Uusikaupunkilaiset sodissa

Transkriptio

1 Uusikaupunkilaiset sodissa

2 Kansikuva Uudenkaupungin sankaripatsas. Takakansi Veteraanikivi Uuden kirkon puistossa ja kaupungin vaakuna. Kustantaja Vakkasuomalaista sotaveteraanitietoa talteen ry Toimitus, taitto Matti Jalava. Veteraanitietojen keräys, talkootyöryhmä ks. sivu 544. Kirjoittajat Pentti Ahtiainen, Mauri Caselius, Merja Halinen, Aarne Helminen, Kari Jalava, Matti Jalava, Matti Jussila, Eero Katina, Seppo Koski, Kaija Lehtisalo, Matti Lempiäinen, Kaisa Liukkonen, Erkki Luntamo, Ulla-Maija Paalu, Johanna Pakola, Risto Salonen, Ossi Sandbäck, Pertti Sannola, Olavi Simola, Jukka Uotila, Markku Vainio ja Lauri Väättänen. Painopaikka Saarijärven Offset Oy, Saarijärvi 2013 ISBN

3 Uusikaupunkilaiset sodissa

4 Sisältö Lukijalle 7 Varsinais-Suomen Sotaveteraanipiirin tervehdys 8 Uudenkaupungin ja Uudenkaupungin maalaiskunnan sankarivainajat 9 Uudenkaupungin ja maalaiskunnan sankarivainajilta jäi 57 sotaorpoa 15 Uudenkaupungin ja mlk:n miehille myönnettiin yli 370 kunniamerkkiä 16 Sotaveteraanit, Uusikaupunki 23 Miinanraivaajat, Uusikaupunki 194 Työvelvolliset, ly-määräyksellä muihin tehtäviin sijoitetut, Uusikaupunki 195 Sotaveteraanit, miinanraivaajat ym., Uudenkaupungin maalaiskunta 201 Rintamalotat, Uusikaupunki ja maalaiskunta 272 Muita kuin rintamalottia 279 Talvisota ja sen taustoja 282 Summa ja rannikkopuolustus tulivat tutuiksi uusikaupunkilaisille talvisodan puolustustaisteluissa 287 Jatkosota oli jatkoa talvisodalle ja yritys korjata kärsityt vääryydet 288 JR 56:n 10. komppania oli uusikaupunkilaisten oma komppania jatkosodassa 295 Rauhanehtojen mukaan Suomi joutui raivaamaan miinat Suomenlahdelta. Myös Lapissa riitti raivaamista saksalaisten jäljiltä 299 Nuorimmat ikäluokat joutuivat Lapin sotaan saksalaisia vastaan 302 Saariston pojat sodassa, Keijo Hansberg ja Kaarlo Kittamaa 304 Olympiavoittaja Volmari Iso-Hollo putosi Erkki Lahtisen vauhdista, kun miehet ottivat ritolat Liusvaaran motista 308 Arvi Ahtiainen taisteli Kiestingissä, Maaselällä, Ihantalassa ja Lapissa 312 Eino Grönlundin sotamuisteluita 327 Siviilejä sotavangeiksi Seiskarissa talvisodan syttymispäivänä 331 Talvisodan viimeiset päivät 334 Uudenkaupungin Suojeluskunnan lippu maakuntamuseossa 336 Talvisodan joulu sotasairaalassa ja sairasjunassa 337 Talvisodan Summan sankarivainaja Sulo Stolt löytyi jatkosodan aikana 340 4

5 Kahvilaiva Navigator Putsaaren matalalla 344 Hevosten lisäksi kahvilastia kuljetettiin kuorma-autolla 349 Pommeja taivaalta Uudenkaupungin ylle 350 Turvaa sirpalesuojista, metsistä ja ojista 352 Rauhanpuiston suuri sirpalesuoja 354 Talvisodan aikaisia tapahtumia ja suojautumispaikkoja Lyökissä 357 Talvisodan alla Uudestakaupungista tuli naisten kaupunki 358 Sotaa päin syksyllä Janhuan miinapaja 361 Miinanraivaajamuistomerkki Uudessakaupungissa 367 Helsinkiläistytön muistoja talvisodan ajoilta Uudestakaupungista 369 Harvialan junaonnettomuudessa helmikuussa 1940 menehtyi yli 20 vakkasuomalaista sotilasta 371 Lottatyöhön rinnastettavaa työtä Uudessakaupungissa jo v Lotta Svärd yhdistyksen Uudenkaupungin osastosta 376 Lottatyöstä kaikki tekivät kaikkea 382 Satojen lottien kouluttaja kotitalousopettaja Katri Leisio 384 Talvisota Uudessakaupungissa nuoren naisen silmin 386 V ikäluokan pojan sotataipaleesta 388 Kollaan taistelut heinäkuussa Sotilaspastori Untamo Koski siunasi rajan taakse v jääneet sankarivainajat 56 vuotta myöhemmin 400 Vihollinen ampui Arvi Toukoniityn koneineen mereen 402 Syväsalmi suojeli sankarilaivaa 405 Uudenkaupungin sotasairaalat 407 Kenttäpostissa kulki miljardi lähetystä 410 Stella Polaris -operaatioon liittyvät tapahtumat Uudessakaupungissa 413 Aseiden hajavarastointi Uudessakaupungissa 425 Asekätkentä kirjallisuudessa ja Uudenkaupungin Sanomissa 454 Suomenhevonen sodassa 463 Metsäpirtistä turvaan sodan jaloista 469 5

6 Uudenkaupungin sota-aika pikkupojan muistelemana 479 Talvitien Jussin haavoittumisesta 483 Rintamalla myös harrastettiin 484 Tuhansia virolaispakolaisia Uudenkaupungin kautta turvaan 489 Filmitähtisadetta sota-ajan Uudenkaupungin yllä 492 Remmelkoorista Rommiksi Vaarallisia vaiheita venäläisten ja myrskyjen uhkaamana 494 Vuosi elämästä natsien keskitysleirillä 498 Pieni korvaus leirikauhuista 500 Uudenkaupungin Suojeluskunta Uudenkaupungin merisuojeluskunta 517 Kansanhuolto kotirintaman osuus taistelussa 524 Lauri Törni haki kyytiä Uudestakaupungista Ruotsiin lasta siirrettiin länteen sotaa pakoon 532 Paikallisten sotalasten kuvauksia 534 Sotilaspojilla harjoituksia, lähettitehtäviä, kuusenhavujen hakua ym. 540 Tukijoita kiitettävästi 543 Matrikkelitietoja kerättiin talkoovoimin 544 6

7 Lukijalle Arvoisa lukija, kädessäsi oleva kirja on kunnianosoitus niille uusikaupunkilaisille ja maalaiskuntalaisille miehille ja naisille, jotka viime sotien aikana olivat puolustamassa isänmaamme vapautta niin rintamalla kuin kotirintamallakin. Kirja on syntynyt lähes kolmen vuoden ja useiden satojen talkootyötuntien tuloksena. Aineiston kerääminen oli valtaisa ja vaativa työ. Mukana oli runsaat parikymmentä kummankin alueen miestä ja naista. He tekivät työnsä loistavasti, sillä matrikkeliosaan saatiin tiedot käytännössä lähes kaikista Uudestakaupungista ja maalaiskunnasta sotaan lähteneistä. Mukana on myös kymmenkunta kalantilaista veteraania, jotka olivat syystä tai toisesta jääneet pois Kalannin matrikkelista. Kirjassa on tiedot myös lotista, työvelvollista ja miinanraivaajista sekä sellaisista, jotka LYmääräyksen perusteella oli osoitettu muuhun palvelukseen. Mukana on myös tiedot alueelle siirtolaisina, evakkoina, tulleista karjalaisveteraaneista ja mahdollisuuksien mukaan muistakin viimeistään 1950-luvulla alueelle muuttaneista. Syksyllä 1944 toteutettiin kautta maan asekätkentä, jonka tarkoituksena oli turvata aseistus siltä varalta, että Neuvostoliitto miehittäisi tai yrittäisi miehittää Suomen. Aseita kätkettiin myös Uudessakaupungissa. Tästä aiemmin vaietusta aiheesta on kirjassa laaja kirjoitus. Uudenkaupungin Suojeluskunnasta ei juurikaan ole aikaisempia kirjoituksia, mutta kirja korjaa tämänkin puutteen. Kirjaan on saatu kootuksi mukaan lukuisia paikallislehdissä ja muissa julkaisuissa olleita aiheeseen liittyviä kirjoituksia, joista parhaat kiitokset kirjoittajille ja alkuperäisille julkaisijoille. Ilman kotirintaman tukea ei taisteleva rintama olisi kestänyt. Kotirintaman elämään liittyviä kirjoituksia on myös mukana. Kirja antaa pääpiirteisen kuvan sotien kulusta ja siitä, miksi viime sotiin jouduttiin. Alueen talvisodan miehistä taisteli suurin osa Karjalan kannaksella Summassa JR 13:n riveissä. Laivastossa ja rannikkopuolustuksessa oli myös suuri joukko uusikaupunkilaisia. Jatkosotaan miehet lähtivät Vakka-Suomen miehistä muodostetun JR 56:n kolmannen pataljoonan mukana. Muissakin joukkoosastoissa oli uusikaupunkilaisia miehiä, mutta nämä kaksi rykmenttiä olivat joukot, joissa suurin osa uusikaupunkilaisista sotilaista taisteli. Paljon oli miehiä myös mm Ilmatorjuntakonekiväärikomppaniassa ja Äänisen Rannikkoprikaatissa Miesten sotilasarvo kirjassa on se, mikä heillä oli jatkosodan päättyessä. Sodan jälkeen saatuja ylennyksiä ei ole otettu mukaan henkilötietoihin. Kunniamerkeistä on mainittu ne, jotka miehille on myönnetty sodanajan ansioista. Talvisodan ja jatkosodan muistomitalin sai lunastaa itselleen jokainen, joka täytti mitalin myöntöperusteet. Samalla tavalla sai jokainen halukas lunastaa esimerkiksi Summan muistoristin tai jatkosodan 1. Divisioonan muistoristin. Muistomitalit ja muistoristit on jätetty pois henkilötiedoista siksi, että ne eivät alun perin olleet virallisia kunniamerkkejä, eikä niitä myönnetty yksittäisistä taisteluansioista. Siviiliansioista myönnettyjä kunnia- tai ansiomerkkejä ei ole otettu mukaan matrikkelitietoihin. Ajatus tämän kirjan tekemisestä heräsi itsenäisyyspäivänä 2009 ja varsinaiseen työhön päästiin käsiksi 2010, kun perustettiin Vakkasuomalaista sotaveteraanitietoa talteen ry. Yhdistyksessä ovat mukana Lokalahden, Taivassalon, Vehmaan, Pyhärannan-Pyhämaan sekä Uudenkaupungin ja sen entisen maalaiskunnan edustajat. Matrikkeliteoksia valmistuu siten yhteensä viisi - tämän jälkeen vielä kaksi. Kirjan kokoamistyössä mukana olleet uusikaupunkilaiset ovat tehneet pyyteettömästi satoja ja taas satoja talkootunteja, jotta tarvittavat tiedot saatiin talteen. Jokainen talkoolainen ja jokainen, joka on antanut tietoja ja valokuvia kirjaan, ansaitsee vilpittömät kiitokset työstään. Työ on ollut osin hyvinkin vaikeaa, mutta väsymättömällä uutteruudella on kaikki vaikeudet pystytty selvittämään. Kirjassa on myös sotaveteraanien ja lottien haastatteluja. Nyt oli korkea aika saada talteen veteraanien kokemuksia, sillä kertojien rivit ovat käyneet kovasti harvaksi ja harventuneet myös kirjan tekemisen aikana. Haastatteluilla on paikallishistoriallisesti pysyvä arvo. Uudessakaupungissa helmikuussa 2013 Yhdistyksen hallitus 7

8 Varsinais-Suomen Sotaveteraanipiirin tervehdys Vakkasuomalaista sotaveteraanitietoa talteen ry:n suurhankkeen kolmas teos on valmis ja projekti kokonaisuudessaan siis kääntymässä loppua kohti. Uudenkaupungin ja sen maalaiskunnan noin 1020 sotiin osallistuneen henkilön tiedot on koottu yhteen kirjaksi meille ja tuleville polville. Tämä on myös paikallista historiaa parhaimmillaan. Onnittelen saavutuksestanne. Veteraanimatrikkeleja on Suomessa julkaistu viimeisen kahden vuosikymmenen aikana runsaasti. Vielä on kuitenkin nk. valkoisia alueita, joilta tämä arvokas teos puuttuu. Vakkasuomalaista sotaveteraanitietoa talteen ry tekee hienoa työtä maakuntamme saamiseksi tältä osin sellaiseksi, että aukkopaikkoja ei ole. Työ ei tapahdu hetkeäkään liian aikaisin, vaan muistitiedon kannalta viimeisillä hetkillä. Suomen Sotaveteraaniliiton kehotus näiden teosten tekemiseen ei siis täälläkään ole kaikunut kuuroille korville. Veteraanimatrikkeli on meille nykyisin eläville ja meidän jälkeemme tuleville sukupolville kertomus kansakuntamme vaikeista vuosista, jolloin yhteinen etu ajoi omien pyrkimysten ja etujen edelle. Tämä on hyvä tässä ajassa muistaa. Nykyinen hyvinvointimme ei ole tullut lahjana, vaan on vaatinut kehittyäkseen myös taistelun vuosia. Siksi on tärkeää, että veteraaniemme teot elävät sittenkin, kun heitä ei enää ole. Tämä kirja osaltaan edesauttaa tämän tavoitteen saavuttamista. Lämmin kiitos kaikille tämän kirjan toteuttamiseen osallistuneille. Toivon, että kirja kuluu lukijoiden käsissä ja välittäköön samalla veteraanisukupolven arvoja arvoja joiden varassa on hyvä elää nykyisessä ja tulevassakin ajassa. Tuukka Alhonen Varsinais-Suomen Sotaveteraanipiirin puheenjohtaja Everstiluutnantti evp. 8

9 Uudenkaupungin ja Uudenkaupungin maalaiskunnan sankarivainajat Talvisota Aaltonen Johannes Armas s Kustavi Kuoli haavoittuneena SotaS Appelblom Karl Åke s Maarianhamina Kuoli haavoittuneena SotaS Elomaa Viljo Adam Adolf s Uusikaupunki Kaatui Kuolemajärvi Ertman Georg s Pori Katosi Muolaa Grönvall Gösta Helge Aatos s Uusikaupunki Kuoli haavoittuneena SotaS Haavisto Einar Severi s Uudenkaupungin mlk. Kaatui Summa Hellström Taavetti Kaarlo s Kustavi Katosi Ahvenanmerellä Härmä Ahti Olavi s Helsinki Kaatui Taipale 9

10 Junttila Oskar Reino s Uudenkaupungin mlk. Kaatui Kärstilä Kanerva Keijo Pentti s Uusikaupunki Kaatui Taipale Kaukiainen Väinö s Säkkijärvi Katosi Tali Koski Kaino Hjalmar s Uusikirkko Tl. Kaatui Honkaniemi Koski Paavo Yrjö s Uusikaupunki Kaatui Salmenkaita Lahtinen Arvo Mikael s Uusikirkko Tl. Kuoli Salmenkaita Laine Kaarlo Nikolai s Uudenkaupungin mlk. Kaatui Pien-Pero Lehtimäki Gunnar Veli Vilho s Uusikaupunki Katosi Ahvenanmerellä H/l Aura II:n upotessa Lehtinen Kaino August s Västanfjärd Katosi helmikuussa 1940 Lehtonen Einar Matias s Lokalahti Kuoli haavoittuneena KS Lempinen Lauri Reinhord Nikolai s Uusikirkko Tl. Katosi Kuolemanjärvi Lähteenmäki Yrjö Ilmari s Kalvola Kaatui Honkaniemi Niemi Lauri Konsta s Uudenkaupungin mlk. Kaatui Näätälä Paldan Viljo Ilmari s Uusikaupunki Kaatui Summa Palmu Knut Vieno s Uusikaupunki Kuoli junaonnettomuudessa Turenki Randelin Yrjö Aleksander s Pyhämaa Kuoli haavoittuneena KS Rautu Sulo Frithiof s Turku Kaatui Tali Siivonen Aimo Antero s Uusikirkko Tl. Katosi Honkaniemi Silén Emil Hemmo Jalmari s Uusikirkko Tl. Kaatui Kärstilä Silén Erkki Arvo Nikolai s Uusikirkko Tl. Kaatui Tuppurassa Sjöroos Kaino Aleksander s Uusikaupunki Kaatui Leipäsuo Stolt Sulho (Sulo) Vilhelm Antero s Uusikaupunki Kaatui Summa 10

11 Tanhuanpää Toivo Martti Aleksi s Uusikirkko Tl. Kaatui Kärstilä Tuominen Sulho Mikael s Mietoinen Kaatui Kärstilä Tuomisto Onni Valdemar s Laitila Kaatui Summa Vaahtokoski ent. Vahlberg Vieno Viktor s Uusikirkko Tl. Kuoli haavoittuneena SotaS Varjonen Eero Artturi s Uudenkaupungin mlk. Katosi Honkaniemi Vuorinen Gösta Ensio s Uusikirkko Tl. Kaatui Taipale Jatkosota Aaltonen Adolf Viljam s Uudenkaupungin mlk. Kuoli haavoittuneena SotaS Aaltonen Paavo Aleksanteri s Pyhämaa Katosi Kollaa Aarnio Paavo Aleksanteri s Pyhämaa Kaatui Hiisjärvi Andersson Alku Emil Ensio s Uusikaupunki Kaatui Kaskesniemi Arinlahti Taisto Kalevi s Uusikaupunki Kaatui Louhivaara Blomvall Paul Olavi s Uusikaupunki Kuoli haavoittuneena KS Ertman Lloyd Erhard s San Fransisco Kuoli SotaS Hamnström Erkki Antero s Uusikaupunki Kaatui Kämärä as. Haranko Uuno Ilmari s Uusikaupunki Kaatui Perkjärvi Heimo Gunnar Yrjö s Uusikirkko Tl. Kaatui Näätäoja Heimo Paavo Kasper s Uusikirkko Tl. Kuoli Sotav.S Henriksson Hans Herman s Uudenkaupungin mlk. Kaatui Kirvesjärvi Herttuainen Eino Emil s Uusikaupunki Kaatui Vansjärvi Hurme Eero Rafael s Turku Katosi sota-aluksen upottua Hyrsky Paavo Anselm s Uusikirkko Tl. Kaatui Lehtiniemi 11

12 Kaisku Frans Erkki s Uusikaupunki Kuoli haavoittuneena VI/5. SotaS Kantonen Tauno Johannes Sakari s Kustavi Kuoli haavoittuneena KS Kari Veikko Aulis s Uusikaupunki Kaatui Someri Koskinen Oskar Nikolai s Uusikirkko Tl. Kuoli haavoittuneena SotaS Kurikka Lauri s Metsäpirtti Kaatui Kärstilänjärvi Lahtinen Arvi Allan s Uusikaupunki Kaatui Näätäoja Laine Gunnar Edvard s Lokalahti Kaatui Kalastajasaarento Lehtisalo Pauli Niilo Daniel s Lokalahti Kuoli sodassa saatuun sairauteen Lehtola Martti Johannes s Uusikaupunki Kaatui Poventsa Leisio Arvo Olavi s Uusikaupunki Kuoli haavoittuneena SotaS Leisiö Maks Väinö s Uusikaupunki Kaatui Kirvesjärvi Lindberg Yrjö Antero s Uudenkaupungin mlk. Kaatui Kollaa Lindgren Armas Untamo s Uusikaupunki Kaatui Tolvajärvi Marttila Heikki Vilhelm s Uusikaupunki Kuoli sotavamman takia Mattsson Toivo Johannes s Uusikaupunki Kuoli haavoittuneena KS Mecklin Emil Kristian s Uusikaupunki Kuoli Meritalo Eero Johannes s Masku Kaatui Kolatselkä Miekkavaara Kauko s Helsinki Kaatui Teikarsaari Männistö Toivo Valdemar s Uusikaupunki Kaatui Kolatselkä Nordling Aarre Emil s Uusikaupunki Kaatui Kolatselkä Nygård Rolf Aleksander s Helsinki Kuoli Sotav.S 12

13 Ojanperä Erkki s Alavus Kuoli työvelvollisena Aunuksessa Pajula Into Aleksi s Uudenkaupungin mlk. Kuoli haavoittuneena matkalla 21.KS:aan Palo Tuure Eevert s Uusikaupunki Kaatui Kolatselkä Päiviö Into Alvar s Uusikaupunki Kuoli haavoittuneena matkalla 21.KS:aan Rannikko Unto Ensio s Uusikirkko Tl. Kuoli haavoittuneena KS. Reivonen Jukka Aappo s Uusikaupunki Kuoli SotaS Reivonen Ossi Kalevi s. s Uusikaupunki Kaatui Vuosmajärvi Rintanen Jarl Einar Johannes s Pyhäranta Kaatui Kaskesniemi Roslöf Vieno Armas s Uusikaupunki Kuoli haavoittuneena KS Saari Lauri Vihtor s Lokalahti Kaatui Näätäoja Saarinen Henrik Viljo Antero s Uusikirkko Tl. Katosi Nurmasjärvi Saarinen Lauri Johannes s Uusikirkko Tl. Kaatui Leppävaara Sahala Heikki Veikko s Viipurin mlk. Kaatui Äyräpää Sainio Viljo Valdemar s Uusikirkko Tl. Kuoli SotaS Salminen Kaino Mikael s Uudenkaupungin mlk. Kaatui Kollaanjoki Santanen Erkko Feliks s Lokalahti Kaatui Poventsa Siren Ervo Kalervo s Laitila Kuoli Pogosta Sjölund Boris Frans Sigvard s Saltvik Katosi Kivennapa Sjöros Eilo Aleksanteri s Uusikaupunki Kaatui Vansjärvi Telén Merkki Liitto Eligius s Uudenkaupungin mlk. Kuoli haavoittuneena KS Tuominen Eero Holger s Turku Kuoli SotaS Turve Keijo Onni Oskar s Uusikaupunki Kaatui Ihantala 13

14 Tötterman Lars Ture s Björkö Vl. Kaatui Korpiselkä Vainio Kaarlo Armas s Uusikirkko Tl. Katosi P/L Ilmarisen upottua Valle Usko Armas Kalervo s Uusikaupunki Katosi Kuorsalossa Valmunen Aarne Olavi s Uusikaupunki Kuoli haavoittuneena SotaS Valmunen Aarne Rudolf Vilhelm s Uusikaupunki Kaatui Träskö Valmunen Frans Eero s Taivassalo Kuoli haavoittuneena SotaS Valtonen Frans Niilo s Uusikirkko Tl. Kaatui Tali Valtonen Heikki Vihtori s Uusikaupunki Kaatui Ontajoki Varjo Aarre Oskari s Uusikaupunki Kaatui Korentovaara Varjo Koitto Antero s Uusikaupunki Kuoli sairastuttuaan rintamalla Vehman Esko Joel s Uusikaupunki Kuoli KS. Wessman Kaiku Frans Ensio s Uudenkaupungin mlk. Kaatui Kollaa Virtanen Helge Helmer s Uusikirkko Tl. Kuoli vankileirillä Tseherepovetsa NL Virtanen Keijo Ossian s Mynämäki Kuoli haavoittuneena KS Antti Marvolan albumi Kaatuneiden muistopäivän ti lai suus välirauhan aikana Uudenkaupungin sankarihautausmaalla. Puhumassa pastori Antti Marvola. 14

15 Uudenkaupungin ja maalaiskunnan sankarivainajilta jäi 57 sotaorpoa Talvi- ja jatkosodassa kaatui yli sotilasta ja rintamatehtävissä ollutta miestä ja naista. Heidän jälkeensä jäi n sotaleskeä ja yli sotaorpoa. Uudessakaupungissa ja Uudenkaupungin maalaiskunnan alueella 34 sankarivainajan jälkeen jäi 57 sotaorpoa. Vuonna 2001 Pyhärannan Santtiossa perustetun ja edelleen vireästi toimivan Vakka-Suomen Sotaorvot ry:n julkaisemassa kirjassa Hän lähti on mm. kuvat Kalannin, Kodisjoen, Kustavin, Laitilan, Lokalahden, Mietoisten, Pyhämaan, Pyhärannan, Taivassalon, Uudenkaupungin ja Uudenkaupungin maalaiskunnan sekä Vehmaan sankaripatsaista ja haudoista sekä luettelot sankarivainajista. Tiedot ovat teoksen julkaisemisen jälkeen vielä jonkin verran täsmentyneet. Veteraani: Aaltonen, Adolf Viljam Andersson, Alku Emil Ensio Appelblom, Karl Åke Elomaa, Viljo Adam Adolf Heikkilä, Usko Samuli Heimo, Paavo Kasper Hurme, Eero Rafael Hyrsky, Paavo Anselm Junttila, Oskar Reino Koski, Paavo Yrjö Lahtinen, Arvo Mikael Laine, Kaarlo Nikolai Lehtisalo, Paavo Niilo Daniel Lindberg, Yrjö Antero Mattsson, Toivo Johannes Meklin, Emil Kristian Miekkavaara, Kauko Niemi, Lauri Konsta Nordling, Aarre Emil Palmu, Knut Vieno Palo, Tuure Edvart Rintanen, Jarl Einar Johannes Saari, Lauri Vihtor Sainio, Viljo Valdemar Silen, Emil Hemmo Jalmari Telén, Merkki Liitto Eligius Tuominen, Sulho Mikael Tuomisto, Onni Valdemar Turve, Keijo Onni Oskar Tötterman, Lars Ture Valtonen Frans Niilo Vehman, Esko Joel Virtanen, Helge Helmer Vuorinen, Gösta Ensio Sotaorvot: Anelma, Airi, Aila, Asko Reijo Eija Anja, Aira Taisto, Sirpa Sirpa, Matti, Seija Jukka Tuula Sakari Leila Ritva, Jukka, Mirja Tapio Anja Anja Mirja, Sinikka Liisa Martti, Kari Raimo Kalevi, Mauno Matti, Pekka Pirjo, Soile Sirpa, Markku Aili, Pekka, Raili, Soili Juhani Matti Kielo, Lilja, Orvokki Sinikka Mirkka Keijo Unn Catharina, Lars-Thomas Ritva, Raija Keijo, Esko Reijo Aino 15

16 Uudenkaupungin ja mlk:n miehille myönnettiin yli 370 kunniamerkkiä Yllä tavallisimmat uusikaupunkilaisille myönnetyt Vapaudenristin ritarikunnan kunniamerkit. Vas. 2. luokan Vapaudenmitali (Vm 2), 229 kpl., 1. luokan Vapaudenmitali (Vm 1), 66 kpl, 4. luokan Vapaudenristi (VR 4), 56 kpl ja 3. luokan Vapaudenristi (VR 3), 8 kpl. Vieressä oikealla korkein uusikaupunkilaisten saama kunniamerkki 2. luokan Vapaudenristi. Sellaisen sai kaksi veteraania. Talvisodan alkaessa voitiin suomalaisia sotilaita palkita Vapaudenristin ritarikunnan tai Suomen Valkoisen Ruusun ritarikunnan kunniamerkeillä. Vapaudenristin Ritarikunta oli perustettu kevättalvella Ylipäällikkö Mannerheim oli kutsunut kunniamerkkien suunnittelijaksi taiteilija Akseli Gallen-Kallelan. Vapaussodan jälkeen näitten kunniamerkkien myöntäminen lopetettiin, mutta talvisodan sytyttyä Vapaudenristin Ritarikunta herätettiin eloon. Vain pieni osa talvisodan kunniamerkeistä ehdittiin jakaa sodan aikana. VR:n Ritarikunta otettiin käyttöön jatkosodan syttyessä. Vapaudenristin kunniamerkkien myöntöperusteet ovat sidoksissa saajan sotilasarvoon. Poikkeuksen tekee Mannerheim-risti. Vapaudenmitalit on tarkoitettu miehistölle ja aliupseereille jaettaviksi. Miehistöön kuuluvien peruspalkitsemismerkki on 2. luokan pronssista lyöty vapaudenmitali eli Vm 2. Hopeasta tai hopeoidusta metallista lyöty 1. luokan mitali eli Vm 1 on tarkoitettu aliupseerien palkitsemiseen. Vapaudenristin 4. luokan risti on tarkoitettu vänrikkien ja luutnanttien 16

17 Kuvassa vasemmalta Talvisodan muistomitali, Summan risti, Rannikkojoukkojen risti ja Kotijoukkojen risti. Vas. Vapaudenristin Sururisti, Jatkosodan muistomitali ja Laivaston muistoristi. Näistä periaatteista tehtiin runsaasti poikkeuksia. palkitsemiseen. Kolmannen luokan Vapaudenristi eli VR 3 on tarkoitettu kapteenien palkitsemiseen ja toisen luokan risti eli VR 2 esiupseerien, majurien ja everstiluutnanttien palkitsemiseen. Kaikkia näitä luokkia kannetaan nauhassa rinnassa vasemmalla puolella. Everstien ja kenraalien palkitsemiseen oli varattu 1. luokan Vapaudenristi, jota kannetaan kaulassa. Muistomitalin sai lunastaa jokainen taistelija Talvisodan jälkeen perustettiin sodan muistomitali ja useita eri taistelulohkojen muistoristejä heti sodan päätyttyä keväällä ja kesällä Talvisodan muis tomitali annettiin sotaan osallistuneelle tai välittömästi maanpuolustusta sodan aikana innokkaasti ja merkittä- 17

18 västi muuten tukeneelle miehelle tai naiselle. Rintamalla kenttäarmeijaan kuulunut taistelutoimintaan vihollisen tulen alaisena osallistunut taistelija sai kiinnittää muistomitalin nauhaan soljen, johon on merkitty taistelualueen (lohkon) nimi. Kannaksella taistelleet saivat mitalinsa KARJALAN KANNAS -soljella tai SUMMA -tunnuksella. Kenttäarmeijaan kuulunut sotilas, joka ei toiminut vihollisen tulen alaisena, saa kiinnittää muistomitalin nauhaan soljen, jossa on teksti KENTTÄAR- MEIJA. Kotijoukkoihin sodan aikana kuulunut henkilö saa kantaa mitalin nauhassa solkea, jossa on teksti KOTIJOU- KOT. Ilmavoimien ja ilmatorjunnan henkilöstön soljessa on merkintä IL- MAPUOLUSTUS. Rannikkopuolustukseen osallistuneiden henkilöiden soljessa on teksti RANNIKKOPUOLUSTUS. Muistoristejä Talvisodan Summan risti perustettiin Tampereella v Kuparista lyödyn ristin suunnitteli Summassa taistellut luutnantti, arkkitehti Matti Lampén. Ristin jaosta huolehti alun perin Tampereen kokouksessa valittu Summan ristin toimikunta, mutta myöhemmin jaosta on huolehtinut Sotainvalidien Veljesliiton kunniamerkkitoimisto. Kotijoukkojen muistoristi perustettiin pian talvisodan jälkeen. Sen oli oikeutettu saamaan jokainen mies tai nainen, joka oli talvisodassa palvellut vähintään kuukauden ajan kotijoukoissa. Ristin oli oikeutettu saamaan myös kotialueella väestön- ja ilmansuojelutehtävissä tai niihin verrattavissa tehtävissä palvellut henkilö. Kotijoukkojen muistoristiä jaettiin myös jatkosodan palveluksista, jolloin myöntämisen perusteena oli vähintään kahden kuukauden palvelu isänmaan puolustustehtävissä kotialueella. Ilmavoimien muistoristin voi saada jokainen ilmavoimiin kuuluneissa lento-, ilmatorjunta-, viesti- ja ilmavalvontajoukoissa palvellut mies tai nainen. Ristin nauhaan kiinnitettiin palvelushaaran osoittava solki. Ilmavalvontaan osallistuneet lotat saivat lunastaa tämän ristin. Muistoristin nauhaan he saivat kiinnittää ILMAVALVONTA -soljen. Rannikkojoukkojen muistoristin oli oikeutettu saamaan jokainen vuosina rannikkotykistön tai rannikkojoukkojen taistelutehtäviin osallistunut. Raudasta lyödyn ristin päällikkeenä ovat ristikkäiset tykinputket. Jatkosodan muistomitalia saatiin odottaa 12 vuotta Talvisodan jälkeen sodan muistomitali ja muistoristit perustettiin nopeassa tahdissa heti sodan päättymisen jälkeen. Toisin oli jatkosodan jälkeen. Tilanne maassa oli niin herkkä, että valtiovalta ei uskaltanut perustaa sodan muistomitalia ja ensimmäistä muistoristiäkin saatiin odottaa aina vuoteen 1953 saakka, jolloin Rukajärven suunnalla taistelleet 14. divisioonan veteraanit perustivat oman muistoristinsä, Rukajärven ristinsä. 1. Divisioonan muistoristin olivat oikeutetut lunastamaan mm. JR 56:n riveissä taistelleet. Muistoristi tuli jakoon vuonna Jatkosodan muistomitali voitiin perustaa vasta vuonna 1957, kun jatkosodasta oli aikaa kulunut jo 12 vuotta. Ensimmäiset jakotilaisuudet kautta maan pidettiin marraskuussa Jatkosodan muistomitalin suunnitteli kuvanveistäjä, jääkärikapteeni Lauri Leppänen. Pronssisessa mitalissa on vaakasuorassa oleva tammenlehvä- 18

19 JR 56:n rähinäremmimerkki. kimpun lävistänyt miekka sekä teksti Isänmaa Muistomitalin jako lopetettiin Lapin sotaan osallistuneet saavat kiinnittää mitalin nauhaan LAPIN SOTA -soljen. Ensimmäisen divisioonan muistoristin saivat lunastaa kaikki divisioonaan elimellisesti kuuluneiden joukkojen tai divisioonalle alistettujen joukkojen sotilaat. Ristin nauhaan kuuluu hopeanvärinen solki, joka osoittaa ristin kantajan joukko-osaston. Uusikaupunkilaisten soljessa on yleisimmin merkintä JR 56. Erilaisia jatkosodan muistoristejä on 27 kappaletta. Tasavallan presidentti Urho Kekkonen virallisti ne ja talvisodan sekä talvi- ja jatkosodan yhteiset muistoristit antamallaan asetuksella. Viime sotien muistoristit ja -mitalit ovat siis olleet virallisia kunniamerkkejä vuodesta 1957 alkaen ja niiden kantamisesta on annettu tarkat määräykset. Rähinäremmimerkit ja muut asevelimerkit Erilaiset asevelimerkit olivat suosittuja jatkosodan aikana, mutta ensimmäiset tällaiset merkit tehtiin jo heti talvisodan jälkeen. Asevelimerkkejä valmistuttivat pienetkin joukot, suuremmista yhtymistä puhumattakaan. Nämä merkit eivät ole palkitsemismerkkejä, mutta ne olivat yhteenkuuluvuuden ja aseveljeyden kannalta hyvin tärkeitä me-hengen luojia. 1. Divisioonaan kuului luonnollisesti elimellisesti eri aselajeja, joten yhden ja yhteisen asevelimerkin perustaminen oli vaikeaa, mutta ratkaisu löytyi. Merkin pohjaksi otettiin taiteilija Akseli Gallen-Kallelan vuonna 1920 suunnittelema Itä-Karjalan lippu, jota käytettiin heimosotien aikana ja myös jatkosodan aikana. Lippu on vihreäpohjainen ristilippu Suomen lipun tapaan. Risti on kahden ohuen punaisen reunaosan rajoittama musta risti. Lipun vihreä pohjaväri kuvaa Itä-Karjalan metsiä. Punainen ja musta ovat vanhoja karjalaisten kansallisvärejä. JR 56:n jalkaväkimiesten merkissä on keskellä ristikkäiset kiväärit ja niiden alla numeroluku 56. Upseerit käyttivät merkkiä komentovyönsä olkahihnassa, mistä tulee nimi rähinäremmimerkki. Muut joilla ei ollut rähinäremmiä käyttivät merkkiä esimerkiksi lompakkoon kiinnitettynä tai puukon tupen koristeena. Talvisodan jälkeen tuli ajankohtaiseksi myös sodan invalidimerkin perustaminen. Invalidimerkki annettiin sodassa haavoittuneelle tai muuten välittömästi sodan aiheut- 19

20 taman vamman saaneelle henkilölle, jonka oli täytettävä ehdot. Talvisodan invalidimerkin jakaminen lopetettiin keväällä 1962, jolloin perustettiin uusi sotavammaismerkki. Sururisti kaatuneen lähimmälle naispuoliselle sukulaiselle Helmikuussa 1940 annetun ohjeen mukaan jokaisen taistelussa kaatuneen lähimmälle omaiselle annetaan 4. luokan Vapaudenristi kannettavaksi mustassa nauhassa. Myös maanpuolustuksen hyväksi tehdyssä työssä surmansa saaneen lähin omainen sai Surumitalin eli 1. luokan Vapaudenmitalin mustassa nauhassa. Nämä kunniamerkit kannetaan muitten kunniamerkkien yläpuolella. Kanto-oikeus oli vain naispuolisille omaisille järjestyksessä vaimo, vanhin tytär tai äiti. Uudenkaupungin ja mlk:n miehille yli 370 kunniamerkkiä Talvi- ja jatkosodan aikana myönnettiin Uudenkaupungin ja maalaiskunnan sotilaille yli 370 Vapaudenristin ritarikunnan kunniamerkkiä. Tarkkaa lukua on mahdotonta tietää, sillä kaikista myönnetyistä kunniamerkeistä ei ole tehty merkintää sotilaiden kantakorttiin. Suurin osa sodissa mukana olleista uusikaupunkilaisista kuului miehistöön, ja niinpä on luonnollista, että uusikaupunkilaisille myönnettiin eniten toisen luokan vapaudenmitaleita. Toisen luokan vapaudenmitali eli Vm 2 on tarkoitettu nimenomaan miehistöön kuuluvien palkitsemiseen. Toisen luokan vapaudenmitaleja myönnettiin Uudenkaupungin ja maalaiskunnan miehille 229 kappaletta. Aliupseereille tarkoitettuja ensimmäisen luokan vapaudenmitaleita saivat Uudenkaupungin alueen miehet 66 kappaletta. Vapaudenristejä saivat uusikaupunkilaiset seuraavasti: 44 kappaletta 4. luokan Vapaudenristiä, ja 12 kappaletta samaa ristiä tammenlehvän kera. Kolmannen luokan Vapaudenristejä myönnettiin uusikaupunkilaisille kahdeksan. Saman kunniamerkin tammenlehvän kera sai yksi uusikaupunkilainen. VR 2 kahdelle uusikaupunkilaiselle Esiupseereille tarkoitetun korkean toisen luokan Vapaudenristin eli VR:n sai kaksi uusikaupunkilaista: everstiluutnantti Paul Cederberg ja majuri Eino Saari. Cederberg toimi talvisodassa Utön linnakkeen päällikkönä ja jatkosodassa 1. Rannikkoprikaatin ja RTR 11:n linnakkeiston komentajana sekä 7. Rannikkoprikaatin komentajana. Hänelle oli myönnetty myös VR 3 ja VR 4. Majuri Eino Saari toimi talvisodassa Karjalan kannaksella JR 14:n viestiupseerina ja jatkosodassa komppanian päällikkönä JR 5:ssä Karjalan kannaksella sekä 11. Divisioonan viestikomentajana Syvärillä vuosina Syvärillä saksalaiset palkitsivat Saaren toisen luokan Rautaristillä. VR 2:n lisäksi Saari oli saanut VR 3:n ja VR 4:n. Saksalaisen kunniamerkin sai myös Saksan itärintamalla sotineessa SSpataljoonassa palvellut Toivo Tervanen, joka palkittiin toisen luokan Rautaristillä. Erkki Luntamo palkittiin neljällä VR:llä Talvisodassa vänrikki Erkki Luntamo soti Karjalan kannaksella JR 14:n ja 2. Prikaatin riveissä. Jatkosodassa hän palveli JR 56:ssa ja 21. Prikaatis- 20

21 Paul Cederbergin kunniamerkit. Vieressä 2. luokan Vapaudenristin myöntökirja ja ko. merkki yläkuvassa vasemmalla. Cederbergin muut kunniamerkit vasemmalta VR 3, VR 4, Valkoisen Ruusun ritakikunnan 1. luokan ritarimerkki (SVR R I), Talvisodan muistomitali soljella Rannikkopuolustus, Jatkosodan muistomitali, Sininen Risti miekkatunnuksilla ja Rannikkojoukkojen risti sa. Kapteeni Erkki Luntamo palkittiin neljä kertaa Vapaudenristillä. Hänelle myönnettiin VR 3 tammenlehvän kera, VR 3, VR 4 tammenlehvän kera sekä VR 4. Luntamo toimi jatkosodassa kaasusuojelu-upseerina, komppanian päällikkönä, adjutanttina ja valistusupseerina. Kolmella Vapaudenristil- lä palkittiin kapteeni Toivo Hiiterä ja lääkintäkapteeni Pentti Hautera. Talvisodassa Hiiterä palveli JR 13:ssa konekiväärikomppanian päällikkönä ja jatkosodassa eri tehtävissä JR 56:ssa. Hänelle myönnettiin VR 3 ja kaksi kertaa VR 4. Pentti Hautera palveli talvisodassa Karjalan 21

22 kannaksella Erillinen Pataljoona 3:ssa ja JR 62:ssa sekä 5. Lääkintäkomppaniassa. Jatksosodassa hän toimi lääkärinä JR 56:ssa, JR 35:ssä, Raskas Patteristo 22:ssa, 27. Kenttäsairaalassa ja 32. Sotasairaalassa. Hänelle myönnettiin kolme 4. luokan Vapaudenristiä, yksi niistä tammenlehvän kera. Kolme Vapaudenristin ritarikunnan kunniamerkkiä sai vajaa kymmenen uusikaupunkilaista. Luutnantti Martti Heinonen palkittiin VR 4:llä tammenlehvän kera, VR 4:llä ja 1.luokan Vapaudenmitalilla. Kersantti Eino Lotsarille myönnettiin VR 4 sekä ensimmäisen ja toisen luokan Vapaudenmitali. Alikersantti Pauli Kemppi palkittiin kahdella ensimmäisen luokan Vapaudenmitalilla ja yhdellä toisen luokan Vapaudenmitalilla. Alikersantti Einar Lustola palkittiin kerran Vm 1:llä ja kahdesti Vm 2:lla. Samoin kunniamerkein palkittiin myös sotamies Onni Ruokonen. Maalaiskuntaan yksi VR 4 tammenlehvän kera Maalaiskunnan miehistä korkeimman kunniamerkin eli VR 4:n tammenlehvän kera sai luutnantti Veikko Nurmikko. Hänelle oli myönnetty myös VR 4. Nurmikko toimi jatkosodassa kranaatinheittimistön tulenjohtajana. Luutnantti Aake Jermo sain yhden VR 4:n. Hän palveli talvisodassa JR 24:n mukana ja jatkosodassa JR 32:ssa jääkärijoukkueen johtajana. Sotamies Väinö Salminen sai yhden neljästä maalaiskunnan miehille myönnetystä Vapaudenrististä. Hänelle myönnettiin VR 4, minkä lisäksi hän oli saanut myös toisen luokan Vapaudenmitalin. Salminen taisteli kiväärimiehenä ensin JR 56:ssa ja joulukuusta Prikaatissa. Markku Vainio Matti Jalava Uusikaupunkilainen sotaveteraani Erkki Luntamo kunniamerkkeineen. Kuva vuodelta

23 Sotaveteraanit, Uusikaupunki Aalto Eino Arvo Olavi s Lappi Tl. Sekatyömies. Puoliso Aili Siviä. Lapsi: Tuula. Astui vakinaiseen palvelukseen , josta jatkoi sotapalvelusta jatkosodassa. Joukko-osastot: 6./3. Pr., 7./JR 3, 7./3.Pr., 66.SotaS, 54.SotaS, 35.SotaS, 5.SotaS, 21.SotaS. Toimi kiv. miehenä. Taistelupaikat: Miehikkälä, Nuijamaa, Kämärä, Porlampi, Koivisto, Huumola, Näykkijärvi, Rajajoki, Krivi. Haavoittui ja Krivillä. Kotiutettiin Sot. arvo stm. Kunniamerkit: Vm 1, Vm 2. Kuoli Muuttanut v Uudestakaupungista. Aalto Lauri Olavi Engelbert s Kauppias. Puoliso Elma Annikki o.s. Silvennoinen. Lapset: Hannu, Ilkka, Marja-Sisko, Timo, Leila-Liisa. Talvisota: Astui palvelukseen Joukko-osastot: Huolto Koul.K. Toimi RAUK:ssa, talousau:na. Sot.arvo alik. Kotiutettiin Jatkosota: Astui palvelukseen Joukko-osastot: 28.Tal.K, ETp. Toimi varastoryhm. au:na, ETp:n kirjurina. Taistelupaikat: Sortavala, Aunus, Ylä-Syväri. Sot.arvo kers. Kotiutettiin Kunniamerkit: Vm 2. Kuoli Hautauspaikka Aalto Åke Edvard s Kemi. Rakennustarkastaja. Puoliso Pirkko- Leena o.s. Kettunen. Lapset: Salla, Kirsi. Jatkosota: Astui vapaaehtoisena varusmiespalvelukseen , josta AUK:n jälkeen siirtyi sotapalvelukseen. Joukko-osastot: Esik.K/Vienan HTK, 1./Er.P 8, Ohj.K 7./LeSK, Os.Sarko. Toimi kivääriryhmänjohtajana ja lentosotakoulun oppilaana. Taistelupaikat: Kuutamalahti, Nurmasjärvi, Porajärvi, Kumsvaara, Juustjärvi, Jyvälahti, Uhtuan suunnan taistelut. Sot.arvo alik. Kotiutettiin Kunniamerkit: Vm 2. Kuoli Hautauspaikka Aaltonen Aarre Väinämö s Lokalahti. Autoilija. Puoliso Ester Vilhelmiina o.s. Valovuo. Lapset: Maarit, Hannele. Jatkosota: Astui palvelukseen Joukko-osastot: 24.Er.Tyk. Psto, Lke 70./RTR 5. Toimi ammusmiehenä. Loukkaantui Äänisjärvellä. Sot.arvo stm. Kotiutettiin 23

24 Kuoli Hautauspaikka Rauma. Aaltonen Adiel Taavetti s Laitosmies. Puoliso Lahja Impi Maria o.s. Vuorio. Lapset: Seija, Ari. Jatkosota: Astui palvelukseen Joukko-osastot: 10./III/JR 56, 1.D Asevarikko, EK/JR 56,. Toimi keittäjänä ja aseseppänä. Taistelupaikat: Kollaa, Näätäoja, Tsokkila, Kirvesjärvi, Nuosjärvi, Matkospuro, Solomanni, Karhumäki, Hiisjärvi, Voljärvi, Krivi, Maaselkä, Vuosmajärvi, Sotjärvi, Loimola. Sot.arvo stm. Kotiutettiin Kunniamerkit: Vm 2. Kuoli Hautauspaikka Turku. Aaltonen Aimo Aleksander s Puoliso Senja o.s. Pajunen. Lapset: Heikki, Pekka. Jatkosota: Astui palvelukseen Joukko-osastot: EK/II/JR 15, EK/I/JR 57. Toimi kengitysau:na. Taistelupaikat Koitsansalo, Änkilänsalo, Piste 103, Alho, Paksujalka, Tiurala, Vaalimo, Viisjoki. Sot.arvo alik. Kotiutettiin Kuoli Hautauspaikka Harjavalta. 26.AutoK. Toimi autonkuljettajana. Taistelupaikat: Suomussalmi, Kuhmo. Kotiutettiin Jatkosota: Astui palvelukseen Joukko-osastot: 3./MeP/Tur.LA, Ly-määräyksellä alkaen Janhuan Paja Ry:llä. Toimi autonkuljettajana. Sot.arvo korpr. Kuoli Hautauspaikka Aaltonen Alpo Aarne s Rovasti. Puoliso Anna- Liisa o.s. Reinvall. Lapset: Aulis, Jouni, Marja-Liisa. Talvisota: Astui palvelukseen Joukko-osastot: 16.KS. Toimi pastorina. Sot.arvo res. vänr. Kotiutettiin Jatkosota: Astui palvelukseen Joukkoosastot: E/III/JR 33, Hel.LA, Tur.LA, Tyk.Koul.K 5. Toimi pastorina. Taistelupaikat: Paanajärvi, Oulanka, Sonkelo, Varholampi, Niska, Kuusijärvi, Maaselkä, Perälahti, Krivi, Äänisenniemi. Sot.arvo luutn. Kotiutettiin Kunniamerkit: VR 4 tl k, VR 4, VR 4. Kuoli Hautauspaikka Aaltonen Aino Armas Svante s Autonkuljettaja. Puoliso Ida Sanelma o.s. Airisto. Lapset: Raili, Raimo. Talvisota: Astui palvelukseen Joukko-osastot: 24

25 Kunniamerkit: VR 4. Kuoli Hautauspaikka Rauma. Aaltonen Alpo Matti Johan s Poliisi. Puoliso Lea o.s. Österman. Lapset: Marita, Marika. Jatkosota: Astui palvelukseen Joukko-osastot: 5./JR 49. Toimi aseau:na ja joukkueen varajohtajana. Taistelupaikat: Kannaksen asemasota, Vuosalmi. Sot.arvo kers. Kotiutettiin Kuoli Hautauspaikka Viljakkala. Aaltonen Toivo Rafael s Naantali. Puoliso Tyyne o.s. Kumpulainen. Jatkosota: Astui palvelukseen Joukko-osastot: 1./ Rad.P/Viestikoul.K, 1.VP 33, 2./Rad.P/ Viestikoul.K, 2.VP 1, 1.VP 1. Toimi ryhmänjohtajana. Taistelupaikat: Palolahti, Vieljärvi, Nuosjärvi, Pyhäjärvi, Äänislinna, Kontupohja, Karhumäki. Sot.arvo kers. Kotiutettiin Kuoli Hautauspaikka Helsinki. Aaltonen Risto Paavo Herman s Taivassalo. Osastopäällikkö. Puoliso Liisa Helena o.s. Äärilä. Lapset: Leena, Sinikka, Helena. Jatkosota: Astui palvelukseen Joukkoosastot: 252.It.KKK, 304.Kev.It.Ptri, 171.Kev.It.Ptri, 252.It.KKK, 6.It.Koulu, 105.Kev.It.Ptri, 46.Kev.It.Ptri, It.Tsto/ Maa.RE, E/It.R 13, 49.Kev.It.Ptri, 24.Kev.It.Ptri, 19.Kev.It.Ptri. Toimi jaosupseerina, erikoishuoltoupseerina, lähettiupseerina ja jaosjohtajana. Taistelupaikat: Vieljärvi, Vuosjärvi, Äänislinna, Pintuinen, Poventsa, Malu, Krivi, Paatene, Liistepohja, Karhumäki, Porajärvi, Kuolismaa, Tolvajärvi, Loimola. Sot.arvo luutn. Kotiutettiin Aaltonen Urpo Antti Paavali s Taivassalo. Merivartija. Naimaton. Jatkosota: Astui palvelukseen Joukko-osastot: 252.It.KKK, It.asekoulu, E/Kev.It.Psto 16, 48.Kev. It.Ptri, 41.Kev.It.Ptri, 5./ITR 2, 3./ITR 1. Toimi moottoripyörälähettinä ja aseseppä au:na. Taistelupaikat: Maaselän lohko, Karjalan kannas, Pohjois-Suomi. Haavoittui Karjalan kannaksella. Kotiutettiin Sot.arvo kers. Kuoli Hautauspaikka Taivassalo. Aaltonen Veikko Armas s Rautatieläinen. Naimaton. Talvisota: Astui palvelukseen Joukko-osastot: 70.Km.K, Jv.Koul.K 10. Toimi ajomiehenä ja 25

26 lähettinä. Kotiutettiin Jatkosota: Astui palvelukseen Joukko-osastot: 252.It.KKK, 32.Vh. Jaos, 5.Vh.Ptri, 14.Rask./Vh.Jaos. Toimi It.vh-suuntaajana. Taistelupaikat: Kolatselkä, Vieljärvi, Nuosjärvi, Äänislinna, Kontupohja, Karhumäki, Helsingin ilmapuolustus. Sot.arvo tkm. Kotiutettiin Kuoli Hautauspaikka Aarnio Jorma Aappo Kalervo s Uusikirkko TL. Levyseppä. Puoliso Sirkka Siviä o.s. Lauttila. Lapset: Jukka, Pirkko. Astui vakinaiseen palvelukseen , josta jatkoi sotapalvelusta jatkosodassa. Joukkoosastot: 2.KKK/13.Pr., 3.KKK/JR 13, 38.Tal.K, 27. SotaS, 38./Er.ar.K., 35.SotaS. Toimi kk-ryhmän johtajana ja varastonhoitajana. Taistelupaikat: Syväri, Hangon lohko, Varloi, Viipuri. Haavoittui Varloissa Sot. arvo alik. Kotiutettiin Kunniamerkit: Vm 2. Kuoli Hautauspaikka Aartolampi ent. Damberg Reino Viktor s Uudenkaupungin mlk. Autonkuljettaja. Puoliso Maili o.s. Maisila. Lapset: Maili, Atso, Aino, Aatos, Atte, Anitta, Anja. Talvisota: Astui palvelukseen Joukkoosastot: 2.KKK/JR 13. Toimi patruunan kantajana. Taistelupaikat: Summa, Lampeistenoja, Honkaniemi, Kärstilänjärvi. Kotiutettiin Jatkosota: Astui palvelukseen ja Joukko-osastot: 24.Er.Kev.Ptri/5.RPr., 9.Kev.Psto/HR 8, 7.RPr., 5.Rask.Ptri/ RTR 4. Toimi ajo- ja keittiömiehenä. Taistelupaikat: Hangon rintama, Äänisen rannan puolustus. Sot.arvo tkm. Kotiutettiin ja Kuoli Hautauspaikka Ahlgren Lauri Volmar ks. Ankelo Lauri Volmar Ahlgren Martti Viktor ks. Ankelo Martti Viktor Ahlgren Vieno Verner ks. Ankelo Vieno Verner 26

27 Ahlstedt Lauri Johannes s Mynämäki. Haudankaivaja, kivityömies. Puoliso Taimi Edith o.s. Helin. Lapsi: Hannu. Talvisota: Astui palvelukseen Joukko-osastot: VakkaSuo.skp t-komp. Toimi muonittajana työkomennuksella keskusvarastolla Turussa. Kotiutettiin Jatkosota: Astui palvelukseen ja Joukko-osastot: 1./Lin.RP 462, 3.Täyd.P 13, 2./Lin.RP 255, 9./20. Pr., 10./JR 56, 32.SotaS, 5.SotaS. Toimi kiv.miehenä. Taistelupaikat: Juustila. Haavoittui Juustilassa. Sot.arvo stm. Kotiutettiin ja Kuoli Hautauspaikka Airisto Alpo Asser s Lokalahti. Sorvari. Puoliso Ester Maria Johanna o.s. Jalonen. Lapset: Juhani, Jaakko, Kai. Talvisota: Astui vakinaiseen palvelukseen Joukkoosastot: Pp.Koul.K 2. Toimi varusmiehenä. Jatkosota: Astui palvelukseen Joukko-osastot: JR 5, SotaS. Toimi kivääriryhmän johtajana. Taistelupaikat Karjalan kannas. Haavoittui Perossa. Sot.arvo alik. Kotiutettiin Kunniamerkit: Vm 1, Vm 2. Asuu Uudessakaupungissa. Airikka Jouko Allan s Uuras. Ylikonduktööri. Talvisota: Astui palvelukseen Joukko-osastot: MIK RT 2. Toimi miinamiehenä. Lomautettiin rautateille Jatkosota: Astui palvelukseen Joukko-osastot: Pion.K/Keskus, 4.Raut. Liik.K. Sot.arvo korpr. Kotiutettiin Kunniamerkit: Vm 2, Vm 2. Aitta Reino Matti s Korjausammattimies. Puoli so Laila Dagmar o.s. Lehtonen. Jatkosota: Astui palvelukseen Joukkoosastot: 5./Jv.Koul.K 28. Toimi kiv. miehenä ja pk-amp. apulaisena. Sot. arvo tkm. Kotiutettiin Kuoli Hautauspaikka Ala-Pietilä Veikko Oskari s Aura. Kirvesmies. Puoliso Ritva o.s. Pelkonen. Lapsi Lasse. Jatkosota: Astui 27

28 palvelukseen Joukko-osastot: 7./Jv.Koul.K 1, Os.2841, Täyd.P 3, 9./JR 2, 8.SotaS. Toimi kiv.- ja keittiömiehenä. Taistelupaikat: Aunuksen kannas. Sot.arvo stm. Kotiutettiin Kuoli Hautapaikka Alvio Arttur Alvar Aleksanteri s Kirjaltaja, yrittäjä. Naimaton. Talvisota: Astui palvelukseen Joukkoosastot: s/s Rautu, Hel.LA. Toimi konemiehenä. Sot.arvo ylimatr. Kotiutettiin Jatkosota: Astui palvelukseen Joukko-osastot: El.Rautu, LaivaK/os.V, 3.Raiv.Lv, Kev. Los, Tur.LA. Toimi konematruusina ja koneau:na. Taistelupaikat: miinoituksessa ja it-taisteluissa Suomenlahdella. Sot.arvo alik. Kotiutettiin Kuoli Hautauspaikka Ala-Pietilä Vesa Olavi s Loimaa. Kirvesimies. Puoliso Kyllikki Matilda o.s. Puukari. Lapset: Jorma, Jarkko, Pirkko. Jatkosota: Astui palvelukseen Joukko-osastot: 10./ Jv.Koul.K 1, Täyd.P 9, 8.SotaS, 5./JR 56, 30.SotaS, 52.SotaS. Toimi kiv.miehenä. Taistelupaikat: Hiisjärvi, Voljärvi. Sot.arvo stm. Kotiutettiin Kuoli Hautauspaikka Alpini Karl Kalevi s Viilaaja, matkustajakotiyrittäjä. Naimaton. Jatkosota: Astui palvelukseen Joukko-osastot: 5./ JR 23, 26.KS, 2./JR 44, Er.P 15. Toimi kiv.miehenä, tarkka-ampujana ja ryhmänjohtajana. Taistelupaikat: Syväri, Pirkinitsa, Lotinanpelto, Tuuloksen sillanpää, Vitele, Suurmäki, Tulemajärvi, Honkajoki, Pitkäranta, Lemetti, Mursala. Sot.arvo alik. Kotiutettiin Kunniamerkit: Vm 2. Kuoli Hautauspaikka Ampuja Yrjö s Viipurin mlk. Metallimies. Puoliso Hilkka Leena o.s. Pelkonen. Jatkosota: Astui vakinaiseen palvelukseen Joukko-osastot: It.Koul.K, 302.It.Ptri, 7.Rask.It.Ptri, Ilmav. V-koulu, 7.Rask. It.Ptri, E/ITR 1.Toimi puhelinmiehenä ja polttoaineau:na. Taistelupaikat: Helsingin ilmataistelut. Sot.arvo alik. Kotiutettiin Kuoli Hautauspaikka 28

29 Ankelo Keijo Martti s Uusikirkko Tl. Ilmakompressorin hoitaja. Puoliso Hanna Serafia o.s. Viherlampi. Lapset: Timo, Tiina. Jatkosota: Astui palvelukseen Joukko-osastot: Jv.Koul.K 28. Toimi pk.ampujanapulaisena ja kiv.miehenä. Suoritti sodanaikaista nostomiespalvelusta. Sot.arvo tkm. Kotiutettiin Asuu Turussa. Ankelo ent. Ahlgren Martti Viktor s Uusikirkko Tl. Autoilija. Puoliso Saimi Elviira o.s. Valtonen. Lapset: Keijo, Anja, Pentti, Pekka, Paula, Hannu. Talvisota: Astui palvelukseen Joukko-osastot: 1.Ase Var. os. Toimi autonkuljettajana. Kotiutettiin Jatkosota: Astui palvelukseen Joukko-osastot: Lin.RP 573, 16.Er.Lin.RK, Lin.RP 571. Toimi autonkuljettajana. Sot.arvo stm. Toimi Ly-määräyksellä Ammus Oy:n palveluksessa Kotiutettiin Kuoli Hautauspaikka Ankelo ent. Ahlgren Lauri Volmar s Uusikirkko Tl. Autoilija. 1. puoliso Aino Orvokki o.s. Vuotila, 2. puoliso Ilmi Kyllikki ent. Varjonen o.s. Raitio. Lapset: Eila, Seppo. Talvisota: Sotilassairaalan palveluksessa Uudessakaupungissa. Jatkosota: Astui palvelukseen Joukko-osastot: 252.It.KKK, VakkaSuo.skp. Toimi autonkuljettajana ja patruunankantajana. Taistelupaikat: Kolatselkä, Vieljärvi, Nuosjärvi, Äänislinna, Karhumäki. Sot.arvo korpr. Kotiutettiin Kuoli Hautauspaikka Ankelo ent. Ahlgren Vieno Verner s Uusikirkko Tl. Kivityömies, autonkuljettaja, levyseppä. Puoliso Helmi o.s. Hurme. Lapset: Leila, Aila, Asko. Jatkosota: Astui palvelukseen Joukko-osastot: 3.Koul.P/ Tur.LA, 2./MeriP/ Tur.LA, Hel.LA. Toimi kokkina, syvyyspommimiehenä ja it-ampujana. Taistelupaikat: Suomenlahti, Viipurinlahti. Haavoittui v Tavastilassa. Sot.arvo ylimatr. Kotiu- 29

30 tettiin Kuoli Hautauspaikka Appelblom Allan Henrik s Merimies. Puoliso Jenny. Jatkosota: Astui palvelukseen Joukko-osastot: Jv.Koul.K 1, Turun skp. Toimi pst.kiv.miehenä. Sot.arvo stm. Kotiutettiin Muuttanut v Turkuun. Appelblom Karl Åke s Maarianhamina. Kivenhioja. Puoliso Signe Matilda o.s. Saarinen. Lapsi: Eija- Sinikka. Talvisota: Astui palvelukseen Joukko-osastot: 2.KKK/JR 13, 1.SotaS. Taistelupaikat: Summa, Lampeistenoja, Honkaniemi, Kärstilä. Haavoittui Kärstilässä ja kuoli sotasairaalassa Helsingissä Sot.arvo stm. Hautauspaikka sankarihauta Arinlahti Taisto Kalevi katso tiedot Uudenkaupungin mlk:n matrikkeliosasta. Artama Paavo Antero s Kajaani. Maalari. Puoliso Aino o.s. Rintala. Lapsi: Esa. Astui palvelukseen Joukko-osastot: 143.Kev. It.Ptri. Toimi puhelinmiehenä. Taistelupaikat: Nurmes, Pälkjärvi, Rytty, Sortavala, Rautjärvi, Vuoksela, Kiviniemi, Latvalan- ja Suojun kylät. Sot.arvo stm. Kotiutettiin sairauden takia. Kuoli Hautauspaikka Artiola Tauno Armas s Sähköasentaja. Puoliso Lempi Onerva o.s. Vahtera. Lapset: Jarmo, Matti, Juha. Jatkosota: Astui palvelukseen Joukko-osastot: 301.It.Ptri, 302.It.Ptri, 9.Rask.It.Ptri, ITR 1. Toimi tykkimiehenä ja it.tyk. lataajana. Taistelupaikat: Helsingin it.torjuntataistelut. Sot.arvo korpr. Kotiutettiin Kuoli Hautauspaikka Uusikaupunki. 30

31 Artiola Toivo Villiam s Uusikirkko Tl. Sähköasentaja. Puoliso Kyllikki Liisa o.s. Santanen. Lapsi: Ritva-Liisa. Jatkosota: Astui palvelukseen Joukko-osastot: 2./ Jv.Koul.K 7, 12./JR 56, 27.SotaS. Toimi tst.lähettinä. Taistelupaikat: Vansjärvi, Hiisjärvi, Salmijoki, Pirttilampi, Soutjärvi, Porajärvi, Liusvaara, Möhkö. Haavoittui Möhkössä. Sot. arvo korpr. Kotiutettiin Kuoli Hautauspaikka Björkman Karl Arvid s Lohja. Dipl.ekonomi. Puoliso Saga Ingeborg o.s. Ertman. Lapset: Inga-Lill, Birgitta. Jatkosota: Astui palvelukseen Joukko-osastot: 5.AutoK. Toimi kirjurina. Taistelupaikat: Karjalan kannas. Sot.arvo korpr. Ly-määräyksellä Zachariaksen sahalle. Kuoli Hautauspaikka Lapsi: Anita. Talvisota: Astui palvelukseen Joukko-osastot: III/ Koul.K 2, Hel.Vart.Patl., Sot.It.Tsto. Toimi laskijana ja kiv.,miehenä. Sot. arvo stm. Kotiutettiin Jatkosota: Astui palvelukseen Joukko-osastot: 5.R Puh.Lenn.J. Sot. arvo alik. Kotiutettiin Kuoli Hautauspaikka Blomberg Reino Ilmari s Kirvesmies. Puoliso Alli o.s. Hurme. Lapset: Ritva, Pirkka, Pertti. Talvisota: Astui palvelukseen Joukko-osastot: JR13, 5.SotaS. Toimi kiväärimiehenä. Taistelupaikat: Summa. Haavoittui joulukuussa 1939 Summassa. Hoidettu sotasairaalassa Turussa. Jatkosota: Toimi Raumalla 7.SotaS:ssa avustusryhmän johtajana. Sot.arvo korpr. Kuoli Hautauspaikka Blomvall Abraham Olavi ks. Kartimo Abraham Olavi Blom Carl Friljof Axel s Puoliso Elly o.s. Zeidler. 31