Selvitys Suomen huoltovarmuusreservistä

Koko: px
Aloita esitys sivulta:

Download "Selvitys Suomen huoltovarmuusreservistä"

Transkriptio

1 Selvitys Suomen huoltovarmuusreservistä Keskustelupaperi, Iivo Vehviläinen, Mikko Kara Gaia Consulting Oy

2 SISÄLTÖ 1 Johdanto Huoltovarmuusreservin perusteet Taloudelliset perusteet Tekniset perusteet Juridiset perusteet Vaihtoehdot Toteutustapa Toimintaperiaatteet Lainsäädäntömuutokset Järjestelmän mitoitus ja kustannukset Johtopäätökset ja suositukset Gaia Consulting Oy, Emme ole vastuussa raportin tietojen täsmällisyydestä tai täydellisyydestä, emmekä anna niitä koskevia vakuutuksia, ellei toisin ole mainittu. Raporttia ei tule miltään osin pitää päätöksentekoa koskevana suosituksena tai kehotuksena. Materiaalin ja asiakirjojen läpikäynti on toteutettu siten kuin olemme katsoneet asiassa asianmukaiseksi työn laajuuden ja tarkoituksen valossa. Emme ole vastuussa raportin päivittämisestä myöhempien tapahtumien osalta (päivämäärä raportin etusivulla). 2 Keskustelupaperi sähkön huoltovarmuusreservistä

3 1 Johdanto Suomi on osa pohjoismaista sähkömarkkinaa, joka muuttuu poikkeuksellisen nopeasti uusiutuvan energian lisäämisen seurauksena. Sähköntuotantokapasiteetin kannalta oleellisin muutos on Pohjoismaissa käynnissä oleva siirtyminen perinteisistä säädettävistä voimalaitoksista tuulivoiman tuotantoon. Erityisesti tämä koskee Suomea, joka on pohjoismaisessa työnjaossa vastannut pitkälti säädettävästä lauhdevoimantuotannosta. Sähkömarkkinoiden keskeisenä toimintaperiaatteena on, että markkinat ohjaavat tuotantoinvestointeja tehokkaimpiin kohteisiin. Tämä tarkoittaa myös, että kannattavimmat tuotantomuodot syrjäyttävät ne tuotantomuodot, joille markkinoilla ei ole tarvetta. Muutokset sähkömarkkinoiden tuotantokapasiteetissa ovat osa markkinan normaalia toimintaa. Mikäli markkinoille muodostuu tarve uudelle sähköntuotantokapasiteetille, on markkinatoimijoilla mahdollisuus investoida uuteen kapasiteettiin. Eri tukien myötä markkinoille tuleva uusiutuvan energian tuotanto on kannattavampaa kuin perinteinen lauhdevoimantuotanto. Lisääntynyt tuulivoiman tuotanto Suomessa ja muissa Pohjoismaissa on alentanut sähkön markkinahintaa ja ilman tukia toimivien voimalaitoksien kannattavuutta. Koska voimalaitoksien toiminnan jatkaminen ei ole taloudellisesti kannattavaa, on sähkömarkkinoilta poistunut tai poistumassa muutamia säätökykyisiä lauhdevoimalaitoksia. Sähkönkulutuksen kattamiseksi tarvitaan jokaisella ajanhetkellä riittävä sähköntuotantokapasiteetti. Voimalaitoksien sulkemisen seurauksena sähköntuotantokapasiteetti Suomessa on vähentymässä selvästi. Suomen oman tuotantokapasiteetin muutokset ovat markkinaoloissa tapahtuvaa normaalia kehitystä. Normaaliolosuhteissa kysyntä voidaan kattaa tuonnilla, ilman, että toimitusvarmuus vaarantuu. Tuotantokapasiteetin vähentyminen lisää kuitenkin sähkönhuollon haavoittuvuutta, mikäli normaalioloista poiketaan. Samanaikaisesti sähköjärjestelmän muutoksien kanssa taloudellinen ja muu epävarmuus Euroopassa on lisääntynyt. Vastineena muuttuneisiin olosuhteisiin on Suomessa nostettu keskusteluun sähköntuotannon huoltovarmuusreservi. Huoltovarmuudella tarkoitetaan tässä eri asiaa kuin toimitusvarmuus. Huoltovarmuus on varautumista normaalista poikkeaviin olosuhteisiin. Toimitusvarmuudella tarkoitetaan puolestaan riittävän sähköntuotannon varmistamista normaalin sähkömarkkinan puitteissa. Sähkön käyttäjien kannalta sähköntuotannon huoltovarmuusreservi olisi eräänlainen vakuutus sellaista poikkeustilannetta varten, jossa markkinaehtoinen sähköntuotantokapasiteetti ei jostain syystä olisi riittävä. Sähköjärjestelmän toimivuus kaikissa oloissa on kriittistä koko yhteiskunnan toimivuuden ja väestön turvallisuuden kannalta. Tämän keskustelupaperin tarkoituksena on konkretisoida mahdollisen huoltovarmuusreservin toteutusta Suomessa. Työn tilaajana on Fortum Oyj ja toteuttajana riippumaton Gaia Consulting Oy. Työn kuluessa Gaia on saanut arvokkaita asiantuntijanäkemyksiä Energiateollisuus ry:stä, Fingrid Oyj:stä, Huoltovarmuuskeskuksesta, Metsäteollisuus ry:stä, Suomen ElFi Oy:stä sekä työ- ja elinkeinoministeriöstä. 3 Keskustelupaperi sähkön huoltovarmuusreservistä

4 2 Huoltovarmuusreservin perusteet 2.1 Taloudelliset perusteet Sähkömarkkinan perusteet Riittävä ja käyttökelpoinen sähköntuotantokapasiteetti on nykyisen yhteiskuntajärjestelmän kriittinen perusedellytys. Suomessa sähköntuotantokapasiteetin riittävyys normaalioloissa on järjestetty pohjoismaisen sähkömarkkinan kautta. Sähkömarkkinoiden perusajatus on kustannustehokkuuden lisääminen suhteessa aiempaan voimakkaasti säänneltyyn monopolitoimintaan 1. Kilpailu markkinoilla suosii kustannustehokkaita tuotantomuotoja, jotka syrjäyttävät kalliimpia ja tehottomampia tuotantolaitoksia. Kilpailussa menestyminen edellyttää toimijoilta jatkuvaa kykyä toiminnan tehostamiseen ja uusien tehokkaampien ratkaisujen käyttöönottoon. Pohjoismaisilla sähkömarkkinoilla sähkön markkinahinta vaihtelee kysynnän ja tarjonnan mukaisesti. Vuorokaudenaika, viikonpäivä ja erityisesti Pohjolassa vuodenaika vaikuttavat sähkön hintaan. Tämän lisäksi yllättävät mutta normaalit kysynnän ja tarjonnan tilanteet muuttavat tilapäisesti sähkön hintaa. Toimivien sähkömarkkinoiden tehtävä on ohjata tuotantoa kustannustehokkaimpiin tuotantotapoihin sekä käyttää teknisiltä ominaisuuksiltaan kilpailukykyisimpiä tuotantomuotoja kussakin tilanteessa. Markkinoilla sähkön hinta määräytyy kysynnän ja tarjonnan tasapainotilanteessa. Kunkin tunnin kysyntä tulee kattaa tarjonnalla. Eri tarjontamuodot kilpailevat keskenään tuotannon muuttuvien kulujen perusteella. Tuetun tuulivoiman lisärakentaminen syrjäyttää muuttuvilta kustannuksiltaan kalliimpaa lauhdevoimaa. Lauhdevoimatuotannosta tulee täten kannattamatonta ja lauhdevoimalaitoksia voidaan joutua sulkemaan taloudellisin perustein. Sähkömarkkinoiden tehtävänä on myös synnyttää uusia investointeja kustannustehokkaasti. Mikäli sähköntuotantokapasiteetista näyttää olevan puutetta, on vapailla markkinoilla kenellä tahansa mahdollisuus investoida uuteen tuotantokapasiteettiin 2. Sähkön markkinahinnan vaihtelut ovat ensiarvoisen tärkeitä sekä kustannustehokkaan käytön että uusien investointien synnyttämisen kannalta. 1 Esim. Schweppe, F. C., Tabors, R. D., Caraminis, M. C., & Bohn, R. E., Spot pricing of electricity, Ottaen huomioon investointien normaalit reunaehdot: Sähköntuotannon investointien vaikutuksia ympäristöön ja yhteiskuntaan säännellään mm. ympäristölainsäädännöllä ja ydinvoimaa erikseen ydinenergialailla. 4 Keskustelupaperi sähkön huoltovarmuusreservistä

5 Sähkömarkkinoiden ulkoisvaikutukset Kaikilla energiantuotantomuodoilla on tuotetun ja markkinoille myydyn energian lisäksi markkinoiden ulkopuolisia vaikutuksia. Mikäli ulkoisvaikutukset ovat haitallisia, on julkisten toimijoiden perusteltua säännellä markkinan toimintaa. Lähtökohtana tulisi tällöin kuitenkin olla sääntelyn tehokkuus eli pyrkimys korjata sellaisia talouden tai yhteiskunnan toimintaan liittyviä puutteita, joista aiheutuva haitta on suurempi kuin sääntelyn kustannukset. Sääntelyn tarkoituksena on vaikuttaa markkinatoimijoiden tekemiin päätöksiin. Sääntely onkin ollut tehokas tapa ohjata investointeja. Suomessa syöttötariffin 3 käyttöönoton jälkeen tehdyt uudet investointipäätökset sähköntuotantoon ovat liittyneet pääasiassa tuulivoiman tuotantoon. Pohjoismaisella tasolla suurempia vaikutuksia on ollut Ruotsin, Tanskan ja Norjan vastaavilla tukijärjestelmillä. Myös Saksan tukijärjestelmät vaikuttavat sähkömarkkinoiden siirtoyhteyksien kautta suomalaiseen sähköntuotantojärjestelmään. On syytä huomata, että muiden tarkoitusperien vuoksi tehdyllä sääntelyllä on aina vaikutuksia myös markkinan kokonaisuuden toimintaan. Vaikutusketjut voivat olla monimutkaisia ja useiden eri säädöksien seurausta. Esimerkiksi IE-direktiivi edellyttäisi lisäinvestointeja perinteisiin voimalaitoksiin, mutta syöttötariffilla tuettu tuulivoima vähentää investointien kannattavuutta. Riittävän kapasiteetin turvaaminen Sähkön käyttäjien sähkönsaannin turvaaminen kaikissa olosuhteissa edellyttää myös sääntelyä. Kilpailluilla sähkömarkkinoilla toimivien yhtiöiden omana taloudellisena etuna on varmistaa tuotantolaitoksien toimivuus ja riittävä käytettävyys. Kukaan yksittäinen toimija ei kuitenkaan voi taata riittävää sähköntuotantokapasiteettia koko sähkön kysynnän kattamiseksi. Kilpailusyistä toimijat eivät voi tehdä yhteistyötä sähköntuotannon toimivuuden varmistamiseksi kaikissa olosuhteissa. Koska puhtaasti markkinaehtoinen järjestelmä johtaisi todennäköisesti liian alhaiseen tuotantokapasiteettiin häiriötilanteita ajatellen, on sähkön reservijärjestelmien ylläpito yhteisin varoin perusteltua 4. Sähköjärjestelmän toimitusvarmuus onkin EU maissa asetettu sähkön kantaverkkoyhtiöiden tehtäväksi. Suomessa toimitusvarmuudesta vastaa Fingrid Oyj, joka tekee myös enenevissä määrin yhteistyötä muiden Pohjoismaiden kanssa. 2.2 Tekniset perusteet Muutokset sähköntuotantojärjestelmässä Suomen sähköntuotantokapasiteetin kehittymistä on tarkasteltu viime vuosina useissa selvityksissä. Selvitysten mukaan Suomen talviajan huippukulutus katetaan osin sähkön tuonnil- 3 Laki uusiutuvilla energialähteillä tuotetun sähkön tuotantotuesta, 1396/ Ks. esim. Joskow, Paul ja Tirole Jean, Reliability and competitive electricity markets, RAND Journal of Economics, Vol. 38, No. 1, Keskustelupaperi sähkön huoltovarmuusreservistä

6 la. Kysynnän ja tarjonnan välisen tehovajeen syntymistä pidetään kuitenkin epätodennäköisenä sähköjärjestelmän normaalien vikaantumisten seurauksena vuosina Tuoreimmat arviot ovat nostaneet esiin sähkön alhaisen markkinahinnan vaikutuksen Suomen tuotantokapasiteettiin. Kuvassa 2.1 on esitetty suurusluokka-arvio tilanteesta luvulla, jos alhaiset markkinahinnat ja tuotantokapasiteetin poistuminen sähkömarkkinoilta jatkuvat. Myös vaihtoehtoisissa korkeamman kulutuksen skenaarioissa sähkön huippukulutuksen ja huipunajan tuotannon välinen ero on samaa kokoluokkaa 6. Kuva 2.1. Suomen sähkönkulutuksen pysyvyyskäyrä vuonna 2014, kutakin kulutustuntia vastaava sähköntuotanto sekä esimerkinomaiset arviot huippukulutuksesta, huipunajan tuotannosta ja siirtokapasiteetista 2020-luvulla matalien sähkönhintojen oloissa. 7 Tehtyjen skenaariotarkastelujen jälkeen sähköntuotantokapasiteettia on poistunut markkinoilta tehoreservijärjestelmään ja markkinatoimijat ovat ilmoittaneet harkitsevansa voimalaitoksien sulkemista 8. Suomen näköpiirissä olevat suuremmat sähköntuotannon investoinnit kohdistuvat tuulivoiman ja ydinvoiman tuotantoon. Molemmat näistä ovat sähköjärjestelmän toimitusvarmuuden kannalta ongelmallisia suhteessa säätökykyiseen ja kohtuullisen kokoisista tuotantoyksiköistä koostuvaan tuotantokapasiteettiin. 5 VTT, Selvitys tehoreservin tarpeesta vuosille , Pöyry Management Consulting Oy, Suomen sähkötehon riittävyys ja kapasiteettirakenteen kehitys vuoteen 2030, Kulutus ja tuotanto luvut, lähde Fingrid Oyj. 8 PVO, Suomen energiaturvallisuus heikkenee - Pohjolan Voiman voimalaitoksia vaarassa poistua käytöstä ennenaikaisesti, lehdistötiedote, Keskustelupaperi sähkön huoltovarmuusreservistä

7 Tuulivoiman vuositasolle laskettava tehovaikutus järjestelmään riippuu asennetun tuulivoimakapasiteetin määrästä ja hajautuksesta. Uudet tuulivoimalat rakennetaan korkeammiksi, jolloin vuositason käytettävyys paranee 9. Huippukulutuksen aikana tuulivoiman tuottaman tehon määrän arviointi on haasteellista ja vakiintuneita menetelmiä ei vielä ole. Eurooppalaisten kantaverkkoyhtiöiden ENTSO-E käyttää tuulivoiman vakaan tuotannon arvona 6 % asennetusta kapasiteetista 10. ENTSO-E:n kapasiteetin laskentamenetelmiä ollaan kuitenkin kehittämässä 11. VTT:n mukaan suositeltava menetelmä tehovajeen odotusarvon laskennassa on vähentää tuulivoimatuotanto kulutuksesta 12. Ydinvoimaloiden rakentaminen on edennyt suunniteltua hitaammin ja toinen myönteisen periaatepäätöksen saaneista ydinvoimahankkeista on peruuntumassa 13. Koska toteutuessaan ydinvoimahankkeet vaikuttavat markkinaan suurena yksittäisenä laitoksena, ehkäisevät hankkeet kuitenkin muita tuotantoinvestointeja. Valmistuessaan suuremmat ydinvoimayksiköt aiheuttavat häiriötilanteissa suurempia haasteita sähkön toimitusvarmuudelle. Lisäksi vakavissa häiriötilanteissa suurimpia ydinvoimayksikköjä voidaan joutua säätämään pienemmälle tuotantoteholle, jotta sähköjärjestelmän toimivuus voidaan varmistaa Nykyisten reservien kattavuus Sähkömarkkinoiden rakenteessa on otettu huomioon mahdolliset toimintahäiriöt tuotantolaitoksissa. Sähkönsaannin häiriöttömyydestä huolehtii sähkön kantaverkkoyhtiö Fingrid Oyj. Erilaisiin häiriötilanteisiin on varauduttu lyhytkestoisista pienestä heilahtelusta aina järjestelmän suurimman mahdollisen yksittäisen vian aiheuttamaan häiriöön. Pohjoismaisella sähkömarkkinalla on jo sovittu sähköjärjestelmän häiriöihin normaalisti tarvittavien reservien jakamisesta eri maiden kesken. Normaalit pienet muutokset sähköntuotannossa ja kulutuksessa katetaan taajuusohjatulla käyttöreservillä. Taajuusohjatulla häiriöreservillä ylläpidetään sähköverkkoa tilanteissa, joissa esimerkiksi suuri tuotantoyksikkö irtoaa verkosta. Kullakin kantaverkkoyhtiöllä on edellä mainittujen yhteispohjoismaisten reservien lisäksi velvoite ylläpitää ns. nopeaa häiriöreserviä riittävästi vastaamaan suurimman yksittäisen tuotantoyksikön vikaantumisesta aiheutuvaan häiriöön. Suomessa tämän häiriöreservin ylläpitovelvoite on 880 MW. Fingridillä on vuoden 2015 keväällä hankittuna yhteensä vajaa MW nopeaa häiriöreserviä, josta noin 350 MW irti kytkettävänä kuormana ja loput joko omina tai käyttösopimuksien kautta hankittuna voimalaitoskapasiteettina VTT, Selvitys tehoreservin tarpeesta vuosille , Pöyry Management Consulting Oy, Suomen sähkötehon riittävyys ja kapasiteettirakenteen kehitys vuoteen 2030, ENTSO-E, Scenario Outlook and Adequacy Forecast , 2 June Loss of Load Expectation, LOLE, VTT, Selvitys tehoreservin tarpeesta vuosille , Teollisuuden Voima Oyj, TVO:n hallitus esittää, ettei nyt haeta rakentamislupaa OL4:lle, lehdistötiedote, Fingrid Oyj. 7 Keskustelupaperi sähkön huoltovarmuusreservistä

8 Kantaverkkoyhtiön vastuulla olevien reservien lisäksi Suomessa on käytössä tehoreservi. Tehoreservijärjestelmällä on varauduttu tilanteeseen, jossa sähkömarkkinoilla oleva tuotantokapasiteetti ei riittäisi vastamaan sähkön kysyntään markkinoilla. Tehoreservin määrä on yhteensä noin 300 MW talvien ja aikana. Tästä 10 MW on kysyntäjoustoa Tilanteet joihin huoltovarmuusreservillä varauduttaisiin Pohjoismaisen sähkömarkkinan toimitusvarmuutta mahdollisesti uhkaavia tapahtumia on selvitetty useissa selvityksissä 2000-luvun alkupuolella 16. Lähtökohtana näissä selvityksissä on ollut esimerkiksi kuivan vesivuoden aiheuttaman energiavajeen, kylmän pakkaspäivän kapasiteettivajeen tai sähköverkkoihin kohdistuvien laajojen häiriöiden tarkastelu 17. Nämä tilanteet kuuluvat normaalioloissa sähkömarkkinoiden ja kantaverkkoyhtiöiden vastuulle ja niihin on varauduttu häiriöreserveillä ja tehoreservillä. Sähkön huoltovarmuusreservillä varauduttaisiin huoltovarmuustilanteisiin, joita ovat: 1. Valmiuslain tarkoittamat poikkeusolot, kuten sotatila, äärimmäiset poikkeavat luonnonolosuhteet tai muu vastaava tapahtuma tai uhka, joka vaikuttaa myös sähkömarkkinoihin ja sähkön hankintaan Suomessa. 2. Usean suuren hankintalähteen samanaikainen ja pitkäkestoinen häiriö, jonka seurauksena markkinoilta poistuu merkittävästi tarjontaa. Tällainen tilanne voisi olla esimerkiksi Olkiluodon ja osan Ruotsin ydinvoimalaitoksista sulkeminen ydinturvallisuuteen liittyvästä viranomaismääräyksestä johtuen tai pitkäkestoinen häiriö useissa rajasiirtoyhteyksissä. 3. Sähkömarkkinan toimintaedellytyksien puute pitkällä aikavälillä, jonka seurauksena nykyistä Suomen aluehintaa tai vastaavaa referenssihintaa ei muodostu markkinaehtoisesti pidemmänkään ajan kuluessa. Tähän voi johtaa esimerkiksi kantaverkkojen pitkäaikainen ja laaja-alainen vaurioituminen äärimmäisten poikkeavien luonnonolosuhteiden tai sabotaasin seurauksena 18. Myös julkisten toimijoiden sääntely voi rapauttaa markkinaehtoisen toiminnan edellytykset. Lisäksi huoltovarmuusreservin käyttö voi olla perusteltua jostain muusta ennakoimattomasta syystä, jonka seurauksena markkinaehtoista sähkönhankintakapasiteettia ei ole tarjolla riittävästi. 15 Energiavirasto, Tehoreservikapasiteetin hankinta, päätös, NordREG, Handling of extreme situations in the Nordic Countries, 5/ Ks. esim. SINTEF Energy Research, Vulnerability of the Nordic power system, Technical report A5962, Tällaisessa hyvin epätodennäköisessä tilanteessa sähköntuotannon huoltovarmuusreserviä olisi tarkasteltava myös mahdollisesti muodostuvilla eri hinta-alueilla esim. pohjoinen-etelä. 8 Keskustelupaperi sähkön huoltovarmuusreservistä

9 2.3 Juridiset perusteet Huoltovarmuuslain tarkoituksena on turvata poikkeusolojen ja niihin verrattavissa olevien vakavien häiriöiden varalta välttämättömät taloudelliset toiminnot ja niihin liittyvät tekniset järjestelmät. 19 Huoltovarmuuskeskus ylläpitää lain nojalla mm. tuontipolttoainevarastoja sähköntuotannon turvaamiseksi. Huoltovarmuuslaissa ei oteta kantaa sähköntuotantokapasiteetin riittävyyteen, mutta valtioneuvoston päätöksillä on linjattu, että huippukulutuksen aikaisen sähköntarpeen kattamiseksi pidetään riittävää kotimaista sähkön tuotantokapasiteettia 20. Valmiuslaki antaa tarvittaessa viranomaisille huomattavasti tavanomaista laajemmat toimivaltuudet erityisen vakavissa poikkeusoloissa. Sähköntuotantokapasiteetin vakava vaarantuminen voisi joissakin olosuhteissa täyttää jopa valmiuslain edellytykset poikkeusoloille. 21 Näiden tilanteiden arviointi ja luokittelu eivät ole olleet tämän selvityksen tarkoituksena. Huoltovarmuusreservi voisi kuitenkin olla tarpeellinen elementti sähkönhuollon turvaamiseksi valmiuslain tarkoittamissa poikkeusoloissa. Nykyisessä sähkömarkkinalaissa on otettu huomioon mahdollisuus, että sähkön markkinaehtoinen tarjonta ei riitä kattamaan kysyntää. Tällaisessa tilanteessa valtioneuvosto voi päättää sähköntuotantokapasiteetin julkisesta hankinnasta. Edellytyksenä julkisille hankinnoille on, että sähkön tarjonta ei riitä täyttämään sähkön kysyntää Suomessa eikä sähkön riittävyyttä voida turvata muilla toimenpiteillä. Lain perusteluissa on todettu, että kyseessä olisi pysyväluontoinen eroavaisuus fyysiseen tarjonnan ja kysynnän välillä. Erityisesti perusteluissa todetaan, että pohjoismaisen vesivoimatilanteen poikkeukselliset lyhytaikaiset vaihtelut tai sähkön korkea hintataso eivät oikeuttaisi tarjouskilpailun käynnistämiseen. Edelleen todetaan, että tarjouskilpailu tarkoittaisi käytännössä erillistä valtiontukea kohteena oleville voimalaitoksille Vaihtoehdot Tarve sähkönkapasiteetin turvaamiseen Markkinaehtoisesti rakennettu sähköntuotantokapasiteetti kattaa normaalioloissa sähköntuotantotarpeet kustannustehokkaasti. Alhaiset sähkönhinnat, talouden taantuma ja epävarmuus tulevista poliittisista päätöksistä ovat kuitenkin aiheuttaneet monissa EU-maissa aktiivisen keskustelun tarpeesta turvata riittävä sähköntuotantokapasiteetti nykyisen energiaperustaisen markkinan lisäksi muilla mekanismeilla. Erityisesti erilaiset kapasiteettimekanismit ovat olleet keskustelussa. Myös Suomessa ylläpidetään tehoreserviä niitä tilanteita 19 Laki huoltovarmuuden turvaamisesta, 1390/ Valtioneuvoston päätös huoltovarmuuden tavoitteista, 857/ Valmiuslaki, 1552/ Sähkömarkkinalaki, 588/2013, 63. Hallituksen esitys eduskunnalle sähkö- ja maakaasumarkkinoita koskevaksi lainsäädännöksi, HE 20/ Keskustelupaperi sähkön huoltovarmuusreservistä

10 varten, jolloin sähkömarkkinalla ei ole riittävää tuotantokapasiteettia sähkön kysyntään vastaamiseksi. Euroopan komissio on äskettäin käynnistänyt nk. sector inquiry -selvityksen erilaisista kapasiteettimekanismeista erityisenä tavoitteena niiden mahdolliset vaikutukset kilpailun vääristymiseen ja EU-tason yhtenäisen sähkömarkkinan muodostumiseen. Myös tehoreservin kaltaiset järjestelmät kuuluvat selvityksen piiriin 23. Ainoana komission tähän asti hyväksymänä kapasiteettimekanismina mainitaan Britannian järjestelmä. Kapasiteettimekanismit 24 Britanniassa on pitkään tarkasteltu järjestelmän tehon riittävyyttä. Lähtökohtana on ikä- ja ympäristösyistä järjestelmästä poistuva hiilivoimalaitoskapasiteetti. Sähkömarkkinoista vastaavan viranomaisen OFGEM:in johdolla on pidetty useita sidosryhmäkuulemisia ja laadittu lukuisia raportteja. Lopputuloksena on päädytty perustamaan kapasiteettimarkkinat täydentämään energiaperusteista markkinaa. Nämä markkinat käynnistyvät ensimmäistä kertaa vuonna 2015, joten kokemukset ovat vielä vähäisiä. Markkinoiden mitoittavana suureena on tehovajeen odotusarvo 3 tuntia vuodessa. Britanniassa OFGEM on tehnyt kaikkien selvitysten jälkeen johtopäätöksen, jonka mukaan energiaperustaiset markkinat täydennettynä kapasiteettimarkkinoilla muodostavat "täydelliset" energiaperusteiset markkinat ja muita toimenpiteitä ei tarvita. Britannian lisäksi Ranska on ottamassa käyttöön kapasiteettimarkkinan vuoden 2017 alusta 25. Tehoreservijärjestelmä Sähkön toimitusvarmuuden turvaamiseksi Suomessa on säädetty erillislaki tehoreservistä. Tehoreservilaissa säädetään yksityiskohtaisesti mm. tehoreservin tarpeen määrittämisestä, tehoreservin hankintamenettelyistä ja sopimusmenettelyistä 26. Energiavirasto arvio tehoreservin tarvetta ja tehoreserviä on hankittu tarpeen mukaan sähkömarkkinan rinnalle kahden vuoden jaksoissa. VTT on tehnyt selvityksen tehoreservin tarpeesta vuosille sekä täydentänyt raporttia lisäselvityksellä lauhdevoimatuotannon osalta. Raportin yksi keskeinen lopputulos on, että tehoreservijärjestelmä on sähkön käyttäjille liian kallis suhteessa saavutettaviin hyötyi- 23 EU Commission, State Aid: sector inquiry into capacity mechanisms frequently asked questions, fact sheet, Capacity market, Dr. Fergal McNamara, Head of CM Design, UK Department of Energy and Climate Change, 25 June 2014 ja Draft Explanatory Memorandum to the Electricity Capacity Regulations Reuters, France launches capacity mechanism to insure against blackouts, Laki sähköntuotannon ja -kulutuksen välistä tasapainoa varmistavasta tehoreservistä, 117/ Keskustelupaperi sähkön huoltovarmuusreservistä

11 hin. 27 Tehoreservijärjestelmään kuuluvia laitoksia ei ole käynnistetty vuoden 2011 jälkeen lainkaan 28. Voidaan argumentoida, että tehoreservijärjestelmä ehkäisee markkinaehtoisia investointeja huippukapasiteettiin. Tehoreservijärjestelmän piirissä olevat laitokset voivat palata markkinoille kahden vuoden tehoreservikauden jälkeen. Kulutuksen säännöstely Sähköntuotannon riittävyys voidaan varmistaa myös vähentämällä kulutusta. Suomessa on jo käytössä sähkönkulutuksen kiintiösäännöstelymenettely, jolla voidaan poikkeusoloissa ylläpitää normaalioloja alhaisempaa kulutus- ja tuotantotasoa markkinoilla. Päätös kiintiösäännöstelystä tehdään valtioneuvostossa ja sitä edeltävät työ- ja elinkeinoministeriön sekä valtioneuvoston säästösuositukset 29. Menettelyn avulla voidaan ehkäistä koko sähköjärjestelmän laajuisia sähkökatkoja lyhyellä aikavälillä, mutta esimerkiksi talven yli kestävällä säännöstelyllä olisi vakavia vaikutuksia yhteiskunnan toimintakykyyn. Kysyntäjoustojen osalta on huomattava, että kysyntäjouston varaaminen reservikäyttöön ehkäisisi kysyntäjouston mahdollisuuksia osallistua hinnanmuodostukseen markkinoilla. 3 Toteutustapa 3.1 Toimintaperiaatteet Huoltovarmuusreservin perustaminen ja ylläpito Vastuu huoltovarmuusreservin järjestämisestä Tilanteet joihin huoltovarmuusreservillä varustaudutaan koskettavat edellä kuvatun mukaisesti (ks ) kaikkia sähkön käyttäjiä ja välillisesti myös tuottajia. Käyttäjien tai tuottajien yhteenliittymä ei voi näin ollen yksin vastata reservin perustamisesta eikä liioin ylläpidosta. Varautumisen kohteena tilanteet ovat poikkeuksellisia ja vaikuttavat lopulta myös yhteiskuntajärjestelmämme toimivuuteen ja Suomen valtioon kokonaisuutena. Olisikin luontevaa että päätökset huoltovarmuusreservin perustamisesta ja ylläpidosta tehdään poliittisesti. Reserviin hankittava sähköntuotantokapasiteetti Huoltovarmuusreserviin siirtyvien voimalaitoksien valinta tulee voida tehdä perustellusti ja kaikkien osapuolien kannalta tasapuolisella tavalla. Huoltovarmuusreserviin hankittavaa 27 VTT, Selvitys tehoreservin tarpeesta vuosille , 2014 ja VTT, Lisäselvitys tehoreservin tarpeesta lauhdekapasiteetin vähentyessä, Fingrid Oyj. 29 Huoltovarmuuskeskus, Voimatalouspooli, www-sivut, viitattu Keskustelupaperi sähkön huoltovarmuusreservistä

12 sähköntuotantokapasiteettiä tulee tarkastella taloudellisista-, teknisistä- ja omavaraisuusnäkökulmista 30. Valittavien laitosten hankintaan ei saa vaikuttaa esimerkiksi niiden omistuspohja. Taloudellisuus merkitsee laitosten ylläpidon ja käyttötilanteiden kustannuksia kun tarkastellaan olemassa olevien laitosten hankintaa. Huoltovarmuusreservin voitaisiin myös ajatella hankittavan kotimaisilta laitostoimittajilta sitoumuksia toimittaa huoltovarmuustilanteisiin sähköntuotantoyksiköitä. Tällöin kysymyksessä on lähinnä pienehköistä hajautetusti maakuntiin sijoitetuista pakettikattiloista. Isompien yksiköiden valmistaminen, vaikka ennakkosuunnittelu olisikin sopimuksen mukaisesti tehty, kestää yli vuoden. Taloudellisuus tarkoittaa myös käyttöhenkilökunnan kouluttamista ja varuillaanoloa. Edullisimmin tämä toteutuu kun reserviin hankittavat laitokset ovat teknisesti saman tyyppisiä kuin mitä normaalikäytössä on jatkuvasti ja suunnitellaan lisää hankitavaksi. Teknisesti reserviin hankittavien laitosten on oltava käynnistysvalmiita ennalta suunnitellun käyttöaikataulun mukaisesti. Myös laitosten sijaintia esim. kantaverkkoon on tarkasteltava yhtenä kriteerinä. Omavaraisuus on tärkeä hankintakriteeri ja tarkoittaa laitoksen käyttämän polttoaineen kotimaisuusastetta, sen hankintaketjun toimivuutta huoltovarmuustilanteissa tai mahdollisuutta helposti varastoida sovitun ajan käytön kattava polttoainemäärä laitosalueelle. Näistä viimeisin kriteeri soveltuu hyvin hiilivoimaloille tai ydinvoimalaitoksille. Laitosten käyttöönoton kriteerit mm. käyttöjärjestys on suunniteltava erikseen, mutta tässä painottuvat tekniset ominaisuudet ensisijaisesti. Perustaminen ja reservin täydentäminen Huoltoreserviin hankittava sähköntuotantokapasiteetti tulee hankkia kaikkia osapuolia tasapuolisesti kohtelevalla menettelyllä. Hankintamenettelyn tulee olla avoin kaikille tuotantomuodoille, joilla huoltovarmuustilanteessa voidaan lisätä sähköntuotantoa. Hallinnollisen taakan pitämiseksi mahdollisimman kevyenä, voidaan pienet laitokset kuitenkin rajata hankinnan ulkopuolelle. Suomessa on käytetty avointa tarjouskilpailua mm. tehoreserviin tarvittavan kapasiteetin hankinnassa. Sama menettely voisi olla mahdollinen huoltoreservin hankinnassa. Hankinnan erityisluonteen vuoksi voitaisiin perustamisvaiheessa harkita neuvottelumenettelyä, jossa tarjoajien kanssa olisi mahdollista käydä keskustelua huoltoreservin ylläpidon kannalta tarkoituksen mukaisten järjestelyiden luomisesta. Huutokauppamenettely olisi myös mahdollinen toteutustapa, jota käytetään paljon esimerkiksi yritysjärjestelyissä. Sopivan huuto- 30 Vähäisempi lisäseikka ovat voimalaitoksien ympäristövaikutukset. Ympäristövaikutusten vähäisyys laitoksia käytettäessä voi olla lisäetu, mutta se ei saisi sulkea yksinään pois mitään reservihanketta koska huoltovarmuustilanteiden mahdolliset haitat, jos laitoksia ei olisi, ovat selkeästi laitosten ympäristövaikutuksia suuremmat. 12 Keskustelupaperi sähkön huoltovarmuusreservistä

13 kauppamenettelyn luominen vaatisi kuitenkin tarkempaa analyysiä. Neuvottelumenettelyn ja huutokauppamenettelyjen haasteena on niiden tarjouskilpailua raskaampi toteutus. Huoltovarmuusreservin tarvetta tulee arvioida jatkuvasti. Arvio voi perustua esimerkiksi Energiaviraston tekemään vuotuiseen arvioon tehotilanteesta markkinoilla. Huoltovarmuusreserviin myöhemmin tarvittavan kapasiteetin hankinnassa tulisi olla mahdollista varautua sopivan kapasiteetin hankintaan, kun sitä tulee tarjolle. Hallinnointi ja operointi Huoltovarmuuskeskus on luonteva paikka sähköntuotannon huoltovarmuuden kannalta kriittisten tilanteiden arvioimiseen. Huoltovarmuuskeskuksella on koordinoiva vastuu muusta yhteiskunnan varautumisesta poikkeustilanteisiin. Huoltovarmuusreservin hallinnointi olisikin luontevinta keskittää Huoltovarmuuskeskukseen. Toinen vaihtoehto hallinnollisten järjestelyiden näkökulmasta voisi olla Energiavirasto, jonka vastuulla on mm. nykyinen tehoreservi. Energiaviraston vastuut liittyvät kuitenkin enemmän energiamarkkinoiden toiminnan valvontaan. Mikäli huoltovarmuusreserviä joudutaan käyttämään, on tuotannon operatiivinen vastuu luontevinta antaa kantaverkkoyhtiön Fingridin vastuulle samoin kuin kaikki muutkin reservit. Fingrid ylläpitää jatkuvasti Suomen sähköjärjestelmää ja häiriötilanteissa paras operatiivinen näkemys Suomen sähköjärjestelmän tilasta ja tarpeista on todennäköisesti Fingridillä. Omistuspohja ja sopimusjärjestelyt Huoltovarmuusreserviin kuuluvien laitoksien hallinnointi voidaan järjestellä joko sopimusteitse tai omistusjärjestelyiden kautta. Sopimuspohjaisessa järjestelyssä sopimuskumppaneita olisivat valtio ja voimalaitoksien omistajat. Sopimuksen sisältö liittyisi laitoksien ylläpidon osalta mm. käyttöhenkilökuntaan, polttoainehuoltoon, koekäyttöihin sekä teknisiin velvoitteisiin käynnistymisajoista ja käytettävyydestä. Lisäksi sovittaisiin huoltovarmuusreservin aktivoinnista ja käyttötilanteista. Sopimuksen sopiva kesto on vaikeasti määriteltävissä etukäteen. Tarvittava huoltovarmuusreservin koko muuttuu markkinaolosuhteiden muutoksien myötä. Enintään muutostarvetta voidaan tarkastella ennakoitavissa olevien muutoksien ajankohtien perusteella. Lyhyt sopimuskausi antaa mahdollisuuden mukauttaa huoltoreservin tarvetta sopimuskauden päättyessä. Toisaalta lyhyen sopimuskauden päätyttyä voidaan ajautua nykyisen tehoreservin tapaan kysymykseen kapasiteetin mahdollisesta paluusta markkinoille. Lyhimmillään toimijat ovat esittäneet noin viiden vuoden mittaista sopimuskautta ja pisimillään 25 vuoden mittaista sopimuskautta. Jos tarjottu sopimuskausi on kovin lyhyt, lisää tämä toimijoiden epävarmuutta laitoksen kohtalosta sopimuskauden päätyttyä. Lisääntyneen epävarmuuden korvaukseksi toimijoille voitaisiin joutua maksamaan suurempaa korvausta vastikkeeksi laitoksen kiinnittämisestä huoltovarmuusreserviin. Tällöin houkuttelevampana vaihtoehtona voi olla laitoksen purkaminen ja osien myynti. 13 Keskustelupaperi sähkön huoltovarmuusreservistä

14 Mahdollisuus mukauttaa tarvetta Vähäinen vaikutus investointiympäristöön 5 vuotta 25 vuotta Kuva 3.1. Sopimuskauden keston vaikutus investointiympäristöön. Omistusjärjestelyt tarkoittaisivat käytännössä, että valtio ostaisi reserviin tarvittavan laitoskapasiteetin markkinatoimijoilta. Valtio-omistajalla olisi todennäköisesti markkinatoimijoita vähäisemmät intressit palauttaa laitoksia markkinoille. Toisaalta laitosten omistus ja käyttö olisivat alttiita poliittisille muutoksille, joita vaaditut lainsäädännön muutokset ja markkinoiden toimintaedellytysten ylläpito kuitenkin ehkäisisivät. Valtio-omistajan lähtökohdista huoltovarmuusreservi on investointi Suomen sähkönhuollon turvaamiselle kaikissa olosuhteissa. Tämä voidaan nähdä koko yhteiskuntaa hyödyttävänä kansallisena kilpailutekijänä, jolloin hankinta on perusteltua tehdä julkisin varoin. Huoltovarmuusreservi voi esimerkiksi vaikuttaa teollisen kokoluokan sähkönkulutusinvestointeja harkitsevien toimijoiden investointipäätöksiin. Huoltovarmuusreservin ylläpitämisestä aiheutuu kustannuksia, jotka ovat kuitenkin energiahuollon kokonaiskustannuksiin nähden vähäisiä. Valtio-omisteisen huoltovarmuusreservin kustannukset voivat jäädä sopimuspohjaista ratkaisua edullisemmiksi, koska yksityisille toimijoille pääomien sitominen huoltovarmuusreservissä seisoviin laitoksiin voi aiheuttaa valtiota korkeampia pääomakustannuksia. Toisaalta verrattuna sopimuspohjaiseen järjestelmään, samat kilpailun kautta saatavat tehokkuusedut voidaan saavuttaa hoitaa reserviä hankittaessa ja esimerkiksi ylläpito- ja käyttösopimuksia kilpailuttamalla. Valtio-omisteinen ratkaisu tulisi kuitenkin tarkastella huolella EU:n valtiontukisäädösten näkökulmasta. Lisäksi on selvää, että budjettivaroin tehtävä investointi huoltovarmuusreserviin on haastava toteuttaa yleisesti heikossa taloudellisessa toimintaympäristössä. Ylläpito Reservin piiriin kuuluvien voimalaitoksien käyttövalmiuden ylläpidosta huolehtiminen voi pitkällä aikavälillä muodostua haastavaksi. Normaalisti kaupallisessa käytössä olevien voimalaitoksien käyttövalmius tarkistetaan säännöllisin testiajoin. Reserviin päätyvien voimalaitoksien teknologia on lähtökohtaisesti todennäköisesti iäkästä ja käyttövalmius voi vaatia teknisestikin säännöllisiä ylläpitotoimia. Lisäksi voimalaitoksien käyttö edellyttää osaavaa henkilökuntaa. Käyttöhenkilöstön toimintavalmiuden ylläpito edellyttää harjoituksia esimerkiksi vuoden välein. Riittävän osaamisen ylläpito voidaan turvata joko laitoskohtaisesti tai koko reservin tarpeisiin mitoitetuilla henkilöstöjärjestelyillä. 14 Keskustelupaperi sähkön huoltovarmuusreservistä

15 3.1.2 Reservin aktivointi Huoltovarmuusreservin piiriin kuuluvat laitokset tulisi aktivoida vain mikäli huoltovarmuuden ylläpitäminen sitä edellyttää. Lähtökohtaisesti käynnistämiskynnyksen tulee olla korkea ja selkeästi määritelty, jotta reservi ei vaikuta haitallisesti sähkömarkkinan toimivuuteen normaaliolosuhteissa. Kyseessä ovat tällöin normaalista poikkeavat olosuhteet, jossa suomalaisten sähkönkäyttäjien sähkön saanti vaarantuu pitkäkestoisella tavalla (ks 2.2.3). Huoltovarmuusreservin aktivointipäätös tulee tehdä valtioneuvostossa. Aktivointipäätöksen edellytyksenä tulee olla ensin huoltovarmuustilanteen toteaminen hallinnasta vastaavan viranomaistahon toimesta. Tämän jälkeen vastuullisen ministeriön tulee tehdä tilannearvio ja suositus huoltovarmuusreservin aktivoinnista. Tilannearviossa tulee kuulla Huoltovarmuuskeskusta, Energiavirastoa, kantaverkkoyhtiötä sekä mahdollisuuksien mukaan relevantteja sähköntuottajia ja kuluttajia Työnjako sähkömarkkinan ja huoltovarmuusreservin välillä Nykyisen sähkömarkkinan tehokkuus perustuu voimalaitoksien lyhyen aikavälin ajojärjestyksen lisäksi markkinahintojen voimalaitosinvestoinneille antamiin signaaleihin. Huoltovarmuusreservin rajaaminen selkeisiin poikkeusoloihin ehkäisee vaikutukset sähkömarkkinan lyhyen aikavälin toimintaan. Huoltovarmuusreservin vaikutukset tuotantokapasiteettiin liittyviin päätöksiin ovat vaikeammin kokonaan ehkäistävissä. Kyse on erityisesti siitä, joutuvatko toimijat ottamaan huoltovarmuusreservin huomioon investointipäätöksiä tai laitoksien sulkupäätöksiä tehdessään. Kumpikaan tilanne ei ole markkinoiden toimivuuden kannalta toivottava. Huoltovarmuusreservissä olevaa kapasiteettia ei tarjota sähkömarkkinoille. Reservissä oleva kapasiteetti vaikuttaa markkinoihin vain, jos se huoltovarmuusreservistä poistuessaan palaa takaisin markkinalle. Mahdollisia keinoja markkinoille paluun ehkäisemiseksi ovat: Riittävän pitkät sopimusjaksot. Energiaperustaisessa sähkömarkkinassa hintasignaalien ja investointien toteutumisen välinen aika voi olla joitakin vuosia. Voimalaitoksien tekninen käyttöikä on useimmiten vähintään 25 vuotta, mutta toisaalta voimalaitoksien investointipäätökset tehdään yleensä vain, mikäli voimalaitos voi maksaa itsensä takaisin noin kymmenessä vuodessa. Mikäli reservistä paluuta ehkäistään sopimusjakson pituudella, tulisi sopimusjakson olla vähintään kymmenen vuotta. Toisaalta sopimusjakson loppupuolella laitokset ovat jälleen palaamassa markkinoille, mikä voisi muodostua ongelmaksi myöhemmin. Kielto markkinalle paluun esteeksi. Kieltomenettely on tehokas tapa ehkäistä tuotantokapasiteetin paluu markkinoille. Suorat kiellot voivat kuitenkin olla ongelmallisia omistajaoikeuden ja kilpailulainsäädännön näkökulmasta. Sopimuksellisesti olisi kuitenkin mahdollista velvoittaa huoltoreserviin päätyviä toimijoita purkamaan laitokset sopimuskauden päätyttyä. Karenssiaika. Karenssiajalla voidaan rajoittaa huoltovarmuusreservistä poistuvien laitoksien pääsyä markkinoille. Karenssiaika voisi olla samaa suuruusluokkaa uuden 15 Keskustelupaperi sähkön huoltovarmuusreservistä

16 voimalaitoksen rakentamisen edellyttämän ajan kanssa, joka lupamenettelyineen olisi esimerkiksi kolme vuotta. Karenssiajan seurauksena huoltovarmuusreservistä poistuvat laitokset joutuisivat kilpailemaan muun kapasiteetin kanssa markkinoille pääsystä. Lupamenettelyt. Huoltovarmuusreserviin kuuluvilta voimalaitoksilta ei välttämättä ole tarve edellyttää samoja lupamenettelyitä kuin sähkömarkkinoilla olevilta laitoksilta. Mikäli huoltovarmuusreserviin kuuluvat laitokset pyrkivät takaisin markkinoille, on selvää, että tarvittavat luvat tulee hankkia. Koska lähtökohtana ei tulisi olla huoltovarmuusreservistä paluu, voidaan laitoksilta vaatia luvitusta nk. uusina laitoksina. Käytännössä uutena laitoksena luvitus voi tulla niin kalliiksi, että tämä estää laitoksien paluun huoltovarmuusreservistä. Jotta huoltovarmuusreservi ei vauhdittaisi laitoksien sulkemispäätöksiin, ei järjestelmä saa muodostua markkinatoimintaa houkuttelevammaksi vaihtoehdoksi. Jos jokin voimalaitos ei omistajan näkökulmasta tuota riittävästi sähkömarkkinoilla, on omistajalla vaihtoehtona laitoksen sulkeminen tai säilöminen. Kuva 3.2 havainnollistaa huoltovarmuusreservistä maksettavan kompensaation vaikutusta. Jotta voimalaitos saadaan mukaan huoltovarmuusreserviin, tulee siitä saatavan kompensaation olla suurempi kuin voimalaitoksen arvo sähkömarkkinalla, voimalaitoksen arvo säilöttynä tai arvo, jos voimalaitos puretaan ja myydään. Toisaalta kompensaatio voi edesauttaa päätöksiä ottaa laitos pois sähkömarkkinalta tai säilönnästä. reservissä Huoltovarmuusreservin kompensaatio Arvo säilöttynä Arvo purettuna ja osien myynti Arvo huolto- varmuus- Arvo sähkömarkkinalla Kuva 3.2. Havainnollistava esitys voimalaitoksen arvosta sähkömarkkinalla, markkinalta säilöön otettuna, purettuna ja myytynä sekä huoltovarmuusreservissä. Käytännössä huoltovarmuusreservin ja sähkömarkkinan erottamiseksi tarvittaneen sopivaa yhdistelmää edellä esitetyistä mekanismeista. 3.2 Lainsäädäntömuutokset Huoltovarmuusreservin toteutus vaatii käytännössä muutoksia nykylainsäädäntöön. Vaihtoehtoina ovat erillinen sähköntuotannon valmiuslaki ja/tai muutokset huoltovarmuuslakiin, 16 Keskustelupaperi sähkön huoltovarmuusreservistä

17 sähkömarkkinalakiin ja muuhun oleelliseen lainsäädäntöön. Mikäli huoltovarmuusreservin perustamisesta päätetään poliittisesti, on työ- ja elinkeinoministeriö yhdessä muiden ministeriöiden ja viranomaisten kanssa paras taho määrittämään lainsäädännön käytännön toteutuksen normaalin lausuntomenettelyn kautta. Lainsäädännön kannalta huomioitavia seikkoja ovat erityisesti EU:n valtiontukisäädökset, laitoksien lupakäytäntöön liittyvät säädökset sekä kilpailulainsäädäntö. Kilpailulainsäädännön huomioon ottaminen liittyy huoltovarmuusreservin perustamiseen ja täydentämiseen. EU:n valtiontukisäädöksissä on otettu huomioon mahdollisuus myöntää tukea tuotannon riittävyyttä koskeville toimenpiteille. Säädösten mukaan tuotannon riittävyyden varmistamiseksi tehtävien toimien täsmällinen tavoite, ongelmakohdat ja aikahorisontit olisi määriteltävä selkeästi. Lisäksi tuotannon riittävyyden määrityksen tulisi olla johdonmukainen suhteessa ENTSO-E:n tekemään analyysiin. 31 Yksityiskohtaisemmin komission näkemys soveltuvista tukimekanismeista on odotettavissa viimeistään, kun selvitys kapasiteettijärjestelmän tukimekanismeista valmistuu vuonna Lupakäytännön osalta avoin kysymys on, tarvitsisivatko huoltovarmuusreservissä olevat laitokset esimerkiksi ympäristölupaa tai päästölupaa. Koska huoltovarmuusreserviä lähtökohtaisesti käytetään vain poikkeusoloissa, ei normaalitoimintoja vastaava lupakäytäntö välttämättä ole perusteltu. Tarvittavien kotimaisten lainsäädäntömuutosten lisäksi on kuitenkin tarpeen varmistaa, voidaan lupamenettelyistä poiketa EU säädösten puitteissa. Ympäristönäkökulmista erittäin epätodennäköisen huoltoreservin aktivoinnin mahdolliset ympäristövaikutukset jäävät kokonaisuudessa vähäisiksi. 3.3 Järjestelmän mitoitus ja kustannukset Periaatteet Huoltovarmuusreservin mitoituksen tulee olla riittävä kattamaan sähköntuotannon tarpeet poikkeusolosuhteissa. Toisaalta on selvää, että mitä kattavampi järjestelmä rakennetaan, sitä suuremmat ovat järjestelmän kustannukset. Jotta huoltovarmuusreservi on taloudellisesti perusteltavissa, tulee järjestelmän arvioidun hyödyn olla kustannuksia suuremmat. Päätöksenteossa joudutaan ottamaan kantaa varman kustannuksen ja arvioidun riskin todennäköisyyden välillä. Perusteellinen tarpeen arviointi edellyttäisi tarkastelua pohjautuen LOLE- ja De-rated margins parametreihin 33, keskittyen lähtöarvoissa poikkeusoloihin. Huoltovarmuustilanteiden kaltaisten poikkeusolojen toden- 31 EU komission tiedonanto, Suuntaviivat valtiontuesta ympäristönsuojelulle ja energia-alalle vuosina , EU Commission, State Aid: sector inquiry into capacity mechanisms frequently asked questions, fact sheet, OFGEM, Electricity Capacity Assessment Report, Keskustelupaperi sähkön huoltovarmuusreservistä

18 näköisyyksien tarkka arviointi on vaikeaa. Samoin suurten riskien huomioon ottaminen päätöksenteossa on lopulta kiinni päätöksentekijän painotuksista. Arvio tarvittavasta koosta Huoltovarmuusreservin kokoa voidaan arvioida suhteessa sähköntuotantokapasiteettia vaarantaviin tapahtumiin. Suomen sähköntuotanto yhdessä rajasiirtokapasiteetin kanssa riittää normaalioloissa kattamaan arvioidun kylmän talvijakson aikaisen huippukulutuksen eli yli MW. Poikkeustilanteen seurauksena poistuva hankintakapasiteetti heikentää kuitenkin mahdollisuuksia vastata huippukulutukseen. Taulukossa 3.1. on esitetty arvioita eri häiriötilanteiden vaikutuksesta sähkönmarkkinaan sekä vastaavat arviot tehovajeesta suhteessa eri huippukulutuksen tasoille. Laskelmat ovat suuntaa-antavia, koska erityisesti suurten ydinvoimayksiköiden vaikutukset sähköjärjestelmään ovat nimellistehon huomioon ottamista monimutkaisempia 34. Taulukko 3.1. Arvio sähköntuotantokapasiteetin poistumisen vaikutuksesta sähkömarkkinaan ja arvioitu vaje suhteessa eri sähkön huippukulutuksen arvoihin eri skenaarioissa. Lähtöoletuksena on MW sähköntuotantokapasiteetti huippukulutustunnin aikana. Hankintavaje vs. huippukulutus, MW Hankintakapasiteetin poistuma Vaikutus, MW MW MW MW Olkiluoto 1 tai Loviisa 1 ja Suurin tuontiyhteys Olkiluoto 3* Olkiluoto 1 ja Venäjän tuonti (sähkö+kaasu) Olkiluoto 1, 2 ja 3* Ruotsin tuonti, OL 1 ja 2* Kaikki tuontiyhteydet* *) Arvioissa otettu huomioon Olkiluoto 3:n vaikutukset Ruotsin siirtoyhteyksien rajoittamiseen, mutta ei suurten ydinvoimayksiköiden tuotantorajoituksia, jos Suomen siirtoyhteyksissä on rajoitteita. 34 Esimerkiksi Olkiluoto 3:n valmistumisen jälkeen sähkön siirtoyhteyksiä Ruotsiin joudutaan leikkaamaan 300 MW:lla, jotta sähköjärjestelmän toimitusvarmuus voidaan varmistaa. Suurten tuotantoyksiköiden tai siirtoyhteyksien muutokset voivat vaikuttaa tähän tehotasapainoon. 18 Keskustelupaperi sähkön huoltovarmuusreservistä

19 Häiriötilanteiden todennäköisyyksiä ei ole arvioitu tarkemmin. Huoltovarmuusreservin luonteeseen kuuluu varautua epätodennäköisiin, mutta vaikutuksiltaan merkittäviin tapahtumiin. Häiriötilanteiden vaikutukset korostuvat huippukulutuksen kasvaessa esimerkiksi kylmänä talvena tai mikäli kulutus on kasvanut tilapäisesti tuotantoa nopeammin. Valtioneuvoston huoltovarmuudesta tekemän periaatepäätöksen mukaan energiahuoltovarmuuden lähtökohtina ovat toimivat energiamarkkinat, pitkäjänteinen ja selkeä investointeja kannustava energiapolitiikka sekä energiatehokkuus. Lisäksi todetaan, että huippukulutuksen aikaisen sähköntarpeen kattamiseksi on ylläpidettävä riittävää kotimaista sähkön tuotantokapasiteettia. 35 Kuvassa 3.3 on esitetty Suomen sähkön hankinta vuoden 2014 alussa. Kulutushuippu oli MW. Kulutushuipun päivänä kulutus tunteina 7 21 oli yli MW. 36 Kuva 3.3. Suomen sähkön tuotanto ja kulutus tunneittain vuoden 2014 alussa. Vuoden käyttöhuippu, MW saavutettiin Kuten vuonna 2014, kylmän talvijakson aikainen korkean kulutuksen jakso on tyypillisesti 1 3 viikon mittainen. Näitä kylmiä talvijaksoja on viime vuosina esiintynyt 1 5 kertaa talvessa. Taulukossa 3.2 esitetään vuoden huippukulutus ja niiden tuntien lukumäärä, joina sähkönkulutus on ylittänyt esimerkiksi MW:n tason. 35 Valtioneuvoston periaatepäätös huoltovarmuuden tavoitteista, 857/ Energiateollisuus ry, Energiavuosi 2014 Sähkö, Fingrid Oyj. 19 Keskustelupaperi sähkön huoltovarmuusreservistä

20 Taulukko 3.2. Suomen sähkön huippukulutus ja tuntien lukumäärät, joina sähkön kulutus on ylittänyt rajatason. Huippukulutus [MW] Kulutus yli [h] > MW > MW > MW > MW Suomen sähkönkulutus on vuosina ollut yli MW yhteensä 230 tunnin aikana eli keskimäärin 23 tuntia vuodessa. Huoltovarmuusreservin mitoittaminen näitä huippuja varten vaikuttaa tarpeettomalta, koska sähkön kysyntäjousto todennäköisesti leikkaisi huippukulutusta tiukassa tehotilanteessa ja korkeammilla hinnoilla. Lisäksi tilanteesta tiedottaminen ja vapaaehtoiset säästötoimet alentaisivat todennäköisesti kulutusta. Mikäli kulutus kuitenkin nousisi liiaksi, voidaan kultusta säännellä lyhytaikaisesti kiertävillä sähkökatkoilla. Suhteessa noin MW:n huippukulutukseen, voitaisiin noin MW:n reservillä kattaa kaikki muut taulukon 3.1 poikkeustilanteet, paitsi kaikkien siirtoyhteyksien katkeaminen. Jos Suomen kaikki rajasiirtoyhteydet ovat poissa käytöstä, joudutaan käytännössä myös suurimpia ydinvoimayksiköitä säätämään pienemmälle kuormalle. Tällaiseen tilanteeseen varautuminen voisi edellyttää MW:n reserviä tai vaihtoehtoisesti teollisuuskuormien leikkaamista talven huippukuorman aikana, kaikkien muiden säästötoimien lisäksi. Edellä esitetyt arviot perustuvat historialliseen kehitykseen, jossa Suomen sähkön huippukulutus on ollut MW:n välillä, sekä maltilliseen arvioon Suomen sähkönkulutuksen kehityksestä. Mikäli sähkönkulutus kasvaa lähtökohtana olevaa noin MW:in huipunkulutustasoa nopeammin ja Suomen huipunaikana todennäköisesti käytössä oleva sähköntuotantokapasiteetti ei kasva vastaavalla tavalla, voidaan huoltovarmuusreserviä kasvattaa myöhemmin. Arvio kustannuksista Huoltovarmuusreservin voimalaitoksien ylläpidosta ja järjestelmän hallinnoinnista aiheutuu kustannuksia. Kustannuksia on arvioitu perustuen tehoreserviin osallistuneiden laitoksien esittämiin tarjouksiin taulukoissa 3.3 ja Keskustelupaperi sähkön huoltovarmuusreservistä

Keskustelupaperi Suomen huoltovarmuusreservistä. Esitysmateriaali, Gaia Consulting Oy Kesäkuu 2015

Keskustelupaperi Suomen huoltovarmuusreservistä. Esitysmateriaali, Gaia Consulting Oy Kesäkuu 2015 Keskustelupaperi Suomen huoltovarmuusreservistä Esitysmateriaali, Gaia Consulting Oy Kesäkuu 2015 Johdanto 2 Fortum teetättänyt arvion huoltovarmuusreservin mahdollisesta käyttöönotosta Suomessa Nykytila

Lisätiedot

Sähkön toimitusvarmuus ja riittävyys

Sähkön toimitusvarmuus ja riittävyys Sähkön toimitusvarmuus ja riittävyys Hiilitieto ry:n talviseminaari 26.3.2015 ylijohtaja Riku Huttunen Sisältö Komission näkemyksiä kapasiteetin riittävyyden varmistamisesta Sähkötehon riittävyys Suomessa

Lisätiedot

Suomen ilmasto- ja energiastrategia Fingridin näkökulmasta. Toimitusjohtaja Jukka Ruusunen, Fingrid Oyj

Suomen ilmasto- ja energiastrategia Fingridin näkökulmasta. Toimitusjohtaja Jukka Ruusunen, Fingrid Oyj Suomen ilmasto- ja energiastrategia Fingridin näkökulmasta Toimitusjohtaja Jukka Ruusunen, Fingrid Oyj Käyttövarmuuspäivä Finlandia-talo 26.11.2008 2 Kantaverkkoyhtiön tehtävät Voimansiirtojärjestelmän

Lisätiedot

Sähköjärjestelmän toiminta talven 2012-2013 huippukulutustilanteessa

Sähköjärjestelmän toiminta talven 2012-2013 huippukulutustilanteessa Raportti 1 (5) Sähköjärjestelmän toiminta talven 2012-2013 huippukulutustilanteessa 1 Yhteenveto Talven 2012-2013 kulutushuippu saavutettiin 18.1.2013 tunnilla 9-10, jolloin sähkön kulutus oli 14 043 MWh/h

Lisätiedot

Sähköjärjestelmän toiminta viikon 5/2012 huippukulutustilanteessa

Sähköjärjestelmän toiminta viikon 5/2012 huippukulutustilanteessa Raportti 1 (5) Sähköjärjestelmän toiminta viikon 5/2012 huippukulutustilanteessa 1 Yhteenveto Talven 2011-2012 kulutushuippu saavutettiin 3.2.2012 tunnilla 18-19 jolloin sähkön kulutus oli 14 304 (talven

Lisätiedot

Sähköjärjestelmän toiminta talven 2013-2014 kulutushuipputilanteessa

Sähköjärjestelmän toiminta talven 2013-2014 kulutushuipputilanteessa Raportti 1 (5) Sähköjärjestelmän toiminta talven 2013-2014 kulutushuipputilanteessa 1 Yhteenveto Talvi 2013-2014 oli keskimääräistä lämpimämpi. Talven kylmin ajanjakso ajoittui tammikuun puolivälin jälkeen.

Lisätiedot

Sähköjärjestelmän toiminta talven 2014-2015 kulutushuipputilanteessa

Sähköjärjestelmän toiminta talven 2014-2015 kulutushuipputilanteessa Raportti 1 (6) Sähköjärjestelmän toiminta talven 2014-2015 kulutushuipputilanteessa 1 Yhteenveto Talvi 2014-2015 oli keskimääräistä leudompi. Talven kylmimmät lämpötilat mitattiin tammikuussa, mutta silloinkin

Lisätiedot

SÄHKÖN TOIMITUSVARMUUS

SÄHKÖN TOIMITUSVARMUUS SUOMEN ATOMITEKNILLISEN SEURAN VUOSIKOKOUS 21.2.2007 Eero Kokkonen Johtava asiantuntija Fingrid Oyj 1 14.2.2007/EKN Tavallisen kuluttajan kannalta: sähkön toimitusvarmuus = sähköä saa pistorasiasta aina

Lisätiedot

Mistä joustoa sähköjärjestelmään?

Mistä joustoa sähköjärjestelmään? Mistä joustoa sähköjärjestelmään? Joustoa sähköjärjestelmään Selvityksen lähtökohta Markkinatoimijoitten tarpeet toiveet Sähkömarkkinoiden muutostilanne Kansallisen ilmastoja energiastrategian vaikuttamisen

Lisätiedot

Sähkön tuotannon toimitusvarmuus ja riittävyys. Jukka Leskelä Energiateollisuus ry Hiilitieto ry:n syyslounas 10.9.2014

Sähkön tuotannon toimitusvarmuus ja riittävyys. Jukka Leskelä Energiateollisuus ry Hiilitieto ry:n syyslounas 10.9.2014 Sähkön tuotannon toimitusvarmuus ja riittävyys Jukka Leskelä Energiateollisuus ry Hiilitieto ry:n syyslounas Sähkön markkinahintaodotukset selvästi alemmat kuin uuden sähköntuotannon kustannukset Lähde:

Lisätiedot

Joustavuuden lisääminen sähkömarkkinoilla. Sähkömarkkinapäivä 7.4.2014 Jonne Jäppinen, kehityspäällikkö, Fingrid Oyj

Joustavuuden lisääminen sähkömarkkinoilla. Sähkömarkkinapäivä 7.4.2014 Jonne Jäppinen, kehityspäällikkö, Fingrid Oyj Joustavuuden lisääminen sähkömarkkinoilla Sähkömarkkinapäivä 7.4.2014 Jonne Jäppinen, kehityspäällikkö, Fingrid Oyj 74 Tuotannon ja kulutuksen välinen tasapaino on pidettävä yllä joka hetki! Vuorokauden

Lisätiedot

Sähkön tukkumarkkinan toimivuus Suomessa. Paikallisvoima ry:n vuosiseminaari 14.3.2012 TkT Iivo Vehviläinen Gaia Consul?ng Oy

Sähkön tukkumarkkinan toimivuus Suomessa. Paikallisvoima ry:n vuosiseminaari 14.3.2012 TkT Iivo Vehviläinen Gaia Consul?ng Oy Sähkön tukkumarkkinan toimivuus Suomessa Paikallisvoima ry:n vuosiseminaari 14.3.2012 TkT Iivo Vehviläinen Gaia Consul?ng Oy Tutki3u sähkömarkkinaa julkisen 6edon pohjalta Selvityksen tekijänä on riippumaton

Lisätiedot

Kysyntäjousto Fingridin näkökulmasta. Tasevastaavailtapäivä 20.11.2014 Helsinki Jonne Jäppinen

Kysyntäjousto Fingridin näkökulmasta. Tasevastaavailtapäivä 20.11.2014 Helsinki Jonne Jäppinen Kysyntäjousto Fingridin näkökulmasta Tasevastaavailtapäivä 20.11.2014 Helsinki Jonne Jäppinen 2 Sähköä ei voi varastoida: Tuotannon ja kulutuksen välinen tasapaino on pidettävä yllä joka hetki! Vuorokauden

Lisätiedot

Kapasiteettikorvausmekanismit. Markkinatoimikunta 20.5.2014

Kapasiteettikorvausmekanismit. Markkinatoimikunta 20.5.2014 Kapasiteettikorvausmekanismit Markkinatoimikunta 20.5.2014 Rakenne Sähkömarkkinoiden nykytila Hinnnanmuodostus takkuaa Ratkaisuja Fingridin näkemys EU:n nykyiset markkinat EU:n markkinamalli pohjoismainen

Lisätiedot

Taajuusohjattujen reservien ylläpito tulevaisuudessa. Käyttö- ja markkinatoimikunta 10.6.2009 Anders Lundberg

Taajuusohjattujen reservien ylläpito tulevaisuudessa. Käyttö- ja markkinatoimikunta 10.6.2009 Anders Lundberg Taajuusohjattujen reservien ylläpito tulevaisuudessa Käyttö- ja markkinatoimikunta 10.6.2009 2 Taustaa Reservien ylläpitovelvoitteet sovittu pohjoismaiden järjestelmävastaavien välisellä käyttösopimuksella.

Lisätiedot

Laajamittainen tuulivoima - haasteita kantaverkkoyhtiön näkökulmasta. Kaija Niskala Säteilevät naiset seminaari Säätytalo 17.3.

Laajamittainen tuulivoima - haasteita kantaverkkoyhtiön näkökulmasta. Kaija Niskala Säteilevät naiset seminaari Säätytalo 17.3. Laajamittainen tuulivoima - haasteita kantaverkkoyhtiön näkökulmasta Kaija Niskala Säteilevät naiset seminaari Säätytalo 17.3.2009 2 Kantaverkkoyhtiölle tulevia haasteita tuulivoimalaitoksen liityntä tehotasapainon

Lisätiedot

Kapasiteetin riittävyys ja tuonti/vienti näkökulma

Kapasiteetin riittävyys ja tuonti/vienti näkökulma 1 Kapasiteetin riittävyys ja tuonti/vienti näkökulma Kapasiteettiseminaari/Diana-auditorio 14.2.2008 2 TEHOTASE 2007/2008 Kylmä talvipäivä kerran kymmenessä vuodessa Kuluvan talven suurin tuntiteho: 13

Lisätiedot

Fingridin verkkoskenaariot x 4. Kantaverkkopäivä 2.9.2013 Jussi Jyrinsalo Johtaja

Fingridin verkkoskenaariot x 4. Kantaverkkopäivä 2.9.2013 Jussi Jyrinsalo Johtaja Fingridin verkkoskenaariot x 4 Kantaverkkopäivä 2.9.2013 Jussi Jyrinsalo Johtaja 2 Sisällysluettelo Kantaverkon kymmenvuotinen kehittämissuunnitelma Esimerkki siitä, miksi suunnitelma on vain suunnitelma:

Lisätiedot

TEM:n suuntaviivoja sähköverkoille ja sähkömarkkinoille

TEM:n suuntaviivoja sähköverkoille ja sähkömarkkinoille TEM:n suuntaviivoja sähköverkoille ja sähkömarkkinoille Roadmap 2025 -työpaja, 26.3.2015 ylijohtaja Riku Huttunen työ- ja elinkeinoministeriö, energiaosasto E Sähköverkot Sähkömarkkinalaki 2013 Toimitusvarmuustavoitteet

Lisätiedot

Sähköjärjestelmän toiminta joulukuun 2009 ja tammikuun 2010 huippukulutustilanteissa

Sähköjärjestelmän toiminta joulukuun 2009 ja tammikuun 2010 huippukulutustilanteissa Raportti 1 (1) Sähköjärjestelmän toiminta joulukuun 29 ja tammikuun 21 huippukulutustilanteissa 1 Yhteenveto Vuoden 29 kulutushuippu saavutettiin vuoden lopussa 17.12.29 klo 8-9, jolloin sähkön kulutus

Lisätiedot

Puhdasta energiaa tulevaisuuden tarpeisiin. Fortumin näkökulmia vaalikaudelle

Puhdasta energiaa tulevaisuuden tarpeisiin. Fortumin näkökulmia vaalikaudelle Puhdasta energiaa tulevaisuuden tarpeisiin Fortumin näkökulmia vaalikaudelle Investoiminen Suomeen luo uusia työpaikkoja ja kehittää yhteiskuntaa Fortumin tehtävänä on tuottaa energiaa, joka parantaa nykyisen

Lisätiedot

Markkinakehityksen ajankohtauskatsaus. Tasevastaavapäivä 3.11.2011 Petri Vihavainen

Markkinakehityksen ajankohtauskatsaus. Tasevastaavapäivä 3.11.2011 Petri Vihavainen Markkinakehityksen ajankohtauskatsaus Tasevastaavapäivä 3.11.2011 Petri Vihavainen Esityksen sisältö Fingridin strategia sähkömarkkinoiden kehittämisestä Ruotsi Venäjä ENTSO-E Markkinatieto Tehoreservit

Lisätiedot

Uuden sähkömarkkinamallin kuvaus ja vaikutusten analysointi. Selvitys Teknologiateollisuus ry:lle 3.6.2009

Uuden sähkömarkkinamallin kuvaus ja vaikutusten analysointi. Selvitys Teknologiateollisuus ry:lle 3.6.2009 Uuden sähkömarkkinamallin kuvaus ja vaikutusten analysointi Selvitys Teknologiateollisuus ry:lle 3.6.2009 Sisältö 1. Työn lähtökohdat 2. Uuden sähkömarkkinamallin toiminnan kuvaus 3. Uuden sähkömarkkinamallin

Lisätiedot

Fingrid Markkinatoimikunta 4.3.2009. Kulutuksen jouston aktivoiminen sähkömarkkinalle. Suomen ElFi Oy 3.3.2009 1

Fingrid Markkinatoimikunta 4.3.2009. Kulutuksen jouston aktivoiminen sähkömarkkinalle. Suomen ElFi Oy 3.3.2009 1 Fingrid Markkinatoimikunta 4.3.2009 Kulutuksen jouston aktivoiminen sähkömarkkinalle Suomen ElFi Oy 3.3.2009 1 Sähkön käytön kysyntäjousto Lähtökohta kysyntäjoustolle: Jousto tulee saattaa markkinapaikalle

Lisätiedot

Asiantuntijaseminaari: Uusiutuvan energian ja energiansäästön/energiatehokkuuden ohjauskeinot pitkän aikavälin ilmasto- ja energiastrategiassa

Asiantuntijaseminaari: Uusiutuvan energian ja energiansäästön/energiatehokkuuden ohjauskeinot pitkän aikavälin ilmasto- ja energiastrategiassa Asiantuntijaseminaari: Uusiutuvan energian ja energiansäästön/energiatehokkuuden ohjauskeinot pitkän aikavälin ilmasto- ja energiastrategiassa Antti Koskelainen Suomen ElFi Oy Suomen ElFi Oy 3.3.2008 1

Lisätiedot

Sähkön tuotannon ja varavoiman kotimaisuusaste korkeammaksi Sähkö osana huoltovarmuutta

Sähkön tuotannon ja varavoiman kotimaisuusaste korkeammaksi Sähkö osana huoltovarmuutta Sähkön tuotannon ja varavoiman kotimaisuusaste korkeammaksi Sähkö osana huoltovarmuutta Fingridin käyttövarmuuspäivä 26.11.2008, Mika Purhonen HVK PowerPoint template A4 24.11.2008 1 Sähkön tuotannon kapasiteetti

Lisätiedot

Tuulivoiman vaikutukset voimajärjestelmään

Tuulivoiman vaikutukset voimajärjestelmään 1 Tuulivoiman vaikutukset voimajärjestelmään case 2000 MW Jussi Matilainen Verkkopäivä 9.9.2008 2 Esityksen sisältö Tuulivoima maailmalla ja Suomessa Käsitteitä Tuulivoima ja voimajärjestelmän käyttövarmuus

Lisätiedot

Reserviasiat. Käyttötoimikunta 26.11.2008. Jarno Sederlund

Reserviasiat. Käyttötoimikunta 26.11.2008. Jarno Sederlund 1 Reserviasiat Käyttötoimikunta 26.11.2008 Jarno Sederlund 2 Tehoreservilain mukainen huippuvoimakapasiteetti Vuonna 2006 tuli voimaan sähkön toimitusvarmuutta turvaava laki Fingridin tehtävänä on järjestelmän

Lisätiedot

Mikael Ohlström, asiantuntija Helena Vänskä, johtava asiantuntija 25.9.2008

Mikael Ohlström, asiantuntija Helena Vänskä, johtava asiantuntija 25.9.2008 1 Mikael Ohlström, asiantuntija Helena Vänskä, johtava asiantuntija 25.9.2008 Elinkeinoelämän keskusliitto EK: Monipuolisesti tuotettua energiaa edullisesti ja luotettavasti Energia on yhteiskunnan toiminnan

Lisätiedot

Suomen ilmasto ja energiastrategia Maakaasupäivät Turussa 26.11.2008

Suomen ilmasto ja energiastrategia Maakaasupäivät Turussa 26.11.2008 Suomen ilmasto ja energiastrategia Maakaasupäivät Turussa 26.11.2008 Taisto Turunen Työ- ja elinkeinoministeriö Energiaosasto Päästöoikeuden hinnan kehitys vuosina 2007 2008 sekä päästöoikeuksien forwardhinnat

Lisätiedot

Tuulivoiman integraatio Suomen sähköjärjestelmään - kommenttipuheenvuoro

Tuulivoiman integraatio Suomen sähköjärjestelmään - kommenttipuheenvuoro Tuulivoiman integraatio Suomen sähköjärjestelmään - kommenttipuheenvuoro Sanna Uski-Joutsenvuo Säteilevät naiset seminaari 17.3.2009 Tuulivoiman fyysinen verkkoon liityntä Laajamittainen tuulivoima Suomessa

Lisätiedot

Pohjoismaisen sähköjärjestelmän käyttövarmuus

Pohjoismaisen sähköjärjestelmän käyttövarmuus Pohjoismaisen sähköjärjestelmän käyttövarmuus 26.11.2003 Professori Jarmo Partanen Lappeenrannan teknillinen yliopisto 1 Skandinaavinen sähkömarkkina-alue Pohjoismaat on yksi yhteiskäyttöalue: energian

Lisätiedot

Yhteenveto selvityksestä päästökaupan markkinavakausvarannon vaikutuksista sähkön tukkuhintaan

Yhteenveto selvityksestä päästökaupan markkinavakausvarannon vaikutuksista sähkön tukkuhintaan Yhteenveto selvityksestä päästökaupan markkinavakausvarannon vaikutuksista sähkön tukkuhintaan Kesäkuu 215 Valtioneuvoston selvitysja tutkimustoiminnan julkaisusarja 9 /215 -yhteenveto Päästökauppajärjestelmän

Lisätiedot

Sähkön hinta. Jarmo Partanen jarmo.partanen@lut.fi 040-5066564. J.Partanen www.lut.fi/lutenergia Sähkömarkkinat

Sähkön hinta. Jarmo Partanen jarmo.partanen@lut.fi 040-5066564. J.Partanen www.lut.fi/lutenergia Sähkömarkkinat Sähkön hinta Jarmo Partanen jarmo.partanen@lut.fi 0405066564 1 LUT strategiset painopistealueet Energiatehokkuus* ja energiamarkkinat Strategisen tason liiketoiminnan ja teknologian johtaminen Tieteellinen

Lisätiedot

Ajankohtaista Suomen kantaverkkoyhtiöstä

Ajankohtaista Suomen kantaverkkoyhtiöstä Ajankohtaista Suomen kantaverkkoyhtiöstä Juha Hiekkala Markkinakehitys Voimaseniorit, Tekniska Salarna, Helsinki 11.2.204 2 Asiakkaiden ja yhteiskunnan hyväksi Varma sähkö Kantaverkon häiriöistä aiheutuneet

Lisätiedot

Eurooppalaisten sähkömarkkinoiden kehittyminen. Juha Kekkonen 12.12.2013

Eurooppalaisten sähkömarkkinoiden kehittyminen. Juha Kekkonen 12.12.2013 Eurooppalaisten sähkömarkkinoiden kehittyminen Juha Kekkonen 12.12.2013 Sisältö Säädöskehitys Maantieteellinen integraatio Haasteet Säädöskehitys Aikaväli Kapasiteetin jakomenettely Kapasiteetin laskentamenetelmä

Lisätiedot

PÄIVITETTY 30.6.2010

PÄIVITETTY 30.6.2010 PÄIVITETTY 30.6.2010 KANTAVERKON LAAJUUS Tiivistelmä ja esitys julkisiksi periaatteiksi Kantaverkon määritelmä, Rakennetta ja laajuutta ohjaavat kriteerit, Laajuuden muutokset, Jatkotoimenpiteet Liityntäverkko

Lisätiedot

Syöttötariffit. Vihreät sertifikaatit. Muut taloudelliset ohjauskeinot. Kansantalousvaikutukset

Syöttötariffit. Vihreät sertifikaatit. Muut taloudelliset ohjauskeinot. Kansantalousvaikutukset UUSIUTUVAN ENERGIAN OHJAUSKEINOT KANSANTALOUDEN KANNALTA Juha Honkatukia VATT Syöttötariffit Vihreät sertifikaatit Muut taloudelliset ohjauskeinot Kansantalousvaikutukset UUSIUTUVAN ENERGIAN OHJAUSKEINOT

Lisätiedot

STY:n tuulivoimavisio 2030 ja 2050

STY:n tuulivoimavisio 2030 ja 2050 STY:n tuulivoimavisio 2030 ja 2050 Peter Lund 2011 Peter Lund 2011 Peter Lund 2011 Maatuulivoima kannattaa Euroopassa vuonna 2020 Valtiot maksoivat tukea uusiutuvalle energialle v. 2010 66 miljardia dollaria

Lisätiedot

Energiateollisuus ry:n syysseminaari 19.11.2015. Satu Viljainen

Energiateollisuus ry:n syysseminaari 19.11.2015. Satu Viljainen Energiateollisuus ry:n syysseminaari 19.11.2015 Satu Viljainen Sähkömarkkinat valinkauhassa Esityksen sisältö Sähkön sisämarkkinapolitiikka mitä uutta on tapahtumassa EU:n ilmastopolitiikka vaikutukset

Lisätiedot

Hajautetun energiatuotannon edistäminen

Hajautetun energiatuotannon edistäminen Hajautetun energiatuotannon edistäminen TkT Juha Vanhanen Gaia Group Oy 29.2.2008 Esityksen sisältö 1. Hajautettu energiantuotanto Mitä on hajautettu energiantuotanto? Mahdollisuudet Haasteet 2. Hajautettu

Lisätiedot

Miten sähköä kannattaa tuottaa - visiointia vuoteen 2030

Miten sähköä kannattaa tuottaa - visiointia vuoteen 2030 Miten sähköä kannattaa tuottaa - visiointia vuoteen 2030 Jukka Leskelä Energiateollisuus ry SESKOn kevätseminaari 2013 20.3.2013, Helsinki 1 Kannattavuus? Kilpailukykyisesti Kokonaisedullisimmin Tuottajan

Lisätiedot

Katsaus käyttötoimintaan. Käyttötoimikunta 21.5.2014 Reima Päivinen Fingrid Oyj

Katsaus käyttötoimintaan. Käyttötoimikunta 21.5.2014 Reima Päivinen Fingrid Oyj Katsaus käyttötoimintaan Käyttötoimikunta Reima Päivinen Fingrid Oyj Esityksen sisältö 1. Käyttötilanne ja häiriöt 2. Tehon riittävyys 3. Järjestelmäreservit 4. Kansainvälinen käyttöyhteistyö 5. Eurooppalaiset

Lisätiedot

Tasepalvelun pohjoismainen harmonisointi, sovitun mallin pääperiaatteet

Tasepalvelun pohjoismainen harmonisointi, sovitun mallin pääperiaatteet 1 Tasepalvelun pohjoismainen harmonisointi, sovitun mallin pääperiaatteet Pasi Aho Voimajärjestelmän käyttö / Tasepalvelu Tasepalveluseminaari 19.8.2008 2 Tasepalvelun kehitys Kotimainen kehitys: 1997-1998

Lisätiedot

Sähkö ja kilpailukyky kolme näkökulmaa

Sähkö ja kilpailukyky kolme näkökulmaa Sähkö ja kilpailukyky Johtaja Tellervo Kylä-Harakka-Ruonala, EK Säteilevät Naiset -seminaari Sähkö ja kilpailukyky kolme näkökulmaa Sähkö tuotannontekijänä Sähkö tuotteena Sähköön liittyvä cleantech-liiketoiminta

Lisätiedot

Siirtokapasiteetin määrittäminen

Siirtokapasiteetin määrittäminen 1 (5) Siirtokapasiteetin määrittäminen 1 Suomen sähköjärjestelmän siirtokapasiteetit Fingrid antaa sähkömarkkinoiden käyttöön kaiken sen siirtokapasiteetin, joka on mahdollinen sähköjärjestelmän käyttövarmuuden

Lisätiedot

Uusiutuvan energian edistäminen ja energiatehokkuus Energiateollisuuden näkemyksiä

Uusiutuvan energian edistäminen ja energiatehokkuus Energiateollisuuden näkemyksiä Uusiutuvan energian edistäminen ja energiatehokkuus Energiateollisuuden näkemyksiä Jukka Leskelä Energiateollisuus ry. 29.2.2008 Helsinki 1 ET:n näkökulma Energia, ilmasto, uusiutuvat Ilmasto on ykköskysymys

Lisätiedot

Energiantuotannon ja käytön muutosten vaikutukset voimajärjestelmän hallintaan ja kantaverkon kehitystarpeisiin

Energiantuotannon ja käytön muutosten vaikutukset voimajärjestelmän hallintaan ja kantaverkon kehitystarpeisiin Energiantuotannon ja käytön muutosten vaikutukset voimajärjestelmän hallintaan ja kantaverkon kehitystarpeisiin Jussi Jyrinsalo Sähkötutkimuspoolin tutkimusseminaari 18.10.2012 Johdanto Toimitusvarmuuden

Lisätiedot

1 TEHORESERVIKUORMAN KÄYTTÖVALMIUDEN YLLÄPITO

1 TEHORESERVIKUORMAN KÄYTTÖVALMIUDEN YLLÄPITO Käyttösäännöt 1 (5) SÄÄNNÖT TEHORESERVIJÄRJESTELMÄÄN KUULUVIEN SÄHKÖNKULUTUKSEN JOUSTOON KYKENEVIEN KOHTEIDEN KÄYTTÖVALMIUDEN YLLÄPIDOLLE, NIIDEN KÄYTÖLLE SEKÄ SÄHKÖNKULUTUKSEN TARJOAMISEEN MARKKINOILLE

Lisätiedot

Fingrid 2014. Neuvottelukunta 13.3.2015

Fingrid 2014. Neuvottelukunta 13.3.2015 Fingrid 2014 Neuvottelukunta 13.3.2015 2 Toimintaympäristö 2014: Eurooppa EU:lle uudet ilmasto- ja energiatavoitteet vuodelle 2030: kasvihuonekaasupäästöt -40%, uusiutuva energia 27%, energiatehokkuuden

Lisätiedot

1 VOIMALAITOSYKSIKÖN KÄYTTÖVALMIUDEN YLLÄPITO

1 VOIMALAITOSYKSIKÖN KÄYTTÖVALMIUDEN YLLÄPITO Käyttösäännöt 1 (11) SÄÄNNÖT TEHORESERVIJÄRJESTELMÄÄN KUULUVIEN VOIMALAITOSYKSIKÖIDEN KÄYTTÖVALMIUDEN YLLÄPIDOLLE, NIIDEN KÄYTÖLLE SEKÄ TUOTETUN SÄHKÖN TARJOAMISEEN MARKKINOILLE Fingrid tai sen tytäryhtiö

Lisätiedot

BL20A0400 Sähkömarkkinat. Valtakunnallinen sähkötaseiden hallinta ja selvitys Jarmo Partanen

BL20A0400 Sähkömarkkinat. Valtakunnallinen sähkötaseiden hallinta ja selvitys Jarmo Partanen BL20A0400 Sähkömarkkinat Valtakunnallinen sähkötaseiden hallinta ja selvitys Jarmo Partanen Valtakunnalliset sähkötaseet Kaikille sähkökaupan osapuolille on tärkeää sähköjärjestelmän varma ja taloudellisesti

Lisätiedot

Ajankohtaiskatsaus. Toimitusjohtaja Jukka Ruusunen. Neuvottelukunnan kokous, Suomalainen klubi 9.9.2008

Ajankohtaiskatsaus. Toimitusjohtaja Jukka Ruusunen. Neuvottelukunnan kokous, Suomalainen klubi 9.9.2008 1 Ajankohtaiskatsaus Toimitusjohtaja Jukka Ruusunen Neuvottelukunnan kokous, Suomalainen klubi 9.9.2008 Taloudellinen näkökulma 2 Asiakas- ja sidosryhmänäkökulma Visio ja strategia Fingridin arvot Sisäisten

Lisätiedot

Vähäpäästöisen talouden haasteita. Matti Liski Aalto-yliopiston kauppakorkeakoulu Kansantaloustiede (economics)

Vähäpäästöisen talouden haasteita. Matti Liski Aalto-yliopiston kauppakorkeakoulu Kansantaloustiede (economics) Vähäpäästöisen talouden haasteita Matti Liski Aalto-yliopiston kauppakorkeakoulu Kansantaloustiede (economics) Haaste nro. 1: Kasvu Kasvu syntyy työn tuottavuudesta Hyvinvointi (BKT) kasvanut yli 14-kertaiseksi

Lisätiedot

Ajankohtaista markkinakehityksestä. Markkinatoimikunta 4.3.2009 Juha Kekkonen

Ajankohtaista markkinakehityksestä. Markkinatoimikunta 4.3.2009 Juha Kekkonen Ajankohtaista markkinakehityksestä Markkinatoimikunta 4.3.2009 Juha Kekkonen 2 Pullonkaulat ongelmana 2008 Yhtenäisen hinta-alueen laajuus tuntitasolla mittattuna 1.1.-31.12.2008 98 % 52 % 14 % 9 % 31.12.2008

Lisätiedot

PÄÄSTÖKAUPAN VAIKUTUS SÄHKÖMARKKINAAN 2005-2009

PÄÄSTÖKAUPAN VAIKUTUS SÄHKÖMARKKINAAN 2005-2009 PÄÄSTÖKAUPAN VAIKUTUS SÄHKÖMARKKINAAN 25-29 /MWh 8 7 6 5 4 3 2 1 25 26 27 28 29 hiililauhteen rajakustannushinta sis CO2 hiililauhteen rajakustannushinta Sähkön Spot-markkinahinta (sys) 5.3.21 Yhteenveto

Lisätiedot

Sähkömarkkinavisio vuosille 2030-2050

Sähkömarkkinavisio vuosille 2030-2050 Sähkömarkkinavisio vuosille 2030-2050 Sähkötutkimuspoolin tutkimusseminaari, 7.10.2010 Satu Viljainen Lappeenrannan teknillinen yliopisto Tutkimushanke: Sähkömarkkinavisio 2030-2050 Tavoite: sähkömarkkinavisio

Lisätiedot

Primäärienergian kulutus 2010

Primäärienergian kulutus 2010 Primäärienergian kulutus 2010 Valtakunnallinen kulutus yhteensä 405 TWh Uusiutuvilla tuotetaan 27 prosenttia Omavaraisuusaste 32 prosenttia Itä-Suomen* kulutus yhteensä 69,5 TWh Uusiutuvilla tuotetaan

Lisätiedot

Tilannekatsaus varavoimalaitoksiin, nopeaan häiriöreserviin sekä kysyntäjoustoon. Jonne Jäppinen

Tilannekatsaus varavoimalaitoksiin, nopeaan häiriöreserviin sekä kysyntäjoustoon. Jonne Jäppinen Tilannekatsaus varavoimalaitoksiin, nopeaan häiriöreserviin sekä kysyntäjoustoon Jonne Jäppinen Reservihankinta muutoksessa- FRR-M Tulvakautena niukkuutta vesivoiman reserveissä - toukokuussa 2014 koeluontoisesti

Lisätiedot

VN-TEAS-HANKE: EU:N 2030 ILMASTO- JA ENERGIAPOLITIIKAN LINJAUSTEN TOTEUTUSVAIHTOEHDOT JA NIIDEN VAIKUTUKSET SUOMEN KILPAILUKYKYYN

VN-TEAS-HANKE: EU:N 2030 ILMASTO- JA ENERGIAPOLITIIKAN LINJAUSTEN TOTEUTUSVAIHTOEHDOT JA NIIDEN VAIKUTUKSET SUOMEN KILPAILUKYKYYN VN-TEAS-HANKE: EU:N 23 ILMASTO- JA ENERGIAPOLITIIKAN LINJAUSTEN TOTEUTUSVAIHTOEHDOT JA NIIDEN VAIKUTUKSET SUOMEN KILPAILUKYKYYN Seminaariesitys työn ensimmäisten vaiheiden tuloksista 2.2.216 EU:N 23 ILMASTO-

Lisätiedot

Siirtokeskeytyksiä markkinoiden ehdoilla. Jyrki Uusitalo, kehityspäällikkö Sähkömarkkinapäivä 8.4.2013

Siirtokeskeytyksiä markkinoiden ehdoilla. Jyrki Uusitalo, kehityspäällikkö Sähkömarkkinapäivä 8.4.2013 Siirtokeskeytyksiä markkinoiden ehdoilla, kehityspäällikkö Sähkömarkkinapäivä 2 Keskeytykset pienensivät käytettävissä olevaa siirtokapasiteettia 2012 3 000 2 500 Elspot kapasiteettien keskiarvot, MW Fenno-Skan

Lisätiedot

Palvelusetelihanke Hinnoitteluprojekti / hinnoittelupolitiikan vaihtoehtoja ja malleja 16.4.2010

Palvelusetelihanke Hinnoitteluprojekti / hinnoittelupolitiikan vaihtoehtoja ja malleja 16.4.2010 Palvelusetelihanke Hinnoitteluprojekti / hinnoittelupolitiikan vaihtoehtoja ja malleja 16.4.2010 Sisältö Sivu Johdanto 3 Palvelusetelin hinnoittelun elementit 5 Palvelun hinta: hintakatto tai markkinahinta

Lisätiedot

Sähkövisiointia vuoteen 2030

Sähkövisiointia vuoteen 2030 Sähkövisiointia vuoteen 2030 Professori Sanna Syri, Energiatekniikan laitos, Aalto-yliopisto SESKO:n kevätseminaari 20.3.2013 IPCC: päästöjen vähentämisellä on kiire Pitkällä aikavälillä vaatimuksena voivat

Lisätiedot

Turveliiketoiminnan tulevaisuus 2011 2020 ja 2020 jälkeen

Turveliiketoiminnan tulevaisuus 2011 2020 ja 2020 jälkeen Turveliiketoiminnan tulevaisuus 2011 2020 ja 2020 jälkeen Niko Nevalainen 1 Globaalit trendit energiasektorilla 2 IEA:n skenaario: Hiilellä tuotettu sähkö tulevaisuudessa Lähde: International Energy Agency,

Lisätiedot

edistämiskeinoista Finbion kevätpäivä 22.4.2009

edistämiskeinoista Finbion kevätpäivä 22.4.2009 Syöttötariffeista ja muista edistämiskeinoista Petteri Kuuva Finbion kevätpäivä 22.4.2009 EU:n asettamat raamit ilmasto- ja energiapolitiikalle Eurooppa-neuvoston päätös Kasvihuonekaasupäästötavoitteet:

Lisätiedot

Selvitys yhteiskunnallisten vaikuttajien näkemyksistä energia-alan toimintaympäristön kehityksestä - Tiivistelmä tutkimuksen tuloksista

Selvitys yhteiskunnallisten vaikuttajien näkemyksistä energia-alan toimintaympäristön kehityksestä - Tiivistelmä tutkimuksen tuloksista Selvitys yhteiskunnallisten vaikuttajien näkemyksistä energia-alan toimintaympäristön kehityksestä - Tiivistelmä tutkimuksen tuloksista Tutkimuksen tarkoitus ja tutkimusasetelma Pohjolan Voima teetti alkuvuoden

Lisätiedot

Yhtiön talous ja tariffiasetannan perusteet. Jan Montell, Talous- ja rahoitusjohtaja Neuvottelukunta 21. lokakuuta 2015

Yhtiön talous ja tariffiasetannan perusteet. Jan Montell, Talous- ja rahoitusjohtaja Neuvottelukunta 21. lokakuuta 2015 Yhtiön talous ja tariffiasetannan perusteet Jan Montell, Talous- ja rahoitusjohtaja Neuvottelukunta 21. lokakuuta 2015 Fingrid välittää. Varmasti. Asiakkaat jayhteiskunta Turvaamme yhteiskunnalle varman

Lisätiedot

Kuluttajan aktivointiin tähtäävät toimenpiteet Euroopan sähkömarkkinoilla. Antti Raininko

Kuluttajan aktivointiin tähtäävät toimenpiteet Euroopan sähkömarkkinoilla. Antti Raininko Kuluttajan aktivointiin tähtäävät toimenpiteet Euroopan sähkömarkkinoilla Antti Raininko 5.2.2016 Johdanto Euroopan komissio julkaisi kesällä 2015 kaksi sähkömarkkinoihin liittyvää tiedonantoa: Tiedonanto

Lisätiedot

Kantaverkkotariffin KVS2016 kehittäminen. Neuvottelukunta 28.8.2014

Kantaverkkotariffin KVS2016 kehittäminen. Neuvottelukunta 28.8.2014 Kantaverkkotariffin KVS2016 kehittäminen Neuvottelukunta 28.8.2014 2 Kantaverkkotariffi 2016 - aikataulutus Hankkeen käynnistys Energiavirasto Keskustelu tariffirakenteesta sekä loistehon ja loistehoreservin

Lisätiedot

Kysyntäjousto tehokkaasti käyttöön. Tasevastaavapäivä 21.11.2013 Petri Vihavainen

Kysyntäjousto tehokkaasti käyttöön. Tasevastaavapäivä 21.11.2013 Petri Vihavainen Kysyntäjousto tehokkaasti käyttöön Tasevastaavapäivä 21.11.2013 Petri Vihavainen Sisältö Taustaa Kysyntäjousto voimajärjestelmän kannalta Kohteet ja markkinat Pilottiprojektit Sähkön tuntitiedot Kysyntäjousto,

Lisätiedot

Omakustannushintainen mankalatoimintamalli. lisää kilpailua sähköntuotannossa

Omakustannushintainen mankalatoimintamalli. lisää kilpailua sähköntuotannossa Omakustannushintainen mankalatoimintamalli lisää kilpailua sähköntuotannossa Mankalatoimintamalli lisää kilpailua sähkömarkkinoilla Omakustannushintainen mankalatoimintamalli tuo mittakaava- ja tehokkuusetuja

Lisätiedot

Katse tulevaisuuteen. Jukka Ruusunen Toimitusjohtaja, Fingrid Oyj. 19.8.2008 Jukka Ruusunen

Katse tulevaisuuteen. Jukka Ruusunen Toimitusjohtaja, Fingrid Oyj. 19.8.2008 Jukka Ruusunen 1 Katse tulevaisuuteen Jukka Ruusunen Toimitusjohtaja, Fingrid Oyj Tasepalveluseminaari 19.8.2008 2 Euroopan sähkömarkkinoiden kehittäminen on osa EU:n energiapoliittisia tavoitteita Energy has climbed

Lisätiedot

Voiko ilmasto- ja energiapolitiikalla olla odottamattomia vaikutuksia? Jarmo Vehmas Tulevaisuuden tutkimuskeskus, Turun yliopisto www.tse.

Voiko ilmasto- ja energiapolitiikalla olla odottamattomia vaikutuksia? Jarmo Vehmas Tulevaisuuden tutkimuskeskus, Turun yliopisto www.tse. Voiko ilmasto- ja energiapolitiikalla olla odottamattomia vaikutuksia? Jarmo Vehmas Tulevaisuuden tutkimuskeskus, Turun yliopisto www.tse.fi/tutu Esityksen sisältö Suomen energiajärjestelmän ja energiapolitiikan

Lisätiedot

Energiamarkkinoiden nykytila ja tulevaisuus

Energiamarkkinoiden nykytila ja tulevaisuus Energiamarkkinoiden nykytila ja tulevaisuus 27.10.2015 Juha Vanhanen Gaia Consulting Oy Gaia Consulting Oy Kestävän liiketoiminnan konsulttitoimisto vuodesta 1993 Strateginen kumppani ja käytännön toteuttaja

Lisätiedot

ENERGIANKULUTUKSEN OHJAUS- MAHDOLLISUUDET Sähkön kysyntäjousto (demand response/demand side management) Seppo Kärkkäinen

ENERGIANKULUTUKSEN OHJAUS- MAHDOLLISUUDET Sähkön kysyntäjousto (demand response/demand side management) Seppo Kärkkäinen ENERGY USE -KIRJAN JULKISTUSTILAISUUS 28.5.2007 ENERGIANKULUTUKSEN OHJAUS- MAHDOLLISUUDET Sähkön kysyntäjousto (demand response/demand side management) Seppo Kärkkäinen KYSYNTÄJOUSTON TAVOITTEET Kuormituskäyrän

Lisätiedot

TEHORESERVIN KÄYTTÖSOPIMUS NRO 2015-S-1119 FORTUM POWER AND HEAT OY sekä FINEXTRA OY

TEHORESERVIN KÄYTTÖSOPIMUS NRO 2015-S-1119 FORTUM POWER AND HEAT OY sekä FINEXTRA OY TEHORESERVIN KÄYTTÖSOPIMUS NRO 2015-S-1119 FORTUM POWER AND HEAT OY sekä FINEXTRA OY 2(5) SOPIMUKSEN TARKOITUS Fortum Power and Heat Oy (Kuormanhaltija), y-tunnus: 0109160-2 ja Finextra Oy (Finextra),

Lisätiedot

Kohti uusiutuvaa ja hajautettua energiantuotantoa

Kohti uusiutuvaa ja hajautettua energiantuotantoa Kohti uusiutuvaa ja hajautettua energiantuotantoa Mynämäki 30.9.2010 Janne Björklund Suomen luonnonsuojeluliitto ry Sisältö Hajautetun energiajärjestelmän tunnuspiirteet ja edut Hajautetun tuotannon teknologiat

Lisätiedot

Tuulivoimapuisto, Savonlinna. Suomen Tuulivoima Oy, Mikkeli 7.5.2013

Tuulivoimapuisto, Savonlinna. Suomen Tuulivoima Oy, Mikkeli 7.5.2013 Tuulivoimapuisto, Savonlinna Suomen Tuulivoima Oy, Mikkeli 7.5.2013 Tuulivoima maailmalla Tuulivoimalla tuotettiin n. 2,26 % (282 482 MW) koko maailman sähköstä v. 2012 Eniten tuulivoimaa on maailmassa

Lisätiedot

Voiko energiatehokkuudella käydä kauppaa? Valkoisten sertifikaattien soveltuvuus Suomeen. Energiateollisuuden ympäristötutkimusseminaari 12.1.

Voiko energiatehokkuudella käydä kauppaa? Valkoisten sertifikaattien soveltuvuus Suomeen. Energiateollisuuden ympäristötutkimusseminaari 12.1. Voiko energiatehokkuudella käydä kauppaa? Valkoisten sertifikaattien soveltuvuus Suomeen Energiateollisuuden ympäristötutkimusseminaari ET:n ympäristötutkimusseminaari 1 VALKOISILLA SERTIFIKAATEILLA TEHDÄÄN

Lisätiedot

TUULIVOIMAA KAJAANIIN. Miia Wallén UPM, Energialiiketoiminta 29.10.2013

TUULIVOIMAA KAJAANIIN. Miia Wallén UPM, Energialiiketoiminta 29.10.2013 1 TUULIVOIMAA KAJAANIIN Miia Wallén UPM, Energialiiketoiminta 29.10.2013 UPM Uuden metsäteollisuuden edelläkävijänä UPM yhdistää bio- ja metsäteollisuuden ja rakentaa uutta, kestävää ja innovaatiovetoista

Lisätiedot

AURINKOLÄMMÖN LIIKETOIMINTAMAHDOLLISUUDET KAUKOLÄMMÖN YHTEYDESSÄ SUOMESSA

AURINKOLÄMMÖN LIIKETOIMINTAMAHDOLLISUUDET KAUKOLÄMMÖN YHTEYDESSÄ SUOMESSA AURINKOLÄMMÖN LIIKETOIMINTAMAHDOLLISUUDET KAUKOLÄMMÖN YHTEYDESSÄ SUOMESSA KAUKOLÄMPÖPÄIVÄT 28-29.8.2013 KUOPIO PERTTU LAHTINEN AURINKOLÄMMÖN LIIKETOIMINTAMAHDOLLISUUDET SUOMESSA SELVITYS (10/2012-05/2013)

Lisätiedot

Fingridin uutisia. Käyttövarmuuspäivä Finlandia-talo 26.11.2009 Toimitusjohtaja Jukka Ruusunen

Fingridin uutisia. Käyttövarmuuspäivä Finlandia-talo 26.11.2009 Toimitusjohtaja Jukka Ruusunen Fingridin uutisia Käyttövarmuuspäivä Finlandia-talo 26.11.2009 Toimitusjohtaja Jukka Ruusunen 2 Päivän uutiset Syöttötariffit jäihin? Yksi hinta-alue riittää Suomessa Tehotasapainon hallinta tulevaisuudessa

Lisätiedot

METSÄHAKKEEN KILPAILUASEMA LAUHDESÄHKÖN TUOTANNOSSA ESITYS 1.10.2013

METSÄHAKKEEN KILPAILUASEMA LAUHDESÄHKÖN TUOTANNOSSA ESITYS 1.10.2013 METSÄHAKKEEN KILPAILUASEMA LAUHDESÄHKÖN TUOTANNOSSA ESITYS LAUHDESÄHKÖN MERKITYS SÄHKÖMARKKINOILLA Lauhdesähkö on sähkön erillissähköntuotantoa (vrt. sähkön ja lämmön yhteistuotanto) Polttoaineilla (puu,

Lisätiedot

Päästökaupasta Kiotoperiodilla 2008-2012 -90 luvun pankkituen suuruinen tulonsiirto sähkönkäyttäjiltä voimantuottajille

Päästökaupasta Kiotoperiodilla 2008-2012 -90 luvun pankkituen suuruinen tulonsiirto sähkönkäyttäjiltä voimantuottajille SUOMEN ELFI OY KANNANOTTO Antti Koskelainen 1 (5) 1.8.2007 Päästökaupasta Kiotoperiodilla 2008-2012 -90 luvun pankkituen suuruinen tulonsiirto sähkönkäyttäjiltä voimantuottajille 1. Pohjoismainen sähkö

Lisätiedot

Sähkömarkkinat 2030 visio eurooppalaisista sähkömarkkinoista

Sähkömarkkinat 2030 visio eurooppalaisista sähkömarkkinoista Sähkömarkkinat 2030 visio eurooppalaisista sähkömarkkinoista Hiilineutraali tulevaisuus Uusiutuva energia Turvattu sähkön saanti Kilpaillut markkinat Monia mahdollisuuksia kuluttajille Kilpailu turvaa

Lisätiedot

Energiavuosi 2009. Energiateollisuus ry 28.1.2010. Merja Tanner-Faarinen päivitetty: 28.1.2010 1

Energiavuosi 2009. Energiateollisuus ry 28.1.2010. Merja Tanner-Faarinen päivitetty: 28.1.2010 1 Energiavuosi 29 Energiateollisuus ry 28.1.21 1 Sähkön kokonaiskulutus, v. 29 8,8 TWh TWh 11 1 9 8 7 6 5 4 3 2 1 197 1975 198 1985 199 1995 2 25 21 2 Sähkön kulutuksen muutokset (muutos 28/29-6,5 TWh) TWh

Lisätiedot

EU-prosessin kytkös kansalliseen energia- ja ilmastotiekarttaan. Jukka Leskelä Energiateollisuus ry Tietoisku toimittajille Helsinki, 15.1.

EU-prosessin kytkös kansalliseen energia- ja ilmastotiekarttaan. Jukka Leskelä Energiateollisuus ry Tietoisku toimittajille Helsinki, 15.1. . EU-prosessin kytkös kansalliseen energia- ja ilmastotiekarttaan Energiateollisuus ry Tietoisku toimittajille Helsinki, 15.1.2014 Kansallinen energia- ja ilmastotiekartta Hallitusohjelman mukainen hanke

Lisätiedot

Vesivoima Suomessa ja vaelluskalojen palauttaminen jokiin. Ympäristöakatemia 2014 1.8.2014

Vesivoima Suomessa ja vaelluskalojen palauttaminen jokiin. Ympäristöakatemia 2014 1.8.2014 Vesivoima Suomessa ja vaelluskalojen palauttaminen jokiin Ympäristöakatemia 201 1 Energiateollisuus ry energia-alan elinkeino- ja työmarkkinapoliittinen järjestö edustaa kattavasti yrityksiä, jotka harjoittavat

Lisätiedot

EU:N 2030 ILMASTO- JA ENERGIAPOLITIIKAN LINJAUSTEN TOTEUTUSVAIHTOEHDOT JA NIIDEN VAIKUTUKSET SUOMESSA

EU:N 2030 ILMASTO- JA ENERGIAPOLITIIKAN LINJAUSTEN TOTEUTUSVAIHTOEHDOT JA NIIDEN VAIKUTUKSET SUOMESSA EU:N 23 ILMASTO- JA ENERGIAPOLITIIKAN LINJAUSTEN TOTEUTUSVAIHTOEHDOT JA NIIDEN VAIKUTUKSET SUOMESSA TEM, Energia- ja ilmastostrategian valmisteluun liittyvä asiantuntijatilaisuus 27.1.216 ENSIMMÄISEN VAIHEEN

Lisätiedot

Euroopan komission tiedonannot:

Euroopan komission tiedonannot: Euroopan komission tiedonannot: Energiamarkkinoiden uutta rakennetta koskevan julkisen kuulemisen käynnistämisestä ja Energian kuluttajien aseman vahvistaminen Talousvaliokunta 25.9.2015 Ylitarkastaja

Lisätiedot

Ajankohtaista markkinakehityksestä. Neuvottelukunta 16.12.2014 Juha Kekkonen

Ajankohtaista markkinakehityksestä. Neuvottelukunta 16.12.2014 Juha Kekkonen Ajankohtaista markkinakehityksestä Neuvottelukunta 16.12.2014 Juha Kekkonen Sisältö Eurooppa: market coupling, verkkokoodit Itämeren alue: Reservimarkkinat, NBS, Suomi: pitkät siirto-oikeudet, Venäjän

Lisätiedot

METSÄHAKKEEN KÄYTÖN RAKENNE SUOMESSA

METSÄHAKKEEN KÄYTÖN RAKENNE SUOMESSA SusEn konsortiokokous Solböle, Bromarv 26.9.2008 METSÄHAKKEEN KÄYTÖN RAKENNE SUOMESSA MATTI MÄKELÄ & JUSSI UUSIVUORI METSÄNTUTKIMUSLAITOS FINNISH FOREST RESEARCH INSTITUTE JOKINIEMENKUJA 1 001370 VANTAA

Lisätiedot

Hiilineutraalin energiatulevaisuuden haasteet

Hiilineutraalin energiatulevaisuuden haasteet Hiilineutraalin energiatulevaisuuden haasteet Jukka Leskelä Energiateollisuus ry Energiateollisuuden ympäristötutkimusseminaari 1 Energia on Suomelle hyvinvointitekijä Suuri energiankulutus Energiaintensiivinen

Lisätiedot

Biokaasulaitosten tukijärjestelmät Suomessa. Fredrik Åkerlund, Motiva Oy

Biokaasulaitosten tukijärjestelmät Suomessa. Fredrik Åkerlund, Motiva Oy Biokaasulaitosten tukijärjestelmät Suomessa TUKIRATKAISUJEN ESITTELY Tämän aineiston tarkoitus On auttaa biokaasulaitosta harkitsevaa yrittäjää tai toimijaa hahmottamaan saatavilla olevat tukiratkaisut

Lisätiedot

Kotimaisen biohiilipelletin kilpailukyvyn varmistaminen energiapolitiikan ohjauskeinoilla - esitys

Kotimaisen biohiilipelletin kilpailukyvyn varmistaminen energiapolitiikan ohjauskeinoilla - esitys Kotimaisen biohiilipelletin kilpailukyvyn varmistaminen energiapolitiikan ohjauskeinoilla - esitys 11.1.16 Tausta Tämä esitys on syntynyt Mikkelin kehitysyhtiön Miksein GreenStremiltä tilaaman selvitystyön

Lisätiedot

Tuulivoimalatekniikan kehityksen vaikutus syöttötariffin tasoon

Tuulivoimalatekniikan kehityksen vaikutus syöttötariffin tasoon Tuulivoimalatekniikan kehityksen vaikutus syöttötariffin tasoon 27.7.2015 Raportin laatinut: Tapio Pitkäranta Diplomi-insinööri, Tekniikan lisensiaatti Tapio Pitkäranta, tapio.pitkaranta@hifian.fi Puh:

Lisätiedot

Metsäenergian aluetalousvaikutukset. METY loppuseminaari 21.1.2014 Tanja Ikonen & Johanna Routa Luonnonvarakeskus

Metsäenergian aluetalousvaikutukset. METY loppuseminaari 21.1.2014 Tanja Ikonen & Johanna Routa Luonnonvarakeskus Metsäenergian aluetalousvaikutukset METY loppuseminaari 21.1.2014 Tanja Ikonen & Johanna Routa Luonnonvarakeskus Tutkimuksen tavoite ja tausta Pohjois-Karjalan ilmasto- ja energiaohjelman asettaman tavoitteen

Lisätiedot

Valtakunnallinen energiatase ja energiantuotannon rakenne Suomessa

Valtakunnallinen energiatase ja energiantuotannon rakenne Suomessa Valtakunnallinen energiatase ja energiantuotannon rakenne Suomessa Jukka Leskelä Energiateollisuus Vesiyhdistyksen Jätevesijaoston seminaari EU:n ja Suomen energiankäyttö 2013 Teollisuus Liikenne Kotitaloudet

Lisätiedot

Käyttörintaman kuulumiset vuoden varrelta. kehityspäällikkö Jyrki Uusitalo Käyttövarmuuspäivä 3.12.2012

Käyttörintaman kuulumiset vuoden varrelta. kehityspäällikkö Jyrki Uusitalo Käyttövarmuuspäivä 3.12.2012 Käyttörintaman kuulumiset vuoden varrelta kehityspäällikkö Jyrki Uusitalo Käyttövarmuuspäivä 3.12.2012 Uudenlainen siirtotilanne Runsaasti vesivoimaa tarjolla Pohjoismaista Venäjän tuonti vähentynyt merkittävästi

Lisätiedot

Kokemuksia vesivoimarakentamisen asemasta uudessa vesioikeudellisessa ympäristössä

Kokemuksia vesivoimarakentamisen asemasta uudessa vesioikeudellisessa ympäristössä Kokemuksia vesivoimarakentamisen asemasta uudessa vesioikeudellisessa ympäristössä Kaj Hellsten Lakiasiainjohtaja Kemijoki Oy SYS:n ympäristöoikeuspäivät 8. 9.9.2011 1 Vesivoimarakentaminen uudessa vesioikeudellisessa

Lisätiedot