Transkriptio

1 5/2013 Momentti Sisältö LAINSÄÄDÄNTÖKATSAUS Vahvistetut lait 2 Hallituksen esitykset 3 OIKEUSTAPAUKSET Korkein oikeus 6 Korkein hallinto-oikeus 8 KKO:N VALITUSLUVAT 15

2 Momentti 5/2013 Tämän liitteen ovat tuottaneet yhteistyössä Suomen Lakimiesliitto ja Suomen Asianajajaliitto. Liitteen on toimittanut Talentumin Suomen Laki -toimitus. Momenttiin on koottu yhteenveto tärkeimmistä lainsäädäntötoimista ja oikeustapauksista. VAHVISTETUT LAIT Laki työsopimuslain 2 luvun 16 :n muuttamisesta ja laki kirjanpitolain 2 luvun ja 8luvun 4 :n muuttamisesta ( /2013) HE 24/2013 vp TyVM 4/2013 vp Lait tulivat voimaan Työsopimuslain 2 luvun 16 :n palkan maksamista koskevia säännöksiä muutetaan siten, että käteisen rahan käyttö palkan maksussa on mahdollista vain pakottavasta syystä. Selvityksenä käteisenä maksetusta palkasta työnantajalla tulee olla työntekijän allekirjoittama kuitti tai muu maksun todentava selvitys. Kirjanpitolakia muutetaan siten, että työnantajan tulee liittää työntekijän allekirjoittama kuitti tai muu maksun todentava luotettava selvitys osaksi kirjanpitoaineistoaan. Velvollisuuden laiminlyönti on rangaistavaa kirjanpitorikkomuksena. Osuuskuntalaki ja lait siihen liittyvien lakien muuttamisesta ( /2013) HE 185/2012 vp TaVM 6/2013 vp Lait tulevat voimaan Osuuskuntalailla saatetaan osuuskuntien yhteisölainsäädäntöön perustuvat toimintaedellytykset nykyaikaisen yritystoiminnan vaatimusten mukaisiksi. Laki lisää osuuskuntien toimintamahdollisuuksia ja takaa samalla riittävän suojan vähemmistöjäsenille ja velkojille. Osuuskunnan tarkoitus ja tuntomerkit säilyvät ennallaan. Samalla säädetään laki osuuspankeista ja muista osuuskuntamuotoisista luottolaitoksista sekä tehdään muutoksia useisiin muihin lakeihin. Laki rikoslain muuttamisesta, laki oikeudenkäynnistä rikosasioissa annetun lain 2 luvun 1a :n muuttamisesta, laki pakkokeinolain 5a luvun muuttamisesta ja laki pakkokeinolain 10 luvun muuttamisesta ( /2013) HE 141/2012 vp LaVM 8/2013 vp Lait tulivat voimaan Rikoslakiin lisätään säännökset eräiden törkeimpien rikosten valmistelun rangaistavuudesta. Rangaistavaksi säädetään tapon, murhan, surman, törkeän pahoinpitelyn, panttivangin ottamisen ja törkeän ryöstön valmistelu ja niiden tekemisestä sopiminen. Tunnusmerkistötekijöistä säädetään mahdollisimman tarkkarajaisesti laillisuusperiaatteen edellyttämällä tavalla. Laki valtion varoista maksettavista todistelukustannuksista annetun lain 7 ja 19 :n muuttamisesta (439/2013) HE 28/2013 vp LaVM 9/2013 vp Laki tulee voimaan Valtion varoista maksettavista todistelukustannuksista annettuun lakiin lisätään säännökset siitä, mitä todistajalle korvataan taloudellisena menetyksenä. Lisäksi lakiin lisätään säännös, jonka mukaan todistajalle korvataan taloudellisesta menetyksestä enintään valtioneuvoston asetuksessa säädetty määrä. Lain 19 :ssä olevaa asetuksenantovaltuutta muutetaan täsmällisemmäksi. Laki verontilityslain 3 :n muuttamisesta (440/2013) HE 45/2013 vp VaVM 8/2013 vp Laki tulee voimaan Lakia muutetaan siten, että kaikkien verontilityslain mukaan tilitettävien verojen kertymisjaksot vastaavat verotililaissa tarkoitettujen verojen kertymisjaksoa. Tilitettävien verojen kertymisjakso alkaa kunkin kalenterikuukauden 18 päivänä ja päättyy seuraavan kalenterikuukauden 17 päivänä. Verohallinto tilittää verot kunkin kuukauden 28 päivänä. Muutoksella lyhennetään verojen tilitysviivettä veronsaajille. Laki kuntajakolain muuttamisesta ja väliaikaisesta muuttamisesta, laki kuntajakolain eräiden säännösten kumoamisesta ja laki kielilain muuttamisesta ( /2013) HE 31/2013 vp HE 53/2013 vp HaVM 11/2013 vp Lait tulivat voimaan Kuntalain muuttamisesta annetun lain 4h :n 3 ja 4 momentin, 4j :n, 42 :n 2 momentin ja 44 :n 2 momentin voimaantulosta säädetään kuitenkin erikseen lailla. Kuntajakolakia ja kielilakia muutetaan. Muutokset liittyvät kuntarakenneuudistuksen toteuttamiseen. Kuntajakolain nimike muutetaan sen sisältöä paremmin kuvaavaksi kuntarakennelaiksi. Lakiin lisätään säännökset kuntien selvitysvelvollisuudesta, selvitysperusteista ja niistä poikkeamisesta. Kuntien tulee tehdä yhdistymisselvitys ja mahdollinen siihen perustuva yhdistymisesitys viimeistään kuuden kuukauden kuluttua lain 4h :n 3 momentin voimaatulosta. Kielilakia muutetaan siten, ettei kuntien yhdistyminen heikennä kunnan asukkaiden kielellisiä oikeuksia. Laki ammattikorkeakoululain muuttamisesta, laki opetus- ja kulttuuritoimen rahoituksesta annetun lain 26 ja 48 :n muuttamisesta, laki yliopistolain 76 :n muuttamisesta, laki ammatillisesta opettajankoulutuksesta annetun lain kumoa- 2

3 misesta ja laki eräistä ammattikorkeakouluopinnoista annetun lain toimeenpanon edellyttämistä järjestelyistä annetun lain 6 :n kumoamisesta ( /2013) HE 9/2013 vp SiVM 1/2013 vp Lait tulevat voimaan Ammattikorkeakoulun toimiluvan myöntämisperusteet uudistetaan. Uudet toimiluvat myönnetään lukien. Uusien toimilupien myöntämisessä korostuvat koulutustarpeen lisäksi toiminnan laatuun, vaikuttavuuteen ja tehokkuuteen liittyvät näkökohdat. Ammattikorkeakoulujen koulutustehtävää koskeva sääntely uudistetaan. Opetus- ja kulttuuriministeriön tekemistä koulutusohjelmapäätöksistä luovutaan. Toimiluvissa määrätään jatkossa siitä, mitä tutkintoja ja tutkintonimikkeitä kukin ammattikorkeakoulu antaa. Ammattikorkeakoulujen ylläpitäjille myönnettävän perusrahoituksen määräytymisperusteet uudistetaan. Rahoituksen määräytymisperusteissa ja rahoituskriteereissä otetaan huomioon ammattikorkeakoulujen koko lakisääteinen toiminta laatua, vaikuttavuutta ja tehokkuutta korostaen. Korkeakoulukohtainen rahoitus määräytyy pääasiassa suoritettujen tutkintojen ja opintoprosessien laadun, tehokkuuden, työllistymisen sekä tutkimus- ja kehittämistoiminnan perusteella. Eduskunnan lausuma; Eduskunta edellyttää, että hallitus selvittää lainsäädännölliset esteet koulutuksen viennin edistämiseksi esimerkiksi niin, että erotetaan normaalina opetuksena tarjottava tutkintokoulutus ja koulutuksen vientinä toteutettava tutkintokoulutus selvästi toisistaan. Selvitys tulee tehdä niin, että mahdolliset ratkaisut voidaan tehdä viimeistään alkuvuodesta Laki puolustusvoimista annetun lain muuttamisesta ja siihen liittyvistä laeista ( /2013) HE 8/2013 vp PuVM 2/2013 vp Kemiallisten aseiden kehittämisen, tuotannon, varastoinnin ja käytön kieltämistä sekä niiden hävittämistä koskevan yleissopimuksen eräiden määräysten hyväksymisestä ja sen soveltamisesta annetun lain 4 ja 10 :n muuttamisesta annettu laki tulee voimaan Muut lait tulevat voimaan siten, että asevelvollisuuslain muuttamisesta annetun lain 104 tulee kuitenkin voimaan jo Puolustusvoimien hallintorakenteesta tulee kolmiportainen. Sotilasläänit esikuntineen lakkautetaan ja aluetoimistoihin perustuvaa alueellista organisaatiota uudistetaan. Puolustusvoimiin perustetaan Puolustusvoimien logistiikkalaitos, jonne keskitetään valtakunnallisesti puolustusvoimien materiaalihankinnat, ympäristöasioiden käsittely sekä logistiikan järjestelyt. Lisäksi laitos vastaa puolustusvoimien muusta materiaalihallinnosta, hankintatoimesta sekä terveydenhuollon järjestämisestä. Asevelvollisuuslakia muutetaan siten, että varusmiesten kotimaan lomamatkat koti- tai asuinpaikkakunnalle säädetään maksuttomiksi. Lisäksi seitsemään muuhun lakiin tehdään vähäisiä tai teknisluonteisia muutoksia. HALLITUKSEN ESITYKSET Hallituksen esitys (HE 50/2013 vp) eduskunnalle laiksi hallintolain muuttamisesta Hallintolakiin ehdotetaan lisättäväksi uusi hallintokantelua koskeva luku, joka sisältäisi hallintokantelun tekemistä ja käsittelyä sekä kantelun johdosta annettavaa hallinnollista ohjausta koskevat säännökset. Lakia ehdotetaan lisäksi täydennettäväksi säännöksillä viranomaisen velvollisuudesta määritellä odotettavissa oleva käsittelyaika tietyille asianosaisen oikeusasemaa koskeville hallintoasioille. Ehdotuksen tavoitteena on selkeyttää ja täsmentää hallintokantelumenettelyä koskevaa sääntelyä sekä lisätä laillisuusvalvonnan kokonaisvaikuttavuutta mahdollistamalla kanteluja käsittelevien viranomaisten valvontaresurssien käyttö ja suuntaaminen nykyistä paremmin. Käsittelyaikojen määrittelyvelvoitteella pyritään edistämään sellaista hallintokulttuuria, jossa käsittelyn joutuisuus mielletään hyvän hallinnon vaatimaksi laatu- ja oikeusturvatekijäksi. Hallituksen esitys (HE 54/ 2013 vp) eduskunnalle laeiksi julkisen hallinnon turvallisuusverkkotoiminnasta ja viestintämarkkinalain 2 :n muuttamisesta Esityksessä ehdotetaan säädettäväksi laki julkisen hallinnon turvallisuusverkkotoiminnasta sekä muutettavaksi viestintämarkkinalain säännös viranomaisverkon määritelmästä. Lailla julkisen hallinnon turvallisuusverkkotoiminnasta säädettäisiin julkisen hallinnon turvallisuusverkosta, sen palveluista ja palvelujen käytöstä sekä muusta turvallisuusverkkotoiminnasta. Lain tarkoituksena olisi normaalioloissa ja niiden häiriötilanteissa sekä poikkeusoloissa varmistaa valtion ylimmän johdon ja yhteiskunnan turvallisuuden kannalta tärkeiden viranomaisten ja muiden toimijoiden yhteistoiminnan edellyttämän viestinnän häiriöttömyys ja jatkuvuus sekä turvata päätöksenteossa ja johtamisessa tarvittavan tiedon käytettävyys, eheys ja luottamuksellisuus. Esitykseen sisältyy myös ehdotus viestintämarkkinalain 2 :n muuttamisesta. Ehdotetun muutoksen johdosta säännökseen sisältyvää viranomaisverkkoa koskevaa määritelmää täydennettäisiin. Hallituksen esitys (HE 57/2013 vp) eduskunnalle turvallisuusselvityslaiksi ja siihen liittyviksi laeiksi Esityksessä ehdotetaan säädettäväksi uusi turvallisuusselvityslaki, jolla kumottaisiin vuonna 2002 annettu laki turvallisuusselvityksistä. Uusi laki sisältäisi säännökset sekä henkilöitä että yrityksiä koskevista turvallisuusselvityksistä näiden luotettavuuden ja nuhteettomuuden selvittämiseksi. Esitykseen sisältyy lisäksi ehdotukset 22 eri lain muuttamisesta. Uudistus on tarpeen lainsäädännön saattamiseksi vastaamaan kansainvälisesti noudatettavia käytäntöjä. Henkilöturvallisuusselvitykset laadittaisiin nykyiseen tapaan tietolähteiden mukaan perusmuotoisena, laajana ja suppeana. Niitä laadittaessa selvitettäisiin henkilön rikostaustaa eri viranomaisrekistereistä, minkä lisäksi häntä voitaisiin haastatella. Laajassa henkilöturvallisuusselvityksessä selvitettäisiin myös henkilön taloudellista asemaa ja läheisiä nykyisen Momentti 3 Momentti 5/2013

4 lain tapaan. Yritysturvallisuusselvitystä laadittaessa selvitettäisiin yrityksen vastuuhenkilöiden taustoja, tietoturvallisuuden tasoa yrityksessä ja yrityksen sitoumusten hoitokykyä. Yritysturvallisuusselvitys voitaisiin laatia yrityksestä, joka viranomaisen sopimuskumppanina saa luokiteltuja salassa pidettäviä tietoja. Turvallisuusselvitys voitaisiin laatia vain sen kohteen suostumuksella ja laissa säädettävissä tapauksissa. Hallituksen esitys (HE 58/2013 vp) eduskunnalle syyteneuvottelua koskevaksi lainsäädännöksi ja syyttämättä jättämistä koskevien säännösten uudistamiseksi Esitutkintalakiin ja oikeudenkäynnistä rikosasioissa annettuun lakiin otettaisiin niin kutsuttua syyteneuvottelua koskevat säännökset. Syyttäjä voisi tutkinnanjohtajan esityksestä määrätä, ettei esitutkintaa toimitettaisi kaikkien rikosten osalta, kun henkilön epäillään syyllistyneen useampaan rikokseen ja hän on tunnustamalla edistänyt rikosten selvittämistä eikä yleinen tai yksityinen etu vaadi esitutkinnan toimittamista. Syyttäjä voisi myös tehdä rikoksesta epäillyn tai rikosasian vastaajan kanssa tuomioesityksen, jossa viimeksi mainittu tunnustaa rikoksen ja syyttäjä sitoutuu vaatimaan rangaistusta lievennetyltä rangaistusasteikolta. Tuomioesitys käsiteltäisiin epäillyn tai vastaajan sekä asianomistajan suostumuksella tuomioistuimessa tavallista oikeudenkäyntiä kevyemmässä tunnustamisoikeudenkäynnissä, jossa tuomioistuin tutkisi tunnustuksen pätevyyden ja muut tuomioesityksessä tarkoitettuun rikokseen perustuvat vaatimukset. Seuraamusluonteisessa syyttämättä jättämisessä ei syyttäjä enää katsoisi syyttämättä jätetyn syyllistyneen rikokseen. Syyttämättäjättämispäätösten perusteluvelvollisuudesta otettaisiin säännös lakiin. Hallituksen esitys (HE 59/2013 vp) eduskunnalle laiksi kaupparekisterilain muuttamisesta Esityksessä ehdotetaan kaupparekisterilakia muutettavaksi siten, että henkilötunnuksen tunnusosan luovuttamista kaupparekisteristä rajoitetaan ja osoitetietojen sijasta rekisteriin ilmoitetaan pelkkä kotikunta. Lisäksi ulkomailla asuvien luonnollisten henkilöiden kotiosoitteen luovuttamista kaupparekisteristä rajoitetaan. Laki on tarkoitettu tulemaan voimaan Hallituksen esitys (HE 61/2013 vp) eduskunnalle laeiksi toimeentulotuesta annetun lain ja lastensuojelulain muuttamisesta Toimeentulotuesta annettua lakia ja lastensuojelulakia ehdotetaan muutettavaksi siten, että Terveyden ja hyvinvoinnin laitoksen tulisi pyytää kunnilta tai kuntayhtymiltä kaksi kertaa kalenterivuodessa toimeentulotuesta annetun lain 14a :ssä sekä lastensuojelulain 26 :n 2 momentissa ja 27 :n 2 momentissa säädettyjen määräaikojen toteutumisen seurannan ja valvonnan kannalta välttämättömät tiedot. Ehdotetun sääntelyn mukaan tiedot eivät saisi sisältää yksittäistä henkilöä koskevia tunnistetietoja. Vastaavasti kunnille ja kuntayhtymille asetettaisiin velvollisuus maksutta luovuttaa Terveyden ja hyvinvoinnin laitokselle sen pyytämät tiedot. Terveyden ja hyvinvoinnin laitoksen tulisi luovuttaa tiedot edelleen Sosiaali- ja terveysalan lupa- ja valvontavirastolle (Valvira) sen valtakunnallista ohjaus- ja valvontatehtävää varten. Ehdotus ei anna toimeentulotukitai lastensuojeluasiakkaille uusia oikeuksia eikä muuta kuntien järjestämisvastuuta. Lait on tarkoitettu tulemaan voimaan Hallituksen esitys (HE 63/2013 vp) eduskunnalle oikeudenkäynnistä rikosasioissa annetun lain ja eräiden muiden lakien muuttamisesta Esityksessä ehdotetaan, että oikeudenkäynnistä rikosasioissa annettuun lakiin lisättäisiin oikeudesta tulkkaukseen ja käännöksiin rikosoikeudellisissa menettelyissä annetun Euroopan parlamentin ja neuvoston direktiivin edellyttämät asiakirjan kääntämistä koskevat säännökset. Rikosasian vastaajalle olisi annettava maksuton käännös haastehakemuksesta ja tuomiosta. Vastaajalle olisi annettava käännös myös muusta olennaisesta asiakirjasta, jos käännös olisi tarpeen vastaajan oikeuden valvomiseksi. Asiakirjat voitaisiin kääntää myös tulkin avulla suullisesti, jollei vastaajan oikeusturva edellyttäisi asiakirjan kääntämistä kirjallisesti. Pakkokeinolakiin ehdotetaan lisättäväksi säännökset epäillyn oikeudesta pidättämistä koskevan päätöksen ja vangitsemispäätöksen kirjalliseen tai suulliseen käännökseen. Lait on tarkoitettu tulemaan voimaan , jolloin direktiivi on pantava jäsenvaltioissa täytäntöön. Esitys liittyy valtion vuoden 2014 talousarvioesitykseen. Hallituksen esitys (HE 64/2013 vp) eduskunnalle laiksi Poliisiammattikorkeakoulusta ja eräiksi siihen liittyviksi laeiksi Poliisiammattikorkeakoulua ja siellä suoritettavia tutkintoja koskevia säännöksiä uudistettaisiin siten, että poliisialan perustutkintona olisi ammattikorkeakoulututkinto ja jatkotutkintona ylempi ammattikorkeakoulututkinto. Lisäksi poliisikoulutuksen opiskelijoiden opintojen aikaiset oikeudet ja velvollisuudet sekä opintososiaaliset edut yhdenmukaistettaisiin vastaamaan opetus- ja kulttuuriministeriön toimialan ammattikorkeakouluissa opiskelevien tutkinto-opiskelijoiden oikeuksia, velvollisuuksia ja etuja. Lisäksi esityksessä ehdotetaan kumottavaksi poliisin hallinnosta annetun lain Poliisiammattikorkeakoulua ja sen opiskelijoita koskevat säännökset sekä muutettavaksi eräitä muita lakeja siltä osin kuin niissä säädetään voimassaolevassa laissa säädetyistä poliisin virkatutkinnoista. Lait on tarkoitettu tulemaan voimaan Hallituksen esitys (HE 66/2013 vp) eduskunnalle laeiksi perusopetuslain, lukiolain, ammatillisesta koulutuksesta annetun lain, ammatillisesta aikuiskoulutuksesta annetun lain ja kunnan peruspalvelujen valtionosuudesta annetun lain 41 ja 45 :n muuttamisesta Perusopetuslakiin, lukiolakiin, ammatillisesta koulutuksesta annettuun lakiin ja ammatillisesta aikuiskoulutuksesta annettuun lakiin ehdotetaan lisättäviksi säännökset opettajien ja rehtorin toimivaltuuksista ottaa haltuun vaarallisia esineitä ja aineita sekä tarkastaa oppilaan tai opiskelijan tavarat ja päällisin puolin vaatetus tällaisten esineiden tai aineiden löytämiseksi. Lisäksi perusopetuslakiin lisättäisiin säännökset myös toimi- 4

5 valtuuksista häirintään käytettävien esineiden tai aineiden haltuun ottamiseksi. Perusopetuslakiin lisättäisiin säännös kasvatuskeskustelusta, joka on uusi kasvatuksellinen keino puuttua oppilaan häiritsevään tai epäasialliseen käyttäytymiseen. Myös perusopetuslain jälki-istuntoa koskevaa säännöstä tarkennettaisiin. Lukiolakia muutettaisiin vastaamaan ammatillisesta koulutuksesta annettua lakia siten, että myös lukio-opiskelijan osallistuminen opetukseen voitaisiin jatkossa evätä jäljellä olevan työpäivän sijasta enintään kolmen työpäivän ajaksi. Perusopetuslakia muutettaisiin siten, että sairaalan sijaintikunnan velvollisuus järjestää opetusta kattaa aina sairaalassa potilaana olevan oppilaan opetuksen siinä määrin kuin hänen terveydentilansa sallii. Esityksessä ehdotetaan muutettavaksi perusopetuslakia myös siten, että jokaisessa peruskoulussa olisi oppilaskunta. Peruspalvelujen valtionosuudesta annetun lain kuntien välistä kustannusten korvaamista koskevia 41 ja 45 :ää ehdotetaan muutettavaksi vastaamaan perusopetuslain muutoksia. Esitys liittyy valtion vuoden 2014 talousarvioesitykseen. Lait on tarkoitettu tulemaan voimaan Hallituksen esitys (HE 67/2013 vp) eduskunnalle oppilas- ja opiskelijahuoltolaiksi ja eräiksi siihen liittyviksi laeiksi Esityksessä ehdotetaan säädettäväksi oppilas- ja opiskelijahuoltolaki. Laki koskisi esi- ja perusopetusta ja toisen asteen lukiokoulutusta ja ammatillisesta peruskoulutuksesta annetussa laissa tarkoitettua koulutusta. Esityksessä ehdotetaan, että toisen asteen opiskelijat saisivat vastaavat opiskeluhuollon kuraattori- ja psykologipalvelut kuin perusasteen oppilaat. Laissa säädettäisiin myös terveydenhoitajan ja lääkärin saavutettavuudesta sekä kuraattoreiden kelpoisuudesta. Lastensuojelulain tarkoittamaan lasten- ja nuorten hyvinvointisuunnitelmaan ehdotetaan kirjattavaksi opiskeluhuoltoa koskevia tietoja. Lisäksi opetuksen ja koulutuksen järjestäjien olisi laadittava oppilaitoskohtainen opiskeluhuoltosuunnitelma. Opiskeluhuollon yleisestä suunnittelusta, kehittämisestä, ohjauksesta vastaisi opiskeluhuollon kehittämisryhmä. Opiskeluhuollon valtakunnallisesta ohjauksesta vastaisivat Opetushallitus ja Terveyden- ja hyvinvoinnin laitos. Psykologi- ja kuraattoripalvelujen valvonta määräytyisi sosiaali- ja terveydenhuollon lainsäädännön mukaan. Lisäksi esityksessä ehdotetaan, että aluehallintovirastot voisivat myös oma-aloitteisesti ottaa tutkittavaksi, onko opiskeluhuolto järjestetty lain mukaisesti. Palvelujen järjestäjät vastaisivat toiminnan omavalvonnasta. Kunnan peruspalvelujen valtionosuuslakiin ehdotetaan lisättäväksi säännös, joka antaisi oppilaitoksen sijaintikunnalle mahdollisuuden laskuttaa opiskelijan kotikuntaa käytettyjen psykologi- ja kuraattoripalvelujen aiheuttamista henkilöstökustannuksista. Esitys liittyy valtion vuoden 2014 talousarvioesitykseen. Lait on tarkoitettu tulemaan voimaan Hallituksen esitys (HE 68/2013 vp) eduskunnalle Maanmittauslaitosta koskevaksi lainsäädännöksi Esityksessä ehdotetaan säädettäväksi laki Maanmittauslaitoksesta. Laki korvaisi voimassa olevan maanmittauslaitoksesta annetun lain. Lisäksi ehdotetaan tehtäväksi pääasiallisesti hallinto- ja toimialuerakenneuudistuksesta johtuvat muun lainsäädännön muutokset. Ehdotuksen mukaan Maanmittauslaitoksen organisaatio määräytyisi aluejaon sijasta valtakunnallisen toimintayksikköjaotuksen perusteella. Maanmittauslaitoksen keskushallinnon alaiset valtakunnalliset yksiköt olisivat tuotantotoimintayksikkö, tukitoimintayksikkö ja yleishallintoyksikkö. Ehdotuksen mukaan Maanmittauslaitoksen palvelupisteistä säädettäisiin maa- ja metsätalousministeriön asetuksella. Laki on tarkoitettu tulemaan voimaan Hallituksen esitys (HE 70/2013 vp) eduskunnalle laiksi alkoholilain 33 ja 40 :n muuttamisesta Alkoholilakiin lisättäisiin määritelmiä kielletyistä mietojen alkoholijuomien ja vähintään 1,2 tilavuusprosenttia etyylialkoholia sisältävien juomien mainonnan keinoista. Yleisillä paikoilla toteutettu alkoholimainonta olisi eräin poikkeuksin kiellettyä. Televisiomainonnan kiellettyä esitysaikaa kello 7-21 pidennettäisiin yhdellä tunnilla kello 22:een ja sama aikarajoitus säädettäisiin myös radiomainonnalle. Samoin kuluttajien itsensä tuottamaan tai jakamaan sisältöön tai peliin, arpajaisiin tai kilpailuun perustuva alkoholimainonta olisi kiellettyä. Väkevien alkoholijuomien mainonnan sääntelyä selvennettäisiin muun muassa poistamalla alan ammattijulkaisujen lupamenettely. Laki on tarkoitettu tulemaan voimaan Väkevien alkoholijuomien mainontaa koskeva säännös tulisi kuitenkin voimaan jo Hallituksen esitys (HE 71/2013 vp) eduskunnalle laeiksi osakeyhtiölain 18 luvun ja kauppakamarilain 5 ja 6 :n muuttamisesta Lakeihin ehdotetaan muutoksia vähemmistöosakkeiden lunastusmenettelyyn, Keskuskauppakamarin lunastuslautakunnan kokoonpanoon, uskotun miehen valitsemiseen, lunastushinnan koron alkamisajankohtaan ja uskotun miehen valitusoikeuteen sekä valitusoikeuteen välimiesten valitsemista ja uskotun miehen hakematta jättämistä koskevaan päätökseen. Lisäksi ehdotetaan, että välimiesten lunastuspäätöksiä koskevat valitukset keskitetään Helsingin käräjäoikeuteen. Ehdotuksen tarkoituksena on lunastusmenettelyn tehostaminen sekä osakkeenomistajien yhdenvertaisen kohtelun ja oikeussuojan parantaminen. Lait on tarkoitettu tulemaan voimaan Hallituksen esitys (HE 73/2013 vp) eduskunnalle laeiksi tekijänoikeuslain muuttamisesta ja orpoteosten käyttämisestä Esityksessä ehdotetaan tekijänoikeuslakiin tehtäviksi muutokset, jotka aiheutuvat tekijänoikeuden ja tiettyjen lähioikeuksien suojan voimassaoloaikaa koskevan direktiivin muuttamisesta. Esittävän taiteilijan äänitallenteelle tallennetun esityksen ja äänitallenteen tuottajan suoja pidennettäisiin 50 vuodesta 70 vuodeksi. Suoja-ajan pidentyessä esittävä taiteilija voisi irtisanoa oikeuksien luovutussopimuksen, jos tuottaja ei tarjoa äänitallenteen kappaleita myyntiin tai välitä äänitallennetta yleisölle. Tuottajan tulisi maksaa kertakorvauksella oikeutensa luovuttaneelle esittävälle taiteilijalle vuotuinen lisäkorvaus. Sanoitetun sävellys- Momentti 5 Momentti 5/2013

6 teoksen tekijänoikeus laskettaisiin viimeksi kuolleen sanoittajan tai säveltäjän kuolinvuodesta. Tekijänoikeuslakiin ehdotetaan lisäksi eräitä direktiiviin liittymättömiä muutoksia, kuten sopimuslisenssisäännöstä arkistoidun radio- ja televisio-ohjelman ja lehden uudelleen käyttämisestä sekä lainauskorvausta koskevan säännöksen täsmentämistä sille alun perin tarkoitetun sisällön mukaiseksi. Orpoteosten tiettyjä sallittuja käyttötarkoituksia koskevan direktiivin edellyttämät säännökset ehdotetaan säädettäviksi laissa orpoteosten käyttämisestä. Laissa säädettäisiin oikeudenhaltijoita koskevasta selvityksestä ja selvityksen tulosten kirjaamisesta sekä orpoteoksen käyttämisestä. Laki tekijänoikeuslain muuttamisesta on tarkoitettu tulemaan voimaan Orpoteosdirektiivistä aiheutuvat muutokset on tarkoitettu tulemaan voimaan samaan aikaan orpoteosten käyttämisestä annettavan lain kanssa. KORKEIN OIKEUS KKO:2013:31 Rangaistuksen määrääminen - Rangaistuslajin valinta - Ehdollinen vankeus - Oheisrangaistus Seksuaalirikos - Raiskaus Lapsen seksuaalinen hyväksikäyttö Nuori rikoksentekijä A, joka oli rikokset tehdessään 15- vuotias ja jota ei ollut aikaisemmin tuomittu vankeusrangaistukseen, tuomittiin 12-vuotiaaseen B:hen kohdistuneesta raiskauksesta ja lapsen seksuaalisesta hyväksikäytöstä kahden vuoden vankeusrangaistukseen. Korkeimman oikeuden ratkaisusta ilmenevillä perusteilla katsottiin, että rikosten vakavuudesta ja rangaistuksen pituudesta huolimatta asiassa ei ollut painavia syitä, jotka olisivat vaatineet A:lle tuomittavan rangaistuksen määräämistä ehdottomana. Koska ehdollista vankeutta yksinään pidettiin riittämättömänä rangaistuksena, tuomittiin sen ohessa yhdyskuntapalvelua. RL 6 luku 9 2 mom. RL 20 luku 1 (563/1998) RL 20 luku 6 (563/1998) KKO:2013:32 Perintökaari - Pesänselvitys - Pesänselvittäjä - Pesänjakaja Testamentti Pesänselvitystä ja perintökaaren 3luvun mukaista pesänjakoa toimittanut pesänselvittäjä ja -jakaja oli löytänyt kuolinpesän asunnosta perittävän ja tämän puolison keskinäisen testamentin, jossa oli toissijaismääräys. Toimitusmies katsoi, että testamentin saajiksi tulivat jälkeen eläneen sukulaiset ja antoi testamentin tiedoksi ensiksi kuolleen perillisille. Kysymys siitä, oliko toimitusmies tämän vuoksi sopimattomana vapautettava tehtävistään. PK 14 luku 4 1 mom. PK 19 luku 6 2 mom. PK 23 luku 5 KKO:2013:33 Kuljetussopimus - Tiekuljetus Vahingonkorvaus - Vahingon aiheuttajan vastuu P lähettäjänä ja S rahdinkuljettajana olivat sopineet koneen kuljetuksesta. Koneen kuormaus ja kiinnitys ajoneuvoon oli sopimusehtojen mukaan kuulunut P:n vastuulle, mutta kiinnityksestä oli tosiasiassa huolehtinut S:n alirahdinkuljettajana toimineen kuljetusliikkeen autonkuljettaja saatuaan P:n työntekijöiltä ohjeita kiinnityksen suorittamiseksi. Puutteellisen kiinnityksen vuoksi kone oli pudonnut ja vahingoittunut merikuljetuksessa, johon koneen sisältävä puoliperävaunu oli lastattu. P ei voinut kohdistaa korvausvaatimustaan suoraan alirahdinkuljettajaan. Koska sopimusehtojen mukaan tavaran kiinnittäminen oli kuulunut P:n vastuulle, ei rahdinkuljettaja S ollut vastuussa puutteellisen kiinnittämisen aiheuttamasta vahingosta. (Ään.) KKO:2013:34 Avioliitto - Omaisuuden ositus - Osituksen moite - Osituksen sovittelu - Kiinteistön myyntilupa Oikeudenkäyntimenettely - Muutoksenhaku - Kanteen muuttaminen Puolisoiden avioliitto oli kestänyt yli 30 vuotta ja sen aikana hankittu omaisuus oli pääosin puolisoiden yhteistä. Ositustoimituksessa vaimo vaati, että hänen perimänsä kiinteistö ja puolet yhteisesti omistetusta kesämökkikiinteistöstä määrätään omaisuudeksi, johon miehellä ei ole avio-oikeutta. Pesänjakajan soviteltua ositusta määräämällä vaimon aviovarallisuuden ulkopuolelle jääväksi omaisuudeksi kaksi kolmasosaa tämän perintönä saamasta kiinteistöstä käräjäoikeus kumosi osituksen tältä osin. Hovioikeus, jossa vaimo edelleen toisti alkuperäisen sovitteluvaatimuksensa, pysytti ratkaisun. Korkeimmassa oikeudessa vaimo vaati osituksen sovittelua siten, että laskennallisesta tasingosta miehelle vähennetään puolet vaimon perimän kiinteistön arvosta. Kysymys siitä, oliko sovitteluvaatimuksen muuttaminen sanotuin tavoin Korkeimmassa oikeudessa sallittua. Kysymys myös osituksen sovittelun edellytyksistä. Pesänjakajan päätöksen mukaan kesämökkikiinteistön sai mies. Miehen moitekanteessa esittämästä vaatimuksesta käräjäoikeus oli myöntänyt pesänjakajalle oikeuden myydä kiinteistö osituksen toimittamiseksi. Koska osituksen osapuolilla ei ole oikeutta tehdä sanotunlaista esitystä, vaatimusta ei olisi tullut tutkia. Myyntilupaa koskeva määräys kumottiin. AL 103b PK 23 luku 8 2 mom. OK 14 luku 2 KKO:2013:35 Oikeudenkäyntimenettely - Jatkokäsittelylupa Rikosasia Käräjäoikeus oli tuominnut A:n neljän kuukauden vankeusrangaistukseen. A:lle aikaisemmin tuomittu yhdyskuntapalvelu oli samalla tuomiolla muunnettu 30 päiväksi vankeutta, koska A:n oli katsottu rikkoneen törkeästi palveluun kuuluvia velvollisuuksia. Jatkokäsittelyluvan tarvetta oli arvioitava mainittujen vankeusrangaistusten yhteenlasketun pituuden perusteella, joten A ei tarvinnut jatkokäsittelylupaa valittaessaan käräjäoikeuden tuomiosta. OK 25a luku 6 1 mom. KKO:2013:36 Takaus - Takautumisoikeus Saamisen vanhentuminen Takaaja oli maksanut päävelan ennen kuin päävelasta annetun ulosottoperusteen määräaika oli kulunut umpeen. Tämä määräaika oli 6

7 kuitenkin päättynyt ja velkojan saatava oli ulosottokaaren 2 luvun 27 :n nojalla vanhentunut ennen kuin takaaja nosti takautumissaatavansa perusteella kanteen velallista vastaan. Korkein oikeus katsoi, ettei takaajan takautumissaatava velallista vastaan ollut vanhentunut velkojan hankkiman ulosottoperusteen määräaikaa koskevan säännöksen johdosta. Koska asiassa ratkaisevaa ei ollut päävelasta säädetty vanhentumisaika, takauslain siirtymäsäännöksillä ei ollut merkitystä. (Ään.) UK 2 luku 24 UK 2 luku 25 UK 2 luku 27 TakL 33 TakL 44 VanhA 3 KKO:2013:37 Ulosottokaari - Takaisinsaanti ulosotossa Määräaika Kysymys siitä, oliko ulosottokaaren mukainen takaisinsaantikanne nostettu liian myöhään. Ks. KKO:1998:119 KKO:2013:38 Konkurssi - Jako-osuus - Velkojainkokouksen päätöksen moite Korko - Viivästyskorko Ennakkopäätösvalitus Osakeyhtiön konkurssipesän velkojainkokouksessa oli vahvistettu maksettavaksi muun ohella Verohallinnolle ja työeläkevakuutusyhtiölle tulevat jako-osuudet. Konkurssin katsottiin keskeyttäneen saatavien vanhentumisen siten kuin verojen ja maksujen täytäntöönpanosta annetun lain (706/ 2007) 20 ja 21 :ssä on säädetty. Tämän vuoksi Verohallinnolla ja vakuutusyhtiöllä oli oikeus jakoosuuteen myös saataviensa viivästysseuraamusten osalta. Ks. KKO:1991:159 ja KKO 2006:102 VeroTpL 20 VeroTpL 21 KKO:2013:39 Oikeudenkäyntimenettely - Jatkokäsittelylupa - Muutosperuste - Tarkistusperuste Pahoinpitely Todistelu - Uusi todiste hovioikeudessa Käräjäoikeus oli tuominnut syytteen kiistäneen A:n rangaistukseen pahoinpitelystä. Kysymys siitä, oliko A:n valituksessa esitettyjen seikkojen perusteella ollut perusteltua aihetta epäillä käräjäoikeuden ratkaisun lopputuloksen oikeellisuutta. Kysymys myös hovioikeudessa esitetyn uuden todistelun merkityksestä arvioitaessa jatkokäsittelyluvan myöntämisen edellytyksiä. OK 25a luku 11 1 mom 1 k. OK 25a luku 11 1 mom 2 k. OK 25a luku 11 2 mom. KKO:2013:40 Syyteoikeus - Syyteoikeuden vanhentumisajan jatkaminen Rikoksista vastaajaksi haastettava A ei ollut haastemiehen kanssa sopimallaan tavalla noutanut asiakirjoja haastemieheltä tiettynä ajankohtana tai myöhemminkään. A ei ollut myöskään muulla tavoin ollut yhteydessä haastemieheen tai vastannut yhteydenottopyyntöihin. Kun A oli kuitenkin ollut siten tavoitettavissa, että haasteen tiedoksianto olisi ollut mahdollista suorittaa tavanomaisin toimenpitein, ei A:n voitu katsoa pakoilleen haasteen tiedoksiantoa rikoslain 8 luvun 4 :n 3 kohdassa tarkoitetulla tavalla eikä sanottu syyteoikeuden vanhentumisajan jatkamisen edellytys täyttynyt. (Ään.) RL 8 luku 4 KKO:2013:44 Oikeudenkäyntimenettely - Jatkokäsittelylupa Hakemusasia Valittajan muutosvaatimukset hovioikeudessa koskivat käräjäoikeudessa hakemusasiana käsitellyssä asiassa ainoastaan oikeudenkäyntikulujen korvausvelvollisuutta. Asiassa tarvittiin jatkokäsittelylupa. (Ään.) OK 25a luku 9 6 k. OK 25a luku 10 KKO:2013:45 Oikeudenkäyntimenettely - Jatkokäsittelylupa - Jutun palauttaminen Puolustaja Puolustaja vaati hovioikeudessa käräjäoikeuden tuomion muuttamista hänelle valtion varoista maksettavien palkkion ja kulujen korvauksen osalta asiassa, jossa myös hänen päämiehensä valitti pääasiassa tarvitsematta jatkokäsittelylupaa. Puolustaja tarvitsi jatkokäsittelyluvan. Korkein oikeus myönsi luvan ja otti puolustajan valituksen välittömästi ratkaistavakseen. OK 25a luku 10 KKO:2013:47 Asuntokauppa - Asuntokauppalain soveltaminen Asunto-osakeyhtiö Grynderi Urakoitsija oli tehnyt asuntokauppalain 2 luvussa tarkoitetun asunto-osakeyhtiön kanssa urakkasopimuksen ottamatta selkoa asuntoosakeyhtiön taloussuunnitelmasta. Kun asunto-osakeyhtiön taloussuunnitelma oli ylittynyt, eikä taloussuunnitelmasta ja muista turva-asiakirjoista käynyt ilmi, että urakkasopimukseen perustuviin kustannuksiin olisi taloussuunnitelmassa varattu varoja, urakkasopimus ei taloussuunnitelman vastaisena sitonut asunto-osakeyhtiötä eikä asunto-osakeyhtiö ollut velvollinen maksamaan mainittuun sopimukseen perustuvia urakoitsijan laskuja. (Ään.) AsuntokauppaL 2 luku 5 AsuntokauppaL 2 luku 8 AsuntokauppaL 2 luku 10 KKO:2013:48 Työsopimus - Työsopimuksen päättäminen - Työsopimuksen irtisanominen A oli työskennellyt konsernin tytäryhtiön tukitoimintojen vastuullisena johtajana. Hän oli työsuhteessa ja hänellä oli ollut voimassa oleva johtajasopimus. Koko konsernissa oli aloitettu johtajasopimusten uusiminen, mutta A oli ainoana kieltäytynyt allekirjoittamasta uutta johtajasopimusta. Tämän jälkeen yhtiössä oli toimeenpantu organisaatiomuutos, jonka yhteydessä A oli siirretty alemman tason johtajan tehtäviin. A kieltäytyi vastaanottamasta uutta johtajan tehtävää ja yhtiö irtisanoi hänet tuotannollisiin ja taloudellisiin syihin vedoten. A katsoi kanteessaan, että hänet oli irtisanottu taloudellisella ja tuotannollisella perusteella henkilöön liittyvän irtisanomissuojan kiertämiseksi, koska hän ei ollut hyväksynyt uutta johtajasopimusta. Korkein oikeus katsoi tuomiosta ilmikäyvillä perusteilla, että yhtiöllä oli ollut lain edellyttämä tuotannollinen syy A:n irtisanomiseen ja Momentti 7 Momentti 5/2013

8 ettei irtisanomista voitu kerrotuissa olosuhteissa pitää toimenpiteenä, joka olisi ollut vailla asiallista ja painavaa syytä. (Ään.) TSL 7 luku 1 TSL 7 luku 3 TSL 12 luku 2 KKO:2013:49 Vahingonkorvaus - Korvausvastuun jakautuminen - Vahingon aiheuttajan vastuu E:lle oli aiheutettu vahinkoa rikoksella, joka oli luettu A:n ja B:n syyksi törkeänä pahoinpitelynä, C:n syyksi pahoinpitelynä ja D:n syyksi avunantona pahoinpitelyyn. Pelkästään sillä perusteella, että vahingonaiheuttajien osallisuus pahoinpitelyrikokseen oli arvioitu rikosoikeudellisesti eri tavoin, ei C:n ja D:n vahingonkorvausvastuuta vahingonkärsijää E:tä kohtaan voitu vahvistaa A:n ja B:n täysimääräistä vastuuta pienemmäksi. Teko oli toteutettu yksissä tuumin ja vahinko oli ollut kaikilta osin myös C:n ja D:n ennakoitavissa. Koska vahinko oli vahingonkorvauslain 6 luvun 2 :n tarkoittamalla tavalla kahden tai useamman aiheuttama, C ja D vastasivat E:lle kaikesta vahingosta yhteisvastuullisesti A:n ja B:n kanssa. Ks. KKO:1996:47 VahL 6 luku 2 KKO:2013:50 Laiton uhkaus Syyteoikeus Laillisuusperiaate - Rikosoikeudellinen laillisuusperiaate Sananvapaus A oli kirjoittanut internetin keskustelupalstalle kirjoituksen, joka oli sisältänyt pääministeriin ja valtiovarainministeriin sekä eduskunnassa työskenteleviin henkilöihin kohdistuneita vakavia uhkauksia. Poliisi oli toimittanut kirjoituksen valtioneuvoston ja eduskunnan turvallisuudesta vastanneille henkilöille. Uhkausten kohteet eivät olleet tienneet kirjoituksesta. Syyttäjällä oli oikeus nostaa syyte laittomasta uhkauksesta asianomistajien syyttämispyynnön puuttumisesta huolimatta erittäin tärkeän yleisen edun perusteella. Rikosoikeudellisen laillisuusperiaatteen vuoksi laittoman uhkauksen tunnusmerkistön ei voitu katsoa täyttyvän vain sillä perusteella, että mainitut suojeluvastuussa olevat henkilöt olivat pitäneet uhkauksia vakavina. Kysymys myös sananvapauden rajoista poliittisen mielipiteen ilmaisun yhteydessä. RL 3 luku 1 RL 25 luku 7 RL 25 luku 9 PL 12 KKO:2013:51 Asuntokauppa - Rakentamisvaiheen vakuus - Kauppasopimuksen sitovuus Asunto-osakeyhtiön perustajaosakkaat olivat laiminlyöneet asettaa asuntokauppalain 2 luvun 17 :n mukaisen vakuuden rakentamista ja asunto-osakkeiden kauppaa koskevien sopimusten täyttämisestä ennen kuin he olivat rakennusaikana ryhtyneet tarjoamaan yhtiön osakkeita ostettaviksi. Kun otettiin huomioon vakuusjärjestelyn tarkoitus sekä kaupan ehdoista ostajille tosiasiallisesti johtunut vakuusturva, laiminlyönnille ei voitu Korkeimman oikeuden tuomiossa kuvatuissa olosuhteissa asuntokauppalain 2 luvun 11 :n säännöksistä huolimatta antaa sellaista merkitystä, että kauppasopimus olisi ollut ostajia sitomaton. (Ään.) AsuntokauppaL 2 luku 11 (843/ 1994) AsuntokauppaL 2 luku 17 (843/ 1994) KORKEIN HALLINTO-OIKEUS Yleishallintoasiat KHO:2013:46 Kunnallisasia - Virkavaali - Kehittämisjohtaja - Tasa-arvo - Syrjintä - Sukupuoli - Poliittinen toiminta Maakunnan liiton hallitus oli valinnut kehittämisjohtajan virkaan kolmesta kärkihakijasta miespuolisen V:n. Päätöksestä oli valittanut kaksi poliittisesti sitoutumatonta naispuolista kärkihakijaa katsoen, että virka oli täytetty puoluepoliittisin perustein ja että päätös oli myös naisten ja miesten välisestä tasaarvosta annetun lain vastainen. Ansiovertailussa viran kelpoisuusvaatimusten lisäksi on otettava huomioon etukäteen vahvistetut valintaperusteet sekä konkreettiset työtehtävät. Hakijoiden ansiovertailun perusteella syntyi syrjintäolettama. Syrjintäolettamaa ei kumonnut se V:n valinnan tueksi esitetty seikka, että hänellä oli yhteiskuntapoliittista työkokemusta. Maakunnan liiton hallituksen päätökset olivat kuntalain 90 :n 2 momentissa tarkoitetulla tavalla lainvastaiset. KHO:2013:48 Ylioppilaskirjoitukset - Matkapuhelimen hallussapito koetilaisuudessa - Menettelyn moitittavuus - Kiellosta muistuttamisen laiminlyönti A oli menetellyt ylioppilastutkintolautakunnan antamien määräysten vastaisesti jättäessään matkapuhelimen taskuunsa ylioppilaskoetilaisuuden ajaksi. Arvioitaessa hänen menettelynsä moitittavuutta ylioppilastutkinnon järjestämisestä annetun lain 11 :n 1 momentin kannalta oli otettava huomioon myös koulun menettely koetilaisuuden järjestämisessä. Koetilaisuudessa, jossa A:lla oli ollut matkapuhelin hallussaan, kokelaita ei ollut muistutettu matkapuhelimen hallussapitoa koskevasta kiellosta, vaikka tästä ylioppilastutkintolautakunnan ohjeiden mukaan olisi tullut muistuttaa. Näissä oloissa A:n menettelyä ei ollut pidettävä sillä tavoin edellä mainitun lain 11 :n 1momentin vastaisena, että A:n oli tullut menettää oikeutensa osallistua kokeisiin ja hänen koesuorituksensa oli tullut keväällä 2012 kokonaan hylätä. Äänestys 4-1. KHO:2013:53 Julkinen hankinta - Yleisiin taloudellisiin tarkoituksiin liittyvä palvelu - Julkinen palveluvelvoite - SGEI - Kilpailuttaminen - Pitkäaikaisasunnottomien asumispalvelut - Toissijainen palveluhankinta - Markkinaoikeuden toimivalta Ennakkoratkaisupyyntö Kaupungin sosiaalivirasto oli julkisista hankinnoista annetun lain (hankintalaki) mukaisena hankintayksikkönä päättänyt hankkia kolmansilta osapuolilta pitkäaikaisasunnottomien asumispalveluita julkisena palveluvelvoitteena 8

9 (SGEI) kilpailuttamatta sitä mainitun lain mukaisesti. Hankintalaissa säännellään hankintadirektiiviä (2004/18/EY) laajemmin toissijaisten palveluhankintojen ilmoittamisvelvollisuudesta ja kilpailuttamisesta. Hankintalaki ei sisältänyt erityistä poikkeussäännöstä, jonka nojalla esillä olleessa asiassa tarkoitettu mainitun lain liitteen B mukainen toissijainen palveluhankinta olisi voinut jäädä hankintalaissa säädettyjen kilpailuttamista koskevien menettelytapojen soveltamisalan ulkopuolelle sen vuoksi, että kysymys oli julkisesta palveluvelvoitteesta (SGEI-palvelu). Kaupungin sosiaalivirasto oli menetellyt hankintalain vastaisesti, kun se ei ollut kilpailuttanut pitkäaikaisasunnottomien asumispalveluja hankintalain mukaisesti. KHO:2013:57 Toimeentulotuki - Toimeentulotuen myöntäminen - Toimeentulotuen määrä - Tutkintavanki - Tosiasialliset menot - Menojen suuruus Käyttöraha Tutkintavangin toimeentulotuen tarvetta arvioitaessa oli toimeentulotuen viimesijainen ja tilapäinen luonne huomioon ottaen selvitettävä, mitä vangin on tosiasiallisesti mahdollista saada vankeinhoitolaitoksen kustantamana ja mitä ovat vangin tosiasialliset tulot ja varat. Vastaavasti oli selvitettävä, mitkä ovat ne vangin tosiasialliset menot, joita hänen tulonsa ja varansa eivät kata. Asiassa ei ollut ilmennyt, että toimeentulotuen hakijalla olisi tosiasiassa ollut sellaisia toimeentulotukeen oikeuttavia menoja, joita hänen vankilasta saamansa ylläpito ei kattanut ja joihin hänen käytettävissä olleet tulonsa eivät riittäneet. Perustuslaki 19 1 mom. Laki toimeentulotuesta 1 1 ja 2mom., 2 sekä 6 8 KHO:2013:62 Vammaispalvelu - Vaikeavammaisen kuljetuspalvelut - Palvelun järjestämistapa - Taksin tilausmaksu - Tilaaminen puhelimella Vaikeavammaisten henkilöiden kuljetuspalveluja käyttävä asiakas joutui maksamaan kuljetuksensa tilaamisesta puhelimitse erityistä tilausmaksua. Kuljetuspalveluja ei ollut järjestetty vammaisuuden perusteella järjestettävistä palveluista ja tukitoimista annetussa laissa tarkoitetulla tavalla, mikäli hänelle tällöin palvelun käyttämisestä aiheutuvat kustannukset tosiasiassa ylittivät sosiaali- ja terveydenhuollon asiakasmaksuista annetun asetuksen 6 :ssä vaikeavammaisten kuljetuspalveluista perittävälle maksulle säädetyn kohtuullisena pidettävän maksun enimmäismäärän. KHO:2013:66 Kunnallisvalitus - Pöytäkirjan pitäminen nähtävillä - Salassa pidettävä asia - Kunnan jäsen oikaisuvaatimuksen tekijänä - Oikaisuvaatimusaika - Oikaisuvaatimusajan alkaminen Kaupungin sataman hallituksen pöytäkirjaa ei ollut asetettu julkisesti nähtäväksi siltä osin kuin se oli koskenut kokouksen päätöksiä asioissa, jotka oli katsottu kokonaan salassa pidettäviksi. Kun pöytäkirjaa ei ollut salassa pitämisen perusteen lakattuakaan tältä osin asetettu julkisesti nähtäväksi kuntalain 63 :ssä säädetyllä tavalla, kuntalain 93 :ssä säädetty aika oikaisuvaatimuksen tekemiselle ei ollut alkanut kulua kunnan jäsenen osalta. Asiassa ei ollut merkitystä sillä, että salassa pitämisen perusteen lakattua kunnan jäsen oli saanut päätöksistä tiedon muulla tavoin. Kuntalaki 63, 89 1 mom., 90 1mom., 92 1 ja 3 mom., 93 ja 95 2 mom. KHO:2013:73 Yksityinen sosiaalipalvelu - Luvan tarve - Toimintaedellytykset - Lupaehto Asukasmäärä Yhtiö oli ostanut toiselta palveluntuottajalta kolme hoivayksikköä. Yhtiö haki lupaa yksityisen sosiaalipalvelun antamiseen siten, että yksiköissä olisi yhtä monta asukaspaikkaa kuin aikaisemman palveluntuottajan aikana oli ollut. Lupaviranomainen myönsi luvan ehdollisena. Se edellytti, että palveluntuottaja toimittaa suunnitelman siitä, miten asukaspaikat sovitetaan vastaamaan toimitiloja ja edellytti myös, että yksikkökohtaiset asukaspaikat ovat sen päätöksessä mainitun mukaiset. Määrät olivat kaikilta osin alemmat kuin yhtiön hakemuksessa oli esitetty. Hallinto-oikeus totesi perusteluissaan muun ohessa, että yksityisen palvelun tuottajan lupaan voidaan liittää tiloista vain asiakasturvallisuuden varmistamiseksi välttämättömiä ehtoja. Koska asiassa ei ollut tullut esiin selvitystä, jonka perusteella lupaan olisi ollut välttämätöntä liittää yhtiön toimitiloissaan harjoittaman toiminnan laajuutta koskeva rajoitus, hallinto-oikeus hyväksyi yhtiön valituksen ja poisti lupapäätökseen liitetyn lupaehdon. Korkein hallinto-oikeus kumosi hallinto-oikeuden päätöksen lupaviranomaisen valituksesta. Asiassa ei ollut kysymys hallinto-oikeuden perusteluissa tarkoitetulla tavalla lupaehdosta vaan luvan edellytysten harkitsemisesta. Lupaviranomaisen oli tullut arvioida, olivatko toimintayksiköt olleet terveydellisiltä ja muilta olosuhteiltaan siellä annettavalle hoidolle sopivia ja olivatko toimitilat olleet riittävät ja asianmukaiset. Korkein hallintooikeus saattoi lupaviranomaisen päätöksen muutettuna voimaan. Laki yksityisten sosiaalipalvelujen valvonnasta 3 (603/1996) ja 5 (691/2005) Ks jälkeen laki yksityisistä sosiaalipalveluista (922/2011) 4, 7 ja 10 KHO:2013:75 Hallinto-oikeuden alueellinen toimivalta - Tuomiopiiri - Alueellinen hallintoviranomainen - Asiaryhmäkohtainen toimialue - Toimialue koko maa - Viranomainen Aluehallintovirasto Itä-Suomen aluehallintovirastolla oli sitä koskevien säännösten mukaan toimivalta ratkaista hautaustoimilaissa tarkoitetut lupa-asiat koko maan alueella. Tämä aluehallintovirasto oli näissä asioissa katsottava sellaiseksi hallintolainkäyttölain 12 :n 2 momentissa tarkoitetuksi viranomaiseksi, jonka toimialueena on koko maa. Vainajan omaisten valitus Itä- Suomen aluehallintoviraston hautaustoimilain nojalla tekemästä luparatkaisusta, joka koski haudatun vainajan siirtämistä, tuli tutkia hallintolainkäyttölain 12 :n 2 momentin säännöksen nojalla siinä hallinto-oikeudessa, jonka tuomiopiirissä vainajan hautasija sijaitsi. Laki aluehallintovirastoista 6 1mom. Hallintolainkäyttölaki 12 2 mom. Valtioneuvoston asetus aluehallintovirastoista 11 1 mom. Momentti 9 Momentti 5/2013

10 KHO:2013:78 Ulkomaalaisasia - Tilapäinen oleskelulupa - Maasta poistamisen estyminen - Vapaaehtoinen paluu - Paluudirektiivi - Direktiivin tulkintavaikutus - Käännyttäminen - Somalia Somalimaa Ilman oleskelulupaa maassa oleskelevalle ulkomaalaiselle myönnetään ulkomaalaislain 51 :n 1 momentin mukaan tilapäinen oleskelulupa tilanteessa, jossa hänen maasta poistamisensa ei tosiasiassa ole mahdollista. Asiassa oli kysymys siitä, mikä merkitys tätä lainkohtaa tulkittaessa oli annettava mahdollisuudelle palata vapaaehtoisesti kotimaahan. Ulkomaalaislaki 51 ja 147a Euroopan parlamentin ja neuvoston direktiivi 2008/115/EY (paluudirektiivi) Ks. ja vrt. myös KHO 2011:9. KHO:2013:81 Toimeentulotuki - Takaisinperintä - Edellytykset - Takaisinperinnästä päättäminen - Hallintoriita - Viimesijainen tuki Työmarkkinatuki A:lle oli maksettu toimeentulotukea ajalta yhteensä 32494,77 euroa. Toimeentulotuen maksaminen oli perustunut työ- ja elinkeinotoimiston tammikuussa 2007 antamaan lausuntoon, jonka mukaan A ei ollut oikeutettu työmarkkinatukeen. Työja elinkeinotoimisto oli toukokuussa 2011 kumonnut aiemman lausuntonsa ja todennut, että työttömyysetuuden maksamiselle ei ollut ollut estettä alkaen. A:lle on myönnetty takautuvaa työmarkkinatukea 25558,81 euroa samalta ajalta, jolta hän oli saanut toimeentulotukea. Koska A:n ei ollut väitetty erehdyttäneen kunnan sosiaalitointa toimeentulotuen maksamiseen ja koska takaisinperinnästä ei ollut päätetty toimeentulotukea myönnettäessä, toimeentulotuesta annetun lain 4 luvussa säädetyt edellytykset takaisinperinnälle eivät täyttyneet eikä kunnalla ollut oikeutta periä toimeentulotukea takaisin. Kunnan oli maksettava Kansaneläkelaitoksen sille maksamat takautuvat työmarkkinatuet A:lle. Näitä summia ei saanut käyttää toimeentulotuen takaisinperintään. Toimeentulotukilaki 19, 20 1 mom. ja 23 1 mom. Verotusasiat KHO:2013:36 Elinkeinotulon verotus - Kansainvälinen peitelty voitonsiirto - Siirtohinnoitteluoikaisu - OECD:n siirtohinnoitteluohjeet - Location savings - Markkinaehtoinen veloitus - Markkinaehtoinen neuvotteluvoima A Oyj:n Virossa asuvalta tytäryhtiöltään B AS:ltä ostamien valmistuspalvelujen siirtohinnoittelu oli heinäkuusta 2004 lähtien määritelty liiketoiminettomarginaalimenetelmän avulla. B AS:n toteutuneiden kustannusten lisäksi laskentapohjaan oli sisällytetty myös puolet niin sanotuista location savings -säästöistä. Verotuksessa ja jälkiverotuksessa hyväksyttiin A Oyj:n vähennyskelpoiseksi menoksi vain B AS:lle syntyneet todelliset kustannukset ja niille laskettu voittomarginaali. Korkein hallinto-oikeus totesi, että A Oyj:llä ei ollut ollut Suomessa sen laatuista tuotteiden valmistustoimintaa, jota B AS oli harjoittanut kyseessä olevina verovuosina Virossa, vaan B AS:n tuotteiden valmistustoiminta erosi tehdasmaisuutensa vuoksi merkittävästi A Oyj:n aikaisemmin Suomessa harjoittamasta käsityövaltaisesta toiminnasta. Suurin osa Virossa kehitetyistä uusista työmenetelmistä ja työvaiheista ei ollut ollut koskaan tässä muodossa käytössä Suomessa. Kysymyksessä oleva asetelma ei siten vastannut OECD:n siirtohintaraportissa kuvattua toimintojen siirtämiseen liittyvää location savings -tilannetta, eikä hinnoittelua ollut asiassa arvioitava OECD:n raportin kyseisiä tilanteita koskevien periaatteiden pohjalta. Veloituksen laskentapohjaan ei voitu sisällyttää tytäryhtiön matalista tuotantokustannuksista saatua laskennallista hyötyä suhteessa arvioituihin kustannuksiin, jotka olisivat syntyneet yhtiön omana työnä Suomessa tekemässä vastaavassa valmistustoiminnassa. Tavanomaisesta sopimusvalmistuksesta johtuva markkinaehtoinen siirtohinta voitiin määrittää liiketoiminettomarginaalimenetelmän avulla käyttämällä hyväksi vertailukelpoisten yhtiöiden voittomarginaaleja. Vertailukelpoisuutta arvioitaessa tuli muiden tekijöiden lisäksi ottaa huomioon B AS:n sijainti matalien kustannusten maassa ja tästä aiheutuva mahdollisuus korkeampien kustannusten maissa sijaitsevien verrokkiyhtiöiden saamia katteita korkeamman katteen veloittamiseen. Marginaalien määrittämisessä oli otettava huomioon neuvotteluvoima, joka A Oyj:llä ja B AS:llä olisi arvioitava olevan, jos ne olisivat riippumattomia yrityksiä. B AS:llä ei ollut hallussaan sellaisia aineettomia oikeuksia tai erityisen korkeatasoista tietotaitoa tai teknologiaa, jotka olisivat puoltaneet korkeaa voittomarginaalia. Valmistusprosessia oli kuitenkin B AS:ssä kehitetty suurille tuotantomäärille sopivaksi ja yhtiössä oli tekemisen kautta syntynyt merkityksellistä osaamista kyseisessä valmistustoiminnassa. B AS:lle oli siten perusteltua kohdistaa useimpien A Oyj:n siirtohinnoittelututkimuksessa vertailukohteina olleiden yhtiöiden voittomarginaaleja korkeampi marginaali. A Oyj:n tuloon oli voitu tehdä lisäyksiä markkinaehtoista suurempien veloitusten vuoksi, mutta lisäysten määriä alennettiin. Verovuodet 2004 ja 2005 KHO:2013:39 Arvonlisävero - Verollinen myynti - Poikkeukset myynnin verollisuudesta - Terveyden- ja sairaanhoito - Ostopalvelu - Terveyskeskuksen lääkäripalvelujen ulkoistaminen Korkeimman hallinto-oikeuden ratkaistavana oli kysymys siitä, oliko A Oy:n suoritettava arvonlisäveroa ennakkoratkaisuhakemuksessa tarkoitettujen lääkäripalvelujen myynnistä B Oy:lle tämän ylläpitämässä toimintayksikössä kunnan terveyskeskuksessa, kun B Oy myi nämä palvelut edelleen kunnalle osana tuottamaansa palvelukokonaisuutta. A Oy:n palveluksessa olevat terveydenhoitopalveluja suorittavat lääkärit olivat terveydenhuollon ammattihenkilöiden keskusrekisteriin merkittyjä laillistettuja ammattihenkilöitä. Kun otettiin huomioon arvonlisäverodirektiivin 2006/112/EY verosta vapautettuja terveyden- ja sairaanhoitopalvelujen myyntiä koskevat säännökset, niiden tulkintaa koskeva unionin tuomioistuimen oikeuskäytäntö sekä palvelujen luonne ja tarkoitus, A Oy:n tuottamia ja B Oy:lle myymiä lääkäripalveluja pidettiin arvonlisä- 10

11 verolaissa ja -direktiivissä tarkoitettuina verosta vapautettuina terveyden- ja sairaanhoitopalveluina. A Oy:n ei näin ollen ollut suoritettava arvonlisäveroa kysymyksessä olevien lääkäripalvelujen myynnistä B Oy:lle. Keskusverolautakunnan ennakkoratkaisu ajaksi Ks. myös KHO 2012:87. Vrt. KHO T KHO:2013:40 Arvonlisävero - Verollinen myynti - Poikkeukset myynnin verollisuudesta - Terveyden- ja sairaanhoito - Psykologin palvelut osakeyhtiön harjoittamina - Lupa yksityisen terveydenhuollon palvelujen antamiseen - Ilmoitus itsenäisenä ammatinharjoittajana toimimisesta A Oy oli vuosina myynyt muun toimintansa ohella pääosakkaansa B:n suorittamia psykologin palveluja. B oli koulutukseltaan psykologi ja hän oli ollut tuona aikana merkittynä yksityisten palvelujen antajien rekisteriin itsenäisenä ammatinharjoittajana psykologin toiminnasta. Kun otettiin huomioon arvonlisäverodirektiivin 2006/112/EY ja sitä edeltäneen kuudennen arvonlisäverodirektiivin 77/388/ETY verosta vapautettuja terveyden- ja sairaanhoitopalveluja koskevat säännökset, niiden tulkintaa koskeva unionin tuomioistuimen oikeuskäytäntö sekä palvelujen luonne ja tarkoitus, A Oy:n pääosakkaan B:n tuottamia psykologin palveluja pidettiin arvonlisäverolaissa ja -direktiivissä tarkoitettuina verosta vapautettuina terveyden- ja sairaanhoitopalveluina, koska kysymys oli sellaisesta terveydenhuollon ammattihenkilön eli B:n antamasta hoidosta, joka harjoitti toimintaansa lakiin perustuvan oikeuden nojalla ja joka oli lain nojalla rekisteröity. Merkitystä ei ollut sillä, että A Oy:llä ei ollut yksityisestä terveydenhuollosta annetun lain 4 :ssä tarkoitettua lupaa terveydenhuollon palvelujen antamiseen. A Oy:n ei näin ollen ollut suoritettava arvonlisäveroa B:n suorittamista psykologin palveluista. Jälkiverotukset tilikausilta , ja KHO:2013:44 Elinkeinotulon verotus - Jakautuminen - Kokonaisjakautuminen - Kiinteistöosakeyhtiö - Asunto-osakeyhtiö - Asunto - Liiketoiminnan lopettaminen - Veron kiertäminen A Oy:n matkailupalveluihin liittyvä liiketoiminta oli päättynyt vuonna 2003, minkä jälkeen yhtiö oli ryhtynyt realisoimaan omistukseensa jääneitä vapaa-ajan asuntoja ja kahta rakentamatonta tonttia. A Oy oli jakautunut kokonaan Kiinteistö Oy L ja Asunto Oy R -yhtiöiksi Yhtiölle oli ennen sen jakautumista kertynyt tuloa kiinteistöjen myynnistä ja vuokrauksesta. Jakautumishetkellä A Oy:llä ei ollut enää liiketoimintaa ja sillä oli vain kaksi 130 kilometrin päässä toisistaan sijaitsevaa kiinteistöä. Yhtiön kahden osakkaan tarkoituksena oli pitää R:n kunnassa sijaitseva kiinteistö itsellään eläkeasuntona ja helpottaa jakautumisella K:n kunnassa sijaitsevan kiinteistön realisointia. Osakkaat myivät Kiinteistö Oy L:n osakkeet Kyseiseen, osaltaan liiketoiminnan lopettamiseen liittyneeseen järjestelyyn ei ollut sovellettava elinkeinotulon verottamisesta annetun lain 52h :n veron kiertämistä koskevaa säännöstä pelkästään sillä perusteella, että yhtiö ei ollut enää harjoittanut aktiivista liiketoimintaa. Säännöstä ei ollut sovellettava myöskään sillä perusteella, että järjestelyn yhtenä keskeisenä tarkoituksena oli ollut K:n kunnassa sijaitsevan kiinteistön nopea realisoiminen. Jakautuneen yhtiön osakkaat ovat kuitenkin voineet alkaa käyttää Asunto Oy R:n omistukseen siirtynyttä asuntoa tuloverolain 53 :n 1 kohdan mukaisella tavalla ilman vuokranmaksuvelvollisuutta, mikä ei ole ollut mahdollista ennen jakautumista. Asunto voi lisäksi myöhemmin olla myytävissä oman asunnon myyntivoittosäännösten puitteissa siten, että jakautuneen yhtiön omistusaikana kertynyt arvonnousu jää verovapaaksi. Kun järjestelyyn liittyi tällaiset jakautumissäännösten tarkoituksen vastaiset veroedut, oli ilmeistä, että yhtenä järjestelyn pääasiallisista tarkoituksista oli ollut veron kiertäminen tai veron välttäminen elinkeinotulon verottamisesta annetun lain 52h :ssä tarkoitetulla tavalla. Verovuosi Äänestys 3-2. KHO:2013:45 Elinkeinotulon verotus - Muu kuin verovapaasti luovutettava käyttöomaisuusosake - Luovutusvoitto - Luovutustappio - Aikaisemmalta vuodelta vahvistettu tappio - Luovutustappioiden vähentämisjärjestys Elinkeinotulon verottamisesta annetun lain 6b :n 4 momentin (717/2004) mukaan käyttöomaisuuteen kuuluvien muiden kuin verovapaasti luovutettavien osakkeiden luovutuksesta syntynyt tappio on vähennyskelpoinen vain osakkeiden luovutuksesta saaduista veronalaisista voitoista verovuonna ja viitenä sitä seuraavana vuonna. Ratkaistavana oikeuskysymyksenä oli se, tuleeko verovuonna syntyneet luovutus- ja purkutappiot vähentää saman verovuoden luovutusvoitoista ennen kuin aikaisempina vuosina vahvistetut tappiot voidaan vähentää, vai tuleeko aikaisempina vuosina vahvistetut tappiot vähentää verovuoden luovutusvoitoista ennen verovuoden tappioita. Elinkeinotulon verottamisesta annetun lain 6b :n 4 momentin sanamuoto ei ollut yksiselitteinen tämän kysymyksen osalta eikä lainvalmisteluasiakirjoista tai Verohallinnon ohjeista ollut saatavissa ohjausta säännöksen tulkintaan. Verohallinnon laskentajärjestelmän toteutuksella ja verolomakkeen 71 täyttöohjeella ei ollut välitöntä merkitystä ratkaistaessa sitä, miten elinkeinotulon verottamisesta annetun lain 6b :n 4 momenttia oli tulkittava. Säännöksen sanamuoto mahdollisti tulkinnan, jonka mukaan aikaisempien verovuosien luovutustappiot vähennetään ennen verovuoden tappioiden vähentämistä. Elinkeinotulon verottamisesta annetun lain systematiikkaan liittyvät näkökohdat eivät edellyttäneet toisenlaista tulkintaa. Edellä mainitut seikat huomioon ottaen yhtiön verovuoden 2006 verotuksessa veronalaisista luovutus- ja purkuvoitoista oli tullut vähentää ensin verovuoden 2005 luovutustappiot ja vasta sen jälkeen verovuoden 2006 luovutus- ja purkutappioita. Yhtiön verovuoden 2007 verotuksessa veronalaisista luovutus- ja purkuvoitoista oli tullut vähentää ensin edellä mainittu verovuodelta 2006 vahvistettu luo- Momentti 11 Momentti 5/2013

12 vutus- ja purkutappio ja sen jälkeen verovuoden 2007 luovutus- ja purkutappioita. Verovuodet 2006 ja 2007 KHO:2013:47 Arvonlisävero - Verollinen myynti - Veron peruste - Vastike - Veron laskentatapa Jälkiverotus A Oy oli suorittanut arvonlisäveroa 17 prosentin verokannan mukaan myynnistä, josta veroa olisi tullut suorittaa 22 prosentin verokannan mukaan. Jälkiverotukset oli toimitettu siten, että A Oy:n kirjanpidon mukaisista verottomista myyntihinnoista oli laskettu 22 prosentin verokannan mukainen vero. A Oy:lle oli maksuunpantu näin saadun veron ja suoritetun 17 prosentin verokannan mukaisen veron erotus. Jälkiverotuksissa käytetty laskentatapa, jossa A Oy:n alun perin ilmoittama myyntihinta ilman veroa eli veron peruste säilyi ennallaan ja sille laskettiin korkeamman verokannan mukainen vero, johti siihen, että veroton myyntihinta ja vero yhteensä olivat enemmän kuin A Oy:n tosiasiallisesti saama myyntihinta. Jälkiveron määrä olisi tullut laskea siten, että A Oy:n tosiasiallisesti saaman myyntihinnan oli katsottava sisältävän oikean verokannan mukaisen veron, jolloin jälkiveron määräksi muodostui näin lasketun veron ja A Oy:n suorittaman veron erotus. A Oy:n valitus hyväksyttiin ja asia palautettiin Verohallinnolle uudelleen käsiteltäväksi. Äänestys 4-1. Jälkiverotukset tilikausien , ja kohdekuukausilta 12/ 2006, 12/2007 ja 12/2008. KHO:2013:52 Perintövero - Verovelvollisuus - Lakiosaa loukkaava testamentti - Ryhtyminen vain osaan lakiosasta Veronkierto Isovanhempi oli tehnyt testamentin kolmen lapsensa A:n, B:n ja C:n lasten hyväksi. Kun A, B ja C aikoivat vaatia vain osan heille lakisääteisesti kuuluvasta lakiosasta, heidän ei näin tehdessään katsottu ryhtyvän täyteen lakiosaansa, josta he sitten osittain luopuisivat, vaan he ryhtyivät ainoastaan vaatimaansa lakiosan määrään. Kysymys ei ollut osittaisesta perinnöstä luopumisesta eikä myöskään veronkierrosta. Ennakkoratkaisu. Äänestys KHO:2013:61 Arvonlisävero - Kiinteistöön kohdistuvan oikeuden luovuttaminen - Kiinteistöön kohdistuvan käyttöoikeuden luovuttaminen - Pysäköintitoiminta - Pysäköintiyhtiö - Pysäköintipaikan luovuttaminen - Asunto-osakeyhtiö - Asunto-osakeyhtiön osakas Osakkeenomistaja A Oy, jonka toimialana oli pysäköintitoiminnan harjoittaminen, omisti ja hallitsi itse rakennuttamiaan viittä pysäköintihallia ja kahta ulkopysäköintialuetta B:n kaupunginosassa. Pysäköintilaitokset olivat erillisiä kiinteistöjä ja sijaitsivat omilla tonteillaan. A Oy:n osakkaina ja pysäköintilaitosten rahoittajina olivat alueen asunto- ja kiinteistöosakeyhtiöt sekä eräät muut alueella kiinteistöjä omistavat yhteisöt. A Oy:n perustaminen ja sen osakkuus perustui kaupungin tontinvuokrausehtoon. Osakkaat tekivät tontinvuokrausehdon mukaisesti sopimuksen A Oy:n kanssa pysäköintipaikkojen toteuttamisesta, hallinnasta ja käyttöoikeuden luovuttamisesta yhteiskäyttöön tontteja koskevien asemakaavamääräysten täyttämiseksi. A Oy muun ohella luovutti erillissopimukseen perustuen pysäköintipaikkoja ympärivuorokautiseen ja pitkäaikaiseen käyttöön yhtiön osakkaina olevien asunto-osakeyhtiöiden osakkaille tai heidän vuokralaisilleen. Pysäköinti tapahtui vuorottaispysäköintinä nimeämättömillä paikoilla. A Oy peri pysäköintipaikasta erillisen korvauksen. A Oy ei luovuttanut asuntoosakeyhtiön osakkeita eikä asuinhuoneistojen käyttöoikeuksia. Koska A Oy:n osakkeenomistajana asunto-osakeyhtiöillä ja asunto-osakeyhtiön osakkeenomistajana sen osakkaalla oli oikeus käyttää kiinteistöä, siis pysäköintipaikkaa, omistusoikeutensa perusteella, A Oy:n toiminta ei tältä osin ollut arvonlisäverolain 29 :n 1 momentin 5 kohdassa tarkoitettua verollista pysäköintitoimintaa vaan lain 27 :ssä tarkoitettua kiinteistöön kohdistuvan oikeuden verotonta luovuttamista. Ennakkoratkaisu ajalle KHO:2013:63 Arvonlisävero - Vähennettävä vero - Yleinen vähennysoikeus - Vähennysoikeuden rajoitukset - Edustuskulut - Markkinointikulut - Tarjoilu tuote-esittelyjen ja koulutustilaisuuksien yhteydessä - Tavanomainen tarjoilu - Rajoitettu kohderyhmä A Oy järjesti kustantamiensa oppikirjojen esittelyyn ja markkinointiin sekä niiden käyttäjien kouluttamiseen liittyviä tilaisuuksia opettajille arki-iltaisin ja viikonloppuisin. Kutsuja tilaisuuksiin lähetettiin yleensä alueellisesti kouluihin ja kyseisen oppiaineen opettajille. A Oy:llä oli oikeus vähentää niiden tavaroiden ja palvelujen hintaan sisältyvä arvonlisävero, jotka yhtiö oli hankkinut tavanomaista tarjoilua varten yhtiön verollista liiketoimintaa silmällä pitäen järjestetyissä tilaisuuksissa. Tavanomaisella tarjoilulla tarkoitettiin kahvitarjoilua sekä buffet-tyyppistä tai tasoltaan vastaavaa lounastarjoilua ruokajuomineen. Tilaisuuksien varsinaisen ohjelman jälkeen järjestetyistä illallis- ja cocktailtilaisuuksista aiheutuneet kulut olivat edustuskuluja, joiden osalta yhtiöllä ei ollut vähennysoikeutta. Arvonlisäveron jälkiverotus tilikausilta ja KHO:2013:64 Arvonlisävero - Vähennettävä vero - Yleinen vähennysoikeus - Vähennysoikeuden rajoitukset - Edustuskulut - Lääke-esittelyja koulutustilaisuus - Tavanomainen tarjoilu - Rajoitettu kohderyhmä - Kohderyhmämarkkinointi Lääkemääräyksellä toimitettavien lääkkeiden valmistusta, maahantuontia ja markkinointia harjoittava yhtiö järjesti lääke-esittelyjä ja tuotekoulutustilaisuuksia lääkäreille ja muulle terveydenhuoltohenkilökunnalle. Tilaisuuksissa esiteltiin yhtiön tuotteita ja markkinoitiin sekä koulutettiin käyttämään yhtiön valmistamia lääkkeitä. Yhtiö tarjoili lääke-esittelytilaisuuksien yhteydessä osallistujille kahvia ja kahvileipää sekä koulutustilaisuuksissa myös buffettyyppisiä lounaita. A Oy:llä oli oikeus vähentää tilaisuuksien järjestämistä ja niihin liittyvää tavanomaista tarjoilua varten hankki- 12

13 miensa tavaroiden ja palvelujen hintaan sisältyvät arvonlisäverot. Arvonlisäveron palautushakemukset tilikausilta ja Arvonlisäverolaki mom. 1k. (940/1999) ja mom. 3 k. Yhteisestä arvonlisäverojärjestelmästä annettu arvonlisäverodirektiivi 2006/112/EY 176 art. Unionin tuomioistuimen tuomio asioissa C-371/07, Danfoss ja AstraZeneca sekä C-177/99 ja C- 181/99, Ampafrance ym. KHO:2013:65 Elinkeinotulon verotus - Menon vähennyskelpoisuus - Edustusmenot - Kauppiaspäivät - Tarjoilu liiketoimintaan liittyvän kokousohjelman yhteydessä - Vapaa-ajan ohjelma ja osallistujien yöpyminen - Rajoitettu kohderyhmä A Oy järjesti vuosittain eri tuotemerkkien jälleenmyyjinä toimiville kauppiaille, jotka olivat itsenäisiä yrittäjiä, kauppiaspäiviä. Kauppiaspäivien varsinaiseen kokousohjelmaosuuteen sisältyi muun muassa tuotannon, jälleenmyynnin ja yhteistyökumppaneiden puheenvuorot sekä tilanne- ja markkinointikatsaukset. A Oy sai vähentää kauppiaspäivistä johtuneet menot kokonaan siltä osin kuin menot olivat aiheutuneet yhtiön liiketoimintaan kuuluvan varsinaisen kokousohjelmaosuuden järjestämisestä ja siihen liittyvästä tavanomaisesta tarjoilusta. Tavanomaisella tarjoilulla tarkoitettiin kahvitarjoilua sekä buffet-tyyppistä tai tasoltaan vastaavaa lounastarjoilua ruokajuomineen. Kauppiaspäivien kokousohjelman jälkeen järjestetyt iltaohjelmatilaisuudet sekä seuraavana päivänä järjestetyt aamusaunat tarjoiluineen olivat edustustilaisuuksia, joiden osalta yhtiölle aiheutuneet kulut olivat yhtiön edustusmenoja. Myös osallistujien yöpymisestä aiheutuneet kustannukset olivat yhtiön edustusmenoja. Vuonna 2007 toimitettu jälkiverotus verovuodelta Laki elinkeinotulon verottamisesta 7 ja 8 1 mom. 8 k. KHO:2013:67 Arvonlisävero - Verollinen myynti - Edunvalvontapalvelu - Päämieheltä perittävä edunvalvontapalkkio - Yksityisen palveluntuottajan tehtäväksi annettu toiminta - Viranomaistoiminta - Sosiaalihuolto - Vastikkeellinen suoritus - Veron peruste Oikeusaputoimisto osti yhtiöltä edunvalvontapalveluja holhoustoimen edunvalvontapalveluiden järjestämisestä annetun lain mukaisesti. Yhtiö sai palkkionsa osittain oikeusaputoimistolta ja osittain päämiehiltään. Päämiehiltä veloitettavat palkkiot perustuivat yhtiön oikeusaputoimiston kanssa solmimaan sopimukseen ja määrien osalta oikeusministeriön edunvalvojan palkkion määräytymisen perusteista antamaan ohjeeseen. Yhtiön päämiehiltään saamissa palkkioissa ei ollut kysymys viranomaistoiminnasta tai verottomien sosiaalipalvelujen myynnistä saaduista vastikkeista eivätkä palvelut olleet muullakaan perusteella verottomia. Kun päämiehiltä saaduilla palkkioilla oli lisäksi suora ja välitön yhteys yhtiön oikeusaputoimistolle myymiin edunvalvontapalveluihin, palkkiot oli luettava palvelujen myynnin veron perusteeseen ja yhtiön oli suoritettava arvonlisäveroa näistä palkkioista. Ennakkoratkaisu ajalle KHO:2013:68 Elinkeinotulon verotus - Menon vähennyskelpoisuus - Julkinen ostotarjous - Osakeannin järjestämismeno - Käyttöomaisuusosake - Osakkeiden hankintameno Vuosikulu Suomalainen A Oyj oli tehnyt norjalaisen C ASA:n osakkaille julkisen ostotarjouksen, jonka mukaan osakkeiden kauppahinta muodostuisi osaksi rahavastikkeesta ja osaksi A Oyj:n liikkeeseen laskemista uusista osakkeista. Osakehankinta toteutui ja A Oyj kirjasi C ASA:n osakkeet käyttöomaisuuteensa. A Oyj:lle oli aiheutunut ostotarjoukseen liittyvän osakeannin järjestämisestä menoja vajaat euroa, jotka koostuivat listalleottoesitteen laatimisessa käytettyjen juridisten ja taloudellisten neuvonantajien palkkioista, painatuskustannuksista sekä esitteen hyväksymisestä aiheutuneista viranomaismaksuista. Yhtiö oli kirjanpidossaan käsitellyt nyt kyseessä olevat menot vuosikuluina vähennettävinä rahoitusmenoina. Verotusta toimitettaessa yhtiön ilmoittamat menot oli katsottu osaksi C ASA:n osakkeiden hankintamenoa ja menot oli lisätty A Oyj:n tuloon. C ASA:n osakkeiden hankintaan välittömästi liittyvät menot, joista asiassa ei ollut kysymys, yhtiö oli aktivoinut osakkeiden hankintamenoon. Osakeannin järjestämiseen liittyi arvopaperimarkkinalain 2 luvun 3 :n 1 momentin mukainen velvollisuus listalleottoesitteen laatimiseen. Tästä aiheutuneiden menojen oli katsottava liittyvän läheisemmin uusien osakkeiden liikkeeseen laskemiseen kuin yrityskaupassa yhtiölle siirtyneiden osakkeiden hankintaan siitä riippumatta, että liikkeeseen laskettuja uusia osakkeita käytettiin osana hankittavien osakkeiden kauppahintaa. Listalleottoesitteen laatimiseen liittyneet menot olivat A Oyj:n verotuksessa vähennyskelpoisia vuosikuluja. Verovuosi KHO:2013:69 Elinkeinotulon verotus - Tulolähde - Menon vähennyskelpoisuus - Rahoitusomaisuus - Sijoitusrahasto-osuus Luovutustappio Maansiirtoalan liiketoimintaa harjoittava yhtiö oli sijoittanut elinkeinotoiminnassa syntyneitä varoja sijoitusrahastojen rahasto-osuuksiin. Yhtiön esittämän selvityksen mukaan sijoitusten oli tarkoitus toimia puskurina taloudellisesti huonompien aikojen varalle ja tulevia investointitarpeita varten, joihin tarkoituksiin rahasto-osuudet myymällä saadut varat oli sittemmin myös käytetty. Rahastoosuuksien omistusaika oli vaihdellut noin 1,5 vuodesta kolmeen vuoteen. Näissä oloissa ja koska sijoitusrahasto-osuuksiin sijoitetut varat eivät olleet suhteettoman suuria yhtiön liiketoimintaan nähden, rahasto-osuuksia oli pidettävä yhtiön liiketoiminnan rahoitusomaisuutena. Yhtiöllä oli oikeus vähentää rahasto-osuuksien myynnistä aiheutunut luovutustappio elinkeinotoiminnan tulolähteen menona. Verovuosi KHO:2013:70 Veronhuojennus - Yleishyödyllinen yhteisö - Sairaankuljetustoiminta - Kilpailuhaitta Hankintakilpailu Yhdistys ryhtyi harjoittamaan kunnassa ensihoito- ja sairaankul- Momentti 13 Momentti 5/2013

14 jetustoimintaa osallistuttuaan kunnan järjestämään sairaankuljetustoiminnan tarjouskilpailuun. Eräiden yleishyödyllisten yhteisöjen veronhuojennuksista annetun lain mukaisen veronhuojennuksen myöntämisen yhdistyksen tästä toiminnasta saamalle elinkeinotulolle katsottiin aiheuttavan muille vastaavaa toimintaa harjoittaville elinkeinonharjoittajille haittaa, joka ei ollut vähäinen. Verovuodet KHO:2013:84 Henkilökohtaisen tulon verotus - Asunnon ja työpaikan välinen matka - Erityinen työntekemispaikka - Kommandiittiyhtiön vastuunalainen yhtiömies - Kilometrikorvaukset - Kommandiittiyhtiön palkkakirjanpito - Palkkameno Voitonjakoerä Kommandiittiyhtiö oli maksanut vastuunalaiselle yhtiömiehelleen A:lle kilometrikorvauksia kodin ja työpaikan välisistä matkoista verovuosina 2007 ja Verotuksessa katsottiin, ettei kilometrikorvauksia voitu pitää tuloverolain 71 ja 72 :n nojalla verovapaina matkakustannusten korvauksina, vaan korvauksia oli pidettävä A:n ansiotulona. Hallinto-oikeus hylkäsi A:n valituksen, jossa vaadittiin kilometrikorvausten katsomista verovapaaksi sillä perusteella, että matkat oli tehty erityiseen työntekemispaikkaan. Hallinto-oikeus katsoi kuitenkin, että kun A ei ollut nostanut kommandiittiyhtiöstä lainkaan rahapalkkaa eikä hänen asuntonsa ja varsinaisen työpaikkansa välisistä matkoista maksettua etuutta ollut kommandiittiyhtiön kirjanpidossa käsitelty palkkamenona toimittamalla siitä ennakonpidätys, etuutta oli pidettävä voitonjakoeränä, joka ei ollut A:n veronalaista tuloa. Korkein hallinto-oikeus katsoi Veronsaajien oikeudenvalvontayksikön valituksesta, että ratkaisevaa oli, oliko suorituksia käsitelty yhtiön kirjanpidossa palkansaajalle maksettuina suorituksina. Kilometrikorvaukset oli tässä tapauksessa vähennetty yhtiön menona kirjanpidossa ja verotuksessa. Ne oli myös käsitelty palkkakirjanpidossa ja ilmoitettu työnantajan vuosi-ilmoituksessa. Yhtiön A:lle maksamia suorituksia oli pidettävä palkkana eikä voitonjakona. Korkein hallinto-oikeus kumosi hallinto-oikeuden päätöksen sekä saattoi voimaan verotuksen oikaisulautakunnan päätökset ja toimitetut verotukset valituksenalaisilta osin. Verovuodet 2007 ja Ympäristöasiat KHO:2013:43 Maankäyttö ja rakentaminen - Rakennusluvan hakeminen - Rakennuspaikan hallinta - Tontti - Yhteisomistus - Hallinnanjakosopimus - Suostumuksen peruuttaminen - Sopimuksen sitovuus Asiassa oli ensin otettava kantaa siihen, voitiinko hallinnanjakosopimukselle ylipäätään antaa merkitystä arvioitaessa maankäyttö- ja rakennuslain 131 :n 1 momentin nojalla sitä, hallitseeko rakennusluvan hakija rakennuspaikkaa. Tämän jälkeen oli vielä arvioitava, voitiinko nyt kysymyksessä olevaa hallinnanjakosopimusta pitää riittävänä selvityksenä siitä, että rakennusluvan hakija hallitsi puheena olevaa rakennuspaikkaa mainitussa säännöksessä edellytetyllä tavalla. Maankäyttö- ja rakennuslaki mom. KHO:2013:49 Maankäyttö ja rakentaminen - Maakuntakaava - Vahvistaminen - Muutoksenhaku - Alistus - Jatkovalitus - Toimivalta - Tutkimatta jättäminen Maakuntakaavaa ei voida jatkovalituksessa korkeimmalle hallintooikeudelle vaatia kumottavaksi laajemmin tai muilta osin kuin ympäristöministeriölle tehdyssä valituksessa. Asian arviointiin ei vaikuta se seikka, että ympäristöministeriön tulee valituksista riippumatta vahvistusviranomaisena arvioida maakuntakaavan lainmukaisuus ja tarvittaessa jättää maakuntakaava kokonaan tai osittain vahvistamatta. Vaatimus päätöksen kumoamisesta vasta korkeimmassa hallinto-oikeudessa esitetyillä perusteilla oli siten jätettävä tutkimatta. Ympäristöministeriölle tehdyssä valituksessa vaadittu MY1-alueen rajauksen palauttaminen kaavan ehdotusvaiheen mukaiseksi ei kuulunut ympäristöministeriön toimivaltaan, vaan olisi tarkoittanut kaavan asiallista muuttamista. Kun kaava ei tältä osin ollut valituksessa esitetyillä perusteilla lainvastainen, ympäristöministeriön oli tullut hylätä valitus. Maankäyttö- ja rakennuslaki 31 3 ja 6 mom., mom. ja 203 Kuntalaki 90 2 ja 3 mom. KHO:2013:55 Maankäyttö ja rakentaminen - Asemakaava - Kunta - Viranhaltija - Esteellisyys - Puolueettomuuden vaarantuminen muusta erityisestä syystä Kun otettiin huomioon kysymyksessä olevan asemakaavan keskeinen sijainti ja kaupunkirakenteellinen merkitys R:n kaupungissa, kaupungin olosuhteissa poikkeuksellisen suuri ja vain yhden yhtiön toteutettavaksi tuleva rakennusoikeus, A:n keskeinen rooli hankkeen toteuttamisyhtiön valintamenettelyssä ja hankkeen maankäytön suunnittelussa sekä A:n puolison siirtyminen tässä tilanteessa kysymyksessä olevan valintamenettelyn voittaneen yhtiön palvelukseen myyntineuvottelijaksi kesken kaavan laatimisen, luottamus apulaiskaupunginjohtaja A:n puolueettomuuteen oli tilannetta kokonaisuutena arvioiden vaarantunut hallintolain 28 :n 1 momentin 7 kohdassa tarkoitetulla tavalla. A oli siten ollut esteellinen esittelemään asiaa muun muassa kaupunginhallituksessa, ja valtuuston päätös kaavan hyväksymisestä oli syntynyt kuntalain 90 :n 2 momentin 1 kohdassa tarkoitetulla tavalla virheellisessä järjestyksessä. Hallintolaki 27, 28 1 mom. 3 ja 7 k. sekä 28 2 mom. KHO:2013:60 Maankäyttö ja rakentaminen - Maankäytön suunnittelun ja kiinteistönmuodostamisen välinen suhde - Rakennuslupaharkinta - Yleiskaavan rakentamisrajoitus - Rakennuspaikka - Rakennusoikeus - Poikkeamisharkinta - Kiinteistötoimitus Halkominen Asiassa oli kysymys kahdesta erillisestä rakennushankkeesta, jotka kohdistuivat samasta emätilasta halkomalla muodostettuihin vierekkäisiin tiloihin. Alueella oli voimassa oikeusvaikutteinen yleiskaava, jossa emätilan alueelle oli osoitettu yksi rakennuspaikka. Yleiskaavassa oli kaavamääräyk- 14

15 siä rakennusten lukumäärästä ja rakennusoikeuden määrästä. Halkominen oli toimitettu yleiskaavan lainvoimaiseksi tulon jälkeen. Asiassa oli arvioitava, miten yleiskaavan rakentamisrajoitukset oli otettava huomioon rakennushankkeita koskevassa rakennuslupaharkinnassa ja mahdollisessa poikkeamisharkinnassa. Kysymys oli tällöin muun ohella siitä, voivatko halkomalla muodostettujen tilojen nykyiset omistajat erikseen ja toisistaan riippumatta määrätä siitä yleiskaavan mukaisesta rakennusoikeudesta, joka aikaisemmin kuului emätilan yhteisomistajille yhteisesti. Maankäyttö- ja rakennuslaki 43 2mom. ja 136 Ks. ja vrt. KKO 2006:103. KHO:2013:74 Ympäristölupa - Kallion louhinta ja murskaus - Luvan myöntämisen edellytykset - Erityinen luonnonolosuhde - Pölypäästö - Hankkeen vaikutusalue - Hämähäkkieläinlaji - Selvilläolovelvollisuus - Selvitysvelvollisuus Luonnonsuojelu Ympäristöluvanvarainen toiminta koski kallioaineksen louhintaa ja murskausta. Kysymyksessä olevalta kallioalueelta oli löydetty harvinaisiin hämähäkkieläimiin kuuluvia lajeja ja tieteelle mahdollisesti uusi laji. Alueelta löydettyihin hämähäkkieläinlajeihin liittyvät tutkimukselliset arvot osoittivat hankkeen vaikutusalueella mahdollisesti olevan merkitystä ympäristönsuojelulain 42 :n 1 momentin 4 kohdassa tarkoitettuna erityisenä luonnonolosuhteena. Asiassa oli myös pidettävä selvitettynä, että toiminnasta aiheutuvat pölypäästöt huononsivat hämähäkkieläinlajien elinolosuhteita louhinta- ja murskaushankkeen vaikutusalueella. Tähän nähden ja kun otettiin huomioon myös varovaisuusperiaate, tässä vaiheessa ei ollut edellytyksiä ympäristöluvan myöntämiseen louhinta- ja murskaushanketta varten. Korkein hallinto-oikeus myös totesi, että luvan hakijan asiana oli esittää riittävä selvitys siitä, että hankkeen pölypäästöistä ja mahdollisista muistakaan ympäristöä pilaavista päästöistä ei aiheudu hankkeen vaikutusalueella ympäristönsuojelulain 42 :n 1 momentin 4 kohdassa tarkoitettua luvan myöntämisen esteenä olevan seurauksen syntymisen vaaraa. Sitä vastoin yleinen mainittujen lajien tutkiminen ei kuulunut nyt esillä olevaan lupa-asiaan. Ympäristönsuojelulaki 5 1 mom., 35 2 mom. ja 42 1 mom. 4 k. KHO:2013:85 Maankäyttö ja rakentaminen - Poikkeaminen - Valitusoikeus - Maisema - Asunto-osakeyhtiön osakas Korkein hallinto-oikeus totesi, että pelkästään asuinhuoneiston ikkunasta avautuvan maiseman muutos ei ollut sellainen maankäyttöja rakennuslain 193 :n 3 kohdassa tarkoitettu asumiseen tai muihin oloihin huomattavasti vaikuttava seikka, jonka johdosta muutoksenhakijoilla olisi asunto-osakeyhtiön osakkeen omistajina valitusoikeus poikkeamispäätöksestä. Päätös ei myöskään vaikuttanut muutoksenhakijoiden oikeuteen tai etuun maankäyttö- ja rakennuslain 193 :n 4 kohdassa tarkoitetulla tavalla välittömästi maiseman muutoksen johdosta tai sillä perusteella, että tästä syystä asuntojen arvo mahdollisesti alenee. Maankäyttö- ja rakennuslaki ja 4 k. KKO:N VALITUSLUVAT VL: Yritysvakoilu Hovioikeus oli katsonut näytetyksi, että A oli juuri ennen työsuhteensa päättymistä kopioinut työnantajansa tietojärjestelmistä tiedostoja henkilökohtaisessa käytössään olleelle tietokoneelle, vaikka tällaiseen kopioimiseen ei ollut ollut hänen työtehtävistään johtuvaa tarvetta. Kysymys siitä, oliko A hänen syykseen luetulla menettelyllä syyllistynyt yritysvakoiluun. VL: Yhdistys Rekisteröimätön yhdistys Yhdistyksen varallisuus Valtaosa rekisteröidyn yhdistyksen jalkapallojaoksen joukkueista oli siirtynyt uuteen perustettuun yhdistykseen. Kysymys siitä, oliko uudella yhdistyksellä oikeus jaoksen toimintaa varten kerättyihin rahavaroihin. VL: Pakkokeino Kotietsintä Kysymys kotietsinnän toimittamisen edellytyksistä. VL: Oikeudenkäyntimenettely Jatkokäsittelylupa Tuottamuksellinen kätkemisrikos Menettämisseuraamus Käräjäoikeus oli lukenut vastaajan syyksi tuottamuksellisen kätkemisrikoksen ja tuominnut valtiolle menetettäväksi tullimaksukuitin, jonka väitetään kuuluvan kolmannelle henkilölle ja olevan euron arvoinen. Kysymys jatkokäsittelyluvan tarpeesta ja myöntämisestä. VL: Asianajaja Valvonta Esteellisyys Osakeyhtiön konkurssissa pesänhoitajana toiminut asianajaja oli aikaisemmin toiminut saman osakeyhtiön ylimääräisen yhtiökokouksen puheenjohtajana. Asianajajaa koskevassa valvonta-asiassa kysymys siitä, oliko asianajaja ollut hyvää asianajotapaa koskevien ohjeiden perusteella esteellinen pesänhoitajaksi. VL: Rikoksen yritys Ryöstörikos Törkeä ryöstö Vastaajat olivat olleet odottamassa arvokuljetusajoneuvon saapumista pysäköidyssä pakettiautossa aseistettuina ja toimintavalmiudessa ryöstämään auton. Poliisi oli kuitenkin seurannut vastaajien toimintaa ja pysäyttänyt arvokuljetusajoneuvon hieman ennen sen saapumista paikalle ja ottanut vastaajat kiinni pakettiautosta. Kysymys siitä, olivatko vastaajat syyllistyneet törkeän ryöstön yritykseen. Momentti 15 Momentti 5/2013

16 VL: Seksuaalirikos Lapsen seksuaalinen hyväksikäyttö Törkeä lapsen seksuaalinen hyväksikäyttö Todistelu Kysymys näytön arvioinnista törkeää lapsen seksuaalista hyväksikäyttöä koskevassa asiassa ja erityisesti lapsen kertomuksen arvioinnista tilanteessa, jossa 3 4- vuotias lapsi on kertonut tapahtumista, joiden aikana lapsi on ollut 1 3-vuotias. VL: Rangaistuksen määrääminen - Yhdyskuntapalvelu Muuntaminen vankeudeksi Valvontarangaistus Kysymys siitä, voidaanko yhdyskuntapalvelun suorittamatta oleva osa muuntaa ehdottoman vankeusrangaistuksen sijasta valvontarangaistukseksi. Kysymys lisäksi valvontarangaistuksen tuomitsemisen edellytyksistä. VL: Valvontarangaistus Törkeä velvollisuuksien rikkominen Valvontarangaistukseen tuomittu A oli rangaistuksen täytäntöönpanon aikana käyttänyt alkoholia niin, että hänen hengitysilmansa alkoholipitoisuus oli ollut puhalluskokeessa 0,54 promillea. Kysymys siitä, oliko A rikkonut valvontarangaistukseen kuuluvaa velvollisuutta päihteettömyyteen törkeästi, jolloin valvontarangaistuksesta suorittamatta oleva osa tuli muuntaa ehdottomaksi vankeusrangaistukseksi. VL: Tuomioistuimen toimivalta Suomen tuomioistuimen kansainvälinen toimivalta Konkurssi Takaisinsaanti konkurssipesään X Oy:n konkurssipesä oli nostanut suomalaisessa konkurssituomioistuimessa takaisinsaantikanteen Sveitsistä ja Brittiläisiltä Neitsytsaarilta olevia yhtiöitä vastaan. Kysymys Suomen tuomioistuimen toimivallasta. VL: Tuomioistuimen toimivalta Suomen tuomioistuimen kansainvälinen toimivalta Konkurssi Takaisinsaanti konkurssipesään X Oy:n konkurssipesä oli nostanut suomalaisessa konkurssituomioistuimessa takaisinsaantikanteen Singaporesta olevaa yhtiötä vastaan. Kysymys Suomen tuomioistuimen toimivallasta. VL: Ulosottokaari Ulosottovalitus Turvaamistoimi Vakuus A vaati turvaamistoimihakemuksessaan, että B:tä kielletään saartamasta A:n alusta. Käräjäoikeus määräsi B:tä kuulematta väliaikaisen turvaamistoimen, jota täytäntöön pantaessa A asetti ulosottomiehelle ulosottokaaren 8 luvun 2 :n 1 momentissa tarkoitetun hakijavakuuden. Sittemmin A peruutti turvaamistoimihakemuksensa ja vaati käräjäoikeudessa asettamansa vakuuden palauttamista. Käräjäoikeus hylkäsi A:n vaatimuksen. A:n valituksen johdosta hovioikeus katsoi, ettei B:lle ollut turvaamistoimen hakemisesta tai täytäntöönpanosta aiheutunut oikeudenkäymiskaaren 7 luvun 11 :ssä tarkoitettua vahinkoa tai kuluja. Hovioikeus määräsi hakijavakuuden palautettavaksi A:lle, vaikka mainitun luvun 12 :n 2 momentin mukainen yhden vuoden määräaika edellä tarkoitettujen vahingon ja kulujen korvaamista koskevan kanteen nostamiselle ei ollut vielä kulunut umpeen. Kysymys hovioikeuden menettelyn oikeellisuudesta. VL: Oikeudenkäyntimenettely Jatkokäsittelylupa Pahoinpitely Hovioikeus oli pyytänyt pahoinpitelyä koskevassa asiassa ehdottomaan vankeuteen tuomitulta valittajalta lausuman hänelle aikaisemmin tuomittuun yhdyskuntapalvelun suorittamiseen liittyvistä seikoista ja valvontarangaistuksen mahdollisesta soveltamisesta asiassa. Lausuman saatuaan hovioikeus ei ollut myöntänyt jatkokäsittelylupaa. Kysymys hovioikeuden menettelystä ja jatkokäsittelyluvan myöntämisen edellytyksistä. VL: Osakeyhtiö Yhtiön varojen käyttö Sopimus Sopimuksen sitovuus Osakeyhtiö oli myynyt omia osakkeitaan 3000 euron kappalehintaan. Kauppakirjassa yhtiö oli sitoutunut kolmen vuoden kuluttua lunastamaan osakkeet takaisin osakkaaltaan 6000 euron kappalehintaan, mikäli osakas haluaa myydä ne yhtiölle. Kysymys siitä, sitoiko yhtiön omien osakkeiden lunastamista koskeva ehto yhtiötä. VL: Rangaistuksen määrääminen Törkeä pahoinpitely A, joka oli rikokset tehdessään 19- vuotias ja jota ei ollut aikaisemmin tuomittu vankeusrangaistukseen, tuomittiin hovioikeudessa kahdesta törkeästä pahoinpitelystä, laittomasta uhkauksesta, pahoinpitelystä ja pahoinpitelyn yrityksestä 3vuoden vankeusrangaistukseen. Kysymys rangaistuksen määräämisestä. VL: Puolustaja Puolustajan määrääminen A oli ollut murhasta epäiltynä kiinniotettuna ja pidätettynä , jonka jälkeen hänet oli laskettu vapaaksi. A pyysi käräjäoikeudelle saapuneessa hakemuksessaan, että asianajaja B määrätään hänen puolustajakseen. Käräjäoikeus hylkäsi päätöksellään hakemuksen sillä perusteella, että A:n osalta oli tehty päätös esitutkinnan lopettamisesta ja että A:n vapautumisen perusteella oli ollut muutoinkin selvää, ettei häntä tosiasiassa enää ollut epäilty henkirikoksesta tai osallisuudesta siihen. Kysymys siitä, olisiko A:lle pitänyt määrätä puolustaja. Toimitus: Tuomas Kokkonen Talentum Media Oy