68 KOKOUKSEN LAILLISUUDEN JA PÄÄTÖSVALTAISUUDEN TOTEAMINEN 3 69 PÖYTÄKIRJAN TARKASTAJIEN VAALI 3

Transkriptio

1 PÖYTÄKIRJA 6/2007 HALLITUKSEN KOKOUKSEN PÖYTÄKIRJA Kokousaika klo Kokouspaikka hallintokeskuksen neuvotteluhuone G340 Asian no Asia Sivu 68 KOKOUKSEN LAILLISUUDEN JA PÄÄTÖSVALTAISUUDEN TOTEAMINEN 3 69 PÖYTÄKIRJAN TARKASTAJIEN VAALI 3 70 LIITE 3 LAKI TYÖNANTAJAN JA HENKILÖSTÖN VÄLISESTÄ YHTEISTOIMINNASTA KUNNISSA 4 71 LIITE 4 VIRKASUHTEIDEN MUUTTAMINEN TYÖSUHTEIKSI 6 72 LIITE 5 ERITYISVALTIONOSUUDEN JAKOSUUNNITELMA VUODELLE LIITE 6 YLILÄÄKÄRIN VIRAN TÄYTTÄMINEN: LÄÄKINNÄLLISEN KUNTOUTUKSEN VASTUUALUE KUNNIAMERKKIEHDOTUKSET VIRANHALTIJOIDEN PÄÄTÖSTEN OTTAMINEN LIITE 9 TIEDOKSIANTOASIAT LIITE 10 SALAINEN ASIA 16

2 PÖYTÄKIRJA 6/2007 Kokousaika klo Kokouspaikka hallintokeskuksen neuvotteluhuone G340 Osallistujat Muut osallistujat R. Moilanen-Savolainen puheenjohtaja puheenjohtaja Ulla Hilmola varajäsen Suvi Helanen jäsen Markku Kestilä jäsen Maire Mäki jäsen Jouko Nissinen jäsen Kaija Sepponen jäsen Eija Säilynoja jäsen Kyösti Tornberg jäsen Juha Kukkonen jäsen Leena Paasivaara varajäsen Unto Valpas valtuuston pj. Niilo Keränen valt. 1. varapj. Timo Savela valt. 2. varapj. Pentti Silvola sh-piirin johtaja esittelijä Lauri Nuutinen johtajaylilääkäri Liisa Ukkola vs. hallintoylihoitaja Juha Korpelainen hallintoylilääkäri Pekka Kaisto talousjohtaja Heikki Salumäki tekninen johtaja Pentti Peltola henkilöstöjohtaja sihteeri Asiat :t Laillisuus ja päätösvaltaisuus, 68 Puheenjohtaja totesi kokouksen laillisesti koolle kutsutuksi ja päätösvaltaiseksi. Allekirjoitus Riikka Moilanen-Savolainen Puheenjohtaja Pentti Peltola Pöytäkirjanpitäjä Pöytäkirja on tarkastettu Juha Kukkonen Suvi Helanen Pöytäkirja on ollut yleisesti nähtävänä Aika ja paikka , kuntayhtymän hallintokeskus Todistaa Hallituksen sihteeri Pentti Peltola

3 PÖYTÄKIRJA 6/ KOKOUKSEN LAILLISUUDEN JA PÄÄTÖSVALTAISUUDEN TOTEAMINEN Hall 68 Päätös: Puheenjohtaja totesi kokouksen laillisesti koolle kutsutuksi ja päätösvaltaiseksi. 69 PÖYTÄKIRJAN TARKASTAJIEN VAALI Pöytäkirjan tarkastajiksi valittaneen Juha Kukkonen ja Helvi Kyngäs (varalla Suvi Helanen ja Markku Kestilä). Hall 69 Päätös: Pöytäkirjan tarkastajiksi valittiin Juha Kukkonen ja Suvi Helanen. Valtuusto pöytäkirjasta annetun otteen oikeaksi todistaa

4 PÖYTÄKIRJA 6/ DIAARI:218/ LAKI TYÖNANTAJAN JA HENKILÖSTÖN VÄLISESTÄ YHTEISTOIMINNASTA KUNNISSA Liite: Kunnallisen työmarkkinalaitoksen yleiskirje 7/2007 Kuntatyönantajia koskeva yhteistoimintalaki tulee voimaan Ytlain tullessa voimaan siirrytään virka- ja työehtosopimuslakeihin perustuvasta yhteistoimintamenettelystä erityislailla säädettyyn menettelyyn. Kunnissa ja kuntayhtymissä yhteistoiminta on järjestetty keskusjärjestötasolla sovitulla yleissopimuksella ja siihen nojautuvilla paikallisilla yhteistoimintasopimuksilla. Kunnallinen työmarkkinalaitos on irtisanonut yleissopimuksen siten, että sen voimassaolo päättyy uuden lain voimaan tullessa. Kunnallinen työmarkkinalaitos suosittelee paikallisten yhteistoimintasopimusten irtisanomista epäselvyyksien estämiseksi. Pohjois-Pohjanmaan sairaanhoitopiirissä on yhteistoimintasopimuksella sovittu työsuojelun ja muun yhteistoiminnan yhdistämisestä. Yhteistoimintalaki ei kuitenkaan koske työsuojelua. Kunnallisen alan työsuojelu- ja työympäristösopimus on siten edelleen voimassa. Sen 2 :n mukaan Työsuojelu- ja työympäristötyön yhteistoimintaa varten kunnassa (valvontalain tarkoittama työpaikka) on työsuojelupäällikkö, työsuojeluvaltuutettuja ja varavaltuutettuja, tarvittaessa yksi tai useampia työsuojelumiehiä sekä kunnan työsuojelutoimikunta tai muu paikalliseen yhteistoimintasopimukseen perustuva edustuksellinen yhteistoimintaelin, jonka jäsenistöön työsuojeluvaltuutettujen on kuuluttava. Nykyisen mallin mukaisen yhdistetyn käytännön jatkaminen edellyttää siis, että siitä sovitaan paikallisesti. Ellei asiasta sovita paikallisesti, sairaanhoitopiirissä toimii yt-lain mukainen yhteistoimintaelin sekä työsuojelu- ja työympäristösopimuksen mukainen työsuojelutoimikunta. Sairaanhoitopiirin johtaja ja henkilöstöjohtaja ovat sopijaosapuolille lähettämällään kirjeellä sanoneet irti Pohjois-Pohjanmaan sairaanhoitopiirin yhteistoimintasopimuksen päättyväksi yt-lain voimaan tullessa Henkilöstöjohtajan ehdotus: 1. merkitsee tiedoksi lain työnantajan ja henkilöstön välisestä yhteistoiminnasta kunnissa. 2. vahvistaa suoritetut toimenpiteet Pohjois-Pohjanmaan sairaanhoitopiirin yhteistoimintasopimuksen irtisanomiseksi. Valtuusto pöytäkirjasta annetun otteen oikeaksi todistaa

5 PÖYTÄKIRJA 6/ Yhteistoimintalain toteuttamisen menettelytavoista käynnistetään neuvottelut pääsopijajärjestöjen paikallisten yhdistysten kanssa tavoitteena päästä niistä yhteisymmärrykseen. Yhteistoimintasopimuksen mukaisten yhteistoimintaelinten toiminta ja henkilöstön edustus johtoryhmissä jatkuu työnantajan päätöksellä, kunnes uusista menettelytavoista on päätetty. Sairaanhoitopiirin johtajan esitys: päättää hyväksyä henkilöstöjohtajan ehdotuksen. Hall 70 Päätös: hyväksyi sairaaanhoitopiirin johtajan esityksen. Valtuusto pöytäkirjasta annetun otteen oikeaksi todistaa

6 PÖYTÄKIRJA 6/ DIAARI:219/ VIRKASUHTEIDEN MUUTTAMINEN TYÖSUHTEIKSI Kuntalain lukuun 6, joka käsittelee kunnan henkilöstöä, tehtiin voimaan tulleita muutoksia. Lain 44 :ssä on kunnan henkilöstöä koskeva perussäännös, jonka mukaan henkilöstö on joko virka- tai työsuhteessa kuntaan. Säännöksen 2 momentin mukaan sellaista tehtävää, jossa käytetään julkista valtaa, tulee hoitaa virkasuhteessa. Tällaista tehtävää varten tulee perustaa virka. Kuntalain 45 :ssä säädetään, että sellainen virka, jossa ei käytetä julkista valtaa, tulee sen avoimeksi tultua lakkauttaa. Tätä säännöskohtaa on sairaanhoitopiirin hallituksen aikaisemmin päättämillä menettelyvaltuuksilla toteutettu. Lain periaatteita on noudatettu myös nimikemuutosten teon yhteydessä. Kokonaisvaltaista virkarakenteen tarkistamista julkisen vallankäytön näkökulmasta ei sairaanhoitopiirissä ole suoritettu. Kuntalain 46 antaa siihen mahdollisuuden. Lähtökohtana on, että muutos virkasuhteesta työsuhteeksi tapahtuu ensisijaisesti sopimalla. Jos työsopimusta ei saada solmituksi, työnantaja voi yksipuolisesti päättää virkasuhteen muuttamisesta työsuhteeksi. Se edellyttää, että työnantaja on tarjonnut viranhaltijalle työsuhteista tehtävää vähintään entisillä palvelussuhteen ehdoilla sekä antanut viranhaltijalle työsopimuslain 2 luvun 4 :ssä tarkoitetun kirjallisen selvityksen työnteon keskeisistä ehdoista. Julkinen valta Julkisen vallan käyttö ei ole täsmällisesti määriteltävissä. Lain perustelujen mukaan julkista valtaa käytetään mm. silloin, kun - tehtävän suorittaja voi lakiin perustuvan toimivaltansa perusteella yksipuolisesti päättää toisen edusta, oikeudesta tai velvollisuudesta - tehtävän suorittaja voi lakiin perustuvan toimivaltansa nojalla yksipuolisesti antaa toista velvoittavan määräyksen tai muulla tavalla tosiasiallisesti puuttua toisen etuun tai oikeuteen - tehtävän suorittajalla on esittelyoikeus kunnallisessa päätöksenteossa tai hän suorittaa valmistelutoimenpiteitä, joilla on merkittävä vaikutus julkisen vallan käyttöä koskevaan päätöksentekoon - tehtävän suorittaja käyttää säännöillä delegoitua kunnallista päätösvaltaa. Työnantajan tavanomaiseen työnjohto-oikeuteen kuuluvan päätösvallan käyttämistä ei voida pitää julkisen vallan käyttämisenä. Valtuusto pöytäkirjasta annetun otteen oikeaksi todistaa

7 PÖYTÄKIRJA 6/ Virka- ja työsuhteen keskeiset erot Kunnallisilla virka- ja työehtosopimuksilla annettavat - työaikaa - palkkausta - vuosilomaa - virka-, työvapaata sekä perhevapaata - kustannusten ja luontoissuoritusten korvauksia - lomauttamista ja palvelussuhteen päättämistä koskevat määräykset ovat samansisältöisiä. Myöskään eläke-etuuksissa ei ole eroa. Lainsäädännössä työsuhdetta säätelee työsopimuslaki ja virkasuhdetta laki kunnallisesta viranhaltijasta. Keskeiseltä sisällöltään lait ovat yhteneväiset. Mm. palvelussuhdeturvaa koskevat säännökset eivät poikkea toisistaan lukuun ottamatta viranhaltijalain 44 säännöstä (virkasuhteen jatkuminen). Keskeisiä eroja on, että virkasuhde syntyy yksipuolisella kirjallisella päätöksellä, kun taas työsuhde syntyy osapuolten tekemällä pääsääntöisesti kirjallisella työsopimuksella. Virkasuhteen oikeussuhde on julkisoikeudellinen, mistä johtuen riitojen käsittelyn oikeusaste on hallintotuomioistuin. Työsuhde taas on yksityisoikeudellinen, mistä syystä työsuhdetta koskevat riita-asiat käsitellään yleisessä tuomioistuimessa. Virkasuhteessa olevan voidaan yleisesti sanoa olevan jonkin verran laajemmin yksipuolisen määräysvallan alainen. Henkilöstöä edustavien järjestöjen kanssa on käyty neuvottelut tehtävistä, joissa käytetään virkasuhdetta ja tehtävistä, joissa käytetään työsuhdetta. Liitteenä on vakanssiluettelo, johon on Muutos-sarakkeeseen merkitty ne virat, jotka muuttuvat työsuhteisiksi. Henkilöstöjohtajan ehdotus: päättää 1. hyväksyä neuvottelutuloksen mukaisen jaottelun virkasuhteisiin ja työsuhteisiin tehtäviin sairaanhoitopiirissä. 2. hyväksyä seuraavan menettelytavan virkasuhteessa hoidetun tehtävän muuttamisessa työsuhteiseksi: Nimittävän viranhaltijan tulee tarjota viranhaltijalle työsopimuksen solmimista entisillä palvelussuhteen ehdoilla. Muutoksessa nimikettä ei muuteta, vaan henkilöstöpalvelut perustaa viran sijaan vastaavan toimen ja antaa sille vakanssitunnuksen. Virka siirretään virkapankkiin hallituksen myöhemmin lakkautettavaksi. Valtuusto pöytäkirjasta annetun otteen oikeaksi todistaa

8 PÖYTÄKIRJA 6/ Jos työsuhdetta ei tehdyn tarjouksen jälkeen saada solmittua, viranhaltijalle annetaan työsopimuslain 2 luvun 4 :n mukainen selvitys työsuhteen ehdoista ja hallitus tekee erillisen päätöksen viran lakkauttamisesta ja vastaavan työsopimussuhteisen toimen perustamisesta. Vapaaehtoisten työsopimusten toimeenpanoon varataan aikaa saakka. Sairaanhoitopiirin johtajan esitys: päättää hyväksyä henkilöstöjohtajan ehdotuksen. Hall 71 Merkittiin muutos henkilöstöjohtajan ehdotuksen liiteosaan: Tarkastussihteerin virka ei muutu toimeksi. Sairaanhoitopiirin johtajan tarkistettu esitys: päättää hyväksyä henkilöstöjohtajan muutetun päätösehdotuksen. Päätös: hyväksyi sairaaanhoitopiirin johtajan tarkistetun esityksen. Valtuusto pöytäkirjasta annetun otteen oikeaksi todistaa

9 PÖYTÄKIRJA 6/ DIAARI:220/ ERITYISVALTIONOSUUDEN JAKOSUUNNITELMA VUODELLE 2008 Voimassa olevan erikoissairaanhoitolain (957/ , :t 47a ja 47b) mukaan jaetaan yliopistosairaaloille ja muille terveydenhuollon toimintayksiköille lääkäri- ja hammaslääkärikoulutuksen ja terveystieteellisen tutkimuksen aiheuttamiin kustannuksiin valtion varoista erityisvaltionosuutta (EVO). Kyseinen tuki jaetaan laskennallisin perustein, joita ovat julkaisupisteet, tutkinnot, uudet opiskelijat ja koulutuskuukaudet. STM:n asetuksessa 168/ määritellään lääkäri- ja hammaslääkärikoulutuksen sekä yliopistotasoisen terveystieteellisen tutkimustoiminnan korvauksen perusteet vuonna Valtion korvaus koulutukseen ja tutkimukseen vuodelle 2007 on PPSHP:ssä yhteensä euroa julkaisupisteiden ja tutkintojen perusteella. EVO:n koulutusosuudesta korvataan yliopistosairaalan ulkopuolella tapahtuvaa lääkäreiden ja hammaslääkäreiden peruskoulutusta. PPSHP:ssä em. koulutusta yleislääketieteen osalta koordinoi yleislääketieteen vastuualue ja hammaslääketieteen osalta hammas- ja suusairauksien vastuualue. Erityisvaltionosuuden jaossa eri rahoituskokonaisuuksiin vuonna 2008 tavoitteena on ehdotus, joka huomioi valtakunnalliset ehdotukset rahoituksen läpinäkyvyydestä ja palvelujärjestelmän tutkimuksesta ja toisaalta kannustaa opetus- ja tutkimustyötä tekeviä yksiköitä sekä tulostavoitteelliseen toimintaan että alueelliseen yhteistyöhön (Viitteet: Terveystieteelliseen tutkimukseen käytettävä valtionosuus, STM:n työryhmämuistio 2001:3, Koulutus-EVO:n käytön selvitys ja ehdotukset korvausjärjestelmän tarkistamiseksi, STM:n työryhmämuistio 2002:4, Terveystieteellisen tutkimuksen valtionkorvauksen suuntaaminen ja määräytyminen, STM:n työryhmämuistio 2003:13 ja EVO-tutkimusrahoituksen jakoperusteiden uudistaminen, työryhmän raportti, STM:n selvityksiä 2006:34). Yhteiset resurssit Joitakin koulutus- ja tutkimustoiminnan kustannuksia (n. 20 %) on syytä vähentää erityisvaltionosuudesta suoraan. Näitä ovat esim. amanuenssien palkkakustannukset, koe-eläinkeskuksen OYKS:n osuus, eettinen toimikunta, kliinisen tutkimuksen yksikkö (CRC), tutkimustoimikunnan perustamiskulut, muut kliinisen tutkimuksen ja opetuksen yhteiset kulut ja hammaslääkärikoulutus. Yhteisillä resursseilla voidaan osallistua myös ulkopuolisen rahoituksen tukemiin vaikuttavuus-, laatu- ja palvelujärjestelmätutkimuksiin, jos rahoitus ei ole yksikön omassa tutkimusohjelmassa (esim. Suomen Akatemian hankkeet, Perfect ja Rohto-yhteistyö). Tulosyksiköille/vastuuyksiköille kohdennettava osuus Pääosa (n. 80 %) erityisvaltionosuudesta budjetoidaan vuonna 2008 suoraan opetus- ja tutkimustoimintaa harjoittaville yksiköille korvaamaan näistä toiminnoista aiheutuneita kustannuksia. Koulutuksen mittarit ovat perus- Valtuusto pöytäkirjasta annetun otteen oikeaksi todistaa

10 PÖYTÄKIRJA 6/ Tutkimustoiminnasta aiheutuvat menot ja tulot koulutuksen osalta opintoviikot ja erikoislääkärikoulutuksen osalta erikoistuvien lääkäreiden toteutunut työpanos vuosilta (keskiarvo). Yksiköille budjetoitava tieteellisen tutkimuksen osuus jaetaan yksiköiden vuosina ansaitsemien julkaisupisteiden suhteessa. Julkaisupisteillä ansaitusta tutkimus-evosta voidaan korkeintaan 1/3 käyttää tutkijakuukausiin tai muihin ulkoisiin menoihin. Lopulla tutkimus-evolla katetaan muut tutkimustoiminnan menot. Tiedot julkaisupistemääristä toimittaa Oulun yliopiston lääketieteellinen tiedekunta. Palvelujärjestelmän tutkimukseen suositellaan käytettäväksi osa tutkimusmäärärahasta. Tutkimustoiminnasta aiheutuvat menot ja tulot suunnitellaan ja kirjataan tulosyksiköille laskentapalvelujen taloussuunnittelun yhteydessä annettavien ohjeiden mukaan. Lopullinen PPSHP:n erityisvaltionosuuden suuruus selviää vuosittain STM:n päätöksistä ja tämä vaikuttaa lopullisiin jaettaviin euromääriin. Lopullisia tutkimushankepäätöksiä tehtäessä yksikön kokonaiseuromäärä on tulosyksikköä/vastuualuetta sitova. Liitteenä on kaavio erityisvaltionosuuden jakosuunnitelmasta vuodelle Johtajaylilääkärin ehdotus: päättää, että 1. jakoehdotus vuodelle 2008 hyväksytään. Erillisbudjetointi toteutetaan erillisille vastuuyksiköille laskentapalvelujen ohjeen mukaan. 2. klinikoille/vastuualueille/vastuuyksiköille budjetoitavan osuuden (80 %) mittarina käytetään peruskoulutuksen opintoviikkoja (10 %), erikoistuvien lääkäreiden työpanosta (35 %) ja tulosyksiköiden/vastuualueiden ansaitsemia julkaisupisteitä (35 %). 3. syksyllä 2007 tulosyksiköt/vastuualueet antavat toimintasuunnitelman yhteydessä esitykset niistä tutkimuskokonaisuuksista ja painopistealueista, joita kustannetaan vuonna 2008 tutkimus-evo -osuudesta. Sairaanhoitopiirin johtajan esitys: päättää hyväksyä johtajaylilääkärin ehdotuksen. Hall 72 Päätös: hyväksyi sairaaanhoitopiirin johtajan esityksen. Valtuusto pöytäkirjasta annetun otteen oikeaksi todistaa

11 PÖYTÄKIRJA 6/ DIAARI:221/ YLILÄÄKÄRIN VIRAN TÄYTTÄMINEN: LÄÄKINNÄLLISEN KUNTOUTUKSEN VASTUUALUE Lääkinnällisen kuntoutuksen vastuualueen ylilääkärin viran ( ) hakuaika päättyi klo mennessä. Hakuajan päättymiseen mennessä virkaan tuli kolme hakemusta. Viran kelpoisuusvaatimuksena on soveltuvan erikoisalan erikoislääkärin pätevyys tai terveydenhuollon oikeusturvakeskuksen myöntämä vastaava oikeus ja dosentin pätevyys ao. erikoisalalla. Eduksi katsotaan kokemus hallinnollisista tehtävistä ja viran menestyksellistä hoitamista katsotaan tukevan perehtyneisyyden kuntoutukseen ja kuntoutuksen erityispätevyyteen. Edelleen arvostetaan sosiaalilainsäädännön hyvää tuntemusta. Hakijoista Alen Markku sekä Kallinen Mauri täyttävät viran kelpoisuusvaatimukset. Seuraavassa eritellään yksityiskohtaisemmin näiden kahden hakijan työuraa ja työkokemusta, hallinnollista pätevyyttä, tieteellistä suuntautumista ja pätevyyttä sekä perehtyneisyyttä kuntoutukseen. Hakija Heikki Suoyrjö ei täytä pätevyysvaatimuksia. Markku Alenilla on mittava kokemus ja tiedot liikuntalääketieteestä sekä fysiatriasta. Hänen julkaisuluettelonsa on laaja, hänellä on urheilulääketieteen professorin pätevyys (Jyväskylän yliopisto) sekä liikuntafysiologian professorin pätevyys (Jyväskylän yliopisto) ja hänelle on myönnetty liikuntalääketieteen professorin pätevyys (Kuopion yliopisto). Hänellä on mittava hallinnollinen ja kuntoutusalan kokemus toimimisesta Kuntoutumiskeskus Peurungan ylilääkärinä sekä johtajana. Hänellä on sekä hallinnon pätevyys että kuntoutuksen erityispätevyys. Mauri Kallisella on liikuntalääketieteen ja fysiatrian / kuntoutuksen mittava kokemus Keski-Suomen sairaanhoitopiiristä, jossa painottuu ikääntyvien / ikääntyneiden potilaiden fysiatriset ja lääkinnällisen kuntoutuksen toiminnot. Hän on osallistunut myös laajempiin kuntoutuksen kehittämisprojekteihin. Tieteellinen työ painottuu liikuntalääketieteeseen ja liikuntafysiologiaan ja erityisesti tuki- ja liikuntaelinsairauksiin. Hallinnollista kokemusta hänellä on 5-7 vuoden ajalta. Hakijayhteenveto on liitteenä. Johtajaylilääkärin ehdotus: päättää valita Oulun yliopistollisen sairaalan kuntoutuksen tulosyksikön lääkinnällisen kuntoutuksen vastuualueen ylilääkärin virkaan ( ) fysiatrian, liikuntalääketieteen ja terveydenhuollon erikoislääkäri, professori (liikuntalääketiede) Markku Alenin. Hänen kieltäytymisensä varalta varasijalle valitaan liikuntalääketieteen sekä fysiatrian erikoislääkäri, fysiatrian dosentti Mauri Kallinen. Valtuusto pöytäkirjasta annetun otteen oikeaksi todistaa

12 PÖYTÄKIRJA 6/ Valinta on ehdollinen, kunnes lääkärintodistus on hyväksytty. Sairaanhoitopiirin johtajan esitys: päättää hyväksyä johtajaylilääkärin ehdotuksen. Hall 73 Päätös: hyväksyi sairaaanhoitopiirin johtajan esityksen. Valtuusto pöytäkirjasta annetun otteen oikeaksi todistaa

13 PÖYTÄKIRJA 6/ DIAARI:195/ KUNNIAMERKKIEHDOTUKSET Lääninhallitus pyytää toimittamaan sosiaali-, terveys- ja raittiustoimen hallinnonalaa koskevat ehdotukset itsenäisyyspäivänä myönnettävistä Suomen Valkoisen Ruusun ja Suomen Leijonan ritarikuntien kunniamerkeistä viimeistään Ehdotuksessa tulee perustella sanallisesti lyhyesti ko. henkilön ansiot. Yksinomaan määrättyjen virkavuosien ja sinänsä nuhteettoman palveluksen ei voida katsoa antavan riittävää aihetta asianomaisen palkitsemiseen kunniamerkillä. Varsinkin muitten kuin SVR-mitalien antamisen perusteeksi on voitava esittää ehdokkaalla olevan virka- tai muussa toiminnassaan taikka sen ohella joitakin aivan erikoisia ansioita. Yleensä edellytetään, että ehdotettava henkilö on toiminut ansiokkaasti valtiollisissa tai kunnallisissa luottamustehtävissä tai toiminut yhdistyksissä tai kansalaisjärjestöissä ansiokkaasti. Ilman erityistä syytä ei kunniamerkkiä tulisi myöskään ehdottaa henkilölle, jonka edellisen kunniamerkin tai arvonimen saamisesta ei ole kulunut seitsemää vuotta. Myöskään eläkeiässä oleville kunniamerkkiä ei tule ehdottaa, ellei siihen ole erityistä perustetta. Ehdotukset anottavista kunniamerkeistä on pyydetty tulosyksiköistä. Sairaanhoitopiirin johtajan esitys: päättää hyväksyä tehdyt, kokouksessa yksilöitävät kunniamerkkiesitykset. Hall 74 Merkittiin, että Lauri Nuutinen, Liisa Ukkola, Juha Korpelainen, Pekka Kaisto ja Heikki Salumäki poistuivat kokouksesta asian käsittelyn ajaksi. Sairaanhoitopiirin johtajan tarkennettu esitys: päättää esittää, että itsenäisyyspäivän kunniamerkkejä haettaisiin seuraaville henkilöille: tekninen johtaja Heikki Salumäki laitospalopäällikkö Timo Salovaara ylihoitaja Tuula Rissala Päätös: hyväksyi sairaaanhoitopiirin johtajan tarkennetun esityksen. Valtuusto pöytäkirjasta annetun otteen oikeaksi todistaa

14 PÖYTÄKIRJA 6/ DIAARI:38/ VIRANHALTIJOIDEN PÄÄTÖSTEN OTTAMINEN Viranhaltijoiden päätökset (nähtävissä sihteerillä): - henkilöstöjohtaja Pentti Peltola, nimityspäätös 14/ tulosyksikön johtaja Kari Haukipuro, nimityspäätökset 19-22/ tulosyksikön johtaja Antero Kesäniemi, nimityspäätös 15/ tulosyksikön johtaja Asko Rantala, toimivalllan siirtopäätös 6/ tulosyksikön johtaja Heikki Salumäki, nimityspäätös 6/ tulosyksikön johtaja Kaisu Suvanto, nimityspäätökset 8-10/ vastuualuen johtaja Seppo Alahuhta, nimityspäätökset 6 ja 8/ vastuualueen johtaja Matti Hillbom, nimityspäätös 2/ vastuualueen johtaja Osmo Tervonen, toimivallan siirtopäätös 5/ ylihoitaja Toini Jämsä (KNK-taudit), nimityspäätös 4/ johtava ylihoitaja Eila Korpivuoma (Oulaskangas), nimityspäätökset 11-12/ ylihoitaja Annukka Kuusiniemi (anestesia), nimityspäätökset 65-67/2007, 71/2007 ja 75-76/2007 sekä toimivallan siirtopäätös 72/ ylihoitaja Tuula Rissala (sisätaudit), nimityspäätökset 12 ja 14/2007. Sairaanhoitopiirin johtajan esitys: ei ota käsiteltäväksi viranhaltijapäätöksiä. Hall 75 Päätös: hyväksyi sairaaanhoitopiirin johtajan esityksen. Valtuusto pöytäkirjasta annetun otteen oikeaksi todistaa

15 PÖYTÄKIRJA 6/ DIAARI:222/ TIEDOKSIANTOASIAT DN136/244/2007 DN120/244/ Paikallisneuvottelu TNJ:n pyytämistä asioista, pöytäkirja, liite. - Paikallisneuvottelu Yhteistoimintasopimuksen ja kilpailuttamisen periaatteiden noudattamisesta, liite. - Hallituksen kokousaikataulu Keskiviikko klo 9.30 Ii, Mikropolis Maanantai klo 9.30 Maanantai klo 9.30 Maanantai klo 9.30 varapv Maanantai klo 9.30 Maanantai klo 8.30 valtuusto klo Sairaanhoitopiirin johtajan esitys: Merkitään tiedoksi. Hall 76 Päätös: hyväksyi sairaaanhoitopiirin johtajan esityksen. vahvisti seuraavan kokousaikataulun: Keskiviikko klo 9.30 Ii, Mikropolis Maanantai klo 9.30 Oulainen Keskiviikko klo 9.30 Maanantai klo 9.30 Maanantai klo 8.30 valtuusto klo Valtuusto pöytäkirjasta annetun otteen oikeaksi todistaa

16 PÖYTÄKIRJA 6/ DIAARI:94/ SALAINEN ASIA Valtuusto pöytäkirjasta annetun otteen oikeaksi todistaa

17 PÖYTÄKIRJA 6/ OIKAISUVAATIMUSOHJE Päätöksiin, jos ne eivät koske yksinomaan valmistelua tai täytäntöönpanoa, voi niihin tyytymätön tehdä kirjallisen oikaisuvaatimuksen. Viranomainen, jolle oikaisuvaatimus tehdään, on Pohjois-Pohjanmaan sairaanhoitopiirin kuntayhtymän hallitus, osoite: PL 10, OYS. Oikaisuvaatimusaika on 14 päivää päätöksen tiedoksisaannista. Tiedoksisaantipäivää ei lueta määräaikaan. Oikaisuvaatimuksesta on käytävä ilmi vaatimus perusteluineen ja se on tekijän allekirjoitettava. Oikaisuvaatimusoikeus on sillä, johon päätös on kohdistettu tai jonka oikeuteen, velvollisuuteen tai etuun päätös välittömästi vaikuttaa (asianosainen). Kuntayhtymän viranomaisen päätöksestä oikaisuvaatimuksen saa tehdä myös kuntayhtymän jäsenkunta ja sen jäsen. VALITUSOSOITUS Seuraaviin päätöksiin voidaan hakea muutosta kirjallisella valituksella. Oikaisuvaatimuksen johdosta annettuun päätökseen saa hakea muutosta kunnallisvalituksin vain se, joka on tehnyt oikaisuvaatimuksen. Mikäli päätös on oikaisuvaatimuksen johdosta muuttunut, saa päätökseen hakea muutosta kunnallisvalituksin myös asianosainen, kuntayhtymän jäsenkunta ja sen jäsen. Pykälät: Viranomainen, jolle valitus osoitetaan on Oulun hallinto-oikeus osoite: Isokatu 4, Oulu. Valituskirjassa on ilmoitettava - valittajan nimi, ammatti, asuinkunta ja postiosoite - päätös, johon haetaan muutosta - miltä osin päätöksestä valitetaan ja muutos, joka siihen vaaditaan tehtäväksi - muutosvaatimuksen perusteet. Valituskirja on valittajan tai valituskirjan muun laatijan omakätisesti allekirjoitettava. Jos ainoastaan laatija on allekirjoittanut valituskirjan, siinä on mainittava myös laatijan ammatti, asuinkunta ja postiosoite. Valituskirjaan on liitettävä päätös, josta valitetaan, alkuperäisenä tai viran puolesta oikeaksi todistettuna jäljennöksenä sekä todistus siitä päivästä, josta valitusaika on luettava. Valitusasiakirja on toimitettava valitusviranomaiselle ennen valitusajan päättymistä. Omalla vastuulla valitusasiakirjat voi lähettää postitse tai lähetin välityksellä. Postiin valitusasiakirjat on jätettävä niin hyvissä ajoin, että ne ehtivät perille ennen valitusajan päättymistä. Tuomioistuinten ja eräiden oikeushallintoviranomaisten suoritteista perittävistä maksuista annetun lain (701/93) nojalla muutoksenhakijalta peritään oikeudenkäyntimaksua hallinto-oikeudessa 80 euroa. Valtuusto pöytäkirjasta annetun otteen oikeaksi todistaa