LIEKSAN KAUPUNGIN MAASEUTUSTRATEGIA 2020, nykytilan analyysi
|
|
- Joonas Järvenpää
- 8 vuotta sitten
- Katselukertoja:
Transkriptio
1 LIEKSAN KAUPUNGIN MAASEUTUSTRATEGIA 2020, nykytilan analyysi 1. Kohdealueen kuvaus Lieksa on väestömäärällä mitattuna Pohjois-Karjalan kolmanneksi suurin kunta ja pinta alaltaan suurin. Palveluvarustukseltaan ja rakenteeltaan Lieksan voidaan sanoa olevan maakunnan toiseksi kehittynein taajama. Lieksalla on yhteistä rajaa Venäjän kanssa yli sata kilometriä. Kaupungin vahvuuksia ovat monipuolinen teollinen rakenne, vahva alkutuotanto, luonnonvarat ja luonnon olosuhteet, hyvä koulutusjärjestelmä ja vilkas kulttuurielämä. Lieksan perusrakenteita kuvaavia tunnuslukuja: kokonaispinta ala 4068 km2, josta maata 3418 km2 vesistöjä 649 km2, 16 % kokonaispinta-alasta väestömäärä taajama aste 70 % asukkaita/km2 3.0 kotitalouksia työpaikkoja alkutuotannon osuus - jalostuksen osuus - palvelujen osuus % 24 % 64 % vapaa ajan asuntoja työttömyysaste 2014/10 16 % metsätalousmaa ha, josta yksityistä noin 30 % maatalousmaa ha - maatiloja peltoala ha - keskipinta ala 39 ha - maitotiloja Nykytilan analyysi Lieksan kaupungin maaseutustrategian nykytilan analyysin alueellinen tarkastelu tehdään SYKEn uuden, kuntajaotuksesta riippumattoman alueluokituksen mukaisella luokituksella. Sen perusteella Lieksa on pääasiassa harvaan asuttua maaseutua. Luokituksessa Lieksa jaetaan seuraaviin luokkiin. Maaseudun paikalliskeskukset (pinta ala Lieksassa 15 km 2 ) Maaseudun paikalliskeskukset ovat kaupunkien vaikutusalueen ulkopuolelle jääviä pienempiä keskuksia. Ne koostuvat pienemmistä kaupunkimaisista taajamista, joilla on selkeä keskusta sekä isoimmista maaseutumaisemmista kirkonkyläkeskuksista. Paikalliskeskuksille on ominaista rakenteeltaan tiivis keskusta sekä rooli ympäröivän alueen keskuksena.
2 Ydinmaaseutu (pinta ala Lieksassa 310 km 2 ) Ydinmaaseutu on joko vahvaa alkutuotannon aluetta tai toiminnoiltaan monipuolista suhteellisen tiiviisti asuttua maaseutua. Aluetta luonnehtivat keskikokoiset keskukset, kirkonkylät ja suhteellisen tiheä pienten taajamien verkosto. Alueen maankäyttö on intensiivistä, joten erityisesti maatalousvaltaiset alueet nousevat ydinmaaseuduksi. Harvaan asuttu maaseutu (pinta ala Lieksassa 3098 km2) Harvaan asuttu maaseutu on paikalliselta elinkeinorakenteeltaan yksipuolista ja väestömäärältään harvaan asuttua aluetta, jonka yleisin maankäyttöluokka on metsä tai suo. Lähtökohtaisesti alueet sijaitsevat kaukana isoista keskuksista. Alueen asutusrakenne on hajanaista, taajamia on harvassa ja niiden välillä saattaa olla laajoja asumattomia alueita. Liitteenä kartta alueluokituksesta, liite nro 1. TUNNUSLUKUJA edellä olevan alueluokituksen mukaan Väestömäärä maaseudun paikalliskeskus ydinmaaseutu harvaan asuttu maaseutu yhteensä Pieni väkimäärä, senioriväestön suuri osuus ja pitkään jatkunut väkiluvun lasku luonnehtivat Lieksaa. Tosin kaikkein jyrkin väkiluvun näyttää hidastuneen Lieksan väkimäärä on laskenut vv %. Väestön väheneminen on ollut nopeinta harvaan asutulla maaseudulla, jossa väkimäärä on laskenut peräti 42 %. Samaan aikaan ydinmaaseudun väkimäärä on laskenut 30 % ja paikalliskeskuksen väkimäärä 23 %. Väestön ikärakenne 2013 Ikäryhmä yli 65 Yhteensä Maaseudun paikalliskeskus Ydinmaaseutu Harvaan asuttu maaseutu Yhteensä Väestön ikärakenne on muuttunut merkittävästi. Vuonna 1990 työikäisen väestön osuus kokonaisväestöstä oli 62 % kun se vuonna 2013 oli 56 %. Yli 65-vuotiaiden osuus oli % kun se vuonna 2013 oli 30 %. Vastaavasti alle 18-vuotiaiden osuus vuonna 1990 oli 22 % ja vuonna %. Väestömäärän ja rakenteen muutoksen vuoksi kyläkouluja on jouduttu lakkauttamaan nopeaan tahtiin. Vuoden 1990 jälkeen on lakkautettu 14 kyläkoulua. Tällä hetkellä kyläkouluja on Kolilla, Vuonisjärvellä ja Jamalissa.
3 Työpaikkoja maaseudun paikalliskeskus ydinmaaseutu harvaan asuttu maaseutu yhteensä Työpaikkojen määrä on pienentynyt Lieksassa työpaikalla eli 27 %. Paikalliskeskuksessa alenema on ollut 16 %, ydinmaaseudulla 50 % ja harvaan asutulla maaseudulla 55 %. Vahvuutena on elinkeinorakenteen monipuolisuus sekä hyvin toimivat neuvonta ja ohjausjärjestelmät sekä vielä hyvä koulutusjärjestelmä. Työpaikat. Syken uuden aluejaotuksen mukaan alueella työssä käyvien henkilöiden lukumäärän katsotaan kuvaavan työpaikkojen lukumäärää alueella. Luvuissa voi olla pientä epätarkkuutta toimialaluokituksen muuttumisen vuoksi. Työpaikkojen kokonaismäärä Lieksan alueella on laskenut vuodesta 2000 vuoteen kappaletta. työpaikkoja vuonna 2010 oli Työpaikkojen määrä on laskenut maaseudun paikalliskeskuksen alueella 303, ydinmaaseudun alueella lisääntynyt 102 ja harvaan asutulla maaseudulla laskenut 246. Työpaikkojen määrä lisääntyminen ydinmaaseudulla selittyy hyvin pitkälti teollisuustyöpaikkojen määrän kasvulla. Maatalouden, metsätalouden ja riista ja kalatalouden työpaikkojen määrä on laskenut 111, teollisuustyöpaikkojen määrä on lisääntynyt 92, julkisen sektorin työpaikkojen määrä, kaupan alan työpaikkojen määrä on laskenut. Majoitus ja ravitsemustoiminnan työpaikat ovat lievästi lisääntyneet Asuinrakennukset maaseudun paikalliskeskus ydinmaaseutu harvaan asuttu maaseutu yhteensä Asuinrakennusten määrä on vuosina Lieksassa kasvanut 1,6 % eli 83 kappaletta. Kasvua voidaan havaita kaikilla alueilla. Loma-asuntoja maaseudun paikalliskeskus ydinmaaseutu harvaan asuttu maaseutu yhteensä
4 Loma asuntojen määrä on kasvanut vuosina kappaletta. Kasvua on ollut erityisesti harvaan asutulla maaseudulla 6,5 % eli 136 kappaletta. Loma asunnot ovat hajautuneet varsin tasaisesti eri puolille Lieksaa, etupäässä Pielisen, Viekijärven, Pankajärven ja Nurmijärven rannoille. Kaupunki on kehittämässä vapaa ajan asujien ja kaupungin yhteistyötä perustamalla vapaa ajan asukastoimikunnan luvulla Lieksassa nimettiin kyläkeskuksiksi Vieki, Nurmijärvi, Hattuvaara, Vuonislahti ja Koli. Näiden kylien taantuva kehitys on ollut hitaampaa kuin muissa kylissä. Kylät toimivat myös aktiivisesti kehittäen itse toimintaansa. Lieksan maantieverkko on kattava. Perustienpidon resurssien vähetessä tieverkon kunto on rapistumassa. Puutavaran kuljetukseen liittyen metsäautotieverkosto on myös kattava koko maaseutualueella. Tiet ovat pääosin hyvin liikennöitävissä. Lieksan kautta kulkee Joensuu Lieksa Nurmes Kontiomäki rataosuus. Rataosuudella on varsin vilkasta tavaraliikennettä ja kaksi henkilöliikennevuoroa päivittäin. Henkilöliikenne on mahdollista Lieksan, Kylänlahden ja Vuonislahden asemilta. Lieksan alue on varsin kattavasti vesi ja viemäriverkoston piirissä. Valtioneuvosto teki periaatepäätöksen valtakunnallisesta laajakaistaverkkohankkeesta. Päätöksen mukaan vuoden 2015 loppuun mennessä lähes kaikki (yli 99 % väestöstä) vakinaiset asunnot sekä yritykset ja julkishallinnon organisaatioiden vakinaiset toimipaikat ovat enintään kahden kilometrin etäisyydellä nopeudella 100 Mbit/s toimivan yhteyden mahdollistavasta valokuitu tai kaapeliverkosta. Lieksassa runkoverkkoa on rakennettu on saatu rakennettua Kirjastoauto liikennöi säännöllisesti kaupungin haja-asutusalueilla. Uuden kirjastoauton hankinnan yhteydessä toiminnan sisältöä kehitetään. Lieksan kansalaisopisto tarjoaa erilaisia harrastus ja opiskelumahdollisuuksia myös haja asutusalueella. Lieksassa toimii suuri joukko erilaisia yhdistyksiä, joilla on merkittävää vaikutusta maaseudun elinvoimaan ja ihmisten viihtyvyyteen. Kyläyhdistyksiä on kaksikymmentä, liikunta ja urheiluseuroja kaksikymmentäkaksi, metsästysseuroja kaksikymmentäyhdeksän, hirviseurueita viisikymmentä, marttayhdistyksiä kahdeksan, nuoriso ja kulttuuriyhdistyksiä yli kaksikymmentä ja useita erilaisia kansanterveysyhdistyksiä jne. Metsähallitus myy vuosittain pienriistalupia Lieksan alueelle lähes Myös kalastuslupia myydään runsaasti. Lieksan kaupungin alueella on monipuolinen verkosto erilaisia reitistöjä (patkointi, vaellus, melonta, hiihto, maastopyöräily, moottorikelkkailu jne), liite 2. Maaseutustrategiassa puhutaan maaseutumaisesta elämänmuodosta. Määritelmät maaseudusta toistuvat useissa tutkimuksissa. Toistuvia tekijöitä ovat muun muassa luonnonläheisyys, rauhallisuus, yhteisöllisyys ja turvallisuus sekä puhtaus. Samalla nämä mielikuvat ovat maaseutuun liitettyjä positiivisia arvoja. Yleisesti maalla asumista tai maaseutumaista elämäntapaa kuvaillaan myönteisessä valossa ja pidetään myönteisenä arvona.
5 3. SWOT-tarkastelu Seuraavaan yhteenvetotaulukkoon on koottu kyläkierroksella ja työryhmissä nousseet heikkoudet, vahvuudet, uhkat ja mahdollisuudet VAHVUUDET HEIKKOUDET S I S Ä I S E T Luonto kaikissa muodoissaan Metsät, metsä raaka-aine Vesistöt (Pielinen ja muut) Erämaat, metsästysmahdollisuudet Hyvät harrastusmahdollisuudet Kattava tieverkko Vapaa-ajan asutus ja asukkaat Valokuitu Vesi- ja viemäriverkosto Sotahistoria Myynnissä olevat kiinteistöt käy hyvin kaupaksi Tilaa olla ja elää Luonnon tuotteet (marjat, sienet, kalat, riista) Autolautta ja jäätie Rauhallisuus, turvallisuus, hiljaisuus Rautatie Kulttuuriperintö Hevos- ja koiraharrastajat Valtion metsät ja maat Paikallisen väestön suhtautuminen maatalouteen ja oman paikkakunnan tuotteisiin positiivista Viljelijöiden maahenki on vahva Inarin rajanylityspaikka Reitistöt (moottorikelkka, patikointi, melonta) Koli ja Ruunaa Monipuolinen yritystoiminta Vahva kolmannen sektorin toimijakenttä (yhdistykset, järjestöt) Aktiiviset ja osaavat ihmiset Kylillä hyvät kokoontumistilat Tiestön huono kunto Julkinen liikenne puuttuu Venepaikat, vesillelaskupaikat, tankkaus puuttuvat Huonot nettiyhteydet (missä ei kuitua) Maisemat kasvavat umpeen Pielisen pinnan vaihtelu Ikärakenne Palvelut hävinneet kyliltä Kaupungin ja teknisen viraston asenne maataloutta kohtaan Maatalouden yritysneuvonta on tiloille maksullista Metsätilojen sukupolvenvaihdokset hankalia Yhdistystoiminnan aktiivien pieni määrä
6 UHAT MAHDOLLISUUDET U L K O I S E T Tiestön edelleen jatkuva heikkeneminen Byrokratia (liika suojelu ja säätely) Maankäytön ja rakentamisen rajoittaminen Keskittämiskehitys Kimppakyyti heikkenee Väestö ikääntyy Osaavan työvoiman saanti maaja metsätalousalalla Suuret muutokset maatalouden tukirakenteissa Koulutuksen siirtyminen maakuntakeskuksiin tai jopa kauemmaksikin Yhdistysten aktiivit väsyvät Maan tehokas käyttö Lieksa julistautuu fossiilisista polttoaineista vapaaksi Sotahistoria Vesistöjen parempi hyödyntäminen Liikkuvat palvelut Suurpedot, metsäpeurat, linnut, virtakutuiset kalat Pappilanluhta Biotalous, bioenergia (vai onko vahvuus?) On varaa tehostaa tuotantoa (mm. maidon- ja nurmentuotanto) Hanketoiminta, Leader -rahoitus Investoivien tilojen vakuusrahasto/säätiö/ Maatalouden investointien tukeminen Lähiruoka ja oman paikkakunnan tuotteiden käyttö ruokahuollossa Puurakentaminen Venäjän läheisyys, Inarin rajanylityspaikan kehittäminen Yhteismetsä Kolmas sektori palveluiden tuottajana Yhteistyö kylien välillä Lähidemokratia Asuminen ja ympäristö, Elinvoima ja toimeentulo, Yhteisöt ja verkostot Pidetyissä kyläilloissa tehdyt kyläkohtaiset swot analyysit löytyvät ( 4. Yhteydet muihin strategioihin, ohjelmiin ja suunnitelmiin Maaseutupoliittinen kokonaisohjelma Maaseutupolitiikan yhteistyöryhmä YTR hyväksyi kuudennen maaseutupoliittisen kokonaisohjelman vuosille
7 Maaseutupolitiikan tavoitteena on voimavarojaan hyödyntävä ja hyvinvoiva maaseutu. Maaseutupolitiikan vision mukaan - maaseutu on erottamaton osa kansallista menestystä ja yhteiskuntaa - maaseutu on yritteliäisyyteen ja luovuuteen kannustava hyvä elämisen ympäristö - maaseudun aineellinen, sosiaalinen, kulttuurinen ja ekologinen perusta on tärkeä koko Suomelle Maaseutupolitiikassa korostetaan kansalaisyhteiskunnan ja osallisuuden vahvistamista. Tavoitteena on, että maaseutua kehitetään entistä enemmän siellä toimivien ihmisten ja yritysten tietoon, osaamiseen ja aktiivisuuteen perustuen Kärkitoimenpiteiksi on nostettu lähidemokratian vahvistaminen, palvelujen järjestäminen, tieverkon kunnosta huolehtiminen, tietoliikenneyhteyksien rakentaminen, maaseuturakentamisen edistäminen, aluetaloutta tukevat julkiset hankinnat, yrittäjyyden vahvistaminen, osaavan työvoiman saatavuus ja hajautettu energiantuotanto. Pohjois-Karjalan maaseudun kehittämissuunnitelmassa vuosille määritellään visio seuraavasti: Maaseutu luonnonvaroineen on keskeinen tekijä Pohjois-Karjalan taloudelliselle menestykselle ja hyvinvoinnille. Osaavat ihmiset ja yritykset hyödyntävät kestävästi ja taiten alueen voimavaroja ja ulkopuolista kysyntää. Maaseutumme on innostavan yhteisöllisen toiminnan ja laadukkaan asumisen paikka, jonka kulttuurinen identiteetti ja vetovoima ovat vahvistuneet merkittävästi. Maaseudun tulevaisuutta tehdään hyvässä yhteistyössä sen palvelujen perusrakenteet turvaten sekä uusiutumiseen ja kasvuun rohkaisten. Suunnitelman mukainen Strategia Puhtaiden luonnonvarojen energinen maakunta Strategiaa toteutetaan kanavoimalla rahoitusta maaseudun yritystoiminnan ja maatalouden monipuolistamiseen, kilpailukyvyn lisäämiseen sekä osaamisen uudistamiseen. Vahvistettavina painopisteinä ovat maidontuotanto, luomutuotanto, uudet lähiruokaratkaisut sekä hajautettu bioenergian tuotanto. Tuotannon monipuolistamista, jalostusasteen kohottamista, asiakaslähtöistä tuotekehitystä sekä yhteistyötä ja innovaatioita edesauttavia ratkaisuja edistetään. Yhtä lailla vahvistetaan luonnonvarojen ja materiaalivirtojen kestävää ja ekotehokasta hyödyntämistä. Rahoitusta ohjataan myös maaseutualueiden yhteisölliseen kehittämistoimintaan yhteistyössä Leadertoimintaryhmien kanssa. Maaseudulle haetaan ratkaisuja, jotka mahdollistavat asumisen, työn ja vapaa-ajan sujuvan arjen sekä turvaavat palvelujen saatavuuden. Uutta elinvoimaa, moniarvoisuutta ja mahdollisuuksia maaseudulle saadaan aktivoimalla ja osallistamalla tulo- ja maahanmuuttajia, nuoria ja senioreita. Lisäksi edistetään pohjoiskarjalaista maaseutu-brändiä vahvistavia kulttuuri-, tuote- ja markkinointiratkaisuja. Vaara-Karjalan Leader ry:n paikallisen kehittämisstrategian vuosille tavoitteena on, että Vaara-Karjalan alue säilyy myös tulevaisuudessa elinvoimaisena ja miellyttävänä asuinympäristönä. Kehittämisstrategian tavoitteena on vahvistaa ja hyödyntää alueemme vahvuuksia sekä nostaa esiin uusia avauksia alueemme kehittämiseksi.
8 Visiomme on, että Vaara-Karjalan alue on aktiivisten kansalaisten alueyhteisö, jossa luonnonvarat sekä kulttuuri antavat voimaa alueen kehittämiselle ja eläköityminen on uusiutumista. Hyödynnämme nopeita tietoliikenneyhteyksiä, jotka mahdollistavat uusien, innovatiivisten ja helppokäyttöisten palvelumallien luomisen. Alueemme toimijoiden yhteistyöverkosto luo positiivista virettä ja työskentelee tiiviissä yhteistyössä alueemme asukkaiden, yritysten ja yhteisöjen hyväksi vahvistaen uskoa paremmasta tulevaisuudesta. Kehittämisstrategiassa on neljä painopistealuetta: - Hyvinvoivat ihmiset ja yhteisöt - Elinvoimainen yritystoiminta - Luonnonvarat ja kestävä kehitys - Alueidenvälinen ja kansainvälinen yhteistyö Painopistealueita toteutetaan suhteessa 40% - 30% - 15% - 15%. Edellä oleva tausta aineisto on kasattu maaseutustrategiatyön osana ja sitä on käytetty asetettaessa strategisia painopistealueita
9 Liite 1
10 Liite 2 LIEKSAN KAUPUNGIN ALUEELLA OLEVAT REITISTÖT Retkeilyreitit: Karhunpolku, josta 123 km on Lieksan alueella. Reitti alkaa Patvinsuolta Ilomantsin kunnan rajalta ja päättyy Teljoon Kuhmon kaupungin rajalle. Lieksan keskustasta on yhteys Karhunpolulle. Reposuon ympyräreitti on pituudeltaan 12 km. Ruunaan Koskikierroksen pituus on 31 km. Patvinsuolla on yhteensä 80 km merkittyjä polkuja. Suomun järven kierto 15 km. Herajärven kierros on pituudeltaan 61 km, myös lyhyempiä vaihtoehtoja. Kolilla merkittyjä polkuja on yhteensä n. 80 km. Muualla Lieksan alueella runsaasti muita lyhyempiä polkuja ja reittejä. Hiihtoreitit: Kolilla on n. 50 km pitkä hiihtoreitti, josta valaistuna Kopravaara - Loma-Koli osuus 22 km. Timitran hiihtokeskuksessa on n. seitsemän km pitkä latu. Urheilupuisto - Pankakoski - yhdyslatu 12 km. Saava latu on pituudeltaan noin yhdeksän km. Pankakoskella on noin seitsemän km pitkä latu. Muualla Lieksan alueella on runsaasti muita lyhyempiä latuja, mm kylien hoidossa olevat ladut. Vesiretkeilyreitit: Jongunjoen melontareitti on pituudeltaan noin 80 km. Reitti alkaa Jonkerista ja päättyy Nurmijärvelle. Reitti käsittää 38 koskea, kaksi varaustupaa ja 11 levähdyspaikkaa. Ruunaan koskireitti on noin 30 km pitkä ja käsittää kuusi koskea. Kelkkareitit: Kelkkailureittejä Lieksan alueella on runsaasti. Lieksa - Nurmes reitti, jonka pituus on 47 km. Muita kelkkailureittejä ovat Lieksa-Kuhmo, Lieksa-Koli-Joensuu, Lieksa Nurmijärvi Ruunaa PikkuKili Koli ja reitti Ruunaasta Hattuvaaran kautta Ilomantsiin.
Puhtaiden luonnonvarojen energinen maakunta Pohjois-Karjalan maaseudun kehittämissuunnitelma vuosille 2014-2020 Sivu 12 1.10.2013 Puhtaiden luonnonvarojen energinen maakunta Pohjois-Karjalan maaseudun
LisätiedotIloa ja innovaatioita - Rieska-Leaderin strategia 2014-2020
Rieska Iloa ja innovaatioita - Rieska-Leaderin strategia 2014-2020 Strategian pääkohdat 1. Toiminta-alue 2. SWOT 3. Painopisteet 4. Toimenpiteet 5. Tavoitteet 6. Rahoitus 7. Visio Aluemuutos 2014, kun
LisätiedotMaaseutu- ja kaupunkialueiden väestö Pohjois-Karjalassa
PUHTI-tilastomylly 1/2019 PUHTI Muuttuvat yritystoiminnan muodot Pohjois-Karjalan maaseudulla -hanke Maaseutu- ja kaupunkialueiden väestö Pohjois-Karjalassa Kuinka suuri osa pohjoiskarjalaisista asuu maaseudulla?
LisätiedotPyhäjoella virtaa Pyhäjoen kuntastrategia
Pyhäjoella virtaa 2030 Pyhäjoen kuntastrategia Toimintaympäristömme VAHVUUDET 1. Hanhikivi 1-investoinnit alueelle ja liikenneyhteyksiin 2. Kunnan talous on vakaa 3. Hyvät ja toimivat peruspalvelut 4.
LisätiedotMÄNTSÄLÄN KUNTASTRATEGIALUONNOS
MÄNTSÄLÄN KUNTASTRATEGIALUONNOS 19.10.2017 1 Kuntastrategia on kuntakokonaisuuden pitkän tähtäyksen päätöksentekoa ja toimintaa ohjaava tulevaisuuden suunta tai kantava idea. Visio = toivottu ja haluttu
LisätiedotPaikkaperustaisuus lähtökohtana maaseudun kehittämisessä. Salo
Paikkaperustaisuus lähtökohtana maaseudun kehittämisessä Salo 4.9.2014 Esityksen sisältö 1. Paikkaperustaisuus lähtökohtana maaseudun kehittämisessä 2. Maaseutupolitiikan yhteistyöryhmän, YTR:n verkosto,
LisätiedotMaaseutupolitiikka Suomessa. Maa- ja metsätalousministeriö
Maaseutupolitiikka Suomessa Maa- ja metsätalousministeriö Lähes puolet suomalaisista asuu maaseudulla Lähes puolet väestöstä asuu maaseudulla. Suomi on myös hyvin harvaan asuttu maa. Asukastiheys on keskimäärin
LisätiedotKeski-Suomen maaseudun näkymiä
Keski-Suomen maaseudun näkymiä Nurmesta biokaasua, ravinteet viljelykiertoon seminaari 26.3.2013 Ulla Mehto-Hämäläinen Maaseudun näkymät ovat varsin haasteelliset Palvelut etääntyvät, kuntien talousvaikeudet
LisätiedotPÄLKÄNEEN KUNNAN KUNTASTRATEGIAN PÄIVITYS JA KEHITYSKUVAN LAATIMINEN
PÄLKÄNEEN KUNNAN KUNTASTRATEGIAN PÄIVITYS JA KEHITYSKUVAN LAATIMINEN Lähtötiedot Asukaskyselyn tulokset 09.12.2011 ASUKASKYSELY: PÄLKÄNEEN TULEVAISUUS Kysely toteutettiin syys-lokakuussa 2011 Kysely on
LisätiedotKaupunginvaltuusto
Kaupunginvaltuusto 13.11.2014 108 1 Kemijärvi 2020 Vedenvälkettä ja vihreää kultaa Kemijärven kaupunki on vuonna 2020 Itä-Lapin elinvoimainen palvelu- ja seutukuntakeskus, joka hyödyntää maantieteellistä
LisätiedotLoimaan strategia , Tulevaisuus-/strategiatyöryhmä Tuuli Tarukannel
Loimaan strategia 1.10.2018, Tulevaisuus-/strategiatyöryhmä Tuuli Tarukannel 1 Aikataulu 16.4. valtuustoseminaari I 13.6. yhteistyön aloituskokous ELOKUU Tulevaisuus-/strategiatyöryhmä I, 7.8.2018 SYYSKUU
LisätiedotMAASEUTUPOLITIIKAN NEUVOSTO ja sen laaja #maaseutupolitiikka
MAASEUTUPOLITIIKAN NEUVOSTO ja sen laaja verkosto @Maaseutupolitiikka #maaseutupolitiikka VUODESTA 1988 NYKYPÄIVÄÄN 1988-1991 Maaseudun kehittämisprojekti 1992-1994 Maaseutupolitiikan neuvottelukunta 1995-2015
LisätiedotJatkuuko kaupungistuminen väestönkasvun moottorina?
Jatkuuko kaupungistuminen väestönkasvun moottorina? Ihmiset uskovat, että kaupungeissa on paremmat mahdollisuudet työhön, opiskeluun ja vapaa ajan viettoon. (*****) Jyväskylä kasvaa pienemmät kaupungit
LisätiedotKylien kehittäminen, kyläsuunnitelma ja niistä nousseet hankkeet
Leader-toiminta - Leader-yhdistykset perustettu vuosina 1995-1997 - Alkamassa on neljäs ohjelmakausi - Yhdistyksissä on jäseniä yli 650 - Hallitustyöskentelyyn on osallistunut yli 200 henkilöä - Leader-ryhmien
LisätiedotKylät maaseutupolitiikan kokonaisuudessa
VOIMISTUVAT KYLÄT -kampanja 2010-2012 Voimistuvat kylät-kampanja 14.-15.10.2011 Etelä-Karjala, Imatra Kylät maaseutupolitiikan kokonaisuudessa Eero Uusitalo professori, maaseutuneuvos, YTR:n pääsihteeri
LisätiedotMaa- ja metsätalousministeriön STRATEGIA 2030
Maa- ja metsätalousministeriön STRATEGIA 2030 Uusiutuva Suomi mahdollisuuksien maailma Monet nyt itsestään selvinä pitämämme asiat ovat ainutlaatuisia. Puhdas ruoka ja vesi ovat tulevaisuudessa elintärkeintä
LisätiedotMahdollisuuksia eriytymisen torjuntaan: Biotalous
Mahdollisuuksia eriytymisen torjuntaan: Biotalous Biotalous on uusiutuvien luonnonvarojen kestävää hoitoa sekä käyttöä ja niistä valmistettujen tuotteiden ja palveluiden tuotantoa sekä biologisten ja teknisten
LisätiedotMAASEUDUN KEHITTÄMINEN OSANA ALUEKEHITTÄMISTÄ
Lapin maaseutufoorumi 20.-21.2.2012 MAASEUDUN KEHITTÄMINEN OSANA ALUEKEHITTÄMISTÄ Eero Uusitalo professori, maaseutuneuvos, YTR:n pääsihteeri 20.2.2012 Maaseutu on oma politiikanalansa ja nivoutuu monin
LisätiedotAktiivinen Pohjois-Satakunta ry
Aktiivinen Pohjois-Satakunta ry Kehittämisstrategia 2014-2020 Sivu 1 9.6.2014 Toiminta-alue 43 930 asukasta 5 554 km 2 Sivu 2 9.6.2014 MMM, Mavi Kunnat kuntaraha 20% ELY-keskus yhteistyö Leader-ryhmä -tj.
LisätiedotMAASEUDUN TULEVAISUUS
Alue- ja kaupunkipolitiikan keskustelutilaisuus 21.4. 2017 MAASEUDUN TULEVAISUUS Christell Åström, pääsihteeri Maaseutupolitiikan neuvosto MANE TAUSTA 1995-2015 Maaseutupolitiikan yhteistyöryhmä 1995-2015
LisätiedotMAASEUTUPOLIITTINEN SELONTEKO MAASEUTUPOLIITTINEN KOKONAISOHJELMA
MAASEUTUPOLIITTINEN SELONTEKO 2009-2020 5. MAASEUTUPOLIITTINEN KOKONAISOHJELMA 2009-2013 Maaseutu hyvinvoinnin lähde Valmisteluprosessi ja keskeiset linjaukset Maaseutupolitiikan verkosto VALTIONEUVOSTO
LisätiedotJOUTSAN KUNNAN TOIMINTAPERIAATTEET, TOIMINTA-AJATUS, VISIO JA STRATEGIA.
JOUTSAN KUNNAN TOIMINTAPERIAATTEET, TOIMINTA-AJATUS, VISIO JA STRATEGIA. JOUTSAN KUNNAN TOIMINTAPERIAATTEET Joutsan kunta toimii aktiivisesti ja tulevaisuushakuisesti sekä etsii uusia toimintatapoja kunnan
LisätiedotManner-Suomen maaseudun kehittämisohjelma 2014-2020 Tietosivu
Manner-Suomen maaseudun kehittämisohjelma 2014-2020 Tietosivu Manner-Suomen maaseudun kehittämisohjelma 2014-2020 hyväksyttiin Euroopan komissiossa virallisesti joulukuun 12. päivänä 2014. Kehittämisohjelmassa
LisätiedotHavaintoja kuntalaiskyselystä + aluetilaisuudet
Havaintoja kuntalaiskyselystä + aluetilaisuudet Kehittäjätapaaminen 17.11 Pasi Saukkonen Kyselyn lähtökohdat Kohderyhmänä kantakaupungin ulkopuoliset alueet (Pyhäselkä, Eno, Kiihtelysvaara, Tuupovaara)
LisätiedotKainuun alueellinen maaseutusuunnitelma Kainuun maaseuturahoitus kaudella ; Oulu
Kainuun alueellinen maaseutusuunnitelma 2014-2020 Kainuun maaseuturahoitus kaudella 2014 2020; Oulu 25.2.2015 Sivu 1 26.2.2015 Toiminnan visio Kainuun maaseutu tarjoaa turvallisen, toimivan, viihtyisän
LisätiedotKeski-Suomen kasvuohjelma
Keski-Suomen kasvuohjelma Keski-Suomen maakuntaohjelma 2011-2014 Hannu Korhonen Keski-Suomen liitto Lähtökohdat Tavoitteena selkeä ja helppokäyttöinen ohjelma toteuttajille konkreettinen! Taustalla maakuntasuunnitelman
LisätiedotMaaseudun kehittämisohjelman mahdollisuudet maahanmuuttajien kotouttamiseen
Maaseudun kehittämisohjelman mahdollisuudet maahanmuuttajien kotouttamiseen Vastaanottava maaseutu Helsinki 22.1.2016 Marianne Selkäinaho Maa- ja metsätalousministeriö Mahdollisuuksien maaseutu Maaseutuohjelmalla
LisätiedotMahdollisuuksien maaseutu Kaakkois-Suomi
Mahdollisuuksien maaseutu Kaakkois-Suomi Manner-Suomen maaseudun kehittämisohjelma 2014-2020 Etelä-Karjalan MYR Koulutustilaisuus 13.11.2017 Kaakkois-Suomen ELY-keskus Maaseudun kehittäminen Manner-Suomen
LisätiedotVÄESTÖNMUUTOKSET ETELÄ-KARJALAMAALISKUU 2017 ALUESUUNNITTELU
VÄESTÖNMUUTOKSET2010-2015 -ETELÄ-KARJALAMAALISKUU 2017 ALUESUUNNITTELU Kansikuva: Susanna Mäntykoski 2014 Sisältö Väestönmuutokset Etelä-Karjalassa 2010 2015...4 Kokonaisväestönmuutos...4 Väestönmuutokset
LisätiedotYTR:n kansalaistoiminnan teemaverkosto ja lähidemokratian edistäminen
YTR:n kansalaistoiminnan teemaverkosto ja lähidemokratian edistäminen Kylätoiminnan neuvottelupäivät Tampere 16.11.2015 Tauno Linkoranta YTR:n verkostot Tukevat maaseutupoliittisen kokonaisohjelman 2014-2020
LisätiedotKiiminkijokivarren kylien tulevaisuus -kysely
Kiiminkijokivarren kylien tulevaisuus -kysely 17.1. 28.2.2017 16.5.2017 Kiiminkijokivarren kyläselvitysalueet Oulun ja kyläselvitysalueiden väestö: Oulu 01/2017, kylät 3/2017 Oulu 198 281 Alakylä 1944
LisätiedotMaaseudun kehittämisohjelma
Maaseudun kehittämisohjelma 2014 2020 Tilannekatsaus joulukuu 2014 Sivu 1 5.12.2014 Jyrki Pitkänen Aikataulu (1) Valtioneuvosto hyväksyi Manner-Suomen maaseutuohjelman huhtikuussa EU:n komission käsittely:
LisätiedotMiten saada uusia asukkaita kylään?
Miten saada uusia asukkaita kylään? Kyläpäällikkökoulutus 14.4.2016 Kyläasiamies Henrik Hausen Kylätoiminta on monipuolista Yhteisöllisyys, toimitilat, tapahtumat Kyläsuunnittelu, rakennuspaikat, kyläkaavat
LisätiedotVISIO 2020 Uusiutuva Etelä-Savo on elinvoimainen ja muuttovoittoinen Saimaan maakunta, jossa
MENESTYKSEN VETURIT strategiset tavoitteet 2020 Uusiutuva Etelä-Savo 2020 maakuntastrategia Esitys mkh :lle 21.10.2013 VISIO 2020 Uusiutuva Etelä-Savo on elinvoimainen ja muuttovoittoinen Saimaan maakunta,
LisätiedotMaaseutuakatemia 2016
Maaseutuakatemia 2016 Mitä, miten ja miksi? Christell Åström MIKSI Maaseutuakatemia 2016? Visio maaseudusta 2020: Voimavarojaan hyödyntävä ja hyvinvoiva maaseutu. Maaseutu on erottamaton osa kansallista
LisätiedotYleishyödyllisten investointien rahoittaminen, ml. laajakaistahankkeet
Yleishyödyllisten investointien rahoittaminen, ml. laajakaistahankkeet Pohjois-Pohjanmaan ELY-keskus Lokakuu 2018 Yleishyödyllisyys Yleishyödyllistä investointia voidaan tukea, jos siitä saatava hyöty
LisätiedotMaaseudun kehittämisohjelman tuleva ohjelmakausi Kari Kivikko Hämeen ELY-keskus
Maaseudun kehittämisohjelman tuleva ohjelmakausi 2014-2020 Kari Kivikko Hämeen ELY-keskus Valmistelutilanne vuoden 2012 lopussa Vaikuttaminen EU-tasolla käynnissä Kansallinen valmistelu hallinnon sisällä
LisätiedotLeader! http://leadersuomi.fi/
Leader! http://leadersuomi.fi/ Leader Karhuseutu perustettu 1997 jäseniä yli 200 4 työntekijää toimisto Porissa hallitus 1+9 alueellinen edustus kolmikanta Ohjelmakausi 2007-2013 194 rahoitettua hanketta
LisätiedotKUNNAN VISIO JA STRATEGIA
KUNNAN VISIO JA STRATEGIA LUONNOLLISEN KASVUN UURAINEN 2016 AKTIIVISTEN IHMISTEN UURAISILLA ON TOIMIVAT PERUSPALVELUT, TASAPAINOINEN TALOUS, MENESTYVÄ YRITYSELÄMÄ JA PARHAAT MAHDOLLISUUDET TAVOITELLA ONNEA
LisätiedotVäestönmuutokset Etelä-Karjalan taajamissa, kylissä, pienkylissä ja hajaasutusalueilla
Väestönmuutokset Etelä-Karjalan taajamissa, kylissä, pienkylissä ja hajaasutusalueilla ikäryhmittäin v. 2000 2014 YKR-taajamalla tarkoitetaan vähintään 200 asukkaan taajaan rakennettua aluetta. Rajaus
LisätiedotUusi ohjelmakausi
Uusi ohjelmakausi 2014-2020 Maaseutufoorumi 21.2.2012 Rovaniemi Sivu 1 22.2.2012 Eurooppa 2020-strategia = talous- ja työllisyysstrategia, joka perustuu kolmeen toisiaan täydentävään prioriteettiin 1.
LisätiedotIkääntyneiden asuinpaikat nyt ja tulevaisuudessa. Ville Helminen Suomen ympäristökeskus Vanhusneuvostopäivä
Ikääntyneiden asuinpaikat nyt ja tulevaisuudessa Ville Helminen Suomen ympäristökeskus Vanhusneuvostopäivä 5.4.2017 Asumistoiveet Asukasbarometrin mukaan kerrostaloasumisen toiveet alkavat selvästi lisääntyä
LisätiedotKainuun alueellinen maaseutusuunnitelma
Kainuun alueellinen maaseutusuunnitelma 2014-2020 Kainuun maaseuturahoitus kaudella 2014 2020; Mieslahti 10.02.2015 Sivu 1 9.2.2015 Toiminnan arvopohja Kehitysmyönteisyys - Asiakas- ja kuluttajalähtöisyys
LisätiedotKunnan toiminta-ajatus. Laadukkaat peruspalvelut. Yhteistyö ja yhteisöllisyys. Hyvä ja turvallinen elinympäristö
Visio vuodelle 2025 Marttila on elinvoimainen ja yhteisöllinen, maltillisesti kasvava kunta, joka järjestää asukkailleen laadukkaat ja edulliset palvelut sekä turvaa yrittämisen perusedellytykset. Kunnan
LisätiedotELINVOIMAOHJELMA Hämeen ripein ja elinvoimaisin kunta 2030
ELINVOIMAOHJELMA 2018-2021 Hämeen ripein ja elinvoimaisin kunta 2030 Elinvoimaisen kunnan teesit Hausjärven elinvoimaohjelma on laadittu elinympäristön ja alueen elinvoiman kehittämiseksi yhdessä yrittäjien
LisätiedotInkoo 2020 18.6.2015
Inkoo 2020 18.6.2015 Inkoon missio Inkoon kunta luo edellytyksiä inkoolaisten hyvälle elämälle sekä tarjoaa yritystoiminnalle kilpailukykyisen toimintaympäristön. Kunta järjestää inkoolaisten peruspalvelut
LisätiedotAlueellisen liikkuvuuden ja monipaikkaisuuden mahdollisuudet ja seuraukset
Alueellisen liikkuvuuden ja monipaikkaisuuden mahdollisuudet ja seuraukset VN TEAS hanke 2/2018 12/2019 Elena Ahonen (4Front), Eeva Alho (PTT), Juho Alasalmi (PTT), Laura Ansala (PTT), Veera Holappa (PTT),
LisätiedotMaaseuturahasto syksyn hakuteemat
Maaseuturahasto syksyn hakuteemat Pohjois-Pohjanmaan ELY-keskus Syyskuu 2019 ELY-keskus rahoittaa syksystä 2019 alkaen yleishyödyllisiä hankkeita seuraavin painotuksin: ELY-keskus osallistuu investointeihin
LisätiedotTulossuunnittelu 2016-2019 Kaakkois-Suomen ELY-keskus. Strategiset valinnat
Kaakkois-Suomen ELY-keskus Strategiset valinnat Tulossopimusesityksen pitkän aikavälin strategiset tavoitteet Rajallinen määrä asioita Linjassa hallitusohjelman ja sen kärkihankkeiden kanssa Linjassa maakuntaohjelmien
LisätiedotVaalan kuntastrategia 2030
Vaalan kuntastrategia 2030 Mikä on kuntastrategia? Kuntastrategiassa kunnanvaltuusto päättää kunnan toiminnan ja talouden pitkän aikavälin tavoitteista. Strategisen suunnittelun tarkoituksena on etsiä
LisätiedotLIEKSAN KAUPUNGIN STRATEGIA 2020 TOIMINTAYMPÄRISTÖMME MUUTTUU LIEKSAN KAUPUNGIN TOIMINTA AJATUS. Sujuvan elämän seutukaupunki - luonnollisesti Lieksa
strategia 2020 TOIMINTAYMPÄRISTÖMME MUUTTUU LIEKSAN KAUPUNGIN STRATEGIA 2020 Globaalitalous ja kestävä kehitys Lieksa ei ole irrallaan globaalin talouden vaikutuksesta. Uusiutuvien energialähteiden, ylikansallisten
LisätiedotMäntsälän maankäytön visio 2040 23.3.2010 Seppo Laakso, Kaupunkitutkimus TA Oy Kilpailukyky ja yritystoiminnan muutos
Mäntsälän maankäytön visio 2040 23.3.2010 Seppo Laakso, Kaupunkitutkimus TA Oy Kilpailukyky ja yritystoiminnan muutos Mäntsälän muutos maaseutupitäjästä osaksi Helsingin seutua Mäntsälän yritystoiminta
LisätiedotHARVAAN ASUTUN MAASEUDUN KEHITTÄMISSTRATEGIA
HARVAAN ASUTUN MAASEUDUN KEHITTÄMISSTRATEGIA 2017-2020 Pienkuntaseminaari Rovaniemi 3.4.2017 Tytti Määttä, pj, Harvaan asutun maaseudun (HAMA) verkosto, Vaalan kunnanjohtaja, Pienten kuntien neuvottelukunnan
LisätiedotPohjois-Pohjanmaan Liikunta ja Urheilu ry
Pohjois-Pohjanmaan Liikunta ja Urheilu ry Järjestöneuvottelukunta 4.6.2018 Pohjois-Pohjanmaan Liikunta ja Urheilu ry 1 PoPLi ry Pohjois-Pohjanmaan maakunnan alueella toimiva liikunnan ja urheilun palvelujärjestö
LisätiedotJulkinen rahoitus osana hankkeiden suunnittelua ja toteuttamista ohjelmakaudella Jukka Penttilä Kaakkois-Suomen ELY-keskus
Julkinen rahoitus osana hankkeiden suunnittelua ja toteuttamista ohjelmakaudella 2014-2020 Jukka Penttilä Kaakkois-Suomen ELY-keskus Sivu 1 8.9.2014 Visio ja strategiset painopisteet Kaakkois-Suomi tuottaa
LisätiedotIkääntyneiden asuinpaikat nyt ja tulevaisuudessa
Ikääntyneiden asuinpaikat nyt ja tulevaisuudessa Ville Helminen Suomen ympäristökeskus Kunnat ikääntyneiden asumisen ja elinympäristöjen kehittämisessä seminaari 27.9.217 Ikääntyneiden asuinpaikat nyt
LisätiedotSAVONLINNAN KAUPUNGIN STRATEGIA VUOSILLE Kansainvälinen kulttuuri- ja sivistyskaupunki Saimaan sydämessä
SAVONLINNAN KAUPUNGIN STRATEGIA VUOSILLE 2018 2021 Kansainvälinen kulttuuri- ja sivistyskaupunki Saimaan sydämessä SISÄLLYS S. 2-3 S. 4-5 S. 6-7 S. 8-9 S. 10-11 S. 12-13 Yleinen strateginen päämäärä Visio
LisätiedotKuntalaiskysely Eno. Pasi Saukkonen
Kuntalaiskysely Pasi Saukkonen 27.10.2015 (131 vastausta) % Koko aineisto (n. 500 vastausta) 0 20 40 60 80 100 4% Kaupunkilainen vai maalainen? Oletko mielestäsi kaupunkilainen maalainen 67 % a) kaupunkilainen
LisätiedotILMASTOSTRATEGIA JA SEN TAVOITTEET. Hannu Koponen 21.9.2011
ILMASTOSTRATEGIA JA SEN TAVOITTEET Hannu Koponen 21.9.2011 Sektorikohtaiset tavoitteet vuoteen 2020 Vertailuvuosi 2004-2006 Liikenne -30% Lämmitys -30% Sähkönkulutus -20% Teollisuus ja työkoneet -15% Maatalous
LisätiedotKuntalaiskysely. Kiihtelysvaara. Pasi Saukkonen
Kuntalaiskysely Kiihtelysvaara Pasi Saukkonen 14.10.2015 116 Kiihtelysvaaralaista vastaajaa % 0 20 40 60 80 100 Kaupunkilainen vai maalainen? kaupunkilainen 3% Oletko mielestäsi sekä maalainen että kaupunkilainen
LisätiedotMitä tuleva maaseudun ohjelmakausi tuo mukanaan? Yhdistysten erityistuki-info 21.5.2013 Ulla Mehto-Hämäläinen
Mitä tuleva maaseudun ohjelmakausi tuo mukanaan? Yhdistysten erityistuki-info 21.5.2013 Ulla Mehto-Hämäläinen Ohjelmakausi 2014-2020 EU:n kaikkia rahastoja koskevat strategiset tavoitteet: älykäs, kestävä
LisätiedotMAASEUDUN PERUSRAKENNE ASUMINEN JA YMPÄRISTÖ LIITE 4
TEEMARYHMÄ 2 1(6) MAASEUDUN PERUSRAKENNE ASUMINEN JA YMPÄRISTÖ LIITE 4 TEEMA-ALUE Teema-alue käsittää maankäytön suunnittelun, vesi- ja jätehuollon, energian, loma- ja vakinaisen asumisen sekä liikenteen
LisätiedotMaaseutuohjelma vartissa. Leader-ryhmien puheenjohtajat 7.4.2015 Taina Vesanto
Maaseutuohjelma vartissa Leader-ryhmien puheenjohtajat 7.4.2015 Taina Vesanto Eurooppa 2020 -strategian tavoitteet EU:n yhteisen maatalouspolitiikan on vastattava uusiin haasteisiin ruoan, luonnonvarojen
LisätiedotSulkavan elinvoimastrategia
Sulkavan elinvoimastrategia 2018-2021 Johdanto Elinvoimastrategia on osa Sulkavan kunnan kuntastrategiaa, ja se luo toimintalinjat Sulkavan elinvoiman kehittämiseen. Sulkavan kunnan elinvoima riippuu oleellisesti
LisätiedotNÄKÖKULMIA KULTTUURITOIMINTALAIN UUDISTAMISEEN
NÄKÖKULMIA KULTTUURITOIMINTALAIN UUDISTAMISEEN Rovaniemen kaupungin näkökulma saatavuuteen ja saavutettavuuteen Oulu 07.02.2018 Palvelualuepäällikkö Merja Tervo Rovaniemen kaupunki 8.2.2018 Elinvoimainen
LisätiedotKainuun kuntarakenneselvitys. Paikka Aika
Kainuun kuntarakenneselvitys Paikka Aika Vahvuudet Mikä on Kainuun merkittävin vahvuus tällä hetkellä? Luonnonvarojen hyödyntäminen. Metsät, puhdas luonto ja kaivosteollisuus nähdään Kainuun merkittävimpinä
LisätiedotMAL-verkostopäivä maaseudun suunnittelusta ja kaavoituksesta Ylä-Savossa TYÖPAJAN TULOKSIA 3.9.2015. Susanna Harvio
MAL-verkostopäivä maaseudun suunnittelusta ja kaavoituksesta Ylä-Savossa TYÖPAJAN TULOKSIA 3.9.2015 Susanna Harvio 1 Työpajan sisältö ja ryhmät Osallistujat jaettiin kolmeen ryhmään Tehtävänä oli kiertää
LisätiedotKuntalaiskysely. Tuupovaara. Pasi Saukkonen
Kuntalaiskysely Pasi Saukkonen 20.10.2015 (104 vastausta) % Koko aineisto (n. 500 vastausta) 0 20 40 60 80 100 Kaupunkilainen vai maalainen? Oletko mielestäsi kaupunkilainen sekä maalainen että kaupunkilainen
LisätiedotYhdyskuntarakenne ja elinvoimapolitiikka
Yhdyskuntarakenne ja elinvoimapolitiikka MALPE 1 Tehtäväalueen kuvaus ja määrittelyt Ryhmän selvitysalueeseen kuuluivat seuraavat: kaavoitus, maapolitiikka ja maaomaisuus, maankäyttö, liikenneverkko ja
LisätiedotKASKISTEN KUNTASTRATEGIA 2025 KASKISTEN KAUPUNKISTRATEGIA
KASKISTEN KAUPUNKISTRATEGIA KASKISTEN KUNTASTRATEGIA 2025 Kaupunkistrategiatyöryhmä elo-syyskuu 2018 Kaupunginhallitukselle esittely 25.9.2018 Asukas- ja yrittäjätilaisuus 28.1.2019 Kaupunginhallitus 5.3.2019
LisätiedotOriveden kävelyn ja pyöräilyn kehittämisohjelma. Liite IV Päättäjätyöpajan tulokset
Oriveden kävelyn ja pyöräilyn kehittämisohjelma Liite IV Päättäjätyöpajan tulokset Työpaja Työpaja järjestettiin 17.8. klo 17-19 Paikalla oli 11 poliittista päättäjää ja neljä viranhaltijaa Tärkeää saada
LisätiedotLausuntopyyntö: Lappeenranta 2028 strategia
Lausuntopyyntö: Lappeenranta 2028 strategia 1 Taulukon täyttöohjeet Voitte esittää kommentteja kaikkiin toimenpideohjelmiin Kaikkia ohjelmia ei tarvitse kommentoida Kirjoittakaa kommentit niille varattuihin
LisätiedotTyömatkat Pohjois-Karjalassa
PUHTI-tilastomylly 3/2019 PUHTI Muuttuvat yritystoiminnan muodot Pohjois-Karjalan maaseudulla -hanke Työmatkat Pohjois-Karjalassa Työmatkat ovat pidentyneet ja yhä useammalla työpaikka sijaitsee eri kunnassa
LisätiedotMaaseuturahaston mahdollisuudet 2014-2020
Maaseuturahaston mahdollisuudet 2014-2020 Satakunnan rahoitusinfo Pori 5.6.2014 Satakunnan ELY-keskus, Aluekehitysyksikkö, Timo Pukkila 6.6.2014 1 Maaseuturahasto Satakunnassa 2007-2013 Satakunnan ELY-keskus
LisätiedotSatakunnan Leader-ryhmät Spurtti-koulutus Ulvila
Satakunnan Leader-ryhmät Spurtti-koulutus Ulvila 6.6.2014 Leader-ryhmät Toimintaa ohjaavat ohjelmat, lait ja asetukset Kansallinen taso: -Manner-Suomen maaseudun kehittämisohjelma -Laki maaseudun kehittämiseen
LisätiedotKUNTASTRATEGIA
KUNTASTRATEGIA 2018 2021 Arvot IHMISLÄHEINEN VASTUULLINEN AKTIIVINEN Visio KARSTULA ON ELINVOIMAINEN KUNTA, JOSSA IHMISTEN ON HYVÄ ELÄÄ JA YRITYSTEN MENESTYÄ! Palvelut ja hyvinvointi IHMISTÄ LÄHELLÄ Karstunen
LisätiedotOPETUS- JA KULTTUURIMINISTERIÖN STRATEGIA 2020. Hallinnonalan rakennerahastopäivät 9.9.2010. Iiris Patosalmi Neuvotteleva virkamies
OPETUS- JA KULTTUURIMINISTERIÖN STRATEGIA 2020 Hallinnonalan rakennerahastopäivät 9.9.2010 Iiris Patosalmi Neuvotteleva virkamies Strategian tausta laajat muutostrendit haastavat toiminnan kehittämiseen
LisätiedotViestintä ja materiaalit
Viestintä ja materiaalit http://tammelankylat.wikispaces.com/ Erilaisia dokumentteja, mm. kyläsuunnitelmat http://tammelankylat.ning.com/ Keskustelupalstat Kalenteri Linkit löytyvät: www.tammelankylat.fi
LisätiedotPaikallisen kehittämisen mahdollisuudet 2014-2020
Paikallisen kehittämisen mahdollisuudet 2014-2020 Pohjois-Suomen maaseudun kehittämisen aluetilaisuus 21.2.2013 Marianne Selkäinaho Maa- ja metsätalousministeriö Sivu 1 27.2.2013 Leader 2014-2020 Maaseuturahastossa
LisätiedotMikkelin valtuustostrategia Visio, strategiset päämäärät ja ohjelmat
Kaupunginvaltuusto 11.12.2017 Liite 1 100 Saimaan rannalla. Mikkelin valtuustostrategia 2018-2021 Visio, strategiset päämäärät ja ohjelmat Visio: Teemme yhdessä Saimaan kauniin Mikkelin Historialtaan ja
LisätiedotKAUPUNKISTRATEGIA Homma hoidetaan
KAUPUNKISTRATEGIA 2025 Kohdataan Alavudella Hyvää ja kaunista Homma hoidetaan UUTEEN KAUPUNKIIN VALMISTAUTUMINEN Alavudella on pitkään tehty strategista suunnittelutyötä kehittämisohjelmia laatimalla.
LisätiedotKeski-Suomen maakuntaohjelma
Keski-Suomen maakuntaohjelma 2011 2014 LUONNOS Hannu Korhonen Keski-Suomen liitto Lisätiedot ja luonnoksen kommentointi www.luovapaja.fi/keskustelu Lähtökohdat Tavoitteena selkeä ja helppokäyttöinen ohjelma
LisätiedotElinkeinopoliittinen ohjelma
Elinkeinopoliittinen ohjelma Kunnan visio vuodelle 2025 Marttila on elinvoimainen ja yhteisöllinen, maltillisesti kasvava kunta, joka järjestää asukkailleen laadukkaat ja edulliset palvelut sekä turvaa
LisätiedotYlä-Karjalan elinkeinoohjelmaluonnos
Ylä-Karjalan elinkeinoohjelmaluonnos 2018-2020 Tulevaisuustyöpaja 31.01.2017 ELINKEINO-OHJELMA 2018-2020 Suuntaa Valtimon ja Nurmeksen elinkeino- ja yritystoiminnan kehittämistä Toteuttaa Valtimon ja Nurmeksen
Lisätiedotkansallinen metsäohjelma Metsäalasta biotalouden vastuullinen edelläkävijä
kansallinen metsäohjelma 2015 Metsäalasta biotalouden vastuullinen edelläkävijä Hyvinvointia metsistä Metsät ja niiden kestävä käyttö ovat Suomen biotalouden kasvun perusta. Metsät ovat Suomen merkittävin
LisätiedotKaupunkistrategia
Elinkeinot Alueiden käytön strategia 2006 Alueiden käytön strategian päivitys 2012 Elinkeinojen kehittämisohjelma 2011-2016 Matkailun kehittämisohjelma 2012 2016 Kaupunkistrategia 2013 2016 Palveluhankintastrategia
LisätiedotProAgria Pirkanmaa. 5.3.2010 ProAgria Pirkanmaa ry Lassi Uotila
ProAgria Pirkanmaa 5.3.2010 ProAgria Pirkanmaa ry Lassi Uotila ProAgria Pirkanmaa ry ASIAKKAAT Edustajisto Hallitus Johtaja Pirkanmaan maa- ja kotitalousnaiset Maaseutukeskus Pirkanmaan kalatalouskeskus
LisätiedotSulkavan elinvoimastrategia
Sulkavan elinvoimastrategia 2018-2021 Johdanto Elinvoimastrategia on osa Sulkavan kunnan kuntastrategiaa, ja se luo toimintalinjat Sulkavan elinvoiman kehittämiseen. Sulkavan kunnan elinvoima riippuu oleellisesti
LisätiedotVesannon elinvoimaryhmä
Vesannon elinvoimaryhmä 26.7.2017 1. Kuntalaiskysely Mitä ja miksi kysytään (kysymykset)? Miten kysytään (sähköinen/paperi)? Milloin kysytään (aikataulu)? Miten organisoidaan (kulut, analyysit/raportointi)?
LisätiedotLänsi-Turunmaan kaupungin. Strategiatyöryhmän väliraportti
Länsi-Turunmaan kaupungin strategiatyö Strategiatyöryhmän väliraportti Strategia Kuvaus siitä, miten valtuusto haluaa kaupunkia kehitettävän Luo tulevaisuudenkuvan ja osoittaa tavan sen saavuttamiseksi
LisätiedotVyöhykesuunnittelu hajarakentamisen hallinnassa
Vyöhykesuunnittelu hajarakentamisen hallinnassa 13.11.2012 Vyöhykkeisyys ja kyläsuunnittelu yhdistyneen kaupungin suunnittelussa Aluearkkitehti Julia Virtanen Jyväskylän kaupunki Jyväskylä 2009 JYVÄSKYLÄ
LisätiedotYHTEISKUNNALLINEN YRITTÄJYYS MAASEUDULLA UUSIA TUULIA PALVELUTUOTANTOON?
YHTEISKUNNALLINEN YRITTÄJYYS MAASEUDULLA UUSIA TUULIA PALVELUTUOTANTOON? Kysely Etelä-Pohjanmaan kyläyhdistyksille Ruralia-instituutti 2018 1 KALVOSARJAN OSAT Osa 1: Taustatiedot Osa 2: Nykytilanne Osa
LisätiedotKuntalaiskysely Pyhäselkä. Pasi Saukkonen
Kuntalaiskysely Pyhäselkä Pasi Saukkonen 3.11.2015 Pyhäselkä (112 vastausta) % Koko aineisto (n. 500 vastausta) 0 20 40 60 80 100 Kaupunkilainen vai maalainen? kaupunkilainen 10 % Oletko mielestäsi 1)
LisätiedotKuntavaalit Paikallisin eväin kohti menestyvää kuntaa
Kuntavaalit 2017 Paikallisin eväin kohti menestyvää kuntaa Luodaan uusi kunta! #paikalliseteväät Työllisyys Sinä kaupunki- ja kuntapäättäjänä olet keskeisessä asemassa ja aivan uudenlaisessa roolissa.
LisätiedotKuntavaalit Paikallisin eväin kohti menestyvää kuntaa
Kuntavaalit 2017 Paikallisin eväin kohti menestyvää kuntaa Luodaan uusi kunta! #paikalliseteväät Sinä kaupunki- ja kuntapäättäjänä olet keskeisessä asemassa ja aivan uudenlaisessa roolissa. Voit olla päättämässä
LisätiedotMaaseudun biokaasu- ja biodieseltuotannon tuet
Maaseudun biokaasu- ja biodieseltuotannon tuet BIOKAASU JA BIODIESEL Uusia mahdollisuuksia maatalouteen - seminaari 15.11.2007 Juha S. Niemelä Keski-Suomen TE-keskus Manner-Suomen maaseudun kehittämisohjelma
LisätiedotAikaansaavuutta kuntalaisten hyväksi! Kangasniemen kuntastrategia
Aikaansaavuutta kuntalaisten hyväksi! Kangasniemen kuntastrategia 2017-2021 KUNTASTRATEGIA MISTÄ SIINÄ ON KYSE? ELÄVÄ ASIAKIRJA Strategia on kunnan pitkän aikavälin kehittämissuunnitelma, jota pidetään
LisätiedotTERVO 2025 KUNTASTRATEGIN TARKISTAMINEN
TERVO 2025 KUNTASTRATEGIN TARKISTAMINEN Tervon kuntastrategian lähtökohdista Tervon kuntastrategia hahmottaa kunnan halutun tulevaisuuden kuvan, painopisteet ja päämäärät. Kuntastrategia on johtamisen
LisätiedotKainuun kehittämisen näkymiä Pentti Malinen Kainuun liitto
Kainuun kehittämisen näkymiä 2018-2021 Pentti Malinen 28.11.2017 Kainuun liitto Keskeiset tulevaisuuden haasteet ja mahdollisuudet 2035 1. Kainuun aluetalouden kestävä kasvu 2. Työvoiman kysynnän ja tarjonnan
LisätiedotLuonnostaan kestävä, paikallisuudesta ylpeä, rohkea ja tekevä luontomatkailu-muonio
Pallas-Yllästunturin kansallispuisto Suomen suosituin 550.000 kävijää / v Tunturi-Lapissa 14.500 asukasta, Muoniossa 2.350 1.400 yritystä / Muoniossa n. 380 Seudulla käy vuosittain 1,8 milj. vierailijaa
Lisätiedot