YMPÄRISTÖLUPAVIRASTO Nro 94/2008/3 Dnro LSY 2006 Y 215

Transkriptio

1 LÄNSI SUOMEN YMPÄRISTÖLUPAVIRASTO Helsinki PÄÄTÖS Nro 94/2008/3 Dnro LSY 2006 Y 215 Annettu julkipanon jälkeen ASIA LUVAN HAKIJA Poikkeuksen myöntäminen vesilain 1 luvun 15 a :ssä säädetystä kiellosta ryhtyä toimenpiteisiin, vesialueen ruoppaaminen, jotka vaarantavat fladan säilymisen luonnontilaisena Dragsfjärdin kunnan Hiittisen kylässä Hiittisen Kalamaja Oy HAKEMUS Eero Lehti on ympäristölupavirastossa vireille saattamassaan, sittemmin täydentämässään hakemuksessa ensisijaisesti pyytänyt, että ympäristölupavirasto toteaa, että kyseessä oleva Norrsundetin lahti ei ole luonnontilainen flada ja että hakijan jo suorittama ruoppaus on laajuudeltaan ja merkitykseltään vesilain 1 luvun 30 :ssä tarkoitettu toimenpide. Toissijaisesti, mikäli ympäristölupavirasto katsoo vesialueen fladaksi, hakija on pyytänyt poikkeuksen myöntämistä vesilain 1 luvun 15 a :ssä säädetystä kiellosta ryhtyä toimenpiteisiin, jotka vaarantavat fladan säilymisen luonnontilaisena ja lupaa jo suorittamaansa uoman ruoppaamiseen Dragsfjärdin kunnan Hiittisen kylässä. Eero Lehti on ilmoittanut ympäristölupavirastolle, että kaupparekisteriin merkitty yhtiö Hiittisen Kalamaja Oy, jolle on myönnetty lainhuuto kiinteistöön Kyrkudden RN:o 14:19 Dragsfjärdin kunnan Hiittisen kylässä ja jonka lukuun kyseinen kiinteistö on ostettu, asettuu hakijan asemaan kyseessä olevassa asiassa Eero Lehden sijaan. SUUNNITELMA Suoritetut ruoppaus ja läjitystyöt Hakija on toukokuussa 2006 ruoppauttanut Dragsfjärdin kunnan Hiittisen kylässä sijaitsevaan Norrsundetin lahteen johtavaa salmea sekä hakijan omistaman kiinteistön Kyrkudden RN:o 14:19 edustalla olevaa vesialuetta. Ruoppausalueen pituus salmessa on noin 50 m, leveys noin 4 m ja veden syvyys ruoppauksen jälkeen enintään 1,6 m keskivedenkorkeudesta mitattuna. Ruoppausalue ulottuu myös meren puolelle. Salmen syvyys on ennen ruoppausta ollut 0,7 1,0 m keskivedenkorkeudesta mitattuna. Vesialueen leveys on salmessa ruoppauksen jälkeen hakemukseen liitettyjen

2 2 päivättyjen piirustusten mukaan 7 8 m ja koko ruoppausalueen pituus noin 115 m. Ruoppausmassojen määrä on ollut noin 550 m 3, josta noin 200 m 3 on ruopattu salmesta ja noin 350 m 3 kiinteistön Kyrkudden RN:o 14:19 edustalla olevalta vesialueelta. Ruoppausmassat koostuivat pääosin hienojakoisesta hiesusta ja vähäiseltä osalta kasviperäisestä humuksesta. Ruopattu vesialue kuuluu Hiittisen kylän yhteiseen vesialueeseen RN:o 876:1. Ruoppaus ei ole ulottunut salmen pohjoispuolella sijaitsevan kiinteistön RN:o 12:40 alueelle, vaan uomaa on levennetty kiinteistön Kyrkudden RN:o 14:19 suuntaan. Ruoppausmassat on alun perin läjitetty osittain kiinteistölle Kyrkudden RN:o 14:19 ja osittain tämän kiinteistön edustalla olevalle yhteiseen vesialueeseen RN:o 876:1 kuuluvalle vesijättöalueelle. Kyseinen vesijättöalue on sittemmin, rekisteröidyllä vesijätön lunastustoimituksella liitetty kiinteistöön Kyrkudden RN:o 14:19. Ruoppausmassat on levitetty maisemointitarkoituksessa pääosin 0,2 0,3 m:n paksuiseksi kerrokseksi. Kiinteistön Kyrkudden RN:o 14:19 venerannan kohdalla massojen paksuus on noin 1,0 m ja ne muodostavat osan laiturirakenteesta. Salmen etelänpuoleisella rannalla massojen paksuus on enimmillään noin 0,6 m. Hankkeen tarkoitus Hankkeen tarkoituksena on ollut Norrsundetin lahden suulla olevan mataloituneen väylän kulkukelpoisuuden sekä lahden veden vaihtuvuuden parantaminen. Hakijan omistamalla kiinteistöllä Kyrkudden RN:o 14:19 on kaksi rakennuspaikkaa, joista toinen sijaitsee lahden rannalla. Kyseiselle rakennuspaikalle tulee olla riittävä kulkuyhteys vesitse. Hakijan tarkoituksena on pitää suurehkoa purjevenettään ruoppausalueen länsiosassa, koska Kyrkfjärdenin puolella ei ole suojaisaa veneenpitopaikkaa. Hanke on hakijan omistaman kiinteistön Kyrkudden RN:o 14:19 sekä muiden lahden rannalla olevien kiinteistöjen järkiperäisen käytön kannalta ollut erittäin hyötyisä. YMPÄRISTÖN TILA HANKKEEN VAIKUTUSALUEELLA Kuvaus vesialueesta Norrsundet on kirkasvetinen, hiekkapohjainen lahti, jonka pinta ala on noin 1 1,2 ha ja veden syvyys alle 2 m. Hakijan käsityksen mukaan lahti ei ole luonnontilainen flada, vaan lahteen johtava uoma on aikaisemminkin kaivamalla pidetty noin 4 m:n leveydellä auki. Uomassa on kuljettu pienveneillä, mikä oli hankaloitunut uoman mataloitumisen takia. Uoman idänpuoleisen suun syvyys on noin 1,5 1,7 m keskivedenkorkeudesta mitattuna. Lahden veden laatu vastaa täysin muun merialueen veden laatua niin suolapitoisuudeltaan, ravinteisuudeltaan kuin muiltakin ominaisuuksiltaan. Lahden valumaalue on vähäinen ja alueen maaperä koostuu hyvin vettä läpäisevästä hiekasta, joten tavanomaisilla sateilla ei ole lahteen suuntautuvien valumien kannalta merkitystä.

3 Kalakannat ja kalastus 3 Uoman mataloituminen on johtunut siitä, että idän ja koillisenpuoleiset tuulet muodostavat lahden suulle voimakkaan aallokon, joka siirtää rannan edustalla, uoman suulla ja uoman luiskissa olevaa hienojakoista hietaa / hiesua uomaan ja madaltaa sen. Kyseessä ei ole fladan eikä kluuvijärven muodostumisprosessi, jonka on tulkittu liittyvän maan kohoamiseen ja kasviperäisen sedimentin muodostumiseen luonnontilaisella vesialueella. Perimätiedon mukaan salmessa on 1900 luvun alkupuolelta lähtien suoritettu ensin vähäisiä kasvustoon kohdistuneita perkaustöitä käsin luvulla on mahdollisesti suoritettu vähäinen koneellinen työ ja viimeksi 1960 luvulla varsin merkittävä koneellinen ruoppaus. Osa viimeksi mainitusta ruoppauksesta peräisin olevista massoista, noin 100 m 3, on edelleen havaittavissa salmen pohjoispuolella sijaitsevan kiinteistön RN:o 12:40 ranta alueella. Arviolta vastaava määrä ruoppausmassoja on läjitetty myös salmen etelärannalle hakijan omistaman kiinteistön Kyrkudden RN:o 14:19 kohdalle. Koska ruoppaus on tuolloin kohdistunut ainoastaan salmeen, on sen syventymisen täytynyt olla merkittävä luvulla tehdyn ruoppauksen jälkeen salmi on ollut kulkukelpoinen eikä siinä ilmeisesti ole ollut tarvetta suorittaa uutta ruoppausta ennen hakijan suorittamaa ruoppausta. Kiinteistön RN:o 14:13 rannassa on ollut venevalkama ja siitä on lahden lounaisessa osassa jäljellä laiturin ja rantarakennuksen jäänteet. Hakija on hakemuksen liitteiksi toimittanut lausuntoja Hiittisen kylässä sijaitsevien kiinteistöjen RN:o 12:5 ja RN:o 12:6 omistajilta. Lausunnoissa on todettu, että salmea on ruopattu aikaisemminkin, arviolta 1960 luvulla, ja että salmen läpi on voitu kulkea veneellä. Tekniikan tohtori AA on kirjoittamassaan lausunnossa, joka on toimitettu ympäristölupavirastolle hakemuksen liitteeksi, katsonut, että Norrsundetin lahti ei ole vesilain 1 luvun 15 a :ssä tarkoitettu luonnontilainen flada. AA on perustanut näkemyksensä siihen, että tie halkaisee alueen kokonaisuuden ja lahdelmaa on aiemmin käytetty pienvenesatamana. AA on lahden ja uoman rannoilla tehtyjen koekuoppien vertailun perusteella katsonut, että uomaa on ruopattu aiemminkin. Lisäksi AA on todennut, että kyseessä oleva lahti ei Lounais Suomen ympäristökeskuksen julkaisussa "Fladat ja kluuvijärvet Saaristomerellä" ole kuulunut Dragsfjärdin 116 inventoidun fladan joukkoon. Hakija on toimittanut ympäristölupavirastolle hakemuksen liitteeksi Norrsundetin lahtea koskevan luonnonarvojen tarkastelun, jonka hakija on ilmoittanut tehneensä BB:n selvityksessä "Fladat ja kluuvijärvet Saaristomerellä" (1999) käyttämien fladojen luonnonarvokriteerien ja pisteytyksen perusteella. Lähivesialueilla esiintyvät välisaariston tyypilliset kalalajit, kuten hauki, kuha, ahven, kampela ja silakka. Norrsundetin lahdella ei harjoiteta ammattikalastusta eikä myöskään lahden suulla. Sivuammattika

4 4 lastusta harjoitetaan jonkin verran kuten myös virkistyskalastusta. Kalastus tapahtuu pääasiassa verkoilla. Lahdella on myös merkitystä kutualueena erityisesti pohjan laadun vuoksi. Alueen muu käyttö Norrsundetin lahteen rajoittuu neljä kiinteistöä. Lahti on toiminut ja toimii edelleen rantakiinteistöjen suojaisena veneenpitopaikkana. Hakija on pitänyt veneensä kiinteistönsä Kyrkudden RN:o 14:19 venerannassa. KAAVOITUSTILANNE Dragsfjärdin kunnan itäistä saaristoa koskevassa rantaosayleiskaavassa kyseessä olevat ranta alueet on merkitty loma asuntoalueiksi sekä maa ja metsätalousvaltaisiksi alueiksi. Kaavassa ei ole maatai vesialueen osalta merkintöjä suojelualueista tai suojelukohteista. HANKKEEN VAIKUTUKSET YMPÄRISTÖÖN LUPAHAKEMUKSEN KÄSITTELY Lupahakemuksesta tiedottaminen Muistutukset ja vaatimukset Hanke on ollut omiaan säilyttämään lahden ominaispiirteet, kuten hiekkapohjaisuus ja kirkas meriveden laatua vastaava veden laatu, sekä luonnonolot nykyisellään. Hankkeesta ei aiheudu vesilain 1 luvun 15 a :n vastaisia seurauksia, koska kyseessä ei ole luonnontilainen flada. Näin ollen hanke ei myöskään vaaranna alueen fladojen suojelutavoitetta yleensä. Kyseessä olevalla alueella on runsaasti todellisia luonnontilaisia fladoja ja kluuvijärviä. Ympäristölupavirasto on vesilain 16 luvun 6, 7 ja 8 :ssä säädetyllä tavalla kuuluttamalla asiasta ympäristölupavirastossa ja Dragsfjärdin kunnassa varannut tilaisuuden muistutusten ja vaatimusten tekemiseen sekä mielipiteiden esittämiseen hakemuksen johdosta välisenä aikana. Kuulutus on erikseen lähetetty asiakirjoista ilmeneville viranomaisille ja asianosaisille. 1) Lounais Suomen ympäristökeskus on todennut, että kyseessä oleva alue on vesilain 1 luvun 15 a :ssä tarkoitettu flada, jonka säilymisen luonnontilaisena hakemuksen mukainen ruoppaustoimenpide vaarantaa. Toimenpiteen suorittaminen ei ole ollut sallittua ilman ympäristölupaviraston myöntämää poikkeusta. Ympäristökeskus on katsonut, että hakijalle ei saa myöntää lupaa hankkeen toteuttamiseen. Ympäristökeskus on yhteistyössä Varsinais Suomen työvoima ja elinkeinokeskuksen kanssa vuonna 2005 käynnistänyt fladaselvityksen, jonka tavoitteena on kartoittaa Saaristomerellä ja Selkämerellä sijaitsevat vesilain 1 luvun 15 a :ssä tarkoitetut luonnontilaiset fladat. Kyseessä oleva hakemus koskee selvityksen kohdetta nro 408,

5 5 Norrsundet, jossa ei ole ehditty suorittaa maastotarkastusta ennen kyseessä olevia ruoppaustöitä. Selvitystä tehtäessä käytiin yhteensä 694 mahdollisella fladakohteella, joista 79 kohdetta määritettiin luonnontilaisiksi fladoiksi. Näistä 39 kpl on Saaristomeren alueella. Ympäristökeskus on kehottanut hakijaa heti ryhtymään toimenpiteisiin fladan luonnontilan palauttamiseksi. Ennallistamiseen ei ole ryhdytty, vaan fladan suuaukkoa on kaivettu lisää. 2) Dragsfjärdin kunnan rakennus ja ympäristöjaosto on muun ohella todennut, että ympäristösihteerin suorittamalla maastotarkastuksella ei ole tullut esiin mitään sellaista, mikä osoittaisi, että fladan ja meren välistä aluetta olisi aikaisemmin ruopattu. Tämä tilanne näkyy myös muistutukseen liitetyistä, ympäristösihteerin ottamista kuvista. 3) Varsinais Suomen työvoima ja elinkeinokeskus (TE keskus) on todennut, ettei sillä ole tietoa erityisesti Norrsundetin lahden kalataloudellisesta tilasta. Yleisesti fladoilla on kuitenkin huomattava merkitys kevätkutuisten kalojen lisääntymis ja poikastuotantoalueina. Kalat ovat pystyneet kulkemaan Norrsundetin lahdelle salmen kautta jo ennen salmen syventämistä, joten ruoppaukselle ei ole ollut kalataloudellista perustetta. TE keskus ja Lounais Suomen ympäristökeskus ovat vuosina toteuttaneet laajan maastoinventoinnin Saaristomerellä ja Selkämerellä jäljellä olevien luonnontilaisten fladojen ja kluuvijärvien määrän ja sijainnin selvittämiseksi. Työn tuloksena valmistui luettelo vesilaissa tarkoitetuista luonnontilaisista ja siten suojelluista fladoista ja kluuvijärvistä Saaristomerellä ja Selkämerellä. Inventoinnin tulosten mukaan Norrsundet on vesilain 1 luvun 15 a :n tarkoittama kluuvi tai kluuviflada. TE keskus on katsonut, että tehty toimenpide on ollut laiton ja salmen ruoppaamiseen olisi pitänyt hakea lupaa ennen töiden aloittamista. Yleisen kalatalousedun kannalta hanke ei ole perusteltu, koska vanha väylä turvasi jo kalan kulun. Kalataloudellisesta näkökulmasta tarkasteltuna hankkeelle ei ole perustetta myöntää lupaa. Jos lupa kuitenkin myönnetään ruoppauksen pysyttämiseen, hakijalle on määrättävä kalataloudellinen tarkkailuvelvoite. Tarkastus Lisäselvitys Ympäristölupavirasto on suorittanut asiassa tarkastuksen. Tarkastuksesta laadittu pöytäkirja on liitetty asiakirjoihin. Ympäristölupavirasto on varannut hakijalle tilaisuuden antaa selityksensä muistutusten ja vaatimusten johdosta. Hakija on selityspyynnön johdosta toimittanut ympäristölupavirastolle lisäselvitystä , , , , , , ja

6 6 Hakija on toimittanut ympäristölupavirastolle selvityksen merivedenkorkeuden vaihteluista Turussa ja Hangossa välisenä aikana ja esittänyt, että merivesi on etenkin syys ja talvikuukausina ollut korkealla, kun sen sijaan alhaiset merivedenkorkeudet ovat olleet harvinaisia ja lyhytkestoisia. Hakija on katsonut, että tämä osoittaa meriveden tason keskimääräistä nousua sekä poikkeuksellisen korkean veden jaksojen yleistymistä. Hakija on viitannut ympäristölupavirastolle toimittamiinsa valokuviin ja todennut, että ruopatun salmen pohjan kasvillisuus salmen pohjoispuolella olevan kiinteistön RN:o 12:40 edustalla osoittaa vanhan kaivetun uoman olemassaolon. Dragsfjärdin kunnan ympäristösihteerin ottamista valokuvista ei käy ilmi, etteikö salmea olisi ollut olemassa ennen ruoppausta. Hakijan saatua Lounais Suomen ympäristökeskuksen päivätyn kirjeen, jossa hakijaa kehotetaan ryhtymään toimenpiteisiin fladan luonnontilan palauttamiseksi, paikalla ei ole suoritettu mitään kaivutöitä. Hakija on huomauttanut, että Norrsundetin lahti on oikeusvaikutteisessa yleiskaavassa osoitettu M 1 alueeksi, eikä kaavassa ole annettu suojelumääräystä alueelle. Lahden rannalta etelään avautuu useiden hehtaarien suuruinen pelto ja lahden tuntumassa sijaitsee peltoon sekä rannan käyttöön liittyvä suurehko varastorakennus. Kiinteistön RN:o 14:13 edustalla on edelleen käyttökelpoinen venevalkama. Lahden yli kulkee korkeajännitelinja. Lahden rantaa sivuaa vilkkaan yleisen tien ohella lahden rannalla oleville rakennuspaikoille johtava yksityistie. Alueella ei ole geologisia erityispiirteitä ja sen kasvillisuus on yksipuolista ja merellistä. Hakija on toimittanut ympäristölupavirastolle Suomen Luontotieto Oy:n laatiman arvion liittyen Hiittisen Kyrkfjärdenin rannalla sijaitsevan lahden luonnontilaisuuteen sekä siitä, täyttääkö kohde vesilain 1 luvun 15 a :n määritelmät suojeltavasta fladaluontotyypistä. Arviossa on todettu, että aluetta ei luonnontieteellisin perustein voi pitää luonnontilaisena fladana, koska lahden suuta on useiden vuosikymmenten ajan pidetty auki kalastuksen ja veneilyn mahdollistamiseksi. Lahden länsireunalla pellon ja ruovikon reunassa on vanhan satamapaikan jäänteet. Näillä kohdin lahti on syvempi ja pohjaa on todennäköisesti ruopattu. Lahden suun itäreunan maavallit ovat perua 1960 luvulla suoritetusta lahden suun perkuusta. Lahden kasvillisuus viittaa siihen, että sitä on ruopattu jo useita kertoja, sillä alueelta puuttuvat makeanveden ja vähäsuolaista tai jopa makeaa vettä vaativat putkilokasvilajit. Fladoille on myös tyypillistä monilajinen ja tiheä uposvesikasvillisuus, joka peittää yhtenäisenä kasvustona pohjan. Lisäksi fladat ovat tavallisesti hyvin matalia ja niiden pohja on maatuvan kasviaineksen peittämä. Kyseessä oleva kohde on hyvin niukkalajinen ja sen pohja on lähes kasviton. Lahden muita luontoarvoja voidaan pitää vähäisinä, sillä kohteella ei ole linnustollista arvoa kohteen pienuuden ja läheisen tien ja kesämökkien vuoksi. Vaikka kohde olisikin ulkoisilta ominaisuuksiltaan ehkä luokiteltavissa saaristofladaksi, eliölajiston niukkuus heikentää sen edustavuutta merkittävästi.

7 7 Hakija on todennut, että Norrsundetin lahteen johtava salmi on kaivamalla pidetty auki, koska lahti on ollut ja on edelleen luontaisesti suojainen veneidenpitopaikka. Lahden suun itäpuolella oleva ranta on suojaton avautuen useamman kilometrin mittaiselle selkävedelle. Kyrkfjärdenillä oleva pieni saari ei pienen kokonsa takia tarjoa suojaa kiinteistön Kyrkudden RN:o 14:19 idänpuoleiselle ranta alueelle. Toinen syy salmen aukipitämiseen on ollut se, että Norrsundet on kalataloudellisesti tärkeä kutualue ja kalastukseen liittyvät tavoitteet ovat edellyttäneet salmen kunnossapitoa sekä kudun kannalta että kalakuolemien välttämiseksi. VASTINE Lounais Suomen ympäristökeskus on toimittanut ympäristölupavirastolle vastineensa Suomen Luontotieto Oy:n laatiman arvion johdosta. Ympäristökeskus on todennut, että kyseessä olevassa arviossa ei oteta kantaa Norrsundetin fladan suuaukon avaamiseen toukokuussa 2006 runsaan 50 metrin matkalta noin 7 10 metriä leveäksi kanavaksi eikä siihen, miten nämä mittavat kaivutyöt ovat muuttaneet vesialueen luonnontilaa. Arviossa on väitetty, että vesialuetta olisi vuosikymmeniä pidetty auki kalastuksen ja veneilyn mahdollistamiseksi ja että siellä olisi ollut jopa puutavaran lastauspaikka, mutta väitteen tueksi ei ole esitetty muita todisteita, kuin että vesialueen länsireunalla olisi vanhan satamapaikan jäänteitä. Jo pelkästään karttatarkastelun perusteella tämän olisi voinut todeta mahdottomaksi. Noin 1890 luvulta olevan venäläisen topografiakartan perusteella kyseisen vesialueen rannassa ei ole merkkejä satamatai muustakaan toiminnasta. Vuonna 1982 painetussa, vuonna 1979 tehtyyn ilmakuvaukseen perustuvassa peruskarttalehdessä kyseinen vesialue on yhteydessä mereen vain kapean uoman välityksellä. Sitä ei ole voitu käyttää veneilyyn. Tämä tilanne käy ilmi myös ympäristöhallinnon karttapalvelussa olevasta karttapohjasta. Ympäristökeskus on todennut, että merivesi on virrannut vapaasti lahteen vain runsaan vuoden ajan sen jälkeen, kun fladaan / kluuviin johtava kapea uoma kaivettiin auki. Pohjan kasvittomuus ei siis ole seurausta veden virtauksista. Arviossa lueteltu kasvillisuus muun muassa ahvenvita, hapsivita, merihapsikka ja merinäkinruoho kuuluvat fladojen kasvilajistoon. Ympäristökeskus on katsonut, että arviota tehdessä ei ole pyrittykään selvittämään kohteen aiempaa tilaa. Toukokuussa 2006 tehdyt mittavat kaivutyöt eivät ole voineet jäädä arvioitsijalta huomaamatta. Fladatyypin osalta ympäristökeskus on todennut, että kyse on ollut hiekkarantafladasta, joka luonnostaan on karumpi kuin muun tyyppiset fladat. Arviossa ei ole esitetty mitään sellaista, joka osoittaisi, ettei kyseinen vesialue olisi vesilain 1 luvun 15 a :n tarkoittama flada ja / tai kluuvi. Tämän luonnontilaa on lainvastaisesti vaarannettu kaivamalla sen suuaukko veneväyläksi. Lisäselvitys Lounais Suomen ympäristökeskus on toimittanut ympäristölupavirastolle CC:n kirjoittaman Lounais Suomen ympäristökeskuksen raportin (1/2008) Saaristomeren ja Selkämeren fladat.

8 8 YMPÄRISTÖLUPAVIRASTON RATKAISU Perustelut Ympäristölupavirasto hylkää Hiittisen Kalamaja Oy:n hakemuksen kokonaisuudessaan. Norrsundetin lahden luokittelu vesilain 1 luvun 15 a :n 1 momentissa tarkoitetuksi fladaksi Vesilain 1 luvun 15 a :n 1 momentissa on säädetty, että toimenpide, joka vaarantaa enintään kymmenen hehtaarin suuruisen fladan tai kluuvijärven säilymisen luonnontilaisena on kielletty, riippumatta siitä, aiheutuisiko siitä vesilain 1 luvun 15 :ssä tarkoitettu seuraus. Lainkohdassa ei fladaa tai kluuvijärveä ole määritelty. Hallituksen esityksessä (HE 79/1996) luonnonsuojelulainsäädännön uudistamiseksi on vesilain 1 luvun 15 a :n osalta todettu, että fladat ovat maankohoamisen vuoksi merestä irti kuroutuvia matalahkoja lahtia, joita kapea salmi vielä yhdistää mereen. Kun flada kuroutuu lopullisesti irti merestä, siitä tulee kluuvijärvi, jolla vain ajoittain tavallista korkeamman vedenpinnan aikana on yhteys mereen. Merenlahden merestä irti kuroutumisen nopeuteen vaikuttaa eniten maankohoamisen nopeus. Maankohoaminen on hidastunut ja on nykyään Hanko Turku välisellä alueella noin 2,4 4,1 mm vuodessa. Kuroutumista nopeuttavat myös merijää sekä virtaukset ja myrskyt, jotka kasaavat hiekka ja soravalleja lahtien suihin. Prosessin aikana eristyksiin joutuvan vesialueen suolapitoisuus laskee. Flada on yleensä melko matala, mutta se voi olla myös useita metrejä syvä. Fladan suuaukossa olevan kynnyksen korkeus ja suuaukon leveys vaikuttavat veden virtaukseen fladan ja meren välillä. Rajoitetun vedenvirtauksen johdosta aikaisemman merenlahden olosuhteet muuttuvat. Fladaan kehittyy yleensä runsas makrofyyttikasvillisuus, joka vaihtelee fladan kehitysvaiheiden mukaan. Usein fladoja reunustaa ruoikko ja keskellä on avointa vettä. Pohjassa kasvaa erikoislaatuinen kasvillisuus kuten punanäkinparta, merinäkinruoho, ärviät ja vidat sekä uposkasvillisuutta. Fladojen eliöstö on runsas ja fladat ovat myös tärkeitä kevätkutuisten kalojen kutupaikkoja. Fladat ja kluuvijärvet ovat myös useiden lintulajien ruokailu ja pesimäalueita. Lounais Suomen ympäristökeskuksen raportteja julkaisusarjassa nro 1/2008 "Saaristomeren ja Selkämeren fladat" määritellään fladan luonnontilaisuus siten, ettei fladan tilaa ja sen kehittymistä kluuvijärveksi ole ihmistoiminnan vaikutuksesta olennaisesti muutettu. Ihmistoiminnalla tarkoitetaan raportissa toimintaa, joka voi vaikuttaa fladan eliöstöön, kasvillisuuteen tai vedenlaatuun ja se voi kohdistua vesialueeseen, rantavyöhykkeeseen tai erityistapauksessa myös valuma alueeseen. Dragsfjärdin kunnan Hiittisen kylässä sijaitsevan Norrsundetin lahden pinta ala on noin 1 ha ja sen veden syvyys on enimmillään noin 2 m. Lahti on pisaranmuotoinen ja sillä on yksi suuaukko. Peruskar

9 9 tassa, joka on painettu vuonna 1982 vuonna 1979 tehdyn ilmakuvauksen perusteella, Norrsundetin lahti on ollut yhteydessä mereen vain kapean uoman välityksellä. Tämä tilanne näkyy myös hakijan toimittamasta, vuonna 1977 otetusta ilmavalokuvasta. Norrsundetin lahden ja meren välisen yhteyden luonne kapeana uomana käy lisäksi ilmi ympäristöhallinnon karttapalvelusta tulostetusta kartasta, joka on liitetty asiakirjoihin. Hakija on keväällä ja kesällä 2006 teettänyt kaivutöitä Dragsfjärdin kunnan Hiittisen kylässä sijaitsevan kiinteistön Kyrkudden RN:o 14:19 edustalla sijaitsevalla yhteisellä vesialueella RN:o 876:1. Kaivutöillä on Norrsundetin lahden ja meren välisellä vesijättöalueella sijainnutta uomaa levennetty ja syvennetty. Hakija on esittänyt, että uomaa on aikaisemminkin kaivamalla pidetty noin 4 m leveydellä auki ja että uoman veden syvyys on ennen kaivutöitä ollut 0,7 1,0 m keskivedenkorkeudesta mitattuna. Dragsfjärdin kunnan ympäristösihteeri Sonja Lindströmin tarkastuksellaan alueelta ottamissa kuvissa nrot 395, 397 ja 398 Norrsundetin lahden ja meren välillä tuona ajankohtana vielä kaivamattomalla kynnyksen alueella ei näy uomaa eikä vettä. Merentutkimuslaitokselta saadun tiedon mukaan meriveden korkeuden vuorokauden keskiarvo on ollut Hangossa 29 cm ja Turussa 33 cm. Mikäli kuvatussa kohdassa olisi ollut 4 m leveä ja 0,7 1,0 m syvä venekulkukelpoinen väylä, se olisi näkynyt selvästi kuvissa. Esitetyillä perusteilla ympäristölupavirasto katsoo, että lahti on rakenteeltaan ennen vuonna 2006 tehtyjä ruoppauksia täyttänyt fladan tunnusmerkit. Edellä mainitussa julkaisussa "Saaristomeren ja Selkämeren fladat" Norrsundetin lahti on määritetty hiekkarantakluuviksi / kluuvifladaksi, jonka suu / lasku uoma on kaivettu auki vuonna Raportissa on todettu, että kohteessa kasvaa valtalajina ahvenvitaa sekä vähäisemmässä määrin hapsivitaa, merihapsikkaa ja merinäkinruohoa. Nämä ovat fladoille tyypillisiä kasveja. Hakijan toimittamassa Suomen luontotieto Oy:n tekemässä luontoselvityksessä on niin ikään todettu, että alueella on syksyllä 2007 tehdyn maastoinventoinnin yhteydessä muiden kasvien ohella havaittu edellä mainittuja kasveja. Ympäristölupavirasto katsoo asiassa saadun selvityksen ja suorittamansa tarkastuksen perusteella, että Norrsundetin lahti on ennen toukokuussa 2006 tehtyjä ruoppaustöitä ollut myös luonnontilainen. Siten ihmistoiminta ei ole vaikuttanut lahden vesialueeseen eikä rantavyöhykkeeseen siten, että sillä olisi ollut vaikutusta fladan eliöstöön, kasvillisuuteen tai vedenlaatuun luvulla tehdyn ruoppauksen vaikutus on yli 40 vuoden aikana menettänyt merkityksensä. Tarkastuksella todettiin myös, ettei lahden rannoilla ollut laitureita tai muitakaan rakenteita. Lahdessa kauan sitten mahdollisesti sijainneella venevalkamalla ei ole enää merkitystä fladan luonnonti

10 10 laisuutta arvioitaessa. Ihmisen fladan valuma alueeseen kohdistama toiminta otetaan huomioon vain erityistapauksessa fladan luonnontilaisuutta arvioitaessa. Valuma alueelle on rakennettu tie ja sähkölinja ja osalla valuma alueesta harjoitetaan peltoviljelyä. Fladan eteläluoteispäässä kulkevan tien rummut on mitoitettu siten, että ne eivät vaikuta tien alitse lahteen purkautuvaan uoman virtaamiin tai vedenkorkeuksiin. Tieliikenteellä ei ole sanottavaa vaikutusta lahden linnustoon. Peltoviljelyn hajakuormituksen vaikutus fladan vedenlaatuun ei ole merkittävä. Fladan valuma alueelle rakennetulla sähkölinjalla ei ole merkitystä tässä asiassa. Edellä esitetyn perusteella ympäristölupavirasto katsoo, että Norrsundetin lahti on ennen hakijan vuonna 2006 suorittamia kaivutöitä ollut vesilain 1 luvun 15 a :ssä tarkoitettu luonnontilainen flada. Koska Norrsundetin lahti on ollut luonnontilainen flada, sen ruoppaamista ei voida pitää vesilain 1 luvun 30 :ssä tarkoitettuna toimenpiteenä. Vesilain 1 luvun 15 a :n 2 momentin mukaista poikkeusta koskevan hakemuksen hylkääminen Vesilain 1 luvun 15 a :n 2 momentissa on säädetty, että ympäristölupavirasto yksittäistapauksessa voi myöntää poikkeuksen 1 momentin kiellosta, jos momentissa tarkoitettujen vesistöjen suojelutavoitteet eivät huomattavasti vaarannu. Lounais Suomen ympäristökeskuksen raporttia (1/2008) "Saaristomeren ja Selkämeren fladat" varten tehdyissä inventoinneissa Merikarvialta Dragsfjärdiin ulottuvalla alueella fladoiksi määritettiin 68 kohdetta ja kluuvijärviksi 19 kohdetta. Kemiönsaaren eteläpuolella olevalla, noin 500 km 2 :n suuruisella alueella fladoiksi tai kluuvijärviksi määritettiin kyseessä olevan Norrsundetin fladan lisäksi yhteensä noin kymmenen kohdetta. Näistä suurin osa on kallioiden ympäröimiä ja fladatyypeiltään sekä siten myös luonnonolosuhteiltaan erilaisia kuin Norrsundetin flada. Ottaen huomioon Norrsundetin fladatyyppiä edustavien fladojen ja kluuvijärvien määrän vähäisyyden kyseessä olevalla alueella ympäristölupavirasto katsoo, että poikkeusta vesilain 1 luvun 15 a :n 2 momentissa säädetystä kiellosta ei voida myöntää ilman, että lainkohdan 1 momentissa tarkoitetut suojelutavoitteet vaarantuvat. Koska vesilain 1 luvun 15 a :n 2 momentissa tarkoitettua poikkeusta ei voida myöntää, edellytyksiä luvan myöntämiselle hakijan jo suorittamaan ruoppaukseen ei ole. KÄSITTELYMAKSU 661,50 euroa Sovellettu oikeusohje Maksu perustuu ympäristöministeriön ympäristölupaviraston maksullisista suoritteista antaman asetuksen 2 :än (1238/2003) ja asetukseen liitettyyn maksutaulukkoon. Asian käsittelystä on perittävä maksutaulukossa määrätty maksu sellaista ruoppausta, jossa ruoppausmassojen määrä on alle m 3, koskevan asian käsittelylle.

11 11 Maksu peritään 35 % taulukon mukaista maksua korkeampana, koska asian käsittelyn vaatima työmäärä on ollut taulukossa mainittua työmäärää suurempi. Asetuksen 4 :n mukaan myönteisestä ja kielteisestä päätöksestä peritään saman suuruinen maksu.

12 12 MUUTOKSENHAKU Liite Päätökseen saa hakea muutosta Vaasan hallinto oikeudelta valittamalla. Valitusosoitus Birgitta Vauhkonen Juha Helin Pertti Seppänen Nina Engberg Päätöksen tekemiseen ovat osallistuneet ympäristöneuvokset Birgitta Vauhkonen, Juha Helin (tarkastava jäsen) ja Pertti Seppänen. Asian on esitellyt esittelijä Nina Engberg. NE/sn

13 VALITUSOSOITUS Valitusviranomainen Valitusaika Valitusoikeus Valituksen sisältö Valituksen liitteet Liite Länsi Suomen ympäristölupaviraston päätökseen saa hakea valittamalla muutosta Vaasan hallinto oikeudelta. Asian käsittelystä perittävästä maksusta valitetaan samassa järjestyksessä kuin pääasiasta. Määräaika valituksen tekemiseen on kolmekymmentä (30) päivää tämän päätöksen antopäivästä sitä määräaikaan lukematta. Valitusaika päättyy Päätöksestä voivat valittaa ne, joiden oikeutta tai etua asia saattaa koskea, sekä vaikutusalueella ympäristön, terveyden tai luonnonsuojelun tai asuinympäristön viihtyisyyden edistämiseksi toimivat rekisteröidyt yhdistykset tai säätiöt, asianomaiset kunnat, alueelliset ympäristökeskukset, kuntien ympäristönsuojeluviranomaiset ja muut asiassa yleistä etua valvovat viranomaiset. Valituskirjelmässä, joka osoitetaan Vaasan hallinto oikeudelle, on ilmoitettava päätös, johon haetaan muutosta valittajan nimi ja kotikunta postiosoite ja puhelinnumero ja mahdollinen sähköpostiosoite, joihin asiaa koskevat ilmoitukset valittajalle voidaan toimittaa (mikäli yhteystiedot muuttuvat, on niistä ilmoitettava Vaasan hallinto oikeudelle, PL 204, Vaasa, sähköposti miltä kohdin päätökseen haetaan muutosta mitä muutoksia päätökseen vaaditaan tehtäväksi perusteet, joilla muutosta vaaditaan valittajan, laillisen edustajan tai asiamiehen allekirjoitus, ellei valituskirjelmää toimiteta sähköisesti (telekopiolla tai sähköpostilla) Valituskirjelmään on liitettävä asiakirjat, joihin valittaja vetoaa vaatimuksensa tueksi, jollei niitä ole jo aikaisemmin toimitettu viranomaiselle mahdollisen asiamiehen valtakirja tai toimitettaessa valitus sähköisesti selvitys asiamiehen toimivallasta Valituksen toimittaminen ympäristölupavirastoon Länsi Suomen ympäristölupaviraston yhteystiedot Valituskirjelmä liitteineen on toimitettava kaksin kappalein Länsi Suomen ympäristölupaviraston kirjaamoon. Valituskirjelmän on oltava perillä määräajan viimeisenä päivänä ennen virka ajan päättymistä. Valituskirjelmä liitteineen voidaan myös lähettää postitse, telekopiona tai sähköpostilla. Sähköisesti (telekopiona tai sähköpostilla) toimitetun valituskirjelmän on oltava toimitettu niin, että se on käytettävissä vastaanottolaitteessa tai tietojärjestelmässä määräajan viimeisenä päivänä ennen virka ajan päättymistä. käyntiosoite: Panimokatu 1, Helsinki postiosoite: PL 115, Helsinki puhelin: (vaihde) telekopio: (09) sähköposti: aukioloaika: klo Oikeudenkäyntimaksu Valittajalta peritään asian käsittelystä Vaasan hallinto oikeudessa oikeudenkäyntimaksu 82 euroa. Tuomioistuinten ja eräiden oikeushallintoviranomaisten suoritteista perittävistä maksuista annetussa laissa on erikseen säädetty eräistä tapauksista, joissa maksua ei peritä