Suomikoululainen Lokakuu 2013

Transkriptio

1 Suomikoululainen Lokakuu 2013 Halloween pelottaa, Thanksgiving kiittää ja Christmas sekä pelottaa että kiittää! Näissä on juhlien aihetta kerrakseen moneksi kuukaudeksi. Suomessa olemme tottuneet juhlimaan yhtä suurta juhlaa keskitalvella eli valon juhlaa joulua, tietenkin me juhlimme myös itsenäisyyspäiväämme 'kaksi kynttilää joka ikkunalla' - teemalla, mutta kauhujen päivä ja kiittämisen riemujuhla ovat meille monelle, etenkin vasta tänne muuttaneille, hyvinkin outoja erilaisine ruokakulttuureineen ja koristeluineen. Tämä jatkuva juhlinta ja niihin valmistelu koristeluineen vie monesti aikaa siltä itsensä kuuntelulta ja omien energiavarastojen täydentämiseltä, mihin monet suomalaiset ovat tottuneet kotimaassaan pitkän pimeän syksyn aikana. Nyt juuri on se vuodenaika, jolloin pitäisi olla aikaa hiljentää vauhtia, kehittää itseään, olla perheen kanssa ja valmistella itse sitä talven suurta juhlaa, joulua. Kaipaan yhä useammin tätä aikaa syksyisin täällä Teksasissa. Täällä koko syksy menee 'juostessa' kaiken krääsän ja ei niin tarpeellisen perässä. Joka vuosi uudet kujeet Halloweenina sekä talossa että sen ulkopuolella. Kiitospäivän koristelut, uudistetun menun suunnittelu ja vieraat vievät monet äidit jaksamisen äärirajoille kiitospäivän iltana. Sitten alkaakin jo jonninjoutava joululahjojen perässä juokseminen, mikään ei riitä eikä mitään ole tarpeeksi. Ei tule itsetehtyjä villasukkia eikä sinappipurkkeja, ei puuleluja eikä tuiki tarpeellisia käytännön tavaroita. Miksi me lähdemme mukaan tähän kaikkeen 'hapatukseen', vai onko se sitä? Oletteko te miettineet mikä tämän kaiken tarkoitus on, juhlaa juhlan perään niin nopsaan, ettei mistään keretä nauttia ajan kanssa. Aikaa ei enää ole! On vain kiire! Ovatko tuttuja sanoja sanavarastossasi? Kuinka moni teistä jo juhlii joulua etukäteen: Kuusi sisään kiitospäivän iltana, lahjat jaetaan aattoiltana ja kuusi ulos joulupäivän iltana? Mitä teette niinä päivinä joulun ja uuden vuoden välissä? Shoppailetteko? Mihin on häipynyt aika rauhoittua perheen kesken, pelata pelejä, nukkua myöhään, syödä yöllä, käveleskellä yömyöhään hautausmailla katsomassa niitä tuhansia kynttilöitä, siis vain olla? Paljon asiaa mietittävänä varmaan monella muullakin kuin vain minulla. Tätä on tehtävä myös Suomi- koulussa, miettiä mikä on tärkeää ja mikä vähemmän tärkeää. Se on meidän kielen säilyttäminen, omien juurien vahvistaminen ja ylläpitäminen, oman kulttuurimme tiedostaminen ja sen ymmärtäminen, sen käyttäminen jokapäiväisessä elämässä niin, että meillä on hyvä olla. Mutta ei sovi unohtaa maata missä elämme, meidän tulee arvostaa heidän tapojaan, kuunnella heidän mielipiteitään, oppia heidän kulttuuria ja tehdä niistä kombinaatio, missä on hyvä olla jokaisella perheen jäsenellä. Tämä vaatii kasvamista, ymmärtämistä, hyväksymistä, joskus periksi antamista, mutta aina kunnioittamista kaikkia osapuolia kohtaan. Haluankin toivottaa teille kaikille oikein mukavaa juhlien alusaikaa, muistakaa nauttia ja olla perheittenne kanssa. Aika läheisten kanssa on ilmaista, eikä sitä voita mikään ostettu lahja. Antaja saa aina enemmän! Lämpimin juhlasyysterveisin, Pj. Leila Jäämuru 1

2 Kirjaston kuulumisia! Syksyn pimenevät illat, rauhalliset viikonloput, kiitospäivän ja joulun odotukset, mitä ne olisivat ilman hyviä kirjoja ja makeita herkkuja! Niinpä, me tiedämme sen, ei mitään. Siksi kirjasto ja puoti ovat panostaneet jälleen uusiin kirjoihin ja suklaavalikoimiin. Tulehan lainailemaan, lue syksyn kirjauutuudet omalla kielellä Teksasin taivaan alla, nauti sanoista ja makuista. Olemme auki tuttuun tapaan kolmesti viikossa klo Kaiken yllä mainitun hyvän lisäksi olemme saaneet uuden kirjastoavustajan joukkoomme, Susy Benchoff'n. Hän on muuttanut pari kuukautta sitten Suomesta ja ollut jo muutamia kertoja apunamme, viimeksi maanantaina jo ihan yksin. Aivan mahtava juttu! Koko Suomi- koulu toivottaa sinut ja perheesi tervetulleeksi joukkoomme. Nähdään kirjastolla, - Naiset kirjastolta- Hyvää syntymäpäivää kaikille lokakuun sankareille J Liam Ross, v Oliver Hautanen, v Astrid Rautapää, v 2

3 Liikettä lauantaihin liikkuvat lapset Suomi- koulun urheilupäivää vietettiin kauniissa syyssäässä lauantaina Lisää kuvia Suomi- koulun webbisivuilla kuvagalleriassa. 3

4 4

5 Lapsen Usko Aikuinen ystäväni kertoi näkevänsä silloin tällöin kirkkaita välähdyksiä näkökenttänsä sivussa. Kerroin hänelle, että nuo hänen näkemät välähdykset ovat lentäviä Obama- kristalleja. Niiden tarkoituksena on vakoilla meitä salaisen uuden teknologian välityksellä. Jostain syystä selitykseni ei kelvannut hänelle alkuunkaan. Mutta onhan se yksi mahdollinen selitys monien muiden joukossa, vaikkei ehkä kovin todennäköinen. 1 Mutta mitä jos olisin kertonut saman lapselle? Olisiko lapsella ollut riittävästi edellytyksiä selityksen kriittiseen arviointiin? Luultavasti ei. Lapsi olisi mitä todennäköisemmin uskonut aikuisen selityksen. Lapsen näkökulmasta aikuisen uskominen on perusteltua, järkevää ja loogista lapsi on oppinut luottamaan aikuisiin. Se on hänelle kokemuksen perusteella paras tapa selviytyä elämässä. Lapsen usko voi tietysti joskus johtaa traagisiin lopputuloksiin. Jokainen äiti ja isä on tästä tietoinen. Kuitenkin kristillisessä perinteessä on nostettu lapsen usko eräänlaiseksi malliuskoksi. Vai onko? Paavali kirjoitti: Älkää olko ajatuksiltanne lapsia. Pahuudessa olkaa kehittymättömiä, ajattelussanne aikuisia. Tämä ei kuullosta lapsen tai lapsellisen uskomisen ja ajattelemisen edistämiseltä. Paavali myös kirjoitti: Kun olin lapsi, minä puhuin kuin lapsi, minulla oli lapsen mieli ja lapsen ajatukset. Nyt, kun olen mies, olen jättänyt sen mikä kuuluu lapsuuteen. Toisaalta Jeesuksen sanomaksi esitetään: Sallikaa lasten tulla minun luokseni, älkää estäkö heitä. Heidän kaltaistensa on Jumalan valtakunta...joka ei ota Jumalan valtakuntaa vastaan niin kuin lapsi, hän ei sinne pääse. Antiikin yhteiskunnassa lapsella oli vain hiljaisen ja asioihin osallistumattoman marginalisoitu rooli. Ehkä Jeesus tässä halusi tapansa mukaan korostaa myötätuntoaan kaikkia marginalisoituja ihmisiä kohtaan. Syrjäytyneellä tai syrjäytetyllä ei ole muuta mahdollisuutta kuin luottaa Jumalaan. Korostus ei ole siis lapsellisessa luottamuskossa vaan siinä, mihin ja kuinka paljon luotamme. Luterilaisessa perinteessä usko tarkoittaa kolmea asiaa: 1. tietoa. Ilman tietoa meillä ei voi olla uskoa. On siis tiedettävä jotakin, esim. 10 käskyä ja erityisesti vuorisaarna (Matteus 5-7. Lyhennetty pikaversion tästä löytyy ns. kenttäsaarnasta, Luukas 6). Toiseksi usko on 2. myöntymystä, ts. sen hyväksymistä mitä on esitetty ja kolmanneksi 3. luottamusta. Viimeksimainittu voisi ottaa esimerkkiä lapsen viattomasta luottamuksesta. 1. Välähdysten todellisesta syystä en tiedä mitään. Kaikille on varmasti selvää, että vakoilevat lentävät Obama-kristallit on oman mielekuvitukseni tuotetta ja selityksenä täyttä hölynpölyä. 5

6 Kristittynä oleminen ei ole pysyvää lapsenkaltaisuutta tai lapsellisuutta, herkkäuskoisuutta tai uskomista huonoin perustein ja jopa järjenvastaisesti. Jos Jumalan valtakuntakunta on vain lasten kaltainen ehkä meistä moni haluaisi jättää sen väliin. Lapset saattavat käyttäytä sangen julmastikin toisiaan kohtaan. Mutta mitä jos Jumalan valtakunta onkin se, missä oikeudenmukaisuus voittaa epäoikeudenmukaisuuden, missä toivo voittaa epätoivon, missä rakkaus voittaa välinpitämättömyyden, missä rauha voittaa sodan? Herra, tee minusta rauhasi välikappale, niin että sinne, missä on vihaa, toisin rakkauden, missä loukkausta, toisin anteeksiannon, missä epäsopua, toisin yksimielisyyden, missä erehdystä, osoittaisin totuuden, missä epäilystä, auttaisin uskoon, missä epätoivoa, nostaisin luottamukseen, missä pimeyttä, loisin sinun valoasi, missä surua, virittäisin ilon ja lohdutuksen. Niin että, oi Mestari, en yrittäisi niin paljon etsiä lohdutusta kuin lohduttaa muita, hakea ymmärtämystä kuin ymmärtää toisia, pyytää rakkautta kuin rakastaa muita, sillä antaessaan saa, kadottaessaan löytää, unohtaessaan saa anteeksi, kuollessaan nousee iankaikkiseen elämään. ( Franciscus Assisilaisen rukous ) Pastori Jarmo Tarkki Dallasin suomikirkolla tapahtuu seuraavaksi: Joulumyyjäiset Sunnuntaina joulukuun 15. pvä klo Paikkana: Faith Lutheran varmistamme lähemmin Joulumessu Sunnuntaina joulukuun 15. pvä klo 15 noin klo 16:30 Pastori: Jarmo Tarkki, Urut: Ruusamari Teppo Joulumessun yhteydessä aloittaa myös toimintansa: Suomikirkon Sunday School Sunnuntaina joulukuun 15. pvä klo Suunnattu ensisijaisesti alle kouluikäisille, Tiedossa askartelua ja muuta mukavaa, jonka jälkeen liitymme Joulumessuun. Kauneimmat Joululaulut Sunnuntaina joulukuun 22. pvä klo 18 noin klo 19 Messulaulajat Pidämme jatkossakin virsiharjoitukset messuja edeltävillä viikoilla. Tarkempia tietoja lähempänä ajankohtana. Faith Lutheran Church, 6

7 Suomi- koulun johtokunta ja ohjaajat syksyllä 2013 Puheenjohtaja Pallerot Leila Jäämuru Laura Gray Varapuheenjohtaja Pellet Rahastonhoitaja Röllit Tuomo Keränen Helena Tiainen Hannele Tyni Laura Välilä-Ross Sihteeri Aapelit Nina Pirhonen Suvi Salovaara Vanhempain edustaja Lukutoukat Toni Sjö Sari Rautapää Ohjaajien edustaja Laura Gray Webmaster Santeri Leskinen Suomi-koululainen Katariina Keränen 7