Rakennustyömaan energiansäästömahdollisuudet ja energiatehokkaan rakentamisen osaamisen varmistaminen
|
|
- Timo Heikkilä
- 7 vuotta sitten
- Katselukertoja:
Transkriptio
1 Rakennustyömaan energiansäästömahdollisuudet ja energiatehokkaan rakentamisen osaamisen varmistaminen Johdanto Työmaan energian kulutus Sääsuojaus Lämmitysmenetelmien suunnittelu Rakenteiden kuivattaminen Build Up Skills BEEP Energiatehokkaan rakentamisen parhaat käytännöt
2 2 Johdanto Yleisimpiä syitä: Vesikaton läpimenot Putki- ja laitevuodot (iv-laitteet) Vesieristeiden pohjat ja liitokset Valvonnan puute käytön aikana Pinnoittaminen kostealle tai pölyiselle alustalle Käytön virheet?
3 Nostetaan kissa pöydälle Onko kestävän kehityksen mukaista? Tehdä suunnittelematonta työtä? Tehdä, purkaa ja tehdä uudestaan? Rakentaa huonoa laatua? Tehdä homehtuvia rakenteita? Tuhlata energiaa?
4 Rakentamisen vaikeusaste kasvaa Olosuhteet pahenevat 4 Vesieristys! Lämmöneristys! Kosteuseristys! Rakenteiden tuuletus! Kylmäsillat! Kondensioriskit! Löytyykö piirustuksista? Detaljikuvat? Rakenteet jäähtyvät - Kuivuminen hidastuu
5 Kosteusturvalliset detaljit ja asennukset? Rakenteiden tuuletusratkaisujen on sovelluttava valmistukseen, asennukseen ja lopulliseen käyttöön.
6 ENERGIAN KULUTUS Energian kulutus työmaalla kwh/ Rm3 Lämpöarvo Hinta noin (2012) Sähkö 12 snt/kwh Kevyt polttoöljy 10 kwh/l 11 snt / kwh Kaasu 12,8 kwh/kg 12 snt /kwh Kaukolämpö 7 snt / kwh
7 Rakennustyömaan energiajakauma Case A Energian käyttö energiamuodoittain Case B Energian käyttö energiamuodoittain 31 % 14 % 55 % Kaukolämpö Nestekaasu Sähkö 42 % 11 % 24 % 23 % Sähkö Nestekaasu Kaukolämpö Polttoöljy Torninosturin kuluttaman energian osuus kokonaisenergiasta jäi selvästi alle 1 %. Koko aikana torninosturi kulutti energiaa 1450 kwh eli keskimäärin 132 kwh/kk.
8 Case A Energian kulutus kuukausittain vuosina [MWh] lokakuu tammikuu huhtikuu heinäkuu lokakuu tammikuu Kaukolämpö Nestekaasu Sähkö Case B Energian kulutus kuukausittain vuosina [MWh] syyskuu joulukuu maaliskuu kesäkuu syyskuu joulukuu Kaukolämpö Nestekaasu Polttoöljy Sähkö
9 Case A Sähkön käytön jakauma Taulukko sähkön käytön jakaantumisesta Työmaakopit 70 % Torninosturi Höyrystin 10 % 10 % 19 % Valaistus ja muut sähkölaitteet Lisä kuivatus
10 [kwh] Työmaatilojen sähkön kulutus Työmaatilojen (6 kpl) sähkönkulutus Tammikuu Helmikuu Maaliskuu Huhtikuu Toukokuu Kesäkuu Heinäkuu Elokuu Syyskuu
11 Case A Työmaan perustiedot: Asuinkerrostalo, 6 krs Rakennusaika: 8/2010 4/2012 Rakennusala: 6467 m 2 Rakennustilavuus: m 3 + Pysäköintihalli 1600 m 3 Asuntoja yhteensä 99 kpl Liiketiloja 2-3 kpl Case B Työmaan perustiedot: Asuinkerrostalo, 6 krs Rakennusaika: 8/2010 1/2012 Rakennusala: 3797 m 2 Rakennustilavuus: m 3 + Pysäköintihalli 2300 m 3 Asuntoja yhteensä 51kpl Energian käyttö yhteensä 1087 MWh Energian käyttö rakennuskuutiota kohti, ilman P-hallia 52 kwh/m 3 Energian käyttö rakennuskuutiota kohti, P-halli mukana 48 kwh/m 3 Suora lämmitysenergian käyttö 35,9 kwh/m 3 69 % -Kaukolämpö 28,6 kwh/m 3 55 % -Nestekaasu 7,3 kwh/m 3 14 % Sähkön käyttö 16,1 kwh/m 3 31 % -Valaistus, lankalämmitys, torninosturi (1%), höyrystin & muut laitteet 11,6 kwh/m 3 22 % -Koneellinen kuivatus 3,1 kwh/m 3 6 % -Työmaatoimiston ja sosiaalitilojen sähkö 1,6 kwh/m 3 3 % Energian käyttö yhteensä 742 MWh Energian käyttö rakennuskuutiota kohti, ilman P-hallia 52 kwh/m 3 Energian käyttö rakennuskuutiota kohti, P-halli mukana 45 kwh/m 3 Nestekaasu (runkovaihe, holvien lämmitys) 12,0 kwh/m 3 23 % Polttoöljy (autohalli & 1. kerros) 5,7 kwh/m 3 11 % Kaukolämpö 21,8 kwh/m 3 42 % Sähkön käyttö 12,5 kwh/m 3 24 %
12 SÄÄSUOJAUS Tee vedenpitävä suunnitelma - ja toteuta se
13 Rakennekosteuden lähteitä Kosteusrasituksia, täyselementtit. Betoni 8-9 l/rm 3 Lattiatasoite 1-1,5 l/rm 3 Seinätasoite 0,5 l/rm 3 Sade 1-5 l/rm 3 Yhteensä l/rm 3 Muuratut seinät 5-7 l/seinä-m2 Esimerkiksi syyskuussa Helsingissä sataa 500 m2 holville keskimäärin 500 m2 x 73 l/m2 = l tai 4 cm lunta hovilla vastaa 200 litraa vettä Sadetta 1 mm = 1 l/m2 Lunta 1 cm = 1 l/m2
14 Mihin vesi lopulta katoaa? Eristeisiin? Seinille? Ulos vai sisään? Kuivureihin? Maaperään?
15 Hyödyt ja kustannukset Kustannukset Katto-osuus: asennus + purku 12 eur/m², vuokra 0,16 eur/m²/vrk Telineet: asennus + purku 9 eur/m², vuokra 0,08 eur/m²/vrk Lisäksi tulee nosturi- ja kuljetuskustannukset. Paras käytäntö Esimerkiksi rivitalon suojaus 15 x 33 m, 500 m2, h=10 m Kustannukset noin /kk 2 3 % myytävän rivitaloneliön hintaan lisää - lumityöt, roudan sulatus, häiriöt, ventat + työn tuottavuus + parempi laatu ja turvallisuus
16 LÄMMITYS Tuuma riittää tuuletukseen
17 Betonin lujuuden kehittäminen Lämmitystapa Keskimääräinen energiankulutus (kwh/m 3 ) Kuumailmalämmitys 350 Lankalämmitys 75 Sähkölämmitteiset muotit 75 Infrapunasäteilylämmitys 135 Kuumabetoni (hyvä suojaus) 45
18 18 Tiesitkö, että 33 kg kaasun polttoa tuottaa yli 53 kg vesihöyryä 3 L 10 L 10 L 10 L 10 L 10 L
19 KUIVATUS Muista myös tuulettaa
20 Kuivata ilmanvaihdolla Talvella rakenteet kuivuvat tuulettamalla: ulkoilma on hyvin kuivaa, kun lämpötila laskee pakkasen puolelle tuulettamalla sisään saadaan kuivaa ulkoilmaa ja ulos johdetaan kosteaa ilmaa lämmityskontti lämmön talteenotolla tuo selvää säästöä työntekijöille saadaan puhdasta ja raitista ilmaa
21 Kuivata tehokkaasti lämmittämällä ja hallitulla ilmanvaihdolla Tilan lämpötilajakauma, kun tilassa on 8kW lämmitin ja ulkoseinien aukot tiivistämättä Tilan lämpötilajakauma, kun tilassa on 15 kw lämmitin ja ulkoseinien aukot tiivistämättä Tilan lämpötilajakauma, kun tilassa on 8 kw lämmitin ja ulkoseinien aukot tiivistetty (Kuvat: Ratu ) Lämmitys kannattaa suunnata rakennuksen kulmiin Useita pienitehoisia lämmittimiä kuivattaa paremmin kuin yksi iso Pintoihin osuva ilmavirtaus tehostaa rakenteiden kuivumista Optimaalinen ilman suhteellinen kosteus on noin 50%
22 Kuivatuksen teoriaa Vesihöyrypitoisuus ilmassa Vesihöyrypitoisuu s [g/m3] 35,0 30,0 25,0 20,0 15,0 10,0 5,0 0,0 15,2 21,2 25,8 30,3 9,1 8,7 5,2 2,8 4,7 6,6 8,0 9,4 1,5 2,5 3,4 4,2 4,9 20ºC 30ºC 0,6 1,1 1,5 10ºC 1,8 2,1 0ºC Lämpötila 30 % 50 % -10ºC 70 % 85 % 100 % 12,1 14,7 17,3-10ºC 0ºC 10ºC 20ºC 30ºC 5 o C RH
23 Absoluuttinen kosteus [g/m 3 ] Tuuletuksen merkitys olosuhteille % % % % 5 20 % Lämpötila [ o C] Mollierin diagrammista nähdään että : jos ulkoilman lämpötila on alle 0 C, on ilmakuutiossa korkeintaan 5 grammaa vesihöyryä jos työmaan sisällä on lämmintä 15 C ja Rh 80 %, on ilmakuutiossa vesihöyryä 10 grammaa jos rm3 työmaalla vaihdetaan ilma kerran tunnissa, poistuu sisältä 50 litraa vettä.
24 Työkalu työmaan lämmityksen, kuivatusaikojen ja olosuhteiden suunnitteluun Laskelman lähtötiedot Paikkakunta Rakennuksen tilavuus Poistettava vesimäärä Ulkoilman lämpötila Ulkoilman suhteellinen kosteus Sisäilman lämpötila Sisäilman suhteellinen kosteus Ilmanvaihtokerroin Energian hinta Vaipan W/K/RM3 Ilman vaihto Helsinki Lämmitys: Runkovaihe Lämmitys: sisävaihe Keskilämpötila ( C) T Rh Kuukausi Helsinki Tampere Jyväskylä Oulu m 3 Tammi 1 1-4,2 84 I -4,2-6,7-9 -9, litraa Helmi 1-4,9 83 II -4,9-7,0-9 -9,5 o C Maalis -1,5 80-1,5-2,8-4 -4,7 Rh % Huhti 3,3 72 IV 3,3 3,0 1 0,8 20 o C Touko 9,9 62 V 9,9 9,5 9 7,5 55 Rh % Kesä 14,8 65 VI 14,8 14, ,6 0,45 krt/h Heinä 17,2 68 VII 17,2 16, ,2 11 snt/kwh Elo 15,8 73 VIII 15,8 14, ,7 6372,45 m 3 /h Syys 1 10,9 78 IX 10,9 9,4 8 8,4 1,8 m 3 /s Loka 1 6,2 82 X 6,2 4,7 3 2,7 2,168 kg/s Marras 1 1 1,4 84 XI 1,4-1,0-2 -3,2 0,082 Joulu 1 1-2,2 86 XII -2,2-4,6-6 -7,5 I-XII 5,6 4,2 3 2,4 Kosteuden poistoaika, teoreettinen (h) Kosteuden poistoaika (h/kk) Lämmitysteho, IV (kw): Lämmitysteho, haihdutus [kw], teoreettinen maksimi Lämmitysteho, vaipan läpi johtuva Lämmitysteho (kw): Lämmitysteho ilman haihdutusta (kw): Lämmitysenergia (MWh): Lämmitysenergia ilman haihdutusta (MWh): Ilman vaihdon ja vaipan energian kulutus (MWh) Veden haihduttamisen energian kulutus (MWh) Energian kulutus yhteensä (MWh) Energian kulutus / RM3 (kwh/rm3) Veden ominaishöyrystymislämpö Tammi Helmi Maalis Huhti Touko Kesä Heinä Elo Syys Loka Marras Joulu YHT ,5 1 1,5 2 2,5 3 3,5 4 4,5 5 5, ,54 MJ/kg Euroa 40561,5 Aika [vrk] Kosteuden poistonopeus, toukokuu IV-kerroin [krt/h] Aika [vrk] Kosteuden poistonopeus, kesäkuu ,5 1 1,5 2 2,5 3 3,5 4 4,5 5 5,5 6 IV-kerroin [krt/h]
25 Koneellinen kuivaus Kuivaimen Munters MH270:n kuivauskapasiteetti eri lämpötilan ja suhteellisen kosteuden arvoilla. [20] Jos projektin sisävalmistusvaihe osuu kesään tai alkusyksyyn, tarvitaan yleensä koneellista kuivatusta.
26 Ontelovesien etsintä maatutkalla Kuvat Joonas Salonen & Roadscanners Oy
27 Tampereen teknillinen yliopisto Selvittää energiatehokkaan rakentamisen parhaat käytännöt Suodattaa uusinta tutkimustietoa ammattiopetukseen 10/2013 3/2015 Työtehoseura kehittää valmennuspaketit: Aikuiskoulutuskeskusten opettajat Yritysten asennekisällit Pilotointi Motiva Johtaa Koordinoi Viestii Best Energy Efficient Practices BEEP Intelligent Energy Europe (IEE) Mukana myös Tamk ja Rateko
28 BEEP Laaditaan oppimateriaalia: Oppikirja & pp-esitykset (10-12 kpl) suomi, ruotsi, englanti, venäjä, viro Perusteet; lämmön siirtyminen, johtuminen, säteily, kastepiste,... Työmaan olosuhdehallinta; sääsuojaus, lämmitys, kuivatus, ilmanvaihto Eristeiden asentaminen; ilmatiiviys, kosteuseristys, läpimenot, liitokset,... Kondesioriskit; paksut eristeet, pinnat, ikkunat, nurkat,... Talotekniikan asennukset; läpimenot, lämpöeristykset, kondensioeristykset Korjausrakentamisen erityispiirteet; lisälämmöneristys,...
29 Opetusvideot / mykkäelokuvat 4-6 clipsiä, Yhteensä 30 minuuttia Teemoina ainakin Kastepiste Työmaan olosuhdehallinta Lämmöneristeiden asentaminen Kosteuturvalliset rakenteet ja asennukset
30 Osaamisvaatimukset energiatavoitteiden saavuttamiseksi ammattiryhmittäin Talonrakentajien tulee LVI-asentajien tulee Sähköasentajien tulee ymmärtää rakenteiden lämpö- ja kosteustekninen toiminta sekä tiiveyden merkitys ymmärtää asennuksiin ja eri materiaaleihin liittyvät homehtumis- ja kosteusriskit. Taloautomaatioasentajien tulee osata lukea uudenlaisia suunnitelmia ja ohjeita sekä hallita tietotekniikan taidot suunnitelmien lukemisen osalta osata eristeiden, tuulensuojien, höyrysulkujen ja saumausten oikea tekotapa ja asentaa uusia energiaa säästäviä materiaaleja ja rakennusosia hallita uusiutuvan energian järjestelmien kuten lämpöpumppujen, aurinkosähkön ja -lämmön sekä biopolttoainekattiloiden asentaminen asettaa valaistuksen ohjaus energiaa säästäviin lähtöarvoihin asettaa lämmityksen ja jäähdytyksen parametrit tuottamaan hyvät olosuhteet energiaa säästäen osata asentaa ja hallita työmaan tarkoituksenmukaiset ja energiatehokaat sääsuojaus-, lämmitys- ja kuivausmenetelmät. osata asentaa lämmitysjärjestelmät sekä putki- ja kanavaeristykset energiatehokkaasti oikein sekä valita varusteet energiatehokkuus huomioiden osata sähkön pientuotannon järjestelmien kytkeminen sähköverkkoon, hallita uusien kuormituksen ohjausjärjestelmien asentaminen sekäosata loistehon kompensoinnin asentaminen varmistaa säätö- ja ohjausjärjestelmien sekä valvonta- ja hälytysjärjestelmien yhteistoiminta energiatehokkuus huomioiden ottaa energiatehokkuus huomioon koneiden ja laitteiden käytössä sekä työmaalogistiikassa osata huomioida energiatehokkuus putkistoja kanavareiteissä (painehäviöt) sekä puhallinten, pumppujen ja venttiilien sijoittelussa ymmärtää järjestelmien vaikutukset toisiinsa, huomioida anturien asennuksessa muiden järjestelmien lämpökuormat huolehtia seuranta- ja raportointijärjestelmien luotettavasta toiminnasta tuntea korjausrakentamisen energiatehokkuuden erityispiirteet ymmärtää IV-kanavaasennusten virtaustekniikkaa ja IVkoneiden toimintaa (SFPluku) sekä huippuimureiden, jäähdytyspalkkien ja puhallinkonvektoreiden toimintaa osata opastaa käyttäjät ohjausjärjestelmien energiatehokkaaseen käyttöön osata opastaa käyttäjät ohjausjärjestelmien energiatehokkaaseen käyttöön osata opastaa käyttäjiä kiinteistön ja järjestelmien energiatehokkaaseen ja kosteusturvalliseen käyttöön tehdä yhteistyötä erimaalaisten rakennustyöntekijöiden kanssa sekä osata vieraita kieliä ja ymmärtää kulttuurieroja
31 Kiitos Kotiläksy: Kuinka rakennushankkeissa varmistetaan energiatehokkaan ja kosteusturvallisen rakentamisen onnistuminen?
Rakennustyömaan energiakysymyksiä Olli Teriö
Rakennustyömaan energiakysymyksiä Olli Teriö Osataanko rakentaa energiatehokkaasti energiatehokasta? Yleisimpiä syitä: Vesikaton läpimenot Putki- ja laitevuodot (iv-laitteet) Vesieristeiden pohjat ja liitokset
LisätiedotFRAME-seminaari 8.11.2012
FRAME-seminaari 8.11.2012 Olli Teriö Rakennustyömaan olosuhdehallinta Kuivatus Lämmitys Ilmanvaihto Kosteuden haihtuminen betonin pinnasta, kun pinta on märkä Ilma ja betoni 18-21 o C Rh 50-70% Ilmavirta
LisätiedotEnergiatehokkaan rakentamisen osaamisen varmistaminen
Energiatehokkaan rakentamisen osaamisen varmistaminen 1) Johdanto 2) Etenemissuunnitelma 2020 3) Energiatehokkaan rakentamisen parhaat käytännöt 4) Esimerkkejä aineistojen teemoista 2 Yleisimpiä syitä:
LisätiedotRakennustyömaan energiakatselmus
1 Rakennustyömaan energiakatselmus Osa-alue Tulos Organisointi ja tiedonhallinta 64,3 % Aukkojen sulkeminen 83,3 % Kuivatus ja tuuletus 75,6 % Lämmityslaiteet ja lämpötila 89,6 % Kalusto 25,0 % Yhteensä
LisätiedotEkotehokas rakentaja Työmaan energian käyttö. 17.11.2014 Hannu Kauranen
Ekotehokas rakentaja Työmaan energian käyttö 17.11.2014 Hannu Kauranen Miksi työmaalla lämmitetään Rakennusvaihe Lämmitystarve Käytettävä kalusto Maarakennusvaihe Maan sulana pito Roudan sulatus Suojaus,
LisätiedotEnergiatehokkaan rakentamisen parhaat käytännöt Perusteet
Energiatehokkaan rakentamisen parhaat käytännöt Perusteet Rakennustyömaan energia ja kosteus Johdanto Lämmön siirtyminen Ilmankosteus, kastepiste Lämmön ja kosteuden riippuvuuksia Rakennustyömaan lämmitys
LisätiedotPuurakentamisen työmaaprosessit ja niiden ohjaus. Professori Kalle Kähkönen Rakennustekniikan laitos Rakennustuotanto ja talous
Puurakentamisen työmaaprosessit ja niiden ohjaus Professori Kalle Kähkönen Rakennustekniikan laitos Rakennustuotanto ja talous PUURAKENTAMISELLA ELINVOIMAA ETELÄ-POHJANMAALLE, 11.3.2015 Puurakentamisen
LisätiedotEnergiatehokkaan rakentamisen parhaat käytännöt. Johdanto
Energiatehokkaan rakentamisen parhaat käytännöt Johdanto Teemat Laaditaan oppimateriaalia: 1. Perusteet; lämmön siirtyminen, kastepiste,... 2. Työmaan olosuhdehallinta; sääsuojaus, lämmitys, kuivatus,
LisätiedotRakennustyömaan sääsuojaus ja olosuhdehallinta
Rakennustyömaan sääsuojaus ja olosuhdehallinta Rakennustyömaan olosuhdehallinta Rakennustyömaiden olosuhdehallinnalla tarkoitetaan toimenpiteitä, joilla varmistetaan betonin lujittuminen rakenteiden kuivuminen
LisätiedotIlmanvaihdon kehittäminen ikkunaremontin yhteydessä, saneeraus- ja muutostöillä saavutettava vuotuinen energiansäästö
Ilmanvaihdon kehittäminen ikkunaremontin yhteydessä, saneeraus- ja muutostöillä saavutettava vuotuinen energiansäästö Timo Nissinen www.pihla.fi Vanhat ikkunat ovat kiinteistön ulkovaipan heikoin lenkki
LisätiedotRakennusten energiatehokkuus. Tulikivi Oyj 8.6.2011 Helsinki Mikko Saari VTT Expert Services Oy
Rakennusten energiatehokkuus Tulikivi Oyj 8.6.2011 Helsinki Mikko Saari VTT Expert Services Oy 6.6.2011 2 Mitä on rakennusten energiatehokkuus Mitä saadaan (= hyvä talo) Energiatehokkuus = ----------------------------------------------
LisätiedotBUILD UP Skills Finland
BUILD UP Skills Finland 2013-2016 BUILD UP Skills Finland -projekti Motiva Services Etenemissuunnitelman toimeenpanon koordinointi Toimijaverkoston yhteistyö Tampereen teknillinen yliopisto TTY Energiatehokkaan
Lisätiedot0 ENERGIA MAHDOLLISTA TÄNÄPÄIVÄNÄ EIKÄ VASTA VUONNA 2020 ALLAN MUSTONEN INSINÖÖRITOIMISTO MUSTONEN OY
0 ENERGIA MAHDOLLISTA TÄNÄPÄIVÄNÄ EIKÄ VASTA VUONNA 2020 ALLAN MUSTONEN INSINÖÖRITOIMISTO MUSTONEN OY MIKÄ ON NOLLA-ENERGIA Energialähteen perusteella (Net zero source energy use) Rakennus tuottaa vuodessa
LisätiedotRakennustyömaan kosteudenhallintakäytännöt Olli Teriö
Rakennustyömaan kosteudenhallintakäytännöt Olli Teriö Rakennustyömaan kosteudenhallintakäytännöt Johdanto Sääsuojaus, työmaan lämmitys ja rakenteiden kuivatus Energiatehokkaat terveet rakenteet Energiatehokkaan
LisätiedotParantaako lisälämmöneristäminen energiatehokkuutta korjausrakentamisessa?
Tutkimus: Ulkovaipan lämpötalouteen vaikuttavat korjaustoimenpiteet käytännössä Parantaako lisälämmöneristäminen energiatehokkuutta korjausrakentamisessa? Stina Linne Tekn. yo betoni visioi -seminaari
LisätiedotParantaako lisälämmöneristäminen energiatehokkuutta korjausrakentamisessa?
Tutkimus: Ulkovaipan lämpötalouteen vaikuttavat korjaustoimenpiteet käytännössä Stina Linne Tekn. yo Parantaako lisälämmöneristäminen energiatehokkuutta korjausrakentamisessa? betoni visioi -seminaari
LisätiedotAurinkolämpö Kerros- ja rivitaloihin 15.2.2012. Anssi Laine Tuotepäällikkö Riihimäen Metallikaluste Oy
Aurinkolämpö Kerros- ja rivitaloihin 15.2.2012 Anssi Laine Tuotepäällikkö Riihimäen Metallikaluste Oy Riihimäen Metallikaluste Oy Perustettu 1988 Suomalainen omistus 35 Henkilöä Liikevaihto 5,7M v.2011/10kk
LisätiedotUusiutuvan energian yhdistäminen kaasulämmitykseen
Aurinko Maalämpö Kaasu Lämpöpumput Uusiutuvan energian yhdistäminen kaasulämmitykseen Kaasulämmityksessä voidaan hyödyntää uusiutuvaa energiaa käyttämällä biokaasua tai yhdistämällä lämmitysjärjestelmään
LisätiedotEnergiatehokkaassa pientalossa on hyvä sisäympäristö Sami Seuna, Motiva Oy Energiatehokas pientalo, Motiva Oy 1
Energiatehokkaassa pientalossa on hyvä sisäympäristö Sami Seuna, Motiva Oy 9.4.2017 Energiatehokas pientalo, Motiva Oy 1 Energiatehokkaassa pientalossa on hyvä sisäympäristö Sami Seuna, Motiva Oy 9.4.2017
LisätiedotJorma Säteri Sisäilmayhdistys ry Energiatehokkaat sisäilmakorjaukset
Energiatehokkaat sisäilmakorjaukset Toiminnanjohtaja Jorma Säteri. Sisäilmasto ja energiatalous Suurin osa rakennusten energiankulutuksesta tarvitaan sisäilmaston tuottamiseen sisäilmastotavoitteet tulee
LisätiedotPolttopuun luonnonkuivaus, keinokuivaus ja laadun hallinta
Polttopuun luonnonkuivaus, keinokuivaus ja laadun hallinta Jyrki Raitila (VTT), pohjautuu Hillebrandin (VTT) ja Koukin (TTS) tutkimukseen TTS 398 Kehittyvä metsäenergia; pilkepäivä Toholampi ja Alajärvi
Lisätiedot1009/2017. Huonelämpötilan hallinnan suunnittelussa käytettävät säätiedot
Liite 1 Huonelämpötilan hallinnan suunnittelussa käytettävät säätiedot Huonelämpötilan hallinnan suunnittelussa käytetään taulukuissa L1.1-L1.4 esitettyjä säätietoja. Suomi on jaettu neljään säävyöhykkeeseen,
LisätiedotYHTEENVETO RAKENNUKSEN ENERGIATEHOKKUUDESTA
YHTEENVETO RAKENNUKSEN ENERGIATEHOKKUUDESTA Laskettu kokonaisenergiankulutus ja ostoenergiankulutus Lämmitetty nettoala.7 m² Lämmitysjärjestelmän kuvaus vesikiertoinen patterilämmitys, kaukolämpö Ilmanvaihtojärjestelmän
LisätiedotUlkovaipan lämpötalouteen vaikuttavat korjaustoimenpiteet käytännössä
Ulkovaipan lämpötalouteen vaikuttavat korjaustoimenpiteet käytännössä Julkisivuyhdistys ry:n syyskokous 19.11.2009 Diana-auditorio, Helsinki Stina Linne Tekn yo. Esityksen sisältö Tutkimuksen taustat ja
LisätiedotYHTEENVETO RAKENNUKSEN ENERGIATEHOKKUUDESTA
YHTEENVETO RAKENNUKSEN ENERGIATEHOKKUUDESTA Laskettu kokonaisenergiankulutus ja ostoenergiankulutus Lämmitetty nettoala 564 m² Lämmitysjärjestelmän kuvaus Vesikiertoiset radiaattorit 60/0 C Ilmanvaihtojärjestelmän
LisätiedotKERROSTALOILMANVAIHTO 2019
KERROSTALOILMANVAIHTO 2019 VALLOX OY Loimaa Kokonaispinta-ala 13 400 m² Automaattiset levytyökeskukset 3 kpl Särmäysautomaatti CNC-ohjatut särmäyspuristimet Kaksi automaattista jauhemaalauslinjaa Loppukokoonpanolinjat
LisätiedotSISÄILMAN LAATU. Mika Korpi
SISÄILMAN LAATU Mika Korpi 2.11.2016 Sisäilman määritelmä Sisäilma on sisätiloissa hengitettävä ilma, jossa ilman perusosien lisäksi saattaa olla eri lähteistä peräisin olevia kaasumaisia ja hiukkasmaisia
LisätiedotPitkäjärven koulun lämmön kulutus
n lämmön kulutus 700 680 660 640 MWh 620 600 580 560 540 2002 2003 vuosi energia Lämpöenergian kulutus lla v. 2003 100 90 80 70 60 MWh 50 40 30 20 10 0 tammi helmi maalis huhti touko kesä heinä elo syys
LisätiedotEnergiansäästö kerros- ja rivitalojen korjauksissa
Energiansäästö kerros- ja rivitalojen korjauksissa Arttu Niemikorpi Korjausrakentamisen asiantuntija 3.2.2017 Sisältö Energiansäästöpotentiaali kerros- ja rivitaloissa Mitä laki sanoo energiatehokkuudesta?
LisätiedotENERGIATEHOKAAN TALON LÄMMITYSRATKAISUT PEP Promotion of European Passive Houses Intelligent Energy Europe seminaari 23.11.
ENERGIATEHOKAAN TALON LÄMMITYSRATKAISUT PEP Promotion of European Passive Houses Intelligent Energy Europe seminaari 23.11.26 Espoo Mikko Saari, VTT 24.11.26 1 Energiatehokas kerrostalo kuluttaa 7 % vähemmän
LisätiedotEnergiatehokkuuden optimointi Mahdollisuudet ja työkalut yrityksille. Salo 9.10.2014 Juha-Pekka Paavola Finess Energy Oy
Energiatehokkuuden optimointi Mahdollisuudet ja työkalut yrityksille Salo 9.10.2014 Juha-Pekka Paavola Finess Energy Oy ENERGIANSÄÄSTÖ? ENERGIATEHOKKUUS! ENERGIATEHOKKUUS Energian tehokas hyödyntäminen
LisätiedotEnergiatehokkuuden parantaminen taloyhtiöissä
Energiatehokkuuden parantaminen taloyhtiöissä Energiaekspertin peruskurssi osa 1: lämpö & vesi 17.03.2014, Tampere DI Petri Pylsy Ekspertti ei kuitenkaan koske säätöihin, sen tekee aina kiinteistönhoitaja
LisätiedotLISÄERISTÄMINEN. VAIKUTUKSET Rakenteen rakennusfysikaaliseen toimintaan? Rakennuksen ilmatiiviyteen? Energiankulutukseen? Viihtyvyyteen?
Hankesuunnittelu Suunnittelu Toteutus Seuranta Tiiviysmittaus Ilmavuotojen paikannus Rakenneavaukset Materiaalivalinnat Rakennusfysik. Suun. Ilmanvaihto Työmenetelmät Tiiviysmittaus Puhdas työmaa Tiiviysmittaus
LisätiedotYHTEENVETO RAKENNUKSEN ENERGIATEHOKKUUDESTA
YHTEENVETO RAKENNUKSEN ENERGIATEHOKKUUDESTA Laskettu kokonaisenergiankulutus ja ostoenergiankulutus Lämmitetty nettoala 8 m² Lämmitysjärjestelmän kuvaus Vesikiertoinen radiaattorilämmitys, kaukolämpö /
LisätiedotTaloyhtiön energiansäästö
Taloyhtiön energiansäästö Hallitusforum 19.03.2011 Messukeskus, Helsinki Petri Pylsy, Kiinteistöliitto Suomen Kiinteistöliitto ry Mitä rakennusten energiatehokkuus on Energiatehokkuus paranee, kun Pienemmällä
LisätiedotVuores Koukkujärvi Energiavaihtoehtojen tarkastelu. Jyri Nieminen Ismo Heimonen VTT
Vuores Koukkujärvi Energiavaihtoehtojen tarkastelu Jyri Nieminen Ismo Heimonen VTT Sisältö Tausta ja lähtötiedot Tavoiteltavat tasot; matalaenergiatalojen ja passiivitalojen määrittelyt Mahdolliset järjestelmävariaatiot
LisätiedotENERGIATODISTUS. Korkeakoulunkatu 10 33720, TAMPERE. Uudisrakennusten määräystaso 2012. Rakennuksen laskennallinen kokonaisenergiankulutus (E-luku)
ENERGIATODISTUS Rakennuksen nimi ja osoite: Kampusareena, toimistorakennusosa Korkeakoulunkatu 0 70, TAMPERE Rakennustunnus: - Rakennuksen valmistumisvuosi: 05 Rakennuksen käyttötarkoitusluokka: Toimistorakennukset
LisätiedotBetonin kuivuminen. Rudus Betoniakatemia. Hannu Timonen-Nissi
Betonin kuivuminen Rudus Betoniakatemia Hannu Timonen-Nissi 25.1.2019 Betonin kuivuminen Betoni kuivuu hitaasti Kastunut betoni kuivuu vielä hitaammin Betoni hakeutuu tasapainokosteuteen ympäristönsä kanssa
LisätiedotYHTEENVETO RAKENNUKSEN ENERGIATEHOKKUUDESTA
YHTEENVETO RAKENNUKSEN ENERGIATEHOKKUUDESTA Laskettu kokonaisenergiankulutus ja ostoenergiankulutus Lämmitetty nettoala 690 m² Lämmitysjärjestelmän kuvaus Öljykattila/vesiradiaattori Ilmanvaihtojärjestelmän
LisätiedotYHTEENVETO RAKENNUKSEN ENERGIATEHOKKUUDESTA
YHTEENVETO RAKENNUKSEN ENERGIATEHOKKUUDESTA Laskettu kokonaisenergiankulutus ja ostoenergiankulutus Lämmitetty nettoala 89. m² Lämmitysjärjestelmän kuvaus Maalämpöpumppu NIBE F454 / Maalämpöpumppu NIBE
LisätiedotYHTEENVETO RAKENNUKSEN ENERGIATEHOKKUUDESTA
YHTEENVETO RAKENNUKSEN ENERGIATEHOKKUUDESTA Laskennallinen ostoenergiankulutus ja energiatehokkuuden vertailuluku (Eluku) Lämmitetty nettoala 79 m² Lämmitysjärjestelmän kuvaus Kaukolämpö Ilmanvaihtojärjestelmän
LisätiedotMITEN KERROS- JA RIVITALOT PYSTYVÄT VASTAAMAAN KORJAUSRAKENTAMISEN MÄÄRÄYKSIIN? Kimmo Rautiainen, Pientaloteollisuus
MITEN KERROS- JA RIVITALOT PYSTYVÄT VASTAAMAAN KORJAUSRAKENTAMISEN MÄÄRÄYKSIIN? Kimmo Rautiainen, Pientaloteollisuus 1 Tarjolla tänään Määräysten huomioon ottaminen korjaushankkeen eri vaiheissa Esimerkkirakennukset
LisätiedotYHTEENVETO RAKENNUKSEN ENERGIATEHOKKUUDESTA
YHTEENVETO RAKENNUKSEN ENERGIATEHOKKUUDESTA Laskennallinen ostoenergiankulutus ja energiatehokkuuden vertailuluku (Eluku) Lämmitetty nettoala 08 m² Lämmitysjärjestelmän kuvaus Kaukolämpö Ilmanvaihtojärjestelmän
LisätiedotTYÖTTÖMIEN YLEINEN PERUSTURVA TAMMIKUUSSA 2001
Tiedustelut Anne Laakkonen, puh. 00 9 9..00 TYÖTTÖMIEN YLEINEN PERUSTURVA TAMMIKUUSSA 00 Tammi- Muutos Muutos Vuonna kuussa edell. tammikuusta 000 Etuudet, milj. mk 5, 9,5 0, 5 708, Peruspäivärahat 6,
LisätiedotBetonipäivät & näyttely Helsingissä
Betonipäivät & näyttely Helsingissä 23.11.2011 Hyvä energiatehokkuus ja riskittömät rakenteet joko-tai vai sekäettä Professori Ralf Lindberg, Tampereen teknillinen yliopisto 1. Taustaa 2. Rakennusfysikaaliset
LisätiedotIltapäivän teeman rajaus
28.8.2019 klo 12-16 Iltapäivän teemat Iltapäivän teeman rajaus Vähähiilinen lämmitys Energiatehokkuus Energiatehokkuuden parannukset (ehdotukset) Energiatehokkuudeltaan heikoimmat rakennukset Korjatut
LisätiedotMikä ihmeen E-luku? Energianeuvoja Heikki Rantula. ENEMMÄN ENERGIASTA I Kuluttajien energianeuvonta I eneuvonta.fi
Mikä ihmeen E-luku? Energianeuvoja Heikki Rantula ENEMMÄN ENERGIASTA I Kuluttajien energianeuvonta I eneuvonta.fi Kymenlaakson energianeuvonta 2012- Energianeuvoja Heikki Rantula 020 615 7449 heikki.rantula@kouvola.fi
LisätiedotMecoren casetapaukset: Päiväkoti Saana Vartiokylän yläaste. Kestävän korjausrakentamisen tutkimusseminaari 20.4.2012 Riikka Holopainen, VTT
Mecoren casetapaukset: Päiväkoti Saana Vartiokylän yläaste Kestävän korjausrakentamisen tutkimusseminaari 20.4.2012 Riikka Holopainen, VTT 2 Case-tapaus: Päiväkoti Saana Lpk Saana, rakennusvuosi 1963,
LisätiedotUudet energiatehokkuusmääräykset, E- luku
Tietoa uusiutuvasta energiasta lämmitysmuodon vaihtajille ja uudisrakentajille 31.1.2013/ Dunkel Harry, Savonia AMK Uudet energiatehokkuusmääräykset, E- luku TAUSTAA Euroopan unionin ilmasto- ja energiapolitiikan
LisätiedotPUHDISTAMO ENERGIATEHOKAS TYPENPOISTO
CASE: TURUN SEUDUN O2 PUHDISTAMO ENERGIATEHOKAS TYPENPOISTO Energiatehokas vesihuoltolaitos 1 Energiatehokas typenpoisto Nykyaikainen ja oikein suunniteltu mittarointi auttaa optimoimaan ilmastusilman
LisätiedotYHTEENVETO RAKENNUKSEN ENERGIATEHOKKUUDESTA
YHTEENVETO RAKENNUKSEN ENERGIATEHOKKUUDESTA Laskettu kokonaisenergiankulutus ja ostoenergiankulutus Lämmitetty nettoala 9 m² Lämmitysjärjestelmän kuvaus Kaukolämpö, vesikiertoinen lattialämmitys Ilmanvaihtojärjestelmän
LisätiedotAlkupiiri (5 min) Lämmittely (10 min) Liikkuvuus/Venyttely (5-10min) Kts. Kuntotekijät, liikkuvuus
Lisätiedot
UUDEN LÄMMITYSKOHTEEN LIITTÄMINEN. Urpo Hassinen 30.3.2012
UUDEN LÄMMITYSKOHTEEN LIITTÄMINEN Urpo Hassinen 30.3.2012 1 LÄHTÖTIETOJEN KARTOITUS hankkeen suunnittelu ammattiavulla kartoitetaan potentiaaliset rakennukset ja kohteiden lähtötiedot: - tarvittavan lämpöverkon
LisätiedotNimike Määrä YksH/EI-ALV Ale% ALV Summa
, Vuokraerä: Tammi/12 : 30.01.2008 Viivästyskorko: 11.5 % Laskuviite: 4 45523 08012 Yhteensä: 390.40 EUR Pankit: n Joku Vuokralainen 16.01.2008 Tammi/12 4 45523 08012 30.01.2008 EUR 390.40 , Vuokraerä:
LisätiedotKosteudenhallintasuunnitelman esimerkki
1 Kosteudenhallintasuunnitelman esimerkki Sisällysluettelo Hankkeen yleistiedot... 2 Laatutavoitteet... 3 Kosteusriskit... 4 Kuivumisajat... 5 Olosuhdehallinta... 6 Eritysohjeet... 7 Valvonta ja mittaus...
LisätiedotEnergiatehokkuuden ja sisäilmaston hallinta ja parantaminen
Energiatehokkuuden ja sisäilmaston hallinta ja parantaminen TkT Risto Ruotsalainen, tiimipäällikkö Rakennusten energiatehokkuuden palvelut VTT Expert Services Oy Rakenna & Remontoi -messujen asiantuntijaseminaari
LisätiedotYmpäristötehokas Skanskatalo. Pellervo Matilainen Skanska
Ympäristötehokas Skanskatalo Pellervo Matilainen Skanska Moderni pääkonttori toimi lähtölaukauksena neljän ympäristö- ja kustannustehokkaan toimistotalon keskittymälle Kiint. Oy Kathy (1) Kiint. Oy Neptun
LisätiedotYHTEENVETO RAKENNUKSEN ENERGIATEHOKKUUDESTA
YHTEENVETO RAKENNUKSEN ENERGIATEHOKKUUDESTA Laskettu kokonaisenergiankulutus ja ostoenergiankulutus Lämmitetty nettoala 958. m² Lämmitysjärjestelmän kuvaus Kaukolämpö.Vesikiertoiset lämmityspatterit. Ilmanvaihtojärjestelmän
LisätiedotYHTEENVETO RAKENNUKSEN ENERGIATEHOKKUUDESTA
YHTEENVETO RAKENNUKSEN ENERGIATEHOKKUUDESTA Laskettu kokonaisenergiankulutus ja ostoenergiankulutus Lämmitetty nettoala 58 m² Lämmitysjärjestelmän kuvaus Vesiradiaattorit (eristetyt jakojohdot) Ilmanvaihtojärjestelmän
LisätiedotTyövoima Palvelussuhdelajeittain %-jakautumat
Hallinto 2510 Hyvinvointitoimiala tammikuu 134,9 121,3-13,6 82,8 84,4 3,2 5,4 11,8 7,3 2,3 2,9 3,9 5,8 55,6 38,6 123,1 107,6 91,3 % 88,7 % helmikuu 133,9 118,8-15,1 82,3 83,4 3,9 5,5 11,1 7,6 2,6 3,6 8,1
LisätiedotEnergiataloudellinen uudisrakennus tai lyhyt takaisinmaksuaika yhdistämällä energiasaneeraus Julkisen rakennuksen remonttiin
Energiataloudellinen uudisrakennus tai lyhyt takaisinmaksuaika yhdistämällä energiasaneeraus Julkisen rakennuksen remonttiin Timo Luukkainen 2009-05-04 Ympäristön ja energian säästö yhdistetään parantuneeseen
LisätiedotENERGIATODISTUS. Matinniitynkuja , ESPOO. Uudisrakennusten määräystaso Rakennuksen laskennallinen kokonaisenergiankulutus (E-luku)
ENERGIATODISTUS Rakennuksen nimi ja osoite: HOAS 74 Matinniitynkuja 4 C-D Matinniitynkuja 4 00, ESPOO Rakennustunnus: 049-0-00-000-- Rakennuksen valmistumisvuosi: 00 Rakennuksen käyttötarkoitusluokka:
LisätiedotYHTEENVETO RAKENNUKSEN ENERGIATEHOKKUUDESTA
YHTEENVETO RAKENNUKSEN ENERGIATEHOKKUUDESTA Laskettu kokonaisenergiankulutus ja ostoenergiankulutus Lämmitetty nettoala 58 m² Lämmitysjärjestelmän kuvaus Kaukolämö ja vesikiertoinen lattialämmitys. Ilmanvaihtojärjestelmän
LisätiedotENERGIATODISTUS. Talonpojantie 10, rakennus A 00790, HELSINKI. Uudisrakennusten määräystaso 2012
ENERGIATODISTUS Rakennuksen nimi ja osoite: Hoas Talonpojantie Talonpojantie 0, rakennus A 00790, HELSINKI Rakennustunnus: 606 Rakennuksen valmistumisvuosi: 06 Rakennuksen käyttötarkoitusluokka: Muut asuinkerrostalot
LisätiedotAmmattityövoiman osaamisen varmistaminen energiatehokkaassa rakentamisessa
Ammattityövoiman osaamisen varmistaminen energiatehokkaassa rakentamisessa Olli Teriö, tekniikan lisensiaatti Yliassistentti, Tampereen teknillinen yliopisto olli.terio@tut.fi Jaakko Sorri, diplomi-insinööri
LisätiedotAlternative Solutions. Alternative - WRG Energiaa säästävä ilmanvaihto- & lämmöntalteenottolaite
Alternative - WRG Energiaa säästävä ilmanvaihto- & SÄÄSTÄÄ ENERGIAA lämmöntalteenottolaite HYVÄ SISÄILMA Ihminen hengittää vuorokaudessa noin 10 000 litraa ilmaa Ilmassa olevat pienhiukkaset ovat todistetusti
LisätiedotLUONNOS ENERGIATODISTUS. kwh E /(m 2 vuosi) energiatehokkuuden vertailuluku eli E-luku
LUONNOS 6.9.07 ENERGIATODISTUS Rakennuksen nimi ja osoite: Rakennustunnus: Rakennuksen valmistumisvuosi: Rakennuksen käyttötarkoitusluokka: Todistustunnus: Energiatehokkuusluokka A B C D E F G Rakennuksen
LisätiedotYHTEENVETO RAKENNUKSEN ENERGIATEHOKKUUDESTA
YHTEENVETO RAKENNUKSEN ENERGIATEHOKKUUDESTA Laskennallinen ostoenergiankulutus ja energiatehokkuuden vertailuluku (Eluku) Lämmitetty nettoala 947 m² Lämmitysjärjestelmän kuvaus Kaukolämpö / Kaukolämpö
LisätiedotENERGIATODISTUS. As Oy Hollituvantie 2 talo 1 Hollituvantie Porvoo / Muut asuinkerrostalot
ENERGIATODISTUS Rakennuksen nimi ja osoite: Rakennustunnus: Valmlstumisvuosi: Rakennuksen käyttötarkoltusluokka: Todistustunnus: As Oy Hollituvantie talo 1 Hollituvantie 645 Porvoo 68-414-1-195/1 1984
LisätiedotLisälämmöneristäminen olennainen osa korjausrakentamista
Lisälämmöneristäminen olennainen osa korjausrakentamista Energiatodistusten laatijoiden ajankohtaispäivä 16.5.2019 Tuomo Ojanen, VTT Esityksen sisältö Rakennuksen tehtävä Hyvin lämmöneristetty ulkovaippa
LisätiedotENERGIATODISTUS. Asuinrakennus Xxxxxxxxxx Katuosoite Postinumero Postitoimipaikka XX-XXXX-XX XXXX. Yhden asunnon talot (tms) XXXX
ENERGIATODISTUS Rakennuksen nimi ja osoite: Asuinrakennus Xxxxxxxxxx Katuosoite Postinumero Postitoimipaikka Rakennustunnus: Rakennuksen valmistumisvuosi: Rakennuksen käyttötarkoitusluokka: Todistustunnus:
LisätiedotYHTEENVETO RAKENNUKSEN ENERGIATEHOKKUUDESTA
YHTEENVETO RAKENNUKSEN ENERGIATEHOKKUUDESTA Laskennallinen ostoenergiankulutus ja energiatehokkuuden vertailuluku (Eluku) Lämmitetty nettoala 8 m² Lämmitysjärjestelmän kuvaus Kaukolämpö Ilmanvaihtojärjestelmän
LisätiedotYHTEENVETO RAKENNUKSEN ENERGIATEHOKKUUDESTA
YHTEENVETO RAKENNUKSEN ENERGIATEHOKKUUDESTA Laskennallinen ostoenergiankulutus ja energiatehokkuuden vertailuluku (E-luku) Lämmitetty nettoala 8,8 m² Lämmitysjärjestelmän kuvaus Poistoilmalämpöpumppu,
LisätiedotYHTEENVETO RAKENNUKSEN ENERGIATEHOKKUUDESTA
YHTEENVETO RAKENNUKSEN ENERGIATEHOKKUUDESTA Laskennallinen ostoenergiankulutus ja energiatehokkuuden vertailuluku (Eluku) Lämmitetty nettoala 590 m² Lämmitysjärjestelmän kuvaus Kaukolämpö / kaukolämpö
LisätiedotYHTEENVETO RAKENNUKSEN ENERGIATEHOKKUUDESTA
YHTEENVETO RAKENNUKSEN ENERGIATEHOKKUUDESTA Laskennallinen ostoenergiankulutus ja energiatehokkuuden vertailuluku (Eluku) Lämmitetty nettoala 600 m² Lämmitysjärjestelmän kuvaus Kaukolämpö / kaukolämpö
LisätiedotKotkan kantasataman uusiutuvan energian hyödyntämisen selvitys aurinkosähkön käytöstä jäähdytykseen. Uusiutuvan energian kuntakatselmus - Kotka
Kotkan kantasataman uusiutuvan energian hyödyntämisen selvitys aurinkosähkön käytöstä jäähdytykseen Uusiutuvan energian kuntakatselmus - Kotka KYAMK Hannu Sarvelainen VTT Mari Sepponen, Kari Sipilä 12/21
LisätiedotEsimerkkejä energiatehokkaista korjausratkaisuista
Esimerkkejä energiatehokkaista korjausratkaisuista DI Petri Pylsy, Suomen Kiinteistöliitto Tee parannus!-aluekiertue Järvenpää 24.11.2009 Tarjolla tänään Energiatehokkaita korjausratkaisuja: Ulkorakenteiden
LisätiedotTarmo 3.4.2013 Laskurien käyttö energiahallinnan tukena
Tarmo 3.4.2013 Laskurien käyttö energiahallinnan tukena Juhani Heljo, projektipäällikkö Tampereen teknillinen yliopisto Ensimmäinen karkea laskelma tehdään hyvin vähäisillä lähtötiedoilla. Niitä voi tarkentaa
LisätiedotENERGIATODISTUS 00550, HELSINKI. Uudisrakennusten määräystaso Rakennuksen laskennallinen kokonaisenergiankulutus (E-luku)
ENERGIATODISTUS Rakennuksen nimi ja osoite: 8 Berliininkatu 5 Berliininkatu 5 00550, HELSINKI Rakennustunnus: 09-0-000-0075-- Rakennuksen valmistumisvuosi: 00 Rakennuksen käyttötarkoitusluokka: Muut asuinkerrostalot
LisätiedotENERGIATODISTUS. Taubenkuja , HELSINKI. Uudisrakennusten määräystaso Rakennuksen laskennallinen kokonaisenergiankulutus (E-luku)
ENERGIATODISTUS Rakennuksen nimi ja osoite: Asokodit Taubenkuja 4 A Taubenkuja 4 00870, HELSINKI Rakennustunnus: 9-49-75-0 Rakennuksen valmistumisvuosi: 06 Rakennuksen käyttötarkoitusluokka: Muut asuinkerrostalot
LisätiedotAurinko- ja poistoilmalämmitysjärjestelmä. GES-verkostotilaisuus Lappeenrannassa Ville Terävä, Kymi-Solar Oy. OptiSun
Aurinko- ja poistoilmalämmitysjärjestelmä GES-verkostotilaisuus Lappeenrannassa 11.5.2017 Ville Terävä, Kymi-Solar Oy OptiSun 1 Kymi-Solar Oy Kymi-Solar Oy on kansainvälisille markkinoille tähtäävä startup-yritys.
LisätiedotTIETOKARTOITUS - TALOTEKNIIKKA
TIETOKARTOITUS - TALOTEKNIIKKA Jari Palonen Aalto yliopiston Teknillinen korkeakoulu, Energiatekniikan laitos 9.6.2011 TALOTEKNIIKAN MAHDOLLISUUDET ENERGIANSÄÄSTÖ > 50 % lämmönkulutuksesta ASUMISVIIHTYISYYS
LisätiedotEnergiatehokkuus ja energiavaatimukset asuntorakentamisessa - Rakentamiseen liittyvät keskeiset muutokset lähivuosina
Energiatehokkuus ja energiavaatimukset asuntorakentamisessa - Rakentamiseen liittyvät keskeiset muutokset lähivuosina Juha Luhanka Rakennustuoteteollisuus RTT ry 09.02.2010, ARY seminaari Energiamääräykset
LisätiedotEnergiatehokas koti - seminaari 25.3.2010
Energiatehokas koti - seminaari 25.3.2010 Kokemuksia ja kulutustietoja matalaenergia- ja passiivitaloista Pekka Haikonen 1 EU:n energiatehokkuusstrategia 2 Rakentamisen määräykset 3 4 Kokemuksia matalaenergiarakentamisesta
Lisätiedot5/13 Ympäristöministeriön asetus
5/13 Ympäristöministeriön asetus rakennusten energiatehokkuudesta annetun ympäristöministeriön asetuksen muuttamisesta Annettu Helsingissä 27 päivänä helmikuuta 2013 Ympäristöministeriön päätöksen mukaisesti
LisätiedotMaatilojen asuinrakennusten energiankulutuksen arviointi
Maatilojen asuinrakennusten energiankulutuksen arviointi Tässä esitetään yksinkertainen menetelmä maatilojen asuinrakennusten energiankulutuksen arviointiin. Vaikka asuinrakennuksia ei ole syytä ohittaa
LisätiedotLämpöilta taloyhtiöille. Tarmo. 30.9. 2013 Wivi Lönn Sali. Lämmitysjärjestelmien ja energiaremonttien taloustarkastelut
Lämpöilta taloyhtiöille Tarmo 30.9. 2013 Wivi Lönn Sali Lämmitysjärjestelmien ja energiaremonttien taloustarkastelut Juhani Heljo Tampereen teknillinen yliopisto Talon koon (energiankulutuksen määrän)
LisätiedotYhteensä: ,13 381,57
Perustiedot Projektin tiedot Projektin nimi: BEM-OKT rak. 22 Sijainti: Joensuu Leveysaste: 62 8' 5" POH Pituusaste: 29 41' 27" ITÄ Korkeus: 86, m Ilmastotietojen lähde Strusoft-palvelin Arviointipäivä:
LisätiedotKuivauksen fysiikkaa. Hannu Sarkkinen
Kuivauksen fysiikkaa Hannu Sarkkinen 28.11.2013 Kuivatusmenetelmiä Auringon säteily Mikroaaltouuni Ilmakuivatus Ilman kosteus Ilman suhteellinen kosteus RH = ρ v /ρ vs missä ρ v = vesihöyryn tiheys (g/m
LisätiedotYhteensä: ,13 381,57
Perustiedot Projektin tiedot Projektin nimi: BEM-OKT rak. 22 Nyky... Sijainti: Joensuu Leveysaste: 62 38' 5" POH Pituusaste: 29 41' 27" ITÄ Korkeus: 86, m Ilmastotietojen lähde Strusoft-palvelin Arviointipäivä:.11.217.35.18
Lisätiedotwww.scanoffice.fi Teollisuusrakennus Salon Meriniityn teollisuusalueella, (Teollisuuskatu, Örninkatu 15)
Teollisuusrakennus Salon Meriniityn teollisuusalueella, (Teollisuuskatu, Örninkatu 15) - Rakennus on kytketty kaukolämpöverkkoon - Lämmitettävän tilan pinta-ala on n. 2000 m 2 ja tilavuus n. 10 000 m 3
LisätiedotRakennusmääräykset. Mikko Roininen Uponor Suomi Oy
Talotekniikka ja uudet Rakennusmääräykset Mikko Roininen Uponor Suomi Oy Sisäilmastonhallinta MUKAVUUS ILMANVAIHTO ERISTÄVYYS TIIVEYS LÄMMITYS ENERGIA VIILENNYS KÄYTTÖVESI April 2009 Uponor 2 ULKOISET
LisätiedotYHTEENVETO RAKENNUKSEN ENERGIATEHOKKUUDESTA
YHTEENVETO RAKENNUKSEN ENERGIATEHOKKUUDESTA Laskennallinen ostoenergiankulutus ja energiatehokkuuden vertailuluku (Eluku) Lämmitetty nettoala 5 m² Lämmitysjärjestelmän kuvaus Kaukolämpö Ilmanvaihtojärjestelmän
Lisätiedot24.5.2012 Gasum Petri Nikkanen 1
24.5.2012 Gasum Petri Nikkanen 1 UUSIA OHJEITA, OPPAITA JA STANDARDEJA KAASULÄMMITYS JA UUSIUTUVA ENERGIA JOKO KAASULÄMPÖPUMPPU TULEE? 24.5.2012 Gasum Petri Nikkanen 2 Ajankohtaista: Ympäristöministeriö:
LisätiedotKOSTEUDENHALLINTA ENERGIATEHOKKAASSA RAKENTAMISESSA
KOSTEUDENHALLINTA ENERGIATEHOKKAASSA RAKENTAMISESSA 28.3.2009 TkT Juha Vinha Energiatehokas koti tiivis ja terveellinen?, 28.3.2009 Helsingin Messukeskus PERUSASIAT KUNTOON KUTEN ENNENKIN Energiatehokas
LisätiedotYHTEENVETO RAKENNUKSEN ENERGIATEHOKKUUDESTA
YHTEENVETO RAKENNUKSEN ENERGIATEHOKKUUDESTA Laskennallinen ostoenergiankulutus ja energiatehokkuuden vertailuluku (E-luku) Lämmitetty nettoala 7,9 m² Lämmitysjärjestelmän kuvaus Poistoilmalämpöpumppu,
Lisätiedot