Islâmin neljäs pilari: Ramadân-kuukauden paasto

Transkriptio

1 Ramadân Islâmin neljäs pilari: Ramadân-kuukauden paasto Oi te jotka uskotte! Paasto on määrätty teille, kuten se oli määrätty niille jotka olivat ennen teitä, jotta voisitte tulla Jumalaa pelkääviksi (hurskaiksi, itsenne hillitseviksi). (Koraani 2:183, käännös)

2 Allaahin, Armeliaimman Armahtajan nimeen Ramadân Islâmin neljäs pilari: Ramadân-kuukauden paasto Kun Ramadân alkaa, Paratiisin portit avataan.

3 1. painos 2007 IQRA Islam Yhdistys ry. ja Maryam Elo Tilaukset: Kopiointioikeudet: Tätä kirjaa voidaan kopioida henkilökohtaista tai ei-kaupallista tarkoitusta varten IQRA Islam Yhdistys ry:n luvalla. ISBN:

4 Sisällys 1. Islâmin ensimmäinen pilari: Uskontunnustus 3 2. Paastoaminen ja sen siunaukset Paastoamisen henkiset ja moraaliset siunaukset Paastoamisen psykologiset siunaukset Paastoamisen sosiaaliset siunaukset Paastoamisen fyysiset ja lääketieteelliset siunaukset 8 3. Ramadân-kuukauden paasto Ramadân-kuukauden alun ja lopun määrittäminen Aikomus paastolle Kenelle paastoaminen on pakollista? Paaston päivittäinen kesto Aamiainen ennen paastopäivän aloittamista Paaston rikkominen (Iftâr) Paaston mitätöivät asiat Paaston korvaaminen kuolleen puolesta Hyvät teot Ramadânin aikana Anteliaisuus ja Islâmiin kutsuminen Koraanin lukeminen Yölliset rukoukset Moskeijaan vetäytyminen (Itikâf) Umrah Laylat-ul-Qadr Zakât-ul-Fitr Îd-ul-Fitr Vapaaehtoiset paastot Kielletyt paastopäivät Suositellut paastopäivät 26 Lähteet 29 Islâmin uskosta 30 2

5 1. Islâmin ensimmäinen pilari: Uskontunnustus Islâm koostuu viidestä pilarista. Ensimmäinen pilareista on uskontunnustus (arabiaksi ash-shahâdah). Se merkitsee todistuksen antamista, vahvaa uskoa ja alistumista sille, että: 1) On olemassa vain Yksi Jumala (Allaah). Kenelläkään muulla ei ole oikeutta tulla palvotuksi, ei Hänen sijastaan, ei Hänen rinnallaan, ei Hänen välittäjänään, ei millään tavalla. Kukaan ei ole palvonnan arvoinen, paitsi Jumala. Hän on luonut meistä jokaisen ainoastaan palvomaan Itseään, vaikkei tarvitse meiltä mitään. Me tarvitsemme Häntä jokaisessa asiassa, eikä sydämemme ja sielumme koskaan saavuta todellista rauhaa ja tyytyväisyyttä, paitsi Hänen muistamisessaan. Todistus Jumalan ykseydestä annetaan seuraavilla sanoilla: ÄSH-HÄDU ÄN LÄÄ ILÄÄHÄ ILL-ALLAAH (todistan ettei ole muuta jumalaa kuin Jumala). 2) Muhammad (rauha hänelle) on Jumalan palvelija ja lähettiläs. Hän on viimeinen profeetoista, profeetta meidän ajallemme, viimeiseen päivään saakka. Jumala on lähettänyt johdatuksensa ihmiskunnalle hänen kauttaan, kuten lähetti aiemmin eläneille kansoille aiempien profeettojensa kautta (kuten Aatamin, Nooan, Daavidin, Aabrahamin, Mooseksen, Jeesuksen, sekä monien muiden hurskaiden Jumalan palvelijoiden kautta, olkoon Hänen rauhansa heidän kaikkien yllä). Muhammadin välityksellä Jumala on lähettänyt myös viimeisen Pyhistä Kirjoituksista, Koraanin. Kuuliaisuus Profeetalle on yhtä kuin kuuliaisuus Jumalalle, sillä hän on kehottanut ja kieltänyt ainoastaan Jumalan tahdon mukaan, asioita joiden kautta voimme lähestyä Jumalaa ja saavuttaa todellisen menestyksen niin tässä kuin tuonpuoleisessakin elämässä. Todistus Muhammadin profeettiudesta annetaan seuraavasti: WA ÄSH-HÄDU ÄNNÄ MUHÄMMÄD UR-RASUULULLAAH (ja todistan että Muhammad on Jumalan lähettiläs). 3

6 Muut neljä pilaria ovat säännöllinen rukous (as-salâh), almut (az-zakâh), paasto Ramadân-kuukautena (as-saum) ja pyhiinvaellus Mekkaan kerran elämässä, mikäli mahdollista (al-hajj). Tämä kirja kertoo paaston pilarista. 4

7 2. Paastoaminen ja sen siunaukset Abu Sa id Khudri (ra) kertoi Profeetan (saws) sanoneen: Kun ihminen paastoaa päivän Allaahin vuoksi, niin Allaah ajaa pois Helvetin hänen luotaan seitsemänkymmenen vuoden matkan etäisyydelle. (Bukhârî ja Muslim) Sahl (ra) kertoi Allaahin Lähettilään (saws) sanoneen: Paratiisissa on Ar-Rayaniksi kutsuttu portti, ja ne jotka suorittavat Saum (paastoja) tulevat astumaan siitä Ylösnousemuksen Päivänä, eikä kukaan muu kuin he tule siitä astumaan. Tullaan sanomaan: Missä ovat ne, jotka tapasivat suorittaa Saum (paastoja)? He tulevat nousemaan, eikä kukaan muu kuin he tule astumaan siitä. Heidän sisään astumisensa jälkeen portti tullaan sulkemaan, eikä kukaan astu siitä. (Bukhârî) Islâmissa paastoaminen on palvonnallinen teko. Islâmin mukaisesti se tarkoittaa pidättäytymistä ruoasta, juomasta sekä seksuaalisesta kanssakäymisestä aamunkoiton (fajr) ja auringonlaskun (maghrib) välisenä aikana. On olemassa kahden tyyppistä paastoamista: Ensimmäinen on pakollinen paasto, jota suoritetaan koko pyhän Ramadân-kuukauden (kuukalenterin 9. kuukauden) ajan, ja joka on siis neljäs Islâmin viidestä pilarista. Toinen on vapaaehtoista paastoamista tiettyinä päivinä, joita käsitellään lisää myöhemmin. 2.1 Paastoamisen henkiset ja moraaliset siunaukset Paastoaminen on ennen kaikkea tottelevaisuuden ja antautumisen teko. Tämä antaumus perustuu rakkauteen Allaahia kohtaan ja vilpittömään aikomukseen saavuttaa Hänen mieltymyksensä ja välttää Hänen tyytymättömyytensä. Tämän ollessa ainoa syy paastoamiselle, se tulee varmasti menestymään. Paastoamisen kautta myös tunnustamme sen, että Allaah on ainoa Herramme ja Ylläpitäjämme, ja että olemassaolomme ja ylläpitomme perustuu ainoastaan Hänen anteliaisuuteensa. 5

8 Paastoamisen kautta sovitamme tekemiämme virheitä ja syntejä. Paastoaminen opettaa uskovalle taqwaa, eli tietoisuutta Jumalasta, Hänen tervettä pelkoaan, kärsivällisyyttä sekä itsehillintää Hänen vuokseen. Kun ihminen vapaaehtoisesti pidättäytyy yleensä sallitusta ruoasta ja seksistä (joka on siis sallittua ainoastaan aviopuolisoiden välillä), tulee myös kiellettyjen asioiden ja tekojen välttäminen hänelle helpommaksi. Paastoaminen opettaa uskovalle vilpittömyyttä. Toisin kuin muut palvonnalliset teot, se perustuu kokonaisuudessaan itsehillintään. Toiset ihmiset eivät voi koskaan varmuudella tietää, paastoaako ihminen todella tai onko hän salassa rikkonut paastonsa. Ja nimenomaan tämä itsehillintä vaatii korkean vilpittömyyden ja uskollisuuden tason. Paastoaminen opettaa kaikenlaisia hyveitä. Paastoaminen ei tarkoita pelkästään pidättäytymistä ruoasta, juomasta ja seksistä, vaan se merkitsee pidättäytymistä kaikenlaisista paheista ja pahuudesta. Abu Hurayrah (ra) kertoi Profeetan (saws) sanoneen: Kuka tahansa ei luovu valheellisesta puheesta ja niiden valheiden mukaan toimimisesta ja pahoista teoista yms., Allaah ei tarvitse sitä, että hän jättää ruokansa ja juomansa (ts. Allaah ei tule hyväksymään hänen paastoaan). Kaikki Aatamin poikien (ihmisten) teot ovat heille itselleen, paitsi paasto, joka on Minulle (Allaahille), ja tulen antamaan palkkion siitä. Paastoavalle ihmiselle on kaksi nautintoa: Yksi Iftârin (paaston rikkomisen) aikaan, ja toinen silloin kun hän tulee tapaamaan Herransa; silloin hän tulee olemaan mielissään paastonsa vuoksi. (Bukhârî) Paastoaminen on yksi Jihâdin (Allaahin tiellä kamppailemisen) muodoista. Se opettaa itsekuria ja kasvattaa yksilön kykyä hallita omia tarpeitaan ja halujaan, sen sijaan että toimisi niiden orjuuttamana. 6

9 2.2 Paastoamisen psykologiset siunaukset Paastoaminen lisää sisäisen rauhan, täyttymyksen ja optimismin tunteita. Nämä tunteet ovat seurausta Allaahin tyytyväisyyden tiedostamisesta. Paastoaminen opettaa kärsivällisyyttä ja sitkeyttä, ja lisää tunnetta moraalisesta saavutuksesta. Vapaaehtoinen pidättäytyminen sallituista nautinnoista johtaa uskovan arvostamaan Allaahin anteliaita lahjoja, joita yleensä pidetään itsestäänselvyyksinä (kunnes niitä joudutaan kaipaamaan!). Kokonaisen kuukauden ajan joka vuosi muslimit käyvät läpi erilaisen ja jännittävän kokemuksen, joka rikkoo elämän normaalin rutiinin. Tämä ei ole ainoastaan virkistävää, vaan opettaa myös sopeutumaan elämän monenkirjaviin ja muuttuviin olosuhteisiin. 2.3 Paastoamisen sosiaaliset siunaukset Paastoaminen edesauttaa yhteenkuuluvuuden henkeä muslimiyhteisön keskuudessa. Miljoonat muslimit joka puolella maailmaa paastoavat saman kuukauden ajan, samoja sääntöjä noudattaen. Paastoaminen edesauttaa inhimillisen tasa-arvoisuuden henkeä Allaahin edessä. Kaikki muslimit, miehet ja naiset, rikkaat ja köyhät kaikista etnisistä taustoista käyvät läpi saman kokemuksen puutteesta, ilman mitään erityisiä etuoikeuksia tai helpotuksia yhdellekään ryhmälle. Paastoaminen edesauttaa hyväntekeväisyyden ja myötätunnon henkeä köyhiä ja tarpeenalaisia kohtaan. 7

10 Rikas ihminen saattaa kyetä kuvittelemaan köyhän kärsimyksen tai ajattelemaan nälkää. Silti kukaan ei voi todella ymmärtää kärsimystä tai nälkää, ennen kuin hän itse todella kokee tai tuntee näitä. Tämä saattaa osaltaan selittää sen, miksi Ramadân tunnetaan myös hyväntekeväisyyden ja anteliaisuuden kuukautena. Paastoaminen edesauttaa Islâmilaista seurallisuutta. Muslimeita kehotetaan kutsumaan toisiaan rikkomaan paaston kanssaan auringon laskiessa, ja kokoontumaan Koraanin opiskelua, rukousta ja vierailuja varten. Tämä tuo paremman mahdollisuuden sosiaaliselle kanssakäymiselle veljellisessä ja henkisessä ilmapiirissä. 2.4 Paastoamisen fyysiset ja lääketieteelliset siunaukset Sekä muslimi- että ei-muslimitiedemiehet ovat kirjoittaneet paljon paastoamisen lääketieteellisistä ja terveydellisistä hyödyistä. Näihin hyötyihin sisältyy mm. ruoansulatusjärjestelmän rauhoittaminen, haitallisten rasvaisten ainesosien eliminointi verestä, tietynlaisten vatsan ja sisäelinten sairauksien parantumisen edistäminen sekä ruumiin kudosten uudistuminen. Tuskin on tarpeen mainita, että jotkut sairaudet saattavat vaikeutua paastoamisen aikana, joissa tapauksissa henkilö on vapautettu paastoamisen velvollisuudesta. Niille, joilla on Islâmin mukaan (ja lääketieteellisesti) ei-toivottuja tapoja, kuten ylensyönti tai tupakoiminen, Ramadânin aikana harjoitettu itsekuri antaa loistavan alun näistä pahoista tavoista eroon pääsemiselle. Tavallaan paastoaminen on vuosittainen fyysisen kehon kunnontarkistus. Edelleen on kuitenkin pidettävä mielessä, että pääasiallinen motiivi paastoamiselle on tottelevaisuus Allaahia kohtaan ja Hänen mieltymyksensä etsiminen. Abu Hurayrah (ra) kertoi Allaahin Lähettilään (saws) sanoneen: Saum (paasto) on kilpi (tai suojus, suoja Helvetin tulelta). Joten paastoavan ihmisen tulisi välttää seksuaalista kanssakäymistä vaimonsa 8

11 kanssa, eikä hänen tulisi käyttäytyä järjettömästi ja hävyttömästi, ja mikäli joku riitelee hänen kanssaan tai loukkaa häntä, hänen tulisi sanoa tälle kahdesti: Minä paastoan. Profeetta (saws) lisäsi: Kautta Hänen jonka Käsissä minun sieluni on, tuoksu joka tulee ulos paastoavan ihmisen suusta, on parempi Allaahin luona kuin myskin tuoksu. (Allaah sanoo paastoavasta ihmisestä:) Hän on jättänyt ruokansa, juomansa ja halunsa Minun vuokseni. Saum (paasto) on Minulle. Joten palkitsen (paastoavan ihmisen) siitä ja palkkio hyvistä teoista kerrotaan kymmenen kertaa. (Bukhârî) 9

12 3. Ramadân-kuukauden paasto Abu Hurayrah (ra) kertoi Allaahin Lähettilään (saws) sanoneen: Kun Ramadân-kuukausi alkaa, taivaan portit avataan ja Helvetin portit suljetaan, ja paholaiset (shayâtîn) kahlehditaan. (Bukhârî) 3.1 Ramadân-kuukauden alun ja lopun määrittäminen Ramadân-kuukausi eli kuukalenterin 9. kuukausi alkaa, kun uusikuu on havaittu taivaalla. Osa uskonnonoppineista on sitä mieltä, että kun Ramadânin uudesta kuusta on tehty luotettava havainto missä päin maailmaa tahansa, tulee jokaiselle muslimille pakolliseksi ryhtyä paastoamaan. Toisten oppineiden mielestä taas uudenkuun havaitseminen tietyllä alueella tekee paaston aloittamisen pakolliseksi vain kyseisellä alueella ja sen ympäristössä asuville. Suomessa noudatetaan yleensä ensimmäistä tapaa, ja paasto aloitetaan kun Mekasta on saatu ilmoitus uudenkuun havaitsemisesta jossain päin maailmaa. Mikäli uutta kuuta ei pilvisyydestä tai muusta syystä johtuen kyetä havaitsemaan, tulee Ramadânia edeltävää Sha bân-kuukautta pitää 30 päivän pituisena, ja aloittaa paasto sen päätyttyä. Ibn Umar (ra) kertoi : Kuulin Allaahin Lähettilään (saws) sanovan: Kun näette (Ramadân-kuukauden) uudenkuun, aloittakaa Saum (paastoaminen), ja kun näette (Shawwal-kuukauden) uudenkuun, lopettakaa Saum (paastoaminen); ja mikäli taivas on pilvessä (ettekä näe sitä), niin sitten katsokaa Ramadânin uuttakuuta (kuukautta, 30 päivän pituisena). (Bukhârî) Ramadânin kuukausi päättyy, kun sitä seuraavan Shawwal-kuukauden uusikuu on havaittu taivaalla. Mikäli havaintoa ei pilvisyyden vuoksi voida tehdä, pidetään Ramadân-kuukautta 30 päivän pituisena, ja lopetetaan paasto sen päätyttyä. (Kuukalenterin kuukausi on aina joko 29:n tai 30:n päivän pituinen.) 10

13 3.2 Aikomus paastolle Aikomus paastosta tulisi tehdä sydämessä ennen sen aloittamista. Riittää kun tämä aikomus vahvistetaan aloitettaessa Ramadân, eikä sitä välttämättä tarvitse uudistaa jokaiselle päivälle erikseen. Mikäli jostain hyväksyttävästä syystä johtuen paasto täytyy keskeyttää päiväksi tai useammaksi, tulee aikomus paastosta tehdä uudestaan siihen jälleen ryhdyttäessä. Umar ibn Al- Khattâb (ra) kertoi Allaahin Lähettilään (saws) sanoneen pidemmän hadîthin aluksi: Tekojen palkkio riippuu aikomuksista, ja jokainen henkilö tulee saamaan palkkion sen mukaan mitä hän on aikonut... (Bukhârî) 3.3 Kenelle paastoaminen on pakollista? Paastoaminen Ramadân-kuukauden ajan on pakollista jokaiselle muslimille, miehelle ja naiselle. Poikkeuksena tästä ovat seuraavat ryhmät, joille paastoaminen ei ole pakollinen velvollisuus: Mieleltään sairaat tai tajuttomat henkilöt. Lapset, jotka eivät ole saavuttaneet puberteetti-ikää. Hyvin vanhat tai paastoamiseen terveydeltään liian heikot ihmiset. Tällaisen henkilön on kuitenkin ruokittava yksi köyhä ihminen jokaista Ramadânin päivää kohti, jonka hän jättää paastoamatta. Raskaana olevat tai imettävät äidit, jotka pelkäävät paaston vaarantavan heidän tai heidän lapsensa terveyden tai hengen. Heidän on kuitenkin korvattava menettämänsä paastopäivät, päivä päivältä, kun ovat siihen jälleen kykeneviä. Ne henkilöt, jotka ovat sairaina tai matkustavat. Heidän täytyy kuitenkin korvata menettämänsä paastopäivät kun siihen kykenevät. 11

14 Allaah, Korkein, sanoo: Teidän tulee paastota säädettyinä päivinä, mutta joka teistä on sairas tai matkalla, paastotkoon muina päivinä.. (Koraani 2:184, Hämeen-Anttilan käännös) Anas bin Malik (ra) kertoi: Me tapasimme matkustaa Profeetan (saws) kanssa, eivätkä paastoavat henkilöt soimanneet niitä jotka eivät paastonneet, eivätkä ne jotka eivät paastonneet soimanneet paastoavia. (Bukhârî) Sheikh S. Sabiq sanoo kirjassa Fiqh-us-Sunnah koskien matkan pituutta, joka antaa matkustaville oikeuden rikkoa paaston: Matka joka sallii henkilön rikkoa paastonsa on sama kuin se matka, joka sallii henkilön lyhentää as-salâh (rukouksia)... Valtaosa oppineista on sitä mieltä, että Salâh-rukousten lyhentäminen on sallittua henkilön poistuttua kodistaan ja ollessa asuinkaupunkinsa ulkopuolella; ja tämä on edellytys, eikä hänen tule palata normaalin Salâh-rukouksensa suorittamiseen, kunnes hän saavuttaa kaupungin ensimmäiset talot Paaston päivittäinen kesto Paastoaika alkaa aamunkoitosta, eli Salât-ul-Fajrin rukousajan alusta, ja päättyy auringonlaskuun, eli Salât-ul-Maghribin rukousajan alkuun...nyt saatte lähestyä vaimojanne ja tavoitella kaikkea, minkä Jumala on teille sallinut. Syökää ja juokaa siihen asti, kunnes aamun sarastaessa valkean langan voi erottaa mustasta, ja pitäkää sitten paasto iltaan asti.. (Koraani 2:187, Hämeen-Anttilan käännös) 12

15 3.5 Aamiainen ennen paastopäivän aloittamista Kevyen aamiaisen (Sahûr) nauttiminen hieman ennen aamunkoittoa ja paastoajan alkua on suositeltavaa. Tämä mm. vahvistaa paastoavaa henkilöä, mahdollistaen hänen aktiivisuutensa päivän aikana, ja tekee paastoamisen helpommaksi. Anas bin Malik (ra) kertoi Profeetan (saws) sanoneen: Ottakaa Sahûr, sillä siinä (Sahûrissa) on siunaus. (Bukhârî) Amr bin Al- Aas (ra) kertoi Profeetan (saws) sanoneen: Ainoa erottava tekijä meidän paastoamisemme ja muiden Kirjan ihmisten (paastoamisen) välillä on Sahri (kristityt ja juutalaiset eivät syö ennen aamunkoittoa). (Muslim) Anas (ra) kertoi Zaid bin Thabitin sanoneen: Me otimme Sahûr Profeetan (saws) kanssa. Sitten hän nousi seisomaan As-Salâh (rukousta) varten. Kysyin: Mikä oli väliaika Sahûrin ja Adhânin (rukouskutsun) välillä? Hän vastasi: Väliaika oli riittävä viidenkymmenen Koraanin jakeen resitoimiseen. (Bukhârî) 3.6 Paaston rikkominen (Iftâr) Paasto tulisi rikkoa heti auringon laskettua, eli heti Maghrib-rukouksen rukouskutsun jälkeen, ennen rukousta. Profeetta (saws) kehotti rikkomaan paaston taateleilla, ja ellei näitä ole saatavilla, sitten vedellä (Tirmidhî). On myös hyvä tehdä du â juuri ennen paaston rikkomista. Ja koska Maghrib-rukous on tärkeä rukoilla ajallaan, on varsinainen ateriointi syytä jättää vasta sen jälkeiselle ajalle. Sahl bin Sa d (ra) kertoi Allaahin Lähettilään sanoneen: Ihmiset tulevat pysymään oikealla tiellä niin kauan kuin he kiirehtivät Iftâria (paaston rikkomista). (Bukhârî) 13

16 Abdullaah Ibn Amr (ra) kertoi Allaahin Lähettilään (saws) sanoneen: Totisesti paastoavalla henkilöllä on paaston rikkomisen aikaan rukous (du â), jota ei torjuta/hylätä. (Ibn Maajah) Ibn Abî Mulaykah (rh) kertoi: Kuulin Abdullaah Ibn Umarin sanovan rikkoessaan paastonsa: ALLAAHUMMÄ INNII ÄS-ÄLUKÄ BIRAHMÄTIKÄL LÄTII WA SI ÄT KULLÄ SHÄI-IN ÄNTÄGHFIRALII (Oi Allaah, pyydän Sinulta Armosi kautta, joka ympäröi kaikkia asioita, että Annat anteeksi minulle). (Ibn Mâjah) THÄHÄBÄDH-DHÄMÄ-U, WAB TÄLLÄTIL URUUQU, WA THÄBÄTÄL ÄDZRU IN SHÄÄ ALLAAH (Jano on poissa ja suonet ovat kostuneet, ja palkkio on varmistettu, jos Allaah Tahtoo). (Abu Dâwûd) 3.7 Paaston mitätöivät asiat Seuraavien asioiden tekemiset paaston aikana mitätöivät paaston, ja vaativat joko menetetyn paastopäivän korvaamista päivä päivää kohden, tai tämän lisäksi myös muuta hyvitystä rikkomuksesta: Ruoan tai juoman tahallinen nauttiminen missä tahansa muodossa rikkoo paaston, (sisältäen ei-ravitsevien aineiden nauttimisen suun kautta), ja vaatii päivän korvaamisen. Myös tupakointi on kielletty paaston aikana, kuten se on kiellettyä muinakin aikoina, ottaen huomioon sen olevan haitallista terveydelle ja rahan tuhlausta (Sheikh M. Ibn Uthaymîn). Myöskään ruokaa ja juomaa korvaavan suonensisäisen ravintoliuoksen käyttäminen ei ole sallittua (sairailla), vaan tällaista vaativassa terveydentilassa on parempi suosiolla jättää paasto myöhemmin korvattavaksi. Muun tyyppiset ruiskeet, esim. rokotukset jne. ovat sallittuja paaston aikana. Mikäli henkilö nauttii ruokaa tai juomaa paaston aikana unohtaen paastoavansa, ja lopettaa ruokailun heti sen muistettuaan, ei tämä riko 14

17 paastoa, vaan se voidaan jatkaa loppuun saakka. Samoin jos vettä nielaistaan tahattomasti esim. wudhun aikana, ei tämäkään riko paastoa. Abu Hurayrah (ra) kertoi Profeetan (saws) sanoneen: Jos joku syö tai juo unohduksissaan, sitten hänen tulisi suorittaa paastonsa loppuun, sillä sen mitä hän on syönyt tai juonut, on Allaah hänelle antanut. (Bukhârî) Tahallinen oksentaminen rikkoo paaston ja vaatii päivän korvaamisen, kun taas tahaton oksentaminen ei riko paastoa. Naisilla kuukautisten tai synnytyksen jälkeisen vuodon alkaminen rikkoo paaston ja vaatii menetettyjen päivien korvaamisen. Vaikka kuukautiset siis alkaisivat juuri ennen auringonlaskua paastotun päivän lopussa, on päivä silti korvattava myöhemmin kokonaan. Mikäli vuoto päättyy ennen aamunkoittoa, voi päivän paaston aloittaa, vaikkei olisikaan ehtinyt ennen tätä kylpeä (tehdä Ghusl) vuodosta puhdistuakseen. Miehillä siemensyöksy koskettamisen, suutelemisen, halaamisen tmv. seurauksena rikkoo paaston ja vaatii päivän korvaamisen. Aviopuolisoiden koskettelu, joka ei johda orgasmiin, on sallittua paaston aikana, lukuun ottamatta sukupuoliyhteyttä. Aishah (raa) kertoi: Profeetta (saws) tapasi suudella ja hyväillä (vaimojaan) paastotessaan, ja hänellä oli enemmän voimaa hallita halujaan kuin kenelläkään teistä. (Bukhârî) Syöminen, juominen tai sukupuoliyhteys aamunkoiton (fajr) jälkeen tai ennen auringonlaskua (maghrib), silloin kun henkilö erehdyksissään luulee ettei paastoaika ole vielä alkanut tai on jo ohi, mitätöi suoritetun paaston ja vaatii sen korvaamisen. Sukupuoliyhteys on silti sallittu Ramadân-kuussakin, mutta ainoastaan auringonlaskun ja aamunkoiton välisenä aikana. Se, että henkilö herää aamunkoiton ja paastoajan alkamisen jälkeen seksuaalisen epäpuhtauden (Janâban) tilassa, ei riko paastoa. 15

18 Aishah ja Umm Salama (raa) kertoivat: Toisinaan Allaahin Lähettiläs (saws) tapasi nousta aamulla Janâban tilassa, oltuaan seksuaalisessa kanssakäymisessä vaimojensa kanssa. Hän otti sitten kylvyn ja paastosi. (Bukhârî) Tahallinen sukupuoliyhteys paaston aikana ei ainoastaan mitätöi paastoa, vaan vaatii myös ylimääräistä korvausta paastopäivän korvaamisen lisäksi. Korvaus on joko orjan vapauttaminen, ja kun tämä ei ole mahdollista, sitten kahden peräkkäisen kuukauden ylimääräinen paastoaminen, ja ellei tähän pysty, sitten 60:n köyhän ihmisen ruokkiminen. 3.8 Paaston korvaaminen kuolleen puolesta Mikäli henkilö kuolee hetkenä jolloin hänellä on suorittamatta korvaavia paastopäiviä (siis kuluneen Ramadân-kuukauden päiviä, joita hän ei ole kyennyt oikeaan aikaan paastoamaan), on toisen henkilön paastottava hänen puolestaan, aivan kuten kuolleen muutkin velat on maksettava hänen puolestaan. Tällöin kuolleen puolesta paastoavan on tehtävä selkeä aikomus ennen paaston aloittamista siitä, että hän korvaa kuolleen ihmisen paastopäiviä tämän puolesta. Tämä ei kuitenkaan vähennä hänen omaa palkkiotaan ylimääräisestä paastoamisesta. Aishah (raa) kertoi Allaahin Lähettilään (saws) sanoneen: Kuka tahansa kuoli, ja hänen olisi pitänyt paastota (Ramadânin aikana menetetyt päivät), niin hänen holhoojiensa täytyy paastota hänen puolestaan. (Bukhârî) Ibn Abbâs (ra) kertoi: Eräs mies tuli Profeetan (saws) luo ja sanoi: Oi Allaahin Lähettiläs! Minun äitini kuoli, ja hänen olisi pitänyt paastota yksi kuukausi (menettämänsä Ramadânin vuoksi). Tulisiko minun paastota hänen puolestaan? Profeetta (saws) vastasi myöntävästi ja sanoi: Allaahin veloilla on enemmän oikeutta tulla maksetuiksi. (Bukhârî) 16

19 4. Hyvät teot Ramadânin aikana Jotka lukevat Jumalan Kirjaa, pitävät rukouksensa ja jakavat sekä julkisesti että salassa Meiltä saamaansa omaisuutta, ne panevat toivonsa kauppaan, joka ei tuomion päivänä tuota tappiota. Näin Jumala on säätänyt antaakseen heille täyden palkan ja vielä lisää vauraudestaan. Hän on Anteeksiantava, Kiittävä. (Koraani 35:29-30, Hämeen-Anttilan käännös) Mainitessaan uskovat ihmiset Koraanissa, Allaah mainitsee toistuvasti myös hyvien tekojen tekemisen. Ramadânin aikana on oiva mahdollisuus tarkistaa itseään ja pyrkiä entistä parempiin tekoihin. Kaikki hyvät teot Allaahin vuoksi, jotka ovat uskon luonnollista seurausta, myös kasvattavat uskoa. Pieninkään niistä ei ole liian pieni, jotta se kannattaisi jättää tekemättä. 4.1 Anteliaisuus ja Islâmiin kutsuminen Ibn Abbâs (ra) kertoi Profeetan (saws) olleen anteliain henkilö kaikkien ihmisten keskuudesta. Etenkin Ramadân-kuukauden aikana hän (saws) tapasi olla epätavallisen hyväntahtoinen ja antelias tavatessaan Jibrîlin (Enkeli Gabrielin, as). Ja tämän kuukauden aikana Enkeli Jibrîl tapasi vierailla hänen luonaan joka yö ja resitoida (lausua) Pyhää Koraania hänelle. Tänä aikana Profeetan (saws) tavallinen anteliaisuus tapasi kasvaa hyvin paljon, nopeammin kuin vettä kantava tuuli. (Bukhârî ja Muslim) 17

20 On olemassa lukemattomia hyviä anteliaisuuden tekoja, joita itse kukin kykenee suorittamaan. Ole siis ystävällinen kanssaihmisillesi, poista vaarallisia esineitä tieltä, auta apua tarvitsevia, ruoki nälkäisiä, ja kiinnitä etenkin huomiota omiin naapureihisi, joista sinulla on Islâmissa hyvin suuri vastuu. Älä erehdy luulemaan ettei Suomessa ja omassa naapurustossasikin asuisi nälkäisiä tai apua tarvitsevia ihmisiä, sillä tämä ei pidä paikkaansa! On erittäin hyvä tarjota omasta vieraanvaraisuudestaan paastonrikkomisateria toiselle muslimille. Zaid bin Khâlid Juhannî (ra) kertoi Profeetan (saws) sanoneen: Kuka tahansa, joka tarjoaa aterian paaston rikkomista varten toiselle ihmiselle, saavuttaa saman ansion kuin hän joka paastosi, vähentämättä paastoavan henkilön palkkiota millään tavalla. (Tirmidhî) Myös ei-muslimi -naapureita voidaan kutsua syömään tai viedä heille ruokaa. Tämä on helppo tapa tuoda heitä lähemmäs Islâmia, jota he tarvitsevat siinä missä me muslimitkin. Usein on omista ennakkoluuloistamme tai väärin suunnatusta ujoudestamme kiinni, että koemme niin vaikeaksi lähestyä toisia ihmisiä Pyri siis voittamaan nämä haitalliset asenteet ja etsimään keinoja tehdä da waa (Islâmiin kutsumista) viisaudella, edes omalla hyvällä käytökselläsi, jos muuhun ei ole tilaisuutta. Ramadânina muslimien yhteisöllisyys ja tietoisuus Allaahista on korkeimmillaan, ja tämän valon voivat varmasti myös muut havaita. Muukin hyväntekeväisyys Ramadânin aikana on erittäin suositeltavaa. Allaahin Lähettiläs (saws) sanoi, että paras hyväntekeväisyys (Sadaqah) on sitä, mikä annetaan pois Ramadânina (Tirmidhî). 4.2 Koraanin lukeminen Paastoaika on Ramadân-kuukausi, jona Koraani on lähetetty johdatukseksi ihmisille, selkeäksi merkiksi ja ratkaisuksi.. (Koraani 2:185, Hämeen-Anttilan käännös) 18

21 Oikeamieliset muslimi-edeltäjämme lukivat Koraania paljon ja itkivät resitoidessaan tai kuullessaan sitä, seurauksena syvästä kunnioituksestaan Allaahia kohtaan. Ramadânin aikana he lukivat Koraania tavallistakin enemmän. Meidän tulisi siis pyrkiä samaan. Meille saattaa tuottaa vaikeuksia lukea koko Koraani läpi kolmessa, seitsemässä tai kymmenessä yössä, kuten heistä useat tapasivat tehdä, mutta on hyvä pyrkiä lukemaan koko Koraani ainakin kerran läpi Ramadânin aikana. Uthman (ra) kertoi Profeetan (saws) sanoneen: Parhaita teidän keskuudestanne (muslimeista) ovat ne, jotka oppivat Koraania ja opettavat sitä (toisille). (Bukhârî) Abu Hurayrah (ra) kertoi Profeetan (saws) sanoneen: Kun ihmiset kokoontuvat yhteen Allaahin taloista (moskeijaan) resitoidakseen Allaahin Kirjaa ja opettaakseen sitä toisilleen, sopusointu ja rauha laskeutuvat tämän kokoontumisen ylle, (Allaahin) armo peittää heidät, enkelit levittävät siipensä heidän yllensä ja Allaah mainitsee heidät niiden keskuudessa, jotka ovat Hänen lähellään. (Muslim) 4.3 Yölliset rukoukset Myös vapaaehtoinen yöllinen rukous (Tahajjud) on erittäin palkitsevaa, ja etenkin Ramadânin aikana. Profeetalla (saws) ja hänen seuralaisillaan oli tapana rukoilla Tahajjud aina öisin, ja lopettaa yöllinen rukous parittomaan Witr-rukoukseen. Profeetta (saws) ei koskaan jättänyt tätä rukousta väliin, vaikka olisi ollut liian heikko rukoillakseen seisoaltaan. Pysyttele hereillä osa yöstä ylimääräisenä hartaudenharjoituksena. Voihan olla, että Herrasi korottaa sinut kunnioitettuun asemaan. (Koraani 17:79, Hämeen-Anttilan käännös) 19

22 Aishah (raa) kertoi: Allaahin Lähettiläs (saws) suoritti Witr-rukouksen eri öinä eri aikoihin, ulottuen ( Ishâ-rukouksesta) yön viimeiseen hetkeen saakka. (Bukhârî) Ibn Umar (ra) kertoi: Kerran eräs mies kysyi Allaahin Lähettiläältä (saws) yörukouksesta. Allaahin Lähettiläs (saws) vastasi: Yörukous suoritetaan kahden rak an pituisena, seuraten tätä kahdella rak alla ja (niin edelleen), ja jos joku pelkää lähestyvää aamunkoittoa (Fajr-rukousajan alkua), hänen tulisi rukoilla yksi rak ah ja tämä tulee olemaan Witr kaikille rak ah, jotka hän on rukoillut aiemmin. (Bukhârî) Abdullâh bin Umar (ra) kertoi Profeetan (saws) sanoneen: Tehkää Witr viimeisenä rukouksenanne (Salâh) yöllä. (Bukhârî) Erityisesti Ramadânin aikana muslimeita tulisi kehottaa osallistumaan yöllisiin Tarawîh -rukouksiin imaamin johtamina. Nämä suoritetaan moskeijoissa yleensä Ishâ-rukouksen jälkeen. Myös kotona voi rukoilla, mikä on etenkin naisille usein helpompaa. Tarawîh-rukous koostuu kahdeksasta rak asta (neljästä kahden rak an rukouksesta) ja niitä seuraavasta kolmen rak an Witr-rukouksesta. Monet muslimit yöpyvät moskeijoissa Ramadânin aikana, ja tämä kannattaa varsinkin miehille, joiden saattaa muuten olla vaikeaa saapua rukoilemaan Salât-ul-Fajr moskeijaan. 4.4 Moskeijaan vetäytyminen (I tikâf) Myös varsinainen vetäytyminen moskeijaan rukousta ja muuta palvonnan harjoittamista varten jättäen maalliset työt rajoitetuksi ajaksi (I tikâf), on Profeetan (saws) Ramadânin aikana noudattama sunna. Aishah (raa) kertoi: Profeetta (saws) tapasi harjoittaa I tikâf Ramadânin viimeisenä kymmenenä päivänä kuolemaansa saakka, ja sitten hänen vaimonsa tapasivat harjoittaa I tikâf hänen jälkeensä. 20

23 Abu Hurayrah (ra) kertoi: Profeetta (saws) tapasi suorittaa I tikâf joka vuosi Ramadânin kuukautena kymmenen päivän ajan, ja kun oli hänen kuolemansa vuosi, hän pysyi I tikâfissä kahdenkymmenen päivän ajan. (Bukhârî) 4.5 Umrah Myös Umran, eli Mekkaan tehtävän vapaaehtoisen pyhiinvaelluksen suorittaminen on suositeltavaa Ramadânin aikana siihen kykeneville, sillä tämän kuukauden aikana suoritettuna se vastaa palkkioltaan Hajjia eli pakollista pyhiinvaellusta, tai toisen hadîthin mukaan Hajjia Profeetan (saws) kanssa. (Bukhârî ja Muslim) 4.6 Laylat-ul-Qadr Olemme lähettäneet tämän Voiman yönä. Mistäpä tietäisit, mikä Voiman yö on! Voiman yö on parempi kuin tuhat kuukautta. Silloin enkelit ja Henki laskeutuvat taivaasta kaikissa asioissa Herransa luvalla. Silloin vallitsee rauha aina aamunkoihin asti. (Sûrat-ul-Qadr, Koraani 97, Hämeen-Anttilan käännös) Laylat-ul-Qadr on se yö, jonka aikana Muhammadille (saws) annettiin ensimmäiset Koraanista ilmoitetut jakeet. Vilpittömät palvonnalliset teot tuona yönä ovat arvokkaampia kuin tuhannen kuukauden palvonta. Tämä yö on yksi Ramadân-kuukauden viimeisestä kymmenestä yöstä. Ibn Umar (ra) kertoi: Joillekin miehille Profeetan (saws) seuralaisten joukosta näytettiin heidän unissaan, että Qadrin Yö oli Ramadânin viimeisen seitsemän yön joukossa. Allaahin Lähettiläs (saws) sanoi: Vaikuttaa siltä, että teidän kaikkien unet ovat yhtä mieltä siitä, että 21

24 (Qadrin Yö) on viimeisen seitsemän yön joukossa, ja kuka tahansa tahtoo etsiä sitä (Qadrin Yötä), hänen tulisi etsiä sitä viimeisestä seitsemästä (Ramadânin yöstä). (Bukhârî) Ibn Abbâs (ra) kertoi Profeetan (saws) sanoneen: Etsikää Qadrin Yötä Ramadânin kymmenenä viimeisenä yönä, yönä jolloin yhdeksän tai seitsemän tai viisi yötä on jäljellä Ramadânin kymmenestä viimeisestä yöstä. (Bukhârî) Aishah (raa) kertoi: Ramadânin viimeisen kymmenen päivän alkaessa Profeetta (saws) tapasi kiristää vyötään (ts. työskennellä lujasti), ja tapasi suorittaa As-Salâh (rukousta) koko yön, ja tapasi pitää perheensä hereillä As-Salâh (rukousta) varten. (Bukhârî) Abu Hurayrah (ra) kertoi Profeetan (saws) sanoneen: Kuka tahansa suorittaa rukouksia Qadrin Yönä vilpittömän uskon vuoksi ja toivoen saavuttavansa Allaahin palkkioita, niin kaikki hänen menneet syntinsä tullaan antamaan anteeksi. (Bukhârî) Aishah (raa) kertoi kysyneensä Profeetalta (saws): Oi Allaahin Lähettiläs, jos tulen paikantamaan Qadrin Yön, niin kuinka minun tulisi rukoilla tuona yönä? Profeetta (saws) sanoi: Sano: ALLAAHUMMÄ INNÄKÄ ÄFUWWUN TU HIBBUL ÄFWA FÄÄ FU ÄNNII (Oi Allaah, Sinä olet kaikkein anteeksiantavin ja rakastat anteeksiantoa, joten anna anteeksi minulle). (Tirmidhî) Muista, että Ramadânin päivät ja yöt ovat siunattuja: Pidä itsesi siis kiireisenä Allaahin muistamisella ja tee paljon du aa (vapaamuotoista pyyntörukousta), kadu menneitä syntejäsi ja pyri korvaamaan ne hyveillä. Pyydä Allaahilta sydämesi pohjasta kaikkea mitä tarvitset, hyvää tähän ja tuonpuoleiseen elämään, itsellesi ja kaikille muille. 22

25 5. Zakât-ul-Fitr Zakât-ul-Fitr on pakollinen Zakâh (almuvero), joka tulee maksaa Ramadânin kuukauden lopuksi, ennen Îd-rukousta. Ibn Umar (ra) kertoi: Allaahin Lähettiläs määräsi yhden Sâ n taateleita tai yhden Sâ n ohraa maksamisen Zakât-ul-Fitrinä jokaiselle muslimille, orjalle tai vapaalle, miehelle tai naiselle, nuorelle tai vanhalle, ja hän määräsi että se maksetaan ennen kuin ihmiset lähtivät suorittamaan Îd-rukousta. (Bukhârî) (Yksi Sâ vastaa noin kolmea kilogrammaa.) Zakât-ul-Fitrin vastaanottajat ovat samoja henkilöitä, jotka ovat oikeutettuja Zakât-ul-Maliinkin. Allaah sanoo Koraanissa: Almut kuuluvat köyhille, vähäosaisille, niille, jotka näkevät vaivaa niiden vuoksi, niille, joiden mieli on saatava taipumaan Islâmille suosiolliseksi, orjien vapauttamiseen, velkaisille, Jumalan tiellä kulutettavaksi ja matkaaville. Tämä on Jumalan määräys. Jumala on Tietävä, Viisas. (Koraani 9:60, Hämeen-Anttilan käännös) 23

26 6. Îd-ul-Fitr Îd-ul-Fitr on Ramadânia seuraavan Shawwal-kuukauden ensimmäisen päivän paaston päättymis -juhla. Îd-päivänä on sunna kylpeä ( ghusl), pukea päälle parhaat vaatteensa, syödä aamiaiseksi pariton määrä taateleita, ja kokoontua suorittamaan Îd-rukous auringon nousun jälkeen. Tuona päivänä jokaisen muslimin tulisi osallistua yhteisrukoukseen, ja jopa kuukautisista tai synnytyksen jälkeisestä vuodosta kärsivien naisten tulisi olla läsnä rukouspaikalla, vaikkeivät he luonnollisestikaan voi varsinaista rukousta suorittaa. On myös sunna kävellä rukouspaikalle, ja vaihtaa reittiä sieltä poistuttaessa. Îd-rukous (Salât-ul- Îd) on kahden rak an pituinen, ja suoritetaan ilman rukouskutsuja (Adhân ja Iqâmat). Rukouksen ensimmäinen rak ah aloitetaan seitsemällä Takbiirilla (Allaahu Akbar) ja toinen rak ah viidellä Takbiirilla. Muuten rukous suoritetaan samaan tyyliin kuin Salât-ul-Fajr. Rukouksen jälkeen Imaami pitää saarnan ( Khutbah). Lahjojen antaminen ja toisten muslimeiden luona vieraileminen ovat kiitettäviä tekoja Îd-päivänä, ja vaikka Ramadânista olisikin jäljellä korvattavia paastopäiviä, ei tuona päivänä ole sallittua paastota. 24

27 7. Vapaaehtoiset paastot Vaikka ainoastaan Ramadân-kuukauden paastoaminen on muslimeille pakollista, on vapaaehtoinen paastoaminen toki sallittua ja suositeltavaakin, lukuun ottamatta tiettyjä päiviä joiden aikana ei ole sallittua paastota. 7.1 Kielletyt paastopäivät Ramadânin alkamista edeltävinä kahtena päivänä ei tule paastota (ks. seuraava hadîth), eikä myöskään sellaisena päivänä jona on kyseenalaista onko Ramadân alkanut vai ei. Abu Hurayrah (ra) kertoi Profeetan (saws) sanoneen: Kenenkään teistä ei tulisi paastota päivää tai kahta ennen Ramadânia, paitsi mikäli hänellä on tapana paastota (vapaaehtoista paastoa, joka sattuu osumaan tämän päivän kohdalle), sitten hän voi paastota tuona päivänä. (Bukhârî) Îd-ul-Fitr -juhlan ensimmäisenä päivänä ei tule paastota. Îd-ul-Adhan toisena, kolmantena ja neljäntenä päivänä (eli Thul-Hijjan 11., 12. ja 13. päivinä, nk. Tashrîq-päivinä) ei tule paastota, seuraavalla poikkeuksella: Aishah (raa) ja Ibn Umar (ra) kertoivat: Kenenkään ei sallittu paastota Tashrîqin päivinä, paitsi niiden joilla ei ollut varaa Hadiin (uhrattavaan eläimeen). (Bukhârî) Perjantain valitseminen vapaaehtoisen paaston suorittamispäiväksi ei ole sallittua, ellei paastoa myös sitä edeltävää tai sen jälkeistä päivää, eli myös torstaita tai lauantaita. Vaimon ei ole sallittua suorittaa vapaaehtoista paastoa ilman miehensä lupaa tämän läsnäollessa. 25

28 Jokapäiväinen paastoaminen ei myöskään ole sallittua: Abdullâh bin Amr (ra) kertoi pidemmän hadîthin lopuksi Profeetan (saws) sanoneen: Kuka tahansa paastoaa päivittäin (läpi elämänsä), on aivan kuin hän joka ei paastoa lainkaan. (Bukhârî) 7.2 Suositellut paastopäivät Profeetalla (saws) oli tapana suorittaa eniten vapaaehtoista paastoa Ramadân-kuukautta edeltävän Sha bân-kuukauden aikana, paastoamatta kuitenkaan koko kuukautta. Aishah (raa) kertoi: Allaahin Lähettiläs (saws) tapasi paastota, kunnes joku saattaisi sanoa ettei hän milloinkaan lopettaisi paastoamista, ja hän (saws) jätti paastoamisen, kunnes joku saattaisi sanoa ettei hän milloinkaan tulisi paastoamaan. En koskaan nähnyt Allaahin Lähettilään (saws) paastoavan kokonaista kuukautta, paitsi Ramadân-kuukauden, enkä nähnyt hänen paastoavan missään kuussa enempää kuin Sha bânin kuussa. (Bukhârî) Kuutena Ramadânia seuraavan Shawwal-kuukauden päivänä paastoaminen on suositeltavaa. Abu Ayub (ra) kertoi Profeetan (saws) sanoneen: Hän joka paastoaa koko Ramadân-kuukauden, ja jatkaa paastoamalla kuusi päivää Shawwal-kuukaudesta, on yhtä hyvä kuin jos hän olisi paastonnut koko vuoden. (Muslim) Thul-Hijja -kuukauden ensimmäisen yhdeksän päivän aikana paastoaminen ja erityisesti Arafah:n päivän paastoaminen on suositeltavaa. Tämä Arafah:n päivän paastoaminen on kuitenkin kielletty pyhiinvaellusta (Hajj) suorittavalta henkilöltä, ja on sallittu muille. 26

29 Profeetta (saws) kehotti muslimeita paastoamaan Ashura an päivänä eli Mu harram-kuukauden kymmenentenä päivänä. Samoin sitä edeltävä päivä, eli Mu harram-kuukauden yhdeksäs päivä (Tasu an päivä) on hyvä vapaaehtoiselle paastolle. Ibn Abbâs (ra) kertoi: Profeetta (saws) tuli Medinaan ja näki juutalaisten paastoavan Ashura an päivänä. Hän kysyi heiltä siitä. He vastasivat: Tämä on hyvä päivä, päivä jona Allaah pelasti Israelin heimon (Banî Isrâîl) näiden vihollisilta. Joten Mûsâ (Profeetta Mooses, as) paastosi tänä päivänä. Profeetta (saws) sanoi: Meillä on enemmän oikeuksia Mûsân (as) ylle kuin teillä. Joten Profeetta (saws) paastosi tuona päivänä ja määräsi (muslimit) paastoamaan (tuona päivänä). (Bukhârî) Abu Qatadah (ra) kertoi Profeetalta (saws) kysytyn Ashura an päivänä paastoamisesta. Hän (saws) vastasi: Se hyvittää edellisen vuoden syntejä. (Muslim) Ibn Abbâs (ra) kertoi Profeetan (saws) sanoneen: Mikäli selviän seuraavaan vuoteen saakka, tulen paastoamaan yhdeksäntenä päivänä (Mu harram-kuukautta). (Muslim) Profeetta (saws) suositteli paastoamista kolmena päivänä jokaisessa kuussa, samoin kuin paastoamista maanantaisin sekä torstaisin. Abu Darda (ra) kertoi: Rakkain ystäväni (Profeetta, saws) on neuvonut minulle kolme asiaa, joita en tule jättämään niin kauan kuin elän. Ensimmäiseksi kolmen päivän paastoaminen jokaisena kuukautena (lukuunottamatta Ramadânia), toiseksi suorittaa kaksi rak ah rukousta (salaah) auringon nousun jälkeen, ja viimeiseksi olla nukkumatta ennen kuin suoritan Witr-rukouksen. (Muslim) Imam Nawawin (rh) mukaan paastoamiseen sopivia päiviä ovat kirkkaan kuunvalon päivät, eli kuukalenterin mukaisen kuukauden 13., 27

30 14. ja 15. päivät. Tätä mielipidettä tukevat mm. Abu Dâwûdin ja Tirmidhîn keräämät ahadîth, joista käy esiin Profeetan (saws) myös suosineen maanantai- ja torstai-päiviä vapaaehtoisen paaston suorittamiseen. Toisaalta taas Aishan (raa) luotettavien lausuntojen mukaan Profeetta (saws) ei tavannut niinkään valita tiettyjä päiviä ylimääräisille palvonnallisille teoille, mutta tapasi suorittaa näitä tekoja säännöllisesti ja jatkuvasti (Bukhârî ja Muslim). On siis hyvä suunnitella vapaaehtoisen paaston suorittaminen siten, että tästä teosta voisi tulla mahdollisimman säännöllinen ja että sen suorittamista kykenisi jatkamaan pitkään. Tämä on paljon parempi, kuin se että päättää ottaa itselleen liian suuren taakan, johon väsyy ja jolloin joutuu luopumaan aiemmin suorittamistaan palvonnallisista teoista. Aishah (raa) kertoi: Kerran Profeetta (saws) tuli erään naisen ollessa istumassa kanssani. Hän (saws) kysyi: Kuka hän on? Vastasin: Hän on se ja se, ja kerroin hänelle (saws) tämän (liiallisesta) rukoilemisesta. Hän (saws) sanoi paheksuvasti: Tee (hyviä) tekoja, jotka ovat kapasiteettisi rajoissa (rasittumatta liikaa), sillä Allaah ei väsy (palkkioiden antamiseen), mutta totisesti sinä tulet väsymään, ja Ad-Dîn (hyvä, oikeamielinen teko - Allaahin eniten rakastama palvonnallinen teko) on se joka suoritetaan säännöllisesti. (Bukhârî) Kuinka täydellinen oletkaan, oi Allaah, ylistys kuuluu Sinulle! Todistamme, ettei ole ketään palvonnan arvoista, paitsi Sinä. Etsimme anteeksiantoasi ja käännymme katuvina Sinun puoleesi. 28

31 Lähteet Tekstin lähteinä on käytetty seuraavia kirjoja, joista on käännetty osioita englanninkielistä käännöstä mukaillen suomenkielelle. Tekstissä käytetyt ahadith on käännetty suomenkielelle englanninkielisistä käännöksistä, jotka on siis alunperin laadittu arabiankielisistä alkuperäisteksteistä. Tästä syystä on tärkeää huomata, etteivät ahadith-käännökset vastaa tarkalleen sitä, mitä Profeetan (saws) on kerrottu sanoneen. Kirjaan lainatuissa Koraanin kohdissa on käytetty Jaakko Hämeen-Anttilan Koraanin käännöstä. Tämän tai muiden Koraanin käännösten ei voida katsoa täysin vastaavan alkuperäisen arabiankielisen Koraanin merkityksiä. Koraani. Suomentanut Jaakko Hämeen-Anttila. Basam Books Oy Summarized Sahih Al-Bukhârî. Englanninkielelle kääntänyt Dr. Muhammad Muhsin Khan. Maktaba Dar-us-Salam Riyadh-Us-Saleheen, osa II. Koonnut Imam An-Nawawi. Englanninkielelle kääntänyt S.M. Madni Abbasi. Dar Ahya Us-Sunnah Al Nabawiya. Fortification of the Muslim through remembrance and supplication from the Qur an and Sunnah. Koonnut Sa id Ibn Ali Ibn Wahf Al-Qahtani. Englanninkielelle kääntänyt Ismael Ibraheem. Ministry of Islâmic Affairs, Saudi-Arabia, How to receive Ramadân. Muhammad El-Hashimy Mostafa. COCG Siyam (fasting). Koonnut Jamal A. Badawi. Islâmic Teaching Center ja IIPH The Manual of Fasting. Koonnut Mahmoud R. Murad. COCG

32 Islâmin uskosta Islâm, joka sanana viittaa mm. alistumiseen ja rauhaan, on Jumalan asettama alkuperäinen uskonto, jota jokainen Jumalan sanansaattaja ja profeetta kautta aikojen on opettanut. Koraanissa Pyhistä Kirjoista viimeisessä tämän uskonnon sanoma on täydellistetty. Koraanissa mainitaan nimeltä myös joitain aiemmista Pyhistä Kirjoista: Moosekselle ilmoitettu Toora, Daavidille ilmoitetut Psalmit sekä Jeesukselle ilmoitettu Evankeliumi. Muslimeina ammennamme uskonnollisen tietomme ja ymmärryksemme kuitenkin yksinomaan Koraanista, joka vahvistaa aiemmat Pyhät Kirjat sekä niiden alkuperäisen sanoman, ja on niistä ainoa, joka on säilynyt alkuperäiskielellään muuttamattomana, vailla ihmisten tekemiä muutoksia. Toinen Islâmin uskonnollisen tiedon lähde on Profeetta Muhammadin (saws) luotettavasti säilynyt perimätieto. Islâmin usko koostuu pilareista, jotka lyhyesti esiteltyinä ovat seuraavat: 1. Usko Jumalaan (Allaah); Hänen absoluuttiseen ykseyteensä, kaikkivaltiuteensa, Hänen täydellisiin ja ainutlaatuisiin nimiinsä ja ominaisuuksiinsa, sekä Hänen yksinoikeuteensa tulla palvotuksi, 2. Usko Jumalan enkeleihin, 3. Usko Jumalan kirjoihin, 4. Usko Jumalan lähettiläisiin, 5. Usko Viimeiseen päivään (sekä tuonpuoleiseen elämään), ja 6. Usko Jumalan asettamaan kohtaloon, sen hyvään ja pahaan. 30

33 Islâmin uskonnon harjoitus rakentuu seuraavien pilareiden varaan: 1. Uskontunnustus: Ash-hadu an laa ilaaha ill Allaah, wa ash-hadu anna Muhammadan rasuulullaah Todistan, ettei ole ketään, jolla on oikeus tulla palvotuksi, paitsi yksin Allaah, ja todistan, että Muhammad on Allaahin lähettiläs, 2. Päivittäisten rukousten suorittaminen, 3. Almuveron maksaminen, 4. Ramadân-kuukauden paastoaminen, ja 5. Pyhiinvaellus Pyhään Taloon (Mekan Kaabaan) kerran elämässä, jos siihen kykenee. Allaah johdattakoon meistä jokaisen aina etsimään Hänen tahtoaan ja mieltymystään, löytämään sen, sekä rakastamaan Häntä yli kaiken, palvomaan yksin Häntä. Aamiin. Ja Allaah on Armeliain, Armahtaja. 31

34 Ramadân-kuukauden paasto on neljäs Islâmin viidestä pilarista. Tässä kirjassa kerrotaan paastoamisen siunauksista, jotka auttavat uskovaa niin henkisellä, psyykkisellä, sosiaalisella kuin fyysiselläkin tasolla. Kaikki Aatamin poikien (ihmisten) teot ovat heille itselleen, paitsi paasto, joka on Minulle (Allaahille), ja tulen antamaan palkkion siitä. Kirjassa käydään läpi myös paastoamisen sääntöjä, siihen liittyviä muita hyveitä sekä vapaaehtoisten paastojen suorittamista. Tämä kirja on IQRA Islam Yhdistys ry:n ilmaisjulkaisu. Muita IQRA ry:n kirjoja: Kolmen profeetan äidit (2007) Arki ja palvonta (2007) Kielenkäytön pahat seuraukset (2007) Käsiteltäessä huolia ja murheita (2007 Musliminimiä (2007) Sielun matka kuoleman jälkeen (2007) Kirjoja voi tilata osoitteesta: