Konferenssi- ja messuraportti. Joint International Agricultural Conference Land.technik AgEng 2009 Innovations to Meet Future Challenges

Koko: px
Aloita esitys sivulta:

Download "Konferenssi- ja messuraportti. Joint International Agricultural Conference 2009. Land.technik AgEng 2009 Innovations to Meet Future Challenges"

Transkriptio

1 Konferenssi- ja messuraportti Joint International Agricultural Conference 2009 Land.technik AgEng 2009 Innovations to Meet Future Challenges Agritechnica 2009

2 Sisältö Tässä raportissa esitellään Hollannissa järjestetyn JIAC konferenssin, Saksassa järjestettyjen Land.Technik AgEng 2009 konferenssin sekä Agritechnica messujen tärkeimmät esitykset ja tuoteuutuudet. Raportti sisältää tiivistetysti poimintoja konferenssien esityksistä ja messujen uutuuksista. Raportista löytyy lisäksi ohjeet tapahtumien sisältöjen tarkempaa tutustumista varten. JIAC 2009 konferenssin pohjalta tähän raporttiin on kerätty eurooppalaisen agroteknologian tämänhetkiset tutkimus- ja tuotekehitysalueet eri maissa. Raportissa on poimintoja mielenkiintoisimmista konferenssiesityksistä. Land.Technik AgEng 2009 konferenssi on maailmanlaajuinen ja vahvasti käytännönläheinen tapahtuma. Tähän raporttiin on koottu tiivistykset tapahtuman mielenkiintoisimmista esityksistä. Agritechnica on maailman johtava maatalous- ja metsäkoneiden sekä teknologian näyttely. 18 messuhallissa oli esillä yli 2300 näytteilleasettajia yhteensä 46 maasta. Messuvieraissa syntyi uusi kävijäennätys, Joint International Agricultural Conference , Wageningen, Hollanti Arto Huhtala Seinäjoen teknologiakeskus oy Seinäjoen Teknologiakeskus Oy Tiedekatu Seinäjoki puh

3 1. Taustaa JIAC2009 oli kolmen konferenssin yhteenliittymä: 7th EFITA ICT maataloudessa, 7th ECPA täsmäviljely ja 4th ECPLF täsmäkotieläintuotanto. Kyseessä on Euroopan tärkein hightech maataloustuotantoa käsittelevä pääosin tieteellinen konferenssi. Osallistujia on , joista suuri osa tulee Euroopan ulkopuolelta. Yritykset ovat myös merkittäviä osallistujia sekä kuulijoina että tapahtuman tukijoina/näytteilleasettajina. Tapahtuman seuraava järjestämispaikka valitaan aina konferenssin aikana. Pääjärjestäjänä on yleensä yliopisto, jossa on ko. aihealueen merkittävää tutkimusta. Kahtena edellisenä kertana ECPA- ja ECPLF-konferenssit on järjestetty Kreikassa ja Ruotsissa. Konferenssi järjestetään joka toinen vuosi, seuraavan kerran yhdistetty JIAC järjestetään Prahassa heinäkuuta Tapahtuman tiedot JIAC2009 järjestettiin (5.-9.) heinäkuuta Wageningenissa Hollannissa. Konferenssin pitopaikkana toimi Forum Wageningen-UR. Tapahtuman pääjärjestäjinä toimivat Wageningen yliopisto sekä VIAS (EFITA). Samassa yhteydessä pidettiin myös Field Robot Event, jossa yliopistojoukkueet kilpailevat itse rakennetuille peltoroboteilla eri käytännön viljelytoimia sisältävissä tehtävissä. Helsingin yliopiston agroteknologian laitoksen ja TKK:n automaatio- ja systeemitekniikan laitoksen opiskelijoiden muodostama ja Valtran sponsoroima Easy- Wheels -tiimi sijoittui tämänvuotisessa kisassa toiseksi. Konferenssissa oli 500 rekisteröitynyttä osallistujaa, jotka tulivat 49:stä eri maasta. Eniten osallistujia tuli isäntämaasta (108) ja Saksasta (96). Pohjoismaisia osallistujia oli eniten Tanskasta (26). Suomesta mukana oli 11 edustajaa. 3. Sisältö Kolmen päivän aikana pidettiin 280 suullista esitystä, postereita oli esillä 135 kappaletta. Abstraktit näistä kaikista löytyvät julkaistusta Book of abstracts -teoksesta. Lisäksi kaikista suullisista esityksistä on laajemmat tieteelliset artikkelit, joko Precision agriculture 09 tai Precision livestock farming 09 -kirjassa. Tapahtuman ohjelma ja sisältötiedot ovat toistaiseksi löydettävissä sivuilta Painopisteet maittain Seuraavassa yhteenvetoa siitä, mitä mm. tutkitaan eri maissa tämän konferenssin perusteella. Alankomaat Optisten sensoreiden hyödyntäminen tulppaanin virustaudin havaitsemisessa Suurinopeuksisen 3D-kameran käyttäminen taimien luokittelussa Villiperunan tunnistaminen sokerijuurikaskasvustosta hyödyntäen kuvantunnistusta ja neuroverkkoa Agri yield management; käytännön työkalu resurssien ja edistyksellisen teknologian hyödyntämiseen kannattavaan ja kestävään maatalouteen pyrittäessä. Gammasädeanturin käyttäminen maan pintakerroksen kartoittamisessa Vaihtelun syiden kartoittaminen tarkennettaessa typpilannoitusta Maan ominaisuuksien kartoittaminen täsmäviljelyn tarpeisiin Robotti hierakan tunnistamiseen ja kitkemiseen WURking: pienikokoiset peltorobotit tulevaisuuden maatilalla Kasvinsuojeluaineen käyttömäärän säätö perustuen automaattisesti määritettyihin kasvilajeihin ja taimien määrään. Tehtyjen peltoviljelytoimenpiteiden automaattinen tallennus hyödyntäen paikkatietokantaa, GPS:ää ja langatonta tiedonsiirtoa. Automaattinen ohjausjärjestelmä nelipyöräohjattuihin laitteisiin. SensiSpray: kasvinsuojeluaineiden paikkaherkkä täsmäruiskutus ja reaaliaikainen kasvustontunnistus Paikkaohjattu typpilannoitus hyödyntäen anturitekniikan ja kasvin kasvun mallinnusta ottaen huomioon sääolosuhteet Uusi lehmän yksilölliset ominaisuudet huomioon ottava sovellus annettavan väkirehumäärän määrittämiseen Maitomittareiden automaattinen monitorointi Langaton verkko lehmän pötsin ph:n mittaamisessa Lehmän käyttäytymisen ja liikkumisen seuraaminen langattomasti Injektoitava transponderi lampaiden identifioinnissa 4 5

4 Utaretulehduksen havaitseminen automaattisessa lypsyjärjestelmässä Israel Omenoiden erottaminen kasvustosta konenäön avulla Palmujen vesistatuksen määrittäminen lämpökameran avulla Kasvustokartan muodostaminen RGB kameran ja mallinnuksen avulla Kuvankäsittelyalgoritmi viinitarhan ruiskutusrobottiin Tuhoeläindatan keräys- ja hallintajärjestelmä Lypsylehmän väkirehuannoksen säätö hyödyntäen reaaliaikaista maidon koostumusta, maitomäärää ja elopainoa Automaattinen lehmän kuntoluokan määritys konenäöllä Italia Liikuteltava laboratorio viiniköynnösten terveyden ja elinvoiman mittaamisessa Maatilan toimintojen seuranta- ja tallennusjärjestelmä täsmäviljelyn tarpeisiin Reaaliaikainen sikojen aktiivisuuden mittaaminen CCD kameralla Saksa Typpitason määrittäminen vehnäkasvustosta valon avulla Syysvehnän biomassan määrittäminen on-line, hyödyntäen ultraääni sensoreita. Laser -scannerin hyödyntäminen peltoviljelyssä Fluoresenssi kuvauksen hyödyntäminen vehnä kasvitautien havaitsemisessa Lehtitautien havaitseminen sokerijuurikkaassa hyödyntäen laaja-spektristä stereokuvausta. Automaattinen kasvien luokittelu kuvasta kasvinsuojeluaineiden käytön ohjaamiseen Mallipohjainen maatilakärryjen kuormaus Automaattinen pyörivä hara mekaanisessa rikkakasvintorjunnassa Peltorobottien kehittäminen AgroXML standardi datan välitykseen ja -vaihtoon maataloudessa Paikkatietokannan avulla tehtävät kasvustosimulaatiot ISOagriNet standardin sovellutusten kehittäminen kotieläintalouteen Uusi menetelmä lehmien kiimantarkkailuun RFID teknologian hyödyntäminen kanojen käyttäytymisen seuraamisessa Äänisignaalien hyödyntäminen sikojen syöntiaikojen ohjaamisessa Tanska Peltorobottien turvallisuuden, luotettavuuden ja tehokkuuden kehittäminen Konenäön hyödyntäminen täsmäruiskutuksissa Tiedonhallintajärjestelmän mallinnus maidontuotantoon Langattoman verkon hyödyntäminen maissinkorjuun optimoinnissa Hankintaketjun optimointi biomassan tuotannossa rapsilla. Peltoliikenteen vaikutus apilanurmen satoon 3.2. Poimintoja esityksistä Model-based loading of agricultural trailers, Braunschweig:in teknillinen yliopisto, Saksa. Tutkimushankeen tavoitteena on pystyä automatisoimaan trailerin täyttö korjattaessa vihermassaa ajosilppurilla. Hyödyt tästä ovat sekä trailerin optimaalinen täyttöaste että työn pienentynyt kuormittavuus, kun ajosilppurin / traktorin kuljettajan ei tarvitse keskittyä kuorman täyttymisen seuraamiseen. Järjestelmässä hyödynnetään GPS vastaanottimia, automaattista ohjausjärjestelmää työkoneissa sekä laserskannereita kuorman täyttymisen seuraamisessa. Yhteistyökumppanina tutkimushankkeessa on Claas. Automatisoitaessa vaunun täyttöä ajosilppurissa on käytetty neljää GPS-vastaanotinta sekä vaunussa kolmea vastaanotinta. Näiden avulla on päästy senttimetrien tarkkuuteen koneiden keskinäisessä paikoitustarkkuudessa. Tämän paikkatiedon avulla voidaan ohjata ajosilppurin torvea ja varmistaa kuorman automaattinen täyttyminen. Tutkimushankkeessa on tutkittu lisäksi kameran käyttöä kuorman täyttymisen seuraamisessa, mutta tässä hankkeessa maatalouskäyttö on nähty liian vaativana sovelluksena sille johtuen muun muassa valotuksellisista seikoista. Auto-boom control to avoid spraying pre-defined areas, SLU, Ruotsi Tutkimuksen tavoitteena oli kehittää ja testata järjestelmä, joka pystyy ohjaamaan kasvinsuojeluruiskun yksittäistä suutinta siten, että ennalta määrättyjä alueita pellolla ei ruiskuteta. Tämä säästää sekä kustannuksia että ympäristöä, kun päällekkäistä ruiskutusta ei tapahdu eikä esim. suoja-alueita käsitellä. Projektissa hyödynnettiin kaupallista kasvinsuojeluruiskua (Legacy 6000), jota varusteltiin ja testattiin täyttämään paremmin asetetut vaatimukset. Lisäksi luotiin järjestelmä ruiskutustarkkuuden seuraamiseen. Tutkimuksen perusteella erityisesti yöaikaisissa ruiskutuksissa päästiin manuaalikäyttöä huomattavasti parempiin tarkkuuksiin ja vaahtomerkitsimiä ei välttämättä tarvittu. Järjestelmän kanssa ilmeni pieniä ongelmia hetkittäisten paikkatietojen puuttumisten takia, mutta ongelmat olivat usein erittäin lyhyitä

5 Automatic detection of pig vocalization as a management tool in precision livestock farming, FBN Dummerstorf, Saksa Hankkeessa kehitettiin automaattinen äänien luokittelusovellus STREMODO (Stress Monitor and Documentation unit) porsaiden ääntelyn tarkkailuun. Tällä hetkellä se pystyy tunnistamaan lisääntyneen stressitason mutta ei pysty erottelemaan stressitason nousun aiheuttajaa. Teoriassa ääntelyn pienoisista eroista voimakkuuksissa sekä taajuusspektrissä pystyttäisiin erottamaan onko kyseessä kipu, pelko, turhautuminen vai taistelu ruuasta. Tavoitteena onkin että jatkokehitetty järjestelmä pystyisi erottamaan nämä syyt ja toimisi tiedonantotyökaluna tuottajalle. Tällaisen järjestelmän kehittely nähdäänkin hyvin mahdollisena ja toteutuskelpoisena. Sen avulla olisi mahdollista saavuttaa parempi tuotannonohjaus, vähemmän stressaantuneet eläimet ja seurauksena tästä parempi tuotteiden laatu ja eläinten hyvinvointi. Äänten luokittelusovellusta voitaisiin käyttää porsaiden kasvatuksessa, kuljetuksessa sekä teurastuksessa. Thermally sensed, automatic cow body condition scoring, ARO, the Volcani Center, Israel Projektissa tutkittiin lämpökameran mahdollisuuksia lehmän kuntoluokituksessa. Tutkimuksessa luotiin laskentamalli kuvankäsittelyyn siten, että tuloksena saatiin tarvittavat parametrit ruhon muodosta. Mallia vertailtiin ultraäänimittauksilla ja manuaalisella kuntoluokituksella saatuihin tuloksiin. Tulokset osoittivat, että kehitetty laskentamalli perustuen lämpökameran kuvankäsittelyyn, on potentiaalinen kehitettäessä automaattista lehmät kuntoluokittelua. Kaupallisen sovellutuksen kehittäminen vaatii kuitenkin vielä panostuksia teollisuudelta. Land.technik AgEng 2009 Innovations to Meet Future Challenges , Hannover, Saksa Janne Aho Seinäjoen ammattikorkeakoulu, maa- ja metsätalous Kari Alasaari Helsingin yliopisto, Ruralia-instituutti Arto Huhtala Seinäjoen Teknologiakeskus Oy 8 9

6 1. Tapahtuman tiedot AgEng konferenssi järjestettiin vuonna kerran. Joka toinen vuosi konferenssi järjestetään LAND.TECHNIK AgEng muotoisena Hannoverissa Agritechnica-messujen yhteydessä. Tällöin järjestäjinä toimivat yhteistyössä Saksan maatalousteknologien järjestöt VDI-MEG ja VDI sekä Euroopan maatalousteknologien järjestö EurAgEng. LAND.TECHNIK seminaari on aiemmin ollut saksankielinen, mutta on muuttunut englanninkieliseksi, mikä on lisännyt kansainvälisten osallistujien määrää. AgEng2009 järjestettiin marraskuuta Hannoverin messualueella, Agritechnica-messuja edeltävinä päivinä. Osallistujia oli 700 henkilöä 27 eri maasta. Osallistujista n. 60 prosenttia oli teollisuuden palveluksessa, mikä tekee konferenssista yhden käytännönläheisimmistä tutkimuskonferensseista Euroopassa. Esitykset julkaistiin VDI-MEG:in kokoamassa teoksessa: LAND.TECHNIK AgEng 2009 Innovations to Meet Future Challenges. 2. Sisältö Tämän vuoden teemana oli Tulevaisuuden haasteisiin vastaavat innovaatiot, joka keskittyi teknologisen kehityksen tärkeyteen tulevaisuuden haasteita vastaan. Seminaarissa pidettiin yhteensä 84 luentoa ja luennoitsijoina oli koneteollisuuden, tuotesuunnittelun, talousjohtamisen ja tieteen asiantuntijoita. Seminaariyleisöllä oli mahdollisuus osallistua esityksiin esittämällä kysymyksiä ja osallistumalla keskusteluihin. Ensimmäisen seminaaripäivän luentosalit oli jaoteltu aihepiireittäin: Traktoreiden suunnittelu ja dynamiikka, päästöjen vähentäminen ja voimansiirto. Traktoreiden uudet teknologiset suuntaukset olivat selkeästi esillä. Mielenkiintoiset aiheet keskittyivät päästöjen vähentämiseen, ergonomiaan/ käytettävyyteen, turvallisuuteen ja portaattomiin vaihteistoihin. Kasvinsuojelu ja kasvinviljely. Automaatioteknologiat Bioenergiantuotannon teknologiat ja logistiikka. 2.2 Landtechnik seminaaripäivä Toisen seminaaripäivän luentosalien jaottelu: Teollinen tuotekehitys, voimansiirto ja työkoneet, traktoreiden ajoominaisuudet ja testaus. Portaaton voimansiirto/cvt, voiman ulosotto ja hydrauliikka, Vaihteistot Datan hyödyntäminen, traktoriterminaalit ja sensorit. Korjuuteknologiat Seminaarissa paneuduttiin ensisijaisesti seuraaviin asioihin: Miten voidaan energiatehokkaasti ja järkevästi tuottaa ruokaa ja energiaa maapallon kasvavalle väestölle? Miten uudet teknologiat ja erityisesti tietoteknologia voidaan hyödyntää maatalouskoneissa? Miten voidaan vastata kokonaisvaltaisesti maatalouden uusiin haasteisiin? Mitä vaatimuksia rajalliset resurssit asettavat älyteknologialle? ALL-esitys, Hannu Haapala ja Antti Pasila. Landtechnik seminaarin tervetulotilaisuus. 2.1 Landtechnik seminaaripäivä Landtechnik -seminaariin rekisteröinti alkoi klo Ensimmäinen puheenvuoro ja koko seminaarin aloituspuhe oli klo Sen jälkeen alkoivat varsinaiset seminaariluennot, joita pidettiin yhtä aikaa neljässä eri luentosalissa. Luennot oli jaoteltu erilaisiksi kokonaisuuksiksi, joista sai valita mieleisensä. Monet mielenkiintoiset luennot olivat yhtä aikaa eri saleissa, joten valinnan tekeminen oli ajoittain vaikeaa.

7 3. Landtechnik-seminaarin trendejä Esitysten suuresta määrästä esiin nousi useita nykypäivän trendejä. Portaattomat vaihteistot, ISOBUS, bioenergia, traktoriterminaalit edustivat ammatillisessa mielestä parasta antia. Portaattomat vaihteistot Yhtenä seminaarin pääteemana oli traktorien ja työkoneiden kehittyneet vaihteistoratkaisut. Vaihteistoissa selkeä tulevaisuuden trendi on siirtyminen portaattomiin (CVT) vaihteistoihin. Vaihteistojen portaattomuutta ohjataan nykyratkaisuissa pääsääntöisesti hydrauliikan avulla. Jatkossa ohjaukseen voidaan käyttää kasvavassa määrin myös sähköä. Haasteina seminaarissa nähtiin vaihteistojen hyötysuhteen nostaminen ja melutason laskeminen. Kultivaattori Landtechnikissä esiteltiin tutkimusta, jossa kultivaattorin piikit oli laitettu värisemään ultraäänitaajuudella, tällä saatiin poistettua vetovastusta ~50%. Säästetty teho tosin tarvittiin värähtelyn tuottamiseen, joten kokonaistehontarve oli suunnilleen sama. Tulevaisuudessa tällaisella ratkaisulla voitaisiin vähentää vetokoneen vetotehon tarvetta ja kokonaispaino jäisi kevyemmäksi. Etuna olisi kevyemmät koneet ja pienempi maan tiivistyminen Yhteisprojekti yleiskäyttöisen ja yhteensopivan ISOBUS -terminaalin kehittämiseksi ISOBUS -tietoväylästandardi yhdistää traktorin ja työkoneiden ohjausjärjestelmät ja luo samalla markkinat vakiolaitteille, kuten virtuaaliterminaalille, jonka kautta työkoneen hallinta tapahtuu. ISOBUS mahdollistaa työkoneen hallinnan valmistajasta ja koneesta riippumatta. Käyttäjälähtöinen tuotekehitys-prosessi traktoriterminaaleihin Koneen säätöjä interaktiivisesti opastava terminaali puimuriin 4. Poimintoja esityksistä 3D kameran käyttö ajosilppurin täyttöautomatiikassa. Claas Agrosystems, Tanska Claas on kehittänyt 3D-kameraa hyödyntävän AutoFill-järjestelmän ajosilppuriin. Järjestelmä pystyy ohjaamaan ajosilppurin torven asentoa siten, että kuljetustraileri täyttyy optimaalisesti ilman että ajosilppurin kuljettaja joutuu keskittymään torven asennon ohjaamiseen ajon aikana. Järjestelmän avulla kuljettaja pystyy keskittymään täysin silppurin ajamiseen ja mahdollisten esteiden kiertämiseen. Järjestelmä on kehitetty OptiFill-järjestelmän pohjalle laajentamalla sitä 3D-kameralla. Järjestelmässä on torveen asennettu 3D-kamera sekä lisätyövalot varmistamassa kameran toimintaa. Kuva-analyysitekniikoiden avulla järjestelmä pystyy tunnistamaan vieressä ajavan vaunun ja huolehtii kuorman oikeaoppisesta täyttymisestä ohjaamalla automaattisesti torven kääntöä sekä lipan kulmaa. 3D-kameran ansiosta järjestelmä myös tunnistaa vaunun täyttöasteen huomattavasti 2D-kameraa paremmin. Kuorman täyttymisen jälkeen järjestelmä pyrkii tunnistamaan uuden vaunun täyttöä varten ja kun se on tunnistettu, kuljettaja antaa luvan kuorman täytölle. Järjestelmässä on myös kuljettajalle oma näyttö, josta voidaan niin haluttaessa seurata kuorman täyttymistä. SmartWeeder prototyyppi automaattiseen kasvintunnistamiseen nurmilohkosta. IMS, Sveitsi SmartWeeder hyödyntää kasvintunnistamisessa infrapunalaseria sekä 3D kameraa ja kuvankäsittelyä. Tehdyissä kokeissa hierakan tunnistaminen onnistui hyvin helpoissa olosuhteissa nurmiheinälohkolla. Mikäli pelto sisälsi myös leveälehtisiä kasveja kuten apilaa, hierakan erottaminen ei ollut riittävällä tasolla. Peltotestejä sekä kuvankäsittelyohjelman kehittelyä jatketaan. Kenttätestit puhtaan rapsiöljyn käyttämisestä maataloustraktoreissa. HBLFA, Itävalta Tutkimus kesti vuodesta 2003 vuoteen Kolmekymmentäseitsemän traktoria muutettiin käyttämään puhdasta kasviöljyä. Traktoreiden tehot ja päästöt mitattiin sekä kokeen alussa että lopussa. Viljelijät pitivät kirjaa traktoreiden käytöstä. Tulokset puhtaan kasviöljyn käyttämisestä olivat pääosin positiiviset, joitain teknisiä ongelmia tuli vastaan. Kaksi päävaatimusta häiriöttömättömälle toiminnalle ovat sopiva kuormitusprofiili, sisältäen vain vähän alhaista kuormitusta sekä korkealaatuinen polttoaine

8 Logistiikan optimointi biomassan korjuussa ja kuljetuksessa. Texas A&M Univ., USA Jotta biomassa-energiakasvin tuotanto olisi taloudellisesti elinkelpoista, täytyy energia/kustannustehokkuuden olla kunnossa koko ketjussa. Tutkimushankkeen tavoitteena on kehittää kustannustehokas järjestelmä durran korjuuseen, säilytykseen ja kuljetukseen biopolttoaineen tuotannossa. Uusi viljelykonsepti ROTAPULL, TU Dresden, Saksa Hankkeessa on kehitetty uusi työkone maan ensikäsittelyyn, kylvöpohjan muokkaukseen sekä kesantomuokkaukseen. Prototyyppikoneen työleveys on 3 metriä. Uuden teknologian on todettu sopivan erityisesti jäykkien maiden muokkaukseen kuivissa olosuhteissa. Näissä olosuhteissa työkoneen tehontarve on verrattavissa raskaan kultivaattorin tehontarpeeseen. Työkone perustuu vedettävän kultivaattorin sekä ulosotto-käyttöiseen vaakaroottorin yhdistelmään. Vaakaroottorissa on roottorin säteen suuntaisia teräpuikkoja jotka muodostavat useita kiekonmuotoisia teräpaketteja. Roottori pyörii työkoneen ajosuunnan kanssa samaan suuntaan, eli se heittää muokattavan maan taaksepäin Roottorin terät hajottavat, siirtävät, sekoittavat ja nostavat muokattavaa maata riippuen työskentelysyvyydestä. Kitkan vähentäminen muokkauksessa hyödyntäen ultraääntä. TU Braunshweig & Leibniz University, Saksa Tutkimuksen tarkoituksen oli testata, pystytäänkö kitkaa vähentämään maan muokkauksessa johtamalla ultraäänivärähtelyä äkeen piikkiin. Tulokset osoittivat, että ko. tekniikalla on mahdollista vähentää kitkaa maanmuokkauksessa ja siten tarvittavaa vetovoimatehoa, mutta käytännön toteutukseen on vielä matkaa. Moderni diagnostiikka ja telemetriset palvelut maataloustuotteissa. ZF Passau GmbH, Saksa Muuttuvat markkinat ja maailmanlaajuinen asiakaskunta yhdessä maatalouskoneiden teknistymisen ja kustannustehokkuuden hakemisen kanssa pakottaa maatalouskoneiden valmistajat laittamaan enemmän painoarvoa huollon toiminnalle. Sessiossa esiteltiin ZF:n kehittämä järjestelmä mm. vaihteistovikojen ennaltaehkäisemiseen ja havaitsemiseen sekä yhteyden luomiseen traktorin diagnostiikkalaitteiston ja teknisen huoltokeskuksen välillä. Automaattinen maatalouden dokumentointijärjestelmä korjattavien kasvien seurantaan. TU Berlin, Saksa Jatkossa seurattavuuden rooli korostuu entisestään. Ruuan jäljitettävyys on tärkeää kuluttajien kannalta. Lisäksi samaan aikaan kustannusten vähentäminen on tarpeellista tuottajien kilpailukyvyn säilyttämiseksi. LaSeKo projektissa kehitetään automaattista dokumentointijärjestelmää maatalouteen. Järjestelmä kerää tietoa koko sadonkorjuuprosessin ajalta hyödyntäen mm. gps signaalia, langatonta tiedonsiirtoa sekä koneiden CAN väyliä. Sadon mittaaminen kanttipaalauksessa. CNH Belgia, Cologne UAS, Saksa. New Hollandin ja Colognen ammattikorkeakoulun kanssa yhteistyössä on kehitetty ja validoitu menetelmä sadon määrän mittaamiseen paalauksen yhteydessä. Punnitusjärjestelmä on sijoitettu paalirännin loppuosaan. Testeissä todettiin järjestelmän olevan tarkka normaaleissa pelto-olosuhteissa. Punnitustulokset ovat hyödynnettävissä satokartaksi osana täsmäviljelyä. Voimanottoakselin automaattisen kytkentäjärjestelmän kehittäminen ylikansallisena yhteistyönä laite-, traktori- ja voimanottoakselin valmistajien kesken. GKN, AGCO, Pöttinger. Projektissa on kehitetty automaattisesti traktoriin voimanottoon kytkettävä akseli. Järjestelmä on testattu sekä laboratoriossa että pelto-olosuhteissa. Seuraavana kehitysvaiheena tulee olemaan automaattisen kytkennän kehittäminen myös virralle, hydrauliikalle ja ISO-bussille. Ravinteisiin ja paikkatietoon perustuva lietteenlevityssovellutus hyödyntäen NIR mittausta. Christian-Albrechts-University Kiel, Saksa. NIR (Near Infra Red) analysaattori asennettiin tavallisen 18m3 lietevaunun siirtoputkistoon. Laitteisto pystyy analysoimaan on-line tärkeimmät ravinteet lannasta kuten typen, ammoniumtypen, fosforin ja kalin. Yhdistettynä paikkatietoon, laitteistolla voidaan suorittaa ravinteisiin perustuva lietteen levitys huolimatta lietteen ravintosisällön vaihteluista (esim. eri eläimet/ruokinta)

9 5. Yhteenveto Monessa esityksessä kävi ilmi käyttäjälähtöisyys. Loppukäyttäjiä oli pyritty pitämään mukana tuotekehityksen alkuvaiheista ja tuloksia esiteltiin erityisesti traktorin hallintalaitteiden/traktoriterminaalien ja käytön ergonomiaa käsittelevissä esityksissä. Toisaalta välillä oli tarpeen avartaa maailmankatsomustaan mm. seuraamalla esitystä meloninpoimintakoneen tuotekehityksen ongelmista. Landtechnik seminaari oli kokonaisuudessaan onnistunut sekoitus mielenkiintoisia esityksiä ajankohtaisista asioista. Pohjoismaista Suomi oli parhaiten esillä. Suomalaista tutkimusta ja tuotekehitystä tuotiin esiin useammassakin esityksessä ja luonnollisesti Agro Living Labin esitys oli paikallaan. Myös seminaariyleisössä saattoi havaita suomalaisia kiitettävästi. Agritechnica , Hannover, Saksa Janne Aho Seinäjoen ammattikorkeakoulu, maa- ja metsätalous Kari Alasaari Helsingin yliopisto, Ruralia-instituutti

10 1. Tapahtuman tiedot Agritechnica on maailman johtava maatalous- ja metsäkoneiden sekä -teknologian näyttely. Lisäksi esillä ovat vahvasti teollisuuden uusiutuvat raaka-aineet ja energia sekä bioenergia. Tänä vuonna näyttelyssä oli käytössä 18 messuhallia, yhteensä 32 ha hallitilaa. Näytteilleasettajia oli yhteensä 46 maasta yli Agritechnica on tärkein maatalouskonenäyttely, jonka vaikutus uuden teknologian esittelyssä on keskeinen. Kaikki tärkeimmät uutuudet ja innovaatiot ovat esillä. Kaikki toimijat teollisuudesta tutkimus- ja koulutusorganisaatioihin ja viljelijöihin käyttävät näyttelyä yhteistyöverkostojen luomiseen. Näyttelyssä vieraili yhteensä kävijää, joka on uusi ennätys. Kiinnostusta siis löytyy uusimpiin koneisiin ympäri maailmaa. Kävijöistä oli saksalaisia, mutta kansainvälisten vieraiden osuus jatkoi kasvuaan. Noin 55 prosenttia vierailijoista oli maatalousyrittäjiä Agritechnica-näytteilleasettajapäivät Ensimmäinen ja toinen näyttelypäivä olivat ns. näytteilleasettajapäiviä, eivätkä virallisesti olleet avoinna suurelle yleisölle. Siitä huolimatta vieraita oli reilusti jo heti näyttelyn alussa. Näyttelyhalleissa oli kuitenkin väljää ja kulkeminen oli helppoa. Valokuvaaminen ja osastoihin tutustuminen oli helppoa. Mieleen jäivät erityisesti traktoriuutuudet, joissa ohjaamoihin ja hallintalaitteisiin oli panostettu käyttäjää silmälläpitäen Agritechnica näyttelypäivä Varsinaisena ensimmäisenä näyttelypäivänä vierailijoita alkoi olla jo reilusti enemmän. Väen tungoksessa valokuvaaminen kävi hankalaksi. Vierailijoita oli todella paljon ja kulkeminen messuhalleissa kävi hankalammaksi. 2. Agritechnican trendit ja uutuudet ISOBUS ISOBUS on erityisesti maatalouskoneiden ja traktorin väliseen tiedonsiirtoon kehitetty väylä. Traktoreiden ja niihin kytkettyjen työkoneiden välinen yhteensopivuus on ongelma, johon suuret traktori- ja konevalmistaja ovat hakemassa standardia. - Toistaiseksi kylvökoneet ja muut laitteet ovat usein vaatineet kukin oman ohjaimensa traktorin hyttiin. Puimurit Rumpupuimurit ovat yleistymässä ja tulossa myös pienempiin mallistoihin, ei pelkästään mallisarjan suurimpiin Fendt ja MF mukaan uusilla malleilla, ACGO selvästi panostamassa Full liner -konseptiin ja tuomassa omia mallistoja Koot, leveydet ja puintitehot yhä kasvussa Traktorit Portaattomalla vaihteistolla varustettujen traktoreiden markkinat muuttuvat nopeasti ja useilta valmistajilta on ilmestynyt omat portaattomat vaihteistot. Portaattomat CVT-vaihteistot tulossa kaikille merkittäville valmistajille Portaattomat tulevat yhä pienempiin malleihin, Fendt toi markkinoille pienemmän 200-sarjankin portaattomana, 200-sarjaan myös Sisun koneet Belaruksella esillä sähköisellä voimansiirrolla oleva prototraktori

11 NH:lla esillä polttokennotraktori Deutz:lla oli esillä 6-pyöräinen 500-hevosvoimainen mammuttitraktori Elektroniikka lisääntyy ja traktoreihin tulee näyttöterminaalit, joista voidaan säätää yhä monipuolisemmin traktorin ominaisuuksia. ISOBUS -yhteensopivuus on kasvussa ja ominaisuudet tulossa laajempaan mallisarjaan Sähköiset vaihteistot ovat tulossa keskipitkällä aikavälillä Kasvinsuojeluruiskut Lemkeniltä esillä kasvinsuojeluruisku, jonka leveyttä voidaan kaventaa portaattomasti ja suuttimet kontrolloidaan suutinkohtaisesti Amazonella oli konseptiruisku, jonka pumppuja pyöritettiin sähköllä. Tällä saadaan säädettyä tarpeellinen pumpun tuotto helpommin ja tarkemmin. (Tässä konseptissa tehoaineet sekoitettiin pienempään säiliöön, josta ne annosteltiin veteen tarpeen mukaan) Amazonella LED-valaistus koko ruiskutuspuomin leveydelle, helpottaa ruiskutusta pimeällä ja havaitsemaan tukkeutuneet suuttimet Amazonen ISOBUS -versio ohjainpaneelista tulee markkinoille kaudelle, 2010-kaudelle ensimmäiset 0-sarjat. Ergonomia ja käytettävyys Ergonomiaan ja käytettävyyteen liittyvät uutuudet olivat vahvasti esillä. Traktoreiden, puimureiden ja muiden työkoneiden koko oli luonnollisesti kotimaiseen tarjontaan verrattuna monta kokoluokkaa isompaa ja monipuolisempaa, mutta taustalla oli pidetty käyttäjälähtöisyys ja helppokäyttöisyys. Muut huomiot GPS -pohjaiset ajo-opastimet ja automaattiohjaukset laajalti esillä Täsmäviljely-sovelluksia oli useilla valmistajilla, Claas oli koonnut laajan ratkaisupakin oman brandinsa alle. Saksan markkinoille tarjottiin täsmäviljelypalvelua, jossa kerätyistä datatiedoista tehtiin karttoja ja kerätyn tiedon perusteella tehtiin reseptit seuraavaa kevättä varten. Heillä ei suunnitelmia laajentua lähiaikoina. ISOBUS:ia ja monikäyttöistä terminaalia kaivataan täsmäviljelyn laajentumisen mahdollistajaksi Talouden yleinen matalasuhdanne ei suoraan näkynyt messuilla. Kaikkein suurimmat koneet olivat osaksi poissa Itä-Euroopan kehnon taloustilanteen vuoksi Suorakylvökoneet olivat melko vähän esillä, sitä vastoin monenlaiset kevytmuokkauskalustot olivat kattavasti esillä Eri tyyppiset jankkurit olivat laajalti esillä muokkausanturoiden poistamiseksi Lietteenlevityskalusto oli kooltaan Suomen mittakaavaan todella suurta 3. Suomalaiset näytteilleasettajat Junkkari oli esillä sisäosastolla uudella Maestron kylvölannoittimella, jossa oli suuremmat lannoite- ja siemensäiliöt. Vieskan Metallilla oli esillä uutuus 6-metrinen puhallinkylvökone, esillä myös 3-metrinen suorakylvökone Euroopan markkinoille. Sampo Rosenlew esitteli puimurimallistoaan laajalti, mukana oli myös yksi harvesteri metsäpuolelle. Avant Technon osastolla oli uutuutena 400-sarja, kokonaisuudessaan osasto oli näyttävä. Milston esitteli bioenergiahallissa lieteseparaattoriaan, laite oli siistin näköinen ja messuyleisöä kiinnostava. Valtralla oli esillä traktorimallisto melko kattavasti, uutuuksina Directmallisto ja uudistuksia S-mallistoon. Isojoen VectorScan-perunanlajittelija ensi kertaa esillä ulkomailla, ominaisuuksiltaan hyvinkin kilpailukykyinen vientimarkkinoille Ulko-osastolla Ala-Talkkari stokereineen Elholla oli esillä uusi etukarhotin Kartano-koneilla esillä perävaunumallisto Seinäjoen Teknologiakeskus Oy jakoi tietoa suomalaisesta maatalouskonevalmistajakentästä kokonaisuudessaan Konefarmi kertoi, että alkavat tuoda maahan Pöttingerin kyntöauroja (Aurojen kysyntä Suomessa kasvussa)

12 4. Yhteenveto Landtechnik-seminaari ja Agritechnica tarjosivat mahdollisuuden tutustua maa- ja metsätalousalan uusimpiin innovaatioihin ja trendeihin. Alallaan maailman johtavat tapahtumat tarjosivat siihen parhaan mahdollisen tilaisuuden. Kansainväliset trendit heijastuvat usein Suomeen tietyllä viiveellä, joten niiden tunteminen jo ennakolta auttaa vastaamaan kotimaisiin haasteisiin tulevaisuudessa. Suomalaisia yrityksiä oli esillä mukavasti, joten kontakteja syntyi. Etenkin maatalouskoneteollisuuteen, asiantuntija- ja insinöörikoulutukseen panostaminen Saksassa oli todella korkealla tasolla. Kansainvälisesti arvioituna Saksa onkin maailman johtavia maita tällä saralla ja myös Suomessa tulisi soveltuvin osin ottaa mallia. Maatalousinsinöörien koulutus erityisesti oli asia, joka nousi esiin. Saksan huomattava maatalouskonevalmistus vaati tällaista panostamista

SUOMALAINEN MAATALOUS- KONETEOLLISUUS

SUOMALAINEN MAATALOUS- KONETEOLLISUUS SUOMALAINEN MAATALOUS- KONETEOLLISUUS MAATALOUSKONETEOLLISUUS JA AGROTEKNOLOGIAVERKOSTO Suomalaisen maatalouskoneteollisuuden liikevaihto ja vienti on kasvanut huomattavasti 1990-luvun alusta Alan liikevaihto

Lisätiedot

Uuden kylvölannoitinmalliston täsmäviljelymahdollisuudet

Uuden kylvölannoitinmalliston täsmäviljelymahdollisuudet Uuden kylvölannoitinmalliston täsmäviljelymahdollisuudet Junkkari Oy Mitä on täsmäviljely? Täsmäviljely kylvötyössä nyt Täsmäviljelyn hyödyt kylvötyössä Täsmäviljelyn mahdollisuudet tulevaisuudessa MSK

Lisätiedot

Täsmäviljely viljelijän näkökannasta Juha Hartikainen Suonentieto Oy

Täsmäviljely viljelijän näkökannasta Juha Hartikainen Suonentieto Oy Täsmäviljely viljelijän näkökannasta Juha Hartikainen Suonentieto Oy Täsmäviljely Tarkennetussa kasvinviljelyssä eli täsmäviljelyssä viljelytoimenpiteet suunnitellaan, toteutetaan ja arvioidaan paikkatietojen

Lisätiedot

Made for efficient farmers

Made for efficient farmers Made for efficient farmers ISOMATCH TELLUS GO, work easy. be in control. Maataloudessa tarvitaan tehokkuutta. Korkeampia satoja vähemmällä vaivalla ja pienemmillä kustannuksilla. Se tarkoittaa myös tuotantopanosten

Lisätiedot

Biokaasu traktori on jo teknisesti mahdollinen maatiloille Nurmesta biokaasua, ravinteet viljelykiertoon - seminaari 26.03.2013

Biokaasu traktori on jo teknisesti mahdollinen maatiloille Nurmesta biokaasua, ravinteet viljelykiertoon - seminaari 26.03.2013 Biokaasu traktori on jo teknisesti mahdollinen maatiloille Nurmesta biokaasua, ravinteet viljelykiertoon - seminaari 26.03.2013 Petri Hannukainen, Agco/Valtra AGCO Valtra on osa AGCOa, joka on maailman

Lisätiedot

RENKAAT - SISÄRENKAAT - LEVYPYÖRÄT - PYÖRÄT - AKSELIT

RENKAAT - SISÄRENKAAT - LEVYPYÖRÄT - PYÖRÄT - AKSELIT Tuoteluettelo / 2014 RENKAAT - SISÄRENKAAT - LEVYPYÖRÄT - PYÖRÄT - AKSELIT Maatalous Teollisuus & materiaalin käsittely Ympäristönhoito Kevytperävaunut Muut laitteet THE SKY IS NOT THE LIMIT STARCO FINLAND

Lisätiedot

Valtran biokaasu (Dual Fuel) traktori Nurmesta biokaasua - uusi tuotantosuunta maatiloille 26.10.2012. Petri Hannukainen, Agco/Valtra

Valtran biokaasu (Dual Fuel) traktori Nurmesta biokaasua - uusi tuotantosuunta maatiloille 26.10.2012. Petri Hannukainen, Agco/Valtra Valtran biokaasu (Dual Fuel) traktori Nurmesta biokaasua - uusi tuotantosuunta maatiloille 26.10.2012 Petri Hannukainen, Agco/Valtra AGCO Valtra on osa AGCOa, joka on maailman kolmanneksi suurin maatalouskoneiden

Lisätiedot

SÄHKÖTEKNIIKAN KOULUTUSOHJELMA 2010

SÄHKÖTEKNIIKAN KOULUTUSOHJELMA 2010 SÄHKÖTEKNIIKAN KOULUTUSOHJELMA 2010 Sähkötekniikan koulutusohjelman toimintaympäristö ja osaamistavoitteet Sähkötekniikan koulutusohjelma on voimakkaasti poikkialainen ja antaa mahdollisuuden perehtyä

Lisätiedot

Maaseudun Energia-akatemia Arviointi oman tilan energian kulutuksesta

Maaseudun Energia-akatemia Arviointi oman tilan energian kulutuksesta Maaseudun Energia-akatemia Arviointi oman tilan energian kulutuksesta Maaseudun energia-akatemia Tavoitteena - Maatalouden energiatietouden ja energian tehokkaan käytön lisääminen - Hankkeessa tuotetaan

Lisätiedot

Matkakertomus, World Future Energy Summit messut 15.1.-17.1.2013, Abu Dhabi

Matkakertomus, World Future Energy Summit messut 15.1.-17.1.2013, Abu Dhabi Matkakertomus, World Future Energy Summit messut 15.1.-17.1.2013, Abu Dhabi Matkalla ENY projektipäällikkö Jonna Haapamäki-Syrjälä, IS-Technics Oy Raimo Keskitalo sekä Dubaissa toimistoa pitävä Exigo Finland

Lisätiedot

Vihreä, keltainen, sininen ja punainen biotalous

Vihreä, keltainen, sininen ja punainen biotalous Vihreä, keltainen, sininen ja punainen biotalous MMM:n tiekartta biotalouteen 2020 1 MMM:n hallinnonalan strategiset päämäärät Pellot, metsät, vedet, kotieläimet sekä kala- ja riistakannat ovat elinvoimaisia

Lisätiedot

Jätteestä energiaa ja kierrätysravinteita BioGTS Oy

Jätteestä energiaa ja kierrätysravinteita BioGTS Oy Jätteestä energiaa ja kierrätysravinteita BioGTS Oy BioGTS Oy Kotipaikka Laukaa Toimipaikat Jyväskylässä & Laukaassa 100 % Suomalaisessa omistuksessa Pääomistajina Mika Rautiainen sekä Annimari Lehtomäki

Lisätiedot

Maatalousteknologia. Maatalouskoneiden huoltaminen ja korjaaminen moduli

Maatalousteknologia. Maatalouskoneiden huoltaminen ja korjaaminen moduli Maatalousteknologia Maatalouskoneiden huoltaminen ja korjaaminen moduli Maatalousteknologia - opintopiste (op): 18 1. Maatalouskoneet ja traktorit 4 op 2. Maatalouskoneiden huoltaminen ja korjaaminen 4

Lisätiedot

GHG-Control: Kasvihuonekaasupäästöjen mittauksella laskentaa tarkempiin tuloksiin

GHG-Control: Kasvihuonekaasupäästöjen mittauksella laskentaa tarkempiin tuloksiin YLEISTIETOJA GHG-Control: Kasvihuonekaasupäästöjen mittauksella laskentaa tarkempiin tuloksiin Ainutlaatuinen in-situ-ratkaisu kasvihuonekaasupäästöjen hallintaan Suora mittaus laskennan sijaan: Säästä

Lisätiedot

CLOSE TO OUR CUSTOMERS

CLOSE TO OUR CUSTOMERS CLOSE TO OUR CUSTOMERS CLOSE TO OUR CUSTOMERS ARI TULUS CLOSE TO OUR CUSTOMERS WIRTGEN FINLAND OY Esitelmän aihe: Digitalisaation mahdollisuudet asvaltoinnin tuotannossa Lähtökohta Tehostaa projektin läpimenoa

Lisätiedot

Ilmasto- ja energiapolitiikka maataloudessa: vaikutukset tilan toimintaan (ILVAMAP) 2012-2015. ILMASE työpaja 6.11.2012

Ilmasto- ja energiapolitiikka maataloudessa: vaikutukset tilan toimintaan (ILVAMAP) 2012-2015. ILMASE työpaja 6.11.2012 Ilmasto- ja energiapolitiikka maataloudessa: vaikutukset tilan toimintaan (ILVAMAP) 2012-2015 ILMASE työpaja 6.11.2012 Erikoistutkija Pasi Rikkonen, KTT, MMM(agr.) MTT taloustutkimus Ilmasto- ja energiapolitiikan

Lisätiedot

YHTEISTYÖN KÄYTÄNNÖT UUDEN TIEDON LUOMISESSA

YHTEISTYÖN KÄYTÄNNÖT UUDEN TIEDON LUOMISESSA Professori Hannu Kärkkäinen Tampereen teknillinen yliopisto KOULUTUSTILAISUUS 18.9.2012 KLO 9-12 YHTEISTYÖN KÄYTÄNNÖT UUDEN TIEDON LUOMISESSA THE RANGE OF WHAT WE THINK AND DO IS LIMITED BY WHAT WE FAIL

Lisätiedot

Liikkuvien työkoneiden etäseuranta

Liikkuvien työkoneiden etäseuranta Liikkuvien työkoneiden etäseuranta TAMK IoT Seminaari 14.4.2016 2 1) IoT liiketoiminnan tukena 2) Iot ja liikkuvat työkoneet 3) Case esimerkit 4) Yhteenveto, johtopäätökset, tulevaisuuden näkymät Cinia

Lisätiedot

Onko maatalous ratkaisijan roolissa vesienhoidossa?

Onko maatalous ratkaisijan roolissa vesienhoidossa? Onko maatalous ratkaisijan roolissa vesienhoidossa? Liisa Pietola, MTK, ympäristöjohtaja 30.10.2014 Maatalouden vesiensuojelun mahdollisuudet ja keinot teoriasta käytäntöön K-Uudenmaan ympäristökeskus,

Lisätiedot

Σ!3674. Advanced Test Automation for Complex Software-Intensive Systems

Σ!3674. Advanced Test Automation for Complex Software-Intensive Systems Advanced Test Automation for Complex Software-Intensive Systems = Advanced Test Automation for Complex Software- Intensive Systems Pääteemana kompleksisten ja erittäin konfiguroitavien softaintensiivisten

Lisätiedot

LIUKKAUDEN TUNNISTUSJÄRJESTELMÄ

LIUKKAUDEN TUNNISTUSJÄRJESTELMÄ LIUKKAUDEN TUNNISTUSJÄRJESTELMÄ Reaaliaikaisia varoituksia muilta ajoneuvoilta, erikoistutkija VTT Sisältö Idea ja kehitysvaiheet Mahdollisuudet Jatkosuunnitelmat Tutkimusprojektit Yhteenveto Idea ja kehitysvaiheet

Lisätiedot

Maatalouskoneiden energiankulutus. Energian käyttö ja säästö maataloudessa Tapani Jokiniemi

Maatalouskoneiden energiankulutus. Energian käyttö ja säästö maataloudessa Tapani Jokiniemi Maatalouskoneiden energiankulutus Energian käyttö ja säästö maataloudessa Tapani Jokiniemi Kasvinviljelyn energiankulutus Valtaosa kasvinviljelyn käyttämästä energiasta (~ 50 % tai yli) kuluu lannoitteiden

Lisätiedot

Luomuviljelyn talous. Reijo Käki Luomuneuvoja ProAgria Kymenlaakso

Luomuviljelyn talous. Reijo Käki Luomuneuvoja ProAgria Kymenlaakso Luomuviljelyn talous Reijo Käki Luomuneuvoja ProAgria Kymenlaakso 1.12.2009 Luonnonmukaisen tuotannon näkymät 1/2 Luomutuotteiden kysyntä on kasvanut kaikkialla Suomessa kulutus on tapahtunut muuta Eurooppaa

Lisätiedot

Spirit 9200 2-rivinen, sivulta nostava säiliökone

Spirit 9200 2-rivinen, sivulta nostava säiliökone Spirit 9200 2-rivinen, sivulta nostava säiliökone AVR nostaa 2-rivisen korjuutekniikan uudelle tasolle! Spirit 9200 nostaa 2-rivisen korjuutekniikan aivan uudelle tasolle. Tunnustettua Spirit-konseptia

Lisätiedot

Hyvä taksinkuljettaja,

Hyvä taksinkuljettaja, Hyvä taksinkuljettaja, Taxistars (www.taxistars.eu) on EU:n osarahoittama hanke jossa mukana on 8 organisaatiota ja yritystä Kreikasta, Belgiasta, Itävallasta, Saksasta, Suomesta, Italiasta ja Kyproksesta.

Lisätiedot

Suljetun kierron kasvihuone - ympäristömyötäistä huipputekniikkaa

Suljetun kierron kasvihuone - ympäristömyötäistä huipputekniikkaa Suljetun kierron kasvihuone - ympäristömyötäistä huipputekniikkaa Kari Jokinen, Erikoistutkija, MMT ja MTT:n Poveri-tiimiläiset Risto Tahvonen, Liisa Särkkä, Timo Kaukoranta Kasvihuoneviljelyn merkitys

Lisätiedot

TOP PÖTTINGER TOP 1252 S-LINE 97+023.FI.0915

TOP PÖTTINGER TOP 1252 S-LINE 97+023.FI.0915 TOP PÖTTINGER TOP 1252 S-LINE 97+023.FI.0915 TOP 1252 C Neliroottorinen keskelle karhottava karhotin Korjuuketjun pullonkaulojen poistaminen vaatii käytettäviltä koneilta suurta tehokkuutta. Panostamalla

Lisätiedot

Tutkijaseminaari, Espoo

Tutkijaseminaari, Espoo Tutkijaseminaari, Espoo 20.5.2005 Nosturin toimintatilojen prognostisointi ja langattoman tiedonsiirron hyödyntäminen nosturin diagnostiikassa Jaakko Leinonen Oulun yliopisto Johdanto 1 Toimintatilojen

Lisätiedot

Ratkaisuja hajautettuun energiantuotantoon

Ratkaisuja hajautettuun energiantuotantoon Ratkaisuja hajautettuun energiantuotantoon Maa- ja elintarviketalouden tutkimuskeskus MTT on Suomen johtava ruokajärjestelmän vastuullisuutta, kilpailukykyä ja luonnonvarojen kestävää hyödyntämistä kehittävä

Lisätiedot

Savon ammatti- ja aikuisopisto puuala

Savon ammatti- ja aikuisopisto puuala Savon ammatti- ja aikuisopisto puuala RFID-tuotantosolun esittely Tulevaisuuden tuotantoteknologiat puuteollisuudessa SEMINAARI 11.4.2012 Esityksen kulku: 1. Hanke esittely (resurssit, tavoitteet, yhteistyö)

Lisätiedot

Digitaalinen valmistaminen ja palvelut tulevaisuuden Suomessa

Digitaalinen valmistaminen ja palvelut tulevaisuuden Suomessa TEKNOLOGIAN TUTKIMUSKESKUS VTT OY Digitaalinen valmistaminen ja palvelut tulevaisuuden Suomessa Josek-VTT, Älyä koneisiin ja palveluihin digitalisaation vaikutukset valmistavassa teollisuudessa 7.2.2017

Lisätiedot

Viljakaupan rooli ympäristöviestinnässä. Jaakko Laurinen Kehityspäällikkö Raisio Oyj

Viljakaupan rooli ympäristöviestinnässä. Jaakko Laurinen Kehityspäällikkö Raisio Oyj Viljakaupan rooli ympäristöviestinnässä Jaakko Laurinen Kehityspäällikkö Raisio Oyj 2.11.2011 Ympäristöasioita viljaketjussa Väestö lisääntyy nyt 7 mrd. vuonna 2050 9 mrd. Samaan aikaan ruokavalio muuttuu

Lisätiedot

Simulation and modeling for quality and reliability (valmiin työn esittely) Aleksi Seppänen

Simulation and modeling for quality and reliability (valmiin työn esittely) Aleksi Seppänen Simulation and modeling for quality and reliability (valmiin työn esittely) Aleksi Seppänen 16.06.2014 Ohjaaja: Urho Honkanen Valvoja: Prof. Harri Ehtamo Työn saa tallentaa ja julkistaa Aalto-yliopiston

Lisätiedot

VARAOSAVARASTOJEN OPTIMOINTI MONIPORTAISESSA VERKOSTOSSA. 21.1.2015 Mikko Eskola TEL. 0440 650 970

VARAOSAVARASTOJEN OPTIMOINTI MONIPORTAISESSA VERKOSTOSSA. 21.1.2015 Mikko Eskola TEL. 0440 650 970 VARAOSAVARASTOJEN OPTIMOINTI MONIPORTAISESSA VERKOSTOSSA 21.1.2015 Mikko Eskola TEL. 0440 650 970 HANKKIJA OY Toimitusjohtaja Ensio Hytönen Hallinto Markkinointi Myynti Logistiikka Sisäinen tarkastus Agro

Lisätiedot

Ruoka on osa hyvinvointia

Ruoka on osa hyvinvointia Ruoka on osa hyvinvointia Baltfood, yleistä Itämeren alueen ruokakäyttäytyminen - trendit Heidi Valtari Koulutus- ja kehittämiskeskus Brahea Turun yliopisto baltfood c/o LÜBECK Business Development Corporation

Lisätiedot

Keski-Suomen Energiapäivä 28.1.2010 Agora. Henrik Karlsson

Keski-Suomen Energiapäivä 28.1.2010 Agora. Henrik Karlsson Keski-Suomen Energiapäivä 28.1.2010 Agora Henrik Karlsson Ariterm Group Ariterm on suomalais-ruotsalainen lämmitysalan yritys jolla on tuotantoa Saarijärvellä Suomessa ja Kalmarissa Ruotsissa. Aritermin

Lisätiedot

Suomen mahdollisuudet innovaatiovetoisessa kasvussa

Suomen mahdollisuudet innovaatiovetoisessa kasvussa Suomen mahdollisuudet innovaatiovetoisessa kasvussa 1. Mitkä ovat kasvun tyylilajit yleensä? 2. Globalisaatio haastaa rikkaat maat; olemme siis hyvässä seurassa 3. Kasvu tulee tuottavuudesta; mistä tuottavuus

Lisätiedot

Voiko teknologia hillitä ilmastonmuutosta? Climbus-päättöseminaari 9.6.2009 Jorma Eloranta Toimitusjohtaja, Metso-konserni

Voiko teknologia hillitä ilmastonmuutosta? Climbus-päättöseminaari 9.6.2009 Jorma Eloranta Toimitusjohtaja, Metso-konserni Voiko teknologia hillitä ilmastonmuutosta? Climbus-päättöseminaari 9.6.2009 Jorma Eloranta Toimitusjohtaja, Metso-konserni Voiko teknologia hillitä ilmastonmuutosta? Esityksen sisältö: Megatrendit ja ympäristö

Lisätiedot

Kokemuksia integroidusta kasvinsuojelusta viljatiloilla. Marja Jalli & Sanni Junnila MTT VYR Viljelijäseminaari Hämeenlinna 30.1.

Kokemuksia integroidusta kasvinsuojelusta viljatiloilla. Marja Jalli & Sanni Junnila MTT VYR Viljelijäseminaari Hämeenlinna 30.1. Kokemuksia integroidusta kasvinsuojelusta viljatiloilla Marja Jalli & Sanni Junnila MTT VYR Viljelijäseminaari Hämeenlinna 30.1.2014 PesticideLife hankkeen tavoitteet -Tukea NAPin toimeenpanoa ja päivitystä

Lisätiedot

Maailman hiilidioksidipäästöt fossiilisista polttoaineista ja ennuste vuoteen 2020 (miljardia tonnia hiiltä)

Maailman hiilidioksidipäästöt fossiilisista polttoaineista ja ennuste vuoteen 2020 (miljardia tonnia hiiltä) Maailman hiilidioksidipäästöt fossiilisista polttoaineista ja ennuste vuoteen 22 (miljardia tonnia hiiltä) 1 8 6 4 2 19 191 192 193 194 195 196 197 198 199 2 21 22 Yhteensä Teollisuusmaat Kehitysmaat Muut

Lisätiedot

TIES460 OPPIMATERIAALITUOTANTO,

TIES460 OPPIMATERIAALITUOTANTO, TIES460 OPPIMATERIAALITUOTANTO, LUENTO 4 Yliopistonopettaja, FT Antti Ekonoja antti.j.ekonoja@jyu.fi 13.4.2016 KOKEMUKSIA TIETO- JA VIESTINTÄTEKNIIKAN OPPIMATERIAALIEN TUOTTAMISESTA 2006 2007 2012 2009

Lisätiedot

Mikko Rahtola Hankekoordinaattori Luonnonvarakeskus (Luke)

Mikko Rahtola Hankekoordinaattori Luonnonvarakeskus (Luke) Kiertotalouden mahdollisuudet 26.10.2016 Mikko Rahtola Hankekoordinaattori Luonnonvarakeskus (Luke) 1 AIHEET Maatalouden ravinteiden iso kuva Mitä tukea kärkihanke tarjoaa? 3 vaihetta parempaan kiertotalouteen

Lisätiedot

Maatalouden kasvihuonekaasupäästöt ja niiden vähentäminen. Juho Korteniemi Bionova Engineering Seinäjoki,

Maatalouden kasvihuonekaasupäästöt ja niiden vähentäminen. Juho Korteniemi Bionova Engineering Seinäjoki, Maatalouden kasvihuonekaasupäästöt ja niiden vähentäminen Juho Korteniemi Bionova Engineering Seinäjoki, 9.11.2009 Bionova Engineering lyhyesti Ympäristö & energia-alan asiantuntija Uusiutuvan energian,

Lisätiedot

KUTSU Esrin kansainvälinen käyttäjäkonferenssi , San Diego

KUTSU Esrin kansainvälinen käyttäjäkonferenssi , San Diego KUTSU Esrin kansainvälinen käyttäjäkonferenssi 27.6.-1.7.2016, San Diego Tervetuloa kanssamme Esrin kansainväliseen käyttäjäkonferenssiin 2016! Maailman suurin paikkatietotapahtuma, Esri User Conference

Lisätiedot

Silent Gliss 9020/21, 9040/41 ja 5091 moottorit. Uusi moottorisukupolvi

Silent Gliss 9020/21, 9040/41 ja 5091 moottorit. Uusi moottorisukupolvi Silent Gliss 9020/21, 9040/41 ja 5091 moottorit Uusi moottorisukupolvi Elämää helpottavia innovaatioita Silent Glissillä on yli 40 vuoden kokemus sähkötoimisista verhokiskoista. Toimme ensimmäisenä markkinoille

Lisätiedot

Toimintalinja 2: Uusimman tiedon ja osaamisen tuottaminen ja hyödyntäminen (EAKR)

Toimintalinja 2: Uusimman tiedon ja osaamisen tuottaminen ja hyödyntäminen (EAKR) Toimintalinja 2: Uusimman tiedon ja osaamisen tuottaminen ja hyödyntäminen (EAKR) Yleistä Osaamiskeskittymien ja kaupunkien merkitys korostuu Harvaan asutun alueen kilpailukyvyn kehittämisessä hyödynnetään

Lisätiedot

Hevosenlannan mahdollisuudet ja haasteet poltossa ja pyrolyysissä

Hevosenlannan mahdollisuudet ja haasteet poltossa ja pyrolyysissä Hevosenlannan mahdollisuudet ja haasteet poltossa ja pyrolyysissä Markku Saastamoinen, Luke Vihreä teknologia, hevostutkimus Ypäjä HELMET hanke, aluetilaisuus, Jyväskylä 24.1.2017 Johdanto Uusiutuvan energian

Lisätiedot

Väyläleikkurimallisto JD 7000 ja JD 8000. John Deere Erinomainen leikkuujälki

Väyläleikkurimallisto JD 7000 ja JD 8000. John Deere Erinomainen leikkuujälki Väyläleikkurimallisto JD 7000 ja JD 8000 John Deere Erinomainen leikkuujälki Helppo suoraan ajettavuus on väyläleikkurin tärkeimpiä ominaisuuksia. Maailman suurimpana golfkenttien hoitokoneiden valmistajana

Lisätiedot

Anna-kaisa Ikonen Fiksu kaupunki ihmisen ehdoilla sujuvasti teknologioita hyödyntäen Ympäristöministeriö, pyöreän pöydän keskustelu 24.9.

Anna-kaisa Ikonen Fiksu kaupunki ihmisen ehdoilla sujuvasti teknologioita hyödyntäen Ympäristöministeriö, pyöreän pöydän keskustelu 24.9. Anna-kaisa Ikonen Fiksu kaupunki ihmisen ehdoilla sujuvasti teknologioita hyödyntäen Ympäristöministeriö, pyöreän pöydän keskustelu 24.9.2013 Tampere on kansallinen koordinaattori INKA-ohjelmaan kuuluvassa

Lisätiedot

Fiksu kaupunki /2013 Virpi Mikkonen. Kokonaislaajuus 100 M, josta Tekesin osuus noin puolet

Fiksu kaupunki /2013 Virpi Mikkonen. Kokonaislaajuus 100 M, josta Tekesin osuus noin puolet Fiksu kaupunki 2013-2017 8/2013 Virpi Mikkonen Kokonaislaajuus 100 M, josta Tekesin osuus noin puolet Miksi ohjelma? Kaupungistuminen jatkuu globaalisti Kaupungit kasvavat, kutistuvat ja muuttuvat Älykkäiden

Lisätiedot

Energian tuotanto ja käyttö

Energian tuotanto ja käyttö Energian tuotanto ja käyttö Mitä on energia? lämpöä sähköä liikenteen polttoaineita Mistä energiaa tuotetaan? Suomessa tärkeimpiä energian lähteitä ovat puupolttoaineet, öljy, kivihiili ja ydinvoima Kaukolämpöä

Lisätiedot

Kiertotalous, cleantech ja yritysvastuu yrityksen näkökulmasta

Kiertotalous, cleantech ja yritysvastuu yrityksen näkökulmasta Kiertotalous, cleantech ja yritysvastuu yrityksen näkökulmasta Ammattilaisen kädenjälki 9.11.2016 Mia Nores 1 Cleantech eli puhdas teknologia Tuotteet, palvelut, prosessit ja teknologiat, jotka edistävät

Lisätiedot

Kohti vähäpäästöistä Suomea. Espoon tulevaisuusfoorumi

Kohti vähäpäästöistä Suomea. Espoon tulevaisuusfoorumi Kohti vähäpäästöistä Suomea Espoon tulevaisuusfoorumi 27.1.2010 Mitä tulevaisuusselonteko sisältää? Tavoite: vähäpäästöinen Suomi TuSessa hahmotellaan polkuja kohti hyvinvoivaa ja vähäpäästöistä yhteiskuntaa

Lisätiedot

Suomen metsäsektorin tulevaisuus globaalissa kehityksessä

Suomen metsäsektorin tulevaisuus globaalissa kehityksessä Suomen metsäsektorin tulevaisuus globaalissa kehityksessä Kansantaloudellinen yhdistys ja Metsäekonomistiklubi Töölönkatu 11A 00100 Helsinki, Finland olli.haltia@indufor.fi www.indufor.fi Indufor Oy 2004

Lisätiedot

Kapasiteettikorvausmekanismit. Markkinatoimikunta 20.5.2014

Kapasiteettikorvausmekanismit. Markkinatoimikunta 20.5.2014 Kapasiteettikorvausmekanismit Markkinatoimikunta 20.5.2014 Rakenne Sähkömarkkinoiden nykytila Hinnnanmuodostus takkuaa Ratkaisuja Fingridin näkemys EU:n nykyiset markkinat EU:n markkinamalli pohjoismainen

Lisätiedot

Kokeita varten saatiin Turun amk:n silppuamaa ruokoa, joka oli pituudeltaan 5 25 cm. Tavaraa varattiin ~2 m 3.

Kokeita varten saatiin Turun amk:n silppuamaa ruokoa, joka oli pituudeltaan 5 25 cm. Tavaraa varattiin ~2 m 3. 1 (6) PELLETÖINTIKOE BIOTTORI OY:LLÄ JÄMIJÄRVELLÄ SYKSYLLÄ 2006 Metsäkeskus Kaakkois-Suomi tutkii Ruovikko-hankkeen puitteissa lähinnä ruoko materiaalin hyödyntämistä energiaksi. Tutkittuja asioita ovat

Lisätiedot

LOHKO-hanke. Viljelijäaineisto

LOHKO-hanke. Viljelijäaineisto LOHKO-hanke Viljelijäaineisto Nitrogen loading from forested catchments Markus Huttunen ja Inese Huttunen SYKE/Vesikeskus 8/12/2016 Marie Korppoo VEMALA catchment meeting, 25/09/2012 Hankkeen päämäärät

Lisätiedot

Energian talteenotto liikkuvassa raskaassa työkoneessa. 20.01.2010 Heinikainen Olli

Energian talteenotto liikkuvassa raskaassa työkoneessa. 20.01.2010 Heinikainen Olli Energian talteenotto liikkuvassa raskaassa työkoneessa 20.01.2010 Heinikainen Olli Esityksen sisältö Yleistä Olemassa olevat sovellukset Kineettisen energian palauttaminen Potentiaalienergian palauttaminen

Lisätiedot

Banana Split -peli. Toinen kierros Hyvin todennäköisesti ryhmien yhteenlaskettu rahasumma on suurempi kuin 30 senttiä. Ryhmien

Banana Split -peli. Toinen kierros Hyvin todennäköisesti ryhmien yhteenlaskettu rahasumma on suurempi kuin 30 senttiä. Ryhmien Banana Split -peli Tavoite Esitellä banaanin tuotantoketju (mitä banaanille tapahtuu ennen kuin se on kuluttajalla) ja keskustella kuka saa mitä banaanin hinnasta. Kuinka peliä pelataan Jaa ryhmä viiteen

Lisätiedot

Liikkuva työ pilotin julkinen raportti 30.06.2014

Liikkuva työ pilotin julkinen raportti 30.06.2014 Liikkuva työ pilotin julkinen raportti 30.06.2014 2 / 9 Green ICT pilotin raportti SISÄLLYSLUETTELO 1. Tiivistelmä koekäytöstä... 3 2. Toteutus... 4 2.1.Tavoite... 4 2.2.Mobiilisovellus... 4 2.3.Käyttöönotto...

Lisätiedot

ENKAT hanke: Biokaasun tuotantoketjun energiatase ja kasvihuonekaasupäästöt. MMM Mari Seppälä Jyväskylän yliopisto Bio- ja ympäristötieteiden laitos

ENKAT hanke: Biokaasun tuotantoketjun energiatase ja kasvihuonekaasupäästöt. MMM Mari Seppälä Jyväskylän yliopisto Bio- ja ympäristötieteiden laitos ENKAT hanke: Biokaasun tuotantoketjun energiatase ja kasvihuonekaasupäästöt MMM Mari Seppälä Jyväskylän yliopisto Bio- ja ympäristötieteiden laitos Biokaasulaitoksen energiatase Energiataseessa lasketaan

Lisätiedot

AMATRON 3. AMATRON 3 Yksi kaikille Helppo käyttää uudenaikainen ja tulevaisuuteen suuntautunut

AMATRON 3. AMATRON 3 Yksi kaikille Helppo käyttää uudenaikainen ja tulevaisuuteen suuntautunut AMATRON 3 AMATRON 3 AMATRON 3 Yksi kaikille Helppo käyttää uudenaikainen ja tulevaisuuteen suuntautunut 2 3 AMATRON 3 Lannoitteenlevittimien, kasvinsuojeluruiskujen ja kylvökoneiden ohjausyksikkö mahdollistaa

Lisätiedot

Finnish Science Policy in International Comparison:

Finnish Science Policy in International Comparison: Finnish Science Policy in International Comparison: Havaintoja ja alustavia tuloksia Tutkijatohtori, VTT Antti Pelkonen Helsinki Institute of Science and Technology Studies (HIST) Vertailevan sosiologian

Lisätiedot

Tulevat haasteet ja tarpeet T&K&I- näkökulmasta. Tuomas Lehtinen 11.9.2013

Tulevat haasteet ja tarpeet T&K&I- näkökulmasta. Tuomas Lehtinen 11.9.2013 Tulevat haasteet ja tarpeet T&K&I- näkökulmasta Tuomas Lehtinen 11.9.2013 Sisältönäkökulma Tutkimus Yritysten tuotekehitys Innovatiiviset julkiset hankinnat Kansainväliset T&K&I- alustat DM Luonnonvarat

Lisätiedot

Logistiikka-ala ja tulevaisuuden tietotekniikka

Logistiikka-ala ja tulevaisuuden tietotekniikka Logistiikka-ala ja tulevaisuuden tietotekniikka Tietotekniikka ja tuottavuus 1. Suomen BKT:n vuotuinen kasvu vuosina 1995-2005 oli 4,06%. Tästä vajaa kolmannes johtui työtuntien määrän lisääntymisestä

Lisätiedot

Solidaarinen maatalous. Sosiaalifoorumi 2.4.2011 Jukka Lassila

Solidaarinen maatalous. Sosiaalifoorumi 2.4.2011 Jukka Lassila Solidaarinen maatalous Sosiaalifoorumi 2.4.2011 Jukka Lassila Työn arvotus Ruoan tuotanto 5 /h Jatkojalostus 10 /h Edunvalvonta 0-15 /h Luomenauraus ym. 20 /h Luennot 40-50 /h Maatila nykymalli Tuotantopanos

Lisätiedot

Kuule - luonnollisesti

Kuule - luonnollisesti Kuule - luonnollisesti Täydellisen tasapainoinen ääni Kuvittele, millaista olisi pystyä seuraamaan keskusteluja. Kuulla kaikki ympäristön äänet. Siirtyä mukavasti hiljaisesta paikasta meluisaan. Kuulla

Lisätiedot

Aurinkoenergian tulevaisuuden näkymiä

Aurinkoenergian tulevaisuuden näkymiä Aurinkoenergian tulevaisuuden näkymiä Oulun Energia / Oulun Sähkönmyynti Oy Olli Tuomivaara Energia- ja ilmastotavoitteet asemakaavoituksessa työpaja 25.8.2014. Aurinkoenergian globaali läpimurto 160000

Lisätiedot

- Vuonna 2014 Lapissa oli 1 446 maatilaa:

- Vuonna 2014 Lapissa oli 1 446 maatilaa: - Vuonna 2014 Lapissa oli 1 446 maatilaa: - Lypsykarjatiloja 356 - Naudanlihantuotanto 145 - Lammastalous 73 - Hevostalous 51 - Muu kasvin viljely 714 - Aktiivitilojen kokoluokka 30 60 ha - Maataloustuotanto

Lisätiedot

Energiatehokkuus maataloudessa ja maaseudun yrityksissä Maarit Kari, ProAgria Keskusten Liitto

Energiatehokkuus maataloudessa ja maaseudun yrityksissä Maarit Kari, ProAgria Keskusten Liitto Energiatehokkuus maataloudessa ja maaseudun yrityksissä - 4.5.2016 Maarit Kari, ProAgria Keskusten Liitto Energia maataloustuotannossa Haasteet, esimerkkejä Vahva riippuvuus fossiilisista polttoaineista

Lisätiedot

Vastuullinen ruoantuotanto vesiensuojelun keinona. Toiminnanjohtaja (FT) Teija Kirkkala Vesistökunnostusverkoston seminaari Rauma 10.6.

Vastuullinen ruoantuotanto vesiensuojelun keinona. Toiminnanjohtaja (FT) Teija Kirkkala Vesistökunnostusverkoston seminaari Rauma 10.6. Vastuullinen ruoantuotanto vesiensuojelun keinona Toiminnanjohtaja (FT) Teija Kirkkala Vesistökunnostusverkoston seminaari Rauma 10.6.2015 1 Ruoantuotannon globaali haaste on tuottaa ruokaa kasvavalle

Lisätiedot

Energia ja ympäristö liiketoiminta-alue. DM 420002 01-2009 Copyright Tekes

Energia ja ympäristö liiketoiminta-alue. DM 420002 01-2009 Copyright Tekes Energia ja ympäristö liiketoiminta-alue Energia- ja ympäristöklusteri Energialiiketoiminta Ympäristöliiketoiminta Energian tuotanto Polttoaineiden tuotanto Jakelu Siirto Jakelu Jalostus Vesihuolto Jätehuolto

Lisätiedot

MEHRER -Öljyvapaat kompressorit paineilmalle ja kaasuille

MEHRER -Öljyvapaat kompressorit paineilmalle ja kaasuille MEHRER -Öljyvapaat kompressorit paineilmalle ja kaasuille Öljyvapaa paineilma 100% öljyvapaata paineilmaa Puhdas ja ehdottoman öljytön paineilma on elintärkeä käyttöhyödyke sairaaloiden ja terveyskeskusten

Lisätiedot

Datan analysointi ja visualisointi Teollisen internetin työpaja

Datan analysointi ja visualisointi Teollisen internetin työpaja Datan analysointi ja visualisointi Teollisen internetin työpaja Jouni Tervonen, Oulun yliopisto, Oulun Eteläisen instituutti 14.3.2016 Johdanto Tavoite yhdessä määritellä miten data-analytiikkaa voi auttaa

Lisätiedot

Biotalouden uudet arvoverkot

Biotalouden uudet arvoverkot Biotalouden uudet arvoverkot Metsäbiotalouden Roadshow 2013 24.9.2013 Kokkola Petri Nyberg Jyväskylä Innovation Oy Kuva, jossa ihmisiä, tässä markkeerauskuva Sisältö Taustaa Projektin kuvaus Tunnistettuja

Lisätiedot

ENKAT hanke: Biokaasutraktorin vaikutus biokaasulaitoksen energiataseeseen ja kasvihuonekaasupäästöihin

ENKAT hanke: Biokaasutraktorin vaikutus biokaasulaitoksen energiataseeseen ja kasvihuonekaasupäästöihin ENKAT hanke: Biokaasutraktorin vaikutus biokaasulaitoksen energiataseeseen ja kasvihuonekaasupäästöihin MMM Mari Seppälä Jyväskylän yliopisto Bio- ja ympäristötieteiden laitos Biokaasulaitoksen energiatase

Lisätiedot

Kasvinviljelyn tulevaisuus seudulla

Kasvinviljelyn tulevaisuus seudulla Kasvinviljelyn tulevaisuus seudulla marja.jalli@luke.fi Tunnetko biotalouden uudet mahdollisuudet? Loimaa 9.11.2015 1 Teppo Tutkija 21.12.2015 NYKYTILA 2 21.12.2015 Käytössä oleva maatalousmaa, ha Käytössä

Lisätiedot

Päätösmallin käyttö lietteenkäsittelymenetelmän valinnassa

Päätösmallin käyttö lietteenkäsittelymenetelmän valinnassa Päätösmallin käyttö lietteenkäsittelymenetelmän valinnassa Diplomityön esittely Ville Turunen Aalto yliopisto Hankkeen taustaa Diplomityö Vesi- ja ympäristötekniikan laitokselta Aalto yliopistosta Mukana

Lisätiedot

Infrastruktuurin hyödyntäminen työryhmä Jaana Mäkelä Aalto-yliopiston Insinööritieteiden korkeakoulu

Infrastruktuurin hyödyntäminen työryhmä Jaana Mäkelä Aalto-yliopiston Insinööritieteiden korkeakoulu Infrastruktuurin hyödyntäminen työryhmä 2010-2011 Jaana Mäkelä Aalto-yliopiston Insinööritieteiden korkeakoulu 14.5.2011 Tavoitteet Paikkatietojen hyödyntäminen Suomessa 2010 kysely Kehittää indikaattorit,

Lisätiedot

Maatalouden ilmasto-ohjelma. Askeleita kohti ilmastoystävällistä

Maatalouden ilmasto-ohjelma. Askeleita kohti ilmastoystävällistä Maatalouden ilmasto-ohjelma Askeleita kohti ilmastoystävällistä ruokaa Maatalouden ilmasto-ohjelma Askeleita kohti ilmastoystävällistä ruokaa SISÄLLYS: Askel 1: Hoidetaan hyvin maaperää 4 Askel 2: Hoidetaan

Lisätiedot

Hakkurit. Ympäristönhoidosta urakointiin

Hakkurit. Ympäristönhoidosta urakointiin Hakkurit Ympäristönhoidosta urakointiin Puhumme kokemuksesta Junkkarin hakkurit ovat tyypiltään laikkahakkureita. Meillä on kokemusta niiden valmistamisesta jo yli 30 vuoden ja 10.000 laitteen verran.

Lisätiedot

Kääntyykö Venäjä itään?

Kääntyykö Venäjä itään? Heli Simola Suomen Pankki Kääntyykö Venäjä itään? BOFIT Venäjä-tietoisku 5.6.2015 5.6.2015 1 Venäjän ulkomaankaupan kehitystavoitteita Viennin monipuolistaminen Muun kuin energian osuus viennissä 30 %

Lisätiedot

Menetelmäraportti - Konfiguraationhallinta

Menetelmäraportti - Konfiguraationhallinta Menetelmäraportti - Konfiguraationhallinta Päiväys Tekijä 22.03.02 Ville Vaittinen Sisällysluettelo 1. Johdanto... 3 1.1 Tärkeimmät lyhenteet... 3 2. Konfiguraationhallinnan tärkeimmät välineet... 4 2.1

Lisätiedot

Biopolttoaineiden ympäristövaikutuksista. Kaisa Manninen, Suomen ympäristökeskus Uusiutuvan energian ajankohtaispäivät 3.12.2013

Biopolttoaineiden ympäristövaikutuksista. Kaisa Manninen, Suomen ympäristökeskus Uusiutuvan energian ajankohtaispäivät 3.12.2013 Biopolttoaineiden ympäristövaikutuksista Kaisa Manninen, Suomen ympäristökeskus Uusiutuvan energian ajankohtaispäivät 3.12.2013 Eikö ilmastovaikutus kerrokaan kaikkea? 2 Mistä ympäristövaikutuksien arvioinnissa

Lisätiedot

Uutta tietoa valon ja hyvinvoinnin vuorovaikutuksen hyödyntämisessä muistisairaiden toimintaympäristössä

Uutta tietoa valon ja hyvinvoinnin vuorovaikutuksen hyödyntämisessä muistisairaiden toimintaympäristössä Mahdollisen käytännön läheisiä esimerkkejä siitä, miten valolaadulla (värilämpötila ja spektri) voidaan ohjata ihmisten vireys- ja lepotilaa sekä lisätä mielialan virkeyttä? Voidaanko valon laadulla merkittävästi

Lisätiedot

Automaattinen regressiotestaus ilman testitapauksia. Pekka Aho, VTT Matias Suarez, F-Secure

Automaattinen regressiotestaus ilman testitapauksia. Pekka Aho, VTT Matias Suarez, F-Secure Automaattinen regressiotestaus ilman testitapauksia Pekka Aho, VTT Matias Suarez, F-Secure 2 Mitä on regressiotestaus ja miksi sitä tehdään? Kun ohjelmistoon tehdään muutoksia kehityksen tai ylläpidon

Lisätiedot

Naarvan otteessa useita puita. Moipu 400E

Naarvan otteessa useita puita. Moipu 400E BIOENERGIAA METSÄSTÄ 2003-2007 EUROOPAN UNIONIN osaksi rahoittama Interreg-projekti Projekti - INFO 106 Koneellinen raivaus Risutec III hydraulivetoinen raivauslaitteisto, joka myös on asennettu metsätraktorin

Lisätiedot

Press Brake Productivity -pikaopas

Press Brake Productivity -pikaopas Kuinka aloitat Press Brake Productivity -pikaopas Kiitos, että olet ostanut Wilan valmistaman laatutuotteen Wila on valmistanut jo yli 80 vuotta työkalunpitimiä, työkaluja ja varusteita särmäyspuristimien

Lisätiedot

ILMASTONMUUTOS ARKTISILLA ALUEILLA

ILMASTONMUUTOS ARKTISILLA ALUEILLA YK:n Polaari-vuosi ILMASTONMUUTOS ARKTISILLA ALUEILLA Ilmastonmuutos on vakavin ihmiskuntaa koskaan kohdannut ympärist ristöuhka. Ilmastonmuutos vaikuttaa erityisen voimakkaasti arktisilla alueilla. Vaikutus

Lisätiedot

Energiateollisuuden tulevaisuuden näkymiä. Jukka Leskelä Energiateollisuus Kaukolämpöpäivät Mikkeli

Energiateollisuuden tulevaisuuden näkymiä. Jukka Leskelä Energiateollisuus Kaukolämpöpäivät Mikkeli Energiateollisuuden tulevaisuuden näkymiä Jukka Leskelä Energiateollisuus Kaukolämpöpäivät Mikkeli Suomessa monet asiat kehittyvät nopeasti yhteiskunnan toivomalla tavalla Bioenergia Tuulivoima Energiatehokkuus

Lisätiedot

Turvallisuus koneautomaatiossa

Turvallisuus koneautomaatiossa Turvallisuus koneautomaatiossa Uusittu konedirektiivi ja sen soveltaminen Koneen valmistajan velvollisuudet Kone- ja pienjännitedirektiivin soveltaminen Koneyhdistelmä Koneen dokumentit ja CE -merkintä

Lisätiedot

Vetoletkulevitys urakointikäytössä Belgiassa onnistuisiko myös Suomessa?

Vetoletkulevitys urakointikäytössä Belgiassa onnistuisiko myös Suomessa? Vetoletkulevitys urakointikäytössä Belgiassa onnistuisiko myös Suomessa? 25.11.2016 Kaisa Riiko Baltic Sea Action Group Järki Lannoite -hanke 25.11.2016 Järki Lannoite 1 Eri maalajit, viljelykasvit ja

Lisätiedot

Slootsmid veitsimultain

Slootsmid veitsimultain Slootsmid veitsimultain Slootsmid B.V. Hollantilainen yritys joka on perustettu v. 1960 Euroopan johtava multauslaitteiden valmistaja Erikoistunut ainoastaan lietteen multauslaitteiden valmistukseen Kultivaattorimultain

Lisätiedot

Teknologiateollisuus merkittävin elinkeino Suomessa

Teknologiateollisuus merkittävin elinkeino Suomessa TRIO-ohjelman jatko Teknologiateollisuus merkittävin elinkeino Suomessa 60 % Suomen koko viennistä 75 % Suomen koko elinkeinoelämän T&K-investoinneista Alan yritykset työllistävät suoraan 258 000 ihmistä,

Lisätiedot

Fiksu kaupunki /2013 Virpi Mikkonen / Timo Taskinen

Fiksu kaupunki /2013 Virpi Mikkonen / Timo Taskinen Fiksu kaupunki 2013-2017 5/2013 Virpi Mikkonen / Timo Taskinen Fiksu kaupunki Suomi on edelläkävijä älykkäissä ympäristöissä. Fiksun kaupungin sujuva arki syntyy käyttäjätarpeiden sekä erilaisten osaamisten

Lisätiedot

27.5.2011. Ensimmäinen ajatus nähdessäni tämän seminaarin aiheen oli, ai minäkö ennustaja? Arealtec Oy Kari Kumpulainen vain toimitusjohtaja

27.5.2011. Ensimmäinen ajatus nähdessäni tämän seminaarin aiheen oli, ai minäkö ennustaja? Arealtec Oy Kari Kumpulainen vain toimitusjohtaja Ennustajako, minäkö?? Ensimmäinen ajatus nähdessäni tämän seminaarin aiheen oli, ai minäkö ennustaja? Arealtec Oy Kari Kumpulainen vain toimitusjohtaja 1 Sisältö 1. Arealtec Oy lyhyesti 2. Mitä huomenna,

Lisätiedot

Energiamurros - Energiasta ja CO2

Energiamurros - Energiasta ja CO2 Energiamurros - Energiasta ja CO2 Hybridivoimala seminaari, 25.10.2016 Micropolis, Piisilta 1, 91100 Ii Esa Vakkilainen Sisältö CO2 Uusi aika Energian tuotanto ja hinta Bioenergia ja uusiutuva Strategia

Lisätiedot

Ekologisen innovaation merkitys. Ympäristön kannalta hyvät liiketoimintapäätökset

Ekologisen innovaation merkitys. Ympäristön kannalta hyvät liiketoimintapäätökset Ekologisen innovaation merkitys Ympäristön kannalta hyvät liiketoimintapäätökset Meidän kaikkien täytyy ottaa ekologinen innovaatio huomioon Kun 53 % eurooppalaisten yritysten päätöksentekijöistä pitää

Lisätiedot

Kansainvälisen tutkimuksen anti Suomen kaukolämpöalan kehittämiselle

Kansainvälisen tutkimuksen anti Suomen kaukolämpöalan kehittämiselle Kansainvälisen tutkimuksen anti Suomen kaukolämpöalan kehittämiselle Leena Sivill, TkT, Head of Business Consulting Kaukolämpöpäivät, Mikkeli 25.8.2016 1 Sisältö 1. Tärkeimmät tutkimusohjelmat 2. Tutkimusten

Lisätiedot

Kansallisen palveluväylän viitearkkitehtuuri JUHTA Hankejohtaja Pauli Kartano Valtiovarainministeriö

Kansallisen palveluväylän viitearkkitehtuuri JUHTA Hankejohtaja Pauli Kartano Valtiovarainministeriö Kansallisen palveluväylän viitearkkitehtuuri JUHTA 31.10.2013 Hankejohtaja Pauli Kartano Valtiovarainministeriö Viitearkkitehtuuri Toimii ylätason suunnitteluna ja runkona ratkaisu- ja toteutussuunnittelulle

Lisätiedot