HELSINGIN HIIPPAKUNNAN ORTODOKSISTEN SEURAKUNTIEN JÄSENLEHTI IRTONUMERO 5,50 06/14

Koko: px
Aloita esitys sivulta:

Download "HELSINGIN HIIPPAKUNNAN ORTODOKSISTEN SEURAKUNTIEN JÄSENLEHTI IRTONUMERO 5,50 06/14"

Transkriptio

1 HELSINGIN HIIPPAKUNNAN ORTODOKSISTEN SEURAKUNTIEN JÄSENLEHTI IRTONUMERO 5,50 06/14

2 Ukrainan läntinen naapuri Moldova on Euroopan köyhin maa. Siellä tuntuu kuin aika olisi pysähtynyt Neuvostoliiton romahtamisen jälkeisiin vuosiin. Ortodoksisesta Moldovasta kerromme sivuilla Helsingin ortodoksisen seurakunnan kanttori Minna Jokinen kiersi maailman ympäri moottoripyörällä. Kolme kuukautta kestänyt matka oli yhtä kilvoittelua. Minnan kokemuksista voit lukea sivuilta Sisällys 3 PÄÄTOIMITTAJALTA 4 KIRKKOHERRALTA 5 AJANKOHTAISTA 8 MOLDOVASSA KIRKKO ON YHTÄ KUIN ELÄMÄ 12 NUORTEN LEIRILLÄ ARMENIASSA 14 ESIPAIMENELTA Nähkäämme vaivaa 15 FADER MIKAEL KRIISINS VÄLSIGNADE LIV OCH GÄRNINGAR 16 СТРАНИЦЫ НА РУССКОМ ЯЗЫКЕ 18 PYHIINVAELLUS MOOTTORIPYÖRÄLLÄ 22 IHMISENÄ AJASSA Hengellisen elämän alku 25 KYSYVÄLLE VASTATAAN 26 KULTTUURI 30 VALAMON KUULUISA LUOSTARIKISSA 32 LAPSET JA NUORET 34 ISÄ SERAFIMIN MIETTEITÄ Granaattiomenan sielu 35 KALENTERI 44 MINNE MENNÄ 49 MODERNIN KILVOITTELIJAN PÄIVÄKIRJA Sisäisen ylösnousemuksen mahdollisuus, 3. osa 50 DIAKONIA TIEDOTTAA 52 PERHEUUTISIA 55 MEIKÄLÄISIÄ Mika Kangasaho

3 PÄÄTOIMITTAJALTA ORTODOKSI 06/14 viesti Helsingin, Haminan, Kotkan, Lahden, Lappeenrannan, Tampereen ja Turun ortodoksisten seurakuntien lehti Näkökulmia toisaalle Lehti ilmestyy 8 kertaa vuodessa. JULKAISIJA: Helsingin ortodoksinen seurakunta TOIMITUS: Liisankatu 29 A 2, Helsinki SÄHKÖPOSTI: PÄÄTOIMITTAJA: Tiina Makkonen, p TOIMITUSSIHTEERI: Laura Karlin, p LEHDEN ULKOASU: Leena Toivola LEHDEN TAITTO: Teija Virtanen/PunaMusta ja Tiina Makkonen sivut 3-4 ja TOIMITUSNEUVOSTO: Alexander Hautamäki, Birgit Salmenhaara, Ion Durac, Liisa Tynkkynen, Maria Hokkinen, Markku Salminen, Matti Pulkkinen, Raija Pyöli, Risto Nordell, Timo Tynkkynen Urpo Uotila, Jonas Bergenstad, Tiina Makkonen TILAUSHINTA: 40 / vuosi. Lehti on seurakuntien jäsenille ilmainen. TILAUKSET JA OSOITTEENMUUTOKSET: (seurakuntalaisten ei tarvitse ilmoittaa osoitteenmuutoksia): p PAINOPAIKKA: ISSN Painotuote KANNEN KUVA: TIINA MAKKONEN. Kuva on otettu Moldovan pääkaupungin pääkirkon edessä olevalla aukiolla. TAKAKANSI: EEVA MEHTO KÄVIN SYYSKUUSSA MOLDOVASSA. Iltakävelyllä Dnestr-joen rannalla katselin, kuinka joen toisella puolella Ukrainassa lehmät löntystelivät vapaina lämpimällä rantahiekalla. Omalle Moldovan puoleiselle rannalle oli kerääntynyt paljon miehiä kalastamaan. Tästä utuisen kauniista näkymästä oli vaikea erottaa levottomuuden ja vaaran merkkejä. Silti Moldovassakaan rauha ei ole itsestäänselvyys. Yli 20 vuotta sitten käydyn sisällissodan jäljiltä maan itäinen kaistale Transnistria on irtautunut emämaastaan. Välit ovat jääneet pysyvästi kireiksi, eikä Moldovan ja Transnistrian rajaa ylitetä noin vain. Kun passi on tutkittu huolella, annetaan kymmenen tunnin oleskelulupa Transnistrian alueelle jossa käyvät maksuvälineinä vain alueen sisällä vaihdettavat Transnistrian ruplat. Tuntuu kuin olisi aikamatkalla Neuvostoliitossa! Transnistriassa halutaan pitää kiinni slaavilaisesta taustasta ja tiiviistä yhteydestä Venäjään, muualla Moldovassa länsi vetää monia puoleensa. EU:n liput liehuvat pääkaupungissa vaalien alla, vaikka maa ei kuulu EU:hun. Mihin haluamme kuulua, miettivät kaikki Moldovassa. Jos Ukrainan kriisi levittäytyy johonkin, en ihmettelisi, jos suuntana olisi länsinaapuri Moldova. Tilanteessa on paljon samaa. Asioiden näkeminen ja kokeminen läheltä avaa silmiä asioiden monimutkaisuuteen. Se mikä on yhdelle hyvä, voi olla toiselle paha. Puhtaasti värittymätöntä tietoa ei saa idässä, mutta ei sitä saa lännessäkään. Media valitsee aina näkökulmansa. On liian helppoa sanoa ulkopuolisena olevansa selkeästi jonkun puolella ja jotakin vastaan. Siksi en osaa enkä halua rukoilla voittoa kenellekään, vaan yleistä viisautta, jolla luodaan kaikkialle rauhalliset olot. Kun riitelevien osapuolten välinen ymmärrys kasvaa, kun kaikkia ihmisiä ryhdytään kohtelemaan tasavertaisesti ja kaikki alkavat toimia yhteiseksi hyväksi, ollaan aina menossa oikeaan suuntaan. Tarvitsemme rajoja, mutta myös niiden ylittämistä. Tässä lehdessä menemme kaikkien lähelle rakennettujen rajojen tuolle puolen. Liikumme maailmassa, jossa moni tarvitsee apua. Ja jossa Kirkko on onneksi lähellä. Tiina Makkonen Venäjänkielisillä sivuilla tutustutaan Helsingin hiippakunnan kiertävään monikulttuurisen työn pappiin Pavel Pugovkiniin. 3

4 KIRKKOHERRALTA/ Kaikkia tarvitaan OLEMME SAANEET TOISEN YHTEISEN lehtemme numeron käsiimme. Ensimmäinen numero sai innostuneen vastaanoton seurakunnissa. Tästä on hyvä jatkaa lehtiyhteistyön kehittämistä. Kotkan seurakunta on saamassa syksyn aikana uudet talousohjesäännöt, joiden avulla yhtenäistämme seurakuntien tapoja toimia taloushallinnon alueella. Tämäkin on hyvä ja tervetullut asia. Tätä ohjeistusta olemme odottaneet pitkään. Nyt alkusyksyllä työyhteisön herätti Työterveyslaitos kampanjallaan: Anna työrauha. Ensimmäinen ajatus oli, että kyllähän meillä seurakunnissa työntekijöillä nyt työrauha on. Mutta miten asia sitten onkaan? Keskusteluissa kävi kuitenkin hyvin nopeasti ilmi, etteivät asiat aina ihan niin hyvin olekaan olleet, eivätkä edes ole vielä tänä päivänäkään kaikkialla. Muutamat työntekijät totesivat, et- tä heistä tuntuu aina välillä, ettei heillä olisi omaa elämää lainkaan työn ulkopuolella. Aina pitäisi olla tavoitettavissa ja seurakuntalaisten käytettävissä, myös loma- ja viikkovapaina. Minulle kaikki ja heti, mieluimmin jo eilen. Tämä on minun oikeuteni -vaatimuksia esitetään työntekijöille. Mutta eihän näin kenenkään tulisi toimia seurakunnissa. Onko tämä nykyajan ilmiöitä vai ihmisten oman juurettomuuden ja pahan olon purkautumisen tulos? Onneksi seurakunnissa on vielä selvästi havaittavaa innostusta ja yhteen hiileen puhaltamisen henkeä. Tästä saamme kiittää Jumalaa! Monissa seurakunnissa käytettävissä olevat henkilöstöresurssit ovat pienet, joten tarvitsemme myös vapaaehtoisten seurakuntalaisten apua toiminnan kehittämiseen. Iloa ja valoa kaikkien syksyyn. Osallistukaa seurakuntiemme tarjoamaan toimintaan! Alexander Hautamäki Kotkan kirkkoherra ja Haminan vt. kirkkoherra МЫ ДЕРЖИМ В РУКАХ второй номер нашего общего журнала. Первый номер был встречен приходами с большим энтузиазмом. Это значит, мы можем развивать нашу общую работу над журналом. В эту осень приход города Котка получит новые финансовохозяйственная инструкции, которые призваны помочь приходу более гармонично работать в финансовой сфере. Это так же является хорошим событием, так как мы ждали эти инструкции на протяжении долгого времени. В начале осени началась компания по гигиене труда под названием «Мир на рабочем месте». Первая мысль была, что у наших приходских работников с этим вопросом дела обстоят хорошо. Но все же, как обстоят дела на самом деле? Во время собеседования достаточно быстро стало ясно, что ситуация не настолько хорошая, и это еще не все. Несколько работников признали, что иногда они чувствуют, что им не хватает личного времени во внерабочее время. Всегда нужно быть на связи и доступным для прихожан, включая выходные и отпуск. Мне прямо сейчас и все, желательно уже вчера. Это мое право, предъявлять требования работникам Но на самом деле в приходе так не принято поступать. Не знаю, является ли это явлением сегодняшнего дня или это результат отсутствия уверенности и проявление общего недомогания? Хорошо, что в приходах есть люди полные энтузиазма и желанием трудиться вместе. За это мы можем благодарить Бога! Во многих приходах потенциал человеческих ресурсов небольшой, вот почему мы нуждаемся в развитии волонтерской приходской работы. Работной и светлой осени. Не оставайтесь в стороне от проводимой приходской деятельности! Александр Хаутамяки Настоятель прихода г. Котка и исполняющий обязанностей настоятеля прихода г. Хамина Перевод Алекси Савельев 4

5 Arkkipiispa Leo siunasi Langinkosken keisarillisen kalastusmajan Keisari Aleksanteri III:lle ja hänen perheelleen vuonna 1889 Langinkosken rannalle Kotkassa valmistunut kalastusmaja täyttää tänä vuonna 125 vuotta. Venäjän rajojen ulkopuolella maja on ainoa keisarin pyynnöstä valmistunut asuinrakennus, joka on säilynyt meidän päiviimme saakka. Yli kaksi vuotta kestäneiden entistämis- ja korjaustöiden ansiosta keisarillisena kotimuseona toimiva maja on nyt erinomaisessa kunnossa. Kalastusmaja uudelleenvihittiin kesällä juhlallisin menoin. Arkkipiispa Leo siunasi rakennuksen ja kahvilaksi muutetun entisen vartijanmajan. Juhla alkoi kalastusmajan terassilla pidetyllä jumalanpalveluksella. Palveluksen jälkeen arkkipiispa siunasi majan sisätilat ja jatkoi sieltä kahvilarakennukseen. Valamon munkkien luvun alussa rakentaman Langinkosken tsasounan luona seurakunta piti tänä kesänä kolme liturgiaa. Arkkipiispa Leo siunaamassa keisarillista kalastusmajaa. RAGNAR BACKSTRÖM Aleksanteri Syväriläisen reliikki Imatran kirkkoon AJANKOHTAISTA Aleksanteri Syväriläisen muistojuhlana Imatran Pyhän Niko laok sen kirkossa toimitettiin liturgia ja moleben, jossa Syvärin-luostarimatkalta saadut reliikit olivat ensimmäistä kertaa kirkkokansan kunnioitettavina. Lappeenrannan seurakunnan työntekijöiden vuotuinen opinto- ja virkistysmatka suuntautui keväällä Syvärin luostariin Aunukseen. Matkalaiset osallistuivat toisen helluntaipäivän juhlajumalanpalveluksiin, jotka toimitettiin piispojen Mstislavin ja Markellin johdolla. Tihvinän piispa Mstislav, joka johtaa myös Syvärin luostaria, lahjoitti matkan yhteydessä Pyhän Aleksanteri Syväriläisen reliikkiosasen Imatran Pyhän Nikolaoksen kirkon ikonostaasin kokonaisuuteen kuuluvaan pyhittäjän ikoniin kiinnitettäväksi. Reliikkiosanen on sijoitettu paikoilleen suurikokoiseen pyhittäjän ikoniin kirkon ikonostaasin vasemmalle puolelle. Tämä ikoni on ainoa Aleksanteri Syväriläistä esittävä ikoni koko Lappeenrannan seurakunnassa. Konservaattorit Anna Lehikoinen ja Jenna Parkkila-Mäki Valamon konservointilaitoksesta konservoivat elokuussa Kristuksen kuvaa Turun hautausmaan hautakappelissa. Valamon Ystäville paikallisosasto pääkaupunkiseudulle Valamon Ystävät ry on saanut pääkaupunkiseudulle paikallisosaston. Syyskuussa perustetun paikallisosaston puheenjohtajaksi valittiin Hilkka Kinnunen, varapuheenjohtajaksi Petri Turunen, sihteeriksi Seija Lappalainen ja neljänneksi johtokunnan jäseneksi Eeva Saarinen. Osaston perustaminen liittyy VY:n hallituksen keväiseen päätökseen perustaa mahdollisuuksien mukaan uusia paikallisosastoja. Samalla on tarkoitus edelleen selkiyttää yhdistyksen organisaatiota. Valamon ystävien pääkaupunkiseudun paikallisosaston tarkoituksena on muiden paikallisosastojen tapaan järjestää jäseniltoja, konsertteja ja muita tapahtumia luostarin hyväksi. Heikki Huttunen monikulttuuriseksi papiksi Rovasti Heikki Huttunen on valittu Helsingin seurakunnan ensimmäiseksi monikulttuuriseksi papiksi. Isä Heikki ottaa tehtävän vastaan näillä näkymin vuoden kuluttua. Siihen saakka hän jatkaa työtään Suomen Ekumeenisen Neuvoston pääsihteerinä. Monikulttuurisen työn papin sijaisena toimii pastori Lars Ahlbäck. 5

6 AJANKOHTAISTA Salossa vietettiin 25-vuotispraasniekkaa Salon Pyhän Ristin rukoushuoneen 25-vuotispraasniekkaa vietettiin kunniallisen ja eläväksitekevän ristin löytämisen ja ylentämisen juhlana Samalla juhlittiin myös 50-vuotiasta Salon Tiistaiseuraa. Tiistaiseuralla on keskeinen rooli Salon rukoushuoneen syntyhistoriassa. - Tiistaiseura myi niin sanottuja hirsikirjoja, jotka maksoivat kaksisataa markkaa kappale. Niillä keräsimme varoja tsasounan rakentamiseen. Keräämämme summa satatuhatta markkaa ei riittänyt kulujen kattamiseen, joten seurakunta avusti myös, kertoi Tiistaiseuran pitkäaikainen puheenjohtaja ja nykyinen rivijäsen Olli Forssén. Praasniekan liturgian toimittanut Helsingin metropoliitta Ambrosius kiittelikin Tiistaiseuraa sen panoksesta tsasounan valmiiksi saattamisessa. Pyöröhirsitsasouna valmistui vuonna 1989, ensimmäinen jumalanpalvelus pidettiin saman vuoden marraskuussa ja käyttöön rakennus vihittiin seuraavana vuonna. Sain lainaksi kaksi paksua kirjaa, joissa oli lueteltuna itäkarjalaisia tsasounia. Niistä etsimme sellaista mallia, joka parhaiten sointuisi käyttöön. Tiesimme kuinka suurta väkimäärää varten tilaa pitäisi olla. Kirjasta löytyi se perusmalli, jonka pohjalta Arvo Happo sitten piirsi nykyisen rakennuksen kuvat, valotti Olli Forssén rukoushuoneen varhaisvaiheita. Salon alueella on noin kolmesataa ortodoksia ja heille oma rukoushuone on tärkeä. Jumalanpalvelusten lisäksi rakennusta käytetään Tiistaiseuran kokouspaikkana ja ikonimaalauskurssikin järjestetään tällä hetkellä samoissa tiloissa, kertoi Forssén. Hengellisesti se merkitsee minulle hyvin paljon, että meillä on täällä oma paikka, vastasi Seija Putkonen kysyttäessä Salon rukoushuoneen merkityksestä. Salon tsasouna on sellainen kiva, pieni ja lämmin rakennus, Tarja Tuominen hymyili. Sekä Putkonen että Tuominen kertoivat käyvänsä tsasounassa myös ikonimaalauskurssilla. Merkkivuoden kunniaksi rukoushuoneeseen hankittiin uudet ristit ja rakennus maalattiin ulkoapäin. SAARA KALLIO Ikoneja Vihdin-Nummelaan Jumalansynnyttäjän Neitseen Marian syntymäjuhlan aattona 7.9. siunattiin käyttöön Vihdin-Nummelan uuden rukoushuoneen ikonit ja ehtoollispeitteet. Ikonit on maalannut Länsi-Uudenmaan ikonimaalauspiiri, ehtoollispeitteet on tehnyt Eeva-Liisa Puokka. Kurssilaiset maalasivat ikonit vapaaehtoistyönään. Helsingin ortodoksinen seurakunta kustansi ainoastaan ikonilaudat. Jokaisen oppilaan kädenjälki näkyy työssä. Olen huolehtinut ainoastaan ikonien värimaailmasta. Ikonien on tärkeää olla samankaltaisia, kertoo silminnähtävästi lopputulokseen tyytyväinen ikoninmaalausryhmän opettaja Ritva Tarima. On ihan erilainen tunne, kun maalaa ikonia kirkkoon. Se on niin vastuullista, vaativaa ja ihanaa. Vaativuustaso ja kontrolli olivat todella korkealla. On ilo ja kunnia tehdä ikoni rukoushuoneeseen. Olen kiitollisella mielellä, kertoo yhden tapahtumaikoneista maalannut Tuuli Linteri. VLADA WAHLSTÉN Nummelassa Neitseen Marian syntymäjuhlaa vietettiin syyskuussa uusien ikonien keskellä. 6

7 Ilmavoimien vainajien muistoa kunnioitettiin Lappeenrannassa Suomen Ilmavoimien vainajien muistopäivänä 7.9. toimitettiin Lappeenrannan ortodoksisella hautausmaalla panihida lentomestari Eugen Saarlan haudalla. Lentomestari Eugen Saarla menehtyi lento-onnettomuudessa saamiinsa vammoihin Turkinsaaressa lähellä Viipuria. Onnettomuus johtui lentokonetyypin rakenteellisesta heikkoudesta, jonka takia näkyvyys oli huono. Kone törmäsi toiseen koneeseen. Lentomestari Saarla oli yksi ensimmäisistä Ilmavoimien palveluksessa menehtyneistä lentäjistä, ja hänet haudattiin synnyinkaupunkinsa hautausmaalle. Lentomestari Eugen Saarla (ent. Evgenij Schirakoff) oli syntynyt Lappeenrannassa vuonna Hänen isoisänsä oli tunnettu lappeenrantalainen kauppias Afanasij Schirakoff, joka toimi vuosikymmenien ajan Pokrovan kirkon isännöitsijänä. AJANKOHTAISTA Tamperelaiset valitsevat kirkkoherran kolmesta ehdokkaasta Tampereen ortodoksisen seurakunnan kirkkoherran vaali toimitetaan sunnuntaina Vaalissa äänestäminen tapahtuu: Liturgian jälkeen klo Tampereen kirkossa Klo Porin kirkossa Klo Tampereen kirkossa Vaalin tulos julkistetaan ääntenlaskun jälkeen samana iltana klo Tampereen kirkossa, seurakunnan ilmoitustauluilla sekä www-sivuilla. Vaalin vahvistamisesta pidetty pöytäkirja valitusosoituksineen on nähtävänä kirkkoherranvirastossa (Suvantokatu 10 A, 2. kerros) viraston aukioloaikoina ti pe klo Tampereen kirkkoherran vaalissa ovat ehdolla pastori Jonas Bergenstad, pastori Jyrki Loima ja pastori Aleksei Sjöberg. Lähes 300 seurakuntalaista jätti metropoliitta Ambrosiukselle esityksen, jonka mukaan vaalisijalle pitäisi asettaa myös seurakunnan toisen papin tointa hoitava pastori Heikki Honkamäki. Isä Esipaimen ei nähnyt perusteita lisäehdokkaan nimeämiseen. Tampereen seurakunnan internet-sivuilla (www.ort.fi/ tampere) voi käydä kuuntelemassa ehdokkaiden koepalvelusten jälkeisiä haastatteluja. Kristityt naiset rauhan asialla Euroopan Kristittyjen Naisten Ekumeeninen Foorumi (Ecumenical Forum of European Christian Women) kokoontui yhdeksännen kerran Kreikan Tinoksella elokuun alussa. Joka neljäs vuosi pidettävän yleiskokouksen teemana oli tänä vuonna Syntynyt naisesta. Kristityt naiset luovana voimana Euroopassa. Tämänvuotisen yleiskokouksen julkilausumassa korostettiin naisten ja naisjärjestöjen tärkeää roolia rauhan välittäjinä tämän päivän konflikteissa ja kriiseissä sekä rasismiin, pakolaisuuteen ja maahanmuuttoon liittyvissä kysymyksissä. Kokoukseen osallistui noin 130 eri kristillisten perinteiden piiriin kuuluvaa naista 27 maasta. Suomesta mukana oli kaksi virallista edustajaa, joista toinen oli ortodoksiseen kirkkoon kuuluva Suomen Foorumin koordinaattori ja Ekumeenisen Naisjaoston asiantuntijajäsen Outi Piiroinen-Backman. Piiroinen-Backmanin mielestä foorumi on tärkeä, sillä se mahdollistaa, että eritaustaiset kristityt naiset voivat tavata toisiaan ja käsitellä yhteisesti tärkeitä asioita. Sydämeeni jäi erityisesti vuorovaikutus paikallisten kanssa. Kaiken kaikkiaan foorumi on havahduttanut siihen, kuinka erilaisia kulttuureja ja asioita Euroopassa on, vuodesta 2010 foorumin Suomen koordinaattorina toiminut Piiroinen-Backman toteaa. TEKSTI LAURA KARLIN 7

8 TOIVON SIEMENIÄ MUSTASSA MULLASSA Moldovalaisittain normaalin, suomalaisittain mahdottoman kuhmuraisen tien varteen on levitetty iso pressu. Sen keskellä on kasa tuleentuneita auringonkukkia ja ympärillä naisia paukuttamassa kepeillään niistä siemeniä irti. Kultahampaat kimaltelevat ja nauru raikaa. On sadonkorjuun aika. Pellot ovat antaneet tänä vuonna Moldovassa hyvän sadon. Iloisia hetkiä varjostavat jatkuvan köyhyyden aiheuttamat murheet. Entinen neuvosto tasavalta Ukrainan ja Romanian välissä on Euroopan köyhin. Aikuiset houkutellaan paremman elämän toivossa vierasiin maihin. Lapset jätetään kotiin oman onnensa nojaan. Tämä on kaipauksen ja köyhyyden maa. Tämä on maa, jossa elämä ja Kirkko kuuluvat erottamattomasti yhteen. 8

9 Olemme liikkeellä Sorocan alueella Pohjois-Moldovassa. Tulemme Irinan ja Veran viljelyksiltä. Naiset kasvattavat maissia, papuja ja pähkinöitä. Viljelymaan ja pienen traktorin hankkimiseen heillä ei olisi ollut mahdollisuutta ilman naisten työllistymiseen tähtäävää hanketta. Suomesta hanketta tukee ortodoksisen kirkon kehitysyhteistyön järjestö Filantropia. Paikallinen kansalaisjärjestö vastaa hankkeen käytännön toteutuksesta. Tavoitteena on tukea naisia yrittäjyyteen ja samalla siihen, että heidän ei tarvitsisi lähteä etsimään töitä maailmalta. Hankkeen rahoittaa pääosin Suomen ulkoministeriö. Irina oli viime vuonna hyvin aran ja sulkeutuneen tuntuinen. On valtavan hienoa nähdä, että hän on nyt kuin toinen ihminen, iloitsee Filantropian projektipäällikkö Minna Rasku. Naiset saavat avustusjärjestöltä koulutuksen. Sen jälkeen heitä tuetaan yrityksen perustamisessa. He eivät saa suoraan rahaa, vaan esimerkiksi rakennusmateriaaleja, kasvien taimia tai karjaa. Kun tuottoa tulee, heidän on maksettava 10 prosentin osuus takaisin. Näillä yhteenkootuilla palautuksilla perustetaan uusia pienyrityksiä tai vahvistetaan nykyisiä. Olemme saaneet erinomaisia tuloksia, joten myös paikalliset viranomaiset ovat alkaneet kiinnostua hankkeesta, Minna Rasku kiittelee. Moldova Asukkaita noin 3,5 miljoonaa. Väkiluku on laskussa. Maan alueella kaksi autonomista aluetta, Gagauzia ja Transnistria, joista jälkimmäinen on julistautunut itsenäiseksi. Ortodokseja noin 93 % kansasta. Pääosa kuuluu Moskovan patriarkaattiin. Kielet romania, venäjä ja turkin murre gagauz Keskipalkka n. 200 /kk Pääelinkeino maatalous Tärkein teollisuuden ala viiniteollisuus Tiraspolin parlamenttitaloa saa kuvata vain tien toiselta puolelta. 20-vuotiaan Irinan mielen kohentumiseen on ainakin yksi selkeä syy. Hän on viime vuoden jälkeen saanut valtion stipendin ja päässyt opiskelemaan maantiedettä pääkaupunki Chis inăuhun. 11-vuotias pikkusisko on yksin kotikylässä, sillä molemmat vanhemmat ovat olleet jo vuosia laittomasti töissä Venäjällä. Onneksi isosiskon opiskelu on järjestetty niin, että hän voi opiskella myös kotona ja käydä pääkaupungissa tenttimässä. Vanhemmat lähettävät Venäjältä Veralle rahaa, jonka avulla hän voi pitää meistä huolta, Irina kertoo. Veran mies ja 25-vuotias poika ovat molemmat lähteneet työn perässä ulkomaille. Vera on nähnyt poikaansa yhden kerran viimeisten kuuden vuoden aikana. Tämä kaikki on ihan tavallista Moldovassa. Arvioiden mukaan joka neljäs moldovalaislapsi elää vain toisen vanhempansa kanssa, joka seitsemännellä lapsella molemmat vanhemmat ovat lähteneet ulkomaille. LÄHTEMISEN HOUKUTUS Moldovalaisilla on kova tarve puhua vaikeuksistaan. Kaikki kertovat, kuinka vie- Transnistrian pääkaupungin Kristuksen syntymän kirkossa on oma Tiraspolin Jumalanäidin ikoni. Kun maa siirtyi osaksi kommunistista Neuvostoliittoa, uskovaiset ihmiset pelastivat ikonin ja säilyttivät sitä kotonaan. Vuonna 2008 asukkaat palauttivat ikonin takaisin kirkkoon. Irinalla on ollut onnea. Hän on päässyt opiskelemaan ja Filantropian rahoittamaan avustusohjelmaan. 9

10 Tavallisilla moldovalaisilla pihoilla ei ole tilaa oleskeluterasseille. Pienelläkin pihalla viljellään ainakin omiksi tarpeiksi. Kulman takaa saattaa löytyä myös vaikkapa pari lehmää, muutama sika ja kanoja. lä reilut 20 vuotta sitten maa oli Neuvostoliiton pienin tasavalta, jossa oli paljon teollisuutta. Kun Neuvostoliitto hajosi, tehtaat sulkivat ovensa. Ihmiset jäivät tyhjän päälle ja ovat siinä paljolti edelleen. Markkinatalous ei ole kehittynyt toivotulla tavalla. Pitkällä taksimatkalla on aikaa jutella kuljettajan kanssa. Kerron hänelle, että Suomessa maahanmuutto on poliittisesti arka asia. Monet eivät halua Suomeen muualta tulevia paremman elämän etsijöitä. Viktor-kuski pyörittelee hämmästyneenä päätään. Moldovassa ongelmat ovat aivan päinvastaisia. Kylät tyhjenevät ja koulut ja päiväkodit lakkautetaan, kun niihin ei ole enää tulijoita. Työn ja toimeentulon puutteessa kaikki lähtevät pois. Valtio on niin köyhä, ettei se pysty tukemaan avuntarvitsijoita. Pienillä palkoilla ja eläkkeillä ei pysty elättämään perheitä. Usein ulkomaille lähdetään laittomasti. Varsinkin nuoret naiset houkutellaan pois kotimaasta lupauksilla paremmasta elämästä. Pettymys on suuri, kun vieraassa maassa odottaakin pahimmillaan orjatyö prostituoituna. Moldova on Euroopan ihmiskaupan keskus. Myös elinkauppa kukoistaa. Pohjoista Sorocaa pidetään ihmiskaupan ydinalueena. Kun auto ajaa läpi romanien asuttamaan kukkulan, vilisee silmissä palatsimaisen hienoja taloja. Yleisesti ollaan sitä mieltä, että täältä käsin hoidetaan ja tänne ohjautuvat ihmiskaupasta saadut rahat. Moldovassa näkee liian vähän hymyileviä ihmisiä. Minä hymyilen, koska saan olla ulkomaalaisten kanssa ja minulla on moldovalaisittain hyvä palkka. Olen koulutukseltani opettaja, mutta en voi tehdä opettajan töitä surkean palkan takia, kertoo oppaana työskentelevä Natalia. ITÄÄN VAI LÄNTEEN Marraskuussa pidetään Moldovassa parlamenttivaalit. Äänestysprosentin odotetaan olevan alhainen. Maa oli kaksi vuotta ilman presidenttiä, kun äänioikeutetuista vain 35 prosenttia kävi äänestämässä. Poliitikkoihin ei korruptoituneessa maassa uskota. Moldova on sisäisten ristiriitaisuuksien maa. Maan alueella on kaksi autonomista aluetta, eteläinen Gagauzia ja Ukrainaan rajoittuva itäinen Transnistria. Moldovassa on paljon niitä, jotka haluavat suuntautua länteen. Slaavilaistaustaiselle Transnistrialle länsi on edelleen kauhistus luvun alussa Transnistriassa käytiin verinen sisällissota. Sen seurauk- sena alue julistautui itsenäiseksi valtioksi. Muut maat eivät ole itsenäisyyttä tunnustaneet. Silti Moldovan ja Transnistrian välissä on tiukat rajamuodollisuudet. Transnistrialla on muun muassa oma raha, postilaitos, presidentti ja parlamentti. Jos omaa pelkän Moldovan passin, voi alueella liikkua vain tiettyjä reittejä. Moldovassa puhutaan eniten moldovaa eli käytännössä romaniaa, Transnistriassa venäjää. Transnistriassa romanian kieltä kirjoitetaan entisen Neuvostoliiton ajan mukaisesti kyrillisillä kirjaimilla, Moldovassa käytetään latinalaisia kirjaimia. Jäätyneeseen sotaan voisi löytyä ratkaisu, kun kieliriidat saataisiin ratkaistuiksi, oppaamme arvelee. Moldovassa huokaillaan raskaasti naapurimaassa Ukrainassa käytävälle sodalle. Maa on lähes täysin riippuvainen Venäjältä tulevasta öljystä ja kaasusta, joka tulee Ukrainan kautta. Venäjä on ollut Moldovan tärkein vienti- ja tuontimaa. Kauppasaarron takia ulkomaankauppa on jäädyksissä. Tänä vuonna avattiin kaasuputki Romaniasta Moldovaan, mutta sieltä tuleva kaasu kattaa vain viitisen prosenttia tarpeesta. Ukrainan kriisi koet telee rajusti muutenkin vaikeuksissa olevaa Moldovaa. Ortodoksinen usko yhdistää kaikkia. Transnistrian pääkaupungissa seisoo Neuvostoliiton muistomerkkejä, kuten Lenin-patsaita, sulassa sovussa kauniiden kirkkojen kanssa. Uuden Neamtin luostarissa munkit yrittävät elää omassa maailmassaan kaikkien ristiriitojen ulkopuolella. Meille ei ole väliä, mihin Moldova tai Transnistria aikovat liittyä. Meidän päämääränämme on joka tapauksessa taivas, isä Feaktist tiivistää. TIIVIS YHTEYS KIRKKOON Mutta palatkaamme vielä Irinan ja Veran viljelyksille. Vaikka Moldova on hyvä viljelysmaa runsaan auringon ja mustan mullan ansiosta, viljeleminen ei ole helppoa. Irinan ja Veran maa-ala oli pitkään käyttämättä. Ohdakkeet valtasivat viljelykset. Mustaan multaan juurtuneis- 10

11 ta rikkakasveista on nyt lähes mahdotonta päästä eroon. Viime vuonna pähkinöiden sadonkorjuun alla naiset kokivat raskaan pettymyksen. Joku oli käynyt varastamassa sadon. Tänä vuonna aloitamme sadonkorjuun pikkuisen ennenaikaisesti, jotta varkaat eivät ehdi viedä sitä meiltä, Irina kertoo. Irina kiittää avusta ja tuesta paikallisia pappeja. Seurakunta tarjoaa hänelle turvaa ja huolenpitoa. Papit ovat myös takaamassa lainoja niille pienyrityksille, joita heidän kyliinsä perustetaan. Moldovassa kirkot toimivat lähellä ihmisten arkea. Copceacin kylässä, joka sijaitsee Etelä-Moldovassa Gagau zian autonomisella alueella, on ollut kuusi vuotta rakenteilla kirkko. Neuvostovallan aikana kirkko ränsistyi. Pappi päätti, että vanhaa kirkkoa ei korjata, vaan rakennetaan uusi, johon vanhan kirkon esineistö siirretään. Koska rahaa kirkon rakentamiseen ei ole riittävästi, vapaaehtoistyölle on kysyntää. Sitä järjestetään kylän papin vahvalla auktoriteetilla. Isä Vitali seisoo milloin minkäkin tien varressa ja määrää ihmisiä vapaaehtoistyöhön. Hän näkee haaveissaan tulevaisuuden, jossa seurakuntalaista vetävä kirkko on täynnä sunnuntainaamun liturgiassa. LENIN KOHTAA IKONIN Isä Vitalin luotsaama kirkko on keskellä kolhoosikylää, jollaisia maassa on enää kaksi. Kolhoosilla työskentelee 450 kyläläistä. Kun Neuvostoliiton hajoamisen jälkeen yhteinen maa jaettiin kansalaisille, kolhoosissa työskennelleet saivat osansa kolhoosin maasta. Nyt he ovat antaneet nämä takaisin yhteiseen käyttöön. Kolhoosityöläisten olot ovat varsin hyvät Moldovan mittakaavassa. He saavat palkkaa noin 200 dollaria kuukaudessa, minkä lisäksi he saavat korvauksen myydystä sadosta sijoittamansa maa-alan mukaan. Kolhoosi ja kirkko ovat vahvasti sidoksissa toisiinsa. Kolhoosin johtaja kertoo, että riippumatta siitä, minkä- Kolhoosin johtajan työhuoneessa kohtaa saman, kuin monessa muussakin paikassa Moldovassa. Työhuoneen yhdellä seinällä on ikoneja. Vastapäisellä seinällä on suuri Leninin kuva. lainen sato minäkin vuonna on, kolhoosi antaa seurakunnalle euroa. Lisäksi kolhoosin työntekijöiden on annettava joka kuukausi yhden päivän palkka kirkolle. Kolhoosin johtajan työhuoneessa kohtaa saman, kuin monessa muussakin paikassa Moldovassa. Työhuoneen yhdellä seinällä on ikoneja. Vastapäisellä seinällä on suuri Leninin kuva. JUMALAN LÄHETTILÄÄT Menen sunnuntaiaamuna Chis inăun Kristuksen syntymän kirkkoon. Kirkko on täynnä, kuoro laulaa kauniisti. Pääoven lähettyville ei tee mieli mennä, koska ulkoa kantautuu kovaäänisistä liberaalidemokraattisen puolueen vaalitilaisuuden ääniä. Ne sekoittuvat epämiellyttävästi kirkkolauluun. Sytytän kynttilän Moldovan sympaattiselle kansalle. Kun astun ulos kirkosta, istahdan vielä hetkeksi kirkkoaukion penkille. Luokseni tulee vanha nainen, joka ojentaa minulle ison kourallisen vehnänsiemeniä ja kehottaa minua heittämään ne kyyhkysille. Kyyhkyset ovat Jumalan lähettiläitä maan päällä. Niille pitää antaa ruokaa, nainen sanoo ja kaataa käsiini lisää siemeniä. Juttelemme naisen kanssa Moldovasta ja sen ongelmista. Lopuksi päädymme siihen, että toivoa ei ole missään tapauksessa menetetty. Näin sen Filantro pian avustuskohteissa Sorocassa. Kun yksi perhe pääsee paremman elämän tielle, auttaa se muitakin. Nuori Irina pystyy viljelyn tuotoilla suorittamaan yliopistotutkinnon loppuun. Hänen unelmansa on jäädä Moldovaan. TEKSTI JA KUVAT TIINA MAKKONEN Ortodoksiviestin päätoimittaja vieraili syyskuun alussa Moldovassa. Myöhemmin syksyllä julkaistaan Ortodoksiviestissä juttu Moldovan kirkoista ja luostareista. Dnestr-joen vastaranta on jo Ukrainan aluetta. Vesi on likaista. Copceacin kirkko. Viereen rakennetaan parhaillaan uutta, isompaa kirkkoa. 11

12 Vanhat ajattelumallit syyniin Armeniassa Ikiaikainen kristillinen kulttuuri ja vahvat perineet sekä toisaalta köyhyys, työttömyys ja maastamuutto kohtaavat Armenian nyky päivässä. New Generation with New Thinking -järjestön varapuheenjohtaja Wilhelmiina Virolainen näki tämän riipaisevan konkreettisesti osallistuessaan lasten ja nuorten leirille Pohjois-Armeniassa heinäkuussa. Tsaterin kylän nuoria. Leirin järjestäjä oli kristillinen vapaaehtoistyön organisaatio New Generation with New Thinking, ja tämä oli jo kuudes organisaation järjestämä leiri. Lapsia ja nuoria osallistui kaikkiaan 145 yhteensä kahdesta pienestä kylästä, Arevatsagista ja Tsaterista. Kylät sijaitsevat kuvankauniilla pöytämäisillä ylängöillä Debed-joen länsipuolella, lähellä Odzunin kylää. Lähin kaupunki on Vanadzor. Tsater ja Arevatsag ovat hyvin köyhiä pieniä kyliä, maanjäristysalueella ja lähes mahdottomien teiden takana. Näissä kylissä elävistä ihmisistä monikaan ei ole käynyt edes Armenian pääkaupungissa Jerevanissa. Ihmiset elävät kädestä suuhun, ja neuvostoajan jäljet näkyvät vielä yhteiskuntarakenteissa ja asenteissa. Kaikesta huolimatta lapset ja nuoret ovat iloisia ja elämänhaluisia suurine unelmineen, kuten lapset kaikkialla maailmassa. Näissä lapsissa on Armenian tulevaisuus. Heillä ei ole juurikaan muuta kuin vuosituhansia vanha, rikas kulttuuriperintö ja vankka usko Jumalaan. Näihin kyliin eivät yllä kansainvälisten avustusjärjestöjen roposet. Monet kokevat, ettei heillä ole tulevaisuutta Armeniassa, vaan ainoa mahdollisuus on maastamuutto. New Generation with New Thinking -järjestön perustaja ja puheenjohtaja Artem Shahbazyan kertoo työn päämääristä: Tavoitteenamme on auttaa näitä nuoria löytämään tiensä ja tulevaisuutensa kotimaassaan, kehittämään omia vahvuuksiaan ja auttamaan toinen toisiaan. On pyrittävä asennemuutokseen toiminnan kautta. KYLIEN ASIALLA Artem itse on syntynyt pienessä armenialaisessa maalaiskylässä ja kertoo hyvin ymmärtävänsä niitä ongelmia, joita lapset ja nuoret kohtaavat. Armeniassa on yli tuhat kylää. Haluaisin järjestää leirin jokaisessa kylässä. Ensimmäisen leirin toteutin viiden ohjaajan kanssa kesällä 2008 Harichin kylässä. Toistasataa lasta ja nuorta osallistui toimintaan. Tähän mennessä olemme toimineet lähes kymmenessä kylässä. Olemme opettaneet lapsille ja nuorille kommunikointitaitoja, alemmuudentunteen poistyöstämistä, myönteisen ajattelun kehittämistä ja muiden ihmisten auttamista, rakastamista ja kunnioittamista. Leirin ohjaajina toimi 11 vapaaehtoista psykologian ja pedagogiikan opiskelijaa ja leirin teemana olivat tällä kertaa arvot. Lapset jaettiin ikäryhmittäin ja kukin ryhmä työskenteli päivittäin teeman parissa aamupäivän. Iltapäivisin pelattiin ja leikittiin, minkä jälkeen vielä kokoonnuttiin ryhmiin. Asenteet tulevat kotoa. Oli riipaisevaa nähdä, kuinka leirin alussa jotkut lapset jätettiin yksin ja leikkien ulkopuolelle siksi, että he olivat kaikkein köyhimmistä perheistä, likaisia ja huonosti puettuja. Tällaiset asenteet eivät kasva lapsissa itsestään. 12

13 Tänä kesänä vahvistui ajatuksemme, että meidän on otettava kylien kokonaisvaltainen kehittäminen vahvemmin mukaan järjestömme toimintaan. On pyrittävä asennemuutokseen useammalla tasolla. Suunnitelmissamme on ottaa Tsaterin kylä ensimmäiseksi kohteeksi, jossa kehitämme kylän toimintakulttuuria asennemuutoksen, koulutuksen ja pienyrittäjyyden kautta. Tavoitteenamme on muodostaa kylään tukikohta, jossa voimme järjestää koulutusta ja käytännön toimintaa muun muassa taiteen, kulttuurin, maanviljelyksen, korjausrakentamisen ja turismin kautta. Kaikki lähtee kyläläisistä itsestään: autamme heitä näkemään omat mahdollisuutensa ja aloittamaan pienestä. OMAN PAIKAN ETSINTÄÄ Artem Shahbazyanin oma nuoruusaika osui 90-luvulle, kun Armenia jäi romahtaneen Neuvostoliiton hylkäämänä keskelle energiapulan ja Vuoristo-Karabahin sodan aiheuttamia kärsimyksiä. Hän palveli upseerina sodan loppuaikana ja koki silloin elämässään voimakkaasti Jumalan johdatuksen. Muutamaa vuotta myöhemmin hän valmistui Armenian apostolisen kirkon seminaarista, mutta jatkoi opintojaan yliopistossa. Pappeus ei kuitenkaan ollut minun kutsumukseni, hän sanoo. Opiskeltuani vuoden Euroopassa palasin Armeniaan vuonna 2007 mielessäni yksi päämäärä: palvella Jumalaa ja kotimaani lapsia ja nuoria. Lasten ja nuorten leiritoiminnan lisäksi New Generation with New Thinking -järjestö toteuttaa muun muassa nuorten valmennusohjelmia yliopisto-opiskelijoille. Ohjelmiin sisältyy sekä johtamistaidon koulutusta että nuorten henkilökohtaisten ja ammatillisten vahvuuksien kehittämistä. Niissä on myös teologista sisältöä Armenian apostolisen kirkon opetuksen pohjalta. Yli 500 nuorta on osallistunut näihin koulutuksiin. Jokaisen koulutuksen jälkeen saan huomata merkittäviä muutoksia monissa osallistujissa. Voimme auttaa heitä olemaan positiivisempia ja tehokkaampia kaikessa mitä he tekevät, Leirin nuorimmat pohtivat hyvän ja pahan olemusta. löytämään tarkoituksen ja mielenkiinnon elämään, voittamaan stereotyyppiset ajattelumallit ja tavat, jotka estävät heitä kehittymästä. Voimme auttaa heitä tuntemaan itsensä ja arvioimaan muita kulttuureja ja löytämään paikkansa maailmassa. TEKSTI JA KUVAT WILHELMIINA VIROLAINEN Kirjoittaja on Valamon opiston koulutussuunnittelija ja kirkkomusiikin opettaja sekä New Generation with New Thinking -järjestön varapuheenjohtaja Rukoushetki. Haluamme auttaa nuoria voittamaan stereotyyppiset ajattelumallit ja tavat, jotka estävät heitä kehittymästä. 13

14 ESIPAIMENELTA Nähkäämme vaivaa OLIN AAMUKÄVELYLLÄ meren rantaa pitkin Vuosaaressa. Uimarannan kohdalla oli vanhempi mies koiran kanssa. Hän keräsi roskia. Muovin paloja, pusseja, pullon korkkeja kaikkea mitä ihmiset olivat rantahietikolle jättäneet. Olin todella hämmästynyt. Miksi hän niitä kerää? Eikö tämä ole kaupungin hommaa? Onhan kyse vielä yleisestä uimapaikasta. Jatkoin matkaa, yritin keskittyä Jeesus-rukoukseen. Varttitunnin kävelyn jälkeen yhtäkkiä heräsin. Hetkinen! Kysyin itseltäni, onko meillä omaakin vastuuta, missä minun? Sukupolvi sitten DDR, kommunistinen Itä-Saksa, oli ääriesimerkki siitä, miten kaikenlaisen omaehtoisen vastuunkannon sijaan yhteiskunnan tehtäviin yksipuolisesti ulkoistettiin lasten kasvatus, vanhusten hoito, jne. Itä-Saksaa ihannoitiin muuallakin kuin vasemmistolaisissa piireissä. Mutta kuitenkin, DDR on kuollut ja kuopattu jo 25 vuotta sitten. Kokeilu epäonnistui. Rupesin kyselemään, missä on minun vastuullisuuteni. Mikä on minun vastuuni toisesta ihmisestä, itsestäni, ympäristöstä? Suomessa ekologinen tietoisuus, vastuu luonnon elinvoimaisuudesta ja monimuotoisuudesta on nykyisin laajasti tiedostettu. Jätteiden lajittelu ja kierrätys on arkipäivää. Olemme maassamme etujoukoissa vaalimassa luonnon puhtautta verrattuna vaikkapa Itä-Eurooppaan tai suurimpaan osaan kehitysmaita. Mutta pitääkö minunkin lähteä aamukävelylle kassi kädessä? Eikö riitä se, etten itse saastuta luontoa? Ja kenties kerään roskia omasta pihapiiristä, jos joku sinne vielä niitä tiputtaa? * * * Muistin Egyptistä Kairon slummien kymmenet tuhannet lapset ja aikuiset, jotka elättävät itsensä roskien keräämisellä ja lajittelulla. Käsipelillä he täyttävät jätefirmojen ja jäteautojen tehtävää. Kairon esikaupungissa on kokonainen kaupunginosa Mokhatam, jossa he elävät, keräävät ja lajittelevat käsin kaikenlaista roskapussien sisältöä, metallia, lasia, muovia ja paperia myytäväksi. Kierrätys on tehokasta, suurin osa roskista tulee uusiokäyttöön. Mutta voitte arvata mikä mädän haju nousee jätekasoista. Nämä ihmiset ovat ortodoksisia koptikristittyjä, jotka on työnnetty syrjään islamilaisessa maailmassa. Olen itsekin nähnyt heidän työtään. Samalla olen mielessäni hävennyt omaa länsimaista kulutustyyliäni. Pari vuotta sitten heidän elämästään ja työstään ilmestyi kirja Roskien kerääjien seurakunta. Se on samalla kertomus Kairon köyhimpien ihmisten uudesta elämästä Kristuksessa. Onhan jo yli 40 vuoden ajan slummien roskienkerääjien keskuudessa tapahtunut hengellistä heräämistä. Työ jatkuu. Keskeisellä sijalla tässä ponnistelussa on ollut kirjapainoapulainen Farahat. Jo vuosia hän oli tehnyt uhrautuvaa hengellistä työtä, kun koptilaisen kirkon patriarkka Shenouda III vihki hänet ortodoksiseksi papiksi, nimellä Simon. Koko työn taivaallinen esirukoilija ja suojelija on ollut pyhä Simon Nahanparkitsija, joka eli 900-luvulla. Isä Simonin elämäntyöllä on ollut pysyvä merkitys Kairon hengelliselle elämälle. Hänelle on suotu opettamisen, parantamisen ja selvänäkemisen armolahjoja. Näiden kautta Jumalan rakkaus ja huolenpito on välittynyt tuhansille apua tarvitseville. Roskienkerääjien hengellistä ja sosiaalista työtä on tukenut myös Patmos Lähetyssäätiö jo yli kahden vuosikymmenen ajan. Tästä työstä on roskienkerääjien perheille perustetuissa sairaaloissa, kouluissa ja seurakunnissa ollut suurta apua ja siunausta. * * * Muutama viikko sitten vietimme patriarkka Bartolomeoksen siunaamaa päivää luonnon puolesta. Päivä on uuden kirkkovuoden alku. Elävä suhde luontoon, sen viljely ja varjelu, voisi alkaa ei vain sillä, että lopetan ympäristön roskaamisen myös keräämällä toistenkin heittämiä roskia. Ja miksi minun pitäisi kerätä roskia yksinomaan kulttuurikeskus Sofian pihalta tai tien varrelta? Roskien keräämisestä alkaa meidän syvempi huolenpito toinen toisestamme. Tätä huolenpitoa on puolustaa kiusattua tamperelaislukiolaisen Juho Rädyn tavoin. Sitä on myös huolehtiminen omien lasten hengellisestä kasvatuksesta, ajankäytöstä. Yhtä hyvin sairaiden ja vanhusten luona käyminen. Rakkaus ja rukous tulevat lihaksi, kun näemme vaivaa. Kasvu hengelliseen iloon ja vapauteen nousee siitä, että panemme itsemme likoon, ylitämme oma-aloitteisesti niitä rajaaitoja ja sitä sovinnaista moraalikäsitystä, jonka mukaan kukin huolehtii vain itsestään. Kristitylle on annettu Kristuksen kädet ja jalat, mutta ennen kaikkea myös Kristuksen sydän. 14

15 Fader Mikael Kriisins välsignade liv och gärningar DEN 5 AUGUSTI LÄMNADE FADER MIKA- EL KRIISIN jordelivet efter ett nästan 94 år långt och innehållsrikt liv. Han var en människa som utan reservation förtjänar att skrivas med stort M. Hans hädanfärd innebär en mycket stor förlust för vår församling, ja hela vår ortodoxa kyrka. Det kommer att bli svårt att fylla det tomrum som nu uppstått. Det uppsving, det lyft, som vi erfarit I vår församling under de senaste decennierna uppbars I mycket hög grad av f. Kriisins enträgna arbete b.l.a. för att höja den musikaliska nivån på våra gudstjänster. Kriisin har spelat en stor roll som katalysator för de värdefullaste ingredienserna i vår ortodoxa tradition som också därigenom symboliserar särarten i vår tro. För f. Mikael stod ortodoxin städse i centrum för hela hans livsfilosofi både teoretiskt och praktiskt alltsedan tidig barndom. Hans liv formades därefter. Grunden därtill lades i gamla Valamo kloster dit hans föräldrar kommit för att bosätta sig för gott. Lyckan varade tyvärr inte särskilt länge. Kriget kom också att beröra Valamo och gjorde slut på den idyll Mikael hade vuxit upp i under hela sin barndom. Den unge Mikael hade således varit tvungen att lämna sitt andliga hem i gamla Valamo och söka sig fram i livet i en helt annorlunda miljö än därförinnan. Finland var i krig med Sovjet och som alla ung män var också Mikael värnpliktig. Han kallades till fronten där han skulle tjänstgöra vid ett specialförband som militär tolk i ryska och finska. Efter kriget sökte han sig till Operan som baryton bas-sångare. Han klarade inträdesförhören och kunde påbörja sin sångarkarriär på Operan. När ortodoxa församlingen i Helsingfors började söka efter en ny lämplig kandidat till posten som katedralens diakon, erbjöd man posten åt Kriisin. Han accepterade anbudet med glädje för att det passade honom som hand i handske. Cirkeln hade slutit sig: han skulle återvända till ortodoxa kyrkan. Med sin gedigna kännedom om ortodox kultur, sin högstående musikaliska kompetens och icke minst sin personliga empatiska läggning, godhetsfyllda och godlynta karaktär, sin gudfruktiga tro och livsåskådning, var Mikael Kriisin just den gudsman som församlingen bäst behövde. Kriisin verkade som överdiakon i över 25 års tid främst i Uspenskikatedralen på kyrkoslaviska. År 1987 blev f. Kriisin pensionerad från sin tjänst som överdiakon. Han ville emellertid inte vila på sina lagrar utan fortsatte ända till 93 års ålder att officiera i pensionärshemmet Helenas vackra kyrka såsom volontär utan ersättning. I sin planering av verksamhetsformer i ungdomsarbete samlade f. Kriisin ihop två minoritetsgrupper av ungdomar i vår församling som inte tidigare varit engagerade i ungdomsarbete. Den ena gruppen utgjordes av tjugo-tjugofemåriga flickor och pojkar som i de flesta fall var födda i Finland i familjer som helt eller partiellt talade ryska hemma. I de flesta fall gick de i finskspråkiga eller svenskspråkiga skolor och hade ytterst lite umgänge med ryska språket och rysk kultur utanför den snäva familjekretsen. Deras föräldrar härstammade från Karelska näset, Viborg, Ingermanland, Sankt Petersburg och andra städer i Ryssland. F. Kriisin organiserade därför en ryskspråkig sammanslutning för att dessa unga människor skulle kunna upprätthålla sitt nedärvda kultur- och språkarv. För detta ändamål ordnade ungdomarna i samråd med f. Kriisin samkväm med varierande program och samspel och allsång, varvid man övade in nya sångtexter med noter. Fader Kriisin sökte också främja svenskspråkiga ungdomars intresse för den ortodoxa kyrkan och den ortodoxa kulturen. Denna grupp bestod av ungdomar som icke talade ryska, men som ville lära sig den ortodoxa liturgins vanligaste psalmer i svensk översättning. Grupparbetet gick således på svenska och melodierna var tagna från de kyrkoslaviska psalmböckerna med noter som tillämpas på gudtjänster som försiggår på svenska. Denna grupp fann sig sedermera en kompetent svenskspråkig körledare som dessutom fullständigt behärskar den kyrkoslaviska sångkulturen. Detta arbete som på den tiden det begav sig initierades av f. Kriisin alla dessa ungdomar till fromma, skördade goda resultat. Ungdomarna lärde sig en hel del om traditionell ortodox kultur, de fann sig en plattform där de kunde stärka och vidmakthålla sina nedärvda språkkunskaper och finna vägen till vårt församlingsliv samt förvara sig nya vänner bland klubbvännerna. Idag har vi inte längre vår stora vän f. Kriisin bland oss. Vi står alla i stor tacksamhetsskuld till honom. Vetshnaja pamjat. TEXT: SVANTE KOSNTANTIN KUHLBERG 15

16 Священник длинных расстояний Священник Павел Пуговкин знаком многим. В апреле прошлого года он начал нести служение русскоязычного разъездного священника в Хельсинкской епархии. Территориально область служения очень обширна и охватывает города Лахти, Котка, Хамина, Коувала, Ловииса, Миккели, Ориматтила, Рихимяки и Хювинкя. Отец Павел родился и вырос в Республике Карелия, в городе Олонец. После школы поступил в Петрозаводский государственный университет на факультет Прибалтийско-финской филологии и культуры, по окончанию которого вступил в законный брак со своей супругой Екатериной. После свадьбы, был призван в армию. Во время службы в армии Павлу пришло понимание, что он хочет, как и его отец, служить в Церкви. По возвращению из армии, в 1999 году, начал посещать Крестовоздвиженский Кафедральный собор г. Петрозаводска, где был замечен епископом Петрозаводским и Карельским Мануилом. Владыко предложил молодому человеку служение алтарника и ризничего в соборе. 27 августа 2000 года, после рождения старшей дочери Елизаветы, Павел Пуговкин был рукоположен в диаконы и начал нести служение штатного диакона в Крестовоздвиженском Кафедральном соборе города Петрозаводска. Это было незабываемое время. Службы в соборе совершались ежедневно, что позволило быстро овладеть нужными знаниями. Ценным было общение со старшим священниками. Особо я благодарен приснопамятному протоиерею о. Григорию Варга, рассказывает о. Павел. 23 марта 2002 года Архиепископом Петрозаводским и Карельским Мануилом отец Павел был рукоположен во пресвитеры с назначением на должность настоятеля Храма Петра и Павла в поселок Калевала. В Калевала мы прожили семь лет. В 2003 годился наш средний сын Дмитрий. Жизнь и служение в Калевала дали мне огромный 16

17 пастырский и жизненный опыт. До сего дня я с любовью и грустью вспоминаю проведенные среди жителей Калевальского края дни. Кроме поселка Калевала, я служил в Юшкозеро, Боровом, Войница, Кепа и Куусиниеми. Расстояния между поселками были очень большие, иногда более 100 км лесной грунтовой дороги. В 2009 году о. Павел был назначен на должность настоятеля новопостроенного храма Великомученика Георгия Победоносца села Видлица. Было очень грустно расставаться с Калевалой и ее жителями. Грусть скрашивалась тем, что новое место служения было всего в 45 км от моего родного города. Родители были очень рады, у них появилась возможность нас чаще посещать. В Видлице у меня много знакомых и родственников. Можно сказать, что я вернулся домой. Наши дети получили возможность учиться в видлицкой музыкальной школе, где получили хорошую основу для будущего образования, рассказывает о. Павел. ДОМА В ФИНЛЯНДИИ В 2012 году я получил приглашение от Митрополита Хельсинского Амбросия переехать в Финляндию для служения русскоязычного разъездного священника. Приглашение было неожиданным. После недолгих раздумий и увидев в этом волю Божью, мы с семьей решили принять предложение. Владыка Мануил узнав о моем решении, отнёсся к нему с отцовским пониманием и, благословив, отпустил меня. В 2013 мы всей семьёй переехали в Лахти, где я приступил к своему новому служению. Сегодня отец Павел совершает богослужения и требы, проводит беседы для русскоязычных прихожан приходов. Сам, являясь переселенцем, я понимаю, как сложно для человека не иметь возможности молиться в храме на своем языке. Для многих это большая радость, когда в храме звучат молитвы и песнопения на церковнославянском и читается Слово Божье на родном языке. Находясь заграницей, начинаешь по-другому относиться и по-особенному видеть красоту церковнославянского языка, делиться отец Павел. Русскоязычные переселенцы составляют самую крупную группу среди других иноязычных членов Финляндской православной церкви. Для примера в Хельсинки, это число составляет 14% от общего количества членов прихода. На сегодняшний день церковь проводит много проектов для переселенцев. Непонимание языка является большим препятствием на пути в приход. Только после того, как человек овладеет финским языком, он может понять всю красоту финскоязычного богослужения, до этого момента человек испытывает потребность в богослужении на своем языке. Таинство исповеди для многих остается недоступным, по той же причине. Исповедоваться на своем языке на много проще. Иногда человеку просто надо поговорить со священником. Ведь не секрет, что кроме знания языка священник должен понимать психологию и культуру человека. Поместный приход часто становиться местом встречи переселенцев, здесь они общаются и приобретают новых знакомых. Церковь заботиться о своих чадах, вне зависимости от их языка, национальности и культуры и я вижу в этом сильную сторону. На сегодняшний день делается очень много, и можно сказать, что нынешнее положение отвечает практически на все потребности прихожан-переселенцев. Город Лахти стал для семьи о. Павла новым домом. Старшие дети ходят в школу, младший пошел в детский сад. Супруга, матушка Екатерина, учится на курсах. Мы благодарны Богу за всех тех, кто помог нам обосноваться на новом месте. Особая благодарность Митрополиту Амбросию и священникам приходов. Мы рады, что за это короткое время мы приобрели много новых друзей, с благодарностью говорит о. Павел. ТЕКСТ И ФОТО АЛЕКСИ САВЕЛЬЕВ Находясь заграницей, начинаешь подругому относиться и по-особенному видеть красоту церковнославянского языка. 17

18 Pyhiinvaellus pyörän selässä Alla Honda XL 650 V Transalp -moottoripyörä vuosimallia Mukana Väinö-maskotti, juomareppu, kamera, tajuttoman vähän tavaraa ja varmuuden vuoksi yksi mekko ja korkkarit. Edessä 3 kuukautta ja 15 maata. Budjetissa euroa. Näillä eväillä Helsingin ortodoksisen seurakunnan Itä- ja Keski-Uudenmaan kanttori Minna Jokinen lähti yhden naisen maailmanympärimatkalleen toukokuun lopussa. Riihimäen moottoripyöräkerho Kahvakoplan puheenjohtajana toimiva Minna Jokinen hankki ensimmäisen moottoripyöränsä 16-vuotiaana. Silloin ajamiseen motivoi tarve päästä helpommin poikaystävän luo. Jo 18-vuotiaana Minna lähti kuitenkin yksin ensimmäiselle pidemmälle moottoripyöräreissulleen Saksaan. Sen jälkeen ajokilometrejä on kertynyt noin puoli miljoonaa ja ulkomaanreissuja kolmisenkymmentä. Maailmanympärysmatka ehti kyteä Minnan mielessä toistakymmentä vuotta, ennen kuin hän 45-vuotiaana päätti viimein lähteä matkaan. Yksi inspiraation lähde oli moottoripyörällä maailman ympäri matkanneista Ewan McGregorista ja Charley Boormanista kertova Long Way Round -dokumentti, jonka Minna näki vuonna Oikeasti kipinä syttyi jo pari vuotta ennen dokumenttia, jolloin Minna kuuli kaskislaisesta miehestä, joka oli tekojalkansa kanssa ajanut moottoripyörällä aivan Venäjän itäisimpään kolkkaan, Vladivostokiin. Silloin Minna ajatteli, että, jos joku on sen tehnyt ilman tervettä jalkaa, niin kyllä hänkin pystyisi ja miksei samalla jatkaisi Vladivostokista vielä Amerikkaan asti. AGENTTI AVUKSI Minna starttasi matkaan Riihi mäen ABC:ltä. Kolme kuukautta kestäneestä matkastaan Minna piti Maailman ympäri moottoripyörällä -blogia Helsingin ortodoksisen seurakunnan sivuilla. Matka alkoi kuitenkin jo paljon ennen, kun Minnan Ransuksi kutsuma pyörä lähti liikenteeseen. Ensimmäinen blogipostauskin on jo viime helmikuulta. Matkaan valmistautuminen vei melkein enemmän aikaa kuin itse matka. 18

19 Diveevon luostarin Kristuksen kirkastumisen katedraalissa Kazakstanissa ihmiset jonottivat nähdäkseen Serafim Sarovilaisen pyhäinjäännökset. Kazakstanilaiset skootteritytöt innostuivat kuullessaan, että Minna on Suomesta. Kanadan Thunder Bayn alueen suomalaisuus ulottui aina tienviittoihin asti! Etelä-Korean 25 miljoonan ihmisen asuttaman pääkaupungin Soulin ruuhkissa ajaminen oli unohtumaton kokemus. Minna Jokisen maailman ympärimatkan reitti ja päivityksiä eri etapeilta löytyy osoitteesta: Etelä-Koreassa Minna osallistui Globe Ridersin kokoontumisajoon, jossa ei muita naiskuskeja ollutkaan. 19

20 Mongolian ylänköjen asukki, luonnonvarainen nautaeläin jakki. Egersellin majakka Vladivostokissa, Venäjällä. Soulissa Minna ja Väinö pääsivät tapaamaan myös Suomen Etelä-Korean suurlähettilään Matti Heimosen. Rocky Mountains eli Kalliovuoret. Kanadalaisen vuoriston kiemurtelevat tiet olivat mukavia ajaa. Brittiläisen Kolumbian Naramata järvineen ja vuorineen oli varsinainen lintukoto ja paras mahdollinen levähdyspaikka. Vladivostok ja ensimmäinen etappi matkaa takana! 20

SUBSTANTIIVIT 1/6. juttu. joukkue. vaali. kaupunki. syy. alku. kokous. asukas. tapaus. kysymys. lapsi. kauppa. pankki. miljoona. keskiviikko.

SUBSTANTIIVIT 1/6. juttu. joukkue. vaali. kaupunki. syy. alku. kokous. asukas. tapaus. kysymys. lapsi. kauppa. pankki. miljoona. keskiviikko. SUBSTANTIIVIT 1/6 juttu joukkue vaali kaupunki syy alku kokous asukas tapaus kysymys lapsi kauppa pankki miljoona keskiviikko käsi loppu pelaaja voitto pääministeri päivä tutkimus äiti kirja SUBSTANTIIVIT

Lisätiedot

Lasten tarinoita Arjen sankareista

Lasten tarinoita Arjen sankareista Arjen sankarit Lasten tarinoita Arjen sankareista 112-päivää vietetään vuosittain teemalla Ennakointi vie vaaroilta voimat. Joka vuosi myös valitaan Arjen sankari, joka toiminnallaan edistää turvallisuutta

Lisätiedot

ULKOMAALAISTAUSTAISET TYÖMARKKINOILLA

ULKOMAALAISTAUSTAISET TYÖMARKKINOILLA ULKOMAALAISTAUSTAISET TYÖMARKKINOILLA Tietoisku 3/2009 Arja Munter Kesk skushallin ushallinto Kehit ehittämis tämis- - ja tutkimus utkimusyk yksikkö Ulkomaalaistaustaisia henkilöitä oli pääkaupunkiseudulla

Lisätiedot

Objektiharjoituksia. Harjoitus 2 Tässä on lyhyitä dialogeja. Pane objektit oikeaan muotoon. 1) - Vien... TÄMÄ KIRJE postiin.

Objektiharjoituksia. Harjoitus 2 Tässä on lyhyitä dialogeja. Pane objektit oikeaan muotoon. 1) - Vien... TÄMÄ KIRJE postiin. Objektiharjoituksia Harjoitus 1 Pane objekti oikeaan muotoon. 1. Ensin te kirjoitatte... TÄMÄ TESTI ja sitten annatte... PAPERI minulle. 2. Haluan... KUPPI - KAHVI. 3. Ostan... TUO MUSTA KENKÄ (mon.).

Lisätiedot

MIEHEN ROOLIEN MUUTOKSET JA PERHE SIIRTOLAISUUDESSA Palvelujärjestelmän kohtaaminen

MIEHEN ROOLIEN MUUTOKSET JA PERHE SIIRTOLAISUUDESSA Palvelujärjestelmän kohtaaminen Varsinais-Suomen sosiaalialan osaamiskeskus VASSO MIEHEN ROOLIEN MUUTOKSET JA PERHE SIIRTOLAISUUDESSA Palvelujärjestelmän kohtaaminen Mies Suomessa, Suomi miehessä-luentosarja Helsinki 26.11.2008 MERJA

Lisätiedot

Rakkaat Dikonin turvakodin ystävät ja tukijat

Rakkaat Dikonin turvakodin ystävät ja tukijat Kummikirje 1-2016 3.5. 2016 Rakkaat Dikonin turvakodin ystävät ja tukijat Olen uusi Venäjän alueen kummityön kordinaattori Ammi Kallio. Tämä on ensimmäinen kummikirje, jonka kirjoitan teille alueelta.

Lisätiedot

Laatineet: Maija-Stiina Auvinen ja Jenni Väisänen, yhteisöpedagogiopiskelijat, HUMAK, 2014

Laatineet: Maija-Stiina Auvinen ja Jenni Väisänen, yhteisöpedagogiopiskelijat, HUMAK, 2014 Väittämäkortit Liikkuva romaniväestö Suomessa ROMANIT EUROOPASSA Ihmisoikeudet, liikkuvuus ja lapset Laatineet: Maija-Stiina Auvinen ja Jenni Väisänen, yhteisöpedagogiopiskelijat, HUMAK, 2014 Väittämäkortit

Lisätiedot

Nettiraamattu lapsille. Viisas kuningas Salomo

Nettiraamattu lapsille. Viisas kuningas Salomo Nettiraamattu lapsille Viisas kuningas Salomo Kirjoittaja: Edward Hughes Kuvittaja: Lazarus Sovittaja: Ruth Klassen Kääntäjä: Anni Kernaghan Tuottaja: Bible for Children www.m1914.org 2013 Bible for Children,

Lisätiedot

JOKA -pronomini. joka ja mikä

JOKA -pronomini. joka ja mikä JOKA -pronomini joka ja mikä Talon edessä on auto. Auto kolisee kovasti. Talon edessä on auto, joka kolisee kovasti. Tuolla on opettaja. Opettaja kirjoittaa jotain taululle. Tuolla on opettaja, joka kirjoittaa

Lisätiedot

Kirkot ihmisoikeuksista: Emme ole tehneet tarpeeksi

Kirkot ihmisoikeuksista: Emme ole tehneet tarpeeksi Kirkot ihmisoikeuksista: Emme ole tehneet tarpeeksi Euroopan kirkkojen konferenssin kirkko ja yhteiskunta-komissio järjesti yhdessä Suomen ortodoksien kirkon ja Suomen evankelisluterilaisen kirkon sekä

Lisätiedot

Ksenia Pietarilainen -keppinuket

Ksenia Pietarilainen -keppinuket Ksenia Pietarilainen -keppinuket - Leikkaa hahmot ja lavasteet irti. - Liimaa hahmon peilikuvat yhteen pohjapaloistaan. - Taita hahmot pystyyn siten, että valkoinen pala jää pöytää vasten. - Liimaa hahmo

Lisätiedot

Tulva tuhosi Minória Manuelin viljelmät

Tulva tuhosi Minória Manuelin viljelmät Minória Manuel osoittaa pellolleen, jonka vesi valtasi Zambesi-joen tulviessa. Tulva tuhosi Minória Manuelin viljelmät Pellolla jalat uppoavat syvälle lämpimään mutaan. Siellä täällä näkyy vielä auringossa

Lisätiedot

Kaksi taakan kantajaa. (Pojalla raskas taakka ja tytöllä kevyt)

Kaksi taakan kantajaa. (Pojalla raskas taakka ja tytöllä kevyt) Draama-Taakankantajat Kirjoittanut Irma Kontu Draama perustuu Raamatunjakeisiin: Fil. 4:6-7 Älkää olko mistään huolissanne, vaan saattakaa aina se, mitä tarvitsette, rukoillen, anoen ja kiittäen Jumalan

Lisätiedot

K O O D E E. Kangasalan Kristillisdemokraatit toivottaa hyvää alkavaa syksyä ja menestystä vaaleissa.

K O O D E E. Kangasalan Kristillisdemokraatit toivottaa hyvää alkavaa syksyä ja menestystä vaaleissa. K O O D E E Kangasalan Kristillisdemokraattien tiedotuslehti 3/2012 Kangasalan Kristillisdemokraatit toivottaa hyvää alkavaa syksyä ja menestystä vaaleissa. Sisällys: Puheenjohtajan mietteitä.. 3 Vierailu

Lisätiedot

Nimeni on. Tänään on (pvm). Kellonaika. Haastateltavana on. Haastattelu tapahtuu VSSHP:n lasten ja nuorten oikeuspsykiatrian tutkimusyksikössä.

Nimeni on. Tänään on (pvm). Kellonaika. Haastateltavana on. Haastattelu tapahtuu VSSHP:n lasten ja nuorten oikeuspsykiatrian tutkimusyksikössä. 1 Lapsen nimi: Ikä: Haastattelija: PVM: ALKUNAUHOITUS Nimeni on. Tänään on (pvm). Kellonaika. Haastateltavana on. Haastattelu tapahtuu VSSHP:n lasten ja nuorten oikeuspsykiatrian tutkimusyksikössä. OSA

Lisätiedot

MARIA MARGARETHA JA EVA STINA KATAINEN

MARIA MARGARETHA JA EVA STINA KATAINEN MARIA MARGARETHA JA EVA STINA KATAINEN Tämä tarina on kertomus kahdesta sisaresta. Sisarukset syntyivät Savossa, Pielaveden Heinämäellä. Heidän isänsä nimi oli Lars Katainen ja äitinsä etunimi oli Gretha.

Lisätiedot

Kaija Jokinen - Kaupantäti

Kaija Jokinen - Kaupantäti Kaija maitokaapissa täyttämässä hyllyjä. Kaija Jokinen - Kaupantäti Kun menet kauppaan, ajatteletko sitä mitä piti ostaa ja mahdollisesti sitä mitä unohdit kirjoittaa kauppalistaan? Tuskin kellekään tulee

Lisätiedot

Piirrä kuvasi tauluun.

Piirrä kuvasi tauluun. Linus ja Ismenia haluaisivat tutustua sinuun. Piirrä kuvasi tauluun. Artikla 7. Jokaisella lapsella on oikeus nimeen ja kansalaisuuteen. Mikä on sinun nimesi ja kansalaisuutesi? On hauska tutustua uusiin

Lisätiedot

PÖYTÄKIRJA SEURAKUNNANKOKOUKSESTA, JOKA PIDETTIIN VALTUUSTON JÄSENTEN VALITSEMISEKSI TOIMIKAUDEKSI 2016-2019

PÖYTÄKIRJA SEURAKUNNANKOKOUKSESTA, JOKA PIDETTIIN VALTUUSTON JÄSENTEN VALITSEMISEKSI TOIMIKAUDEKSI 2016-2019 ILOMANTSIN ORTODOKSINEN SEURAKUNTA SEURAKUNNAN VALTUUSTON VAALI 2015 PÖYTÄKIRJA SEURAKUNNANKOKOUKSESTA, JOKA PIDETTIIN VALTUUSTON JÄSENTEN VALITSEMISEKSI TOIMIKAUDEKSI 2016-2019 Aika: 1.11.2015-2.11.2015

Lisätiedot

Tämän leirivihon omistaa:

Tämän leirivihon omistaa: Tämän leirivihon omistaa: 1 Tervetuloa kesäleirille! Raamiksilla tutustumme Evankeliumin väreihin. o Keltainen kertoo Jumalasta ja taivaasta, johon pääsen uskomalla Jeesukseen. o Musta kertoo, että olen

Lisätiedot

Missa. Mie käväsin niinku kissa kuumassa uunissa. 1 Harjotus. 2 Harjotus. Kunka Missa ellää S.4. Mikä Missa oon? ... Minkälainen Missa oon? ...

Missa. Mie käväsin niinku kissa kuumassa uunissa. 1 Harjotus. 2 Harjotus. Kunka Missa ellää S.4. Mikä Missa oon? ... Minkälainen Missa oon? ... Missa Mie käväsin niinku kissa kuumassa uunissa Kunka Missa ellää S.4 1 Harjotus Mikä Missa oon?.. Minkälainen Missa oon?.. Miksi Missa hääty olla ykshiin niin ushein?.. Missä Liinan mamma oon töissä?

Lisätiedot

Suomen lippu. lippu; liputus, liputtaa, nostaa lippu salkoon

Suomen lippu. lippu; liputus, liputtaa, nostaa lippu salkoon Suomen lippu Suomessa on laki, miten saat liputtaa. Lipussa on valkoinen pohja ja sininen risti. Se on kansallislippu. Jokainen suomalainen saa liputtaa. Jos lipussa on keskellä vaakuna, se on valtionlippu.

Lisätiedot

FYYSINEN TERVEYS JA HYVINVOINTI UUDESSA KOTIMAASSA

FYYSINEN TERVEYS JA HYVINVOINTI UUDESSA KOTIMAASSA FYYSINEN TERVEYS JA HYVINVOINTI UUDESSA KOTIMAASSA 29.9.2014 Eva Rönkkö Eläkeläiset ry Monikulttuurisen työn tavoitteet: - Tukea ikääntyneiden maahanmuuttajien arkea, auttaa heitä löytämään mielekästä

Lisätiedot

Helsingin ortodoksisen seurakunnan jäsenlehti Irtonumero 4 06/13

Helsingin ortodoksisen seurakunnan jäsenlehti Irtonumero 4 06/13 Helsingin ortodoksisen seurakunnan jäsenlehti Irtonumero 4 06/13 Sisällys 3 Toimittajalta 4 Kirkkoherralta 5 Ajankohtaista 6 patriarkka ja suomen kirkon juhlavuosi 10 viron kirkko juhlavuonna 12 esipaimenelta

Lisätiedot

KIJANA! TAKSVÄRKKI-OPAS OPPILASKUNNILLE

KIJANA! TAKSVÄRKKI-OPAS OPPILASKUNNILLE KIJANA! TAKSVÄRKKI-OPAS OPPILASKUNNILLE Taksvärkki-kampanja on paljon enemmän kuin rahankeruupäivä. Se on nuorten omaa yhteisvastuuta, jossa opiskelijat keräävät varoja kehitysyhteistyöhankkeeseen. Taksvärkki-kampanjaan

Lisätiedot

Ajatuksia henkilökohtaisesta avusta

Ajatuksia henkilökohtaisesta avusta Ajatuksia henkilökohtaisesta avusta Petri Kallio Kehitysvammaisten Palvelusäätiön Asiantuntijaryhmän jäsen Petra Tiihonen Kehitysvammaisten Palvelusäätiön Henkilökohtainen avustajatoiminta Syyskuu 2014

Lisätiedot

Kolumbian kirkko. Kumppani: Kolumbian evankelis-luterilainen kirkko (IELCO) CO010 Kolumbian kirkko Sopimuskohderaportti 1/2015.

Kolumbian kirkko. Kumppani: Kolumbian evankelis-luterilainen kirkko (IELCO) CO010 Kolumbian kirkko Sopimuskohderaportti 1/2015. 1 Kolumbian kirkko Kumppani: Kolumbian evankelis-luterilainen kirkko (IELCO) Hankkeen kuvaus: Kolumbian evankelis-luterilainen kirkko on vakiinnuttanut toimintansa, mutta tarvitsee edelleen tukea eri kirkollisilla

Lisätiedot

Opet Venäjällä. (Tekstit Jari Mustonen Juha Järvisen ja Tarja Lehmuskosken avustamana )

Opet Venäjällä. (Tekstit Jari Mustonen Juha Järvisen ja Tarja Lehmuskosken avustamana ) Opet Venäjällä Viime kesänä Helsingin ortodoksisen seurakunnan ja SOOLin opettajat tekivät yhteisen matkan Venäjälle. Oppaanamme toimi rutinoitunut Venäjän matkaaja isä Stefan Holm. Matkan käytännön järjestelyistä

Lisätiedot

Tunne ja asiakasymmärrys voimavarana palvelunkehi4ämisessä. Satu Mie8nen, taiteen tohtori, taideteollisen muotoilun professori, Lapin yliopisto

Tunne ja asiakasymmärrys voimavarana palvelunkehi4ämisessä. Satu Mie8nen, taiteen tohtori, taideteollisen muotoilun professori, Lapin yliopisto Tunne ja asiakasymmärrys voimavarana palvelunkehi4ämisessä Satu Mie8nen, taiteen tohtori, taideteollisen muotoilun professori, Lapin yliopisto Työpajan tavoite Tunnistetaan palvelukokemukseen lii4yvien

Lisätiedot

Nyyheetterit 8/2007. RSN:n perinteiset itsenäisyyspäivän juhlat. lauantaina 1. joulukuuta

Nyyheetterit 8/2007. RSN:n perinteiset itsenäisyyspäivän juhlat. lauantaina 1. joulukuuta OTSIKOISSA TÄLLÄ KERTAA: * Päätoimittajalta * RSN:n tulevia tapahtumia * Muuta muistettavaa * MOKOMA Hei kaikille tänne syksyn ja talven harmaaseen välimaastoon. Marraskuu on RSN: ssä lähtenyt vauhtiin

Lisätiedot

ROMANIT - vanha vähemmistö Romanit ovat lähteneet Intiasta 800-luvulla ja asettuneet Eurooppaan 1300-luvulta alkaen.

ROMANIT - vanha vähemmistö Romanit ovat lähteneet Intiasta 800-luvulla ja asettuneet Eurooppaan 1300-luvulta alkaen. Koulutusaineiston pohdintatehtäviä ROMANIT EUROOPASSA Ihmisoikeudet, liikkuvuus ja lapset 1. OSA: ROMANIT - Vähemmistönä Euroopassa ROMANIT - vanha vähemmistö Romanit ovat lähteneet Intiasta 800-luvulla

Lisätiedot

Majakka-ilta 21.11.2015. antti.ronkainen@majakka.net

Majakka-ilta 21.11.2015. antti.ronkainen@majakka.net Majakka-ilta 21.11.2015 antti.ronkainen@majakka.net Majakka-seurakunta Majakan missio: Majakka-seurakunta kutsuu, opettaa, palvelee, varustaa, lähtee ja lähettää! Majakan arvolauseke: Yhdessä olemme aivan

Lisätiedot

Keskikesä 2015. Rakas esirukoilijani. Maanjäristyksen jäljet

Keskikesä 2015. Rakas esirukoilijani. Maanjäristyksen jäljet Rakas esirukoilijani Keskikesä 2015 Maanjäristyksen jäljet Nepalin 25.4. alkaneet maanjäristykset ovat jatkuneet tähän päivään saakka. Voit seurata maanjäristyksiä USA:n hallituksen sivuilta http://earthquake.usgs.gov/earthquakes/map

Lisätiedot

Helatorstai Joh.17:24-26, Apt.1:6-9 lähtöjuhlan saarna

Helatorstai Joh.17:24-26, Apt.1:6-9 lähtöjuhlan saarna Helatorstai Joh.17:24-26, Apt.1:6-9 lähtöjuhlan saarna Me juhlimme tänään Jeesuksen taivaaseen astumista. Miksi Jeesus meni pois? Eikö olisi ollut parempi, että hän olisi jäänyt tänne. Helposti ajattelemme,

Lisätiedot

VERBI + TOINEN VERBI = VERBIKETJU

VERBI + TOINEN VERBI = VERBIKETJU VERBI + TOINEN VERBI = VERBIKETJU 1. Apuverbi vaatii seuraavan verbin määrämuotoon. Lisää verbi luettelosta ja taivuta se oikeaan muotoon. Voimme Me haluamme Uskallatteko te? Gurli-täti ei tahdo Et kai

Lisätiedot

Moniasiakkuus ja osallisuus palveluissa -seminaari 4.10.2012 Moniammatillinen yhteistyö ja asiakaskokemukset

Moniasiakkuus ja osallisuus palveluissa -seminaari 4.10.2012 Moniammatillinen yhteistyö ja asiakaskokemukset Moniasiakkuus ja osallisuus palveluissa -seminaari 4.10.2012 Moniammatillinen yhteistyö ja asiakaskokemukset Riikka Niemi, projektipäällikkö ja Pauliina Hytönen, projektityöntekijä, Jyväskylän ammattikorkeakoulu

Lisätiedot

Viisas kuningas Salomo

Viisas kuningas Salomo Nettiraamattu lapsille Viisas kuningas Salomo Kirjoittaja: Edward Hughes Kuvittaja: Lazarus Sovittaja: Ruth Klassen Kääntäjä: Anni Kernaghan Tuottaja: Bible for Children www.m1914.org BFC PO Box 3 Winnipeg,

Lisätiedot

Kirkollisvaalit 18. syyskuuta. Sinä valitset.

Kirkollisvaalit 18. syyskuuta. Sinä valitset. Kirkollisvaalit 18. syyskuuta. Sinä valitset. Ruotsin kirkossa on yli 7 miljoonaa jäsentä ja sen kantavana voimana ovat ihmiset, jotka haluavat osaltaan jakaa vastuuta ja kehittää ja muokata kirkon tulevaisuutta.

Lisätiedot

AJANILMAISUT AJAN ILMAISUT KOULUTUSKESKUS SALPAUS MODUULI 3

AJANILMAISUT AJAN ILMAISUT KOULUTUSKESKUS SALPAUS MODUULI 3 AJAN ILMAISUT AJAN ILMAISUT 1. PÄIVÄ, VIIKONPÄIVÄ 2. VUOROKAUDENAIKA 3. VIIKKO 4. KUUKAUSI 5. VUOSI 6. VUOSIKYMMEN, VUOSISATA, VUOSITUHAT 7. VUODENAIKA 8. JUHLAPÄIVÄT MILLOIN? 1. 2. 3. 4. maanantai, tiistai,

Lisätiedot

Kirkkovuosi. Kuva: Seppo Sirkka

Kirkkovuosi. Kuva: Seppo Sirkka Kirkkovuosi Adventti aloittaa kirkkovuoden. Ensimmäisenä adventtina lauletaan Hoosianna ja sytytetään ensimmäinen kynttilä, toisena toinen, kolmantena kolmas ja neljäntenä neljäs kynttilä. Adventti, Adventus

Lisätiedot

Aamu- ja iltapäivätoiminnan arviointi Västankvarns skola/ Stödsföreningen Almus rf.

Aamu- ja iltapäivätoiminnan arviointi Västankvarns skola/ Stödsföreningen Almus rf. Aamu- ja iltapäivätoiminnan arviointi Västankvarns skola/ Stödsföreningen Almus rf. Inkoon kunta toteutti perusopetuksen aamu- ja iltapäivätoiminnan seurantakyselyn lapsille ja huoltajille toukokuussa

Lisätiedot

U N E L M. Motivaatio Hyvinvointi. Elämäkortti

U N E L M. Motivaatio Hyvinvointi. Elämäkortti Raha HYVÄ RUOKA Söit aamulla kunnon aamupalan ja koulussakin oli hyvää ruokaa. Raha -1 E HUVTA MKÄÄN Oikein mikään ei huvita. Miksi en saa mitään aikaiseksi? Raha RKAS SUKULANEN Sori, etten oo pitänyt

Lisätiedot

Herään aikaisin aamulla herätyskellon pirinään. En jaksanut millään lähteä kouluun, mutta oli aivan pakko. En syönyt edes aamupalaa koska en olisi

Herään aikaisin aamulla herätyskellon pirinään. En jaksanut millään lähteä kouluun, mutta oli aivan pakko. En syönyt edes aamupalaa koska en olisi Akuliinan tarina Herään aikaisin aamulla herätyskellon pirinään. En jaksanut millään lähteä kouluun, mutta oli aivan pakko. En syönyt edes aamupalaa koska en olisi muuten kerennyt kouluun. Oli matikan

Lisätiedot

Haluaisin, että kirkko johon kuulun on

Haluaisin, että kirkko johon kuulun on VIRITTÄYTYMINEN AIHEESEEN Haluaisin, että kirkko johon kuulun on LEIKIN TAVOITE Johdatella ajatuksia illan aiheeseen. Herätellä miettimään mitä minä ajattelen kirkosta, sekä tuoda esiin myös toisten ajatuksia,

Lisätiedot

Helsingin ortodoksisen seurakunnan jäsenlehti Irtonumero 4 03/12

Helsingin ortodoksisen seurakunnan jäsenlehti Irtonumero 4 03/12 Helsingin ortodoksisen seurakunnan jäsenlehti Irtonumero 4 03/12 Sisällys 3 Toimittajalta 4 Kirkkoherralta 5 Ajankohtaista 6 SEURAKUNNAN TALOUDESTA 7 SEURAKUNTA 185 VUOTTA 10 SERGEJEFFIN TEE 12 ESIPAIMENELTA

Lisätiedot

Seinäjoen seurakunnan varhaiskasvatuksen kehittämisasiakirja

Seinäjoen seurakunnan varhaiskasvatuksen kehittämisasiakirja Seinäjoen seurakunnan varhaiskasvatuksen kehittämisasiakirja Kun pienen lapsen äiti ja isä ottavat lapsen syliin ja painavat häntä lähelle sydäntään, he antavat hänelle rakkautta ja huolenpitoa. Tällä

Lisätiedot

Suomalainen. työelämätietous. Pikku-koto kurssi

Suomalainen. työelämätietous. Pikku-koto kurssi Suomalainen työelämätietous Pikku-koto kurssi Työelämätietoutta - Suomalaisia pidetään ahkerasti työtä tekevänä kansana. - Erityisen haluttuja työntekijöitä tulee Pohjanmaalta. - Nykyisin Suomessa on paljon

Lisätiedot

Menninkäisen majatalo

Menninkäisen majatalo Ari Ruokola Menninkäisen majatalo runoja Menninkäisen majatalo Ari Ruokola Ulkoasu: R. Penttinen Kustantaja: Mediapinta, 2010 ISBN 978-952-235-224-8 Menninkäisen majatalohon, ovi auki aina on. Pääsee sinne

Lisätiedot

TUE VIHREIDEN KAMPANJAA KYMPILLÄ. LÄHETÄ TEKSTIVIESTI TUE10 NUMEROON

TUE VIHREIDEN KAMPANJAA KYMPILLÄ. LÄHETÄ TEKSTIVIESTI TUE10 NUMEROON PUHTAAT JÄRVET PUHDAS ITÄMERI ROHKEA SUVAITSEE Remontoimme terveydenhuollon niin, että hoitoa saa sekä ruumiin että mielen sairauksiin. Investoimme ratoihin, jotta junat saadaan kulkemaan nopeammin, useammin

Lisätiedot

Kouluun lähtevien siunaaminen

Kouluun lähtevien siunaaminen Kouluun lähtevien siunaaminen Tätä aineistoa käytetään rukoushetkessä (ks. sen rakenne s. 9), jossa siunataan kouluun lähtevät. Siunaaminen toimitetaan keväällä tai juuri ennen koulun alkamista. Siunaamisen

Lisätiedot

VARHAISKASVATUSSUUNNITELMA PLANEN FÖR SMÅBARNSFOSTRAN

VARHAISKASVATUSSUUNNITELMA PLANEN FÖR SMÅBARNSFOSTRAN VARHAISKASVATUSSUUNNITELMA PLANEN FÖR SMÅBARNSFOSTRAN Hyvä kotiväki Koti ja perhe ovat lapsen tärkein kasvuympäristö ja yhteisö. Kodin ohella päivähoidon on oltava turvallinen paikka, jossa lapsesta sekä

Lisätiedot

EROKUMPPANIT. Nalleperhe Karhulan tarina

EROKUMPPANIT. Nalleperhe Karhulan tarina EROKUMPPANIT Nalleperhe Karhulan tarina Avuksi vanhempien eron käsittelyyn lapsen kanssa Ulla Sauvola 1 ALKUSANAT Tämä kirja on tarkoitettu avuksi silloin, kun vanhemmat eroavat ja asiasta halutaan keskustella

Lisätiedot

HAE 29.1.2016. mennessä. A:sta Я:han Esiopetuksesta lukioon.

HAE 29.1.2016. mennessä. A:sta Я:han Esiopetuksesta lukioon. HAE 29.1.2016 mennessä A:sta Я:han Esiopetuksesta lukioon. 151102 Ita-Suomen koulu.indd 1 23.11.2015 13.25 MIKÄ ON Itä-Suomen koulu? Ainoana pääkaupunkiseudun ulkopuolella toimivana kansainvälisenä kielikouluna

Lisätiedot

Matkatyö vie miestä. Miehet matkustavat, vaimot tukevat

Matkatyö vie miestä. Miehet matkustavat, vaimot tukevat Matkatyö vie miestä 5.4.2001 07:05 Tietotekniikka on helpottanut kokousten valmistelua, mutta tapaaminen on silti arvossaan. Yhä useampi suomalainen tekee töitä lentokoneessa tai hotellihuoneessa. Matkatyötä

Lisätiedot

Tikkurilan seurakunta Vantaan seurakunnat

Tikkurilan seurakunta Vantaan seurakunnat AIKA TEHDÄ HYVÄÄ! VAPAAEHTOISTOIMINTA TIKKURILAN SEURAKUNNASSA Tikkurilan seurakunta Vantaan seurakunnat Onko sinulla aikaa tehdä HYVÄÄ? Tule mukaan vapaaehtoistoimintaan! Vapaaehtoistyö on vapaaehtoista

Lisätiedot

Sisällys. Johdanto... 11. I Monikulttuurisuus ja maahanmuutto...17. 1 Maastamuutto Suomesta ja maahanmuutto Suomeen... 18

Sisällys. Johdanto... 11. I Monikulttuurisuus ja maahanmuutto...17. 1 Maastamuutto Suomesta ja maahanmuutto Suomeen... 18 Sisällys Johdanto... 11 I Monikulttuurisuus ja maahanmuutto...17 1 Maastamuutto Suomesta ja maahanmuutto Suomeen... 18 Siirtolaisuus ja maastamuutto Suomesta... 18 Maahanmuutto Suomeen...23 Mitä monikulttuurisuus

Lisätiedot

Lapinlahden seurakunnan seurakuntaneuvoston kokous pidetään seuraavasti:

Lapinlahden seurakunnan seurakuntaneuvoston kokous pidetään seuraavasti: KOKOUSKUTSU JA ESITYSLISTA Lapinlahden seurakunnan seurakuntaneuvoston kokous pidetään seuraavasti: Aika Ti 1.4.2014 klo 18.30 Paikka Seurakuntatalo, Mykkäläntie 6, 73100 Lapinlahti Osallistujat: Jäsenet

Lisätiedot

Rakkaat ystävämme ja esirukoilijamme!

Rakkaat ystävämme ja esirukoilijamme! Elinan ja Hannun ystäväkirje 26 / 21.6.2014 Elina ja Hannu Heikkilä PL 189, 53101 Lappeenranta hannu.heikkila@felm.org elina.heikkila@felm.org Elina ven. + 7 921 3328 113 Elina suom.+358 50 369 9573 Hannu

Lisätiedot

Viisas kuningas Salomo

Viisas kuningas Salomo Nettiraamattu lapsille Viisas kuningas Salomo Kirjoittaja: Edward Hughes Kuvittaja: Lazarus Kääntäjä: Anni Kernaghan Sovittaja: Ruth Klassen Suomi Kertomus 22/60 www.m1914.org Bible for Children, PO Box

Lisätiedot

ITÄ-SUOMEN KOULU. Финско-русская Школа Восточной Финляндии KANSAINVÄLISTÄ KOULUTUSTA ESIKOULUSTA LUKIOON. TULE MUKAAN HAE 30.1.

ITÄ-SUOMEN KOULU. Финско-русская Школа Восточной Финляндии KANSAINVÄLISTÄ KOULUTUSTA ESIKOULUSTA LUKIOON. TULE MUKAAN HAE 30.1. ITÄ-SUOMEN KOULU Финско-русская Школа Восточной Финляндии KANSAINVÄLISTÄ KOULUTUSTA ESIKOULUSTA LUKIOON. TULE MUKAAN HAE 30.1.2015 MENNESSÄ MIKÄ ON Itä-Suomen koulu Ainoana pääkaupunkiseudun ulkopuolella

Lisätiedot

Staden Jakobstad - Pietarsaaren kaupunki

Staden Jakobstad - Pietarsaaren kaupunki Sakägare/ Asianosainen Ärende/ Asia - VALREKLAM INFÖR RIKSDAGSVALET 2015 - VAALIMAI- NONTA ENNEN EDUSKUNTAVAALEJA 2015, TILLÄGG / LISÄYS Det finns tomma reklamplatser kvar i stadens valställningar och

Lisätiedot

Tasavallan presidentin vaali

Tasavallan presidentin vaali Tasavallan presidentin vaali 2012 Selkoesite Presidentinvaali Tämä esite kertoo presidentinvaalista, joka järjestetään Suomessa vuonna 2012. Presidentin tehtävät Presidentti johtaa Suomen ulkopolitiikkaa

Lisätiedot

HELSINGIN ORTODOKSISEN SEURAKUNNAN JÄSENLEHTI IRTONUMERO 4 09/11

HELSINGIN ORTODOKSISEN SEURAKUNNAN JÄSENLEHTI IRTONUMERO 4 09/11 HELSINGIN ORTODOKSISEN SEURAKUNNAN JÄSENLEHTI IRTONUMERO 4 09/11 Sisällys 3 TOIMITTAJALTA 4 KIRKKOHERRALTA 5 AJANKOHTAISTA 6 PIISPOJEN JOULUTERVEHDYKSET 8 KIRKOLLISKOKOUKSEN ANTIA 10 JOULU MARIAN KANSSA

Lisätiedot

ULKOMAALAISTAUSTAISET TYÖELÄMÄSSÄ 2007

ULKOMAALAISTAUSTAISET TYÖELÄMÄSSÄ 2007 ULKOMAALAISTAUSTAISET TYÖELÄMÄSSÄ 2007 Tietoisku 2/2010 Kuva: Ee-mailin toimitus Arja Munter Keskushallinto Kehittämis- ja tutkimusyksikkö Vuoden 2007 lopussa Suomessa asui 217 700 ulkomaalaistaustaista,

Lisätiedot

Monikossa: talojen, koirien, sinisten huoneitten / huoneiden

Monikossa: talojen, koirien, sinisten huoneitten / huoneiden Teidän talonne on upouusi. MINKÄ? KENEN? MILLAISEN? = talon, teidän, sinisen huoneen= GENETIIVI Monikossa: talojen, koirien, sinisten huoneitten / huoneiden Genetiivi ilmaisee omistusta Laurin koira, minun

Lisätiedot

Me lähdemme Herran huoneeseen

Me lähdemme Herran huoneeseen Me lähdemme l Herran huoneeseen "Jumalanpalvelus - seurakunnan elämän lähde Keminmaan seurakunnan ja Hengen uudistus kirkossamme ry:n talvitapahtuma 23.-25.1.2009 Reijo Telaranta Ilo valtasi minut, kun

Lisätiedot

VAIN YKSI PALASI KIITTÄMÄÄN

VAIN YKSI PALASI KIITTÄMÄÄN Suomen Tunnustuksellinen PYHÄKOULUMATERIAALI 1(5) VAIN YKSI PALASI KIITTÄMÄÄN 1. Kertomuksen taustatietoja a) Missä kertomus tapahtui Tapahtuman paikka on joku kylä Samarian ja Galilean rajalla b) Vieraat

Lisätiedot

FOCUS stipendiaattitoiminnan nimikkoraportti 2/2014, Nepal

FOCUS stipendiaattitoiminnan nimikkoraportti 2/2014, Nepal 1 FOCUS stipendiaattitoiminnan nimikkoraportti 2/2014, Nepal Kumppani FOCUS-Nepal Hankkeen kuvaus FOCUS on nepalilainen kansalaisjärjestö ja Suomen Lähetysseuran yhteistyökumppani, joka työskentelee erityisesti

Lisätiedot

PYHITTÄJÄ MARIA EGYPTILÄINEN -KEPPINUKKE

PYHITTÄJÄ MARIA EGYPTILÄINEN -KEPPINUKKE PYHITTÄJÄ MARIA EGYPTILÄINEN -KEPPINUKKE - Leikkaa hahmot ja lavasteet irti - Liimaa hahmon peilikuvat yhteen pohjapaloistaan. - Taita hahmot pystyyn siten, että valkoinen pala jää pöytää vasten. - Liimaa

Lisätiedot

Lisäksi vastaajat saivat antaa vapaamuotoisesti muutos- ja kehitysehdotuksia ja muuta palautetta SOS-lapsikylille ja SOS-Lapsikylän nuorisokodille.

Lisäksi vastaajat saivat antaa vapaamuotoisesti muutos- ja kehitysehdotuksia ja muuta palautetta SOS-lapsikylille ja SOS-Lapsikylän nuorisokodille. 27.3.2014 YHTEENVETO ASIAKASPALAUTTEESTA SOS-Lapsikyliin ja nuorisokotiin sijoitettujen läheiset 1. Kyselyn taustaa Kirjallinen palautekysely SOS-lapsikyliin ja SOS-Lapsikylän nuorisokotiin sijoitettujen

Lisätiedot

Kunniamerkit ja muut huomionosoitukset. Kirkkoherrojen kokous 3.10.2007 Kaarlo Kalliala Päivitetty 21.3.2015 Timo Tavast

Kunniamerkit ja muut huomionosoitukset. Kirkkoherrojen kokous 3.10.2007 Kaarlo Kalliala Päivitetty 21.3.2015 Timo Tavast Kunniamerkit ja muut huomionosoitukset Kirkkoherrojen kokous 3.10.2007 Kaarlo Kalliala Päivitetty 21.3.2015 Timo Tavast Huomionosoitusten ilo vaikkei innostuisikaan juuri siitä mitä saa, ani harvaa oikeasti

Lisätiedot

3. Ryhdy kirjoittamaan ja anna kaiken tulla paperille. Vääriä vastauksia ei ole.

3. Ryhdy kirjoittamaan ja anna kaiken tulla paperille. Vääriä vastauksia ei ole. 1 Unelma-asiakas Ohjeet tehtävän tekemiseen 1. Ota ja varaa itsellesi omaa aikaa. Mene esimerkiksi kahvilaan yksin istumaan, ota mukaasi nämä tehtävät, muistivihko ja kynä tai kannettava tietokone. Varaa

Lisätiedot

Perheen tukeminen pitkän sairaalahoidon aikana - hoitajan näkökulmia. Hannele Haapala, TYKS, Keskola

Perheen tukeminen pitkän sairaalahoidon aikana - hoitajan näkökulmia. Hannele Haapala, TYKS, Keskola Perheen tukeminen pitkän sairaalahoidon aikana - hoitajan näkökulmia Hannele Haapala, TYKS, Keskola Separaation vähentäminen Hoitojaksot keskolassa saattavat kestää kuusikin kuukautta. Keskosvauva kotiutuu

Lisätiedot

Sateenkaariyhdistys Malkus ry

Sateenkaariyhdistys Malkus ry Toimintasuunnitelma 2015 1 1. Johdanto Sateenkaariyhdistys Malkuksen tarkoituksena on edistää seksuaali- ja sukupuolivähemmistöihin kuuluvien henkistä ja hengellistä hyvinvointia ja tukea tätä tarkoitusta

Lisätiedot

NUORET LAKIMIEHET RY UNGA JURISTER RF (NULA) PÖYTÄKIRJA 5/2007 HALLITUKSEN KOKOUS 20.6.2007

NUORET LAKIMIEHET RY UNGA JURISTER RF (NULA) PÖYTÄKIRJA 5/2007 HALLITUKSEN KOKOUS 20.6.2007 1(6) Aika 13.6.2007 Paikka Läsnä Asianajotoimisto Fredman & Månsson Mikko Salo, hallituksen puheenjohtaja Une Tyynilä, pääsihteeri Matti Hietanen, hallituksen jäsen Jan Hjelt, hallituksen jäsen Salla Korhonen,

Lisätiedot

IKONIMAALAUKSEN PERUSKURSSI 11.-20.9.2015

IKONIMAALAUKSEN PERUSKURSSI 11.-20.9.2015 IKONIMAALAUKSEN PERUSKURSSI 11.-20.9.2015 KURSSIOHJELMA PERJANTAI, 11.9. Saapuminen Valamoon (HUOM! majoittuminen klo 16 alkaen) Päivällinen. Trapesa klo 16.00- Kurssin avaus. 16.15, Valamon opiston luokka

Lisätiedot

Surun ensimmäiset askeleet...

Surun ensimmäiset askeleet... Surun ensimmäiset askeleet... Läheisen kuoltua tämä tapahtuma täyttää mielen ja elämän. Varsin pian on kuitenkin ryhdyttävä käytännön toimiin vainajan saattamiseksi hautaan. Aina voimat eivät tahdo riittää

Lisätiedot

Joulu on jo ovella...

Joulu on jo ovella... 1. Видеофильм «Рождество» Joulu on jo ovella... 2. Приветствие Добрый день, дорогие друзья! Добро пожаловать на наш праздник Рождества! Hyvää päivää, hyvät ystävämme. Tervetuloa Pikkujouluun! Мы рады видеть

Lisätiedot

LÄNSI-PORIN Pöytäkirja 1/2015 SEURAKUNTANEUVOSTO

LÄNSI-PORIN Pöytäkirja 1/2015 SEURAKUNTANEUVOSTO 1 LÄNSI-PORIN Pöytäkirja 1/2015 SEURAKUNTANEUVOSTO AIKA: Ti 20.1.2015 klo 18:00 Paikka: Länsi-Porin kirkko Jäsenet: Esa Anttila, poissa Katri Hirvola Petri Huru, poissa Aulis Juntunen Marja Kaanaa Simo

Lisätiedot

Keminmaan seurakunnan lähetystyön nimikkokohteet

Keminmaan seurakunnan lähetystyön nimikkokohteet Keminmaan seurakunnan lähetystyön nimikkokohteet Sopimus yhteydestä, esirukouksesta ja taloudellisesta tuesta Keminmaan seurakunnalla on maailman lähetyskentillä omia nimikkokohteita. Seurakunta on tehnyt

Lisätiedot

ORTODOKSISET KIRKOT. Uskonto on täynnä mysteerejä

ORTODOKSISET KIRKOT. Uskonto on täynnä mysteerejä ORTODOKSISET KIRKOT Historia Uskonto on täynnä mysteerejä Ortodoksinen kirkko alkoi kehittyä Kreikassa ja Bysantissa omaksi suuntauksekseen. Syynä tähän olivat eri kieli eli kreikka ja kulttuuri, joka

Lisätiedot

Elinan ja Hannun ystäväkirje 25, 8.2.2014

Elinan ja Hannun ystäväkirje 25, 8.2.2014 Elinan ja Hannun ystäväkirje 25, 8.2.2014 Elina ja Hannu Heikkilä PL 189, 53101 Lappeenranta hannu.heikkila@felm.org elina.heikkila@felm.org Elina ven. + 7 921 3328 113 Elina suom.+358 50 369 9573 Hannu

Lisätiedot

Nyakaton Luterilainen Raamattuopisto. Mwanza, Tanzania VIKTORIAJÄRVEN ITÄISEN HIIPPAKUNNAN TYÖNTEKIJÄKOULUTUS. Nimikkohankeraportti 1/2014

Nyakaton Luterilainen Raamattuopisto. Mwanza, Tanzania VIKTORIAJÄRVEN ITÄISEN HIIPPAKUNNAN TYÖNTEKIJÄKOULUTUS. Nimikkohankeraportti 1/2014 VIKTORIAJÄRVEN ITÄISEN HIIPPAKUNNAN TYÖNTEKIJÄKOULUTUS Nyakaton Luterilainen Raamattuopisto Mwanza, Tanzania Nimikkohankeraportti 1/2014 Hankenumero 14106 115 Nyakato Luterilainen Koulutuskeskus perustettiin

Lisätiedot

Helsingin ortodoksisen seurakunnan jäsenlehti Irtonumero 3 01/11

Helsingin ortodoksisen seurakunnan jäsenlehti Irtonumero 3 01/11 Helsingin ortodoksisen seurakunnan jäsenlehti Irtonumero 3 01/11 Sisällys 3 Toimittajalta 4 Kirkkoherralta 5 Ajankohtaista 6 ekumenia Piispat ekumeniasta 8 ekumenia Perheessä 10 ekumenia Toiminnassa 12

Lisätiedot

Eväitä hankkeesta tiedottamiselle. Kenelle, mitä, miksi ja miten? Aino Kivelä / CIMO 6.10.2014

Eväitä hankkeesta tiedottamiselle. Kenelle, mitä, miksi ja miten? Aino Kivelä / CIMO 6.10.2014 Eväitä hankkeesta tiedottamiselle Kenelle, mitä, miksi ja miten? Aino Kivelä / CIMO 6.10.2014 Miksi tiedottaa median kautta? Hankkeen tulokset saadaan nopeasti ja tasapuolisesti laajan yleisön tietoisuuteen

Lisätiedot

TERVEISET TÄÄLTÄ IMATRAN POUTAPILVEN PALVELUKODISTA

TERVEISET TÄÄLTÄ IMATRAN POUTAPILVEN PALVELUKODISTA TERVEISET TÄÄLTÄ IMATRAN POUTAPILVEN PALVELUKODISTA KERROMME KULUNEEN VUODEN KUULUMISISTA JA VIIME VUODEN MIELEENPAINUVISTA TAPAHTUMISTA Talvella oli paljon pakkasta ja lunta. Paljon vaatteita päälle ja

Lisätiedot

KASTEKOTIIN PARKANON SEURAKUNTA

KASTEKOTIIN PARKANON SEURAKUNTA KASTEKOTIIN PARKANON SEURAKUNTA Onnittelut uuden perheenjäsenen vanhemmille! Odotus on päättynyt, ja hän lepää sylissänne. Toivottavasti kaikki on mennyt hyvin. Ja vaikka ei menisikään, Jeesus lupaa olla

Lisätiedot

Päättökoe (Suullinen koe)

Päättökoe (Suullinen koe) Päättökoe (Suullinen koe) Jokainen suulliseen kokeeseen osallistuja lukee yhden lukemistehtävän. Lukemistehtävä 1. В Петербургский лицей я приехала за два дня до последнего, выпускного вечера. Уроков уже

Lisätiedot

Esittäytyminen Знакомство

Esittäytyminen Знакомство Esittäytyminen Знакомство Tehtävän kohderyhmä venäjä; yläkoulun A- ja B-kieli Tehtävän konteksti Suomalainen ja pietarilainen oppilas tapaavat toisensa ensimmäistä kertaa oltuaan sähköpostiyhteydessä.

Lisätiedot

Varuboden-Osla tekee Paikallisesti hyvää, 100 000 lisälahjoitus omalle alueelle Yhteensä noin 300 000 tukea paikallisille toimijoille vuonna 2015

Varuboden-Osla tekee Paikallisesti hyvää, 100 000 lisälahjoitus omalle alueelle Yhteensä noin 300 000 tukea paikallisille toimijoille vuonna 2015 Varuboden-Osla tekee Paikallisesti hyvää, 100 000 lisälahjoitus omalle alueelle Yhteensä noin 300 000 tukea paikallisille toimijoille vuonna 2015 Osuuskauppa Varuboden-Osla haluaa omalla toimialueellaan,

Lisätiedot

Vuosikokous pidettiin 16.4.2015 Metsäkansan Ainolassa.

Vuosikokous pidettiin 16.4.2015 Metsäkansan Ainolassa. TOIMINTAKERTOMUS 2015 YLEISTÄ Metsäkansan kyläyhdistyksen toiminta vuonna 2015 oli aktiivista. Vuotta värittivät erityisesti hyvin onnistuneet tapahtumat ja kyläyhdistyksen saama positiivinen huomio. Yhdistys

Lisätiedot

Ajatukset - avain onnellisuuteen?

Ajatukset - avain onnellisuuteen? Ajatukset - avain onnellisuuteen? Minna Immonen / Suomen CP-liiton syyspäivät 26.10.2013, Kajaani Mistä hyvinvointi syntyy? Fyysinen hyvinvointi Henkinen hyvinvointi ja henkisyys Emotionaalinen hyvinvointi

Lisätiedot

Mot starkare tvåspråkighet i stadens service Kohti vahvempaa kaksikielisyyttä kaupungin palveluissa

Mot starkare tvåspråkighet i stadens service Kohti vahvempaa kaksikielisyyttä kaupungin palveluissa Mot starkare tvåspråkighet i stadens service Kohti vahvempaa kaksikielisyyttä kaupungin palveluissa SKILLNADEN II Samverkan som strategi MUUTOS II Strategiana yhteistyö 24.11.2015 Tua Heimonen Specialplanerare,

Lisätiedot

PIENESTÄ PITÄEN-HUOMISEN HYVÄKSI

PIENESTÄ PITÄEN-HUOMISEN HYVÄKSI PIENESTÄ PITÄEN-HUOMISEN HYVÄKSI UUDENVUODEN YMPÄRISTÖLUPAUS-KILPAILU KEVÄT 2010 PYYKÖSJÄRVEN PÄIVÄKOTI YMPÄRISTÖKERHO NEULASET PIENESTÄ PITÄEN-HUOMISEN HYVÄKSI Pyykösjärven päiväkoti on mukana kansainvälisessä

Lisätiedot

Nimikkosopimushankkeen raportti 2/2011

Nimikkosopimushankkeen raportti 2/2011 Nimikkosopimushankkeen raportti 2/2011 Maa/alue Hanke Senegal Kirkon koulutyö Hankenumero 13430 Kumppani Raportoija Senegalin Lutherilainen kirkko / ELS Raportoijia: Niokhor Séne (kummityön vastuuhenkilö)

Lisätiedot

Herra on Paimen. Ps. 100:3 Tietäkää, että Herra on Jumala. Hän on meidät luonut, ja hänen me olemme, hänen kansansa, hänen laitumensa lampaat.

Herra on Paimen. Ps. 100:3 Tietäkää, että Herra on Jumala. Hän on meidät luonut, ja hänen me olemme, hänen kansansa, hänen laitumensa lampaat. Herra on Paimen Ps. 100:3 Tietäkää, että Herra on Jumala. Hän on meidät luonut, ja hänen me olemme, hänen kansansa, hänen laitumensa lampaat. Joh. 10:11 Minä olen se hyvä paimen. Joh. 10:11 Minä olen

Lisätiedot

PYHITTÄJÄ SERAFIM SAROVILAINEN -KEPPINUKKE

PYHITTÄJÄ SERAFIM SAROVILAINEN -KEPPINUKKE PYHITTÄJÄ SERAFIM SAROVILAINEN -KEPPINUKKE - Tulosta kuvat tukevalle paperille. Jos olet tehnyt jo aiempia keppinukkesettejä, niin silloin voit jättää tulostamatta sinulla jo ennestään olevat lavasteet.

Lisätiedot

Lenita-show veti lehterit täyteen Porissa Sali on aina täysi

Lenita-show veti lehterit täyteen Porissa Sali on aina täysi Lenita-show veti lehterit täyteen Porissa Sali on aina täysi Julkaistu: 14.7. 14:07 IS SUOMIAREENA Yhdysvaltain Suomen suurlähettiläs Bruce Oreck vertasi Yhdysvaltain ja Euroopan asenne-eroa erikoisella

Lisätiedot

Jorma Uotinen ENNEN VIIMEISIÄ AJATUKSIA

Jorma Uotinen ENNEN VIIMEISIÄ AJATUKSIA SYKSY 2014 kuva Seilo Ristimäki Jorma Uotinen ENNEN VIIMEISIÄ AJATUKSIA Rakkaus tulee ja menee, mutta koskaan se ei tule tilaamalla. Koreografina minua kiinnostaa se mitä ei voi ennalta tietää. Se, mikä

Lisätiedot