Konferenssi- ja messuraportti. Joint International Agricultural Conference Land.technik AgEng 2009 Innovations to Meet Future Challenges

Transkriptio

1 Konferenssi- ja messuraportti Joint International Agricultural Conference 2009 Land.technik AgEng 2009 Innovations to Meet Future Challenges Agritechnica 2009

2 Sisältö Tässä raportissa esitellään Hollannissa järjestetyn JIAC konferenssin, Saksassa järjestettyjen Land.Technik AgEng 2009 konferenssin sekä Agritechnica messujen tärkeimmät esitykset ja tuoteuutuudet. Raportti sisältää tiivistetysti poimintoja konferenssien esityksistä ja messujen uutuuksista. Raportista löytyy lisäksi ohjeet tapahtumien sisältöjen tarkempaa tutustumista varten. JIAC 2009 konferenssin pohjalta tähän raporttiin on kerätty eurooppalaisen agroteknologian tämänhetkiset tutkimus- ja tuotekehitysalueet eri maissa. Raportissa on poimintoja mielenkiintoisimmista konferenssiesityksistä. Land.Technik AgEng 2009 konferenssi on maailmanlaajuinen ja vahvasti käytännönläheinen tapahtuma. Tähän raporttiin on koottu tiivistykset tapahtuman mielenkiintoisimmista esityksistä. Agritechnica on maailman johtava maatalous- ja metsäkoneiden sekä teknologian näyttely. 18 messuhallissa oli esillä yli 2300 näytteilleasettajia yhteensä 46 maasta. Messuvieraissa syntyi uusi kävijäennätys, Joint International Agricultural Conference , Wageningen, Hollanti Arto Huhtala Seinäjoen teknologiakeskus oy Seinäjoen Teknologiakeskus Oy Tiedekatu Seinäjoki puh etunimi.sukunimi@stoy.fi 2

3 1. Taustaa JIAC2009 oli kolmen konferenssin yhteenliittymä: 7th EFITA ICT maataloudessa, 7th ECPA täsmäviljely ja 4th ECPLF täsmäkotieläintuotanto. Kyseessä on Euroopan tärkein hightech maataloustuotantoa käsittelevä pääosin tieteellinen konferenssi. Osallistujia on , joista suuri osa tulee Euroopan ulkopuolelta. Yritykset ovat myös merkittäviä osallistujia sekä kuulijoina että tapahtuman tukijoina/näytteilleasettajina. Tapahtuman seuraava järjestämispaikka valitaan aina konferenssin aikana. Pääjärjestäjänä on yleensä yliopisto, jossa on ko. aihealueen merkittävää tutkimusta. Kahtena edellisenä kertana ECPA- ja ECPLF-konferenssit on järjestetty Kreikassa ja Ruotsissa. Konferenssi järjestetään joka toinen vuosi, seuraavan kerran yhdistetty JIAC järjestetään Prahassa heinäkuuta Tapahtuman tiedot JIAC2009 järjestettiin (5.-9.) heinäkuuta Wageningenissa Hollannissa. Konferenssin pitopaikkana toimi Forum Wageningen-UR. Tapahtuman pääjärjestäjinä toimivat Wageningen yliopisto sekä VIAS (EFITA). Samassa yhteydessä pidettiin myös Field Robot Event, jossa yliopistojoukkueet kilpailevat itse rakennetuille peltoroboteilla eri käytännön viljelytoimia sisältävissä tehtävissä. Helsingin yliopiston agroteknologian laitoksen ja TKK:n automaatio- ja systeemitekniikan laitoksen opiskelijoiden muodostama ja Valtran sponsoroima Easy- Wheels -tiimi sijoittui tämänvuotisessa kisassa toiseksi. Konferenssissa oli 500 rekisteröitynyttä osallistujaa, jotka tulivat 49:stä eri maasta. Eniten osallistujia tuli isäntämaasta (108) ja Saksasta (96). Pohjoismaisia osallistujia oli eniten Tanskasta (26). Suomesta mukana oli 11 edustajaa. 3. Sisältö Kolmen päivän aikana pidettiin 280 suullista esitystä, postereita oli esillä 135 kappaletta. Abstraktit näistä kaikista löytyvät julkaistusta Book of abstracts -teoksesta. Lisäksi kaikista suullisista esityksistä on laajemmat tieteelliset artikkelit, joko Precision agriculture 09 tai Precision livestock farming 09 -kirjassa. Tapahtuman ohjelma ja sisältötiedot ovat toistaiseksi löydettävissä sivuilta Painopisteet maittain Seuraavassa yhteenvetoa siitä, mitä mm. tutkitaan eri maissa tämän konferenssin perusteella. Alankomaat Optisten sensoreiden hyödyntäminen tulppaanin virustaudin havaitsemisessa Suurinopeuksisen 3D-kameran käyttäminen taimien luokittelussa Villiperunan tunnistaminen sokerijuurikaskasvustosta hyödyntäen kuvantunnistusta ja neuroverkkoa Agri yield management; käytännön työkalu resurssien ja edistyksellisen teknologian hyödyntämiseen kannattavaan ja kestävään maatalouteen pyrittäessä. Gammasädeanturin käyttäminen maan pintakerroksen kartoittamisessa Vaihtelun syiden kartoittaminen tarkennettaessa typpilannoitusta Maan ominaisuuksien kartoittaminen täsmäviljelyn tarpeisiin Robotti hierakan tunnistamiseen ja kitkemiseen WURking: pienikokoiset peltorobotit tulevaisuuden maatilalla Kasvinsuojeluaineen käyttömäärän säätö perustuen automaattisesti määritettyihin kasvilajeihin ja taimien määrään. Tehtyjen peltoviljelytoimenpiteiden automaattinen tallennus hyödyntäen paikkatietokantaa, GPS:ää ja langatonta tiedonsiirtoa. Automaattinen ohjausjärjestelmä nelipyöräohjattuihin laitteisiin. SensiSpray: kasvinsuojeluaineiden paikkaherkkä täsmäruiskutus ja reaaliaikainen kasvustontunnistus Paikkaohjattu typpilannoitus hyödyntäen anturitekniikan ja kasvin kasvun mallinnusta ottaen huomioon sääolosuhteet Uusi lehmän yksilölliset ominaisuudet huomioon ottava sovellus annettavan väkirehumäärän määrittämiseen Maitomittareiden automaattinen monitorointi Langaton verkko lehmän pötsin ph:n mittaamisessa Lehmän käyttäytymisen ja liikkumisen seuraaminen langattomasti Injektoitava transponderi lampaiden identifioinnissa

4 Utaretulehduksen havaitseminen automaattisessa lypsyjärjestelmässä Israel Omenoiden erottaminen kasvustosta konenäön avulla Palmujen vesistatuksen määrittäminen lämpökameran avulla Kasvustokartan muodostaminen RGB kameran ja mallinnuksen avulla Kuvankäsittelyalgoritmi viinitarhan ruiskutusrobottiin Tuhoeläindatan keräys- ja hallintajärjestelmä Lypsylehmän väkirehuannoksen säätö hyödyntäen reaaliaikaista maidon koostumusta, maitomäärää ja elopainoa Automaattinen lehmän kuntoluokan määritys konenäöllä Italia Liikuteltava laboratorio viiniköynnösten terveyden ja elinvoiman mittaamisessa Maatilan toimintojen seuranta- ja tallennusjärjestelmä täsmäviljelyn tarpeisiin Reaaliaikainen sikojen aktiivisuuden mittaaminen CCD kameralla Saksa Typpitason määrittäminen vehnäkasvustosta valon avulla Syysvehnän biomassan määrittäminen on-line, hyödyntäen ultraääni sensoreita. Laser -scannerin hyödyntäminen peltoviljelyssä Fluoresenssi kuvauksen hyödyntäminen vehnä kasvitautien havaitsemisessa Lehtitautien havaitseminen sokerijuurikkaassa hyödyntäen laaja-spektristä stereokuvausta. Automaattinen kasvien luokittelu kuvasta kasvinsuojeluaineiden käytön ohjaamiseen Mallipohjainen maatilakärryjen kuormaus Automaattinen pyörivä hara mekaanisessa rikkakasvintorjunnassa Peltorobottien kehittäminen AgroXML standardi datan välitykseen ja -vaihtoon maataloudessa Paikkatietokannan avulla tehtävät kasvustosimulaatiot ISOagriNet standardin sovellutusten kehittäminen kotieläintalouteen Uusi menetelmä lehmien kiimantarkkailuun RFID teknologian hyödyntäminen kanojen käyttäytymisen seuraamisessa Äänisignaalien hyödyntäminen sikojen syöntiaikojen ohjaamisessa Tanska Peltorobottien turvallisuuden, luotettavuuden ja tehokkuuden kehittäminen Konenäön hyödyntäminen täsmäruiskutuksissa Tiedonhallintajärjestelmän mallinnus maidontuotantoon Langattoman verkon hyödyntäminen maissinkorjuun optimoinnissa Hankintaketjun optimointi biomassan tuotannossa rapsilla. Peltoliikenteen vaikutus apilanurmen satoon 3.2. Poimintoja esityksistä Model-based loading of agricultural trailers, Braunschweig:in teknillinen yliopisto, Saksa. Tutkimushankeen tavoitteena on pystyä automatisoimaan trailerin täyttö korjattaessa vihermassaa ajosilppurilla. Hyödyt tästä ovat sekä trailerin optimaalinen täyttöaste että työn pienentynyt kuormittavuus, kun ajosilppurin / traktorin kuljettajan ei tarvitse keskittyä kuorman täyttymisen seuraamiseen. Järjestelmässä hyödynnetään GPS vastaanottimia, automaattista ohjausjärjestelmää työkoneissa sekä laserskannereita kuorman täyttymisen seuraamisessa. Yhteistyökumppanina tutkimushankkeessa on Claas. Automatisoitaessa vaunun täyttöä ajosilppurissa on käytetty neljää GPS-vastaanotinta sekä vaunussa kolmea vastaanotinta. Näiden avulla on päästy senttimetrien tarkkuuteen koneiden keskinäisessä paikoitustarkkuudessa. Tämän paikkatiedon avulla voidaan ohjata ajosilppurin torvea ja varmistaa kuorman automaattinen täyttyminen. Tutkimushankkeessa on tutkittu lisäksi kameran käyttöä kuorman täyttymisen seuraamisessa, mutta tässä hankkeessa maatalouskäyttö on nähty liian vaativana sovelluksena sille johtuen muun muassa valotuksellisista seikoista. Auto-boom control to avoid spraying pre-defined areas, SLU, Ruotsi Tutkimuksen tavoitteena oli kehittää ja testata järjestelmä, joka pystyy ohjaamaan kasvinsuojeluruiskun yksittäistä suutinta siten, että ennalta määrättyjä alueita pellolla ei ruiskuteta. Tämä säästää sekä kustannuksia että ympäristöä, kun päällekkäistä ruiskutusta ei tapahdu eikä esim. suoja-alueita käsitellä. Projektissa hyödynnettiin kaupallista kasvinsuojeluruiskua (Legacy 6000), jota varusteltiin ja testattiin täyttämään paremmin asetetut vaatimukset. Lisäksi luotiin järjestelmä ruiskutustarkkuuden seuraamiseen. Tutkimuksen perusteella erityisesti yöaikaisissa ruiskutuksissa päästiin manuaalikäyttöä huomattavasti parempiin tarkkuuksiin ja vaahtomerkitsimiä ei välttämättä tarvittu. Järjestelmän kanssa ilmeni pieniä ongelmia hetkittäisten paikkatietojen puuttumisten takia, mutta ongelmat olivat usein erittäin lyhyitä

5 Automatic detection of pig vocalization as a management tool in precision livestock farming, FBN Dummerstorf, Saksa Hankkeessa kehitettiin automaattinen äänien luokittelusovellus STREMODO (Stress Monitor and Documentation unit) porsaiden ääntelyn tarkkailuun. Tällä hetkellä se pystyy tunnistamaan lisääntyneen stressitason mutta ei pysty erottelemaan stressitason nousun aiheuttajaa. Teoriassa ääntelyn pienoisista eroista voimakkuuksissa sekä taajuusspektrissä pystyttäisiin erottamaan onko kyseessä kipu, pelko, turhautuminen vai taistelu ruuasta. Tavoitteena onkin että jatkokehitetty järjestelmä pystyisi erottamaan nämä syyt ja toimisi tiedonantotyökaluna tuottajalle. Tällaisen järjestelmän kehittely nähdäänkin hyvin mahdollisena ja toteutuskelpoisena. Sen avulla olisi mahdollista saavuttaa parempi tuotannonohjaus, vähemmän stressaantuneet eläimet ja seurauksena tästä parempi tuotteiden laatu ja eläinten hyvinvointi. Äänten luokittelusovellusta voitaisiin käyttää porsaiden kasvatuksessa, kuljetuksessa sekä teurastuksessa. Thermally sensed, automatic cow body condition scoring, ARO, the Volcani Center, Israel Projektissa tutkittiin lämpökameran mahdollisuuksia lehmän kuntoluokituksessa. Tutkimuksessa luotiin laskentamalli kuvankäsittelyyn siten, että tuloksena saatiin tarvittavat parametrit ruhon muodosta. Mallia vertailtiin ultraäänimittauksilla ja manuaalisella kuntoluokituksella saatuihin tuloksiin. Tulokset osoittivat, että kehitetty laskentamalli perustuen lämpökameran kuvankäsittelyyn, on potentiaalinen kehitettäessä automaattista lehmät kuntoluokittelua. Kaupallisen sovellutuksen kehittäminen vaatii kuitenkin vielä panostuksia teollisuudelta. Land.technik AgEng 2009 Innovations to Meet Future Challenges , Hannover, Saksa Janne Aho Seinäjoen ammattikorkeakoulu, maa- ja metsätalous Kari Alasaari Helsingin yliopisto, Ruralia-instituutti Arto Huhtala Seinäjoen Teknologiakeskus Oy

6 1. Tapahtuman tiedot AgEng konferenssi järjestettiin vuonna kerran. Joka toinen vuosi konferenssi järjestetään LAND.TECHNIK AgEng muotoisena Hannoverissa Agritechnica-messujen yhteydessä. Tällöin järjestäjinä toimivat yhteistyössä Saksan maatalousteknologien järjestöt VDI-MEG ja VDI sekä Euroopan maatalousteknologien järjestö EurAgEng. LAND.TECHNIK seminaari on aiemmin ollut saksankielinen, mutta on muuttunut englanninkieliseksi, mikä on lisännyt kansainvälisten osallistujien määrää. AgEng2009 järjestettiin marraskuuta Hannoverin messualueella, Agritechnica-messuja edeltävinä päivinä. Osallistujia oli 700 henkilöä 27 eri maasta. Osallistujista n. 60 prosenttia oli teollisuuden palveluksessa, mikä tekee konferenssista yhden käytännönläheisimmistä tutkimuskonferensseista Euroopassa. Esitykset julkaistiin VDI-MEG:in kokoamassa teoksessa: LAND.TECHNIK AgEng 2009 Innovations to Meet Future Challenges. 2. Sisältö Tämän vuoden teemana oli Tulevaisuuden haasteisiin vastaavat innovaatiot, joka keskittyi teknologisen kehityksen tärkeyteen tulevaisuuden haasteita vastaan. Seminaarissa pidettiin yhteensä 84 luentoa ja luennoitsijoina oli koneteollisuuden, tuotesuunnittelun, talousjohtamisen ja tieteen asiantuntijoita. Seminaariyleisöllä oli mahdollisuus osallistua esityksiin esittämällä kysymyksiä ja osallistumalla keskusteluihin. Ensimmäisen seminaaripäivän luentosalit oli jaoteltu aihepiireittäin: Traktoreiden suunnittelu ja dynamiikka, päästöjen vähentäminen ja voimansiirto. Traktoreiden uudet teknologiset suuntaukset olivat selkeästi esillä. Mielenkiintoiset aiheet keskittyivät päästöjen vähentämiseen, ergonomiaan/ käytettävyyteen, turvallisuuteen ja portaattomiin vaihteistoihin. Kasvinsuojelu ja kasvinviljely. Automaatioteknologiat Bioenergiantuotannon teknologiat ja logistiikka. 2.2 Landtechnik seminaaripäivä Toisen seminaaripäivän luentosalien jaottelu: Teollinen tuotekehitys, voimansiirto ja työkoneet, traktoreiden ajoominaisuudet ja testaus. Portaaton voimansiirto/cvt, voiman ulosotto ja hydrauliikka, Vaihteistot Datan hyödyntäminen, traktoriterminaalit ja sensorit. Korjuuteknologiat Seminaarissa paneuduttiin ensisijaisesti seuraaviin asioihin: Miten voidaan energiatehokkaasti ja järkevästi tuottaa ruokaa ja energiaa maapallon kasvavalle väestölle? Miten uudet teknologiat ja erityisesti tietoteknologia voidaan hyödyntää maatalouskoneissa? Miten voidaan vastata kokonaisvaltaisesti maatalouden uusiin haasteisiin? Mitä vaatimuksia rajalliset resurssit asettavat älyteknologialle? ALL-esitys, Hannu Haapala ja Antti Pasila. Landtechnik seminaarin tervetulotilaisuus. 2.1 Landtechnik seminaaripäivä Landtechnik -seminaariin rekisteröinti alkoi klo Ensimmäinen puheenvuoro ja koko seminaarin aloituspuhe oli klo Sen jälkeen alkoivat varsinaiset seminaariluennot, joita pidettiin yhtä aikaa neljässä eri luentosalissa. Luennot oli jaoteltu erilaisiksi kokonaisuuksiksi, joista sai valita mieleisensä. Monet mielenkiintoiset luennot olivat yhtä aikaa eri saleissa, joten valinnan tekeminen oli ajoittain vaikeaa.

7 3. Landtechnik-seminaarin trendejä Esitysten suuresta määrästä esiin nousi useita nykypäivän trendejä. Portaattomat vaihteistot, ISOBUS, bioenergia, traktoriterminaalit edustivat ammatillisessa mielestä parasta antia. Portaattomat vaihteistot Yhtenä seminaarin pääteemana oli traktorien ja työkoneiden kehittyneet vaihteistoratkaisut. Vaihteistoissa selkeä tulevaisuuden trendi on siirtyminen portaattomiin (CVT) vaihteistoihin. Vaihteistojen portaattomuutta ohjataan nykyratkaisuissa pääsääntöisesti hydrauliikan avulla. Jatkossa ohjaukseen voidaan käyttää kasvavassa määrin myös sähköä. Haasteina seminaarissa nähtiin vaihteistojen hyötysuhteen nostaminen ja melutason laskeminen. Kultivaattori Landtechnikissä esiteltiin tutkimusta, jossa kultivaattorin piikit oli laitettu värisemään ultraäänitaajuudella, tällä saatiin poistettua vetovastusta ~50%. Säästetty teho tosin tarvittiin värähtelyn tuottamiseen, joten kokonaistehontarve oli suunnilleen sama. Tulevaisuudessa tällaisella ratkaisulla voitaisiin vähentää vetokoneen vetotehon tarvetta ja kokonaispaino jäisi kevyemmäksi. Etuna olisi kevyemmät koneet ja pienempi maan tiivistyminen Yhteisprojekti yleiskäyttöisen ja yhteensopivan ISOBUS -terminaalin kehittämiseksi ISOBUS -tietoväylästandardi yhdistää traktorin ja työkoneiden ohjausjärjestelmät ja luo samalla markkinat vakiolaitteille, kuten virtuaaliterminaalille, jonka kautta työkoneen hallinta tapahtuu. ISOBUS mahdollistaa työkoneen hallinnan valmistajasta ja koneesta riippumatta. Käyttäjälähtöinen tuotekehitys-prosessi traktoriterminaaleihin Koneen säätöjä interaktiivisesti opastava terminaali puimuriin 4. Poimintoja esityksistä 3D kameran käyttö ajosilppurin täyttöautomatiikassa. Claas Agrosystems, Tanska Claas on kehittänyt 3D-kameraa hyödyntävän AutoFill-järjestelmän ajosilppuriin. Järjestelmä pystyy ohjaamaan ajosilppurin torven asentoa siten, että kuljetustraileri täyttyy optimaalisesti ilman että ajosilppurin kuljettaja joutuu keskittymään torven asennon ohjaamiseen ajon aikana. Järjestelmän avulla kuljettaja pystyy keskittymään täysin silppurin ajamiseen ja mahdollisten esteiden kiertämiseen. Järjestelmä on kehitetty OptiFill-järjestelmän pohjalle laajentamalla sitä 3D-kameralla. Järjestelmässä on torveen asennettu 3D-kamera sekä lisätyövalot varmistamassa kameran toimintaa. Kuva-analyysitekniikoiden avulla järjestelmä pystyy tunnistamaan vieressä ajavan vaunun ja huolehtii kuorman oikeaoppisesta täyttymisestä ohjaamalla automaattisesti torven kääntöä sekä lipan kulmaa. 3D-kameran ansiosta järjestelmä myös tunnistaa vaunun täyttöasteen huomattavasti 2D-kameraa paremmin. Kuorman täyttymisen jälkeen järjestelmä pyrkii tunnistamaan uuden vaunun täyttöä varten ja kun se on tunnistettu, kuljettaja antaa luvan kuorman täytölle. Järjestelmässä on myös kuljettajalle oma näyttö, josta voidaan niin haluttaessa seurata kuorman täyttymistä. SmartWeeder prototyyppi automaattiseen kasvintunnistamiseen nurmilohkosta. IMS, Sveitsi SmartWeeder hyödyntää kasvintunnistamisessa infrapunalaseria sekä 3D kameraa ja kuvankäsittelyä. Tehdyissä kokeissa hierakan tunnistaminen onnistui hyvin helpoissa olosuhteissa nurmiheinälohkolla. Mikäli pelto sisälsi myös leveälehtisiä kasveja kuten apilaa, hierakan erottaminen ei ollut riittävällä tasolla. Peltotestejä sekä kuvankäsittelyohjelman kehittelyä jatketaan. Kenttätestit puhtaan rapsiöljyn käyttämisestä maataloustraktoreissa. HBLFA, Itävalta Tutkimus kesti vuodesta 2003 vuoteen Kolmekymmentäseitsemän traktoria muutettiin käyttämään puhdasta kasviöljyä. Traktoreiden tehot ja päästöt mitattiin sekä kokeen alussa että lopussa. Viljelijät pitivät kirjaa traktoreiden käytöstä. Tulokset puhtaan kasviöljyn käyttämisestä olivat pääosin positiiviset, joitain teknisiä ongelmia tuli vastaan. Kaksi päävaatimusta häiriöttömättömälle toiminnalle ovat sopiva kuormitusprofiili, sisältäen vain vähän alhaista kuormitusta sekä korkealaatuinen polttoaine

8 Logistiikan optimointi biomassan korjuussa ja kuljetuksessa. Texas A&M Univ., USA Jotta biomassa-energiakasvin tuotanto olisi taloudellisesti elinkelpoista, täytyy energia/kustannustehokkuuden olla kunnossa koko ketjussa. Tutkimushankkeen tavoitteena on kehittää kustannustehokas järjestelmä durran korjuuseen, säilytykseen ja kuljetukseen biopolttoaineen tuotannossa. Uusi viljelykonsepti ROTAPULL, TU Dresden, Saksa Hankkeessa on kehitetty uusi työkone maan ensikäsittelyyn, kylvöpohjan muokkaukseen sekä kesantomuokkaukseen. Prototyyppikoneen työleveys on 3 metriä. Uuden teknologian on todettu sopivan erityisesti jäykkien maiden muokkaukseen kuivissa olosuhteissa. Näissä olosuhteissa työkoneen tehontarve on verrattavissa raskaan kultivaattorin tehontarpeeseen. Työkone perustuu vedettävän kultivaattorin sekä ulosotto-käyttöiseen vaakaroottorin yhdistelmään. Vaakaroottorissa on roottorin säteen suuntaisia teräpuikkoja jotka muodostavat useita kiekonmuotoisia teräpaketteja. Roottori pyörii työkoneen ajosuunnan kanssa samaan suuntaan, eli se heittää muokattavan maan taaksepäin Roottorin terät hajottavat, siirtävät, sekoittavat ja nostavat muokattavaa maata riippuen työskentelysyvyydestä. Kitkan vähentäminen muokkauksessa hyödyntäen ultraääntä. TU Braunshweig & Leibniz University, Saksa Tutkimuksen tarkoituksen oli testata, pystytäänkö kitkaa vähentämään maan muokkauksessa johtamalla ultraäänivärähtelyä äkeen piikkiin. Tulokset osoittivat, että ko. tekniikalla on mahdollista vähentää kitkaa maanmuokkauksessa ja siten tarvittavaa vetovoimatehoa, mutta käytännön toteutukseen on vielä matkaa. Moderni diagnostiikka ja telemetriset palvelut maataloustuotteissa. ZF Passau GmbH, Saksa Muuttuvat markkinat ja maailmanlaajuinen asiakaskunta yhdessä maatalouskoneiden teknistymisen ja kustannustehokkuuden hakemisen kanssa pakottaa maatalouskoneiden valmistajat laittamaan enemmän painoarvoa huollon toiminnalle. Sessiossa esiteltiin ZF:n kehittämä järjestelmä mm. vaihteistovikojen ennaltaehkäisemiseen ja havaitsemiseen sekä yhteyden luomiseen traktorin diagnostiikkalaitteiston ja teknisen huoltokeskuksen välillä. Automaattinen maatalouden dokumentointijärjestelmä korjattavien kasvien seurantaan. TU Berlin, Saksa Jatkossa seurattavuuden rooli korostuu entisestään. Ruuan jäljitettävyys on tärkeää kuluttajien kannalta. Lisäksi samaan aikaan kustannusten vähentäminen on tarpeellista tuottajien kilpailukyvyn säilyttämiseksi. LaSeKo projektissa kehitetään automaattista dokumentointijärjestelmää maatalouteen. Järjestelmä kerää tietoa koko sadonkorjuuprosessin ajalta hyödyntäen mm. gps signaalia, langatonta tiedonsiirtoa sekä koneiden CAN väyliä. Sadon mittaaminen kanttipaalauksessa. CNH Belgia, Cologne UAS, Saksa. New Hollandin ja Colognen ammattikorkeakoulun kanssa yhteistyössä on kehitetty ja validoitu menetelmä sadon määrän mittaamiseen paalauksen yhteydessä. Punnitusjärjestelmä on sijoitettu paalirännin loppuosaan. Testeissä todettiin järjestelmän olevan tarkka normaaleissa pelto-olosuhteissa. Punnitustulokset ovat hyödynnettävissä satokartaksi osana täsmäviljelyä. Voimanottoakselin automaattisen kytkentäjärjestelmän kehittäminen ylikansallisena yhteistyönä laite-, traktori- ja voimanottoakselin valmistajien kesken. GKN, AGCO, Pöttinger. Projektissa on kehitetty automaattisesti traktoriin voimanottoon kytkettävä akseli. Järjestelmä on testattu sekä laboratoriossa että pelto-olosuhteissa. Seuraavana kehitysvaiheena tulee olemaan automaattisen kytkennän kehittäminen myös virralle, hydrauliikalle ja ISO-bussille. Ravinteisiin ja paikkatietoon perustuva lietteenlevityssovellutus hyödyntäen NIR mittausta. Christian-Albrechts-University Kiel, Saksa. NIR (Near Infra Red) analysaattori asennettiin tavallisen 18m3 lietevaunun siirtoputkistoon. Laitteisto pystyy analysoimaan on-line tärkeimmät ravinteet lannasta kuten typen, ammoniumtypen, fosforin ja kalin. Yhdistettynä paikkatietoon, laitteistolla voidaan suorittaa ravinteisiin perustuva lietteen levitys huolimatta lietteen ravintosisällön vaihteluista (esim. eri eläimet/ruokinta)

9 5. Yhteenveto Monessa esityksessä kävi ilmi käyttäjälähtöisyys. Loppukäyttäjiä oli pyritty pitämään mukana tuotekehityksen alkuvaiheista ja tuloksia esiteltiin erityisesti traktorin hallintalaitteiden/traktoriterminaalien ja käytön ergonomiaa käsittelevissä esityksissä. Toisaalta välillä oli tarpeen avartaa maailmankatsomustaan mm. seuraamalla esitystä meloninpoimintakoneen tuotekehityksen ongelmista. Landtechnik seminaari oli kokonaisuudessaan onnistunut sekoitus mielenkiintoisia esityksiä ajankohtaisista asioista. Pohjoismaista Suomi oli parhaiten esillä. Suomalaista tutkimusta ja tuotekehitystä tuotiin esiin useammassakin esityksessä ja luonnollisesti Agro Living Labin esitys oli paikallaan. Myös seminaariyleisössä saattoi havaita suomalaisia kiitettävästi. Agritechnica , Hannover, Saksa Janne Aho Seinäjoen ammattikorkeakoulu, maa- ja metsätalous Kari Alasaari Helsingin yliopisto, Ruralia-instituutti

10 1. Tapahtuman tiedot Agritechnica on maailman johtava maatalous- ja metsäkoneiden sekä -teknologian näyttely. Lisäksi esillä ovat vahvasti teollisuuden uusiutuvat raaka-aineet ja energia sekä bioenergia. Tänä vuonna näyttelyssä oli käytössä 18 messuhallia, yhteensä 32 ha hallitilaa. Näytteilleasettajia oli yhteensä 46 maasta yli Agritechnica on tärkein maatalouskonenäyttely, jonka vaikutus uuden teknologian esittelyssä on keskeinen. Kaikki tärkeimmät uutuudet ja innovaatiot ovat esillä. Kaikki toimijat teollisuudesta tutkimus- ja koulutusorganisaatioihin ja viljelijöihin käyttävät näyttelyä yhteistyöverkostojen luomiseen. Näyttelyssä vieraili yhteensä kävijää, joka on uusi ennätys. Kiinnostusta siis löytyy uusimpiin koneisiin ympäri maailmaa. Kävijöistä oli saksalaisia, mutta kansainvälisten vieraiden osuus jatkoi kasvuaan. Noin 55 prosenttia vierailijoista oli maatalousyrittäjiä Agritechnica-näytteilleasettajapäivät Ensimmäinen ja toinen näyttelypäivä olivat ns. näytteilleasettajapäiviä, eivätkä virallisesti olleet avoinna suurelle yleisölle. Siitä huolimatta vieraita oli reilusti jo heti näyttelyn alussa. Näyttelyhalleissa oli kuitenkin väljää ja kulkeminen oli helppoa. Valokuvaaminen ja osastoihin tutustuminen oli helppoa. Mieleen jäivät erityisesti traktoriuutuudet, joissa ohjaamoihin ja hallintalaitteisiin oli panostettu käyttäjää silmälläpitäen Agritechnica näyttelypäivä Varsinaisena ensimmäisenä näyttelypäivänä vierailijoita alkoi olla jo reilusti enemmän. Väen tungoksessa valokuvaaminen kävi hankalaksi. Vierailijoita oli todella paljon ja kulkeminen messuhalleissa kävi hankalammaksi. 2. Agritechnican trendit ja uutuudet ISOBUS ISOBUS on erityisesti maatalouskoneiden ja traktorin väliseen tiedonsiirtoon kehitetty väylä. Traktoreiden ja niihin kytkettyjen työkoneiden välinen yhteensopivuus on ongelma, johon suuret traktori- ja konevalmistaja ovat hakemassa standardia. - Toistaiseksi kylvökoneet ja muut laitteet ovat usein vaatineet kukin oman ohjaimensa traktorin hyttiin. Puimurit Rumpupuimurit ovat yleistymässä ja tulossa myös pienempiin mallistoihin, ei pelkästään mallisarjan suurimpiin Fendt ja MF mukaan uusilla malleilla, ACGO selvästi panostamassa Full liner -konseptiin ja tuomassa omia mallistoja Koot, leveydet ja puintitehot yhä kasvussa Traktorit Portaattomalla vaihteistolla varustettujen traktoreiden markkinat muuttuvat nopeasti ja useilta valmistajilta on ilmestynyt omat portaattomat vaihteistot. Portaattomat CVT-vaihteistot tulossa kaikille merkittäville valmistajille Portaattomat tulevat yhä pienempiin malleihin, Fendt toi markkinoille pienemmän 200-sarjankin portaattomana, 200-sarjaan myös Sisun koneet Belaruksella esillä sähköisellä voimansiirrolla oleva prototraktori

11 NH:lla esillä polttokennotraktori Deutz:lla oli esillä 6-pyöräinen 500-hevosvoimainen mammuttitraktori Elektroniikka lisääntyy ja traktoreihin tulee näyttöterminaalit, joista voidaan säätää yhä monipuolisemmin traktorin ominaisuuksia. ISOBUS -yhteensopivuus on kasvussa ja ominaisuudet tulossa laajempaan mallisarjaan Sähköiset vaihteistot ovat tulossa keskipitkällä aikavälillä Kasvinsuojeluruiskut Lemkeniltä esillä kasvinsuojeluruisku, jonka leveyttä voidaan kaventaa portaattomasti ja suuttimet kontrolloidaan suutinkohtaisesti Amazonella oli konseptiruisku, jonka pumppuja pyöritettiin sähköllä. Tällä saadaan säädettyä tarpeellinen pumpun tuotto helpommin ja tarkemmin. (Tässä konseptissa tehoaineet sekoitettiin pienempään säiliöön, josta ne annosteltiin veteen tarpeen mukaan) Amazonella LED-valaistus koko ruiskutuspuomin leveydelle, helpottaa ruiskutusta pimeällä ja havaitsemaan tukkeutuneet suuttimet Amazonen ISOBUS -versio ohjainpaneelista tulee markkinoille kaudelle, 2010-kaudelle ensimmäiset 0-sarjat. Ergonomia ja käytettävyys Ergonomiaan ja käytettävyyteen liittyvät uutuudet olivat vahvasti esillä. Traktoreiden, puimureiden ja muiden työkoneiden koko oli luonnollisesti kotimaiseen tarjontaan verrattuna monta kokoluokkaa isompaa ja monipuolisempaa, mutta taustalla oli pidetty käyttäjälähtöisyys ja helppokäyttöisyys. Muut huomiot GPS -pohjaiset ajo-opastimet ja automaattiohjaukset laajalti esillä Täsmäviljely-sovelluksia oli useilla valmistajilla, Claas oli koonnut laajan ratkaisupakin oman brandinsa alle. Saksan markkinoille tarjottiin täsmäviljelypalvelua, jossa kerätyistä datatiedoista tehtiin karttoja ja kerätyn tiedon perusteella tehtiin reseptit seuraavaa kevättä varten. Heillä ei suunnitelmia laajentua lähiaikoina. ISOBUS:ia ja monikäyttöistä terminaalia kaivataan täsmäviljelyn laajentumisen mahdollistajaksi Talouden yleinen matalasuhdanne ei suoraan näkynyt messuilla. Kaikkein suurimmat koneet olivat osaksi poissa Itä-Euroopan kehnon taloustilanteen vuoksi Suorakylvökoneet olivat melko vähän esillä, sitä vastoin monenlaiset kevytmuokkauskalustot olivat kattavasti esillä Eri tyyppiset jankkurit olivat laajalti esillä muokkausanturoiden poistamiseksi Lietteenlevityskalusto oli kooltaan Suomen mittakaavaan todella suurta 3. Suomalaiset näytteilleasettajat Junkkari oli esillä sisäosastolla uudella Maestron kylvölannoittimella, jossa oli suuremmat lannoite- ja siemensäiliöt. Vieskan Metallilla oli esillä uutuus 6-metrinen puhallinkylvökone, esillä myös 3-metrinen suorakylvökone Euroopan markkinoille. Sampo Rosenlew esitteli puimurimallistoaan laajalti, mukana oli myös yksi harvesteri metsäpuolelle. Avant Technon osastolla oli uutuutena 400-sarja, kokonaisuudessaan osasto oli näyttävä. Milston esitteli bioenergiahallissa lieteseparaattoriaan, laite oli siistin näköinen ja messuyleisöä kiinnostava. Valtralla oli esillä traktorimallisto melko kattavasti, uutuuksina Directmallisto ja uudistuksia S-mallistoon. Isojoen VectorScan-perunanlajittelija ensi kertaa esillä ulkomailla, ominaisuuksiltaan hyvinkin kilpailukykyinen vientimarkkinoille Ulko-osastolla Ala-Talkkari stokereineen Elholla oli esillä uusi etukarhotin Kartano-koneilla esillä perävaunumallisto Seinäjoen Teknologiakeskus Oy jakoi tietoa suomalaisesta maatalouskonevalmistajakentästä kokonaisuudessaan Konefarmi kertoi, että alkavat tuoda maahan Pöttingerin kyntöauroja (Aurojen kysyntä Suomessa kasvussa)

12 4. Yhteenveto Landtechnik-seminaari ja Agritechnica tarjosivat mahdollisuuden tutustua maa- ja metsätalousalan uusimpiin innovaatioihin ja trendeihin. Alallaan maailman johtavat tapahtumat tarjosivat siihen parhaan mahdollisen tilaisuuden. Kansainväliset trendit heijastuvat usein Suomeen tietyllä viiveellä, joten niiden tunteminen jo ennakolta auttaa vastaamaan kotimaisiin haasteisiin tulevaisuudessa. Suomalaisia yrityksiä oli esillä mukavasti, joten kontakteja syntyi. Etenkin maatalouskoneteollisuuteen, asiantuntija- ja insinöörikoulutukseen panostaminen Saksassa oli todella korkealla tasolla. Kansainvälisesti arvioituna Saksa onkin maailman johtavia maita tällä saralla ja myös Suomessa tulisi soveltuvin osin ottaa mallia. Maatalousinsinöörien koulutus erityisesti oli asia, joka nousi esiin. Saksan huomattava maatalouskonevalmistus vaati tällaista panostamista