Lisää. ääntymisvapaus suomalaisen lainsää näkökulmastakulmasta. Riitta Burrell Dos., OTT, LL.M. Lakimies, TEO

Transkriptio

1 Lisää ääntymisvapaus suomalaisen lainsää äädäntöhistorian näkökulmastakulmasta Riitta Burrell Dos., OTT, LL.M. Lakimies, TEO

2 1900-luvun alkupuoliskon rotuhygieniakeskustelu Suomen LääL ääkäriseuran, Duodecimin ja Neurologis-Psykiatrisen Yhdistyksen lausunto lääl ääkintöhallitukselle v Heikkomielisten lasten huoltoa käsittelevk sittelevä kokous v Valtioneuvoston asettama komitea v Lakiehdotus v Sterilisoimislaki v. 1935

3 Vuoden 1929 avioliittolaki 11 Avioliittoon älköön n menkö se, joka on mielisairas tai tylsämielinen. 12 Se, jolla on kaatumatauti, joka ei pääp ääasiallisesti johdu ulkonaisista syistä,, tai tarttuvalla asteella oleva sukupuolitauti, älköön n menkö avioliittoon, ellei ole siihen saanut tasavallan presidentin lupaa. Kuuromykkä älköön n myösk skään n sellaisetta luvatta menkö avioliittoon toisen kuuromykän n kanssa, paitsi milloin jommankumman kuuromykkyys ei ole synnynnäist istä.

4 Sterilisoimiskomitean mietintö 1929 Sterilointiin voidaan ryhtyä asianomaisen henkilön n pyynnöst stä tai hänen h holhoojansa suostumuksella Laitokseen otetun sterilointia voi ehdottaa laitoksen johtaja tai terveydenhoitolautakunta Kastrointiin voidaan ryhtyä asianomaisen henkilön n pyynnöst stä Luvan myönt ntää lääkintöhallitus

5 Vuoden 1935 sterilisoimislaki (1/3) Tylsämielinen (idiootti), vähämielinen v (imbesilli) ja mielisairas voidaan määm äärätä tehtäväksi suvun jatkamiseen kykenemätt ttömäksi, jos on syytä varoa, että sellainen vajaakelpoisuus periytyisi hänen jälkelj lkeläisiinsä,, tai jos on todennäköist istä, että hänen lapsensa jäisivj isivät t hänen h tällaisent vajaakelpoisuutensa takia huoltoa vaille. Esitysoikeus terveydenhoitolautakunnalla tai laitoksen johtajalla Lääkintöhallituksen määm ääräys Valitus KKO:een

6 Vuoden 1935 sterilisoimislaki (2/3) Sama olkoon lakina, jos joku lainvoiman saaneella tuomiolla on osoitettu syypää ääksi rikokseen tai rikoksen yritykseen, joka todistaa hänellä olevan voimakkuutensa tai suuntautumisensa puolesta luonnottoman sukuvietin, ja on perusteltua syytä varoa, että hän n sen vuoksi on vaarallinen toiselle henkilölle. lle. Esitysoikeus syyttäjäviranomaisille, poliisipää äälliköllä tai laitoksen johtajalla Lääkintöhallituksen määm ääräys Valitus KKO:een

7 Vuoden 1935 sterilisoimislaki (3/3) Vuosina suoritettiin 188 pakkosterilointia ja 10 pakkokastrointia lääkintöhallituksen määm ääräyksestä sekä 49 sterilointia ja 2 kastrointia lääkintöhallituksen luvalla

8 Vuoden 1950 lainsää äädäntö Aborttikomitea v Sterilisoimiskomitea v Sterilisoimiskomitean mietintö v Aborttikomitean mietintö v Lakiehdotukset eduskunnalle v. 1948

9 Sterilisoimislaki (83/1950) (1/2) Mielisairas tai vajaamielinen voidaan määräyksen perusteella ilman omaa suostumustaan sterilisoida, jos vajaakelpoisuus on sen laatuinen,, että se ilmaantuisi hänenh jälkeläisiinsä tai aiheuttaisi, että hänen lapsensa jäisivät t huoltoa vaille (1 ) Lääkintöhallituksen pääp äätökseen ei voinut hakea muutosta valittamalla

10 Sterilisoimislaki (83/1950) (2/2) V suoritettiin 211 sterilointia lääkintöhallituksen määm ääräyksestä ja 570 sterilointia lääl ääkintöhallituksen luvalla V suoritettiin 616 sterilointia lääkintöhallituksen määm ääräyksestä ja sterilointia lääl ääkintöhallituksen luvalla

11 Kastroimislaki (84/1950) (1/3) Jos joku lainvoiman saaneella tuomiolla on osoitettu syypää ääksi rikokseen tai rikoksen yritykseen, joka todistaa, että hän n on sukuviettinsä vuoksi vaarallinen toiselle henkilölle, lle, voidaan hänet h ilman omaa suostumustaan kastroida. Sama olkoon laki, jos sielullisesti vajaakykyinen tai pysyvästi sti mielisairas henkilö,, jota

12 Kastroimislaki (84/1950) (2/3) hoidetaan mielisairaalassa tai siihen verrattavassa laitoksessa, sukuviettinsä vuoksi on vaarallinen toiselle henkilölle lle ja luotettava selvitys siitä on esitetty. Esitysoikeus rangaistuslaitoksen, mielisairaalan tai muun laitoksen johtajalla Lääkintöhallituksen määm ääräys Valitus KKO:een

13 Kastroimislaki (84/1950) (3/3) Vuosien 1951 ja 1970 välillv lillä esitettiin kastroitavaksi yhteensä noin henkilöä Lääkintöhallitus antoi yhteensä 203 kastroimismää ääräystä KKO kumosi niistä 104 Viimeinen pakkokastrointi vuonna 1958

14 Laki raskauden keskeyttämisest misestä (82/1950) Taustaa (1/2) RL:n pakkotilasää äännökset RL:n sikiönl nlähdettämistä koskevat säännökset Laittomat abortit

15 Laki raskauden keskeyttämisest misestä (82/1950) Taustaa (2/2) Valtion väestv estökomitean sosiaalihygienian jaoston lausuntopyyntö neljälle lle erikoislää ääkäriyhdistykselle v Aborttikomitea v Aborttikomitean mietintö v. 1945

16 Laki raskauden keskeyttämisest misestä (82/1950) (1/3) kun raskauden jatkuminen tai lapsen synnyttäminen naisen sairauden, ruumiinvian tai heikkouden vuoksi aiheuttaisi hänen h ruumiinsa tai sielunsa terveydelle vakavan vaaran; tätät vaaraa arvosteltaessa otettakoon huomioon myöskin naisen terveyteen vaikuttavat erikoisen vaikeat elämänolot ja muut olosuhteet Kahden lääl ääkärin lupapää äätös

17 Laki raskauden keskeyttämisest misestä (82/1950) (2/3) kun nainen on maattu olosuhteissa, joita tarkoitetaan rikoslain 25:4 ja 5 :ssä,, 20:1, 3, 8 ja 9 :ssä tai saman luvun 6 :ssä tarkoitetuissa tapauksissa, jos teko on sisält ltänyt naisen toimintavapauden törket rkeän n loukkauksen, niin myös s aina, milloin nainen makaamisen tapahtuessa ei ollut täyttt yttänyt kuuttatoista vuotta Kahden lääl ääkärin lupapää äätös

18 Laki raskauden keskeyttämisest misestä (82/1950) (3/3) kun on perusteltua syytä otaksua, että naisella tai odotettavan lapsen isäll llä on sellaisia periytyviä taipumuksia, jotka jälkelj lkeläisissä tulisivat aiheuttamaan mielisairautta, tylsämielisyytt mielisyyttä tai vaikean ruumiillisen sairauden tai muun vaikean vian Eräiss issä tapauksissa suoritettava myös s sterilointi Lääkintöhallituksen lupa

19 Laki raskauden keskeyttämisest misestä (239/1970) - Taustaa Yleisin indikaatio ja 1960-luvulla psyykkiset reaktiot, heikkous- ja väsymystilat Laillisten aborttien ohella edelleen paljon laittomia abortteja ja 1960-luvulla Aborttilakikomitea v Aborttilakikomitean mietintö v. 1968

20 Vuoden 1970 lainsää äädäntö Vuoden 1970 abortti-,, sterilointi- ja kastrointilainsää äädäntö: : yksilön valinnanvapauden lisää ääminen, luopuminen rotuhygieniasta ja pakkotoimenpiteistä

21 Viimeaikainen lainsää äädäntö Laki transseksuaalin sukupuolen vahvistamisesta (563/2002) Kastroimislain (282/1970) kumoaminen Laki hedelmöityshoidoista (1237/2006)