Naudanlihan tuotantoa ja sen laajentamista koskeva ympäristölupaasia,

Transkriptio

1 Länsi- ja Sisä-Suomi Päätös Nro 54/2011/1 Dnro LSSAVI/14/04.08/2011 Annettu julkipanon jälkeen ASIA Naudanlihan tuotantoa ja sen laajentamista koskeva ympäristölupaasia, Lapua HAKIJA Sukuvaara Harri Pihlajaisentie KARHUNKYLÄ ELÄINSUOJAN TOIMINTA JA SIJAINTI LUVAN HAKEMISEN PERUSTE Tilan nykyisessä nautakasvattamossa on 240 lihanautaa ja 40 vasikkaa (alle 6 kk). Toimintaa laajennetaan rakentamalla uusi nautakasvattamo toiminnassa olevan läheisyyteen. Laajennuksen jälkeen tilalle tulee yhteensä 570 lihanautaa ja 50 vasikkaa (alle 6 kk). Nykyiset ja rakennettavat lihanautakasvattamot ja kuivikelantalat sijaitsevat Lapuan kaupungin Haapakosken kylässä tiloilla Pihlajainen RN:o 15:81 sekä Vähätalo RN:o 15:255. Ympäristönsuojelulaki 28, 1 momentti. Ympäristön pilaantumisen vaaraa aiheuttavaan toimintaan on oltava ympäristölupa. Ympäristönsuojeluasetus 1, 1 momentti, kohta 11 a. Eläinsuoja, joka on tarkoitettu vähintään 30 lypsylehmälle tai 80 lihanaudalle. Ympäristönsuojelulaki 28, 3 momentti. Toiminnan olennaiseen muuttamiseen on oltava lupa. Hakemuksen mukaisen laajennuksen on katsottu olevan olennainen muutos. LÄNSI- JA SISÄ-SUOMEN ALUEHALLINTOVIRASTO puh Vaasan päätoimipaikka fax Wolffintie 35 kirjaamo.lansi@avi.fi PL 200, Vaasa

2 2 LUPAVIRANOMAISEN TOIMIVALTA HAKEMUKSEN VIREILLETULO Ympäristönsuojeluasetus 5, 1 momentti, kohta 11 a. Toimivaltainen viranomainen on aluehallintovirasto, kun eläinsuoja on tarkoitettu vähintään 75 lypsylehmälle tai 200 lihanaudan taikka kyseessä on muu eläinsuoja, joka lannantuotannoltaan vastaa vähintään 1000 lihasian eläinsuojaa. Ympäristölupahakemus on tullut vireille Länsi- ja Sisä-Suomen aluehallintovirastossa VIRANOMAISTA KOSKEVA MERKINTÄ Tämän päätöksen ympäristönsuojelulain mukaisena valvontaviranomaisena toimii Etelä-Pohjanmaan elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskuksen (ELY) ympäristö ja luonnonvarat -vastuualue. TOIMINTAA KOSKEVAT LUVAT JA ALUEEN KAAVOITUSTILANNE Nykyiselle toiminnalle on Lapuan kaupungin ympäristönsuojeluviranomainen myöntänyt ympäristöluvan. Toiminta sijaitsee maaja metsätalousvaltaisella haja-asutusalueella eikä alueella ole voimassa asema- tai yleiskaavaa. SIJAINTIPAIKKA JA SEN YMPÄRISTÖ Nykyinen lihanautakasvattamo ja uusi lihanautakasvattamo sijaitsevat Lapuan kaupungin Haapakosken kylässä noin 13 km:n etäisyydellä Lapuan keskustasta kaakkoon. Tilakeskus sijaitsee metsien ympäröimällä peltoalueella. Lähimmät naapureiden asuinrakennukset sijaitsevat olemassa olevasta lihanautakasvattamosta noin 175 m ja 185 m etäisyyksillä lännessä sekä 310 m etäisyydellä idässä. Lähimmät naapureiden asuinrakennukset rakennettavasta lihanautakasvattamosta ja lantaloista sijaitsevat noin 210 m, 260 m ja 335 m etäisyyksillä. Tilan talouskeskus ja eläinsuojakäytöstä poistettu vasikkakasvattamo sekä yksi katettu lantala (530 m 3 ), katettu laakasiilo sekä lannan varastointikäytöstä poistettu lietesäiliö sijaitsevat Pihlajasalon vedenhankintaan soveltuvalla II luokan pohjavesialuerajan ja muodostumisaluerajan välisellä alueella. Sekä rakennettavaksi suunniteltu että vanha lihanautakasvattamo sijaitsevat pohjavesialueen rajan ulkopuolella.

3 3 ELÄINSUOJAN TOIMINTA Eläintilat ja tuotanto Tilalla kasvatetaan lihanautoja teuraaksi. Tilan nykyisessä, karsinaalaltaan 1320 m 2 pihattonavetassa on 240 lihanautaa ja 40 vasikkaa (alle 6 kk). Toimintaa laajennetaan rakentamalla uusi pihattonavetta, jonka karsina-ala on 1716 m 2, ja sinne tullaan sijoittamaan 300 eri-ikäistä lihanautaa. Laajennuksen jälkeen tilalla tullaan kasvattamaan 570 lihanautaa ja 50 vasikkaa (alle 6kk). Vasikat tuodaan tilalle noin puolen vuoden ikäisinä ja niitä kasvatetaan teurasikään (15-17 kk) asti. Tuotettava lihamäärä on noin kg/v. Lannan varastointi Lanta käsitellään ja varastoidaan kuivalantana katetuissa kuivalantaloissa. Kasvattamoissa on vinokuivikepohja. Lanta poistetaan lantakäytäviltä 1-2 kertaa viikossa. Tilalla on kaksi katettua kuivalantalaa (noin 530 m 3 ja 3456 m 3 ). Laajennuksen yhteydessä rakennetaan uusi kuivalantala, jonka tilavuus tulee olemaan noin 4360 m 3. Tilalla tulee laajennuksen jälkeen olemaan lannan varastointitilavuutta yhteensä kuivalantaloissa noin 8346 m 3. Lisäksi lannan varastointitilavuutta on pihattojen kuivikepohjassa. 15 cm:n lantakerroksella laskettuna pihattojen yhteenlaskettu varastointitilavuus on 456 m 3. Yhteensä tilalle tulee lannan varastointitilavuutta noin 8800 m 3, mikä on riittävä tilavuus haetulle eläinmäärälle. Lannan hyödyntäminen Jätteet Varastot Lanta käytetään peltolannoitteena. Uuden toimitetun lannanluovutussopimuksen (20,1 ha) ja omasta peltomäärästä poistetun (12,5 ha) pohjavesialueelle suunnitellun pellonraivauksen poiston jälkeen tilalla on käytettävissä lannanlevitykseen peltoa yhteensä 191,4 ha, josta omaa peltoa noin (78-12,5) = 65,5 ha ja sopimuspeltoa (105,8 + 20,1) = 125,9 ha. Lantaa levitetään 40 % viikkojen aikana ja 60 % viikkojen aikana. Vaadittava lannan levitysala haetulle eläinmäärälle on noin 188 ha. Hakemuksen mukaan toiminnasta syntyvät kuolleet eläimet (noin 10 kpl /vuosi) toimitetaan raatojen käsittelylaitokselle Honkajoki Oy:lle ja muut jätteet kaupungin jätehuoltomääräysten mukaisesti keräyspisteisiin. Rehujätteet levitetään lannoitteeksi pellolle. Tilalla tehdään esikuivattua säilörehua noin tonnia/vuosi laakasiiloihin. Nykyisen nautakasvattamon itäpuolella sijaitsevaa 42 m pitkää ja 17 m leveää laakasiiloa jatketaan 24 m, jolloin siilon hyötytilavuus tulee

4 4 olemaan noin m 3. Talouskeskuksen alueella olevassa katetussa laakasiilossa on tilavuutta noin 600 m 3. Laakasiiloista säilörehun puristenesteet johdetaan 11 m 3 ja 7 m 3 umpikaivoihin ja umpikaivoista puristenesteet levitetään kasvukaudella pellolle. Tilalla on noin 5000 litran polttoainesäiliö, joka on varustettu kaksoisvaipparakenteella laponestolaitteella, ylitäytön estolla ja lukituksella. Tilalla käytettävät öljyt (enintään 200 litraa) säilytetään tynnyreissä konehallissa. Kasvinsuojeluaineet ostetaan keväällä ja käytetään kesällä ja säilytetään konehallissa erillisessä kaapissa. YMPÄRISTÖKUORMITUS JA SEN RAJOITTAMINEN Hakemuksen mukaan toiminnasta ei ole haittaa ympäristölle. Toiminnassa noudatetaan yleistä siisteyttä ja ohjeita. Lihanautakasvattamon ympäristö on asfaltoitu ja myös uuden kasvattamon ympäristö tullaan asfaltoimaan. Kasvattamon ja rakennettavan lantalan välinen alue mahdollisesti betonoidaan paremman kantavuuden saavuttamiseksi. TOIMINTAAN LIITTYVÄT RISKIT JA TOIMET HÄIRIÖTILANTEISSA Tuotantorakennus rakennetaan palomääräysten mukaisesti. Ruokinta suoritetaan apevaunulla, joka ei ole riippuvainen sähkön saannista. LUPAHAKEMUKSEN KÄSITTELY Lupahakemuksen täydennykset Ympäristölupahakemusta on täydennetty uudella lannan vastaanottosopimuksella, jolla korvataan hakemuksessa mainitut pohjavesialueella sijaitsevat levitysalat. Lupahakemuksesta tiedottaminen Tarkastus Ympäristöluvan vireilläolosta on kuulutettu Lapuan kaupungin sekä Länsi- ja Sisä-Suomen aluehallintoviraston virallisilla ilmoitustauluilla välisenä aikana. Hakemusasiakirjat ovat olleet kuulutusaikana nähtävillä Lapuan kaupungintalolla. Ympäristölupahakemuksen vireilläolosta on lähetetty tieto eläinsuojan lähinaapureille hakemusasiakirjoihin liitetyn tiedonantokirjelmän mukaisesti. Ympäristölupahakemuksen johdosta tilalla on suoritettu tarkastuskäynti E-P:n ELY:n toimesta. Tarkastuksesta laadittu muistio on liitetty hakemusasiakirjoihin.

5 5 Lausunnot Lupahakemuksesta on pyydetty lausuntoa Lapuan kaupunginhallitukselta ja ympäristölautakunnalta sekä Etelä-Pohjanmaan elinkeino-, liikenneja ympäristökeskukselta. Lapuan kaupunginhallitus ei ole antanut lausuntoa määräpäivään mennessä. Lapuan kaupungin ympäristölupaviranomaisen lausunnossa ympäristöinsinööri toteaa, että toiminnanharjoittaja on ilmoittanut, että lupaa haetaan yhteensä 620 eri-ikäiselle lihanaudalle. Tilan eläinyksikkömäärä tulee laajennuksen jälkeen olemaan 1109 ey. Kyseiselle eläinmäärälle toiminnanharjoittajan peltopinta-ala on riittävä ympäristön pilaantumisen ehkäisemiseksi. Hakemuksen mukaista toimintaa varten tilalla tulee olla 8750 m 3 kuivalannan varastointitilavuutta. Säilörehu varastoidaan laakasiiloissa, joten toiminnanharjoittajan tulee huolehtia puristenesteiden asianmukaisesta käsittelystä ja tyhjentää puristenesteille varattu säiliö riittävän usein. Toiminnanharjoittajan tulee huomioida toiminnassaan pohjavesialueiden suojelu mm. lannan levityksen ja torjunta-aineidenkäytön osalta. Kuolleiden eläinten varastointi tilalla tulee järjestää siten, että niistä ei aiheudu terveyshaittaa. Etelä-Pohjanmaan elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskuksen elintarviketuotannon ympäristönsuojeluryhmä toteaa lausunnossaan, että tilalla suunnitellaan lihanautojen kasvatustoiminnan laajentamista. Tilalla on tällä hetkellä 240 lihanautaa ja 40 vasikkaa (alle 6 kk). Toimintaa suunnitellaan laajennettavaksi niin, että tilalla kasvatettaisiin 570 lihanautaa ja 50 vasikkaa (alle 6kk). Lanta käsitellään kuivalantana ja varastoidaan katetuissa kuivalantaloissa. Tilalla on kaksi katettua kuivalantalaa (noin 530 ja 3456 m 3 ). Laajennuksen yhteydessä rakennetaan uusi kuivalantala, jonka tilavuus tulee olemaan noin 4360 m 3. Tilalla tulee laajennuksen jälkeen olemaan lannan varastointitilavuutta yhteensä kuivalantaloissa noin m 3. Lisäksi lannan varastointitilavuutta on pihattojen kuivikepohjassa. 15 cm:n lantakerroksella laskettuna pihattojen yhteenlaskettu varastointitilavuus on noin 456 m 3. Yhteensä tilalle tulee lannan varastointitilavuutta noin 8992 m 3, mikä on riittävä tilavuus haetulle eläinmäärälle. Vaadittava lannan levitysala haetulle eläinmäärälle on noin 188,4 ha. Lannanlevitysalaa tulee olla hakemuksessa esitettyjen peltojen lisäksi 4,5 ha lisää sekä lisäksi niitä pohjavesialueita korvaavat pellot, joille ei voida levittää kuivalantaa. Lähimmät naapureiden asuinrakennukset sijaitsevat olemassa olevasta lihanautakasvattamosta noin 175 ja 185 metrin etäisyyksillä lännessä sekä 310 metrin etäisyydellä idässä. Lähimmät naapureiden asuinrakennukset sijaitsevat rakennettavasta lihanautakasvattamosta ja lantaloista noin 210, 260 ja 335 metrin etäisyyksillä. Tilan eläinmäärä vastaa laajennuksen jälkeen eläinyksikköä eläinyksikön eläinsuojan vähimmäisetäisyyssuositus häiriintyvästä kohteesta on ympäristöhallinnon ohjeen 1/2010 liitteen 4 mukaan suotuisissa olosuhteissa noin 290 ja normaaleissa olosuhteissa noin 310 metriä. Kyseessä on toiminnan laa-

6 6 jennus maa- ja metsätalousvaltaisella alueella. Lanta turvelantaa ja lantalat on katettu kiinteällä katteella, joten paikka on etäisyyksien suhteen sopiva eläinsuojan laajentamiselle. Tilan talouskeskus ja eläinsuojakäytöstä poistettu vasikkakasvattamo sekä yksi lantala (530 m 3 ) sijaitsevat osittain Pihlajasalon vedenhankintaan soveltuvalla pohjavesialueella. Osa peltoalueista sijaitsee myös pohjaveden varsinaisella muodostumisalueella. Sekä uusi että vanha lihanautakasvattamo sijaitsevat pohjavesialueen ulkopuolella. Pihlajasalon pohjavesialue on etelässä ydinosiltaan hiekkaa. Muodostuman keskivaiheilla harjun ydinosa peittyy turve- ja silttikerroksen alle. Pohjoisosassa vallitsevina maalajeina on siltti tai silttinen hiekka. Pohjaveden päävirtaussuunta on etelästä pohjoiseen. Pohjavesialueen keskiosassa noin metrin päässä tilakeskuksesta etelään on tutkittu vedenottopaikka. Pohjavesialueella ei ole vedenottamoita. Pohjavesialueella sijaitsevien rakennusten pohjarakenteiden tulee estää lannan, virtsan, puristenesteen tai niistä aiheutuvien valumavesien joutuminen pinta- ja pohjavesiin. Jätevesiä ei saa päästää imeytymään pohjavesialueen maaperään. Rakenteiden ja laitteiden on oltava sellaisia, ettei tyhjennysten, siirtojen ja kuljetusten aikana pääse tapahtumaan vuotoja. Lannan ja jätevesien käsittelyn tulee tapahtua siten, ettei niitä joudu ympäristöön. Tilalla tulee seurata pohjaveden laatua säännöllisesti mahdollisten vuotojen varalta tilalla olevasta kaivosta. Mikäli kaivo ei käy tarkkailuun, tulee pohjaveden laadun tarkkailua varten asentaa havaintoputki. ELY-keskus ohjeistaa havaintoputkiasiassa tarvittaessa. Pohjavesinäytteenottoon sertifioidun tai pohjavesinäytteenottoon hyvin perehtyneen näytteenottajan tulee ottaa näytteet vuosittain kesäkuussa. Vesinäytteestä on analysoitava sameus, lämpötila, happi (mg/l ja kyll. %), ph, sähkönjohtavuus, nitraatti, ammonium, lämpökestoiset kolimuotoiset bakteerit ja escheria coli. Menetelmien tulee olla akkreditoituja tai menetelmien luotettavuus tulee osoittaa muulla tavalla. Lisäksi kertaluontoisesti tulee alueen pohjavedestä määrittää öljyhiilivedyt (määritysraja 50 µg/l) ensimmäisellä tutkimuskerralla. Näytteenoton yhteydessä tulee arvioida pohjaveden pinnan taso. Veden laadun tarkkailutulos tulee toimittaa valvojalle ja Etelä-Pohjanmaan ELY-keskuksen pohjavesiryhmälle vuosittain sähköisesti. Määritystulosten lisäksi tulee tarkkailuraportista ilmetä näytteenottopäivämäärä, näytteenottaja, näytteenottotapa, määrityksen tehnyt laboratorio, käytetyt menetelmät sekä niiden mittausepävarmuudet ja akkreditointi. Suunniteltu pellonraivausalue sijaitsee Pihlajasalon pohjavesialueella, osittain pohjaveden varsinaisella muodostumisalueella. Peltojen raivaus pohjavesialueella ja sen välittömässä läheisyydessä voi vaikuttaa pohjaveden laatuun ja muodostumiseen. Koska pohjavedenpinta on varsinkin harjun reunaosilla yleensä lähempänä maanpintaa, on olemassa vaara, että raivauksen tai kunnostusojituksen yhteydessä vettäjohtavat kerrokset kaivetaan auki. Tällöin saattaa aiheutua pohjavesiesiintymä antoisuutta alentavaa pohjaveden purkautumista tai suovesien imeytymistä

7 7 pohjavesiesiintymää, josta saattaa aiheutua pohjaveden laadun heikkenemistä. Suunnitellulta pellonraivausalueelta ei ole käytössä tarkempia tutkimuksia esimerkiksi alueen maaperän laadusta ja paksuudesta. Lisäksi tiedot pohjaveden korkeus- ja virtaussuunnista puuttuvat. Pellon raivaus pohjavesialueella voi tulla kysymykseen, mikäli alueen maaperä on tiivis (savisiltti) aina 3 metrin syvyyteen saakka. Käytettävissä olevien tietojen perusteella ei ole mahdollista luotettavasti arvioida, aiheutuuko uuden pellon raivaamisesta Pihlajasalon pohjavesialueella vesilain 1 luvun 18 :ssä kiellettyjä pohjavesivaikutuksia. Mikäli asiaa halutaan tutkia lisää, tulee alueella tehdä sellaiset maaperä- ja pohjavesiselvitykset, joiden perusteella hankkeen pohjavesivaikutuksia voidaan luotettavasti arvioida. Jos toimenpiteeseen ryhdytään ilman tässä tarkoitettuja selvityksiä tai lupaa, hankkeen toteuttaminen voi johtaa vesilain pohjaveden muuttamiskieltosäännöksen (VL 1:18) rikkomiseen siitä aiheutuvine haitallisine seurauksineen. Tilan peltolohkoja sijaitsee pohjavesialueella ja myös pohjaveden varsinaisella muodostumisalueella. Pohjavesialueella sijaitseville osille ei tule levittää lietelantaa, virtsaa, pesuvesiä, jätevesiä, puhdistamo- tai sakokaivolietettä, puristenestettä tai muutakaan nestemäistä orgaanista lannoitetta. Kuivalannan levitys on sallittu pohjavesialueen ulkorajan ja pohjavesialueen varsinaisen muodostumisalueen väliselle alueelle, kun levitys tapahtuu keväällä. Tällöin lanta on mullattava mahdollisimman nopeasti ja kerralla käytettävä lantamäärä ei saa ylittää kasvin yhden kasvukauden aikana tarvitsemaa ravinnemäärää. Muita kuin orgaanisia lannoitteita voidaan käyttää pohjavesialueella kasvin ravinnetarpeen edellyttämiä määriä. Kaivojen ympärille jätetään aina vähintään m levyinen suojavyöhyke riippuen maastosta, maalajista ja kaivon rakenteesta. Torjunta-ainevalmistepakkauksesta käy ilmi, voidaanko tuotetta käyttää pohjavesialueella. Peltolohkokohtaisten maaperäselvitysten perusteella on kuitenkin mahdollisuus tarkentaa yksittäisten peltolohkojen lannoitustapoja. Se edellyttää esimerkiksi lietelannan ja virtsan levityksen suhteen tiiviin maalajin (esim. savisiltti) esiintymistä yli kolmen metrin paksuisena kerroksena. Tällainen maakerros täytyy määrittää ulkopuolisen asiantuntijan suorittaman tutkimusten avulla. Pohjavesialueella sijaitsevat polttoainesäiliöt tulee varustaa tiiviillä säiliön tilavuutta vastaavalla katetulla suoja-altaalla. Mikäli säiliöt ovat 2- vaippaisia, suoja-allasta ei tarvita. Säiliöt tulee varustaa järjestelmällä ylitäytön estämiseksi ja lapon estimellä. Mikäli eläinsuojassa syntyy käymäläjätevesiä, tulee ne käsitellä jätevesiasetuksen mukaisesti.

8 8 Muistutukset ja mielipiteet Hakemuksen johdosta ei ole jätetty muistutuksia. Hakijan kuuleminen ja vastine Hakija on tutustunut annettuihin lausuntoihin ja hänelle on annettu mahdollisuus antaa vastine niihin. Hakija on ilmoittanut ettei hän anna vastinetta. ALUEHALLINTOVIRASTON PÄÄTÖS Ratkaisu Länsi- ja Sisä-Suomen aluehallintovirasto myöntää Harri Sukuvaaralle ympäristönsuojelulain 28 :n mukaisen ympäristöluvan naudanlihantuotantotoiminnalle ja sen laajentamiselle Lapuan kaupungin Haapakosken kylään tiloille Pihlajainen RN:o 15:81 sekä Vähätalo RN:o 15:255 tähän päätökseen liitetyn asemapiirroksen (päivätty ) mukaisesti ja asemapiirroksen osoittamaan paikkaan. Ympäristölupa myönnetään enintään 570 lihanaudan ja 50 vasikan (alle 6 kk) pitämiselle. Vastaus yksilöityihin vaatimuksiin ja lausuntoihin Aluehallintovirasto on päätöksessään ottanut huomioon Lapuan kaupungin ympäristöinsinöörin lausunnon ja muistutuksissa esille tuotuja asioita lupamääräyksistä ilmenevällä tavalla. Vastauksena E-P:n ELY-keskuksen elintarviketuotannon ympäristönsuojeluryhmän lausuntoon esittää aluehallintovirasto seuraavaa: Tilan talouskeskus ja eläinsuojakäytöstä poistettu vasikkakasvattamo, yksi lantala (176 hym 2 ) sekä lannan varastointikäytöstä poistettu lietesäiliö sijaitsevat Pihlajasalon II-luokan (vedenhankintaan soveltuva pohjavesialue) pohjavesialueen varsinaisen muodostumisalueen ulkopuolella. Alueella sijaitseva lantala on rakennettu vuonna 2007 ja siinä on 2,5 m korkeat betoniseinät ja 100 mm paksu betonipohja. Ajoluiskat lantalan kummassakin päässä ovat 1 m korkuiset. Lantala on kokonaan katettu. Jo rakennettu ja nyt rakennettavaksi suunniteltu nautakasvattamo sekä muut lantalat sijaitsevat pohjavesialueen ulkopuolella. ELY -keskuksen lausunnossa edellytetään, että pohjaveden laatua tulisi säännöllisesti seurata lantalasta (176 hym 2 ) mahdollisesti tapahtuvien vuotojen varalta. Aluehallintoviraston mielestä lupamääräyksissä esitettävä pohjaveden laatua seuraava säännöllinen vesinäytteenottovelvoite lantalasta mahdollisesti tapahtuvista vuodoista johtuen on tarpeetonta ja luvanhakijalle kohtuutonta, kun otetaan huomioon lantalan koko ja lantalan tekniset rakenteet ja koska toiminta siirtyy muulta osin kokonaan pohjavesialueen ulkopuolelle. Aluehallintovirasto ei näin ollen anna määräyksiä pohjave-

9 LUPAMÄÄRÄYKSET 9 den laadun tarkkailusta. Hakija on ilmoittanut, että hän ei esitä pohjavesialueella olevia peltoja lannanlevitysalaksi. Ympäristöluvassa voidaan ottaa kantaa lannan levitykseen pohjavesialueella mutta ei pellonraivaukseen. Muuten aluehallintovirasto on ottanut huomioon EP:n ELY -keskuksen lausunnossa esitetyt asiat lupamääräyksissä ilmenevällä tavalla. 1. Eläinsuojien ja lantaloiden rakenteet sekä lannan ja jätevesien varastointi Eläinsuojissa muodostuva lanta tulee varastoida vesitiivistä materiaalia olevassa katetuissa lantaloissa siten, että niitä ei joudu ympäristöön. Lannan varastotilavuutta tulee olla vähintään 8750 m 3. Rakennettavan eläinsuojan pohjarakenteet, lantalat ja laakasiilo tulee rakentaa vesitiiviistä betonimateriaalista (vähintään K30-2 luokkaa) maa- ja metsätalousministeriön kyseisiä rakenteita koskevien rakentamisohjeiden mukaisesti. Lannan säilytystilat tulee tyhjentää perusteellisesti vuosittain ja samalla tulee tarkistaa niiden kunto mahdollisten vaurioiden havaitsemiseksi. Säilörehun varastoinnista ei saa aiheutua pinta- ja pohjavesien tai maaperän pilaantumista. Säilörehun puristeneste tulee johtaa laakasiiloista vesitiivistä materiaalia olevaan ja riittävän kokoiseen umpisäiliöön. Umpisäiliö tulee kattaa tiiviillä kannella esim. betonikannella tai peltikatteella. Umpisäiliöstä puristenesteet tulee levittää kasvukauden aikana peltoon. 2. Lannan ja jätevesien hyödyntäminen Lanta tulee hyödyntää pellolla lannoitteena. Lantaa voidaan toimittaa myös ympäristöluvan omaavaan laitokseen, jos ennen luovutusta esitetään valvontaviranomaiselle voimassa oleva luovutussopimus. Lannan levitykseen soveltuvaa peltoa tulee jatkuvasti olla käytettävissä ympäristölupahakemuksen mukaiseen toimintaan vähintään 188 hehtaaria. Lannan peltolevityksessä tulee noudattaa maataloudesta peräisin olevien nitraattien vesiin pääsyn rajoittamista koskevan valtioneuvoston asetuksen (931/2000) määräyksiä. Levityksessä tulee huomioida myös maaperän viljavuus, viljeltävän kasvin ravinnetarve sekä lannan typpi- ja fosforipitoisuus. Lannan kuormaus ja kuljetus tulee hoitaa tarkoitukseen suunniteltua kalustoa käyttäen siten, että lantaa ei joudu ympäristöön, teille, ojiin, vesistöön tai pohjaveteen ja, ettei siitä aiheudu kohtuutonta haittaa tai rasitusta naapureille. Mikäli kuljetusreitille pääsee putoamaan lantaa, tulee alueet puhdistaa välittömästi.

10 10 Lannanlevitys on kielletty lumipeitteiseen, routaantuneeseen tai veden kyllästämään maahan. Lannanlevitys on kielletty välisenä aikana. Lantaa voidaan levittää syksyllä enintään asti ja aloittaa levitys keväällä aikaisintaan 1.4., jos maa on sula ja kuiva niin, että valumia vesistöön ei tapahdu eikä pohjamaan tiivistymisvaaraa ole. Lantaa ei saa levittää nurmikasvuston pintaan jälkeen. Lannan käyttö toistuvasti kevättulvien alle jäävillä peltoalueilla on kielletty perustettavaa kasvustoa lukuun ottamatta välisenä aikana. Lannan käyttö on kielletty viisi metriä lähempänä vesistöä. Seuraavan viiden metrin leveydellä lannan pintalevitys on kiellettyä, jos pellon kaltevuus ylittää kaksi prosenttia. Lannan pintalevitys on kiellettyä pelloilla, jonka keskimääräinen kaltevuus ylittää 10 %. Kuivalannan levitys on sallittu pohjavesialueen ulkorajan ja pohjavesialueen varsinaisen muodostumisalueen väliselle alueelle, kun levitys tapahtuu keväällä. Tällöin lanta on mullattava mahdollisimman nopeasti ja kerralla käytettävä lantamäärä ei saa ylittää kasvin yhden kasvukauden aikana tarvitsemaa ravinnemäärää. Muita kuin orgaanisia lannoitteita voidaan käyttää pohjavesialueella kasvin ravinnetarpeen edellyttämiä määriä. Pohjavesialueilla sijaitseville pelloille ei saa levittää lietelantaa, pesuvesiä tai muutakaan nestemäistä orgaanista lannoitetta ellei toiminnanharjoittaja maaperätutkimusten tai muiden vastaavien luotettavien selvitysten perusteella osoita, että siitä ei aiheudu pohjavesien pilaantumisvaaraa. Talousvesikaivojen ympärille tulee jättää vähintään metriä leveä lannalla käsittelemätön vyöhyke. Kasvinsuojeluaineita käytettäessä tulee varmistaa, että tuotteet soveltuvat pohjavesialueen viljelyyn. Eläinsuojien pesu- ja jätevesien kuljetuksessa, käytössä ja levityksessä tulee noudattaa myös mitä edellä on lannan kuljetuksesta, käytöstä ja levityksestä määrätty. Toiminnanharjoittajan tulee varmistaa, että lannan vastaanottajat ovat tietoisia siitä, mitä lannan levityksestä on määrätty maataloudesta peräisin olevien nitraattien vesiin pääsyn rajoittamista koskevassa asetuksessa. 3. Hajuhaittojen vähentäminen Eläinsuojien, lantaloiden ja laakasiilojen ympäristö sekä kulkutiet on pidettävä hyvässä ja siistissä kunnossa. Lanta tulee mullata tai pelto tulee kyntää mahdollisimman pian, viimeistään vuorokauden kuluttua levityksestä. Eläinsuojista enintään 500 metrin etäisyydellä sijaitsevilla peltolohkoilla multaaminen tulee suorittaa neljän tunnin kuluessa levityksestä. Levitysajankohta tulee pyrkiä valitsemaan siten, että naapureille aiheutuva haitta olisi mahdollisimman vähäinen. Lanta tulee levittää tyynellä säällä tai siten, että tuulensuunta ei ole naapureihin päin. Erityisesti tämä tulee ottaa huomioon lannoitettaessa nurmikasvustoja.

11 11 4. Jätteet Toiminnassa muodostuvien jätteiden, käytettävien kemikaalien ja rehujätteiden varastointi on järjestettävä siten, ettei niiden varastoinnista aiheudu epäsiisteyttä, haju- tai terveyshaittaa, maaperän, pinta- tai pohjaveden pilaantumisvaaraa tai muuta haittaa tai vaaraa ympäristölle. Ongelmajätteet, kuten jäteöljyt, öljynsuodattimet, akut ja loisteputket tulee toimittaa luvan omaavaan ongelmajätteiden vastaanottopaikkaan. Paperit, pahvit, metallit, muovit, lasit ja muut hyötyjätteet tulee lajitella ja toimittaa ensisijaisesti kierrätykseen tai muuhun keräyspaikkaan kaupungin jätehuoltomääräysten mukaisesti. Hyötykäyttöön kelpaamattomat tavanomaiset jätteet tulee toimittaa hyväksyttävään keräyspaikkaan kaupungin jätehuoltomääräysten mukaisesti. 5. Eläinjätteet Eläinten ruhot ja muu toiminnassa syntyvä eläinjäte tulee toimittaa hakemuksen mukaisesti Honkajoki Oy:lle tai muuhun ympäristöluvan omaavaan laitokseen käsiteltäväksi. Ruhojen ja muun eläinjätteen pitkäaikaista varastointia tulee välttää ja lyhytaikainenkin varastointi tulee järjestää siten, että se ei aiheuta terveyshaittaa, hajuhaittaa taikka epäsiisteyttä. Eläinjätettä ei saa haudata. Mikäli ruhoja tai muuta eläinjätettä varastoidaan pakkasjaksolla yli kolme vuorokautta ja muuna aikana yli vuorokausi tulee varastointi tapahtua tiiviissä, jäähdytettävissä olevassa raatokontissa tai muussa vastaavassa ruhojen kylmäsäilytykseen tarkoitetussa paikassa. Mikäli ruhoja varastoidaan vain lyhytaikaisesti (alle 1 vrk), tulee sen tapahtua tiiviillä alustalla ja ruhot tulee peittää sateelta ja tuhoeläimiltä. Varastointipaikka tulee olla varjoinen, jos sitä ei ole sijoitettu sisätiloihin. 6. Kemikaalien ja polttonesteiden varastointi Kemikaalien säilytykseen käytettävien säiliöiden tai astioiden tulee olla kannellisia ja niiden päällä tulee lukea mitä kemikaalia säiliö tai astia sisältää. Kemikaalit tulee säilyttää lukituissa tiloissa. Ulkona sijaitsevat maanpäälliset polttonestesäiliöt tulee olla kaksivaippaisia tai sijoitettuna suoja-altaaseen siten, että mahdolliset vuodot eivät pääse maaperään. Sadeveden pääsy suoja-altaaseen tulee estää katoksella tai muulla vastaavalla järjestelyllä tai suoja-altaat tulee varustaa öljynerotuskaivoon johtavalla tyhjennysputkella. Polttonestesäiliöt tulee olla varustettuna ylitäytön estävällä järjestelmällä ja laponestolaitteella tai muilla vastaavilla laitteilla. Säiliöiden laitteet tulee lukita tankkausten väliaikoina ja säiliöt tulee pitää hyvässä kunnossa. Varastointipaikan läheisyyteen tulee varata riittävä määrä imeytysturvetta tai vastaavaa materiaalia mahdollisten öljyvuotojen imeyttämistä varten. Mahdollisista vuodoista tulee välittömästi ilmoittaa hätäkeskukselle.

12 12 7. Toiminnan tarkkailu ja raportointi Lantaloiden, polttonestesäiliöiden ja jätehuoltotilojen kuntoa tulee tarkkailla riittävän usein. Mikäli rakenteissa tai laitteissa havaitaan vaurioita tai toimintaongelmia, jotka voivat johtaa päästöjen tai haittojen syntymiseen, on ne välittömästi korjattava. Lannasta tulee tehdä lanta-analyysi kokonaistypen, liukoisen typen ja liukoisen fosforin määrittämiseksi vähintään viiden vuoden välein. Eläinsuojien toiminnasta tulee pitää kirjaa. Toiminnanharjoittajan tulee raportoida toiminnastaan seuraavat vuositiedot: - eläinten määrä - toiminnassa muodostuva lannan määrä (m 3 /vuosi) - lannan toimituspaikat tai vastaanottajat ja ajankohdat - kuolleiden eläinten määrä (kpl/vuosi tai t/vuosi), toimituspaikat ja ajankohdat - lanta-analyysin tulokset - tiedot häiriötilanteista tai muista poikkeuksellisista tilanteista - uudet tai muuttuneet lannan levitykseen käytettävät peltoalat ja sopimukset Toimintaa koskevat tiedot (vuosiraportti) tulee vuosittain helmikuun loppuun mennessä lähettää Etelä-Pohjanmaan elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskukseen, ellei valvontaviranomainen toisin määrää. Vuosiraportti tulee ensisijaisesti laatia käyttämällä sähköistä ItellaTYVI - järjestelmää ( tai vastaavaa järjestelmää valvontaviranomaisen ohjeen mukaisesti) 8. Muut määräykset ja toiminnan muutokset Toiminnanharjoittajan tulee olla riittävästi selvillä toimialansa erityisesti ympäristön kannalta parhaan käyttökelpoisen tekniikan kehittymisestä ja varautua sen käyttöönottoon. Toiminnanharjoittajan tulee ilmoittaa eläinsuojien toiminnassa tapahtuvista olennaisista eläinmääriin, tuotantoon tai ympäristön pilaantumisriskiin liittyvistä muutoksista, toiminnan lopettamisesta tai toiminnanharjoittajan vaihtumisesta hyvissä ajoin ennen toimenpiteisiin ryhtymistä valvontaviranomaiselle. Mikäli toiminta muuttuu tai olennaisesti laajenee, on toiminnalle haettava uusi ympäristölupa. 9. Käyttöönottoilmoitus Toiminnanharjoittajan tulee ilmoittaa valvontaviranomaiselle rakennettavan lihanautakasvattamon ja uusien kuivalantalan ja laakasiilon käyttöönotosta viimeistään 30 vrk ennen toiminnan aloittamista.

13 13 RATKAISUN PERUSTELUT Luvan myöntämisen edellytykset Ympäristönsuojelulain 41 :n 1 momentin mukaan ympäristölupa myönnetään, jos toiminta täyttää ympäristönsuojelulain ja jätelain sekä niiden nojalla annettujen asetusten vaatimukset. Ympäristönsuojelulain 42 :n 1 momentin mukaan luvan myöntäminen edellyttää, ettei toiminnasta asetettavat lupamääräykset ja toiminnan sijoituspaikka huomioon ottaen aiheudu yksinään tai yhdessä muiden toimintojen kanssa 1) terveyshaittaa, 2) merkittävää muuta ympäristön pilaantumista tai sen vaaraa, 3) ympäristönsuojelulain 7-9 :ssä kiellettyä seurausta, 4) erityisten luonnonolosuhteiden huonontumista taikka vedenhankinnan tai yleiseltä kannalta tärkeän muun käyttömahdollisuuden vaarantumista toiminnan vaikutusalueella, tai 5) eräistä naapuruussuhteista annetun lain 17 :n 1 momentissa tarkoitettua kohtuutonta rasitusta. Pykälän 2 momentin mukaan toimintaa ei saa sijoittaa asemakaavan vastaisesti. Sijoittamisessa on lisäksi noudatettava, mitä 6 :ssä säädetään. Ympäristönsuojelulain 6 :n mukaan ympäristön pilaantumisen vaaraa aiheuttava toiminta on mahdollisuuksien mukaan sijoitettava siten, ettei toiminnasta aiheudu pilaantumista tai sen vaaraa ja, että pilaantumista voidaan ehkäistä. Eräistä naapuruussuhteista annetun lain 17 :n 1 momentin mukaan muun muassa kiinteistöä tai rakennusta ei saa käyttää siten, että naapurille, lähistöllä asuvalle tai kiinteistöä, rakennusta tai huoneistoa hallitsevalle aiheutuu kohtuutonta rasitusta ympäristölle haitallisista aineista, kuten esimerkiksi pölystä, hajusta tai melusta. Saman lainkohdan toisen momentin mukaan on rasituksen kohtuuttomuutta arvioitaessa otettava huomioon paikalliset olosuhteet, rasituksen muu tavanomaisuus, rasituksen voimakkuus ja kesto, rasituksen syntymisen ajankohta sekä muut vastaavat seikat. Ympäristönsuojelulain 43 :n 1 momentin mukaan luvassa on annettava tarpeelliset määräykset pilaantumisen ehkäisemiseksi muun muassa päästöistä, niiden ehkäisemisestä ja muusta rajoittamisesta sekä päästöpaikan sijainnista, jätteistä sekä niiden synnyn ja haitallisuuden vähentämisestä. Ympäristönsuojelulain 46 :n 1 momentin mukaan luvassa on muun muassa annettava tarpeelliset määräykset toiminnan käyttötarkkailusta, päästöjen ja jätehuollon sekä toiminnan vaikutusten tarkkailusta. Lupaharkinta ja ratkaisun perustelut Aluehallintovirasto myöntää ympäristöluvan, koska hakemuksen mukaisten eläinsuojien toiminta voidaan järjestää ympäristönsuojelulain ja jätelain sekä niiden nojalla annettujen asetusten vaatimusten mukaisesti kun otetaan huomioon annetut lupamääräykset. Ottaen huomioon annetut lupamääräykset, eläinsuojien sijaintipaikan ympäristön, eläinsuojien eläinmäärän sekä eläinsuojien ja lantaloiden si-

14 14 jainnin naapureihin nähden, toiminta ei todennäköisesti aiheuta kohtuutonta rasitusta tai muuta olennaista haittaa naapureille. Eläinsuojatoiminta kyseisellä paikalla täyttää luvan myöntämisen edellytykset, mikäli annettuja lupamääräyksiä noudatetaan. Laajennushankkeissa voidaan suojaetäisyyksiksi hyväksyä jonkin verran lyhyemmät etäisyydet kuin uusissa tai uuteen toimintaan rinnastettavissa hankkeissa. Ympäristöluvan myöntäminen ei edellytä, että toiminta olisi täysin hajutonta tai haitatonta. Hajuhaittojen vähentämiseksi lupapäätöksessä on annettu määräykset mm. rakennettavien lantaloiden kattamisesta ja lannan multaamisesta neljän tunnin kuluessa levityksestä 500 metrin etäisyydellä eläinsuojista. Lupamääräysten perustelut Lannan varastointitilojen mitoituksesta on annettu määräykset valtioneuvoston asetuksessa (VNA 931/2000) maataloudesta peräisin olevien nitraattien vesiin pääsyn rajoittamisesta. Lannan, pesuvesien sekä sadevesien varastointitilavuuden tulee vastata 12 kuukauden laskennallista varastotilavuutta. Valtioneuvoston asetuksen maataloudesta peräisin olevien nitraattien vesiin pääsyn rajoittamisesta (931/2000) sekä maa- ja metsätalousministeriön rakentamismääräykset ja -ohjeet (MMM-RMO- C4) mukaan lannan varastotilojen sekä eläinsuojien pohjarakenteiden tulee olla vesitiivistä materiaalia suorien valumien estämiseksi. Ympäristöluvan mukainen eläinmäärä tuottaa laskennallisesti lantaa yhteensä noin 8750 m 3 vuodessa. Lantaloiden vuosittaisella perusteellisella tyhjentämisellä varmistetaan varastojen hyötytilavuuden säilyminen ja tyhjentämisen yhteydessä voidaan tarkastaa varastojen rakenteiden kunto. (määräys 1) Vaatimus lannan levitykseen tarvittavasta peltopinta-alasta perustuu ympäristöministeriön ohjeeseen kotieläintalouden ympäristönsuojelusta ( ). Peltopinta-alatarve on vähintään yksi peltohehtaari 2,7 lihanautaa, yksi peltohehtaari 3,5 (6-12 kk) ikäistä vasikkaa ja yksi peltohehtaari 11 (alle 6 kk) ikäistä vasikkaa kohden. Toiminnanharjoittaja on esittänyt riittävästi peltoa lannan levitystä varten ylilannoituksen ja ravinteiden huuhtoutumisriskin ehkäisemiseksi. Lannan levityksessä tulee ottaa huomioon valtioneuvoston asetuksen (931/2000) kasvilajikohtaiset enimmäislannoitusmäärät. Viljavuusanalyysiin, lannan ravinnesisältöön ja kasvin todelliseen ravinnetarpeeseen perustuvat levitysmäärät vähentävät ylilannoitusriskiä ja sen myötä ylimääräisten huuhtoutumiselle alttiiden ravinteiden määrää maassa. Lietelantaa tai muita nestemäisiä orgaanisia lannoitteita ei saa käyttää lannoitteena luokitelluilla pohjavesialueilla pohjavesien pilaantumisriskin ehkäisemiseksi. (määräys 2)

15 15 Lannan hajuhaittoja voidaan vähentää pitämällä lantaloiden ja laakasiilojen ympäristö hyvässä ja siistissä kunnossa. (määräys 3) Jätehuoltoa koskevat määräykset on annettu, koska toiminnanharjoittaja on velvollinen huolehtimaan ongelmajätteiden ja muiden jätteiden ja kemikaalien asianmukaisesta varastoinnista sekä maaperän ja pinta- tai pohjavesien pilaantumisen estämisestä. Toiminnanharjoittajan on myös huolehdittava jätehuollon asianmukaisesta järjestämisestä, kuten ongelmajätteiden toimittamisesta asianmukaiseen käsittelyyn sekä hyötyjätteiden ja hyötykäyttöön kelpaamattomien jätteiden pitämisestä erillään muista jätteistä ja niiden toimittamisesta asianmukaiseen käsittelyyn. (määräys 4) Euroopan parlamentin ja neuvoston asetuksen (1774/2002) mukaan eläinten ruhot ja muu eläinjäte on käsiteltävä eläinjätteen poltto- tai käsittelylaitoksessa. Eläinruhojen ja muun eläinjätteen varastointia ja käsittelyä koskeva määräys on annettu terveys-, ympäristö- ja hajuhaittojen ehkäisemiseksi. (määräys 5) Kemikaalien ja polttonesteiden varastointia koskeva määräys on annettu maaperän, pinta- ja pohjavesien pilaantumisriskin ehkäisemiseksi. (määräys 6) Tarkkailemalla säännöllisesti lantalarakenteita ja polttonestesäiliön kuntoa voidaan varmistua niiden tiiveydestä ja ryhtyä välittömästi toimenpiteisiin mahdollisten vuotojen ilmaannuttua. Toiminnasta on edellytetty pidettävän vuosittaista kirjanpitoa valvonnallisista syistä. (määräys 7) Toiminnanharjoittajan on oltava riittävästi tietoinen toimintansa ympäristövaikutuksista, ympäristöriskeistä ja haitallisten vaikutusten vähentämismahdollisuuksista. Toiminnan ja ympäristön kannalta paras käyttökelpoinen tekniikka kehittyy vähitellen ja sitä tulee ottaa käyttöön, jos päästöjä tai jätteitä voidaan parhaan käyttökelpoisen tekniikan vuoksi vähentää olennaisesti ilman kohtuuttomia kustannuksia. Ilmoituksella varmistetaan tiedonkulku valvontaviranomaiselle toiminnassa tapahtuvista muutoksista kuten laajentamisesta tai tuotantosuunnan muuttamisesta. Toiminnanharjoittajan on ilmoitettava myös muista valvonnan kannalta olennaisista muutoksista. Ilmoituksen perusteella viranomainen tarkastelee muutoksen vaikutuksia nykyisessä luvassa annettuihin määräyksiin ja arvioi onko lupaa tarpeen muuttaa. (määräys 8) Rakennettavan eläinsuojan toimintaa koskeva käyttöönottoilmoitus on määrätty valvonnallisista syistä. Ilmoitus voidaan tehdä joko kirjallisesti tai suullisesti. (määräys 9)

16 LUVAN VOIMASSAOLO JA LUPAMÄÄRÄYSTEN TARKISTAMINEN Päätöksen voimassaolo 16 Tämä lupapäätös on voimassa toistaiseksi. Mikäli toiminnassa tapahtuu päästöjä tai niiden vaikutuksia lisäävä tai muu ympäristön kannalta olennainen muutos, on toiminnalle haettava uutta ympäristölupaa. Tämä päätös on voimassa, kunnes uudesta lupahakemuksesta tehty päätös on lainvoimainen. Mikäli toimintaa tai sen aloittamisen kannalta olennaisia toimia ei ole aloitettu viiden vuoden kuluessa luvan lainvoimaiseksi tulosta, voi luvan myöntänyt toimivaltainen lupaviranomainen päättää luvan raukeamisesta. Lupamääräysten tarkistaminen Hakemus lupamääräysten tarkistamiseksi on tehtävä mennessä. Hakemuslomake täytetään pääosin, kuten ympäristölupaa haettaessa. Hakemuksen liitteinä on esitettävä voimassa olevien säädösten edellyttämien selvitysten lisäksi toiminnan vuotta 2021 koskeva kirjanpito, viimeisin lanta-analyysi ja suunnitelma toiminnasta mahdollisesti aiheutuvien ympäristöhaittojen vähentämiseksi. Korvattavat päätökset Tämän lupapäätöksen tultua lainvoimaiseksi se korvaa Lapuan kaupungin myöntämän ympäristöluvan. Lupaa ankaramman asetuksen noudattaminen Jos asetuksella annetaan ympäristönsuojelulain tai jätelain nojalla tämän lupapäätöksen määräyksiä ankarampia tai lupapäätöksestä poikkeavia säännöksiä päätöksen voimassaolosta tai tarkistamisesta, on asetusta tämän päätöksen estämättä noudatettava. PÄÄTÖKSEN TÄYTÄNTÖÖNPANO SOVELLETUT SÄÄNNÖKSET Toimintaa ei saa aloittaa nykyistä laajempana ennen kuin tämä päätös on lainvoimainen. Ympäristönsuojelulaki (86/2000) 6-8, 28, 31, 35-38, 41-43, 45-46, 52-56, 58, 96-97, 100, 103 ja 105 Ympäristönsuojeluasetus (169/2000) 1, , ja 30 Laki eräistä naapuruussuhteista (26/1920) 17 Jätelaki (1072/93) 6, 15, 17, 19, 51 Jäteasetus (1390/1993) 3, 5 Valtioneuvoston asetus maataloudesta peräisin olevien nitraattien vesiin pääsyn rajoittamisesta (931/2000)

17 17 LISÄKSI ON OTETTU HUOMIOON Maa- ja metsätalousministeriön rakentamismääräykset ja -ohjeet (MMM- RMO-C4) Ympäristöministeriön ohje kotieläintalouden ympäristönsuojelusta Paras käytettävissä oleva tekniikka kotieläintaloudessa (Suomen ympäristö 564) Euroopan parlamentin ja neuvoston asetus muiden kuin ihmisravinnoksi tarkoitettujen eläimistä saatavien sivutuotteiden terveyssäännöistä (1774/2002) KÄSITTELYMAKSU JA SEN MÄÄRÄYTYMINEN Käsittelymaksu Lasku lähetetään myöhemmin valtion talousja henkilöstöhallinnon palvelukeskuksesta Joensuusta. Ympäristönsuojelulain 105 :n mukaan lupahakemuksen käsittelystä peritään maksu, jonka suuruutta määrättäessä noudatetaan, mitä valtion maksuperustelaissa (150/1992) ja sen nojalla annettavassa valtioneuvoston asetuksessa tai ympäristöministeriön asetuksessa säädetään. Aluehallintoviraston maksuista annetun valtioneuvoston asetuksen (1145/2009) liitteenä olevan maksutaulukon mukaan hakemuksen mukaisen eläinsuojan lupahakemuksen käsittelystä perittävä maksu on 3480 euroa. Toiminnan olennaista muuttamista koskevan lupahakemuksen käsittelystä perittävä maksu on 50 % taulukon mukaisesta maksusta. Jos kuitenkin asian käsittelyn vaatima työmäärä vastaa uudelta toiminnalta vaadittavan luvan käsittelyä, peritään taulukon mukainen maksu. Lupaviranomainen katsoo, että työmäärältään (10htp) luvan käsittely on vastannut uuden luvan käsittelyä ja sen perusteella maksu on määrätty uuden luvan käsittelymaksun mukaisena. LUPAPÄÄTÖKSESTÄ TIEDOTTAMINEN MUUTOKSENHAKU Länsi- ja Sisä-Suomen aluehallintovirasto tiedottaa tästä päätöksestä julkisesti kuuluttamalla ympäristönsuojelulain 54 :n mukaisesti Lapuan kaupungin ja Länsi- ja Sisä-Suomen aluehallintoviraston virallisella ilmoitustaululla Vaasassa. Tähän päätökseen saa hakea muutosta ympäristönsuojelulain 96 :n mukaan valittamalla Vaasan hallinto-oikeuteen. Asian käsittelystä perittävästä maksusta valitetaan samassa järjestyksessä kuin pääasiasta. Valitusosoitus on päätöksen liitteenä.

18 18 Ympäristöylitarkastaja Kaija Kuivasniemi Ympäristötarkastaja Heikki Laakso JAKELU Päätös Hakijalle Tiedoksi Lapuan kaupunginhallitus Lapuan ympäristölautakunta Etelä-Pohjanmaan elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskus (sähköisesti) Suomen ympäristökeskus (sähköisesti) Ilmoitus päätöksestä Asianosaiset, joille on annettu erikseen tieto ympäristölupahakemuksesta. LIITTEET Valitusosoitus Sijaintikartta Asemapiirros

19 19 VALITUSOSOITUS Valitusviranomainen Valitusaika Valitusoikeus Valituksen sisältö Valituksen liitteet LIITE Länsi- ja Sisä-Suomen aluehallintoviranomaisen päätökseen saa hakea valittamalla muutosta Vaasan hallinto-oikeudelta. Asian käsittelystä perittävästä maksusta valitetaan samassa järjestyksessä kuin pääasiasta. Määräaika valituksen tekemiseen on kolmekymmentä (30) päivää tämän päätöksen antopäivästä sitä määräaikaan lukematta. Valitusaika päättyy Päätöksestä voivat valittaa ne, joiden oikeutta tai etua asia saattaa koskea, sekä vaikutusalueella ympäristön-, terveyden- tai luonnonsuojelun tai asuinympäristön viihtyisyyden edistämiseksi toimivat rekisteröidyt yhdistykset tai säätiöt, asianomaiset kunnat, alueelliset elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskukset, kuntien ympäristönsuojeluviranomaiset ja muut asiassa yleistä etua valvovat viranomaiset. Valituskirjelmässä, joka osoitetaan Vaasan hallinto-oikeudelle, on ilmoitettava - päätös, johon haetaan muutosta - valittajan nimi ja kotikunta - postiosoite ja puhelinnumero ja mahdollinen sähköpostiosoite, joihin asiaa koskevat ilmoitukset valittajalle voidaan toimittaa (mikäli yhteystiedot muuttuvat, on niistä ilmoitettava Vaasan hallintooikeudelle, PL 204, Vaasa, sähköposti vaasa.hao@oikeus.fi) - miltä kohdin päätökseen haetaan muutosta - mitä muutoksia päätökseen vaaditaan tehtäväksi - perusteet, joilla muutosta vaaditaan - valittajan, laillisen edustajan tai asiamiehen allekirjoitus, ellei valituskirjelmää toimiteta sähköisesti (telekopiolla tai sähköpostilla) Valituskirjelmään on liitettävä - asiakirjat, joihin valittaja vetoaa vaatimuksensa tueksi, jollei niitä ole jo aikaisemmin toimitettu viranomaiselle - mahdollisen asiamiehen valtakirja tai toimitettaessa valitus sähköisesti selvitys asiamiehen toimivallasta Valituksen toimittaminen Länsi- ja Sisä-Suomen aluehallintovirastolle Valituskirjelmä liitteineen on toimitettava kaksin kappalein Länsija Sisä-Suomen aluehallintovirastolle. Valituskirjelmän on oltava perillä määräajan viimeisenä päivänä ennen virka-ajan päättymistä. Valituskirjelmä liitteineen voidaan myös lähettää postitse, telekopiona tai sähköpostilla. Sähköisesti (telekopiona tai sähköpostilla) toimitetun valituskirjelmän on oltava toimitettu niin, että se on käytettävissä vastaanottolaitteessa tai tietojärjestelmässä määräajan viimeisenä päivänä ennen virka-ajan päättymistä. Länsi- ja Sisä-Suomen aluehallintoviraston yhteystiedot käyntiosoite: Wolffintie 35,65200 Vaasa postiosoite: PL 200, Vaasa puhelin: telekopio: sähköposti: kirjaamo.lansi@avi.fi aukioloaika: klo Oikeudenkäyntimaksu Valittajalta peritään asian käsittelystä Vaasan hallinto-oikeudessa oikeudenkäyntimaksu 90 euroa. Tuomioistuinten ja eräiden oikeushallintoviranomaisten suoritteista perittävistä maksuista annetussa laissa on erikseen säädetty eräistä tapauksista, joissa maksua ei peritä.