohtajien tehtävänä on päättää siitä, kenen työtehtäviin rikosrekisteriotteiden tarkistaminen kuuluu. Hannele Markkanen totesi, että kysymyksessä on luottamuksellisten asiakirjojen käsittely, jota ei tule uskoa kovin monen henkilön tehtäväksi. Toisaalta on kuitenkin huolehdittava siitä, että asiaan perehtyneitä henkilöitä on riittävästi niin, että tarkastaminen ei vaarannu esimerkiksi sairauspoissaolojen takia. Laki näyttäisi edellyttävän opiskelijan rikostaustan selvittämistä aina, kun opiskelija toimii lasten kanssa siten, että hänen voidaan olettaa olevan auktoriteettiasemassa suhteessa lapsiin. Auktoriteettiasema syntyy niin opetusharjoittelussa kuin myös esimerkiksi orientoivaan harjoitteluun kuuluvassa opetuksen observoinnissa. Sen sijaan tutkimusaineiston keräämistä ei voitane pitää sellaisena tilanteena, jonka vuoksi rikostausta olisi selvitettävä. Rikostausta lienee selvitettävä myös opetusharjoitteluun osallistuvilta ulkomaisilta opiskelijoilta, joiden tulisi esittää oman maansa viranomaisilta saatu englanninkielinen todistus. Keskustelussa Riitta Jyrhämä korosti, että OKL:n ensisijainen tavoite on toimia lain mukaisesti. Hän piti myös tärkeänä sitä, että opiskelijoita kohdellaan yhdenvertaisesti ja siksi on tärkeää, että käytäntö on sama riippumatta siitä, missä opiskelija suorittaa harjoittelunsa. Kuntien edustajat totesivat, että on selkeämpää, että yliopisto huolehtii opiskelijoiden rikostaustan selvittämisestä. Näin luottamuksellinen tieto ei leviä laajalle ja on huomattavasti helpompi varmistaa, että kaikkien harjoitteluun tulevien rikostausta on selvitetty. Todettiin, että puheenjohtaja keskustelee jatkotoimista käyttäytymistieteellisen tiedekunnan dekaanin kanssa.

3 4. Tutkimuslupien hakuperusteet Asiantuntijana yliopistonlehtori Lotta Uusitalo-Malmivaara, erityispedagogiikka, OKL. Lotta Uusitalo-Malmivaara kertoi alustuksessaan vanhemmilta pyydettävien tutkimuslupien tuottamista ongelmista. Sen lisäksi että tutkimuslupien pyytäminen tuottaa vaivaa kaikille osapuolille, se myös vinouttaa tutkimusaineistoja. Erityisesti tämä näkyy sellaisissa tutkimuksissa, joissa aineistoon kuuluvilla lapsilla ja näiden huoltajille voi olla intressiristiriita. Esimerkkinä tällaisesta tutkimusaiheesta Lotta Uusitalo-Malmivaara mainitsi lapsiin kohdistuneen väkivallan tutkimisen. Ongelmaperheiden huoltajilta vaikea saada tutkimuslupia, mikä johtaa siihen, että lasten oikeus saada vaikuttaa itseään koskeviin asioihin kaventuu. Alustaja totesi, että Tutkimuseettinen neuvottelukunta (TENK) on esittänyt voimassa olevan lainsäädännön täsmentämistä siten, että alaikäisten huoltajilta ei määrätyissä tilanteissa tarvitsisi kysyä tutkimuslupaa. Huoltajien oikeutta päättää alaikäisen osallistumisesta tutkimukseen voitaisiin rajoittaa, jotta lapsi saisi vaikuttaa itseään koskeviin asioihin kehitystään vastaavasti. Toiseksi on tilanteita, joissa huoltajan ja alaikäisen välillä on arvo- ja eturistiriitoja ja huoltajan luvan kysyminen voi vaarantaa kattavan tutkimustiedon saavuttamista alaikäisten oloista ja käyttäytymisestä ja näin perustuslain turvaamaa tutkimuksen vapaus vaarantuu. Kolmas tapaus on tutkimukset, joihin ei sisälly riskejä ja huoltajan luvan kysyminen on käytännössä vaikeaa ( s. 5). Lotta Uusitalo-Malmivaara viittasi myös Helsingin yliopiston ihmistieteiden eettisen ennakkoarvioinnin toimikunnan ohjeisiin, joiden mukaan ennakkoarviointi tarvitaan vain, jos tutkimusta ei toteuteta osana varhaiskasvatuksen toimintayksikön tai koulun normaalitoimintaa ja se kohdistuu alle 15-vuotiaisiin ilman huoltajan erillistä suostumusta tai informointia, jonka perusteella huoltajalla on mahdollisuus kieltää lasta osallistumasta tutkimukseen. Tämä merkitsisi sitä, että normaalin koulutyön yhteydessä suoritettavaan tutkimukseen riittäisi rehtorin lupa ja vanhempia tulisi ainoastaan informoida tutkimuksesta. Perustutkintoon liittyvät tutkimukset eivät myöskään kuulu ennakkoarvioinnin piirrin, vaan niistä vastaa ohjaava opettaja. Keskustelussa todettiin, että kunnilla on omat käytäntönsä tutkimuslupien myöntämisessä. Kuntien tutkimusluvista vastaavien virkamiesten yhteystiedot, hakuohjeet sekä linkit hakulomakkeisiin on koottu OKL:n tutkimuksen tukisivuille yliopiston ALMA intranettiin. Esimerkiksi Helsingissä kouluissa suoritettaville tutkimuksille tutkimusluvat myöntää Outi Salo. Keskitetty tutkimuslupien myöntäminen takaa sen, että opetushallinnossa tiedetään mitä kouluissa tapahtuu. Helsingissä vanhempien suostumusta edellytetään kun tutkitaan alle 13-vuotiaita, vanhempia lapsia tutkittaessa vanhemmille tulee tiedottaa tutkimuksesta. Yli 16-vuotiaita tutkittaessa riittää tutkittavan oma suostumus. Helsingissä kasvatustieteellisille tutkimuksille on myönnetty aina lupa. Luvan voi myös hakea projektille, jossa on mukana useita tutkijoita ja monta erillistutkimusta. Edelleen todettiin, kunnissa varhaiskasvatuksessa ja koulussa tutkimusluvat myöntävät eri tahot mahdollisesti toisistaan poikkeavin periaattein. Keskustelussa kävi ilmi, että pääkaupunkiseudun kunnat pyrkivät luomaan yhtenäisen käytännön tutkimuslupien myöntämiseen. Asiaa valmistelevan työryhmän puheenjohtajana toimii Antti Rönkä ja sihteerinä Satu Gripenberg Helsingin opetusvirastoista. Virpi Mattila kertoi, että työryhmästä puuttuu varhaiskasvatuksen edustus. Todettiin, että käydyn keskustelun pohjalta työryhmän tietoon tulisi saattaa kysymykset opinnäytetöiden asemasta, lasten oikeudesta tulla kuulluksi omissa asioissaan sekä varhaiskasvatuksen asema tutkimuslupia myönnettäessä. Sovittiin, että kuntien työryhmään ottavat OKL:lta yhteyttä Riitta Jyrhämä, Lotta Uusitalo-Malmivaara ja Nina Sajaniemi.

4 5. Ulkomaisten opiskelijoiden opetusharjoittelun järjestäminen Asiantuntijana Hanna Björkman, kansainvälisten asioiden päällikkö, opetusvirasto, Helsingin kaupunki. Useat Euroopan ulkopuoliset opettajankoulutuslaitokset ovat olleet kiinnostuneita aloittamaan opiskelijavaihdon OKL:n kanssa, Euroopasta laitoksella on useita kymmeniä Erasmus-vaihtosopimuksia. Useisiin vaihto-ohjelmiin sisältyisi myös opetusharjoittelua. Esimerkkinä puheenjohtaja esitteli Singaporesta tulleen yhteistyötarjouksen, jossa ehdotetaan sekä lukukauden mittaista opiskelijavaihtoa että lyhyempiä 7 viikon mittaisia harjoitteluvaihtoja. Harjoitteluvaihdossa olevien opiskelijoiden oletetaan suorittavan opetusharjoittelua kouluissa viikotuntia. Hanna Björkman kertoi opetusviraston olevan kiinnostunut kansainvälisten vaihtoopiskelijoiden opetusharjoittelusta. Suhteessa ulkomaisiin opettajankoulutuslaitoksiin yliopisto on sopijaosapuoli ja opetusvirasto toimisi alihankkijana. Mukaan olisivat tulossa kaikki opetusviraston koulutusalueet, myös ruotsinkielinen koulutoimi. Kouluvirasto kuitenkin edellyttää, että harjoittelun järjestämisestä saadaan myös vastiketta, esimerkiksi siten, että opettajat pääsevät vastavuoroisesti vaihtoon sopijamaihin. Jari Lavonen kertoi, että Ruotsista on myös osoitettu kiinnostusta koulutusyhteistyöhön. Tukholmassa opettajankoulutus on hiljan siirretty yliopiston yhteyteen ja tämän vuoksi sikäläinen opettajankoulutuslaitos on ollut kiinnostunut yhteistyön käynnistämisestä. Myös tästä syystä ruotsinkielisen opetustoimen osallistuminen kansainvälisten opiskelijoiden opetusharjoittelun järjestämiseen on erinomaista. Ulkomaisista opetusharjoittelijoista kunnille maksetaan normaali korvaus. Asiasta käydyssä keskustelussa todettiin, että vaihto-opiskelijoiden opetusharjoittelun järjestämisessä kannattaa käyttää olemassa olevia järjestelmiä: Helsingissä on paljon harjoittelun ohjaajiksi koulutettuja opettajia ja kokemusta ulkomaisten opettajien induktiosta. Myös Espoossa on kaksikielistä opetusta, johon vaihto-opiskelijat voisivat tulla harjoittelemaan. Outi Salo totesi, että kuntien kesken olisi hyvä sopia työnjaosta. Puheenjohtaja totesi keskustelun päätteeksi, että kokous on suhtautunut myönteisesti ulkomaisten vaihto-opiskelijoiden opetusharjoitteluun järjestämiseen. OKL jatkaa vaihtosopimusten valmistelua. Sopimuksia laadittaessa kiinnitetään huomiota siihen, että harjoittelusta maksettavat korvaukset ovat asiallisia ja että harjoittelun järjestäminen tuottaisi kunnille myös lisäarvoa esimerkiksi siten, että sopimuksissa sovittaisiin myös opettajavaihdosta. 6. Muut asiat 1) Yliopistonlehtori Lassi Pruuki on toimivapaalla ja hänen tilalleen teologinen tiedekunta on nimennyt yliopistonlehtori Hannele Päiviön. 2) Puheenjohtaja totesi, että opettajankoulutuksen neuvottelukunnan toimikausi päättyy kuluvan vuoden lopussa ja samalla päättyy myös sen alaisten kehittämisryhmien toiminta. Puheenjohtaja pyysi työryhmän jäseniä ottamaan kantaa siihen, tarvitaanko kenttäkouluverkoston kehittämistyöryhmää edelleen. Keskustelussa nousi esiin seuraavia näkökohtia: Kenttäkouluverkoston laadunvalvonta on tärkeää. Kuntien kannalta on tärkeää olla mukana kenttäkouluverkoston kehittämisessä; nyt verkosto rakentuu yksittäisten päiväkotien ja koulujen yliopiston kanssa tekemille sopimuksille, jatkossa kuntien pitäisi olla paremmin mukana verkoston kehittämi-

5 sessä, sillä esimerkiksi opetustoimessa ollaan parhaiten perillä eri kouluissa tehtävästä kehittämistyöstä. Tätä tietoa voitaisiin käyttää valittaessa harjoittelukouluja. Kenttäkouluverkostossa mukana olevien koulujen arviointi on osa harjoittelun laadunvarmistusta ja tässä kehittämisryhmä voisi olla toimija. Kunnissa joistakin kouluista on kehittynyt osaamiskeskuksia, joissa on voimakkaasti kehitetty koulun toimintaa. Kuinka näin syntynyt uusi osaaminen saadaan hyödyttämään opettajankoulutusta, on tärkeä haaste. Harjoittelusta saatu palaute on rehtoreille tärkeää. Keskustelussa kävi ilmi, että kehittämistyöryhmää pidetään tarpeellisena. Työryhmän nimeä pitäisi tarkentaa, koska kysymyksessä on kenttäkoulujen ja -päiväkotien verkosto. Todettiin myös, että OKL:lla yhteistyötä kuntien kanssa ei ole nimetty kenenkään erityiselle vastuulle. Jatkossa yhteistyö pitäisi mahdollisesti liittää jonkun professorin toimenkuvaan. Todettiin, että tälle syksylle ei ole tarpeen sopia uutta kokousta. Puheenjohtaja kiitti työryhmän jäseniä hyvästä yhteistyöstä. 7. Kokouksen päättäminen Puheenjohtaja päätti kokouksen klo