KESKI-POHJANMAAN LIITTO - MELLERSTA ÖSTERBOTTENS FÖRBUND KOKOUSKUTSU

Transkriptio

1 KESKI-POHJANMAAN LIITTO - MELLERSTA ÖSTERBOTTENS FÖRBUND KOKOUSKUTSU Maakuntahallitus 6/2016 Kokousaika: klo Kokouspaikka: Keski-Pohjanmaan liitto, Kokkola Käsiteltävät asiat: 36 KOKOUKSEN LAILLISUUS JA PÄÄTÖSVALTAISUUS SEKÄ PÖYTÄKIRJANTARKASTAJIEN VAALI MAAKUNTAVALTUUSTON PÄÄTÖSTEN LAILLISUUS JA TÄYTÄNTÖÖNPANO KESKI-POHJANMAAN JÄRJESTÖSTRATEGIA MAAKUNTAUUDISTUKSEN VALMISTELUPROSESSI MAAKUNTALIITTOJEN, SAIRAANHOITOPIIRIEN JA PELASTUSLAITOSTEN KANNANOTTO SUUNNITELTUIHIN ENSIHOITOPALVELUN JA PELASTUSTOIMEN JÄRJESTELYIHIN EU:N ALUEIDEN YHTEINEN JULISTUS VAHVAN KOHEESIOPOLITIIKAN PUOLESTA MAAKUNTAOHJELMAN TYÖLLISYYSTEEMARYHMÄN NIMEÄMINEN INTERREG EUROPE -HANKE P-IRIS MAAKUNTAJOHTAJAN VUOSILOMA TIEDOKSI SAATETTAVAT ASIAT...19 KAUKO OJALA puheenjohtaja

2 2 Maakuntahallitus 6/ KOKOUSAIKA klo KOKOUSPAIKKA Keski-Pohjanmaan liitto, Kokkola SAAPUVILLA OLLEET JÄSENET MUUT SAAPUVILLA OLLEET Ojala Kauko Kant Esa Haapalehto Raimo Harju Ulla-Riitta Kentala Anneli Kouvo Kajsa Loukiainen Marita Pihlajamaa Arto Rasmus Jarmo Tuikka Elina Typpö Sakari Jukkola Janne Mustasaari Erkki Puolimatka Pekka Tastula Seppo Ylikarjula Jukka Lyyski Kaj Mikkonen-Karikko Marja-Leena puheenjohtaja varapuheenjohtaja valt. pj valt. I varapj. valt. II varapj. valt. III varapj. maakuntajohtaja kehittämisjohtaja sihteeri POISSA ASIAT PÖYTÄKIRJAN ALLEKIRJOITUS JA VARMENNUS Kauko Ojala puheenjohtaja Marja-Leena Mikkonen-Karikko pöytäkirjanpitäjä

3 3 Maakuntahallitus 6/ PÖYTÄKIRJAN TARKASTUS Pöytäkirja on tarkastettu ja todettu kokouksen kulun mukaiseksi. Pöytäkirjan käsittelylehdet on samalla varustettu nimikirjaimillamme Kokkola pöytäkirjantarkastaja pöytäkirjantarkastaja PÖYTÄKIRJA ON PIDETTY YLEISESTI NÄHTÄVÄNÄ Keski-Pohjanmaan liiton ilmoitustaululla ajalla Kokkolassa Marja-Leena Mikkonen-Karikko hallintopäällikkö

4 4 Maakuntahallitus 6/ / KOKOUKSEN LAILLISUUS JA PÄÄTÖSVALTAISUUS SEKÄ PÖYTÄKIRJANTARKASTAJIEN VAALI Maakuntahallitus Maakuntahallitus toteaa, että kokous on laillinen ja päätösvaltainen, valitsee kokouksen pöytäkirjantarkastajiksi Esa Kantin ja Raimo Haapalehdon

5 5 Maakuntahallitus 6/ / MAAKUNTAVALTUUSTON PÄÄTÖSTEN LAILLISUUS JA TÄYTÄNTÖÖNPANO Maakuntahallitus Kuntalain 23.1 :n mukaan kunnanhallitus vastaa valtuuston päätösten täytäntöönpanosta. Kuntalain 86 :n mukaan kuntayhtymään sovelletaan edellä mainittua pykälää. Kuntalain 56 :n 1. momentin mukaan, jos hallitus katsoo, että valtuuston päätös on syntynyt virheellisessä järjestyksessä taikka että valtuusto on ylittänyt toimivaltansa tai että päätös on muuten lainvastainen, hallituksen on jätettävä päätös täytäntöön panematta. Asia on viipymättä saatettava valtuuston uudelleen käsiteltäväksi. Lisätietoja antaa hallintopäällikkö Marja-Leena Mikkonen-Karikko. Maakuntahallitus toteaa, että valtuuston päätökset eivät ole syntyneet virheellisessä järjestyksessä eikä valtuusto ole ylittänyt toimivaltaansa eivätkä päätökset muutenkaan ole lainvastaisia. Maakuntahallitus katsoo, että maakuntavaltuuston kokouksen päätökset eivät ole syntyneet virheellisessä järjestyksessä, maakuntavaltuusto ei ole ylittänyt toimivaltaansa ja päätökset eivät muutoin ole lainvastaisia, jolloin niiden toimeenpanemisella ei ole estettä ja päättää panna ne täytäntöön; 8 Vuoden 2015 tilinpäätös 9 Keski-Pohjanmaan kehityskuva

6 6 Maakuntahallitus 3/ / 25 Maakuntahallitus 6/ / KESKI-POHJANMAAN JÄRJESTÖSTRATEGIA 2020 Maakuntahallitus Keski-Pohjanmaan liitto käynnistää keväällä 2016 Hyvinvointistrategian päivitysosana Keski-Pohjanmaan järjestöstrategian. Keski-Pohjanmaan hyvinvointistrategia ja sen toteuttamisohjelma on laadittu vuoteen 2015 saakka. Muilta osin strategian päivittäminen ajankohtaistuu sosiaali- ja terveydenhuollon rakenneuudistuksen edettyä. Keski-Pohjanmaan hyvinvoinnin pyöreä pöytä on todennut vuonna 2015 päivitystarpeen koskevan ajankohtaisena vain järjestöstrategiaa. Järjestöstrategia käsittelee järjestöjen muuttuvaa toimintaympäristöä, järjestöjen uutta roolia ja mahdollisuuksia esimerkiksi hyvinvointipalvelujen tuottajana sekä yhteiskunnallisena toimijana. Nuorten aseman vahvistaminen yhteisönsä jäseninä ja yhdistystoimijoina sekä uudet nousevat yhteisöllisyyden toimintamallit ja vaikutuskanavat pyritään huomioimaan. Lisätietoja antaa yhteyspäällikkö Anne Sormunen p Maakuntahallitus merkitsee Keski-Pohjanmaan järjestöstrategian valmistelun käynnistämisen tiedoksi. Hallitus merkitsi Keski-Pohjanmaan järjestöstrategian valmistelun käynnistämisen tiedoksi ja palaa asiaan seuraavassa kokouksessa Maakuntahallitus Keski-Pohjanmaan järjestöstrategiatyö on käynnistynyt työpajalla Miten tuemme arjen hyvinvointia yhdessä? Työpajassa käsiteltiin erityisesti järjestöjen asemaa ja yhteistyötä SOITEn kanssa sosiaali- ja terveyspalveluiden kehittämiseksi. Järjestöjen työryhmä käsitteli tapahtuman tuloksia ja kävi läpi Keski-Pohjanmaan hyvinvointistrategian päivittämistä järjestöjen näkökulmasta. Järjestöstrategia pitää sisällään myös järjestäytymättömän kansalaistoiminnan, kansalaisosallisuuden ja kokemusasiantuntijuuden/- osaamisen teemat. Uudet järjestötoiminnan muodot ja kanavat kuten yhteiskunnalliset yritykset huomioidaan. Järjestöt ovat tuoneet esille vuoropuhelun tarvetta. Keski-Pohjanmaalle päätettiin perustaa järjestötiloihin sekä eviljoon kansalais-/järjestöseiniä, joissa kootaan järjestöjen näkemyksiä ja toiveita toiminnan kehittämiseen.

7 7 Maakuntahallitus 6/ / 38 Keski-Pohjanmaan järjestöjen pyöreä pöytä syksyllä 2016 Lestijärvellä toimii varsinaisena kick-off tilaisuutena. Tilaisuutta laajennetaan monialaisten järjestöjen vuosikokoontumiseksi. Suomi 100 -projektina on mahdollista toteuttaa kuntakiertue keväällä 2017 järjestöstrategian aineiston keräämiseksi. Tavoitteena on kartoittaa keskipohjalaisten järjestöjen toimintamalli, tukiympäristö ja kohtaamisareenat vuoteen Lisätietoja antaa yhteyspäällikkö Anne Sormunen p Maakuntahallitus merkitsee Keski-Pohjanmaan järjestöstrategiaan liittyvän tilannekuvauksen tiedoksi.

8 8 Maakuntahallitus 5/ / 33 Maakuntahallitus 6/ / MAAKUNTAUUDISTUKSEN VALMISTELUPROSESSI Maakuntahallitus Aluehallinnon uudistuksen tavoitteena on sovittaa yhteen valtion aluehallinto ja maakuntahallinto sekä yksinkertaistaa julkisen aluehallinnon järjestämistä (valtio, alueet ja kunnat). Hallitusohjelman mukaan ensisijaisena ratkaisuna on toimintojen keskittäminen tehtäviltään ja toimivallaltaan selkeille itsehallintoalueille. Alue- ja keskushallinnon uudistuksilla pyritään luomaan tarkoituksenmukainen työnjako itsehallintoalueiden, kuntien, valtion aluehallinnon ja keskushallinnon välillä. Hallitus päättää vuoden 2016 alussa aluehallinnon uudistamisen perusteista. Alue- ja keskushallinnon uudistamishankkeet käynnistetään hallituksen päätöksen perusteella. Hankkeet valmistelevat uudistamisehdotukset ja hallituksen esitysluonnokset vuoden 2016 loppuun mennessä. Hallituksen esitykset aluehallinnon ja keskushallinnon uudistamisesta on tarkoitus antaa eduskunnalle toukokuussa 2017 ja lainsäädäntö tulee voimaan vuoden 2019 alusta. Nykyisin valtion aluehallintoviranomaisina toimivat 6 aluehallintovirastoa sekä 15 elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskusta. Ahvenanmaalla aluehallintoviranomaisena toimii Ahvenanmaan valtionvirasto (Statens ämbetsverk på Ålan). Hallitus on täsmentänyt linjauksiaan sote- ja aluehallintouudistuksesta kehysriihessä ja reformiministeriryhmän neuvotteluissa. Keski-Pohjanmaan liitossa maakuntauudistuksen valmisteluprosessin valmisteluvastuu on maakuntajohtaja Jukka Ylikarjulalla. Maakuntauudistuksen valmistelusta laaditaan erillinen projektisuunnitelma, joka valmistellaan alueen ja keskushallinnon tavoitteita yhteen sovittaen. Kuntaliiton Keski-Pohjanmaan maakuntatilaisuudessa ja Pohjois-Suomen maakuntien neuvottelukunnan kokouksessa esitellään valmistelun linjauksia. Toukokuussa 2016 järjestetään Keski- Pohjanmaan maakuntauudistuksen käynnistämistilaisuus, jossa tarkastellaan valmisteluprosessia ja lakiluonnoksia.

9 9 Maakuntahallitus 5/ / 33 Maakuntahallitus 6/ / 39 Maakuntahallitus Keski-Pohjanmaan maakuntaohjelma ja -suunnitelma (MAKO+MASU) työ aloitetaan syksyllä Maakuntaohjelman ja -suunnitelman vastuuhenkilönä on kehittämisjohtaja Kaj Lyyski. Maaohjelma- ja suunnitelma valmistellaan rinnakkain maakuntauudistuksen kanssa. Uuden kuntalain mukainen liiton toimintaa ohjaava maakuntastrategia laaditaan erillisenä. Maakuntastrategia on pitkän aika välin suunnitelma ja liiton toimintasuunnitelma (TA) koskee 1+2 vuotta. Maakuntahallitus merkitsee kokouksessa annettavan esittelyn tiedoksi, ja päättää käsitellä seuraavassa kokouksessa Keski-Pohjanmaan maakuntauudistuksen valmisteluprosessin. Maakuntahallitus merkitsi esittelyt tiedoksi. Hallituksen esitykset maakunta- ja sote-uudistusten lakiluonnoksista on ilmoitettu valmistuvan touko-kesäkuun vaihteessa. Tämän vuoksi Keski- Pohjanmaan maakuntauudistusprosessi on tarkoituksenmukaisinta käsitellä pidettävässä maakuntahallituksen kokouksessa. Kansallisen valmistelun osalta valtiovarainministeriön päätöksellä nimettiin maakuntauudistuksen projektiryhmä sekä projektiryhmän alaiset 6 valmisteluryhmää. Maakuntaliitoilla on hyvä edustus eri ryhmissä. Projektiryhmän jäseninä ovat Keski-Pohjanmaan ja Päijät-Hämeen maakuntajohtajat. Projektiryhmän toimikausi on Projektiryhmän kevään jo sovitut kokoukset ovat ja Keski-Pohjanmaan maakuntauudistuksen osalta sote-toiminnan valmistelu jatkuu Keski-Pphjanmaan soten eli Soiten prosessina. Muiden tehtävien ja maakuntauudistuksen kokonaisprosessin osalta on lähiaikoina sovittu mm. seuraavaa: kuntavirkajohdon kokous ja maakuntaliiton, Elyn ja AVI:n virkajohdon kokous sekä YTA-maakuntien virkajohdon kokous, - THL:n tilaisuus maakuntajohtajille ja maakuntahallitusten puheenjohtajien kokous , Keski-Pohjanmaan maakuntastartti eli Keski- Pohjanmaan maakuntauudistuksen käynnistymistilaisuus Kokkolassa klo 12:30 16:00 (avoin tilaisuus).

10 10 Maakuntahallitus 6/ / 39 Lainsäädäntökokonaisuuden valmistumisen siirtyminen arviolta kesäkuun alkupäiville tarkoittaa, että Keski-Pohjanmaan maakuntauudistuksen prosessi on tarkoituksenmukaista käynnistää maakuntahallituksen kokouksessa ja lisäksi voidaan käsitellä asiaa maakuntahallituksessa aamupäivällä ennen iltapäivän seminaaria. Toukokuun aikana voidaan luontevasti käydä myös muita valmistelevia neuvotteluja niin luottamushenkilö- kuin virkajohdon kesken. Maakuntahallitus merkitsee kokouksessa annettavan esittelyn tiedoksi, ja päättää käsitellä kokouksessa Keski-Pohjanmaan maakuntauudistuksen valmisteluprosessin.

11 11 Maakuntahallitus 6/ / MAAKUNTALIITTOJEN, SAIRAANHOITOPIIRIEN JA PELASTUSLAITOSTEN KANNANOTTO SUUNNITELTUIHIN ENSIHOITOPALVELUN JA PELASTUSTOIMEN JÄRJESTELYIHIN Maakuntahallitus Pohjois-Suomen maakuntaliittojen neuvottelukunnan kokouksessa käydyn keskustelun perusteella on valmisteltu yhteistä julkilausumaa siitä, että ensihoitopalvelun ja pelastustoimen organisoituminen toteutetaan maakuntajaon mukaisesti. Tämä on ainoa keino varmistaa em. palvelukokonaisuuksien riittävä integraatio muihin alueellisiin palvelukokonaisuuksiin ja sen kautta maakuntauudistuksen taloudellisten ja toiminnallisten tavoitteiden toteutuminen kansalaisten parhaaksi. Suunniteltu ensihoitopalveluiden ja pelastustoimen irrottaminen maakunnallisesta kokonaisuudesta on Pohjois-Suomen hyvin hajaasutusaluepainotteisella alueella taloudellisesti ja toiminnallisesti kestämätön ratkaisu. Alue jakaantuu jo nyt usean eri hätäkeskus- sekä poliisilaitosalueen alueelle. Mikäli ensihoitopalvelun sekä pelastustoimen alueellinen ja paikallisen tason integraatio heikkenee, on näiltäkin osin merkittävä osa paikallisesta ja alueellisesta toiminnallisesta tuntemuksesta ja laadusta siirtynyt varsinaisen palveluja toimialueen ulkopuolelle. Tämänkaltainen tilanne vaarantaa kansalaisten saaman palvelun. Ensihoitopalvelu sekä pelastustoimi ovat, kuten perustason sosiaali- ja terveydenhuolto, ennen kaikkea asiakkaan ja potilaan luokse vietäviä lähipalveluja. Niiden laadukas organisointi, järjestäminen ja tuottaminen etäältä ei ole tarkoituksenmukainen ratkaisu. Hallituksen linjaus eriyttää ensihoitopalvelu sekä pelastustoimi viiden yliopistosairaalamaakunnan yhteyteen on ongelmallinen, koska se vaarantaa laadukkaat lähipalvelut sekä tuotannollisen ja taloudellisen tehokkuuden edellyttämän paikallisen tason integraation. Ensihoitopalvelut ovat kiinteä osa sosiaali- ja terveydenhuollon palveluita. Kaavailtu em. palvelukokonaisuuksien järjestämisen keskittäminen ei tuo mukanaan oleellisia taloudellisia säästöjä, koska kustannukset ovat käytännössä sidottuna lähipalveluina tarjottavan palvelun määrään. Hallinto ja johtaminen ovat jo nykylainsäädännön perusteella keskitetty maakuntatasoisesti, aivan kuten muissa sosiaali- ja terveyspalveluissa odotetaan nyt tapahtuvan. Pelastustoimen kannalta ammatti- ja sopimuspalokuntatoiminnan integraatio ja tehokas yhteistyö on paikallisella tasolla avainasemassa kun luodaan toiminnallisesti ja taloudellisesti kestäviä palvelukokonaisuuksia ja huolehditaan kansalaisten turvallisuudesta. Sekä ensihoitopalvelun että pelastustoimen kehittäminen tulee siis nojata voimakkaasti paikalliseen ja alueellisen palvelutarpeeseen.

12 12 Maakuntahallitus 6/ / 40 Toimintojen keskittäminen viiden yliopistosairaalamaakunnan alaisuuteen ei tuo ensihoito- ja pelastustoimintaan mitään sellaista uutta, että se palvelisi loppukäyttäjää eli asiakasta tai potilasta nykyistä palvelutuotantomallia paremmin eikä kaavailtu em. palveluiden järjestämisen ja tuottamisen tapa myöskään toimi kustannuksia hillitsevänä tekijänä. Päinvastoin alueellisen toimintaratkaisujen ja palveluketjujen räätälöinti ja integraatio katoavat sekä samalla luodaaan uusia hallinnollisia raja-aitoja. Nämä ovat osaltaan heikentämässä toiminallista laatua ja kustannusten hallintaa. Pohjois-Suomen alueella maakunnat ovat sitoutuneita omilla toimialoillaan kehittämään, räätälöimään ja integroimaan palvelujaan tarpeita vastaavaksi, mutta tämä on tehtävä maakuntien erityspiirteet huomioiden sekä lisäämättä hallinnollisia kustannuksia. Edellä mainituin perustein emme hyväksy ensihoitopalvelun ja pelastustoimen keskittämistä suuralueiksi. Maakuntahallitus hyväksyy kannanoton ja toteaa, että Keski- Pohjanmaan osalta edunvalvontatyötä jatketaan yhteistyössä sairaanhoitopiirin ja pelastuslaitoksen kanssa.

13 13 Maakuntahallitus 6/ / EU:N ALUEIDEN YHTEINEN JULISTUS VAHVAN KOHEESIOPOLITIIKAN PUOLESTA Maakuntahallitus EU:n alue- ja rakennepolitiikka (koheesiopolitiikka) on Itä- ja Pohjois- Suomen yksi keskeisimmistä edunajamisen kohteista Brysselissä. Perinteisellä koheesiopolitiikalla on lisätty taloudellista ja sosiaalista yhteenkuuluvuutta ja vähennetty alueiden välisiä kehityseroja. Koheesiopolitiikan rahoitus on Itä- ja Pohjois-Suomen kehittämisessä tärkeää ja vaikuttavaa. Koheesiopolitiikan tulevaisuutta koskeva keskustelu on hyvin ajankohtaista juuri nyt Brysselissä. Kuluvan ohjelmakauden väliarvioinnin myötä tullaan tekemään analyysejä tulevan koheesiopolitiikan sisällöstä ja rahoituksen kohdentamisesta. Komissio on jo julkisesti kertonut tavoitteestaan uudistaa koheesiopolitiikan sisältöä ja rahoitusmalleja. Perinteisen alueiden kehityseroja vähentämään pyrkivän toiminnan sijaan toivotaan uusien toiminta- ja rahoitusmallien nousevan keskeiselle sijalle. Euroopan strateginen investointirahasto ja muut laina- ja pääomainstrumentit nähdään nykyistä avustusrahoitusta tehokkaampana tapana nostaa EU:n työllisyyttä ja kilpailukykyä. Erityisesti uudistamiskeskustelu koskee vanhoja ns. kehittyneempiä alueita. Liian radikaalilla koheesiopolitiikan uudistamisella on uhkana asettaa vanhojen kehittyneiden alueiden köyhimmät ja pysyvistä haitoista kärsivät alueet kohtuuttoman heikkoon asemaan. Koheesiopolitiikan tulevaisuus huolettaa kaikkia EU:n alueita. Alueita edustavat Brysselin toimistot ovat työstäneet kevään aikana yhteistä julkilausumaa, jossa vedotaan EU komissioon koheesiopolitiikan jatkamisesta kaikilla alueilla. Lisäksi vedotaan siihen, että koheesiopolitiikan tulevaisuudesta keskusteltaessa ja päätettäessä on kuultava myös alueiden mielipidettä. EU:n alueiden vetoomus on tarkoitus allekirjoittaa mahdollisimman monella alueella ja se luovutetaan komission puheenjohtaja Junckerille joko kesällä tai alkusyksystä Edellisen kerran samanlainen alueiden vetoomus tehtiin nykyisen ohjelmakauden valmistelun alkaessa vuonna Silloin vetoomuksen allekirjoitti 208 aluetta. Suomen kaikki alueet ovat alustavasti ilmoittaneet voivansa allekirjoittaa tämän yhteisen vetoomuksen. Yhtenäisen käytännön perusteella vetoomuksen allekirjoittajana pitäisi olla kunkin maakuntahallituksen puheenjohtaja. Julistus allekirjoitetaan kun siitä saadaan suomenkielinen käännös valmiiksi.

14 14 Maakuntahallitus 6/ / 41 Maakuntahallitus hyväksyy EU alueiden yhteisen vetoomuksen ja valtuuttaa maakuntahallituksen puheenjohtajan allekirjoittamaan sen.

15 15 Maakuntahallitus 6/ / MAAKUNTAOHJELMAN TYÖLLISYYSTEEMARYHMÄN NIMEÄMINEN Maakuntahallitus Työllisyysasiat ovat nousseet Keski-Pohjanmaan maakuntaohjelmatyössä ja erityisesti sen viimeisimmässä toimeenpanosuunnitelmassa voimakkaasti esille. Maakunnan yhteistyöryhmä (MYR) esitti kokouksessaan työllisyyden nostamista koko maakuntaohjelman läpileikkaavaksi teemaksi. Työllisyyden edistäminen on niin ikään yksi nykyisen hallitusohjelman viidestä kärkiteemasta. Hallitusohjelman punaisena lankana on 72 prosentin työllisyysasteen saavuttaminen hallituskauden aikana erilaisilla työllisyyttä ja yrittäjyyttä edistävillä toimenpiteillä. Työllisyyden hoito on myös osa tulevien itsehallintoalueiden tehtäväkuvaa. Tarvittavaa strategiatason pohjatyötä on maakunnassa asian eteen jo tehtynä. Keski-Pohjanmaan työllisyysstrategia 2020 kohti keskipohjalaista työllisyyteen perustuvaa hyvinvointia on hyväksytty maakuntahallituksessa Vuonna 2015 valmistui Keski- Pohjanmaan liiton toimesta myös Työllisyys ja ennakointi Keski- Pohjanmaalla - pitkän aikavälin skenaarioita alueen työllisyyden kehityksestä. Kaustisen seutukunnan järjestämässä työllisyysseminaarissa nousi hyvin esille, miten moninainen alueellisen työllisyydenhoidon ja siinä tarjottavien palvelujen verkosto on. Eri toimijoiden roolien hahmottaminen, verkoston saumaton ja tuloksellinen yhteistyö sekä olemassa olevien aukkopaikkojen täyttäminen vaatii edelleen työtä toimivan palveluverkon aikaansaamiseksi alueelle. Kansalliset työllisyyskokeilut sekä alueelliset ESR -varat tarjoavat lisäresurssia tarvittavaan kehittämistyöhön. Paljon voidaan kuitenkin tehdä yhteistyön nimissä jo olevien resurssien puitteissa. Keski-Pohjanmaan liitto on edellä esitetyn pohjalta nimeämässä maakunnallista työllisyysteemaryhmää osaksi maakuntaohjelmatyötä. Työryhmän toiminta käynnistetään jo kuluvan maakuntaohjelman pilottikokeiluna heti kesälomien jälkeen, jolloin työ palvelee samalla myös itsehallintoalueen ja maakunnallisen palvelustrategian valmistelua. Tavoitteenamme on mahdollisimman tuloksellisten ja asiakasystävällisten keskipohjalaisten työllisyysväylien synnyttäminen, oli sitten kyse nopeasti työllistettävistä tai monialaista

16 16 Maakuntahallitus 6/ / 42 tukea tarvitsevista erityisryhmistä, uusien työpaikkojen luomisesta taikka osaamisen lisäämisestä. Erityisen tärkeässä roolissa uusien työpaikkojen syntymisessä alueelle ovat mikro- ja pk-yritykset sekä 3. sektorin toimijat ja alueen koulutusorganisaatiot osaavan työvoiman tuottajina. Työllisyysteemaryhmään kutsutaan asiantuntijat seuraavista tahoista: - Kokkolan kaupunki - Kaustisen seutukunta - Kannuksen kaupunki - Pohjanmaan TE-toimisto - Keski-Suomen ELY-keskus - Pohjanmaan ELY-keskus - KPEDU/K-P aikuiskoulutus - Centria ammattikorkeakoulu - Kiuru/Jyta - Kela - Kokkotyösäätiö - 3. sektorin toimija - oppisopimustoimisto - pk-yritysten edustaja Maakuntahallitus hyväksyy maakuntaohjelman läpileikkaavan työryhmän perustamisen edellä esitetyllä kokoonpanolla. Työryhmää voidaan työn edetessä täydentää tarvittavilla asiantuntijoilla. Työryhmän jäsenyydet vahvistetaan maakuntajohtajan päätöksellä kehittämisjohtajan esittelystä.

17 17 Maakuntahallitus 6/ / INTERREG EUROPE -HANKE P-IRIS Maakuntahallitus Keski-Pohjanmaan liitto on valmistellut Interreg Europe -ohjelman kansainvälistä alueiden välistä hanketta huhtikuussa Hanke P-IRIS (Policies to improve rural areas innovation systems by professionalising networking activities and use of innovation tools) toimii ajalla I- vaiheessa ja II-vaiheessa Hankkeen muut partnerialueet ovat Norjasta (pääpartneri), Slovakiasta, Kroatiasta, Espanjasta ja Italiasta. Hankkeen tähtäimessä on mm. kehittää innovaatiotukijärjestelmien saavutettavuutta maaseudulla, parantaa erityisesti nuorten työllistymistä maaseutumaisilla alueilla osaamisintensiivisillä ja palvelualoilla, hyödyntää ICT-välineitä ja kansainvälisiä osaamisverkostoja. Hankkeen kokonaiskustannusarvio v on euroa, josta Keski-Pohjanmaan liiton osuus on 3.5. arviona euroa ( väliltä toteuma). EU tukiprosentti on 85% ja 15% alueelle jäävästä osuudesta TEM:istä voi hakea enintään 75% tuen. Keski-Pohjanmaan vuotuinen omarahoitusosuus on noin euroa vuosittain. Hanketarkennus on käynnissä hankeosapuolten kesken ja hakemus on lähetettävä mennessä Euroopan komission sähköiseen järjestelmään. Lisätietoja antaa yhteyspäällikkö Anne Sormunen p Hallitus hyväksyy, että Keski-Pohjanmaa on mukana P-IRIS hankkeessa jaksolla

18 18 Maakuntahallitus 6/ / MAAKUNTAJOHTAJAN VUOSILOMA Maakuntahallitus Maakuntahallitus päättää maakuntajohtajan lomasta. Jukka Ylikarjulan lomaoikeus ajalta on 38 päivää. Maakuntajohtajan esitys vuosilomaksi on eli 20 päivää / 4 viikkoa Lomaoikeutta jää jäljelle 18 päivää, joista osa pidetään kesälomakaudella yksittäisinä päivinä työtehtäviin sovittaen. Maakuntajohtajalla ei ole pitämättömiä lomakertymiä. Maakuntahallituksen puheenjohtajan ehdotus: Hyväksytään maakuntajohtajan vuosiloma ajalle

19 10 19 Maakuntahallitus 6/ / TIEDOKSI SAATETTAVAT ASIAT Maakuntahallitus Maakuntajohtajan ja hallintopäällikön tekemät viranhaltijapäätökset ajalta Keski-Pohjanmaan Hyvinvointifoorumi 2016 Hirvikoskella 3. Tarkastuslautakunnan pöytäkirja Toholammin biolaitoksen esiselvityshankkeen loppuraportti Puheenjohtajan ehdotus: Maakuntahallitus ei ota käsiteltäväksi maakuntajohtajan tekemiä viranhaltijapäätöksiä. Maakuntahallitus ei ota käsiteltäväksi hallintopäällikön tekemiä päätöksiä.