HÄMEENLINNAN KAUPUNKI MAANKÄYTÖN SUUNNITTELU

Transkriptio

1 OSALLISTUMIS- JA ARVIOINTISUUNNITELMA Verkatehtaan laajennus, asemakaavan muutos Kaavanumero: 2527 Diaari-nro: YHLA 4269/2015 HÄMEENLINNAN KAUPUNKI MAANKÄYTÖN SUUNNITTELU

2 Kohde Hakija / Aloite Vireilletulo Maanomistus Asemakaavan tarkoitus Tavoite Asemakaavan muutos koskee 5. kaupunginosan (Keinusaari) korttelia (Verkatehdas) sekä katu-, puistoja vesialuetta. Suunnittelualueen koko on noin 5,5 ha. Kaavatyö on käynnistetty kaupungin aloitteesta. Hanke sisältyy vuoden 2016 kaavoituskatsaukseen, joka on kuulutettu Hämeen Sanomissa Alue on Hämeenlinnan kaupungin omistuksessa. Asemakaavan muutoksen tarkoituksena on mahdollistaa Verkatehtaan laajennus sekä koko alueen kehittäminen nykyisistä lähtökohdista. Kaavahankkeen aikana tutkitaan lisäksi suojellun Pinella-huvilan käyttömahdollisuuksia sekä majoitustilojen sijoittamista alueelle. Tavoitteena on Hämeenlinnan seutukeskuksen elinvoiman lisääminen sekä Verkatehtaan kulttuuri- ja kongressikeskuksen toimintaedellytysten turvaaminen. Tavoitteena on muodostaa elävä, monipuolinen ja toimiva ympäristö. Tavoitteena on luoda alueesta kaupunkikuvallisesti korkeatasoinen ja viihtyisä. Puistoalueella tavoitteena on rantaalueiden kehittäminen. Lisäksi tavoitteena on rakennussuojelu sekä suojeltujen rakennusten ja erilaisten tilasarjojen säilyttäminen. Likimääräinen sijainti opaskartalla. Likimääräinen sijainti kantakartalla. Likimääräinen sijainti ilmakuvassa.

3 Nykytilanne Alueen vanhinta rakennuskantaa edustavat taidemuseon käytössä olevat 1800-luvun alkupuolen kruununmakasiinit. Suunnittelijoina olivat C. L. Engel ja E. B. Lohrmann. Makasiinien ja rannan väli jäi rakentamatta ja siitä muodostui kuvernööri Rehbinderin ohjauksessa puistoalue. Hämeenlinnan Verkatehdas Oy perustettiin Samana vuonna valmistui tiilisistä tehdasrakennuksista ensimmäinen, kutomo. Tuotantolaitoksena Verkatehtaan toiminta oli laajimmillaan 1950-luvun alussa ja tehdas toimi aina vuoteen 1963 saakka. Kaupunki lunasti alueen omistukseensa vuonna luvun taitteessa kaupunki ryhtyi voimakkaasti kehittämään aluetta kaupunkikulttuurin keskukseksi. Vuonna 2003 alueesta järjestettiin yleinen arkkitehtuurikilpailu, jonka voitti Arkkitehtitoimisto JKMM Oy vietettiin Kulttuuri- ja kongressikeskus Verkatehtaan avajaisia, jolloin Vanajasali ja elokuvakeskus Bio Rex otettiin käyttöön. Taidemuseon Engel-rakennuksen peruskorjaus valmistui Lasten ja nuorten kulttuurikeskus ARX aloitti toimintansa entisen nahkatehtaan rakennuksessa vuonna Vuonna 2008 Sibelius-opisto ja Vanajaveden Opisto muuttivat Verkatehtaalle uusiin tiloihin. Samana vuonna Suisto-klubi sekä GalleriaKONE aloittivat toimintansa. Viimeisenä suurena rakennushankkeena Hämeenlinnan teatterille valmistui uusi päänäyttämö syyskuussa luvun puolivälissä Verkatehtaalle tehdään vuosittain yli vierailua taiteen, viihteen, opiskelun, harrastamisen, kokousten, kongressien ja yritystapahtumien vuoksi. Alueella työskennellään n. 320 henkilötyövuoden edestä ja alueen vakinaisten toimijoiden yhteenlaskettu liikevaihto kohoaa yli 20 milj, euroon/vuosi. Lasipiha.

4 Suunnittelutilanne Ote maakuntakaavojen yhdistelmästä. Kanta-Hämeen maakuntakaava (VN ) Kanta-Hämeen 1. vaihemaakuntakaava (YM ) Keskustan osayleiskaava (LH ) Kantakaupungin yleiskaava (yhdyskuntalautakunta ) Maakuntakaavassa alue on osoitettu keskustatoimintojen alueeksi, jolla on arvokasta rakennettua kulttuuriympäristöä (Cs). 1. vaihemaakuntakaavassa alue on merkitty lisäksi valtakunnallisesti merkittäväksi rakennetuksi kulttuuriympäristöksi. 2. vaihemaakuntakaavassa ei ole merkintöjä alueelle. Keskustan oikeusvaikutuksettomassa osayleiskaavassa alue on osoitettu julkisten palvelujen ja hallinnon alueeksi, jolla ympäristö säilytetään (PY/s). Kantakaupungissa on vireillä kantakaupungin yleiskaava. Kaavaluonnoksessa alue on merkitty palvelujen ja hallinnon alueeksi (P). Ote yleiskaavojen yhdistelmästä. Asemakaava (hyväksytty ) Suunnittelualueella on voimassa asemakaava nro 2345 vuodelta Asemakaavan mukaan Verkatehdas ja taidemuseo ovat yleisten rakennusten korttelialuetta, jolla ympäristö säilytetään (Y-1/s) Rakennuksiin saa sijoittaa kulttuuri-, kokous-, museo-, työ- ja liiketiloja. Tontille saa sijoittaa lisäksi enintään 4 asuntoa. Rakennusoikeus on , joista ensimmäinen luku osoittaa säilytettävän kerrosalan ja jälkimmäinen uuden sallitus kerrosalan (vuonna 2007 valmistuneen laajennuksen). Pinellanpuisto on merkitty puistoksi (VP/s), jonka olemassa oleva puusto on säilytettävä siten, että sallitaan vain maisemanhoidon kannalta tarpeelliset toimenpiteet. Ote kantakaupungin yleiskaavaluonnoksesta. Verkatehtaan ja Vanajaveden välinen puisto, johon suunniteltu paviljonki osin ulottuu, on merkitty puistoksi (VP). Taidemuseon rakennukset, Pinellahuvila sekä Tehdasalueen jugendtyylinen huvila on merkitty suojelluiksi rakennuksiksi (sr-4).

5 Ote ajantasaasemakaavasta Yleiskaavan sisältövaatimukset MRL 39 Koska kaava-alueella ei ole oikeusvaikutteista yleiskaavaa, tulee asemakaavan muutoksen täyttää myös yleiskaavan sisältövaatimukset. Kaavaa laadittaessa tulee ottaa huomioon maakuntakaava. Lisäksi on otettava huomioon: 1) yhdyskuntarakenteen toimivuus, taloudellisuus ja ekologinen kestävyys; 2) olemassa olevan yhdyskuntarakenteen hyväksikäyttö; 3) asumisen tarpeet ja palveluiden saatavuus; 4) mahdollisuudet liikenteen, erityisesti joukkoliikenteen ja kevyen liikenteen, sekä energia-, vesi- ja jätehuollon tarkoituksenmukaiseen järjestämiseen ympäristön, luonnonvarojen ja talouden kannalta kestävällä tavalla; 5) mahdollisuudet turvalliseen, terveelliseen ja eri väestöryhmien kannalta tasapainoiseen elinympäristöön; 6) kunnan elinkeinoelämän toimintaedellytykset; 7) ympäristöhaittojen vähentäminen; 8) rakennetun ympäristön, maiseman ja luonnonarvojen vaaliminen; sekä 9) virkistykseen soveltuvien alueiden riittävyys. Edellä tarkoitetut seikat on selvitettävä ja otettava huomioon siinä määrin kuin laadittavan yleiskaavan ohjaustavoite ja tarkkuus sitä edellyttävät.

6 Valtakunnalliset alueidenkäyttötavoitteet Suunnittelualuetta koskee kolme valtakunnallista alueidenkäytön erityistavoitetta. Eheytyvä yhdyskuntarakenne ja elinympäristön laatu: 1. Alueidenkäytön suunnittelussa on edistettävä olemassa olevan rakennuskannan hyödyntämistä sekä luotava edellytykset hyvälle taajamakuvalle. Taajamia kehitettäessä on huolehdittava siitä, että viheralueista muodostuu yhtenäisiä kokonaisuuksia. 2. Yleis- ja asemakaavoituksessa on varauduttava lisääntyviin myrskyihin, rankkasateisiin ja taajamatulviin. Kulttuuri- ja luonnonperintö, virkistyskäyttö ja luonnonvarat 3. Alueidenkäytössä on varmistettava, että valtakunnallisesti merkittävät kulttuuriympäristöjen ja luonnonperinnön arvot säilyvät. Viranomaisten laatimat valtakunnalliset inventoinnit otetaan huomioon alueidenkäytön suunnittelun lähtökohtina. Näillä alueilla alueidenkäytön on sovelluttava niiden historialliseen kehitykseen. - Alue on kokonaisuudessaan osa valtakunnallisesti arvokasta rakennettua kulttuuriympäristöä: Hämeenlinnan lääninsairaala, kruununmakasiinit ja Verkatehdas (RKY 2009). - Alue kuuluu lisäksi kansalliseen kaupunkipuistoon. Hämeenlinnan kansallista kaupunkipuistoa koskeva hoito- ja käyttösuunnitelma valmistui vuonna Verkatehtaan aluetta kehitetään monipuolisena kaupunkikulttuurin keskuksena. Koko aluetta koskeva kehittämishanke etenee ja sen varaan on laskettu osittain koko Hämeenlinnan ja myös seutukunnan vetovoimaisuuden kehittyminen. Hankkeessa parannetaan alueen ulkoista ilmettä samalla kun toimintoja kehitetään tukemaan paremmin toisiaan. Tavoitteena on luoda uusia kulttuurituottamisen toimintamalleja, joihin liittyvät läheisesti yritystoiminta ja matkailu. Käyttämättömänä tai vajaakäyttöisinä olevia tiloja kunnostetaan aktiivikäyttöön. Alueelle voidaan rakentaa ilmeeseen ja kulttuuritoimintoihin sopivia uudisrakennusosia. Pysäköintialueet toteutetaan vaiheittain maaston ja maiseman ehdoilla periaatteena pienimuotoisuus. Tarvittavat lisäalueet pysäköintiin osoitetaan varsinaisen Verkatehtaan alueen ulkopuolelta, esim. Keinusaaresta. Suunniteltaessa Verkatehtaan kulttuurikeskusta huolehditaan kaupunkilaisia palvelevan ranta-alueen sekä maisemallisesta että ulkoilu- ja virkistyskäyttömahdollisuuksien säilymisestä. Rantaa myötäilevät kevyen liikenteen reitit turvataan ja tavoitteena on nykyisen vapaamuotoisen rantaviivan säilyttäminen. Selvitykset ja suunnitelmat Hämeenlinnan Verkatehdas, paviljonki Alustava luonnos JKMM Arkkitehdit Oy Kansallisen kaupunkipuiston hoito- ja käyttösuunnitelma. Hämeenlinnan kaupunki Kaavahankkeen edetessä teetetään myös muita tarpeellisia selvityksiä, kuten rakennushistoriallinen selvitys alueen rakennuksista.

7 Arvioitavat vaikutukset MRL 9 MRA 1 Kaavatyön yhteydessä arvioidaan kaavan toteuttamisen vaikutukset - ihmisten elinoloihin ja elinympäristöön - pohjavesiin ja ilmastoon - alue- ja yhdyskuntarakenteeseen sekä liikenteeseen - kaupunkikuvaan, maisemaan, kulttuuriperintöön ja rakennettuun ympäristöön Lisäksi selvitetään kaavan suhde yleiskaavan sisältövaatimuksiin Arviointi perustuu käytettävissä oleviin perustietoihin, selvityksiin, maastokäynteihin, osallisilta saataviin tietoihin, lausuntoihin ja huomautuksiin. Osalliset Osallisia ovat MRL 62 :n mukaan alueen maanomistajat ja ne, joiden asumiseen, työntekoon tai muihin oloihin asemakaava saattaa huomattavasti vaikuttaa, sekä viranomaiset ja yhteisöt, joiden toimialaa suunnittelussa käsitellään. Osallisilla on oikeus ottaa osaa kaavan valmisteluun, arvioida sen vaikutuksia ja lausua kirjallisesti tai suullisesti mielipiteensä asiasta. Valtion ja kunnan viranomaistahot/ hallintokunnat Hämeen ELY-keskus, Museovirasto, Ympäristöministeriö, Hämeen liitto, Kanta- Hämeen pelastuslaitos, kaupungin infransuunnittelu ja rakennuttaminen, paikkatieto ja kiinteistö, rakennusvalvonta ja ympäristö sekä muut kaupungin hallintokunnat Verkostojen haltijat: HS Vesi Oy Elenia Oy Telia-Sonera Oy Kuntalaiset ja yhteisöt Maanomistajat ja -haltijat, naapurit, elinkeinonharjoittajat, yhteisöt ja muut vaikutuspiiriin kuuluvat tahot.

8 Kuinka voi osallistua Uusin versio osallistumis- ja arviointisuunnitelmasta (OAS) on kaavoitustyön ajan saatavilla maankäytön suunnitteluyksiköstä ja internetsivuilta kohdasta Palvelut / Kaavat ja rakentaminen / Kaavoitus Kaavoituksen vireilletulosta sekä valmisteluaineiston ja kaavaehdotuksen nähtäville asettamisesta ilmoitetaan lehtikuulutuksella Hämeen Sanomissa ja kaupungin ilmoitustaululla. Asianosaisille maanomistajille ja naapureille tiedotetaan myös kirjeellä. Viranomaisilta pyydetään lausunnot kaavaluonnoksesta ja tarvittaessa kaavaehdotuksesta. Osallisilla on mahdollisuus ennen kaavaehdotuksen asettamista julkisesti nähtäville esittää Hämeen ELY-keskukselle neuvottelun käymistä osallistumis- ja arviointisuunnitelman riittävyydestä. Kaavaluonnos ja kaavan valmisteluaineisto asetetaan nähtäville 30 päivän ajaksi, jolloin osallisilla ja kunnan jäsenillä on mahdollisuus esittää mielipiteensä hankkeesta kirjallisesti tai suullisesti maankäytön suunnitteluyksikköön. Ehdotuksen ollessa julkisesti nähtävänä (MRL65, MRA27 ) mahdolliset muistutukset kaavaehdotuksesta osoitetaan yhdyskuntalautakunnalle ja toimitetaan palvelupiste Kastelliin Raatihuoneenkatu 11 tai osoitteella: PL 84, Hämeenlinna. Kaavan hyväksymispäätöksestä voidaan tehdä kunnallisvalitus Hämeenlinnan hallinto-oikeuteen valitusaikana. Tavoiteaikataulu oas= osallistumis- ja arviointisuunnitelma, YHLA= yhdyskuntalautakunta, KH= kaupunginhallitus, KV= kaupunginvaltuusto Aloitusvaihe 05-08/2016 Valmisteluvaihe 08-11/2016: kaavaluonnos nähtävillä arviolta 10/2016 osallisilla mahdollisuus antaa kaavaluonnoksesta mielipide kuulutuksessa mainittuun osoitteeseen nähtävilläolon aikana Ehdotusvaihe 01-02/2017: kaavaehdotus nähtävillä arviolta 02-03/2017 osallisilla mahdollisuus jättää kaavaehdotuksesta muistutus kuulutuksessa mainittuun osoitteeseen nähtävilläolon aikana Hyväksymisvaihe 03-04/2017: kaavaehdotus kaupunginvaltuuston hyväksymiskäsittelyssä arviolta 04/2017 Hyväksyminen Asemakaavan hyväksyntä keväällä Kaupunginvaltuusto päättää kaavan hyväksymisestä.

9 Yhteystiedot Maankäytön palvelupiste, puh. (03) , Hämeenlinnan kaupunki, Maankäytön suunnittelu, Raatihuoneenkpatu 9, 3. krs, PL 84, Hämeenlinna Yhteyshenkilöt: Niklas Lähteenmäki, arkkitehti p. (03) Leena Roppola, tilaajapäällikkö p. (03) Suunnitteluavustaja: Oili Kääntä p. (03)