Tilastotietoja yli 500 päivää työmarkkinatukea saaneista henkilöistä Pohjois-Pohjanmaan liiton jäsenkunnissa vuonna 2010

Transkriptio

1 Tilastotietoja yli 500 päivää työmarkkinatukea saaneista henkilöistä Pohjois-Pohjanmaan liiton jäsenkunnissa vuonna 2010 Harri Hatunen Tutkimusavustaja Pohjois-Pohjanmaan liitto

2 SISÄLLYSLUETTELO TIIVISTELMÄ LUKIJALLE AINEISTO KUNTIEN OSARAHOITTAMAN TYÖMARKKINATUKIMAKSUN KEHITYS LIITON JÄSENKUNNISSA VUONNA YLI 500 PÄIVÄÄ TYÖMARKKINATUKEA SAANEIDEN MÄÄRÄN KEHITYS YLI 500 PÄIVÄÄ TYÖMARKKINATUKEA SAANEIDEN IKÄ- JA SUKUPUOLIRAKENNE AKTIVOINTIASTEET YLI 500 PÄIVÄÄ TYÖMARKKINATUKEA SAANEIDEN TYÖTTÖMYYSJAKSON KESTO YLI 500 PÄIVÄÄ TYÖMARKKINATUKEA SAANEIDEN MENEILLÄÄN OLEVAN TYÖTTÖMYYSJAKSON KESTO YLI 500 PÄIVÄÄ TYÖMARKKINATUKEA SAANEIDEN AMMATTIRAKENNE YHTEENVETO LIITTEET

3 TIIVISTELMÄ Tähän selvitykseen on koottu liiton jäsenkuntia koskevia tilastotietoja yli 500 päivää työmarkkinatukea saaneista henkilöistä ja kuntien maksamista työmarkkinatukimaksuista vuonna Osaksi tässä esitetyt tilastot ovat edellisessä selvityksessä esitettyjen tilastojen tuoreita päivityksiä, mutta mukana on myös uutta aineistoa. Aineiston perusteella on voitu tehdä vertailuja vuosien 2009 ja 2010 välillä. Aineistosta löytyvät tilastot muun muassa kuntien aktivointiasteista, työttömyysjaksojen kestosta, yli 500 päivää työmarkkinatukea saaneiden ammattirakenteesta sekä ikäja sukupuolirakenteesta. Yleisen työllisyystilanteen paranemisesta huolimatta yli 500 päivää työmarkkinatukea saaneiden yhteenlaskettu lukumäärä kasvoi hieman vuonna 2010 edellisvuoteen verrattuna. Ilmiö johtui miesten, ja varsinkin nuorten miesten lukumäärän kasvusta. Myönteistäkin kehitystä tapahtui, sillä pitkäaikaistyöttömien naisten määrä aleni ja erilaisiin aktivointitoimenpiteisiin osallistujia oli edellisvuotta enemmän. Aktivointitoiminnan lisäämisen ansiosta työmarkkinatukimaksut alenivat vuonna 2010 edelliseen vuoteen verrattuna suurimmassa osassa liiton jäsenkuntia. 3

4 1 LUKIJALLE Tämä selvitys on jatkoa Pohjois-Pohjanmaan liiton vuonna 2009 aloittamalle seurantatyölle liiton jäsenkuntien vaikeasti työllistyvien henkilöiden aktivointitoiminnasta ja kuntien Kelalle maksamien työmarkkinatukimaksujen kehityksestä. Selvitysten tarkoituksena on antaa mahdollisimman ajantasainen kuva yli 500-päivää työmarkkinatukea saaneiden henkilöiden määrän kehityksestä liiton jäsenkunnissa ja samalla kannustaa kuntia toimimaan entistä aktiivisemmin vaikeasti työllistyvien henkilöiden tilanteen parantamiseksi. Kuntien kannalta pitkään jatkuneella työttömyydellä on eitoivottuja vaikutuksia niin kuntatalouteen kuin kuntalaisten hyvinvointiinkin. Tämä selvitys tukee osaltaan myös Pohjois-Pohjanmaan maakuntaohjelman toteutumisen seurantaa. Maakuntaohjelmassa elinkeinoelämä ja työllisyys sekä hyvinvointi toimintalinjoissa esitetään työllisyyttä, osallisuutta, syrjäytymisen ehkäisyä ja hyvinvointia edistäviä tavoitteita. Maakuntaohjelman tavoitteisiin kuuluu myös kehittää syrjäytymisen ehkäisyn tutkimusta, ennakointia ja seurantaa maakunnassa. 4

5 2 AINEISTO Tähän selvitykseen on koottu erilaisia tilastotietoja yli 500-päivää työmarkkinatukea saaneista henkilöistä sekä kuntien osarahoittaman työmarkkinatuen kehityksestä Pohjois-Pohjanmaan liiton jäsenkunnissa vuonna Osaksi tässä esitetyt tilastot ovat edellisessä selvityksessä esitettyjen tilastojen tuoreita päivityksiä, mutta selvityksessä on mukana myös uutta aineistoa. Aineisto on peräisin pääosin Kelalta ja siitä löytyvät tilastot muun muassa kuntien aktivointiasteista, työttömyysjaksojen kestosta, yli 500 päivää työmarkkinatukea saaneiden ammattirakenteesta sekä ikäja sukupuolirakenteesta. Tilastot kuntien maksamista työmarkkinatukimaksuista Kelalle ovat kertymätilastoja vuoden 2010 ajalta. Muut tilastot ovat nk. poikkileikkaustietoja joulukuun viimeiseltä päivältä. Vertailemalla peräkkäisten vuosien joulukuun viimeisen päivän tietoja edellisten vuosien joulukuun lukuihin saadaan esiin vuosien välillä tapahtuneita muutoksia. Aineistosta on tehty selvitykseen graafisia kuvioita ja karttaesityksiä. Niissä kuvataan ilmiöitä Pohjois- Pohjanmaan liiton jäsenkuntien tasolla ja ilmiöistä on esitetty vertailutietoa myös vuodelta 2009, mikäli vertailuaineistoa on ollut saatavilla. Kuntakohtaisia yhteenvetotietoja on koottu selvityksen liitteiksi. Tarkemmat kuntakohtaiset aineistot lähetetään kuntien työllisyysasioista vastaaville henkilöille. Lisää tilastotietoa muun muassa kuntien työmarkkinatukimaksuista, työmarkkinaetuuksien saajista ja maksetuista etuuksista löytyy Kelan maksuttomasta Kelasto-tilastopalvelusta. Kelasto-tilastopalvelu löytyy osoitteesta Kelasto-palvelusta löytyy jatkossa myös tilastoja, joita ainakin vielä toistaiseksi julkaistaan TEM:n työmarkkinatukiuudistuksen seurantasivustolla. 5

6 3 KUNTIEN OSARAHOITTAMAN TYÖMARKKINATUKIMAKSUN KEHITYS LIITON JÄSENKUNNISSA VUONNA 2010 Tiedot tähän kuntien työmarkkinatuen maksuosuuksien seurantaan on saatu Kelasto-tilastopalvelusta. Aineistot ovat kertymätilastoja koko vuoden ajalta. Kunnat ovat vuodesta 2006 lähtien maksaneet puolet yli 500 päivää työmarkkinatukea saaneiden työmarkkinatuesta. Pohjois-Pohjanmaan liiton jäsenkuntien Kelalle maksamat työmarkkinatukimaksut alenivat vuonna 2010 noin eurolla edellisvuoteen verrattuna. Pohjois-Pohjanmaan maakunnan kunnat maksoivat työmarkkinatuen kuntaosuutta vuonna 2010 yhteensä noin 10,37 miljoonaa euroa (liite 1). Kuntatasolla maksuosuuksien kehitys oli Pohjois-Pohjanmaan liiton jäsenkunnissa pääosin myönteistä. Maksuosuudet kasvoivat ainoastaan yhdeksällä jäsenkunnalla. Eniten maksuosuudet alenivat Raahessa ( euroa) ja Ylivieskassa ( euroa). Maksuosuudet alenivat reilusti myös Kiimingissä, Kuusamossa, Pudasjärvellä, Siikajoella, Siikalatvalla ja Vaalassa (noin euroa). Selvästi alhaisin työmarkkinatuen maksuosuus koko maakunnassa vuonna 2010 oli Pyhännällä, ainoastaan euroa ja korkein puolestaan Oulussa, noin 5,3 miljoonaa euroa. Jäsenkuntien maksuosuudet Kelalle alenivat siitäkin huolimatta, että vuonna 2010 yli 500-päiväisiä työmarkkinatuen saajia oli lukumääräisesti edellisvuotta enemmän. Yhteensä heitä oli henkilöä, mikä oli 169 henkilöä enemmän kuin vuonna Lukumäärän kasvusta huolimatta yhteenlasketut työttömyyspäivien määrät alenivat. Kuntien maksuosuuden alenemiseen vaikutti myös aktivointitoimenpiteisiin osallistuneiden yli 500-päiväisten työmarkkinatuen saajien määrän kasvu. Aktivointitoimenpiteisiin osallistuneita oli henkilöä vuonna 2010, missä oli lisäystä 277 henkilöä edelliseen vuoteen verrattuna. Myös aktivointitoimenpiteiden perusteella korvattujen päivien määrä kasvoi vuonna 2010 yhteensä noin päivällä edellisvuodesta. Kuntien maksamien Kelamaksujen alenemista voidaankin pitää aktivointitoiminnan kasvun ansiona. Kuntien maksuosuuksia voidaan verrata kuntien kesken suhteuttamalla maksuosuus kunnan asukaslukuun. Asukaskohtainen maksuosuus vuonna 2010 oli Pohjois-Pohjanmaalla 26,3 euroa/asukas, mikä oli samaa tasoa kuin koko maassa keskimäärin (26,8 euroa/asukas). Pohjois- Pohjanmaan liiton jäsenkunnista alhaisin asukaskohtainen maksuosuus oli Pyhännällä (noin 1 euro/asukas) ja korkein puolestaan Oulussa (37,2 euroa/asukas). Suhteellisesti eniten asukaskohtaista maksuosuuttaan pystyivät alentamaan Pyhäntä (-81,0 %), Siikalatva (-32,8 %) ja Siikajoki (-30,6 %). Vastaavasti asukaskohtainen maksuosuus kasvoi eniten Alavieskassa, 21,4 %. Asukaskohtaisista maksuosuuksista on karttaesitys kuviossa 1. Asukaskohtaisen maksuosuuden kehityksen vertailua varten mukana on vastaava kartta myös vuodelta

7 Kuvio 1. Pohjois-Pohjanmaan liiton jäsenkuntien asukaskohtainen työmarkkinatukimaksu vuosina 2009 ja

8 4 YLI 500 PÄIVÄÄ TYÖMARKKINATUKEA SAANEIDEN MÄÄRÄN KEHITYS Tässä kohdassa esitettävät luvut ovat Kelan kokoamia nk. poikkileikkaustietoja joulukuun viimeiseltä päivältä vuonna Joulukuun viimeisen päivän lukuja vertailtaessa käy ilmi, että yli 500-päiväisten työmarkkinatuen saajien lukumäärä kasvoi hieman vuonna 2010 vuoden 2009 tilanteeseen verrattuna Pohjois-Pohjanmaan liiton jäsenkunnissa. Tuolloin yli 500-päivää työmarkkinatukea saaneita henkilöitä oli aktiivit ja passiivit yhteen laskien henkilöä, kun heitä vuotta aiemmin oli henkilöä. Miesten osuus oli naisten osuutta selvästi suurempi. Miehiä oli henkilöä 65,3 % ja naisten henkilöä (34,7 %). Miesten suhteellinen osuus kasvoi hieman edellisestä vuodesta. Miesten osuus oli vuotta aiemmin 63,6 % ja naisten 36,4 %. Työttömyyden perusteella työmarkkinatukea saaneita henkilöitä (passiivit) oli vuonna 2010 edellisvuotta vähemmän. Vuoden 2010 viimeisenä päivänä työttömyyden perusteella työmarkkinatukea saaneita yli 500-päiväisiä oli henkilöä, kun vastaavana ajankohtana vuotta aiemmin heitä oli vielä henkilöä. Miesten määrä ja suhteellinen osuus työttömyyden perusteella työmarkkinatukea saaneista kasvoi kuitenkin vuonna 2010 edelliseen vuoteen verrattuna. Miehiä tuosta joukosta oli vuoden 2010 viimeisenä päivänä henkilöä (67,7 %) ja naisia (32,3 %). Vastaavat luvut vuotta aiemmin olivat miehillä henkilöä (65,5 %) ja naisilla henkilöä (34,5 %). Aktivointitoiminnan lisääntyminen liiton jäsenkunnissa näkyy aktivointitoimenpiteisiin osallistuneiden määrän kasvuna. Aktivointitoimenpiteisiin osallistuneita oli vuoden 2010 viimeisenä päivänä 748 henkilöä, kun heitä vuotta aiemmin oli 571 henkilöä. Aktivointitoimenpiteisiin osallistuneista miehiä oli vuoden 2010 viimeisenä päivänä 410 (54,8 %) ja naisia 338 henkilöä (45,2 %). Kuntakohtaisia tietoja yli 500-päiväisistä työmarkkinatuen saajista on liitteessä 2. 8

9 5 YLI 500 PÄIVÄÄ TYÖMARKKINATUKEA SAANEIDEN IKÄ- JA SUKUPUOLIRAKENNE Kuviossa 2 on vertailtu liiton jäsenkuntien yli 500-päiväisten ikä- ja sukupuolirakennetta vuosien 2009 ja 2010 viimeisen päivän tilanteen mukaan. Vuosien 2009 ja 2010 tilanteista on tehty erikseen kuviot aktivointitoimenpiteiden ja työttömyyden perusteella työmarkkinatukea saaneista henkilöistä. Molempien sukupuolten ikärakenne oli vuosina 2009 ja 2010 sekä aktiiveissa että passiiveissa kaksihuippuinen. Sekä miesten että naisten vuotiaitten ikäryhmässä oli hieman vähemmän yli 500-päiväisiä työmarkkinatuen saajia kuin tätä ikäryhmää nuoremmissa ja vanhemmissa ikäryhmissä. Nuorten miesten ikäryhmissä (20-34 vuotiaat) työttömyyden perusteella työmarkkinatukea saaneiden määrä kasvoi vuonna 2010 edellisvuoteen verrattuna. Naisten lukumäärä puolestaan aleni kaikissa ikäryhmissä ja vuotiaitten ikäryhmiä lukuun ottamatta. Miesten osuus aktivointitoimenpiteisiin osallistuneista kasvoi vuonna 2010 edellisestä vuodesta. Varsinkin vuotiaita miehiä oli aktivointitoimenpiteissä selvästi aiempaa enemmän. Myös aktivointitoimenpiteisiin osallistuneiden naisten osuus kasvoi nuoremmissa ikäryhmissä vuonna 2010, mutta vähemmän kuin miesten. Jäsenkuntien ikä- ja sukupuolirakenne on esitetty liitteessä 2. Naisenemmistö löytyi vuonna 2010 vain muutamasta jäsenkunnasta (Kärsämäeltä, Pyhäjoelta, Reisjärveltä, Vihannista ja Ylivieskasta). Miesten suuri suhteellinen osuus yli 500-päiväisistä työmarkkinatuen saajista oli muutamissa kunnissa selvästi korostunut. Jäsenkuntien joukosta löytyy useita kuntia, joissa % yli 500 päivää työmarkkinatukea saaneista henkilöistä oli miehiä. Kuviossa 3 on karttaesitys miesten prosenttiosuuksista liiton jäsenkunnissa vuosina 2009 ja Myös yli 500-päiväisten työmarkkinatuen saajien ikärakenteessa oli kuntien välillä suuria eroja. Liitteessä 2 on esitetty yleisellä tasolla nuorten aikuisten ja vanhempien ikäluokkien prosenttiosuudet kaikista yli 500-päiväisistä työmarkkinatuen saajista (aktiivit ja passiivit yhteensä). Alle 30-vuotiaita yli 500-päiväisiä työmarkkinatuen saajia oli liiton jäsenkunnissa vuonna 2010 yhteensä 663 henkilöä. Suurin osa heistä oli Oulussa, 381 henkilöä. Vanhempia, yli 50-vuotiaita yli 500 päivää työmarkkinatukea saaneita oli jäsenkunnissa keskimäärin kolmannes (33,4 %). Useissa kunnissa yli 50-vuotiaitten osuus oli kuitenkin selvästi tätä korkeampi, % tasoa. Korkein yli 50- vuotiaitten osuus oli Reisjärvellä. Jäsenkuntien yli 50-vuotiaitten prosenttiosuuksista on karttaesitys vuosilta 2009 ja 2010 kuviossa 4. 9

10 Kuvio 2. Yli 500-päivää työmarkkinatukea saaneiden ikä- ja sukupuolirakenne Pohjois-Pohjanmaan liiton jäsenkunnissa vuosina 2009 ja 2010 viimeisenä päivänä. 10

11 Kuvio 3. Miesten %-osuus yli 500-päivää työmarkkinatukea saaneista Pohjois-Pohjanmaan liiton jäsenkunnissa vuosina 2009 ja

12 Kuvio 4. Yli 50 vuotiaiden osuus yli 500-päivää työmarkkinatukea saaneista Pohjois-Pohjanmaan liiton jäsenkunnissa vuosina 2009 ja

13 6 AKTIVOINTIASTEET Aktivointiasteella tarkoitetaan aktiivisten työvoimapoliittisten toimenpiteiden piirissä olevien henkilöiden prosenttiosuutta työttömien työnhakijoiden määrästä. Kuvioissa 5-6 on karttaesitykset, jotka kuvaavat liiton jäsenkuntien työmarkkinatuen aktivointiasteita vuosina 2009 ja Karttojen avulla voi vertailla kaikkien työmarkkinatuen saajien ja yli 500 päivää työttöminä olleitten aktivointiasteita keskenään. Aktivointiastetiedot ovat vuoden kuukausien viimeisen päivän poikkileikkaustilanteista laskettuja keskiarvoja. Aktivointiastetta laskettaessa on otettu huomioon aktivointitoimenpiteinä työvoimakoulutus, omaehtoinen opiskelu, työkokeilu, työharjoittelu, työelämävalmennus, kuntouttava työtoiminta sekä matka-avustus. Edellä mainittujen toimenpiteiden lisäksi aktivointiastetta laskettaessa on otettu mukaan myös palkkatuella työllistetyt sekä starttirahaa saaneet henkilöt, sillä heidän tukensa on maksettu työmarkkinatukimäärärahoista. Starttirahaa saaneet ovat mukana vain yhteenlasketussa työmarkkinatuen saajien aktivointiasteessa, sillä heistä ei ole kerätty 500 päivän täyttymistietoja. Kartassa esitetty yli 500 päivää työttöminä olleitten aktivointiaste ei kuvaa kunnan jaetulla maksuosuudella olevien aktivointiastetta, vaan 500 työttömyyspäivää on voinut tulla täyteen muutenkin kuin työmarkkinatukipäivistä. Näin ollen mukana ovat myös työttömät, jotka ovat siirtyneet 500 päivän pituisen työttömyyspäivärahajakson päättymisen jälkeen työmarkkinatuelle. Työmarkkinatukipäiviä heille ei välttämättä ole vielä ehtinyt kertyä kovinkaan paljon. Työmarkkinatukea saaneiden aktivointiaste Pohjois-Pohjanmaalla oli vuonna 2010 keskimäärin 35,3, kun se vuonna 2009 oli 30,8 ja 35,6 vuonna Kaikkein korkein aktivointiaste oli vuonna 2010 Yli-Iissä, peräti 54,7. Muita kärkikolmikon kuntia olivat Siikajoki (49,6) ja Ii (47,5). Kuntia, joissa työmarkkinatukea saaneiden aktivointiaste oli noin 40 tai yli oli useita, joukossa isojakin kuntia kuten Raahe. Tätä tasoa voidaan pitää hyvänä. Oulussa vastaava luku oli 32,8. Matalimmat aktivointiasteet olivat Hailuodossa, Merijärvellä ja Sievissä. Yli 500 päivää työttömänä olleitten aktivointiasteet olivat vuonna 2010 Pohjois-Pohjanmaan liiton jäsenkunnissa kautta linjan hieman korkeampia kuin työmarkkinatukea saaneiden aktivointiasteet. Maakunnan keskiarvo oli 37,4, kun se vuonna 2009 oli 33,3 ja 38,7 vuonna Kaikkein korkein tilastoitu aktivointiaste oli vuonna 2010 Yli-Iissä (65,2). Pyhännän aktivointiastetta ei voitu esittää pienen tapausmäärän vuoksi. Yli 500 päivää työttöminä olleitten aktivointiasteet olivat korkeimpia samoissa kunnissa kuin työmarkkinatuen saajien aktivointiasteetkin. Alhaisimmat aktivointiasteet olivat Hailuodossa, Merijärvellä ja Alavieskassa. 13

14 Kuvio 5. Aktivointiasteet: työmarkkinatuen saajat yhteensä vuosina 2009 ja

15 Kuvio 6. Aktivointiasteet: yli 500 päivää työttöminä olleet vuosina 2009 ja

16 7 YLI 500 PÄIVÄÄ TYÖMARKKINATUKEA SAANEIDEN TYÖTTÖMYYSJAKSON KESTO Työmarkkinatukea maksetaan viideltä arkipäivältä viikossa (maanantai-perjantai). Näin ollen vuoden mittaisen yhtäjaksoisen työttömyysjakson pituus on 260 päivää. Kunnan 50 prosentin työmarkkinatuen maksuosuus alkaa, kun työmarkkinatukipäiviä on kertynyt työnhakijalle 500 päivää eli hieman alle kaksi vuotta. Työttömyysjaksojen kestolla tarkoitetaan tässä yhteydessä työmarkkinatukipäivien kokonaismäärän kertymää koko työttömyysjakson ajalta. Tilasto kertoo kuinka pitkältä ajalta työttömälle on kaiken kaikkiaan maksettu työmarkkinatukea työttömyyden perusteella. Mukana eivät siis ole mahdolliset aktivointitoimenpiteiden ajalta maksetut päivät eikä niissä ole huomioitu myöskään esimerkiksi karenssien aiheuttamia katkoksia vaan pelkästään varsinaiset kertyneet työttömyyspäivät. Työmarkkinatukea on maksettu jo vuodesta 1994 lähtien. Pisimmät tässä tilastossa esitetyt työttömyysjaksot ovat kestäneet yli päivää eli yli 15 vuotta. Suurimman ryhmän maakunnan jäsenkuntien yli 500-päivää työmarkkinatukea saaneiden joukossa muodostivat vuoden 2010 lopussa henkilöt, jotka olivat olleet työmarkkinatuella 2-4 vuotta eli päivää. Heitä oli vuoden 2010 viimeisenä päivänä 1618 henkilöä, 40,3 % kaikista yli 500- päiväisistä työmarkkinatuen saajista. Tämä on hieman enemmän kuin vuonna 2009 (1456 henkilöä, 37,4 %). Viidesosalla, 822 henkilöllä työttömyys oli kestänyt jo n. 10 vuotta tai enemmän eli yli päivää. Myös tämä on hieman edellisvuotta enemmän (777 henkilöä vuonna 2009). Kuviossa 7 on esitetty vertailuluvut vuosilta 2009 ja 2010 liiton jäsenkuntien yli 500-päivää työmarkkinatukea saaneiden (aktiivit ja passiivit yhteensä) työttömyysjaksojen kestoista. 50 Työttömyyden kesto (aktiivit ja passiivit) Pohjois- Pohjanmaan liiton jäsenkunnissa vuosina 2009 ja ,3 37,4 30 % ,8 17,8 13,6 12,0 12,3 9,4 20,0 20, päivää päivää päivää päivää yli päivää Lähde: KELA Vuosi 2009 Vuosi 2010 Kuvio 7. Yli 500 päivää työmarkkinatukea saaneiden (aktiivit ja passiivit) työttömyysjaksojen kesto Pohjois-Pohjanmaan liiton jäsenkunnissa vuosina 2009 ja 2010 viimeisenä päivänä. 16

17 Kuntatasolla työttömyysjaksojen kestoissa oli suuria eroja. Kuntakohtaisia lukuja yli 10 vuotta työttöminä olleitten osuuksista on esitetty liitteessä 3. Muutamassa kunnassa suuri osa, % yli 500-päiväisistä työmarkkinatuen saajista, oli ollut työmarkkinatuella jo yli 10 vuoden ajan. 17

18 8 YLI 500 PÄIVÄÄ TYÖMARKKINATUKEA SAANEIDEN MENEILLÄÄN OLEVAN TYÖTTÖMYYSJAKSON KESTO Tämä tilasto kertoo, kuinka kauan yli 500 päivää työmarkkinatukea työttömyyden perusteella saaneilla on kulunut aikaa edellisestä työttömyyden keskeyttäneestä toimenpiteestä. Tässä tilastossa myös aktivointitoimenpiteet katkaisevat työttömyyskauden. Tämä tilasto on tehty poimimalla päivän tilanteesta työttömyysajalta työmarkkinatukea saaneet yli 500-päiväiset henkilöt ja laskemalla heille kauden kestot työttömyysajalta maksetuista päivistä. Tässä eivät siis ole mukana ne henkilöt, jotka ovat olleet aktivointitoimenpiteessä Pisin tässä tilastossa käytetty työttömyyden keston luokka on kaksi vuotta tai yli. Tämä on uusi tilasto, joten aiempia vertailutietoja ei ole käytettävissä. Kuviossa 8 on esitetty liiton jäsenkuntien keskimääräiset meneillään olevien työttömyysjaksojen kestot viikkoluokittelulla. Yli puolet henkilöistä (1 693 henkilöä, 52,1 %), jotka ovat olleet yli 500 päivää työttömyyden perusteella työmarkkinatuella , eivät ole olleet minkäänlaisessa aktivointitoimenpiteessä yli vuoteen. Erot aktivointitoimenpiteiden järjestämisessä kuntien välillä olivat suuria. Esimerkiksi Alavieskassa 63,36 % yli 500-päiväisistä työttömistä työmarkkinatuen saajista olivat olleet aktivointitoimenpiteiden ulkopuolella yli kaksi vuotta. Maakunnasta löytyy koko joukko kuntia joukossa isojakin kuntia, joissa oli lukumääräisesti ja suhteellisesti (alle 20 %) ottaen vähän yhtäjaksoisesti yli kaksi vuotta työttöminä olleita yli 500-päiväisiä työmarkkinatuen saajia. Tällaisia kuntia olivat muun muassa Haapavesi, Kuusamo, Merijärvi, Oulainen, Pyhäntä, Raahe, Reisjärvi, Siikalatva, Taivalkoski, Vihanti ja Yli-Ii. Osassa näistä kunnista (Haapavesi, Kuusamo, Merijärvi ja Taivalkoski) peräti noin % työttömyyden perusteella yli 500-päivää työmarkkinatukea saaneista oli ollut aktivointitoimenpiteessä viimeisen vuoden sisällä. Pyhännällä ei ollut lainkaan 500-päiväisiä työmarkkinatuen saajia vuoden 2010 viimeisenä päivänä ja Vihannissa sekä Yli-Iissä puolestaan yli 500-päiväiset olivat muutamaa poikkeusta lukuun ottamatta kaikki vuoden viimeisenä päivänä aktivointitoimenpiteissä. Yleisellä tasolla esitetyt kuntakohtaiset tiedot on esitetty liitteessä 3. Kuvio 8. Meneillään olevan työttömyyskauden kesto Pohjois-Pohjanmaan liiton jäsenkunnissa vuonna

19 9 YLI 500 PÄIVÄÄ TYÖMARKKINATUKEA SAANEIDEN AMMATTIRAKENNE Tässä esitettävät ammattiryhmätiedot ovat Kelan poikkileikkaustilanteesta kokoamia tilastoja. Ammattiluokitus perustuu pohjoismaiseen ammattiluokitteluun, jota työvoimahallinto käyttää. Työmarkkinatuen saajan ammatiksi on tilastoitu hänen viimeinen etuuskantaan tallennettu ammattitietonsa. Luokiteltuja ammattinimikkeitä on kaiken kaikkiaan tässä järjestelmässä lähes sata, mutta tässä esitetään ammattitiedot yleisemmällä pääammattiryhmä- ja ammattiryhmätasoilla. Aktiivit ja passiivit on laskettu tässä tilastossa yhteen. Lisäyksenä viime vuoden ammattitietoihin on, että tässä selvityksessä on mukana myös tieto ammattiryhmien jakaumasta eri sukupuolten kesken maakuntatasolla. Pohjois-Pohjanmaan liiton jäsenkunnissa oli vuoden 2010 lopussa eniten yli 500-päiväisiä työmarkkinatuen saajia pääammattiryhmässä 'Teollisuustyö, koneenhoito, kaivos- ja louhintatyö sekä rakennustyö'. Tähän pääammattiryhmään kuuluneita työttömiä oli yhteensä henkilöä, mikä oli 33,4 % kaikista yli 500-päivää työmarkkinatukea saaneista henkilöistä. Miehiä heistä oli peräti henkilöä eli 88,8 %. Tarkemmassa ammattiluokittelussa suurimpia ammattiryhmiä tässä pääammattiryhmässä olivat 'Konepaja- ja rakennusmetallityö' (333 henkilöä, joista viisi oli naisia), 'Talonrakennustyö' (274 henkilöä, joista kuusi oli naisia) sekä 'Sähkötyö" (204 henkilöä, joista 26 oli naisia). Muita pääammattiryhmiä, joissa oli paljon yli 500-päiväisiä työmarkkinatuen saajia olivat: 'Palvelutyö' (483 henkilöä, joista 328 oli naisia), 'Hallinto- ja toimistotyö' (374 henkilöä, joista 188 oli naisia) sekä 'Tekninen, tieteellinen, lainopillinen, humanistinen ja taiteellinen työ' (377 henkilöä, joista 132 oli naisia). Palvelutyöalalla olivat suurimpia yli 500-päiväisten työmarkkinatuen saajien ammattiryhmiä 'Majoitusliike- ja suurtaloustyö' (216 henkilöä, joista 139 oli naisia) ja 'Kiinteistönhoito- ja siivoustyö' (158 henkilöä, joista 117 oli naisia). 'Hallinto- ja toimistotyö' - pääammattiryhmässä eniten yli 500-päivää työmarkkinatukea saaneita henkilöitä oli ryhmässä 'Sihteeri- ja toimistotyö' (191 henkilöä, joista 148 oli naisia). Pääammattiryhmässä 'Tekninen, tieteellinen, lainopillinen, humanistinen ja taiteellinen työ' oli ammattiryhmäjakauma aika tasainen. Eniten yli 500-päiväisiä työttömiä tässä pääammattiryhmässä oli Tekniikan alaan kuuluvan työn ryhmässä (141 henkilöä, joista 19 oli naisia). Yli 500-päiväisten työmarkkinatuen saajien ammattiryhmittelytilastoissa on huomionarvoista se, että isolta joukolta heistä ammattitieto puuttui kokonaan (716 henkilöä, 17,8 % yli 500-päiväisistä työmarkkinatuen saajista). Osaksi ammattitiedon puuttumista selittää vähäinen työkokemus. Työmarkkinatuelle tullaan esimerkiksi suoraan koulusta valmistumisen jälkeen, jolloin ammattitietoa aikaisemmasta työsuhteesta ei ole saatavilla. Kuviossa 9 on esitetty yli 500-päiväisten työmarkkinatuen saajien ammattirakenne pääpiirteittäin sisältäen sukupuolijakauman Pohjois-Pohjanmaan liiton jäsenkunnissa. Liitteessä 4 on esitetty tarkempi ammattiryhmäjaottelu sukupuolen mukaan. 19

20 Kuvio 9. Yli 500-päivää työmarkkinatukea saaneet pääammattiryhmittäin Pohjois-Pohjanmaan liiton jäsenkunnissa vuoden 2009 lopussa. 20

21 10 YHTEENVETO Viime vuosien maailmanlaajuinen talouskriisi on koetellut myös Pohjois-Pohjanmaata. Se on näkynyt muun muassa yleisen työllisyystilanteen heikentymisenä ja rakenteellisen työttömyyden kasvuna. Vaikka taloudellinen tilanne ja työllisyys ovatkin viime aikoina parantuneet, ovat työttömyyden kestot silti pidentyneet ja työttömien joukossa on tällä hetkellä paljon henkilöitä, joiden työllistymismahdollisuudet avoimille työmarkkinoille ovat taantuman aikana heikentyneet. Pohjois-Pohjanmaalla pitkittyneet työttömyysjaksot ovat olleet aiemminkin tyypillisesti miesten ongelma, mutta taantuman aikana pitkäaikaistyöttömyys-ilmiön profiili on muuttunut vielä aikaisempaakin miesvaltaisemmaksi. Miehet ovat nyt enemmistönä kaikissa yli 500 päivää työmarkkinatukea saaneiden ikäryhmissä ja miesten suhteellinen osuus on naisten osuutta selvästi suurempi varsinkin nuoremmissa ikäryhmissä. Miesvaltaisuus näkyy myös rakennetyöttömyyden ammattirakenteessa, sillä selvästi suurin osa yli 500 päivää työmarkkinatukea saaneista henkilöistä on jäänyt työttömäksi juuri miesvaltaisten metalli- ja rakennusalojen ammattiryhmistä. Naisilla rakennetyöttömyys on jakaantunut eri ammattiryhmien kesken paljon tasaisemmin kuin miehillä. Pitkään työttömänä olleiden henkilöiden tilannetta on pystytty Pohjois-Pohjanmaalla jonkin verran helpottamaan erilaisten tukitoimenpiteiden avulla. Aikaisempaa useammat henkilöt, ja myös entistä enemmän myös miehet, ovat viime vuoden aikana olleet mukana jossakin työelämäosallisuutta tukevassa toimenpiteessä. Viimeisen parin vuoden aikana ovat myös monet kunnat ryhtyneet parantamaan vaikeasti työllistyvien henkilöiden tilannetta. Tämä näkyy useimmissa maakunnan kunnissa muun muassa kuntien aktivointiasteiden paranemisena, aktivointitoimenpiteisiin osallistuneiden henkilöiden lukumäärän kasvuna ja kuntien osarahoittaman työmarkkinatukimaksujen alenemisena. Haasteita vaikeasti työllistyvien työelämäosallisuuden parantamisessa riittää silti jatkossakin. Miesten vaikean työllisyystilanteen lisäksi maakunnassa on esimerkiksi iso joukko pitkäaikaistyöttömiä, jotka ovat olleet työmarkkinatuella todella pitkään. Noin joka viides yli 500 päivää työmarkkinatukea saaneista henkilöistä on ollut työmarkkinatuella jo yli 10 vuotta. Erityisen tärkeää olisi myös huolehtia nuorten aikuisten pääsystä työmarkkinoille mahdollisimman nopeasti ja estää näin uuden pitkään työttömänä olleiden henkilöiden sukupolven syntyminen maakuntaan. 21

22 LIITE 1 LIITTEET Kuntien osarahoittama työmarkkinatuki Pohjois-Pohjanmaan liiton jäsenkunnissa vuosina 2009 ja 2010 (aluejako 2010) Kunta / euroa euroa Muutos Muutos % Alavieska ,1 Haapajärvi ,0 Haapavesi ,3 Hailuoto ,9 Haukipudas ,5 Ii ,1 Kalajoki ,4 Kempele ,6 Kiiminki ,4 Kuusamo ,5 Kärsämäki ,5 Liminka ,0 Lumijoki ,3 Merijärvi ,1 Muhos ,0 Nivala ,9 Oulainen ,4 Oulu ,3 Oulunsalo ,5 Pudasjärvi ,5 Pyhäjoki ,8 Pyhäjärvi ,4 Pyhäntä ,2 Raahe ,1 Reisjärvi ,8 Sievi ,5 Siikajoki ,8 Siikalatva ,0 Taivalkoski ,6 Tyrnävä ,7 Utajärvi ,6 Vihanti ,3 Yli-Ii ,2 Ylivieska ,1 Vaala ,6 Koko maa Kainuu ,2-19,9 Keski-Pohjanmaa ,2 Lappi ,1 Pohjois-Pohjanmaa ,7 Lähteet: TMT: Kelasto - Kelan tilastopalvelu

23 LIITE 2 Yli 500-päivää työmarkkinatukea saaneet: ikä- ja sukupuolirakenne Yli 500 %-osuus Ikäjakauma Kunta yht. työtön akt miehiä naisia alle 30 v. alle 30 v. % yli 50 v. yli 50 v. % Alavieska ,7 34,3 3 8, ,3 Haapajärvi ,0 44,0 7 14, ,0 Haapavesi ,9 21,1 3 15,8 8 42,1 Hailuoto ,5 12,5 0 0,0 3 37,5 Haukipudas ,0 40, , ,9 Ii ,2 31,8 8 9, ,5 Kalajoki ,6 39, , ,2 Kempele ,7 33, , ,2 Kiiminki ,5 43,5 7 8, ,9 Kuusamo ,0 32, , ,9 Kärsämäki ,2 53,8 2 7, ,5 Liminka ,3 40,7 4 7, ,7 Lumijoki ,3 18,8 1 6,3 8 50,0 Merijärvi ,8 22,2 2 22,2 6 66,7 Muhos ,9 23, , ,3 Nivala ,7 33, , ,0 Oulainen ,9 24, , ,9 Oulu ,7 31, , ,2 Oulunsalo ,2 38, , ,7 Pudasjärvi ,1 29,9 7 8, ,0 Pyhäjoki ,1 57,9 3 15,8 4 21,1 Pyhäjärvi ,3 34,7 6 12, ,8 Pyhäntä Raahe ,2 41, , ,4 Reisjärvi ,5 62,5 2 12, ,3 Sievi ,0 27,0 2 2, ,9 Siikajoki ,8 42,2 7 15, ,2 Siikalatva ,7 33,3 6 18, ,3 Taivalkoski ,7 42,3 5 9, ,5 Tyrnävä ,9 39,1 4 8, ,5 Utajärvi ,9 9,1 3 13,6 9 40,9 Vaala ,3 36,7 2 6, ,3 Vihanti ,6 52,4 2 9, ,9 Yli-Ii ,9 42,1 3 15, ,2 Ylivieska ,3 53, , ,3 Lähde: Kela

24 LIITE 3 Yli 500-päivää työmarkkinatukea saaneet: työttömyyden kesto Tyött. kesto Meneillään olevan kauden kesto Kunta yli 10 v. yli 10 v. % alle 1 v. alle 1 v. % yli 2 v. yli 2 v. % Alavieska 12 34, , ,6 Haapajärvi 12 24, ,3 6 20,0 Haapavesi 6 31, ,4 3 17,6 Hailuoto 1 12,5 5 62,5 3 37,5 Haukipudas 28 17, , ,6 Ii 17 19, , ,5 Kalajoki 13 18, , ,0 Kempele 22 20, , ,0 Kiiminki 17 20, , ,0 Kuusamo 26 17, ,2 9 9,5 Kärsämäki 9 34, ,5 5 21,7 Liminka 15 27, , ,0 Lumijoki 8 50,0 5 31,3 6 37,5 Merijärvi 3 33,3 7 77,8 1 11,1 Muhos 2 5, ,9 7 20,6 Nivala 16 21, , ,0 Oulainen 19 24, ,8 9 13,2 Oulu , , ,7 Oulunsalo 7 14, , ,9 Pudasjärvi 35 40, , ,4 Pyhäjoki 4 21,1 9 64,3 3 21,4 Pyhäjärvi 10 20, ,5 9 20,9 Pyhäntä Raahe 62 19, , ,5 Reisjärvi 4 25,0 4 36,4 2 18,2 Sievi 9 24,3 8 23, ,9 Siikajoki 7 15, ,2 8 27,6 Siikalatva 5 15, ,0 2 10,0 Taivalkoski 7 13, ,0 2 5,6 Tyrnävä 9 19, ,6 8 21,6 Utajärvi 4 18,2 9 47,4 6 31,6 Vaala 8 26, ,7 9 30,0 Vihanti 5 23,8 Yli-Ii 5 26,3 Ylivieska 40 26, , ,8 Lähde: Kela

25 LIITE 4 Yli 500 päivää työmarkkinatukea saaneet (aktiivit ja passiivit) ammattiryhmittäin Pohjois-Pohjanmaan liiton jäsenkunnissa ( ) Ammattiryhmä Miehet Ammattiryhmä Naiset Konepaja- ja rakennusmetallityö 328 Sihteeri- ja toimistotyö 148 Talonrakennustyö 268 Majoitusliike- ja suurtaloustyö 139 Sähkötyö 178 Kiinteistönhoito- ja siivoustyö 117 Tekniikan alaan kuuluva työ 122 Tavaroiden myyntityö 90 Puutyö 119 Lasten päivähoidon työ 53 Sekatyö 107 Terveyden- ja sairaanhoitotyö 50 Atk-alan työ 96 Ompelutyö jms. 42 Tieliikennetyö 96 Sosiaalialan työ 40 Majoitusliike- ja suurtaloustyö 77 Taide- ja viihdealan työ 37 Metsätyö 74 Tarjoilutyö 30 Maatilatalous, eläintenhoito 56 Maatilatalous, eläintenhoito 26 Pakkaus-, varasto- ja ahtaustyö 55 Sähkötyö 26 Tavaroiden myyntityö 46 Hygienia- ja kauneudenhoitotyö 26 Sihteeri- ja toimistotyö 43 Opetusalaan kuuluva työ 23 Taide- ja viihdealan työ 42 Puutarha- ja puistotyö 21 Kiinteistönhoito- ja siivoustyö 41 Tekniikan alaan kuuluva työ 19 Työkoneiden käyttö 40 Tekstiilityö 18 Mainos- ja markkinointityö 28 Kemian ja fysiikan alaan kuuluva työ 16 Liikeyritysten ja järjestöjen johtotyö 22 Muu luonn.tiet., yht.tiet. ja humanist. työ 15 Kauppaedustus- ja konttorimyyntityö 21 Mainos- ja markkinointityö 15 Muu luonn.tiet., yht.tiet. ja humanist. työ 19 Atk-alan työ 14 Elintarviketeollisuustyö 18 Kirjasto-, arkisto- ja museoala sekä infor. 12 Tarjoilutyö 18 Elintarviketeollisuustyö 12 Kemian ja fysiikan alaan kuuluva työ 17 Pakkaus-, varasto- ja ahtaustyö 10 Opetusalaan kuuluva työ 17 Taloushallinnon suunnittelu- ja tilinpitotyö 8 Toimittajan työ ja joukkoviestintä 17 Kauppaedustus- ja konttorimyyntityö 8 Vartiointi- ja suojelutyö 14 Terveydenhuollon kuntouttava työ 7 Puutarha- ja puistotyö 13 Liikeyritysten ja järjestöjen johtotyö 7 Muu hallinto- ja toimistotyö 12 Talonrakennustyö 6 Kalastus 9 Puutyö 6 Maa- ja vesirakennustyö 9 Sekatyö 6 Teräs-, metallitehdas-, takomo- ja valimotyö 9 Kotitaloustyö 6 Hienomekaaninen työ 9 Konepaja- ja rakennusmetallityö 5 Graafinen työ 9 Graafinen työ 5 Muu teollinen työ 9 Biologian alaan kuuluva työ 4 Terveyden- ja sairaanhoitotyö 7 Harrastus- ja vapaa-ajantoiminnan ohjaus 4 Sosiaalialan työ 7 Pankki- ja vakuutusalan työ 4 Maalaustyö 7 Matkailualan työ 4 Biologian alaan kuuluva työ 6 Vartiointi- ja suojelutyö 4 Liikenteen johto ja liikennepalvelu työ 6 Pesula- ja silitystyö 4 Postinkantajan työ 6 Lainopillinen työ 3 Kemian prosessityö 6 Toimittajan työ ja joukkoviestintä 3 Terveydenhuollon kuntouttava työ 5 Muu kaupallinen työ 3 Harrastus- ja vapaa-ajantoiminnan ohjaus 5 Tieliikennetyö 3 Taloushallinnon suunnittelu- ja tilinpitotyö 5 Muut (1-2 hlö) 24 Matkailualan työ 5 Kansi- ja konemiehistön työ 5 Kirjasto-, arkisto- ja museoala sekä infor. 4 Öljynporaus, turpeennosto 4 Ostotyö 3 Ompelutyö jms. 3 Muut (1-2 hlö) 24