YMPÄRISTÖLUPAVIRASTO Nro 18/2005/3 Dnro LSY-2005-Y-35

Transkriptio

1 LÄNSI-SUOMEN YMPÄRISTÖLUPAVIRASTO Helsinki LUPAPÄÄTÖS Nro 18/2005/3 Dnro LSY-2005-Y-35 Annettu julkipanon jälkeen ASIA LUVAN HAKIJA Väliaikainen poikkeaminen Näsijärven säännöstelyssä noudatettavista lupamääräyksistä, Tampere, Ylöjärvi, Kuru ja Ruovesi Pirkanmaan ympäristökeskus HAKEMUS Pirkanmaan ympäristökeskus on ympäristölupavirastoon toimittamassaan hakemuksessa, johon maa- ja metsätalousministeriö on antanut suostumuksensa, pyytänyt vesilain 12 luvun 19 :n 1 momentin perusteella lupaa poiketa väliaikaisesti Näsijärven säännöstelymääräyksistä vedenkorkeuden ylärajan osalta saakka. Säännöstelyluvan haltija Näsijärven säännöstely-yhtiö on suostunut luvan hakemiseen. Kuluvan talvikauden poikkeuksellisista sääolosuhteista (runsaat sateet ja leuto säätila) on aiheutunut tilanne, jossa Kokemäenjoen alaosaa edelleen uhkaavat hyytötulvat. Tähänastisin tulvasuojelutoimenpitein on jokeen tärkeimmille osille saatu muodostettua jääkansi, joka vahvuudeltaan kuitenkin on erittäin heikko. Jääkannen säilyttäminen tai sen mahdollisesti sulaessa uuden aikaan saaminen on hyydetulvien torjunnan kannalta erittäin tärkeää. Tämä edellyttää mahdollisuutta säätää sopivien sääolosuhteiden vallitessa Kokemäenjoen virtaama niin pieneksi, että edellytykset jääkannen muodostumiselle syntyvät. Säätilasta ja tähänastisista tulvasuojelutoimista johtuen ovat vesistön yläosan säännösteltyjen järvien, mm. Näsijärven, vedenkorkeudet lähellä lupien mukaisia ylärajoja. Joustavien toimintamahdollisuuksien säilyttämiseksi ja myös kevättulvatilanteen hoitamiseksi tulisi Näsijärven säännöstelyä kuluvan kevään aikana hoitaa voimassa olevasta lupapäätöksestä jonkin verran poiketen. Näsijärven vedenkorkeuden yläraja on NN + 95,40 m lukuun ottamatta kevätalennusta ja syysalennusta Kolsin voimalaitoksen juoksutuksen ollessa vaarassa ylittää 500 m 3 /s ja Kokemäenjoen tulvatilanteen vaatiessa on säännöstelypäätöksen 1) lupaehdon mukaisesti säännöstely-yhtiöllä oikeus vähentää Näsijärvestä tapahtuvaa juoksutusta niin, että korkeintaan kymmenen vuorokauden ajaksi vedenpinta nousee enintään korkeudelle + 95,50 m.

2 VOIMASSA OLEVA LUPAPÄÄTÖS 2 Jääkannen muodostumisen tukemiseksi ja siten hyydetulvariskin vähentämiseksi Kokemäenjoen alajuoksulla, erityisesti Porin kaupungissa, ja edelleen näiden toimenpiteiden mahdollisesti vaikeuttaman kevättulvatilanteen asianmukaiseksi hoitamiseksi Pirkanmaan ympäristökeskus on esittänyt, että edellä mainittu Näsijärven säännöstelyn varsinaisen ylärajan ylitys tai ylitykset saavat kestää yhteensä enintään 60 vuorokautta ja että oikeus siihen on voimassa asti Kolsin voimalaitoksen juoksutuksista riippumatta. Länsi-Suomen vesioikeus on antamallaan päätöksellä nro 150/1978 A myöntänyt Näsijärven säännöstely-yhtiölle luvan Tampereen kaupungissa sekä Kurun, Ruoveden ja Ylöjärven kunnissa olevan Näsijärven säännöstelemiseen Tammerkosken ja sen alapuolella olevien Kokemäenjoen voimalaitosten vesivoiman lisäämiseksi ja käytön tasoittamiseksi. Voimassa olevan lupapäätöksen 1) lupamääräyksen viimeinen kappale on seuraava : "Mikäli juoksutus Kolsin voimalaitoksella on vaarassa ylittää 500 m 3 /s ja Kokemäenjoen tulvatilanne lisäksi vesihallituksen käsityksen mukaan muuten niin vaatii, on luvan saajalla yleistä etua silmällä pitäen ja vältettävissä olevien tulvavahinkojen torjumiseksi oikeus Näsijärvestä tapahtuvaa juoksutusta vähentämällä korkeintaan 10 vuorokauden ajaksi ylittää edellä määritelty säännöstelyn yläraja enintään korkeuteen NN + 95,50 m saakka. Luvan saajan on tällöin vesihallituksen kanssa asiasta neuvoteltuaan jo ennen ylärajan ylittämisen ajankohtaa ryhdyttävä tilanteen vaatimiin juoksutuksiin, jotka ovat tarpeen, jotta ylitys ei tulisi liian suureksi eikä ylittäisi 10 vuorokauden aikaa." SUUNNITELMA Kokemäenjoen vesistössä on neljä merkittävää säännöstelyallasta, joita voidaan muun ohessa käyttää myös Kokemäenjoen virtaamien säätelyyn. Näsijärveä säännöstellään Tammerkoskessa sijaitsevilla voimalaitospadoilla, Vanajavettä Herralanvuolteen säännöstelypadolla ja Lempäälän vesiliikenne- ja säännöstelykanavalla, Pyhäjärveä Melon voimalaitospadolla sekä Kulo-, Rauta- ja Liekovettä Tyrvään voimalaitospadolla. Lisäksi Kokemäenjoessa sijaitsevat Äetsän, Kolsin ja Harjavallan voimalaitospadot. Säännöstely talvella Huolimatta keskimääräistä suuremmista juoksutuksista olivat säännösteltyjen järvialtaiden vedenkorkeudet joulukuussa Näsijärvessä ja Pyhäjärvessä likimain ajankohdan pitkäaikaiskeskiarvojen tasolla. Vanajaveden korkeutta pidettiin joulukuussa tietoisesti noin 20 cm pitkäaikaiskeskiarvojen alapuolella. Joulukuun lopun ja tammikuun poikkeukselliset sääolot aiheuttivat, että ajankohtana, jolloin normaalisti olisi käynnistynyt keväinen altaiden vedenkorkeuksien vähittäinen alentaminen, Näsijärven vedenkorkeudet pysyivät ennallaan ja Vanajaveden korkeudet jopa selvästi nousivat.

3 3 Järviin saatiin heikko jääpeite vasta tammikuun loppupuolella. Kokemäenjokeen ei leudosta säästä ja suurista juoksutuksista johtuen jääkantta ollut muodostunut. Tästä aiheutui hyydepatojen muodostumista Porin alueella vuodenvaihteessa, mutta tilanne pysyi kuitenkin hallinnassa ilman juoksutuksiin kohdistuneita erityistoimenpiteitä. Ennustetun lyhyen pakkaskauden ja yhä vakavammin esiintyneiden hyydeongelmien vuoksi päätettiin säännöstelyaltaiden juoksutuksia ja siten myös Kokemäenjoen virtaamaa pienentää merkittävästi. Alajuoksun tulvatilanteen helpottamiseksi Näsijärven juoksutusta vähennettiin tasolta 120 m 3 /s tasolle 50 m 3 /s. Jääkannen muodostuttua suurennettiin juoksutusta 2.2. tasolle 90 m 3 /s ja 7.2. tasolle 110 m 3 /s. Juoksutusten suurentaminen sovitettiin yhteen Pyhäjärven ja Vanajaveden vastaavien muutosten kanssa vaiheittain tapahtuvaksi, jotta siitä ei aiheutuisi muodostuneen jääpeitteen hajoamista. Juoksutusten pienentämisen johdosta Näsijärven vedenpinta nousi välisenä aikana 6 cm. Uhkana on nyt, että järven vedenpintaa ei saada pysymään lupaehtojen "kevätkuopan" määrittämissä rajoissa. Samoin säistä riippuen saattaa lupaehtojen ns. toukomutkaa koskevan lupaehdon noudattaminen osoittautua mahdottomaksi. Kokemäenjoen alajuoksun tulvasuojelun Näsijärven säännöstelyyn kohdistamat tarpeet Keskeinen keino torjua hyydepatoja on muodostaa jokeen lämpöeristeen lailla vaikuttava jääkansi. Jääkannen säilyttäminen tai uuden jääkannan aikaan saaminen edellyttää varautumista kahteen erilaiseen tilanteeseen: Kokemäenjoen olemassa olevan jääkannen säilyttäminen ja vahvistaminen sekä uuden jääkannen aikaansaaminen. Olemassa olevan jääkannen säilyttäminen edellyttää, ettei sen säilymistä vaaranneta suurentamalla juoksutuksia epätarkoituksenmukaisesti. Tämän vuoksi Kokemäenjoen virtaamat ja siten myös niihin oleellisesti vaikuttavat juoksutukset järvialtaista tulisi pitää mahdollisimman maltillisina. Mikäli olemassa oleva jääkansi säistä johtuen kuitenkin häviää, syntyy todennäköisesti tilanne, jossa kannen muodostumiseen tulee pikaisesti uudelleen ryhtyä. Tämä edellyttäisi myös Näsijärven juoksutusten radikaalia pienentämistä sääoloista riippuen muutaman vuorokauden - viikon ajaksi. Näsijärven säännöstelyn lupamääräyksessä 1) oleva kytkentä Kolsin voimalaitoksen juoksutukseen tulisi väliaikaisesti poistaa, koska mahdollinen uuden jääkannen muodostaminen Kokemäenjokeen edellyttää nimenomaan virtaaman pienentämistä tasolle m 3 /s pakkaskauden luonteesta riippuen. Koko talvi- ja kevättulvatilanteen tarkoituksenmukaisen hoidon kannalta olisi tarpeellista, että lupa olisi voimassa saakka.

4 4 Ehdotetun Näsijärven säännöstelyn väliaikaisen lupamuutoksen vaikutukset Hyödyt Kokemäenjoen alaosan alue Hyydetulvien aiheuttamien vahinkojen suuruutta arvioidaan Lounais- Suomen ympäristökeskuksen ja Porin kaupungin yhteistyönä vuosina laadittavassa selvityksessä. Alustavien arvioiden mukaan hyydetulvien aikaansaamat vahingot voivat maksimissaan Porin kaupungin alueella olla milj. euroa ja aiheuttaa jopa henkilön evakuoimistarpeen. Taloudellisesti suurimmat vahingot aiheutuvat tilanteessa, jossa rakenteille aiheutuvien vahinkojen lisäksi hyydetulvat aiheuttavat teollisuuslaitosten toimintaan tuotannon keskeytyksiä. Ääritilanteessa saattavat myös sähkönjakelu ja vesihuolto lakata kaupungissa toimimasta. Varsin tavanomaisessa hyytötilanteessa vahinkojen arvioidaan nousevan kymmeniin tuhansiin euroihin. Huittisten alueella syntyviä vahinkoja on arvioitu vuonna 1999 laaditussa "Kokemäenjoen vesistön tulvantorjunnan toimintasuunnitelmassa". Maksimihyydöksi luonnehditussa tilanteessa vahingot riippuvat Kolsin voimalaitoksen virtaamista ja ne ovat esimerkiksi virtaamalla 700 m 3 /s euroa. Yläjuoksun järvialtaiden tarkoituksenmukaisilla ja oikein ajoitetuilla juoksutusten muutoksilla arvioidaan voitavan meneillään olevan kaltaisissa tilanteissa suurella todennäköisyydellä estää Kokemäenjoen alaosalla vähintäänkin useiden satojen tuhansien eurojen suuruisten vahinkojen syntyminen. Näsijärven alue Tammerkoskessa ja myös alajuoksun voimaloissa saavutetaan todennäköisesti jonkin verran voimalaitoshyötyä, kun laitosten välitön ohijuoksutustarve hieman vähenee. Tämä etu voi kuitenkin nollaantua tai kääntyä vahingoksi, mikäli Näsijärveen ei pystytä kevättulvan hoidan kannalta aikaansaamaan riittävän suurta varastotilaa, jolloin vuorostaan ohijuoksutuksiin tulisi tarvetta huhti-toukokuussa. Haitat Kokemäenjoen alaosan alue Mahdollisesta huhti-toukokuulle ajoittuvasta lisäjuoksutuksesta voi aiheutua ohijuoksutushaittaa myös Kokemäenjoen voimaloille.

5 Näsijärven alue 5 Kokemäenjoen vesistön tulvantorjunnan toimintasuunnitelman mukaan Näsijärvellä ei aiheudu tulvavahinkoja vielä vedenkorkeudella NN + 95,50 m. Tämä koskee Näsijärven rannoilla sekä maataloutta että rakennuksia ja rakenteita. Mikäli hakemuksen mukainen Näsijärven ylivedenkorkeusjakson pidentäminen ajoittuu oleelliselta osin toukokuulle, aiheutuu siitä rantojen maataloudelle jonkin verran vahinkoja, mutta vahingot ovat todennäköisesti yhteensä muutamia tuhansia euroja. Näsijärven vedenkorkeuden mahdollisen nousun tasolle NN + 95,50 m aiheuttama haitta virkistyskäytölle on arvioitu marginaaliseksi. Muihin järven ja sen rantojen käyttömuotoihin ei esitetyn kaltaisella lupaehdon väliaikaisella muutoksella katsota olevan vaikutuksia. Vaikutukset Natura-alueisiin Hakemukseen on liitetty ympäristöministeriön antama luonnonsuojelulain 65 :n 2 momentin mukainen lausunto ehdotetun säännöstelylupaehtojen väliaikaisen muutoksen vaikutuksista Natura alueisiin. Lausunto on annettu asiasta laaditusta ja hakemukseen liitetystä selvityksestä. Hankkeen vaikutusalueella sijaitsee kaksi Natura 2000-verkostoon kuuluvaa aluetta: Kapeenlahden ranta (FI ) ja Valkeekivi (FI ). Kapeenlahden ranta on luontodirektiivin mukainen SCI-alue ja sijaitsee Näsijärven rannalla Tampereen kaupungissa Kapeen kylässä. Alueella on luontodirektiivin liitteen I luontotyypeistä Fennoskandian runsaslajisia kuivia ja tuoreita niittyjä, kosteaa suurruohokasvillisuutta sekä Fennoskandian hakamaita ja kaskilaitumia. Valkeekivi on luontodirektiivin mukainen SCI-alue ja sijaitsee Ylöjärven kaupungissa. Alue kuuluu myös valtakunnalliseen lehtojensuojeluohjelmaan. Valkeekiven Natura-alueella esiintyy luontodirektiivin liitteen I luontotyypeistä Boreaalisia lehtoja. Ympäristöministeriö on katsonut, ettei hanke todennäköisesti merkittävästi heikennä niitä luonnonarvoja, joiden perusteella Kapeenlahden ranta ja Valkeekivi on sisällytetty Natura 2000-verkostoon. Vaikutukset Näsijärven linnustoon ja kalastoon Poikkeuslupahakemuksen mukainen vedenkorkeuden muutos ei heikennä kalojen kutua eikä sen oleteta vaikuttavan täplärapukantaan. Veden mahdollisen nousun tasolle NN + 95,50 m ei myöskään oleteta aiheuttavan merkittävää kala- ja naurulokkien pesien tuhoutumista.

6 YMPÄRISTÖLUPAVIRASTON RATKAISU 6 Käsittelyratkaisu Luparatkaisu Asian kiireellisyyden vuoksi ympäristölupavirasto on ratkaissut asian vesilain 12 luvun 19 :n 4 momentin nojalla tiedoksiantoa toimittamatta. Ympäristölupavirasto myöntää Pirkanmaan ympäristökeskukselle luvan poiketa väliaikaisesti Länsi-Suomen vesioikeuden Näsijärven säännöstelystä antaman päätöksen nro 150/1978 A lupamääräyksen 1) viimeisessä kappaleessa sanotusta ja luvan ryhtyä hakemuksessa tarkoitettuihin vaarantorjuntatoimiin säännöstelemällä Näsijärven vedenjuoksua. Luvan saajan on noudatettava vesilain säännöksiä ja seuraavia lupamääräyksiä. Lupamääräykset 1) Mikäli Kokemäenjoen tulvatilanne Pirkanmaan ympäristökeskuksen käsityksen mukaan niin vaatii, Näsijärvestä tapahtuvaa juoksutusta voidaan vähentää siten, että säännöstelyn yläraja ylittyy korkeintaan 60 vuorokauden aikana ja enintään korkeuteen NN + 95,50 m saakka. 2) Suuria ja nopeita virtaamavaihteluja on pyrittävä välttämään. 3) Pirkanmaan ympäristökeskuksen on tarkkailtava tämän luvan sallimia poikkeavia vedenkorkeuksia ja juoksutusmääriä sekä vaarantorjuntatoimien muita vaikutuksia ja mahdollisesti aiheutuvia vahinkoja Kokemäenjoella ja Näsijärvellä. 4) Tämä lupa on voimassa saakka. 5) Pirkanmaan ympäristökeskus on valtion puolesta vastuussa vaarantorjuntatoimien omaisuudelle välittömästi aiheuttamista vahingoista. Ympäristökeskuksen on tehtävä mennessä selvitys vaarantorjuntatoimien vahingollisista vaikutuksista ja pyrittävä sopimaan ja korvaamaan mahdolliset vahingot. Mikäli vahingoista ei päästä sopimukseen, ympäristökeskuksen on niiltä osin saatettava vahinkojen korvaamista koskeva asia ympäristölupaviraston ratkaistavaksi. 6) Pirkanmaan ympäristökeskuksen on viipymättä ilmoitettava vaarantorjuntatoimien aloittamisesta ja lopettamisesta seuraaville asianosaisille: - Tampereen kaupungin ympäristönsuojeluviranomainen - Ylöjärven kaupungin ympäristönsuojeluviranomainen - Kurun kunnan ympäristönsuojeluviranomainen - Ruoveden kunnan ympäristönsuojeluviranomainen - Maa- ja metsätalousministeriö - Ympäristöministeriö - Hämeen työvoima- ja elinkeinokeskus - Näsijärven säännöstely-yhtiö

7 Päätöksen täytäntöönpano 7 Tämä päätös saadaan panna täytäntöön muutoksenhausta huolimatta. Perustelut Kuluvan talvikauden poikkeuksellisten sääolosuhteiden seurauksena Kokemäenjoen alaosaa uhkaavat edelleen hyytötulvat. Jääkannen muodostumisen tukeminen ja siten hyytötulvariskin vähentäminen edellyttävät Kokemäenjoen virtaaman pienentämistä ja tarvittaessa poikkeamista väliaikaisesti Näsijärven säännöstelyn vedenkorkeuden ylärajasta voimassa olevaa lupamääräystä pidemmän ajan ja Kolsin voimalaitoksen juoksutuksista riippumatta. Ylärajan ylityksen enimmäiskorkeus pysyy kuitenkin ennallaan ja on NN + 95,50 m. Näsijärven voimassa olevasta säännöstelyluvasta poikkeaminen väliaikaisesti vaarantorjuntatoimin on siksi tarpeen yksityiselle ja yleiselle edulle aiheutuvien suurten tulvavahinkojen välttämiseksi. Vaarantorjuntatoimista mahdollisesti aiheutuvat korvattavat vahingot ovat ennakolta vaikeasti arvioitavissa, mutta mahdolliset vahingot kohdistuvat lähinnä maatalouteen Näsijärven rannoilla ja ne on arvioitu enintään muutamaksi tuhanneksi euroksi. Hanke ei todennäköisesti merkittävästi heikennä Suomen Natura 2000-verkostoon sisällytettyjä Kapeenlahden rannan (FI ) eikä Valkeekiven (FI ) luonnonarvoja. Lainkohdat Vesilain 12 luvun 19 ja luonnonsuojelulain 65 KÄSITTELYMAKSU Ei maksua Sovellettu oikeusohje Ympäristöministeriön asetus ympäristölupaviraston maksullisista suoritteista 2 (1238/2003)

8 MUUTOKSENHAKU 8 Päätökseen saa hakea muutosta Vaasan hallinto-oikeudelta valittamalla. Ulla Kuusiniemi Juha Helin Esko Vähäsöyrinki Päätöksen tekemiseen ovat osallistuneet sivutoiminen ympäristöneuvos Ulla Kuusiniemi sekä ympäristöneuvokset Juha Helin ja Esko Vähäsöyrinki (tarkastava jäsen). Asian on esitellyt Ulla Kuusiniemi. UK/mk Liite 1) Valitusosoitus

9 VALITUSOSOITUS Valitusviranomainen Valitusaika Valitusoikeus Valituksen sisältö Valituksen liitteet LIITE 1 Länsi-Suomen ympäristölupaviraston päätökseen saa hakea valittamalla muutosta Vaasan hallinto-oikeudelta. Asian käsittelystä perittävästä maksusta valitetaan samassa järjestyksessä kuin pääasiasta. Määräaika valituksen tekemiseen on kolmekymmentä (30) päivää tämän päätöksen antopäivästä sitä määräaikaan lukematta. Valitusaika päättyy Päätöksestä voivat valittaa ne, joiden oikeutta tai etua asia saattaa koskea, sekä vaikutusalueella ympäristön-, terveyden- tai luonnonsuojelun tai asuinympäristön viihtyisyyden edistämiseksi toimivat rekisteröidyt yhdistykset tai säätiöt, asianomaiset kunnat, alueelliset ympäristökeskukset, kuntien ympäristönsuojeluviranomaiset ja muut asiassa yleistä etua valvovat viranomaiset. Valituskirjelmässä, joka osoitetaan Vaasan hallinto-oikeudelle, on ilmoitettava - päätös, johon haetaan muutosta - valittajan nimi ja kotikunta - postiosoite ja puhelinnumero ja mahdollinen sähköpostiosoite, joihin asiaa koskevat ilmoitukset valittajalle voidaan toimittaa (mikäli yhteystiedot muuttuvat, on niistä ilmoitettava Vaasan hallinto-oikeudelle, PL 204, Vaasa, sähköposti vaasa.hao@om.fi) - miltä kohdin päätökseen haetaan muutosta - mitä muutoksia päätökseen vaaditaan tehtäväksi - perusteet, joilla muutosta vaaditaan - valittajan, laillisen edustajan tai asiamiehen allekirjoitus, ellei valituskirjelmää toimiteta sähköisesti (telekopiolla tai sähköpostilla) Valituskirjelmään on liitettävä - päätös, johon haetaan muutosta alkuperäisenä tai jäljennöksenä - asiakirjat, joihin valittaja vetoaa vaatimuksensa tueksi, jollei niitä ole jo aikaisemmin toimitettu viranomaiselle - mahdollisen asiamiehen valtakirja tai toimitettaessa valitus sähköisesti selvitys asiamiehen toimivallasta Valituksen toimittaminen ympäristölupavirastoon Länsi-Suomen ympäristölupaviraston yhteystiedot Valituskirjelmä liitteineen on toimitettava kaksin kappalein Länsi-Suomen ympäristölupaviraston kirjaamoon. Valituskirjelmän on oltava perillä määräajan viimeisenä päivänä ennen virka-ajan päättymistä. Valituskirjelmä liitteineen voidaan myös lähettää postitse, telekopiona tai sähköpostilla. Sähköisesti (telekopiona tai sähköpostilla) toimitetun valituskirjelmän on oltava toimitettu niin, että se on käytettävissä vastaanottolaitteessa tai tietojärjestelmässä määräajan viimeisenä päivänä ennen virka-ajan päättymistä. käyntiosoite: Panimokatu 1, Helsinki postiosoite: PL 115, Helsinki puhelin: vaihde (09) telekopio: (09) sähköposti: kirjaamo.lsy@ymparisto.fi aukioloaika: klo Oikeudenkäyntimaksu Valittajalta peritään asian käsittelystä Vaasan hallinto-oikeudessa oikeudenkäyntimaksu 80 euroa. Tuomioistuinten ja eräiden oikeushallintoviranomaisten suoritteista perittävistä maksuista annetussa laissa on erikseen säädetty eräistä tapauksista, joissa maksua ei peritä.