Sukumanni / 15. Kasper Gröhnin sukuseuran jäsenviesti. Maaliskuu 2015

Transkriptio

1 Sukumanni / 15 Kasper Gröhnin sukuseuran jäsenviesti Maaliskuu 2015

2 HYVÄT SUKUSEURAN JÄSENET Kasper Gröhnin sukuseura purjehtii eteenpäin hyvässä myötäisessä. Olemme saaneet jäsenmäärämme vakiintumaan runsaaseen 300 henkeen ja toimintaakin on ollut monenlaista. Vuosi 2014 oli Rääkkylän vuosi. Pidimme siellä vuosikokouksen ja sen jälkeen tutustuimme paikallisiin sukulaistemme yritystoimintoihin ja muutenkin kiersimme katselemassa nähtävyyksiä. Tästä kirjoitin jo syksyllä kiertokirjeessä olennaisen sisällön. Samoin päivästä oli juttu Keski-Karjala lehdessä. Tässä lehdessä on pääroolissa ensi kesän sukumatkan suunnittelu. Viime kesäisellä päätöksellä matka suuntautuu sukuseuramme lähtöpisteeseen, Käkisalmeen. Sinne on tehty aiemmin yksi matka Sirkka Gröhnin aikana. Nyt on aika jo tutustua alueeseen entisten ja uusien matkailijoiden kanssa. Matkalla käymme myös Laatokan saarella olevaan Konevitsan luostarissa. Kolmipäiväisen matkan päätämme kiertämällä Viipurin kautta, ja tutustumme sielläkin merkittävimpiin paikkoihin. Toivon runsasta osanottoa Karjalan alueella on nostalgista tunnetta, vaikka olisikin synnytty alueluovutusten jälkeen. Tämä oli aistittavissa edellisen matkan aikana karjalaiskyliin tutustuessa Petroskoihin mennessä. Lehden sisältönä on esittelyä suvusta. Ei henkilöistä tällä kertaa, vaan kiteeläisen sukuhaaran levittäytymiskohteista. Suorlahdelta lähtenyt sukua asettui ensiksi Säyneenkylään, josta on erinomainen kauppias Pekka Gröhnin henkilökuvaus Maire Gröhn-Niemeläisen kirjoittamana. Sieltä sukua levisi mm. Juurikkaan, Kontiolaan ja kauemmaksi, Sortavalaankin. Haluan kiittää tämän kertaisia kirjoittajia, Mairen lisäksi Merja Immosta ja Veijo Hurskaista, jotka paneutuivat Juurikan Honkahuhdan Gröhneihin. Tämän vuoden jäsenmaksumalli on nyt laitettu lehden sivulle. Maksun suuruus on edelleen 10. Ensi vuoden maksukehotus tulee v. -16 vuosikokouksen jälkeen lähetetyssä kirjeessä. Sitä ennen ei kannata maksaa, koska jäsenmaksun suuruus määräytyy vuosikokouksessa Kiteellä. Kannustan jäseniä lähtemään joukolla sukumatkalle. Ne ovat olleet hengeltään miellyttäviä ja usein sellaisia, joihin muuten ei tule lähdettyä. Toivotan hyvää lopputalvea ja tulevaa kevättä ja kesää! MATKALLA TAVATAAN! Jorma Gröhn

3 Sukuseuran hallituksen uusi jäsen Vuosikokouksessa Rääkkylässä uudeksi jäseneksi valittiin Matti Johannes Mononen (taulu 626). Hän on syntynyt Rääkkylän Sangenlahdella Anna o.s. Gröhnin ja Aabel Monosen pojan Heikki Monosen ja vaimonsa Emman nuorimmiksi lapsiksi kaksoisveljensä Mikon kanssa. Työuransa hän aloitti jo 16-vuotiaana seuraten veljensä mukana rakennustöihin ja jäi kirvesmiehenä eläkkeelle v Harrastuksiin kuuluvat mm. kalastus, marjastus ja monenlaiset kädentaidot, mm. tuohityöt. Matti on naimisissa Sisko Monosen o.s. Rouvisen kanssa. Heillä on aikuinen tytär, Kirsi Maarit metsätalousinsinööri. Sukuviiri Sukukokous Rääkkylässä päätti luovuttaa ensimmäisen sukuviirin Sirkka Gröhnin syntymäkotiin. Tämä tapahtuikin kesäisenä sunnuntaina Sirkan paikallisten ystävien kanssa. Henkilöt kuvassa vasemmalta lukien : Mauri ja Anna-Liisa Gröhn, Kuittisen perheen vieras, Ritva ja Erkki Kuittinen, Eeva-Leena Onnela ja Kari Laamanen Mauri Laurikainen

4 Sukuseuran vuoden 2015 jäsenmaksu Kasper Gröhnin sukuseura ry Tili: FI Selite: Jäsenmaksu v. 2015/jäsenen nimi Jäsenmaksu 10 /jäsen Eräpäivä AINAISJÄSENTEN EI TARVITSE TIETENKÄÄN SUORITTAA MAKSUA! KASPER GRÖHNIN SUKUSEURAN KESÄMATKA Ruskeala-Sortavala-Lahdenpohja-Käkisalmi-Konevitsa-Viipuri Matkan hinta 380 euroa / henkilö kun ryhmässä vähintään 32 henkilöä Hintaan sisältyy - bussikuljetus matkaohjelman mukaan & kuljettajan huolinta - ryhmäviisumi - majoitus 2 yötä puolihoidolla (aamiainen ja päivällinen) Hotelli Kexholm - opastettu retki Konevitsan luostarisaarelle - 3 x lounas (Sortavala, Konevitsa, Viipuri) - opastus Käkisalmessa ja vierailu Käkisalmen linnassa - opastus Viipurissa ja vierailu Viipurin kirjastossa Alennus omalla viisumilla matkustaville 63 euroa.

5 Alustava matkaohjelma 1. matkapäivä Lähtö Kitee ABC klo Bussimatka Värtsilän raja-asemalle,jossa rajan ylitys Venäjälle. Pysähdys Jänismäellä (rahanvaihtoja kahvitauko). Bussimatka Sortavalaan, jonne saavutaan noin klo Lounas Sortavala-hotellin ravintola Bulevardissa. Hiukan vapaa-aikaa Sortavalassa ja matka jatkuu Lahdenpohjaan. Matkalla voidaan poiketa Huuhanmäessä (Viipurin Rykmentin kasarmit). Pieni tutustumiskierros Lahdenpohjassa. Puutalomainen suomalainen kauppalan tunnelma on säilynyt Lahdenpohjassa paremmin kuin missään muualla valloitetun Karjalan alueella. Illansuussa saavutaan Käkisalmeen. Majoittuminen ja päivällinen Kexholm-hotellissa. * Hotelli Kexholm avattiin vuonna Se sijaitsee kaupungin keskustan lähellä rauhallisessa paikassa Vuoksa-joen rannalla. Hotellissa on ravintola, oma parkkipaikka, sauna ja ilmainen Wi-Fi. Kaikissa huoneissa on suihku ja wc, TV, Tallelokero, Fööni ja Kahvinkeitin. 2. matkapäivä Aamiainen hotellissa. Päivän ohjelmassa on opastettu retki Konevitsan luostarisaarelle ja tutustumien Käkisalmen kaupunkiin. Laiva Konevitsaan lähtee Sortanlahdesta (noin 45 km Käkisalmesta). Laivamatka yhteen suuntaan kestää noin 30 min. Parin tunnin opastuskierros saarella ja lounas. Koko retken kesto on 4-5 tuntia. Päivän aikana myös opastettu kierros Käkisalmessa ja käynti Käkisalmen linnassa. Aikataulu tarkentuu myöhemmin, kun Konevitsan retken laiva-aikataulut kesälle 2015 julkaistaan. Päivällinen ja toinen yö Kexholm- hotellissa. 3. matkapäivä Aamiainen hotellissa. Bussimatka Kiviniemen kautta Viipuriin kestää noin 3 tuntia. Saapuminen Viipuriin noin klo Ruokailu Pyöreässä tornissa, opastettu kiertoajelu, tutustuminen Alvar Aallon suunnittelemaan Viipurin kirjaston, sekä hiukan vapaata aikaa keskustassa. Lähtö kotimatkalle viimeistään klo Bussimatka Svetogorskin ja Imatran kautta Kiteelle kestää noin 4 tuntia. Matkalla kahvitauko Imatralla. (sukuseura tarjoaa).

6 Lisätietoja Tarjouksemme hinnat Venäjän osalta perustuvat ruplan helmikuun 2015 kurssiin. Pyydämme huomioimaan, että noudatamme tilausajojen aikataulusuunnittelussa lakisääteisiä ajo- ja lepoaikasäädöksiä. Vastuullinen matkanjärjestäjä on Pohjolan Matka. Noudatamme yleisiä seuramatka ehtoja ja Pohjolan Matkan eritysehtoja. Ryhmäviisumin hankintaohjeet ym. matkaohjeet toimitamme ilmoittautuneille laskutuksen yhteydessä. Palvelumaksu 8 / varaus. HUOMIOITAVAA KÄKISALMEN/VIIPURIN MATKASTA Matkaa varten tarvitaan PASSI ja VIISUMI. Kenellä on oma viisumi Venäjälle, ei tarvitse tehdä mitään. Passin on oltava voimassa 6 kk matkan päättymisen jälkeen! RYHMÄVIISUMIOHJEET tulevat matkatoimistosta ilmoittautumistiedon jälkeen. ILMOITTAUTUMINEN Sukumannissa olevalla kaavakkeella Jorma Gröhnille mennessä. Toimitan ilmoittautumiset Pohjolan Matkatoimistoon, jonka tehtäväksi tämän jälkeen jäävät kaikki matkajärjestelyt. Vastailen mahdollisiin tiedusteluihin ennen matkaa. Olen poissa , mutta muuna aikana kyllä. Matkatoimistoon voi olla yhteydessä Kaija Alvilaan, puh Entisen tavan mukaan otetaan lisämatkustajia, jos paikkoja jää vapaiksi. Jos näitä lähtijöitä on liikaa, suoritetaan arvonta. Tämän matkan järjestely on ollut haasteellinen, koska nykyisen tilanteen mukaan Venäjällä ei ole esim. hintaa osattu vielä lyödä lukkoon majoitusten ja ruokailujen osalta. Hinta ilmoitetusta ei tule kuitenkaan nousemaan. Lähdetään tutustumaan sukumme syntysijoille! ILMOITTAUTUMISET: Jorma Gröhn Olkontie 7 A 18, Kitee Sukuseuran matkasta löytyy tietoa myös sukuseuran nettisivuilta: kaspergrohnsukuseura.fi. Klikkaa otsaketta ETUSIVU ja sieltä AJANKOHTAISTA. Käkisalmen matkan tietopaketti sieltä piakkoin luettavissa

7 Käkisalmen linna perustettiin keskiajalla Vuoksen ja Laatokan väliselle saarelle. Nykyään vuoksi on Käkisalmen kohdalla lähinnä järvi ja linnallekin pääsee kävelemään maata pitkin. Kauppa se on, joka kannattaa KALLEN PEKKA JA MUITA KAUPPAMIEHIÄ SÄYNEENKYLÄSTÄ Gröhnien Säynejärven kantakoti on Marttilan tila. Karl Grönin poika Peter Grön Suorlahdelta muutti kotivävyksi Säyneenkylään naituaan Maria Partisen, jonka suvulla tila oli ollut vuodesta Kauppias-Pekka suuren kassakoneen ääressä.

8 1735. Peter Grön merkitään tilanhaltijaksi v Varsin huono tuo naimakauppa ei taloudellisestikaan ollut. Sijaitseehan Marttilan tila Säynejärven kylän keskustan lähellä kauniin, kirkasvetisen Säynejärven rannalla. Viljelysmaat olivat kohtuullisen hyvät, tilan laidalla oma lampikin, Hotari. Tila oli tuolloisten ja myöhempienkin mittapuiden mukaan varsin vauras. Paikan arvon ja asumiskelpoisuuden olivat huomanneet jo todennäköisesti ortodoksiset karjalaiset ennen ruotsien tuloa, koska mäentöyräältä aivan pihapiirin läheisyydestä löytyi ortodoksinen kalmismaa luvun rakennustöiden yhteydessä. Peter (Pekka) Grönin vanhimmalle pojalle Karlilla ja hänen vaimolleen Valpurille siunaantui lapsia 9, joista noille ajoille tyypillisesti Tuoni niitti kolme pois jo lapsena. Grönien talossa oli 1800 luvun toisella puoliskolla tapahtumia ja vilskettä. Kun Karlin ja Valpurin pojat, Pekka ja Heikki, menivät naimisiin, alkoi perhe kasvaa kahden miniän voimin luvulla syntyi vielä vanhimmalle pariskunnalle Karlille ja Valpurillekin 3 lasta, joista kaksi kuoli pienenä, vain Juho jäi eloon. Kun Juho oli 5 vuotias, syntyi hänelle jo sedäksi sanoja vanhimmalle veljelle, Pekalle, ja hänen vaimolleen Reginalle. Heikki muutti perheineen Juurikkaan 1880 luvulla, perheessä oli tuolloin jo kaksi lasta. Talon tyttäret Anna Leena, Stiina Sofia ja Liisa menivät miehelään Kontiolaan ja Kiteenkylään. Tilalle jäi Pekka perheineen, isä - Karl, äiti - Valpuri ja heidän kuopuksensa Juho. Juho (myöh. -Kuusinen) jäi äidistänsä, Valpurista, orvoksi 11 - vuotiaana, Pekan perhe kasvoi v.1888 mennessä 6 lapsella. Näissä vaiheissa Juho, vain parikymppisenä, on siirtynyt Sortavalaan ja mennyt naimisiin Anna Kristiina Kotilaisen kanssa. Heidän vanhin lapsensa Kaarlo(Kalle) Juho Petter Gröhn(Kuusinen) syntyi v Sortavalassa. Juho Kuusisen ja Kalle Kuusisen kauppiasurat Sortavalassa, Käkisalmessa ja Helsingissä ovat Gröhnin suvun hyvässä tiedossa Eivät Juho ja Kalle Gröhn (Kuusinen v.sta1906) kaikkia kauppiasgeenejä Säyneenkylästä Sortavalaan vieneet. Pekankin poikien, Uunon ja Kallen, suonissa sytkytti halu tehdä kauppaa, ja niin Kalle perusti Marttilan tilan piikojen aittaan kauppapuodin. Lienevät veljekset tehneet myös elukkakauppaa. Kalle oli nainut Kiteenlahdesta Ida Timosen. Kallelle ja Idalle syntyi poika, joka sai nimekseen Pekka. Hänestä tuli kaikkien säyneenkyläläisten ja vähän muittenkin tuntema Kallen Pekka. Jossain vaiheessa Kalle hankki Säyneenkylän mäeltä tilan, johon hän perheineen ja kauppapuoteineen siirtyi. Tästä paikasta tuli sitten Ylä-Ryöni. Niin oli Säyneenkylässä Ylä-Ryöni ja Ala-Ryöni. Ala-Ryönissä eläinten kauppa jatkui. Tallissa oli aina 4 hevosta, joista yksi oli ns.kauppahevonen. Navetassa oli myös vuokralehmiä, joita perheet saivat vuokrata maidon tarpeessaan, jos ei ollut varaa hankkia omaa

9 lehmää. Sortavalan ja Kurkijoen markkinat olivat tärkeitä tapahtumia tuon ajan eläinkauppiaille. Eikä jälkipolvien kertoman mukaan ollut niin tärkeätä työtä, ettei Ala-Ryönin Uuno olisi lähtenyt ostamaan nahkoja naapureista, joissa tiedettiin eläimiä teurastetun. Parkittuina niistä sai hyvää hintaa varsinkin pula-ajan mustilla markkinoilla. Myös Uunon sisaren Elisan poika, Uuno Väistö, piti kyläkauppaa Kangaskylässä ja eläinkauppaa evakkona ollessaan Kiteen Niinikummussa. Pekalla oli pikkusisko, Anna, joka kuoli 6 kk:n Kalle Gröhn, puoliso Ida, sekä poika Pekka, taulu 2323 ikäisenä Pekan ollessa 9 vuotta. Maire mainitsee tuohon, että tuo oli yksi kuva tuon ajan tilanteesta, jolloin luonto hoiti perhesuunnittelua. Hyväpäisestä laskijasta, Pekasta, tuli päätoiminen kyläkauppias. Hankittu maalaistalo, Ylä-Ryöni, oli kauppataloksi sopiva. Toisessa päässä taloa toimi kauppa, johon johti ovi suoraan ulkoa, toisessa päässä tupa. Kyläläiset oppivat tietämään, että jos kauppias ei ollut kaupassaan, voi häntä käydä pyytämässä tuvan puolelta. Kaupan sijainti oli varsin oivallinen, olihan se Kiteen kirkonkylästä Kangaskylään ja Lahdenkylälle vievän tien varressa.tavarat hankittiin enimmäkseen Sortavalasta, josta ne tulivat Kaalamon asemalle. Sieltä vakituiset kuskit Pulkkinen ja Karkkulainen kävivät hevospelissä tavarat hakemassa. Pekka myi kaikkea tuohon aikaan välttämätöntä. Oli vaatetavaraa, työkaluja, kodin tarvikkeita, kuten esim. öljylamppuja. Myös kankaita oli Pekan kaupassa myytävänä. Lieneekö sukulais- Kuusinen ollut kangastavaroitten välittäjänä? Naapurien emännät toivat kauppaan mm. kananmunia ja voita. Voi ei aina ollut Pekankaan mielestä ihan direktiivien mukaista, mutta ei Pekka raskinut jättää köyhän emännän voita ostamatta, maksoi vain vähän huokeampaa hintaa. Lieneekö joku palvelijattarista joutunut pesemään voita uudelleen, niin kuin monesti tuolloin tehtiin? Pekka keskittyi lähinnä kaupan

10 hoitamiseen, talon maanviljelystöitä hoiti vakituisesti naapuri Pulkkinen, ja palvelijattaria oli talossa koko ajan. Sotien jälkeen tavaranhankinta siirtyi tietysti Joensuun suuntaan ja uusiin kulkuneuvoihin. Pekka oli komea ja sulavasti käyttäytyvä mies. Varmasti moni kylän nuorista neidoista olisi mieluusti tutustunut Kallen Pekkaan paremminkin. Olihan Pekalla heiloja ja yksi erityinen mielitietty, jonka kanssa hän todennäköisesti suunnitteli yhteistä tulevaisuutta. Äiti -Ida oli joltisenkin mahtava nainen ja ilmaisi, että kyseinen neitokainen ei olisi sovelias miniäksi. Niin suuri valta oli tuon ajan vanhemmilla, että siihen suunnitelmat jäivät. Tiedetään Pekan joskus herkkänä hetkenä itkeneen äidin ankaruutta. Pekan mielitietty oli myöhemmin naimisissa toisen miehen kanssa. Hän kuoli kuitenkin varsin varhain. Pekan sielun pohjalla kuva nuoruuden rakastetusta oli niin syvällä, että hän kertoi itse seuranneensa tämän hautajaissaattuetta viimeiseen vilaukseen asti. Niin Pekka eli yksinään ja kaupunkireissut veivät välistä kolistelemaan pitkäripaisenkin rappusia. Sattui muutaman kerran niin, että Pekka oli maistellut ostopullon sisältöä runsaanlaisesti ja käytös linja-autonkuljettajan mielestä ei ollut ihan paikallaan. Pekka joutui ulos kyydistä. Kiteellä kauan linja-autoliikettä harjoittanut Kalle Möttö sattui ajamaan ohi ja huomasi pulaan joutuneen matkalaisen ja ihmettelemään: Kauppias Gröhnkö se siellä? Tulkaahan kyytiin. Ja Möttö kuljetti kauppiaan perille. Niinpä Pekka sanoi joskus myöhemmin olevansa Mötön uskoa. Kalle Möttö oli tunnettu kiteeläinen vapaaseurakunnan johtohahmo. Näin toteutui se, että yksi teko puhuu enemmän kuin tuhat sanaa. Säyneenkylässä kävi niin kuin monessa muussakin kylässä. Yksityisen kyläkaupan viereen ilmaantui 1950 luvulla osuuskauppa. Säyneenkylässä osuuskauppa aloitti vuokratiloissa Nenosen talossa. Pekan vanhemmat olivat jo kuolleet, ja Pekka myi tilansa evakkoon joutuneelle Parkkosen perheelle v.-51 ja osti naapurilta talotontin jonkin matkaa kylän mäkeä alaspäin samaisen tien varrelta. Säyneenkylässä oli tuolloin rakenteille samanaikaisesti kaksi kauppaa, Kallen Pekan kauppa ja osuuskauppa. Uutta kauppataloa odotellessa Pekka asui ja piti kauppaa entisessä kotitalossa Parkkosen perheen kanssa vielä n. kaksi vuotta. Uusi kauppatalo oli uusien tarpeiden mukainen, ja siinä Pekka jatkoi kaupanpitoa vielä 60 luvun alkupuolelle saakka, mutta sitten terveys alkoi reistailla. Yksin ei Pekka elänyt uudessa kauppatalossaan. Hänellä oli hyvä ja uskollinen palvelijatar Sirkka, kansan suussa Pekan Sirkka, viimeiseen asti. Pekka oli omassa elämisessään nuuka, jonkun mielestä hän eli suorastaan askeettisesti. Sukulaisten parissa Kallen Pekka oli arvostettu ja kunnioitettu sukulainen, jonka kontaktit lähellä asuviin serkkuihin säilyivät.

11 Sukulaislasten mielikuvissa Pekka oli jollain tavalla alakuloinen ellei suorastaan surumielinen, mutta hänen kauppiastaitonsa olivat ihailun kohde. Pekka huolehti asioistaan loppuun asti. Kun hän huomasi voimiensa vähenevän, hän sääti jäämistöstään testamentilla. Siinä Pekka muisti pitkäaikaisen palvelijattarensa, osa omaisuudesta meni serkuille, osa Kiteen ev.lut.seurakunnan ehtoollisvälineitten hankkimiseen, jotka tietojen mukaan ovat käytössä tänäkin päivänä, ja osa Kiteen evankelisen kansanopiston stipendirahastoon. Näin hän, perheetön yksinäisen tienkulkija, halusi olla tukemassa tulevien sukupolvien tietä elämässä eteenpäin. Kallen Pekan maallinen matka päättyi Leposijansa Kallen Pekka sai Kiteen hautausmaahan siunauskappelin läheisyyteen. Maire Gröhn-Niemeläinen Tietolähteet: Kirjallisuus Keski-Karjalan Gröhnit ja Pitäjä rajojen mailla Haastattelut Toivo Gröhn, Anna Rouvinen, Irma Liukku, Kaija Väistö, Terho Parkkonen Kuvia vuosikokouksesta v Vuosikokouksen puheenjohtaja Vilho Koskelo ja sihteeri Riitta Väistö työssään

12 Tarja ja Juha Lamminsalon karjatilalla. Entinen emäntä Marja-Liisa Lamminsalo muistelee Mammu Koskelo tulkitsee Antti Parkkosen laulujen sovituksiaan Paksuniemessä

13 SUKUTIETOA SYNTYNEITÄ Taulu 2108 X Lapsia Anna Leena Räsänen Joensuu KM, luokanopettaja puoliso Roope Mikkonen, Pyhäselkä, KM, luokanopettaja XI Lapsia Rasmus Olli Juhani Mikkonen, Joensuu Venla Anna Katariina Mikkonen, Joensuu Taulu 654 XI Jouko Tapio Lamminsalo, Rääkkylä, elektroniikkainsinööri puoliso Elisa Kaarin Helena Lindh, Espoo, laboratoriomestari eronneet XII Lapsia Minna Johanna, Kirkkonummi Sanna Tuulikki, Kirkkonummi Taulu 2086 IX Eeva-Riitta Uuksulainen, Viipuri, VTM p. Eero Lännenpää, Tampere X Lapsi Mika Eero Henrik Lännenpää, Helsinki, FT p. Anne XI Lapsi Eino Elmeri, Taulu 2057 X Matti Henrik Uuksulainen, , Kitee Närsäkkälä p. Eila Helena Immonen, , Tohmajärvi XI Lapsia Lasse Kristian Uuksulainen, , Kitee, Närsäkkälä p. Paula Marita Uuksulainen Kitee, XII Lapsia Aino Elisa Uuksulainen Kitee KUOLLEITA Taulu 2326 X Martta Ellen Annikki Toropainen o.s. Perttula Kitee Kitee

14 Taulu 617 IX Toivo Armas Mononen Rääkkylä Rääkkylä Taulu 2186 IX Ilmo Eero Uuksulainen Johannes Helsinki Taulu 850 ja 855 IX Aari Ilmari Istermaa (Gröhn vuoteen 1946) Rääkkylä X Rauno Ari Istermaa Pudasjärvi UUSIA JÄSENIÄ Taulu 2119 XI Lapsia Paavo Eino Johannes Tuovinen, lukio-opiskelija Kuusamo Taulu 2461 X Jouko Antero Nuutinen, , kiinteistövälittäjä (Helsinki), eläkeläinen, Sotkamo/Kitee p. Eeva Takio XI Lapsia Ville Emil Takio (e. Nuutinen) XII Lapsia Anni Elina Beata Helsinki Eerika Aleksandra Gesina Helsinki Niko Daniel Torsten Helsinki Joel Olavi Villenpoika Helsinki XI Johanna Karoliina Nuutinen Taulu 660 XI Harri Tapio Lamminsalo, kirvesmies, Sotkuma Rääkkylä Taulu 618 X Vesa Tapio Mononen, laitosmies, Rääkkylä Rääkkylä

15 Taulu 626 X Kirsi Maarit Mononen, metsätalousinsinööri, Alajärvi Rääkkylä Taulu 627 X Marko Tapani Mononen, autoasentaja, Rasivaara , Rääkkylä X Tiina Marjut Mononen, rakennusinsinööri, Lehmo Rääkkylä Korjaus henkilötietoihin Taulu 654 XI Jouko Tapio Lamminsalo, , elektroniikkainsinööri Rääkkylä p. Elisa Kaarin Helena Lindh, ,laboratoriomestari, eronneet, Espoo Lapset XII Minna Johanna, , Kirkkonummi Sanna Tuulikki, Standaareja on edelleen saatavissa hintaan 18 + postituskulut HALLITUKSEN YHTEYSTIEDOT Jorma Gröhn, pj. Olkontie 7 A KITEE Matti Mononen Oravisalontie 159 B RÄÄKKYLÄ jormagr4@gmail.com Riitta Väistö, siht. Kyntäjäntie KITEE rvaisto@gmail.com Kari Uuksulainen, vpj. Vesitornintie KITEE kari.uuksulainen@kitee.fi

16 Matti Gröhn Tohmarivintie 5 B TOHMAJÄRVI mattisegrohn@gmail.com Merja Immonen Alhontie B KERIMÄKI merja.immonen@gmail.com Kiviniemessä Käkisalmesta Viipuriin vievä tie ylittää Vuoksen siltaa pitkin. Kiviniemi on matkakohteena erityisesti koskenlaskijoiden suosiossa. Vielä ennen 1800-lukua Vuoksi laski Laatokkaan Käkisalmen kohdalla, mutta joen ruoppaus ja kanavoiminen puhkaisivat uuden laskuuoman Taipaleenjoen kautta.

17

18 ILMOITTAUTUMINEN ( Jorma Gröhn, Olkontie 7 A 18, Kitee) TEKSTAAMALLA TIEDOT 1.LÄHTIJÄN NIMI OSOITE PUH.NRO/SÄHKÖPOSTI SYHTYMÄAIKA JA SOS.TUNNUS 2.LÄHTIJÄN NIMI OSOITE PUH.NRO/SÄHKÖPOSTI SYNYNTYMÄIKA JA SOS. TUNNUS Ilmoittaudun sitovasti matkalle mennessä/allekirjoitukset Ilmoita, tarvitsetteko ryhmäviisumin, vai onko oma viisumi Venäjälle/NIMET Erikoisruoan tarve RYHMÄVIISUMIN TARVITSIJOILLE TULEE ERILLINEN YHTEYDENOTTO ILMOITTAUTUMISTEN JÄLKEEN LOPPUMAKSU TULEE TIEDOTTEESSA MATKATOIMISTON KAUTTA. HUOM. KIRJOITA KÄÄNTÖSIVULLE MAHDOLLISET ULKOPUOLISET HALUKKAAT MATKALLE. SAMAT TIEDOT KUIN MUILTAKIN LÄHTIJÖILTÄ. Jos ylimääräisiä lähtijöitä on liikaa, arvotaan lähtijät. HUOM! Sukuseuran tilille ei matkasta makseta mitään! Kiteellä majoitusmahdollisuus mm. Hotelli Kiteenhovi, (ABC-aseman vastapäätä)