Kunnanvirasto, kunnanvaltuuston istuntosali. 40 ohm Lausunnon antaminen seudullisen opetuspalvelukeskuksen loppuraportista

Transkriptio

1 66 Kokousaika Maanantai kello Kokouspaikka Kunnanvirasto, kunnanvaltuuston istuntosali Käsiteltävät asiat nro Liite 38 on Kokouksen laillisuus ja päätösvaltaisuus 39 Pöytäkirjantarkastajien valinta 40 ohm Lausunnon antaminen seudullisen opetuspalvelukeskuksen loppuraportista 41 ohm Sopimus maaseututoimen muodostamisesta Etelä-Karjalaan 42 ohm Vuoden 2012 talousarvio ja vuosien taloussuunnitelma 43 Neuvottelujen käynnistäminen kuntarakenteen muuttamiseksi 44 Perusturvalautakunnan lakkauttaminen 45 Myllysillan asuntoalueen tonttien hinnoittelu Valitusosoitus Pöytäkirjan nähtävänäpito: Kokouksen tarkastettu pöytäkirja, johon on liitetty valitusosoitus, pidetään yleisesti nähtävänä Suomenniemen kunnanvirastossa kello Juha Nirkko n puheenjohtaja

2 67 Kokousaika Maanantai kello Kokouspaikka Kunnanvirasto, kunnanvaltuuston istuntosali Saapuvilla olleet valtuutetut Hakuli Ossi Heikkilä Markku Heikkinen Isto Härkänen Keijo Kauppi Marja Kosunen Aili Kiesilä Olli Korhonen Kirsi Rusakko Jan, vj. Mäkirinne Veijo Nirkko Juha Ruotsalainen Raimo Ruottinen Outi Salopelto Mika Särkkä Antti Viitikka Ville Kurvinen Minna, vj. Muut saapuvilla olleet Muukkonen Matti vs.kunnanjohtaja, pöytäkirjanpitäjä Kiljunen Riitta sosiaalisihteeri Mankkinen Kari kunnanrak.mestari-rak.tarkastaja Hyrkkänen Suvi taloussihteeri Kauppi Tuula vanhustyön esimies Poissa Juopperi Topias Kiljunen Kyösti Laillisuus ja päätösvaltaisuus 38 Kokous todetaan laillisesti koolle kutsutuksi ja läsnä olevien valtuutettujen lukumäärään nähden päätösvaltaiseksi. Asiat Pöytäkirjan tarkastajat Pöytäkirjan allekirjoitus Pöytäkirjan tarkastus 39 Valtuusto valitsee keskuudestaan kaksi pöytäkirjantarkastajaa. Juha Nirkko puheenjohtaja Matti Muukkonen pöytäkirjanpitäjä Pöytäkirja on tarkastettu ja todettu kokouksen kulun mukaiseksi. Suomenniemi Jan Rusakko Antti Särkkä Pöytäkirja ollut nähtävänä Kunnanvirastossa kello Päivi-Kristiina Erola, ilmoitustaulunhoitaja

3 68 KOKOUKSEN LAILLISUUS JA PÄÄTÖSVALTAISUUS Kvalt Kuntalain 54 :n mukaan valtuuston kutsuu koolle puheenjohtaja. Valtuuston työjärjestyksen 8 :n mukaan kutsu valtuuston kokoukseen on vähintään neljä päivää ennen kokousta lähetettävä erikseen kullekin valtuutetulle sekä niille, joilla on kokouksessa läsnäolo- ja puheoikeus. Samassa ajassa on kokouksesta annettava yleisesti tieto julkisten kuulutusten ilmoitustaululla. Kokouskutsussa on ilmoitettava kokouksen aika ja paikka sekä käsiteltävät asiat. n kokouskutsu on julkipantu kunnan ilmoitustaululle sekä lähetetty postitse valtuutetuille , minkä lisäksi kokouksesta on ilmoitettu ilmestyneessä Länsi-Saimaan Sanomat -nimisessä lehdessä. Valtuuston työjärjestyksen 14 :n mukaan läsnä olevat valtuutetut ja varavaltuutetut todetaan nimenhuudolla, joka toimitetaan aakkosjärjestyksessä. Nimenhuudon jälkeen puheenjohtaja toteaa esteen ilmoittaneet valtuutetut ja läsnä olevat varavaltuutetut sekä onko valtuusto laillisesti koolle kutsuttu ja päätösvaltainen. Kuntalain 58 :n mukaan valtuusto on päätösvaltainen, kun vähintään 2/3 valtuutetuista on läsnä. Valtuuston työjärjestyksen 15 :n mukaan läsnä oleviksi katsotaan valtuutetut ja varavaltuutetut, jotka ovat saapuneet kokoukseen eivätkä ole ilmoittaneet siitä poistuvansa tai joita muuten ei ole todettu poissaoleviksi. Kj Puheenjohtaja toteaa kunnanvaltuuston kokouksen laillisuuden ja päätösvaltaisuuden. Kokouksessa oli läsnä 15 valtuutettua ja 2 varavaltuutettua. Kokous todettiin laillisesti koolle kutsutuksi ja läsnä olevien valtuutettujen lukumäärään nähden päätösvaltaiseksi (liite).

4 69 PÖYTÄKIRJANTARKASTAJIEN VALINTA Kvalt Kj Valtuuston työjärjestyksen 34 :n mukaan valtuuston pöytäkirjan tarkastaa kaksi kullakin kerralla tähän tehtävään valittua valtuutettua, jollei valtuusto jonkin asian kohdalla toisin päätä. Valtuusto valitsee keskuudestaan kaksi pöytäkirjan tarkastajaa. Pöytäkirjan tarkastajiksi valittiin Jan Rusakko ja Antti Särkkä.

5 70 LAUSUNNON ANTAMINEN SEUDULLISEN OPETUSPALVELUKESKUKSEN LOPPU- RAPORTISTA Khall Mikkelin seudun ikärakenteen muutos ja sen myötä oppilasmäärän ja koulujen lukumäärän lasku on konkreettisin seudun opetustoimeen tulevaisuudessa vaikuttava rakennemuutos. Seudun kuntien opetustoimet joutuvat tulevaisuudessa sopeuttamaan toimintansa vähenevää kysyntää vastaavaksi. Mikkelin seudun opetuspalvelukeskus -hanke (myöhemmin myös seudullinen opetustoimi, SEOP) on edennyt vuodesta 2004 kehittäen opetustoimen seudullista näkökulmaa useassa eri vaiheessa. Hankkeen viimeisimmässä vaiheessa vuosina mukana ovat Hirvensalmi, Mikkeli, Puumala, Ristiina ja Suomenniemi. Vuoden 2010 lopussa Puumalan suuntautuminen kuntaliitosneuvotteluissa Savonlinnan suuntaan aiheutti puumalalaisten jättäytymisen työryhmistä pois. Oheismateriaalina oleva loppuraportti kokoaa yhteen hankkeen neljännen vaiheen aikana tehdyn suunnittelun, johtopäätökset sekä esityksen seudullisen opetustoimen periaatteiksi ja toimintamalliksi. Neljännessä vaiheen keskeinen työ on ollut aiemman loppuraportin päivittäminen kaikkien kohtien ja mm. oppilasmäärien ja henkilöstön osalta. Talouden läpinäkyvyyden ja tilaaja-tuottajamaisen mallin toteutusta varten on neljännessä vaiheessa hankittu seudun toimesta Kunta-Maisema ohjelmisto, johon tehtävä tuotteistus ja kustannusten kohdentaminen on yhtäpitävä kaikkien kuntien osalta. Maisema mahdollistaa myös kustannusja toimintavertailun seop-kuntien ja Maisema- ohjelmistoa käyttävien kuntien kesken. Ensimmäinen bencmarking- raportti on jo valmistunut ja käytettävissä. Seop-hankkeen ohjausryhmä on kokouksessaan hyväksynyt raportin ja suosittaa seudullisen opetustoimen perustamista mukana olevien kuntien yhteistyönä uuden valtuustokauden alusta lukien. Tällä tavalla saadaan riittävästi aikaa käytännön järjestelyjen valmisteluun ja toteutukseen. Hirvensalmen kunnan kunnanhallitus on kokouksessaan tehnyt päätöksen, jonka mukaan Hirvensalmen kunta luopuu seudullisen opetuspalvelukeskuksen (SEOP) jatkovalmistelusta. Seutufoorumi on seutuvaliokunnan esityksestä käsitellyt asiaa ja merkitsi raportin tiedoksi ja lähetti asian valmistelussa mukana olleisiin kuntiin päätettäväksi vuoden loppuun mennessä.

6 71 Kj Kunnanhallitus suhtautuu myönteisesti seudulliseen yhteistyöhön opetuspalveluissa ja päättää, että kunta osallistuu jatkovalmisteluun. Kunnanhallitus saattaa loppuraportin valtuustolle tiedoksi. ehdotus hyväksyttiin. Kvalt ehdotus hyväksyttiin.

7 72 SOPIMUS MAASEUTUTOIMEN MUODOSTAMISESTA ETELÄ-KARJALAAN Khall Lainsäädännön uudistusten johdosta maaseutuhallinnon viranomaistehtäviä varten esitetään perustettavaksi maakunnan kaikki kunnat kattava Etelä-Karjalan maaseututoimi. Isäntäkuntana toimii Lappeenrannan kaupunki, jonka palvelukseen on siirtymässä eri kunnista kuusi maaseutuasiamiestä tai -sihteeriä sekä maaseutupalvelusihteeri Parikkalasta ja toimistoagrologi (50%) Lemiltä. Muut tukihakemusten tallentamispalvelut Etelä-Karjalan maaseutuhallinto hankkii ostopalveluina kunnista. Yhdessä Lappeenrannan kaupungin nykyisen henkilöstön kanssa maaseutuhallinnon henkilöstön kokonaismäärä on 13 henkilöä. Luonnos kuntien yhteistoimintasopimukseksi työvaliokunnan edellisessä kokouksessa sovittujen linjausten pohjalta on liitteenä. Lisäksi Lappeenrannan kaupunki ja kunnat tekevät omat sopimuksensa viranomaistehtäviä hoitavien henkilöiden työpanoksen käyttämisestä kunkin kunnan omiin tehtäviin. Lappeenrannan kaupunki varaa vuoden 2012 talousarvioon euroa yksikön johtajan palkkaamiseen sekä tietohallinnon järjestämiseen. Nämä yhteiset kustannukset esitetään kuntien rahoitettavaksi vastaavalla periaatteella kuin vuodesta 2013 alkaen. Yksikön johtaja esitetään valittavaksi ensisijaisesti sisäisellä hakumenettelyllä. Työryhmä esittää, että yhteistoimintasopimus hyväksyttäisiin yhteistoimintaan osallistuvien kuntien valtuustoissa vuoden 2011 aikana. Kunnat oikeuttavat Lappeenrannan kaupungin käynnistämään yksikön johtajan rekrytoinnin kuntien nykyisen pätevyysvaatimukset täyttävän henkilöstön keskuudesta siten, että johtaja voi aloittaa tehtävässään Kj Suomenniemen kunnanhallitus hyväksyy ja esittää maaseututoimen yhteistoimintasopimuksen valtuustolle tiedoksi ja oikeuttaa Lappeenrannan kaupungin käynnistämään yksikön johtajan rekrytoinnin. ehdotus hyväksyttiin.

8 73 Kvalt ehdotus hyväksyttiin.

9 74 VUODEN 2012 TALOUSARVIO JA VUOSIEN TALOUSSUUNNITELMA Khall Käyttötalouden talousarvioehdotus on laadittu kuluvaa vuotta yhä synkempien ennusteiden pohjalta. Käyttötalousmenot ovat kasvaneet mm. sosiaalitoimessa lasten ja perheiden palveluissa. Toimintatuotoissa tapahtuu oleellista vähennystä edellisvuosiin nähden. Toimielinten ja kunnanhallituksen valmistelemassa vuoden 2012 talousarvioehdotuksessa toimintatuotot ovat euroa ja toimintakulut euroa. Toimintatuottojen vähennys on 23,4% ja toimintakulujen vähennys 0,6 % vuoden 2011 muutettuun talousarvioon verrattuna. Vuoden 2010 tilinpäätökseen nähden toimintatuotot vähenevät talousarviossa ,4 % ja toimintakulut kasvavat 3,2 %. Talousarvio 2012 on oheismateriaalina. Talousarvio on laadittu alijäämäiseksi, alijäämä on talousarvioesityksessä euroa. Valtionosuudet on arvioitu Kuntaliiton syyskuussa käytössä olleiden laskelmien mukaisina. Vuoden 2012 investointien määrä on euroa. Investoinnit painottuvat uuden asuntoalueen kunnallistekniikan rakentamiseen. Investointi on tarkoitus kattaa lainarahoituksella. Maksuvalmiutta voidaan ylläpitää pankkitilin limiitillä ja kuntatodistuksilla. Talousarvio esitellään yksityiskohtaisemmin kokouksessa. Valtuusto käsittelee talousarviota kokouksessaan Valtuuston käsittelyn jälkeen kunnanhallitus antaa hallintokunnille tarkemmat ohjeet talousarvion täytäntöönpanosta. Hallintokunnat vahvistavat käyttösuunnitelmissaan menomäärärahat ja tuloarviot vastaamaan valtuuston tulosaluetasolla vahvistamia menomäärärahoja ja tuloarvioita. Kj Kunnanhallitus esittää oheismateriaalina olevan vuoden 2012 talousarvion ja vuosien taloussuunnitelman tulosaluetasolla valtuuston hyväksyttäväksi. ehdotus hyväksyttiin. Kvalt ehdotus hyväksyttiin.

10 75 NEUVOTTELUJEN KÄYNNISTÄMINEN KUNTARAKENTEEN MUUTTAMISEKSI Khall Valtuustoseminaarissa keskusteltiin kunnan tulevaisuuden näkymistä sekä taloudellisesta, toiminnallisesta että hallituksen käynnistämän kuntauudistuksen näkökulmasta. Taloudellisesti tarkasteltuna välitöntä pakkoa kuntaliitokseen ei Suomenniemen kunnalla vielä ole. Kuntaorganisaation koko puolestaan tuo eteen monia sellaisia toiminnallisia haasteita, jotka puoltavat kuntaliitosneuvottelujen käynnistämistä. Näitä toiminnallisia haasteita ovat mm. henkilöstön vähyydestä johtuva haavoittuvuus ja erilaisten lainsäädännöllisten velvoitteiden toteutus. Seudullisen sosiaali- ja terveystoimen myötä kunnan henkilöstömäärä pienenee edelleen vuoden 2012 alusta 17 henkilöön. Kunnan omaksi toiminnaksi jäävät hallintopalvelut (sisältäen kirjaston, kulttuuri-, nuoriso- liikunta- ja vapaa-aikatoimen), opetustoimi, päivähoito ja tekniset palvelut. Kuntauudistuksen näkökulmasta Suomenniemi jää ministeriössä valmistelussa olevien työssäkäyntialuekarttojen ulkopuolelle. Kuntauudistustyöryhmän kuntakartat valmistuvat tämän vuoden loppuun mennessä, jonka jälkeen ne lähetetään kuntiin lausunnolle. Suomenniemen kunnan kannalta on tarkoituksenmukaisempaa määritellä itse oma luonnollinen asiointija työssäkäyntialueensa paikallisella tasolla. Jos valmistelutyö kuntarakenteen muuttamiseksi aloitetaan välittömästi, on mahdollisuus vielä ehtiä tekemään lopullinen ratkaisu toukokuun 2012 alkuun mennessä, jolloin liitos toteutuisi vuoden 2013 alusta. Tällöin kuntajaon muutokseen saadaan vielä yhdistymisavustusta, joka olisi Mikkelin kanssa liityttäessä 3,2 miljoonaa euroa ja Mikkelin, Ristiinan ja Suomenniemen liittyessä 4,3 miljoonaa euroa. Lisäksi valtio korvaa viiden vuoden ajan yhdistymisestä johtuvat mahdolliset valtionosuusmenetykset täysimääräisenä. Valmistelutyön päätyttyä kuntien valtuustot päättävät hyväksyvätkö ne neuvottelujen tuloksena syntyneet asiakirjat ja tekevät lopullisen ratkaisun kuntaliitoksen toteuttamisesta tai sen hylkäämisestä. Koska Suomenniemen kunnalla ja Mikkelin kaupungilla ei ole yhteistä maarajaa, on Ristiinan kunnalla avainasema kuntaliitosneuvottelujen käynnistämiseksi kolmen kunnan kuntaliitoksena. Mikäli Ristiinan kunta ei ole halukas olemaan neuvotteluissa mukana, tarkoittaa se sitä, että Suomenniemen kunnan ja Mikkelin kaupungin kesken käytävässä yhdistymisprosessissa edellytetään yhteisen maarajan puuttuessa erityistä kuntajakoselvittäjää.

11 76 Kuntajakolain 1698/ :n mukaan kuntajaon muuttamista koskevan asian laajuuden tai vaikeuden johdosta taikka muusta perustellusta syystä ministeriö voi määrätä toimitettavaksi erityisen kuntajakoselvityksen, jota varten ministeriö asettaa kyseessä olevia kuntia kuultuaan yhden tai useamman kuntajakoselvittäjän. Erityinen kuntajakoselvitys voidaan määrätä toimitettavaksi: 1) ministeriön aloitteesta; 2) kunnan esityksestä; tai 3) jos vähintään 20 prosenttia kunnan äänioikeutetuista asukkaista tekee esityksen erityisen kuntajakoselvityksen toimittamisesta. Kj Suomenniemen kunnanhallitus päättää pyytää Ristiinan kunnan ja Mikkelin kaupungin päätöstä siitä, ovatko ne valmiita aloittamaan neuvottelut Suomenniemen kanssa kuntaliitoksen toteuttamiseksi ja yhdistymisasiakirjojen laatimiseksi vuoden 2013 alusta toteutettavaan kuntaliitokseen. Mikkelin kaupunginhallitukselta pyydetään päätöstä myös siitä, onko heillä halukkuutta käynnistää neuvottelut kahden kunnan liitoksena Suomenniemen kunnan kanssa, mikäli Ristiinan kanta on kielteinen. ehdotus hyväksyttiin. Mikkelin kaupunginhallitus on vastannut neuvottelupyyntöön myöntävästi, Ristiinan kunnanhallitus on esittänyt valtuustolle neuvotteluihin osallistumista. Kvalt Puheenjohtaja totesi, ettei hallitus ole tehnyt selkeää päätösehdotusta valtuustolle. Asiasta keskusteltaessa valtuutettu Markku Heikkilä esitti Keijo Härkäsen kannattamana, että valtuusto ottaisi asian kiireellisenä käsittelyyn. Puheenjohtaja totesi, että kiireellisenä käsittelyyn vaaditaan valtuuston yksimielinen hyväksyntä. Samalla puheenjohtaja totesi, että hän ei hyväksy asian ottamista kiireellisenä käsittelyyn. Khall Ristiinan kunnanvaltuusto on tehnyt asiassa päätöksen Ristiinan kunta osallistuu neuvotteluihin Suomenniemen kunnan ja Mikkelin kaupungin kanssa kuntarakenteen muuttamiseksi.

12 77 Kj Kunnanhallitus esittää kunnanvaltuustolle, että 1. se merkitsee tiedoksi Mikkelin kaupungin ja Ristiinan kunnan vastaukset kunnanhallituksen neuvottelupyyntöön; 2. se päättää käynnistää kuntajaon muuttamiseen tähtäävät neuvottelut Mikkelin kaupungin ja Ristiinan kunnan kanssa 3. se valtuuttaa kunnanhallituksen tekemään tarvittaessa esityksen ministeriöön kuntajakolain :n mukaisen menettelyn (erityinen kuntajakoselvitys) toimittamisesta; 4. se valtuuttaa kunnanhallituksen ja kunnanjohtajan vastaamaan neuvottelujen toteuttamisesta Suomenniemen kunnan puolesta. ehdotus hyväksyttiin. Kvalt ehdotus hyväksyttiin. Raimo Ruotsalainen teki päätöksen jälkeen kirjallisen ponsiehdotuksen. Ponsiehdotuksen sisältö: Kuntaliitosneuvottelut Ponsilauselma Suomenniemi kuuluu Etelä-Karjalaan, ja aiempina vuosina monella osaalueella on ollut yhteistyössä etenkin Länsi-Saimaan alueen kuntien kanssa. Nyt on valittu yhteistyösuunnaksi Etelä-Savo, ja Mikkelin alue lähinnä terveydenhuollon ratkaisuihin nojautuen. Kunnalla on kuitenkin pitkät perinteet yhteistyöstä perusterveydenhuollossa Savitaipaleen kanssa, sekä myös muiden kunnan palvelujen järjestämisessä Etelä-Karjalan alueen kanssa. Tämän vuoksi ehdotankin kuntaliitosneuvotteluihin liittyen, että Suomenniemen kunta tekisi aloitteen myös ko. neuvottelujen osalta Etelä-Karjalan suuntaan, lähimpänä naapurikuntana kysymykseen tulee Savitaipale. Puheenjohtaja kannatti pontta. Marja Kauppi vastusti pontta Markku Heikkilän kannattamana.

13 78 Puheenjohtaja totesi tehdyn kannatetun ponsiehdotuksen sekä sitä vastustetun, jolloin on suoritettava äänestys. Puheenjohtaja ehdotti, että Ruotsalaisen ehdotus on JAA ja Kaupin ehdotus EI. Suoritettiin nimenhuutoäänestys. Nimenhuutoäänestyksessä annettiin 4 JAA-ääntä (Kiesilä, Nirkko, Ruotsalainen, Salopelto) ja 13 EI-ääntä (Hakuli, Heikkilä, Heikkinen, Härkänen, Kauppi, Kosunen, Korhonen, Mäkirinne, Ruottinen, Särkkä, Viitikka, Kurvinen, Rusakko). n päätökseksi tuli, ettei pontta liitetä pöytäkirjaan.

14 79 Khall PERUSTURVALAUTAKUNNAN LAKKAUTTAMINEN Perusturvaltk Suomenniemen kunnanvaltuusto on kokouksessaan , 26 hyväksynyt yhteistoimintasopimuksen perusterveydenhuollon ja sosiaalihuollon tehtävien järjestämisestä sekä palvelutuotannosta. Sopimuksella annetaan kunta- ja palvelurakenneuudistuksesta annetussa laissa (169/2007) säädetyt sosiaali- ja terveydenhuollon tehtävät Mikkelin kaupungin hoidettavaksi. Sopimuksen mukaisesti palvelujen järjestämisestä vastaa alkaen Mikkelin kaupunki, jonka hallinnossa toimii seudullinen sosiaali- ja terveyslautakunta. Käytännössä Suomenniemen hallintosäännössä perusturvalautakunnan ratkaisuvaltaan säädetyistä tehtävistä suurin osa siirtyy seudullisen sosiaali- ja terveyslautakunnan ratkaisuvaltaan alkaen. Osa asioista siirtyy kunnanhallituksen ratkaisuvaltaan. Hallintosäännössä perusturvalautakunnan esittelijäksi määrätty sosiaalisihteeri siirtyy samaan aikaan henkilöstön siirtosopimuksen perusteella muihin tehtäviin Mikkelin kaupungin palvelukseen. Sos.siht. Perusturvalautakunta esittää kunnanhallitukselle ja edelleen valtuustolle, että kunnan perusturvalautakunta lakkautetaan alkaen. --- Khall Kj Kunnanhallitus hyväksyy perusturvalautakunnan esityksen ja esittää sen edelleen valtuuston päätettäväksi. Hallintosääntö päivitetään päätöstä vastaavaksi. ehdotus hyväksyttiin. Kvalt ehdotus hyväksyttiin.

15 80 MYLLYSILLAN ASUNTOALUEEN TONTTIEN HINNOITTELU Khall Tekn.ltk Myllysillan asuntoalue sijaitsee kirkonkylän ja Kauriansalmen puolivälissä rajoittuen Kuolimo järveen. Asemakaava on hyväksytty kunnanvaltuustossa Kaava-alueella on kaksi korttelia, joissa on yhteensä kuusi omakotitalon rakennuspaikkaa. Omakotitalojen rakennuspaikkojen koko on keskimäärin 2600 m 2. Rakennuspaikat ja katualue on ohjeellisesti paalutettu maastoon kesällä Asuntoalueelle rakennettavat kadut vesi- ja viemärilinjoineen rakennetaan hyväksyttävien katusuunnitelmien mukaisena kesään 2012 mennessä, jonka jälkeen rakennuspaikat voidaan luovuttaa kaavan mukaiseen käyttöön. Rakennuspaikat myydään määräaloina rakentajille. Hallintosäännön mukaan asuintonttien myymisestä ja vuokraamisesta asemakaava-alueella päättää kunnan rakennusmestari-rakennustarkastaja valtuuston hyväksymien myyntiehtojen mukaan. Myllysillan asuntoalueen kustannukset: Maapohjan ostaminen Suunnittelu (kaavoitus, pohjakartta, maastoon merkitseminen) Kunnallistekniikka (katu, vesi- ja viemäriverkosto ja katuvalot) Tonttien koko: kortteli tontti koko m yht m 2 krkm Tekninen lautakunta esittää kunnanhallitukselle ja edelleen valtuustolle, että Myllysillan asuntoalueen rakennuspaikat päätetään myydä 7,00 /m 2 hinnalla. Kauppakirjaan merkitään ehto, että ostaja on velvollinen raken-

16 81 tamaan omakotitalon niin, että sen käyttöönottotarkastus on pidetty viimeistään kolmen vuoden kuluessa kaupantekohetkestä. Mikäli ehto ei täyty ostaja on velvollinen maksamaan kaikki purkamisesta aiheutuvat kustannukset. Rakennuspaikat luovutetaan varaamisjärjestyksessä alkaen. ehdotus hyväksyttiin. --- Khall Kj Kunnanhallitus hyväksyy teknisen lautakunnan ehdotuksen sillä täsmennyksellä, että mikäli ehto ei täyty, ostaja on velvollinen maksamaan kaikki kaupan purkamisesta aiheutuvat kustannukset. ehdotus hyväksyttiin. Kvalt ehdotus hyväksyttiin.

17 OIKAISUVAATIMUSOHJEET JA VALITUSOSOITUS MUUTOKSENHAKUKIELLOT Kieltojen perusteet Seuraavista päätöksistä ei saa tehdä kuntalain 91 :n mukaan oikaisuvaatimusta eikä kunnallisvalitusta, koska päätös koskee vain valmistelua tai täytäntöönpanoa. Pykälät: 38-41, 43 :t Koska päätöksestä voidaan tehdä kuntalain 89 :n 1 mom mukaan kirjallinen oikaisuvaatimus, seuraaviin päätöksiin ei saa hakea muutosta valittamalla: Pykälät: - HvaIL 3 :n 1 mom/muun lainsäädännön mukaan seuraaviin päätöksiin ei saa hakea muutosta valittamalla. Pykälät: - OIKAISUVAATIMUSOHJEET Oikaisuvaatimusoikeus Päätökseen tyytymätön voi tehdä kirjallisen oikaisuvaatimuksen. Oikaisuvaatimuksen saa tehdä se, johon päätös on kohdistettu tai jonka oikeuteen, velvollisuuteen tai etuun päätös välittömästi vaikuttaa (asianosainen) sekä kunnan jäsen. Oikaisuvaatimusviranomainen ja aika Viranomainen, jolle oikaisuvaatimus tehdään, postiosoite Suomenniemen kunnanhallitus Kirkonkyläntie Suomenniemi Oikaisuvaatimus on tehtävä 14 päivän kuluessa päätöksen tiedoksisaannista. Kunnan jäsenen katsotaan saaneen päätöksestä tiedon, kun pöytäkirja on asetettu yleisesti nähtäväksi. Asianosaisen katsotaan saaneen päätöksestä tiedon, jollei muuta näytetä, seitsemän päivän kuluttua kirjeen lähettämisestä, saantitodistuksen osoittamana aikana tai erilliseen tiedoksisaantitodistukseen merkittynä aikana. Oikaisuvaatimuksen sisältö ja toimittaminen Oikaisuvaatimuksesta on käytävä ilmi vaatimus perusteineen ja se on tekijän allekirjoitettava. Oikaisuvaatimus on toimitettava oikaisuvaatimusviranomaiselle ennen oikaisuvaatimusajan päättymistä.

18 OIKAISUVAATIMUSOHJEET JA VALITUSOSOITUS VALITUSOSOITUS Valitusviranomainen ja Alla mainittuihin päätöksiin voidaan hakea muutosta kirjallisella valitukvalitusaika sella. Oikaisuvaatimuksen johdosta annettuun päätökseen saa hakea muutosta kunnallisvalituksin vain se, joka on tehnyt oikaisuvaatimuksen. Mikäli päätös on oikaisuvaatimuksen johdosta muuttunut, saa päätökseen hakea muutosta kunnallisvalituksin myös asianosainen sekä kunnan jäsen. Valitusviranomainen, osoite ja postiosoite Kouvolan hallinto-oikeus Kauppalankatu 43 C PL KOUVOLA kouvola.hao@oikeus.fi fax Kunnallisvalitus, pykälät: Valitusaika: 30 päivää Hallintovalitus, pykälät: Valitusaika: 30 päivää Muu valitusviranomainen, osoite ja postiosoite Pykälät: Valitusaika: Valituskirja Valitusaika alkaa päätöksen tiedoksisaannista. Kunnan jäsenen katsotaan saaneen päätöksestä tiedon, kun pöytäkirja on asetettu yleisesti nähtäväksi. Asianosaisen katsotaan saaneen päätöksestä tiedon, jollei muuta näytetä, seitsemän päivän kuluttua kirjeen lähettämisestä, saantitodistuksen osoittamana aikana tai erilliseen tiedoksisaantitodistukseen merkittynä aikana. Valituskirjassa on ilmoitettava valittajan nimi, ammatti, asuinkunta ja postiosoite päätös, johon haetaan muutosta miltä osin päätöksestä valitetaan ja muutos, joka siihen vaaditaan tehtäväksi muutosvaatimuksen perusteet Valituskirja on valittajan tai valituskirjan muun laatijan omakätisesti allekirjoitettava. Jos ainoastaan laatija on allekirjoittanut valituskirjan, siinä on mainittava myös laatijan ammatti, asuinkunta ja postiosoite. Valituskirjaan on liitettävä päätös, josta valitetaan, alkuperäisenä tai viran puolesta oikeaksi todistettuna jäljennöksenä sekä todistus siitä päivästä, josta valitusaika on luettava.

19 OIKAISUVAATIMUSOHJEET JA VALITUSOSOITUS Valitusasiakirjojen toimittaminen Valitusasiakirjat on toimitettava valitusviranomaiselle ennen valitusajan päättymistä. Omalla vastuulla valitusasiakirjat voi lähettää postitse tai lähetin välityksellä. Postiin valitusasiakirjat on jätettävä niin ajoissa, että ne ehtivät perille ennen valitusajan päättymistä.