Rovaniemen kaupungin laajan hyvinvointikertomuksen kuviot ja taulukot liite 1

Transkriptio

1 Rovaniemen kaupungin laajan hyvinvointikertomuksen kuviot ja taulukot liite 1 1

2 2

3 3

4 Henkilöä Työttömiä työnhakijoita Rovaniemellä vuosina Työttömiä työnhakijoita (ka) Työ- ja elinkeinoministeriö 4

5 2006 Tammikuu 2006 Maaliskuu 2006 Toukokuu 2006 Heinäkuu 2006 Syyskuu 2006 Marraskuu 2007 Tammikuu 2007 Maaliskuu 2007 Toukokuu 2007 Heinäkuu 2007 Syyskuu 2007 Marraskuu 2008 Tammikuu 2008 Maaliskuu 2008 Toukokuu 2008 Heinäkuu 2008 Syyskuu 2008 Marraskuu 2009 Tammikuu 2009 Maaliskuu 2009 Toukokuu 2009 Heinäkuu 2009 Syyskuu 2009 Marraskuu 2010 Tammikuu 2010 Maaliskuu 2010 Toukokuu 2010 Heinäkuu 2010 Syyskuu 2010 Marraskuu 2011 Tammikuu 2011 Maaliskuu 2011 Toukokuu 2011 Heinäkuu 2011 Syyskuu 2011 Marraskuu 2012 Tammikuu 2012 Maaliskuu 2012 Toukokuu 2012 Heinäkuu 2012 Syyskuu 2012 Marraskuu 2013 Tammikuu 2013 Maaliskuu 2013 Toukokuu 2013 Heinäkuu 2013 Syyskuu 2013 Marraskuu 1400 Nuoriso- ja pitkäaikaistyöttömien määrän kehitys vuosina Alle 25-v. työttömät Pitkäaikaistyöttömät Kuvio on ajalta , vaikka vain joka toinen kuukausi on näkyvillä. Työ- ja elinkeinoministeriö 5

6 6

7 7

8 8

9 9

10 10

11 Tammi Maalis Touko Heinä Syys Marras Tammi Maalis Touko Heinä Syys Marras Tammi Maalis Touko Heinä Syys Marras Tammi Maalis Touko Heinä Syys Marras Tammi Maalis Touko Heinä Syys Marras Tammi Maalis Touko Heinä Syys Marras Tammi Maalis Touko Heinä Syys Marras Tammi Maalis Touko Heinä Syys Marras Työmarkkinatuen kuntaosuus vuosina Kuvio on ajalta , vaikka vain joka kolmas kuukausi on näkyvillä. 11

12 12

13 Gini-kerroin on yksi yleisimmin käytetyistä tuloerojen mittareista. Gini-kerroin ilmaisee tarkasteltavan alueen asuntokuntien käytettävissä olevien rahatulojen jakautumista. Sen laskennassa asuntokunnan käytettävissä oleva rahatulo jaetaan asuntokunnan kulutusyksikköluvulla. Gini-kertoimessa tuloerojen taso on kiteytetty yhteen lukuarvoon, mikä voi vaihdella nollan ja yhden välillä (tässä esitetty sadalla kerrottuna). Mitä suuremman arvon Gini-kerroin saa, sitä epätasaisempi tulonjako on. Työllisyys ja työttömyys ovat keskeisimmät tuloeroihin vaikuttavat tekijät. Hyvin suurten tuloerojen katsotaan heikentävän sosiaalista koheesiota, luottamusta ja liikkuvuutta, joiden heikkenemisellä on negatiivisia vaikutuksia väestön hyvinvointiin ja talouteen. (SOTKAnet) 13

14 14

15 Kela 15

16 16

17 Hoitojaksot/1000 asukasta Psykiatrian laitoshoidon hoitojaksot / 1000 asukasta Joensuu 11,84 8,1 7,56 6,82 6,66 7,63 6,94 Lappeenranta 8,69 8,77 9,83 9,58 9,25 8,42 9,27 Rovaniemi 9,82 9,65 8,53 8,44 7,89 7,69 7,36 Lappi 9,6 9,37 9,09 8,18 7,43 7,27 6,88 Koko maa 9,05 8,9 8,79 8,25 7,81 7,6 7,33 Sotkanet 17

18 18

19 19

20 20

21 21

22 kevyen liikenteen väylät lähiliikuntapaikat kuntoradat, hiihtoladut ym. uimahalli omatoimiset ulkoliikuntapaikat ulkopalloilukentät sisäliikuntatilat tärkeää melko tärkeää ei lainkaan tärkeää sisäpalloilukentät luistelu, jääkiekko 0 % 20 % 40 % 60 % 80 % 100 % Liikuntapaikkojen ja -ympäristöjen kehittämiskohteet tärkeysjärjestyksessä. Liikuntapoliittisen kuntakyselyn loppuraportti,

23 laskettelu, lautailu, freestyle suunnistusympäristöt ensi lumen latu tärkeää mäkihyppy melonta/ muut vesireitit melko tärkeää moottoriurheilupaikat ampumaurheilu ei lainkaan tärkeää hevosurheilu 0 % 20 % 40 % 60 % 80 % 100 % Liikuntapaikkojen ja -ympäristöjen kehittämiskohteet tärkeysjärjestyksessä. Liikuntapoliittisen kuntakyselyn loppuraportti,

24 50,00% 45,00% 40,00% 35,00% 30,00% 25,00% 20,00% 15,00% 10,00% 5,00% 0,00% Liikuntapoliittisen kuntakyselyn loppuraportti, 2013 Kyselyyn vastanneiden harrastamat lajit. 24

25 soveltava liikunta senioriliikunta työikäisten liikunta Yhteensä Kaupungin tuottamien ohjattujen ryhmien käyntikertojen kehitys vuosina

26 LIIKUNTATOIMEN RAAMI KUNTIEN YHDISTYMISEN JÄLKEEN (yksikkö ) Toteuma Ltk:n osuus kaupungin määrärahoista (ei sis. liikelaitoksia) 1,60 % 1,50 % 1,50 % 1,50 % 1,40 % 1,40 % 1,30 % Liikunnan osuus koko kaupungin menoista on pienentynyt. Jaettujen vuorojen määrä määrä % vuonna 2013 yhteensä % joista 3. sektorin toimijoille % Vuoroilla liikkuvien suhteelliset osuudet juniorit (alle 12v) % aikuiset % 26

27 YLEISET KULTTUURIPALVELUT AJALLA Tapahtumat Osallistujat Taikalamppu-tapahtumat Osallistujat Yhteensä tapahtumat Yhteensä osallistujat Kaupungin virallisten tapahtumien kävijät Vuosi 2013: Kaikki tapahtumat (lautakunnan rahoitus) yhteensä 184 ja kaikki osallistujat yhteensä Luvuissa on mukana lastenkulttuuritoiminta (Taikalamppu). Kaupungin viralliset tapahtumat (kaupunginhallituksen rahoitus) ovat Kansallisen Veteraanipäivän juhla, Juhannusjuhla, Rovaniemi-viikko, Itsenäisyyspäivän juhla sekä uudenvuoden vastaanotto. Niissä kävijöitä yhteensä

28 28

29 Museoissa käynnit Rovaniemellä vuosina Lapin maakuntamuseo Rovaniemen taidemuseo

30 Lapin kamariorkesterin kuulijat Lapin kamariorkesterin kuulijat Rovaniemellä (yht ) 30

31 Teatterin yleisö vuosina Katsojat/tavoite Katsojat/ toteuma joista maksaneet joista kotikunnan ulkopuolelta 31

32 32

33 33

34 Päivähoidon tilastot Joulukuun 31 päivän tilanne Päivähoitomuoto Kunnallinen perhepäivähoito Kunnallinen päiväkotihoito Ostopalveluperhepäivähoito 1 Ostopalvelupäiväkotihoito yht

35 Vuoden 2013 kouluterveyskyselyn tulokset eivät ehtineet sähköisen hyvinvointikertomuksen indikaattoreihin, joten ne puuttuvat tästä kuviosta. Rovaniemen 8.- ja 9.-luokan oppilaista ilman läheistä ystävää oli vuoden 2013 kyselyn perusteella 9 % vastanneista ja koko maan osalta prosenttiosuus oli 8 %. Suuntaus on positiivinen. Läheisten ystävien puutetta kuvaava kouluterveyskyselyn indikaattori ilmaisee niiden peruskoulun 8. ja 9. luokkalaisten osuuden prosentteina kyselyyn vastanneista ko. ikäluokassa, jolla ei ole yhtään läheistä ystävää, jonka kanssa voi keskustella luottamuksellisesti omista asioista. (SOTKAnet) 35

36 Vuoden 2013 kouluterveyskyselyn tulokset eivät ehtineet sähköisen hyvinvointikertomuksen indikaattoreihin, joten ne puuttuvat tästä kuviosta. Myöskään vanhemmuuden puutteesta kertovaa summaindikaattoria ei ole vielä muodostettu. Osaa yksittäisistä mittareista tarkastelemalla saa kuitenkin kuvan, että vanhemmuuden puute on vähentynyt eli suuntaus on edelleen positiivinen. Indikaattori ilmaisee vanhemmuuden puutetta kokevien peruskoulun 8. ja 9. luokkalaisten osuuden prosentteina kyselyyn vastanneista ko. ikäluokassa. Vanhemmuuden puute koostuu seuraavista tekijöistä: vanhemmat eivät tunne oppilaan ystäviä, eivät tiedä missä he viettävät viikonloppuiltansa, oppilas ei pysty keskustelemaan vanhempiensa kanssa asioistaan, oppilas ei saa kotoa apua kouluvaikeuksiin. (SOTKAnet) 36

37 37

38 Vuoden 2013 kouluterveyskyselyn tulokset eivät ehtineet sähköisen hyvinvointikertomuksen indikaattoreihin, joten ne puuttuvat tästä kuviosta. Myöskään masentuneisuudesta kertovaa summaindikaattoria ei ole vielä muodostettu, joten vuoden 2013 kyselyn tuloksia ei ole vielä saatavilla. Masentuneisuutta kuvaava indikaattori ilmaisee keskivaikeaa tai vaikeaa masentuneisuutta kokevien peruskoulun 8. ja 9. luokkalaisten osuuden prosentteina kyselyyn vastanneista ko. ikäluokassa. Masentuneisuutta mitattiin 12 kysymyksellä, jotka perustuvat Beckin masentuneisuus-mittariin. (SOTKAnet) 38

39 Vuoden 2013 kouluterveyskyselyn tulokset eivät ehtineet sähköisen hyvinvointikertomuksen indikaattoreihin, joten ne puuttuvat tästä kuviosta. Rovaniemen 8.- ja 9.-luokan oppilaista vuonna 2013 noin 17 % koki terveydentilansa keskinkertaiseksi tai huonoksi. Koko maan vastaava lukema oli16 %. 39

40 Vuoden 2013 kouluterveyskyselyn tulokset eivät ehtineet sähköisen hyvinvointikertomuksen indikaattoreihin, joten ne puuttuvat tästä kuviosta. Myöskään fyysisistä työoloista kertovaa summaindikaattoria ei ole vielä muodostettu, joten vuoden 2013 kyselyn tuloksia ei ole vielä saatavilla. Osa yksittäisistä mittareista on kehittynyt parempaan suuntaan vuoden 2010 kyselystä ja osa taas huonompaan. Indikaattori ilmaisee koulun fyysisissä työoloissa puutteita kokevien peruskoulun 8. ja 9. luokkalaisten osuuden prosentteina kyselyyn vastanneista ko. ikäluokassa. Työskentelyä haittaavat tekijät olivat opiskelutilojen ahtaus, melu, sopimaton valaistus, huono ilmanvaihto, lämpötila, likaisuus, epämukavat työtuolit tai -pöydät, huonot sosiaalitilat, tapaturmavaara. (SOTKAnet) 40

41 Lastensuojelun tilastoja Sijoitetut lapset ja nuoret vuoden aikana Huostassa olevat lapset ja nuoret vuoden aikana Huostassa olevat lapset Kiireellisesti sijoitettujen lasten lkm vuoden aikana Avohuollon asiakkaana olleiden 0-17-vuotiaiden lasten lkm Lastensuojeluilmoitusten lkm Lasten (0-17 v)lkm josta tullut lastensuojeluilmoitus sijoitukset Vuosi 2011 Vuosi 2012 asiakkaiden lkm tilanne sijoitukset asiakkaiden lkm tilanne Laitossijoitukset Perhesijoitukset Sijoitukset yhteensä

42 42

43 Vuoden 2013 kouluterveyskyselyn tulokset eivät ehtineet sähköisen hyvinvointikertomuksen indikaattoreihin, joten ne puuttuvat tästä kuviosta. 1. ja 2. vuoden lukiopiskelijoista ilman läheistä ystävää oli Rovaniemellä vuoden 2013 kyselyn perusteella 6 % vastanneista. Koko maan osalta prosenttiosuus oli 7 %. Suuntaus on positiivinen. Läheisten ystävien puutetta kuvaava kouluterveyskyselyn indikaattori ilmaisee niiden lukion 1. ja 2. luokalla opiskelevien osuuden prosentteina kyselyyn vastanneista ko. ikäluokassa, jolla ei ole yhtään läheistä ystävää, jonka kanssa voi keskustella luottamuksellisesti omista asioista. (SOTKAnet) 43

44 Vuoden 2013 kouluterveyskyselyn tulokset eivät ehtineet sähköisen hyvinvointikertomuksen indikaattoreihin, joten ne puuttuvat tästä kuviosta. Ammatillisten oppilaitosten 1. ja 2. vuoden opiskelijoista ilman läheistä ystävää oli Rovaniemellä vuoden 2013 kyselyn perusteella 7 % vastanneista. Koko maan osalta prosenttiosuus oli myös 7 prosenttia. Läheisten ystävien puutetta kuvaava kouluterveyskyselyn indikaattori ilmaisee niiden ammatillisen oppilaitoksen 1. ja 2. luokalla opiskelevien osuuden prosentteina kyselyyn vastanneista ko. ikäluokassa, jolla ei ole yhtään läheistä ystävää, jonka kanssa voi keskustella luottamuksellisesti omista asioista. (SOTKAnet) 44

45 Nuorisotilojen tavoittamat nuoret v Tavoitetut nuoret Nuorten määrä alueella Tavoitettujen osuus(%) Rovaniemen keskus ,0 Loukku ,0 Monde ,0 Hilla ,0 Nappari ,0 Ylläri ,0 Alakemijoki Murkku ,0 Ounasjoki Zillari ,0 Yläkemijoki Vantus ja Oikku ,7 45

46 Vuoden 2013 kouluterveyskyselyn tulokset eivät ehtineet sähköisen hyvinvointikertomuksen indikaattoreihin, joten ne puuttuvat tästä kuviosta. Ammatillisten oppilaitosten 1. ja 2. vuoden opiskelijoista terveydentilansa keskinkertaiseksi tai huonoksi koki Rovaniemellä vuoden 2013 kyselyn perusteella 19 % vastanneista. Koko maan osalta prosenttiosuus oli 22 %. 46

47 Vuoden 2013 kouluterveyskyselyn tulokset eivät ehtineet sähköisen hyvinvointikertomuksen indikaattoreihin, joten ne puuttuvat tästä kuviosta. 1. ja 2. vuoden lukiopiskelijoista terveydentilansa keskinkertaiseksi tai huonoksi koki Rovaniemellä vuoden 2013 kyselyn perusteella 20% vastanneista. Koko maan osalta prosenttiosuus oli 16 %. 47

48 48

49 49

50 50

51 Vuoden 2013 kouluterveyskyselyn tulokset eivät ehtineet sähköisen hyvinvointikertomuksen indikaattoreihin, joten ne puuttuvat tästä kuviosta. Rovaniemeläisistä ammatillisten oppilaitosten 1. ja 2. vuoden opiskelijoista tupakoi päivittäin vuoden 2013 kyselyn perusteella 31 % vastanneista. Koko maan osalta prosenttiosuus oli 36 %. 51

52 Vuoden 2013 kouluterveyskyselyn tulokset eivät ehtineet sähköisen hyvinvointikertomuksen indikaattoreihin, joten ne puuttuvat tästä kuviosta. Rovaniemeläisistä 1. ja 2. vuoden lukiopiskelijoista tupakoi päivittäin vuoden 2013 kyselyn perusteella 6 % vastanneista. Koko maan osalta prosenttiosuus oli 8 %. 52

53 Vuoden 2013 kouluterveyskyselyn tulokset eivät ehtineet sähköisen hyvinvointikertomuksen indikaattoreihin, joten ne puuttuvat tästä kuviosta. Rovaniemeläisistä ammatillisten oppilaitosten 1. ja 2. vuoden opiskelijoista laittomia huumeita oli kokeilut vuoden 2013 kyselyn perusteella 19 % vastanneista. Koko maan osalta prosenttiosuus oli 21 %. 53

54 Vuoden 2013 kouluterveyskyselyn tulokset eivät ehtineet sähköisen hyvinvointikertomuksen indikaattoreihin, joten ne puuttuvat tästä kuviosta. Rovaniemeläisistä 1. ja 2. vuoden lukiopiskelijoista laittomia huumeita oli kokeilut vuoden 2013 kyselyn perusteella 10 % vastanneista. Koko maan osalta prosenttiosuus oli 13 %. 54

55 55

56 Vuoden 2013 kouluterveyskyselyn tulokset eivät ehtineet sähköisen hyvinvointikertomuksen indikaattoreihin, joten ne puuttuvat tästä kuviosta. Rovaniemeläisistä ammatillisten oppilaitosten 1. ja 2. vuoden opiskelijoista fyysistä uhkaa oli kokenut vuoden 2013 kyselyn perusteella 22 % vastanneista. Koko maan osalta prosenttiosuus oli 23 %. Lukio-opiskelijoiden osalla vastaavat osuudet olivat selkeästi alhaisemmat; Rovaniemellä vuonna ,3 %, vuonna ,7 % ja vuonna %. SOTKAnetin mukaan indikaattori ilmaisee ryöstön, ryöstön yrityksen, vahingoittamisuhkailun tai kimppuun käymisen uhriksi joutuneiden opiskelijoiden osuuden prosentteina kyselyyn vastanneista ko. ikäluokassa. 56

57 57

58 Rovaniemen nuorisopalveluiden etsivän nuorisotyön tilastoja vuosilta Vuonna 2011: Otettu yhteyttä 154 nuoreen, joista 84 on ollut naisia. Yhteistyön keskimääräinen kesto kuukausina (KA): 6,9 kk Yhteistyötahot, joista etsivään nuorisotyöhön on oltu eniten yhteydessä (kolme suurinta): -2. asteen ammatillinen peruskoulutus /68 nuorta -peruskoulu (sis. pienryhmät)/ 23 nuorta -sosiaalitoimi/ 17 nuorta Vuonna 2012: Otettu yhteyttä 207 nuoreen, joista 99 on ollut naisia. Yhteistyön keskimääräinen kesto kuukausina (KA): 8 kk Yhteistyötahot, joista etsivään nuorisotyöhön on oltu eniten yhteydessä (kolme suurinta): -2. asteen ammatillinen peruskoulutus /113 nuorta -peruskoulu (sis. pienryhmät)/ 29 nuorta -mielenterveyspalvelut / 15 nuorta Vuonna 2013: Otettu yhteyttä 169 nuoreen, joista 76 on ollut naisia. Yhteistyön keskimääräinen kesto kuukausina (KA): 7,5 kk Yhteistyötahot, joista etsivään nuorisotyöhön on oltu eniten yhteydessä (kolme suurinta): -2. asteen ammatillinen peruskoulutus /76 nuorta -peruskoulu (sis. pienryhmät)/ 18 nuorta -mielenterveyspalvelut / 16 nuorta Toimenpiteet, joihin nuoria on ohjattu etsivästä nuorisotyöstä vuosina (viisi suurinta). Toimenpiteissä painotus on nuorten omissa tarpeissa: Toimeentuloon liittyvät palvelut Asumiseen liittyvät palvelut Vapaa-ajan palvelut Mielenterveyspalvelut Nuori on jatkanut keskeytyneitä opintojaan

59 Opintojen keskeyttäminen Ammatilliset oppilaitokset 2012 (Rovaniemen yksiköt) Rovaniemen yksiköt yhteensä LAO Palvelualat LAO Tuotantoalat LAMO Rovaniemi Negatiivinen eroaminen % 6,5 % 5,2 % 6,3 % 10,1 % 4,4 % Kaikki eronneet % 13,3 % 12,1 % 12,3 % 21,1 % 8,1 % Koulutuksen vaihtaneet kuntayhtymän sisällä % UOPI 3,0 % 2,4 % 3,4 % 3,8 % 0,7 % Negatiivinen eroaminen lkm Kaikki eronneet lkm Koulutuksen vaihtaneet kuntayhtymän sisällä Vuosiopiskelijamäärä 2012 lkm ka LUKIOT, Rovaniemi Opintonsa keskeyttäneet (kaikki) 2011 Opintonsa keskeyttäneet (kaikki) 2012 lkm % lkm % Lyseonpuiston lukio 5/693 0,7 12/688 1,7 Ounasvaaran lukio 1/299 0,3 0/287 0 Muurolan lukio 12/93 12,9 15/90 15,6 Lukion keskeyttäneiden lukumäärä ei sisällä muihin oppilaitoksiin siirtyneitä, vaan on ns. negatiivista keskeyttämistä. 59

60 Vuoden 2013 kouluterveyskyselyn tulokset eivät ehtineet sähköisen hyvinvointikertomuksen indikaattoreihin, joten ne puuttuvat tästä kuviosta. Rovaniemeläisistä 1. ja 2. vuoden lukiopiskelijoista puutteita koulun fyysisissä työoloissa koki vuoden 2013 kyselyn perusteella 32 % vastanneista. Koko maan osalta prosenttiosuus oli 38 %. Työskentelyä haittaavia tekijöitä voivat olla opiskelutilojen ahtaus, melu, sopimaton valaistus, huono ilmanvaihto, lämpötila, likaisuus, epämukavat työtuolit tai -pöydät, huonot sosiaalitilat, tapaturmavaara. 60

61 61

62 62

63 63

64 64

65 65

66 66

67 67

68 68

69 69

70 70

71 71

72 72

73 73

74 74

75 75

76 76

77 77

78 78

79 Tiedonkeruu on muuttunut vuonna Aikaisempien vuosien tiedot eivät ole vertailukelpoisia vuosiin 2011 ja 2012 nähden. Kuviosta voi kuitenkin päätellä kehityksen vuoteen 2010 saakka. Perusterveydenhuollossa siirryttiin vuonna 2011 ns. vuosittaisesta Notitia-keräyksestä suoraan AvoHILMOpoimintaan. Rovaniemeltä ei ole saatu tietoa päivittäin vuosina 2011 ja Ne ilmoitettiin THL:ään ohjelmatoimittajan tekemän kertapoiminnan mukaan. Tähän vaikuttaa myös kotisairaanhoidon käyntien kirjaamisen muuttuminen. Suurin osa kunnista tilastoi käynnit kotihoitoon, jota ei ole tässä raportissa mukana. 79

80 80

81 81

82 82

83 83

84 84

85 Kaupunki on myöntänyt hissiavustuksia seuraavasti: vuonna kerrostaloon yht vuonna kerrostaloon yht vuonna kerrostaloon yht vuonna 2006 ei hakijoita vuonna kerrostaloon yht vuonna 2008 ei talousarviossa määrärahaa vuonna kerrostaloon yht vuonna kerrostaloon yht vuonna kerrostaloon yht vuonna kerrostaloon Yht

86 86

87 Kotihoidon piirissä olevat asiakkaat Säännöllisen kotihoidon asiakkaat Yhteensä + / - % Yhteensä muutos,% 75 v. täytt. % > > 2012 asiakkaat 75 v. täytt. Koko maa , , ,9 Lappi , , ,5 Rovaniemi 971-1, , ,9 Joensuu , , ,2 Lappeenranta , , ,9 Säännöllisen kotihoidon asiakkaat käyntimäärän mukaan % % % % % % Koko maa 18,8 22,4 15,7 17,8 14,8 10,5 Lappi 26,0 16,3 14,0 17,8 13,0 12,9 Rovaniemi 33,5 14,5 17,5 17,9 10,9 5,6 Joensuu 16,2 15,6 17,3 20,2 15,6 15,0 Lappeenranta 20,9 19,9 15,3 20,8 13,3 9,9 87