Laakkosten Sukuviesti

Transkriptio

1 Laakkosten Sukuviesti Syksy 2007 (n:o 31) Puheenjohtajan palsta Toini Kajatkarin viimeiseksi jääneessä kirjassa Haapasaaresta on myös ote hänen tätinsä Ida Laakkosen kirjoituksista Laakkosen sukuseuralle. Hän kertoi Haapasaarelle muuttaneen isänsä Adamin elämästä muille veljeksille. Puusepäntyön ohella Adam kalasti ja kirjoitti kalastuksesta Suomenlahdella jo 1800-luvulla silloisiin julkaisuihin. Kalastuksen mielenkiinto on siinä, että taidon lisäksi tarvitaan myös onnea. Hyvät kalamiehet ovat edelleenkin arvossaan. Arvostakaa myös joulukalaa. Se tuo mieleen tulevan kesän mahdollisuudet ja muistuttaa iloisesta, vapaasta vedestä jääpäivien jälkeen. Kauniisti kirjoittaa Wang Wei, runoilija, monen meren takana olevasta maasta: Jos kysytte minulta, mikä on viisauden kuva: Lauri Haapaniemi (Kymenlaakson maakuntamuseon kokelmat) viimeinen sana, niin annan teille vastauksen: Se on kalastajan laulu hänen soutaessaan rantaan. Rauhallista Joulua ja Onnekasta Uutta Vuotta Toivottaa Riitta Kajatkari Tässä numerossa: Haapasaaresta, Toini Kajatkari Epävirallisesti Kotkassa Katsaus sukututkimuksesta Markin ja Hannan vauvalle 2 Hyvää Joulua 2 Johtokunta. Sukukokous 2008 Viljo Laakkonen 93v Hääjuhlat Hongistossa Kummilapsi Malawista 7 Näin päättää kertomansa Haapasaaresta Ida Laakkonen, Toini Kajatkarin täti. Olen tässä kuvaillut saaristolaiselämää. Suurin piirteinhän se on melkein samanlaista kaikissa saaristolaisperheissä vuosikymmenien takaa. Mutta erikoisesti perhettä, johon olen syntynyt ja maisin sitein liittynyt. Se on Aatami Laakkosen koti ja perhe. Syntymäkotia ei enää ole. Sota sen hävitti murskaksi pommin sattuessa siihen. Mutta ajatuksissani se yhä elää ja siihen liittyy lapsuuteni kauneimmat muistot, jotka aivan kuin helminä kaulaketjussani liittyvät toisiinsa kiinteästi. Muisto toisensa perään palaa mieleen, kun siirryn ajatuksissani takaisin lapsuuteni

2 aikoihin (1800-luku): Kotisaari, se on karu ja kallioinen ja kasvaa matalaa mäntyä. Lapsuuteni aikana oli koti tiheän koivikon ympäröimä. Siinä on vieläkin kiviaidan vieressä mamman koivu. Ja rannassa on silja-kallio, niin kuin sitä kutsuttiin ja jossa ihmiset kävivät rukiita kuivattamassa ennen myllyyn menoa. Saarta ympäröi joka puolella joukko saaria, jotka olivat aivan kuin suojana sille aavaa merta vastaan. Kun soutelit tyynenä kesäiltana kotilahdella, näit rannalla kodin kuvajaisen veden kalvossa, tuossa koulu, postitalo, kirkko, kaikki ne kuvastuivat tuossa kauniina herkkänä - Jos souteli salmilla, sait nähdä miten saarien lehtevät rannat piirsivät vedenpintaan kauniimman kuvan kuin parhainkaan taiteilija pystyisi kiinnittämään kankaalle. Se on elävää luonnon taidetta, joka värähtää vienoimmankin tuulen henkäykseen sen pintaa koskettaessa. Oi, jos tuon kaiken voisi kiinnittää pysyvästi sielunsa sisimpään. Katselen tyyntä syksyistä maisemaa. Täysikuu on noussut taivaanrannalta puitten latvojen yläpuolelle. Kuun kultainen silta näyttää ulottuvat ihan kotirantaan asti. Sitä rauhan tunnetta, joka täyttää mielen ja sydämen sitä katsellessa. Se silta näyttää jatkuvan avaruuksiin. Minne se johtanee? Kun syysmyrsky ulvoo ja meri viskoo korkeita vaahtopäitä aaltojaan vasten kallioita, josta ne särkyneinä möyryten palaavat takaisin mereen, tullakseen uuden hyökyaallon vihaisesti viskaamina takaisin. Kun meri silmänkantamattomiin kiehuu ja kuohuu kuin suunnattoman suuri hornankattila ja tuuli myrskynä vinkuu ja ravistelee puiden latvoja pannen ne kumartamaan päänsä sille Suurelle ja Mahtavalle, joka voi panna elementit raivoamaan. Kuinka pieneksi ihminen tunteekaan itsensä suuren luonnon keskellä. Ja kun myrsky on laantunut, kun sen mainingit lyövät rannan kallioihin ja sen rotkoihin, kuuluu kohina, joka on väsyneen jättiläisen raskas hengitys johon kaiku kallion rotkoista kumeasti vastaa. Sellainen mahtava on meri. Ainoastaan talvi sen voi taltuttaa ja kahlita - mutta vain ajaksi. Pian se kahleensa särkee ja ravistaa yltään. Jälleen se lainehtii vapaana tuulen iloisesti leikitellen sen pinnalla. Tällaiseen ympäristöön, tällaiseen luontoon tuli Aatami Laakkonen kerran ja se luonto lumosi hänet. Hän sulautui siihen koko olemuksellaan. Hän tunsi sisimmässään sen raikkaat aavalta tulevat tuulet, jotka kuiskivat ihmeellisiä asioita hänelle, kuiskivat tarinoita menneiltä ajoilta. Hän tunsi meren hyväilevät, vilpoisat laineet, kun hän levittäytyi niiden syliin. Täällä hän tunsi olevansa yhtä suuren luonnon Hyvää Joulua ja Hauskaa Uutta vuotta 2008 Jouluvalmistelut on kansanperinteessäkin aloitettu varhain, joskus marraskuun puolella, mutta ihan eri syistä kuin nykyisin. "Antti joulut alottaa, Tuomas tupaan taluttaa". Varhaisimmat merkinnät joulun tulosta ovat Klemetin ja Katariinan kohdalta, kun vuoden aikaisin joulumaininta on merkitty muistiin: "Katrinan liukkaat ja Lemetin luikkaat kun ovat olleet, niin sitten ala vuottaa joulua". Antti on Sivu2 merkittävä, koska ensimmäinen adventti usein sattuu marraskuun puolelle. Antista on kolme viikkoa siihen kun Tuomas joulun tuo ja tupaan taluttaa. Todennäköisesti entisaikoinakin on jouluksi siivottu pielet ja paikat. Joulu on vanhastaan meidän kulttuurimme suurin ruokajuhla, kekrin tapaan erittäin ruokainen ja samalla tavalla vain Caption describing picture or graphic. perhepiirin juhla. "Tulis joulu että vois yöllä syödä" sanotaan monin paikoin. Ruokia ei korjattu Laakkosten Sukuviesti

3 Epävirallisesti Kotkassa Tänä vuonna ei ollut sääntömääräistä sukukokousta, mutta pieni joukko kokoontui kuitenkin Kotkaan Tall Ships Race n merkeissä. Päivä aloitettiin Ravintola Kotkan Ruusun terassilta iloisissa tunnelmissa. Mastomeri Kotkan satamassa oli valtaisa. Suuria purjelaivoja oli saapunut monista eri maista. myös yleisöä oli paikalla niin paljon, että liikkuminen oli suorastaan vaikeaa. Siitä huolimatta onnistuimme pääsemään puolalaisen koululaivan kannelle ja hieman näkemään oloja laivalla. Myös Haapasaariseuralla oli alueella oma telttansa. Lohisoppa vain oli jo loppunut päästessämme paikalle! Hieno päivä, hyvä sää ja paljon katseltavaa. Olisi vain voinut olla enemmän Laakkosia mukana. Puheenjohtajaa odotellaan virvokkeita maistellen perinteikkään Kotkan Ruusun terassin teltassa. Mastoja riitti Kotkan satamassa. Yleisöäkin tuhatmäärin. Syksy 2007 (n:o 31) Sivu3

4 Sukututkimus on antoisa katsaus menneisyyteen Pekka Laakkonen Sukututkimukseen tarvitaan talkoovoimaa, on tarjolla paljon mielenkiintoisia tutkimuskohteita. Laakkosten eri sukuhaarojen sukutietojen tutkimisessa: henkilö- ja perhetiedot, miten ovat asuneet, mitä tehneet, mistä ovat tulleet ja minne ovat muuttaneet luvulla ja sitä ennenkin on asunut Laakkosia eri puolilla Suomea, mistä he ovat ottaneet nimen Laakkonen, onko se sukua vai yhteistä asuinpaikkaa / taloa yhdistävä nimi, josta on sitten muodostunut sukunimi. Ajan saatossa Laakkosten nimi on kirjoitettu moneen muotoon, mitähän nimi on alun Joitakin Laakkosten sukuhaaroja on tutkittu 1600 / 1700 luvun vaiheille perin tarkoittanut, löytyykö nimelle vastinetta, siinäpä myös yksi tutkimuksen kohde. Mitä kauemmaksi menneisyyteen saamme sukua tutkittua, sitä selkeämmän kokonaiskuvan suvusta saamme, ehkä löydämme yhteisiä tekijöitä sukuhaarojemme välillä, yhteiset esi-isät ja asuinpaikat. Joitakin Laakkosten sukuhaaroja on tutkittu 1600 / 1700 luvun vaiheille, jonne on päästy kirkonkirjojen mukaan, vanhempia tietoja pitäisi etsiä muista lähteistä mm. maakirjoista, veroluetteloista, käräjäpöytäkirjoista, sotilasasiakirjat ruotusotilaat ja muista julkisista lähteistä. Vouti Johan Haberman laati verotusta varten luvulla maantarkastusluettelon Pohjois-Savosta silloisten Tavinsalmen, Iisalmen, Rantasalmen ja Säämingin hallintopitäjistä. Luettelossa mainitut kylät sijaitsevat nykyjaotuksen mukaan Heinäveden, Iisalmen, Joroisten, Kangaslammin, Kerimäen, Kesälahden, Kiuruveden, Kuopion, Lapinlahden, Leppävirran, Liperin, Maaningan, Nilsiän, Pielaveden, Punkaharjun, Rantasalmen, Sonkajärven, Savonlinnan ja Varkauden alueilla. Luettelossa on tietoja alueen tiluksista, niiden tuotoista ja omistajista. Johan Habermanin maantarkastusluettelo on laadittu ensisijaisesti täyttämään verotustehtävää. Koska pääverotuskohteet ovat olleet kaskia, niittyjä ja peltoja, niiden nimistö on keskeisesti merkitty Habermanin maakirjaan. Toisen osan nimistöstä muodostavat veronmaksajien nimet: etunimet, lisänimet, patronyymit ja sukunimet. Luettelossa mainitaan noin paikannimeä ja henkilönnimeä. Tässä yksi esimerkki asiakirjoista mistä voi löytää sukua koskevia tietoja. Vanhat asiakirjat ovat ikkunoita menneisyyteen, josta voimme selvittää suvun vaiheita ja historiaa. Sukututkimukseen tarvitaan paljon uusia ja vanhoja tutkijoita, jotta saadaan menneisyyden verhoja avattua. Kaikki joukolla tutkimaan, mitä useampi meistä tutkii ja selvittää suvun asioita, sekä vaihdamme Markin ja Hannan vauvalle syksyllä 2003 Puut puiston seisoo alastonna aivan. Syystuuli vaiennut on oottamaan. On lokakuu. Nyt jälkeen syksyn vaivan Luontokin tyynnä nauttii lepoaan. Kiire laannut on. Myos vauva viaton On jälkeen vaivalloisen taipaleen Taas uinahtanut uneen suloiseen. Viel Hanna-äiti silmin säteilevin Unelma Partasen kirjoittama hääruno Mark Seveukselle ja morsiolle Kurkistaa kehtoon uuden ihmisen, Ja Mark, tuo isä-pappa, eipä hevin Saa kyllin hellinnästa rakkaiden. Nyt auvo täysi on, Sunnuntai loputon. Se kietoo pienen perheen rauhallaan Tulevien vuotten varrontaan. Niin terveen punaisina hehkuu Sivu 4 Laakkosten Sukuviesti

5 posket. Jos hiljaa hyväellen häneen kosket, Vain hiukan värähtää, Ei käänny pieni pää. On suloinen kuin enkelinne ikään. Ei lepoaan nyt häiritä voi mikään. Mut päivän kehrä kulkee hiljalleen Mitaten aikaa oloon yhteiseen. Jos katson kauan, uutta nähdä voinen. On hetkein myötä tunnelma jo toinen. Niin hassunkurisen ilmeen nään. Suu tuossa on sepposen selällään, Suu pieni ja hampaaton. Se haukotusta vain on. Ei naurua liene, ei hymyä huulien, Ei tuiketta silmäin takaa hentojen ripsien. Hän vielä omaa nimeä on vailla. Sukunimi vainen varma on. Lovisa, se sointuu laulun lailla; Kai käynee nimeks pienen palleron Kunhan opitaan Toisemme tuntemaan, Niin nimi luontuu aivan itsestänsä Ja seuraa hänta läpi elämänsä. Niin herkät hellyyden on kangastukset, Niin pienen pieni vauvan kasi on, Avoinna aurinkoisen onnen ukset, Mut tuntematon kulku kohtalon. Me purjeet voimme antaa, opasteet, Kun edessä on elon taipaleet. Siis olkoon hälle tuulet suotuisat, Ohitse karikoiden kantavat. Johtokunnan kokous Sukuseuran johtokunta kokoontui puheenjohtajan kotiin kokoukseen Toimintakertomus päivitettiin viime vuodelta ja käytiin ensi vuoden toimintasuunnitelmaa läpi. Sukukokouksen järjestämiseksi ei tullut muita ehdotuksia Porvoon lisäksi, joten Porvoossa kokoonnutaan tulee täyteen 80 vuotta sukuseuran toiminnan alkamisesta. Kannattaisikohan pyöreitä vuosia juhlia? Johtokunta kuulee mielellään ehdotuksia asian suhteen. Antti Laakkonen kertoi, että postimerkit ovat valmiit ja ensimmäinen erä niitä tilanneille on toimitettu. Lisää tilataan vain sitovien tilausten pohjalta. Suvun lähihistorian kerääminen ja tallentaminen olisi saatava pikaisesti käyntiin. Sukukokous 2008 Porvoossa Sukukokous on sitten päätetty järjestää Porvoossa Paikkana tulee olemaan Porvoon vanhassa taidetehtaassa ja siellä kahvilaravintola Treffi. Tarkemmat tiedot tulevat kevään sukuviestissä, mutta alustavasti näin. Ohjelmana voisi olla kiertokävely vanhassa Porvoossa oppaan johdolla. Myös Runebergin museoitu koti sijaitsee muutaman sadan metrin päässä kokouspaikasta. Mahdollista voisi myös olla tutustuminen Porvoon kunnostettuun tuomiokirkkoon. Tällä hetkellä kirkko on muuten kunnostettu tuhopolton jälkeen, vain kattopaanujen asennus puuttuu. Vapaaehtoisia kaivataan kokouspaikalle toimitsijoiksi ja palkintoja arpajaisiin. Syksy 2007 (n:o 31) Sivu 5

6 Viljo Laakkonen 93 vuotta Otto Viljo Laakkonen syntyi Kuopion mlk Vehmersalmen Mustinlahden Hiukastenjärvellä. Hän elää nykyisin täysin virkeänä Tuusniemellä yksin omassa kodissaan. Vaimo Eeva kuoli Viljon isä Juho Laakkonen perhekuntineen muutti Mustinlahteen Riistaveden Ryönältä, jossa tämän isä Viljo kotinsa edustalla veljentyttären Aune Räsäsen kanssa elokuussa 2007 Eerikka Juho Laakkonen ( ) eli lampuotilaisena Väänälän talon Huuhanmäkinimisessä torpassa. Pian 93 vuotta täyttävä Viljo-setä (isäni Kalle Laakkosen nuorin veli) suoritti asevelvollisuuden Hän joutui ikätoveriensa mukana rintamalle. Talvisota kesti Jatkosodassa hän oli JR 8 komppanian mukana. Komppanian vaiheista kertoo Väinö Linna romaanissaan Tuntematon sotilas v Viljo joutui kokemaan liki samat vaiheet kuin veljensä Erkki Laakkonen, joka kaatui Talin Ihantalan rajuissa taisteluissa Murokalliolla jääden kentälle. Käyn Viljo-setää tervehtimässä kahden kuukauden välein. Mielellään hän esittelee sotilaspassinsa sekä rintamalla tuohesta tehtyä matkalaukkua. Sotilaspassi kertoo palvelusajan kestäneen 3 v. 5 kk 5 pv sekä osanoton taisteluihin, joita on merkitty 14. Hän haavoittui Juksovassa ja sirpaleita on koteloitunut kylkiluiden alle. Rauhan palattua hän pysyi uskollisesti käytännön maamiehenä. Talvisodan kranaatti-iskussa hän menetti vasemmasta korvasta kuulon kokonaan, mutta kykenee keskustelemaan ilman kuulolaitetta. Sotatoimista Viljo-setä kotiutettiin Muonion yläpuolelta Kolme sotaa kokeneen veteraanin suurin ilo on, että Suomi on säilyttänyt itsenäisyytensä ja voi päättää omista asioistaan. Korkeasta iästään huolimatta hän yhä hoitaa itse keittiönsä, joka on lähes sotilaallisessa Sivu 6 Laakkosten Sukuviesti

7 Kummilapsi Malawista Tuulalle ja Matille Tuula ja Matti Jyllilä Porvoosta saivat tänä syksynä kummilapsen Malawista., ent. Njassamaa. Chifunilo on AIDS orpo. Hänen opettajavanhempansa kuolivat jo muutama vuosi sitten ja hän on sen jälkeen asunut 75 vuotiaan isoäitinsä luona. Chifunilo 14 vuotias kahdeksannella luokalla oleva ahkera opiskelija. Hän haluaa valmistua opettajaksi kuten vanhempansakin olivat. Kaikki alkoi siitä, kun tuttu Porvoolainen tahtonainen ja ystävä Anja Luoma keväällä juhli 60-vuotispäiviään. Hän pyysi, ja sai lahjansa yli 200 vieraalta rahana huomattavan summan perustamaansa Malawin Aids-orporahastoonsa. Kesällä hän matkusti Afrikkaan mukanaan koko tuo summa. Paikallisen koulun opettajat saivat rästissä olevat palkkansa ja parhaat oppilaat stipendit tulevaisuutta varten. Nandilimben kylä sai lupauksen maissimyllystä. Kylän naisten kun piti matkata jalan 30 km päähän jauhoja jauhamaan, säkki pään päällä. Sama oli matka vielä takaisinkin. Tätä kirjoitettaessa viimeinen tieto kertoo myllyrakennuksen olevan pystyssä ja koneiden olevan paikallaan. Vielä pitäisi kouluttaa ihmiset käyttämään myllyä. Kylässä on orpokoti, josta Anja toi yli kaksikymmentä AIDS orvon nimeä ja kuvaa. Lapsista suurin osa on itsekin viruksen tartuttamia. Näillä lapsilla on kuitenkin toivoa Perhetapahtumia Chifunilo asuu yhdessä kuuden muun lapsen kanssa 75 vuotiaan isoäitinsä luona opettaja vanhempiensa kuoltua muutamia vuosia sitten. perille elämässään, sillä YK:n alainen KASO projekti huolehtii lasten lääkityksestä. Nyt nuo nimet ja kuvat on jaettu halukkaille kummeille, jotka ovat ottaneet asiakseen lasten kouluttamiseksi ja oman elämänsä saamiseksi raiteilleen. Hienoa tässä omaehtoisessa kummiprojektissa on se, että kaikki rahat ja avustukset menevät Faktaa Malawista Asukkaita 13 miljoonaa, lähinnä chewoja Vuoteen 1964 Englannin siirtomaa, sitten diktatuuri 30 vuotta. Nyt demokratia. Maailman kehittymättömämpiä maita. Tärkein elinkeino maanviljely, mm tupakka. Asukkaiden keski-ikä 36,5 vuotta. Orpoja yli miljoona, syynä useimmiten AIDS. Aarne Aimo Laakkonen Nilsiän sukuhaara s Kuopiossa k Malmö Ruotsi Harry Arno Sven Grahn s Norra-Birkala k Helsinki Line Alexandra Vanhemmat:Katariina Juthström os.laakkonen.bernt Juthström Isovanhemmat :Kalevi ja Pirkko Laakkonen Syksy 2007 (n:o 31) Sivu 7

8 Laakkosten sukuseura Marjatta Latvala Pikontie Juankoski Puh: Sähköposti: sihteeri@laakkoset.org Löydät meidät webistä Sukuseuran hallitus Puheenjohtaja: Riitta Kajatkari sähköposti: puheenjohtaja(at)laakkoset.org Keskuskatu 7, KOTKA puh Sihteeri Marjatta Latvala Pikontie 18, Juankoski Puh: tai sähköposti: sihteeri(at)laakkoset.org Varapj: Jäsenet: Antti Laakkonen Myntis, SIUNTIO Puh: sähköposti: antti.laakkonen(at)lohja.fi Pertti Laakkonen Amurinkatu 10 D 25, Tampere puh , kesällä Pekka Laakkonen Firankaari 9, Tuusula puh , sähköposti: tutkimus(at)laakkoset.org Matti Jyllilä Lähdetie 31, Kulloonkylä puh tai sähköposti: matti(at)kulloo.com Risto Kangas Laitakatu 27, KOTKA Puh: sähköposti: risto.kanga(at)pp2.inet.fi Rahastonhoitaja: Merja Kaartinaho Haapatie 14, Helsinki puh sähköposti: rahastonhoitaja(at)laakkoset.org