KESKI-NURMO, VENESKOSKI, KOURA

Transkriptio

1 YHTEINEN OSALLISTUMIS- JA ARVIOINTISUUNNITELMA KESKI-NURMO, VENESKOSKI, KOURA 1

2 YHTEINEN OSALLISTUMIS- JA ARVIOINTISUUNNITELMA KESKI-NURMO, VENESKOSKI, KOURA SISÄLLYSLUETTELO 1. Suunnittelualueen sijainti ja kuvaus 2. Suunnittelutehtävän määrittely ja tavoitteet 3. Suunnittelun lähtökohdat ja aiemmat suunnitelmat 4. Tehtävät selvitykset 5. Osalliset 6. Osallistumismenettely ja tiedottaminen 7. Viranomaisyhteistyö 8. Vaikutusten arviointi 9. Kaavoituksen aikataulu ja päätöksenteko 10. Yhteystiedot 2

3 Suunnittelualueiden sijainti ja kuvaus Aluerajaukset osoitekartalla. 3

4 Keski-Nurmo 1560 ha Veneskoski 1330 Koura 840 ha Aluerajaukset peruskartalla. 4

5 Osayleiskaava-alueet sijoittuvat Nurmonjokilaaksoon Keski-Nurmon ja Kouran välille Seinäjoen keskustan itäpuolelle. Jokialueen pituus on n. 20 km. Seinäjoen keskustasta on n. 5 km Keski-Nurmon alueelle ja n. 18 km Kouraan. Osayleiskaava-alueita halkovat Nurmonjoki, Kuortaneentien pohjoispuolella joen vartta kulkevat Isokoskentie ja Keski-Nurmontie sekä Kuortaneentien eteläpuolella joenvartta kulkevat Kourantie ja Viitalantie. Kuortaneentie ja Kourantie ovat osa valtatietä 18. Valtakunnallisesti merkittävä kulttuurimaisema, Nurmonjokilaakso. Keski-Nurmo. Veneskoski. Koura. 5

6 Suunnittelutehtävän määrittely ja tavoitteet Seinäjoki on lähes asukkaan Etelä-Pohjanmaan keskus ja yksi Suomen nopeimmin kehittyviä kaupunkikeskuksia. Seinäjoen väkiluku ylitti asukasta keväällä Keski-Nurmon Veneskosken alue on ollut yleiskaavoitettavana kohteena Seinäjoen kaupungin kaavoitusohjelmassa vuodesta Kouran alueen yleiskaavoitus on myös ajankohtaistunut. Alueille on tarve laatia yleiskaavat sekä tarkistaa aiemmin laadittuja yleiskaavoja alueiden maankäytön ohjaukseen. Yleiskaavoituksen ajaksi suunnittelualueille on asetettu MRL 38 :n ja MRL 128 :n mukaiset rakennusja toimenpidekiellot kaupunginvaltuuston päätöksellä viideksi vuodeksi. Nurmonjokilaaksossa on erityisesti omakotiasutuksen rakentamispaineita. Alueilla on tarve suunnitelmallisesti osoittaa pientaloasuminen sekä ranta-alueilla että muualla. Yleiskaavoituksen yhteydessä ratkaistaan asemakavoitettavat alueet. Lisäksi pyritään osoittamaan alueet, joilla on mahdollisuus käyttää yleiskaavaa rakennusluvan myöntämisen perusteena MRL 72 :n ja MRL 44 :n mukaisesti. Lisäksi on tarve tiivistää olemassa olevia kylä- ja nauhataajamia mm. uuden Keski-Nurmon koulun lähialueilla. Alueilla on maatalouden suuryksiköitä, joiden toimintaedellytykset pyritään turvaamaan kaavassa. Kaavoituksen yhteydessä otetaan kantaa myös jätevesihuollon järjestämiseen sekä tieverkkoon. Nurmon keskustan oikeusvaikutteisen osayleiskaavan alueella tulevan Seinäjoen itäisen ohikulkutien ja Keski-Nurmontien välisellä alueella on tarvetta tarkistaa aiemman yleiskaavan maankäytön varauksia sekä tarve ohjata tulevaa asemakaavoitusta. Valtatielle 18 on laadittu yleissuunnitelma vuonna 1987 tien oikaisuksi Kuortaneentien ja Keski-Nurmontien risteyksen tuntumasta Kouran eteläpuolitse. Oikaisu on ELYn liikennehankkeissa mukana sekä huomioitu maakuntakaavassa (kuva s. 8). Suunnitelmat valtatien 18 tiejärjestelyistä otetaan huomioon yleiskaavassa. Yleiskaavan tavoitteena on yleiskaavaratkaisun liikenneverkko ja sen liittyminen katu- ja yleisten teiden verkostoon. Laadittavien osayleiskaavojen tavoitevuosi on Kaavat laaditaan oikeusvaikutteisina. Tämä osallistumis- ja arviointisuunnitelma on aloitusvaiheessa laadittu yhteiseksi kaikille kolmelle osayleiskaavalle. Osayleiskaavahankkeet eriytetään luonnosvaiheessa, jolloin niille laaditaan omat osallistumis- ja arviointisuunnitelmat. 6

7 Suunnittelun lähtökohdat ja aiemmat suunnitelmat Lähtökohdat Alueen maisemarakennetta hallitsee kaakkois-luoteissuunnassa virtaava Nurmonjoki ja sen sivuhaarat. Topografialtaan alue on tasaista, maaston korkeus vaihtelee metriä m.py. Maiseman solmukohdat sijoittuvat alueen pohjoisosassa joenhaaraan, Veneskoskella joen ja moreenikumpareiden tiiviiseen yhtymäkohtaan ja Kourassa jokiuoman avautuessa jälleen laajemmaksi laaksotilaksi. Nurmonjoki kuuluu Lapuanjoen vesistöalueeseen. Joen pituus on noin 80 km ja valuma-alue 856 km2. Osayleiskaava-alueella ei ole pohjavesialueita. Osayleiskaava-alueen maaperä vaihtelee osa-alueittain. Keski-Nurmossa maaperä on pääosin karkeaa hietaa, myös savi- ja hiesualueita esiintyy. Jokilaakson reunat ovat moreenia ja kalliota. Vanhin asutus on keskittynyt jokivarteen hietamaille. Kylän rakenne on nauhamainen, ja sen sisääntulo- ja portti kohta on Ruuhikoski Golfin alueella. Veneskosken maaperä on pääosin moreenia ja hietamaita on selvästi vähemmän kuin Keski-Nurmossa. Eteläosassa on pienehköjä hiesu-, savi- ja hiekkamaaesiintymiä. Asutus on keskittynyt jokivarteen. Se noudattelee nauhana päätietä ja poikittaisia tonttikatuja ja on keskittynyt moreeni-, hiekka- ja hietamaalle. Veneskoski edustaa nauha- ja ryhmäkylien sekoitusta. Kouran maaperä on pääosin moreenia. Hietamaita on alueen itäosassa, mutta muutoin maaperä on hyvin hienolajista eli hiesua, hienoa hietaa ja savea, myös liejua esiintyy. Asutus on keskittynyt nauhana tai ryhmänä teiden varsille pääsääntöisesti moreenimaalle. Kouralla on tiivis rakenne ja selvä toiminnallinen keskus. Alueen ilmastolle tunnusomaisia piirteitä ovat tulvaherkkyys, tuulisuus ja ajoittainen sumuisuus. Osayleiskaava-alueille on tehty luontoselvityskset vuosina Inventoinnissa löytyi kaikkiaan 96 kpl luontokohteita. Suurin osa kohteista on liito-oravien reviirejä, yksittäispuita tai luonnonarvoiltaan merkittäviä metsäalueita/metsikköjä. Tieverkollisesti suunnittelualueella kulkee molemmin puolin jokea maantiet Keski-Nurmosta Kouraan saakka. Niistä Kuortaneentie ja Kourantie ovat osa valtakunnan tieverkon valtatietä 18 (Vaasa Jyväkylä). Liikennemäärät ovat alueella pääasiassa alhaisia. Ainoastaan Kuortaneentien valtatieosuudella liikennettä on paljon hieman yli 5600 autoa vuorokaudessa. Veneskosken liittymässä liikenne jakautuu kahtia valtatien 18 ja maantien 697 kesken. Keski-Nurmontiellä liikennettä on noin 1700 ja muilla teillä liikennettä on alle 500 autoa vuorokaudessa. 7

8 Voimassa olevat kaavat Maakuntakaava Ympäristöministeriö on vahvistanut Etelä-Pohjanmaan maakuntakaavan Maakuntakaavan uudistamistyö on käynnistetty v Alueelle kohdistuu seuraavat merkinnät: Keski-Nurmo - virkistys- ja matkailukohde: Ruuhikoski Golf - Kulttuuriympäristön tai maiseman vaalimisen kannalta tärkeä alue: Nurmonjokilaakso - Ohjeellinen virkistysreitti: läheltä golfkenttiä - Kaupunkikehittämisen alue: Keski-Nurmon länsireuna on osa Seinäjoen keskustan taajamaa - valtaite 18 oikaisun liittymä Veneskoski - Kylä: Veneskosken kyläkeskus: Kunnan (ent Nurmo) keskiosan aktiivinen ja väestöltään kasvava talouskylä - Taajamatoimintojen alue; tulee edistää yhdyskuntarakenteen tiivistämistä - Ohjeellinen moottorikelkkailun runkoreitti - Lankarin leirikeskus (Seurakunta) Koura - Kylä: Koura kyläkeskus: (Nurmon) eteläosan teollisuuspainotteinen talouskylä - Päärata ja liikennepaikkavaraus; rataosuus on perusparannettava - Uusi tie: valtatie 18 oikaisu Ote maankuntakaavasta. 8

9 Nurmon keskustan yleiskaava 2015 Nurmon keskustan yleiskaava 2015 hyväksyttiin vuonna 2003 ja tuli kaikilta osin voimaan vuonna Kaavan keskeisiä tavoitteita oli osoittaa keskustan asuin- ja työpaikka-alueiden laajennukset sekä itäisen ohikulkutien paikka. Tarkoituksena oli myös turvata kotieläintalouden edellytyksiä ja säädellä sen suhdetta asumiseen. Kaava jätettiin kuitenkin tältä osin vahvistamatta (valkoiset alueet). Nurmon keskustan yleiskaava-alueen kaakkoisosa, joka sisältää myös kaksi hyväksymättä jäänyttä kotieläintalouden suuryksikköä, kuuluu nyt laadittavan osayleiskaavan alueeseen. Itäisen ohikulkutien ja Keski-Nurmontien välinen alue on merkitty pääosin MT-3 -alueeksi eli maa- ja metsätalousalueeksi, jolla muu kuin maa- ja metsätalouteen liittyvä rakentaminen ei ole sallittua. Alueelle ei saa rakentaa myöskään kotieläintalouden suuryksikköjä. Alueelle on osoitettu tieliikenneyhteys itäisen alikulkutien alta, mikäli alue myöhemmin osoitetaan taajamarakenteen laajennusalueeksi. Keski-Nurmontien itäpuolinen alue on varattu maa- ja metsätalousalueiksi M-1 ja M-2, joilla vähäinen täydennysrakentaminen on sallittua, sekä golfkentän alueeksi VU-1. Yleiskaava-alueella on rakentamisrajoitus ja MRL 43.2 nojalla on määrätty, ettei saa rakentaa niin, että vaikeutetaan yleiskaavan toteuttamista. Nurmon keskustan yleiskaava. 9

10 Veneskosken osayleiskaava Veneskoskella on voimassa 1992 hyväksytty osayleiskaava. Tavoitteena on ollut laatia kyläsuunnitelman luonteinen osayleiskaava, joka antaa mahdollisuuden asukkaille kehittää asuinpaikkaansa heindän omien toivomeustensa mukaisesti ja toimia perustana lupahakemusasioissa. Osayleiskaavalle ei sen laatimisajankohtana osoitettu erityistä mitoituksen aikaväliä. Kaava ei ole oikeusvaikutteinen, mutta se on toiminut rakennuslupien myöntämisten perusteena. Pääsääntöisesti uusia rakennuspaikkoja on osoitettu silloisten rakennusten läheisyyteen. Uudet asuinalueet on osoitettu pääosin taajaman keskeisille alueille Kuortaneentien eteläpuolelle Nurmonjoen molemmille puolille. Jokilaakson aukeat peltoalueey on lähes poikkeuksetta jätetty maisemmallisesti ennalleen. Veneskosken osayleiskaava. 10

11 Kouran osayleiskaava Kourassa on voimassa 1983 hyväksytty osayleiskaava. Tavoitteena on ollut laatia yleiskaavatasoinen kyläsuunnitelma, joka suo kouralaisille mahdollisuuden kehittää asuinpaikkaansa heidän omien toivomustensa mukaisesti ja toimii perustana lupahakemusasioissa. Kaava ei mitoita rakennusoikeutta, vaan osoittaa mahdolliselle rakentamiselle sopivat ja suositeltavat alueet. Asumisen ja työpaikkojen lomitus on kaavassa säilytetty. Samoin kaavassa on säilytetty Kouran itä- ja eteläpuolella olevat peltoaukeat merkittävinä ja omaleimaisina maisemakokonaisuuksina. Merkinnäksi on esitetty MU. Niille on suositeltu rakennettavaksi vain viljelylle tarpeellisia rakennuksia. Lääninhallitus myönsi yleiskaavan perusteella Kouran yleiskaava-alueelle alueellisen poikkeusluvan 1980-luvun puolessa välissä. Kouran osayleiskaava. 11

12 1. Nurmon keskustan yleiskaava Veneskosken osayleiskaava Kouran osayleiskaava Roveksen osayleiskaava Karhuvuoren asemakaavaehdotus Keski-Nurmon asemakaava Keski-Nurmon oyk Suunnittelualueen rajaus 6 Keski-Nurmon asemakaava 5 Karhuovuoren ak ehdotus 4 Roveksen oyk valtatien oikaisuvaraus maakuntakaavassa rautatie Jyväskylään 2 Veneskosken oyk rautatie Tampereelle 3 Kouran oyk Suunnittelualueella ja lähiympäristössä voimassa olevat asema- ja yleiskaavat. 12

13 Asemakaavat Keski-Nurmon asemakaava (Keski-Nurmon koulun asemakava) Kaava laadittiin alueelle suunnitellun koulun sekä siihen liittyvien tulevien laajennusten ja päiväkodin rakentamisen mahdollistamiseksi. Samalla tutkittiin koulun länsipuolisen alueen osoittaminen asumiseen. Sijainti tulva-alueella huomioitiin suunnittelussa. Rakennusjärjestys Seinäjoen kaupungin rakennusjärjestys (tullut voimaan ) Muut suunnitelmat Seppälän alueen palstoitussuunnitelma (1999) Tehdyt selvitykset Luonnonympäristö Tanelinranta - Keski-Nurmo Veneskoski - Koura (Seinäjoen kaupunki ) yötä varten sekä Keski-Nurmon, Veneskosken ja Kouran alueille on laadittu luontoselvitykset. Selvitykset osoittavat, että alueella on runsaasti liito-oravahavaintoja ja myös muita luontokohteita, jotka tulee ottaa huomioon suunnittelutyössä. Lausunto tulvien huomioonottamisesta osayleiskaavoituksessa ( EPOELY) Tulvariskien alustava arviointi Lapuanjoen vesistöalueella. Etelä-Pohjanmaan ELY, 2011 Lapuanjoen vesistön tulvatorjunnan toimintasuunnitelma. Syrjänen Kari ja Leiviskä Pekka. Länsi-Suomen ympäristökeskus, raportti 5/2007. Rakennettu ympäristö Valtatie 18 Vaasa-Jyväskylä Yhteysvälin kehittämisselvitys (Tiehallinto 2003) Keskustan osayleiskaava-alue (Nurmo) / Vanhan rakennuskannan inventointi 2004 Nurmonjoen jokivarsiasutus, loppuraportti. Lapuan kaupungin ja Nurmon kunnan toteuttama EU-hanke Entisen Nurmon kunnan alueen muinaisjäännösinventointi 2010 (Mikroliitti) Nurmonjokivarren rantarakentamisen mitoitusselvitys 2011 (Pöyry) Kulttuuriympäristöselvitys 2011 (Arkkitehtitoimisto Kristina Karlsson) Maisemaselvitys 2011 (SITO Oy) 13

14 Vaikutusalue Vaikutusalueena on osayleiskaava-alueet lähiympäristöineen. Osalliset Suunnittelu- ja lähialueen maanomistajat ja yritykset. Kaupungin viranomaiset ja yhtiöt: Tekniikkakeskus Rakennusvalvonta Kunnallistekniikka Ympäristönsuojelu Sivistyskeskus, Sosiaali- ja terveyskeskus Seinäjoen Energia Seinäjoen Vesi Seinäjoen Seudun elinkeinokeskus (SEEK) Etelä-pohjanmaan pelastuslaitos Etelä-Pohjanmaan maakuntamuseo Asukaslautakunta Valtion ja muut viranomaiset: Etelä-Pohjanmaan ELY / elinkeinot, työvoima, osaaminen ja kulttuuri, maaseutu ja energia, liikenne- ja infrastruktuuri, ympäristö ja luonnonvarat Etelä-Pohjanmaan liitto Liikennevirasto Museovirasto Alavuden kaupunki Lapuan kaupunki Seinäjoen seurakunta Yritykset ja yhdistykset: Anvia oy Vattenfall Verkko oy 14

15 Kuortaneen Energiaosuuskunta ES-LA Keski-Nurmoo -seura, Veneskoski-Viitala -seura, Koura seura, Etelä-Pohjanmaan luonnonsuojeluyhdistys Etelä-Pohjanmaan kotiseutu- ja museoyhdistys ry Etelä-Pohjanmaan Golf Osallistumismenettely ja tiedottaminen Tiedottaminen Kaavoituksen etenemisestä, vireilletulosta, osallistumis- ja arviointisuunnitelmasta sekä kaavaluonnoksen ja ehdotuksen nähtävilläolosta ja mahdollisista tiedotustilaisuuksista tiedotetaan kaupungin virallisella ilmoitustaululla (kaupungintalon 2. kerros), kaupungin tiedotuslehdessä (Etelä-Pohjanmaa-lehti), Seinäjoen Sanomissa ja kaupungin internetsivulla ( aina kaavan hyväksymiseen saakka. Vireilletulo Osayleiskaavojen laatiminen on tullut vireille kaupunkisuunnittelujaoston päätöksellä Aloitus- ja luonnosvaihe (oas) sekä rakennemallit asetetaan nähtäville vähintään 14 päivän ajaksi. Luonnos asetetaan nähtäville 30 päiväksi. Nähtävilläolosta tiedotetaan julkisesti kuulutuksella. Suunnittelualueen ulkopaikkakuntalaisia maanomistajia sekä osallisiksi merkittyjä viranomaisia ja yhteisöjä tiedotetaan. Osallisilla on mahdollisuus antaa mielipiteitä kirjallisesti, suullisesti tai sähköpostin välityksellä (MRL 62 ja MRA 30 ). Tarvittaessa järjestetään kaavan esittelytilaisuus. Saadut mielipiteet ja lausunnot käsitellään ja vastineet kirjataan selostukseen ehdotusvaiheessa. Osallisilla on ennen kaavaehdotuksen asettamista julkisesti nähtäville mahdollisuus esittää Etelä- Pohjanmaan elinkeino- ja liikenne- ja ympäristökeskukselle neuvottelun käymistä osallistumis- ja arviointisuunnitelman riittävyydestä (MRL 64 ) osoitteeseen: Etelä-Pohjanmaan ELYkeskus, Alvar Aallon katu 8, PL 156, Seinäjoki 15

16 Ehdotusvaihe Kaavaluonnoksen ja saadun palautteen jälkeen laaditaan kaavaehdotus, joka on virallisesti nähtävillä (MRL 65 ja MRA 27 ) 30 päivää. Nähtävilläpidosta tiedotetaan julkisesti kuulutuksella. Kaava-alueeseen rajautuvalle kunnalle ja ulkopaikkakuntalaiselle maanomistajalle tai haltijalle lähetetään kirjallinen ilmoitus viikkoa ennen nähtäville asettamista. Osalliset voivat tehdä kaavaehdotuksesta muistutuksia, jotka tulee toimittaa kirjallisina kuulutuksessa ilmoitettuun osoitteeseen määräaikaan mennessä. Muistutuksiin laaditaan vastineet ja perustelut kaavaselostukseen ja päätöskäsittelyyn. Niille muistutuksen tehneille, jotka ovat ilmoittaneet osoitteensa, lähetetään perustellut vastineet. Kaupunginhallitus päättää huomautusten ja lausuntojen johdosta tarkistetun osakaavaehdotuksen asettamisesta nähtäville. Jos ehdotukseen tehdään oleellisia muutoksia, ehdotus pidetään uudelleen nähtävänä (MRA 32 ). Viranomaisyhteistyö Viranomais- ja muu asiantuntijayhteistyö järjestetään lausuntomenettelyin tai erillisneuvotteluin. Aloitusvaiheen viranomaisneuvottelu Luonnosvaihessa järjestetään viranomisen kanssa työpalaveri. Ehdotusvaiheen viranomaisneuvottelu. Selvitettävät vaikutukset ja vaikutusten arvioinnin menetelmät Arviointi pohjautuu tehtyihin selvityksiin, muuhun lähtötietomateriaaliin ja asiantuntijoiden sekä osalliseksi määriteltyjen kannanottoihin. Tulokset kootaan kaavaselostukseen. Selvitettäviä vaikutuksia ovat mm. vaikutukset alue- ja yhdyskuntarakenteeseen, maisema- ja kaupunkikuvaan, virkistys- ja viheralueverkostoon, ihmisiin ja elinympäristöön, luontoon ja eläimistöön sekä liikenteelliset vaikutukset. 16

17 Kaavoituksen kulku, aikataulu ja päätöksenteko Aikatauluarvio Kouran osayleiskaava ja rakennemalli, syksy 2011 Kaavaluonnos, loppuvuosi 2011 Kaavaehdotus, kevät 2012 Hyväksyminen; tavoiteaikataulu syksy 2012 Keski-Nurmon osayleiskaava ja rakennemalli, syksy 2011 Kaavaluonnos, alkuvuonna 2012 Kaavaehdotus, syksy 2012 Hyväksyminen; tavoiteaikataulu syksy 2013 Veneskosken osayleiskaava ja rakennemalli, syksy 2011 Kaavaluonnos, syksy 2012 Kaavaehdotus syksy 2013 Hyväksyminen; tavoiteaikataulu syksy

18 Vuorovaikutus Yleisötilaisuus Keski-Nurmon koululla. Luonnosvaiheessa järjestetään yleisötilaisuudet kullakin osa-alueella. Suunnittelutyön aikana järjestetään kaavoittajan vastaanottoja. Yhteystiedot ja palaute Mahdollinen palaute osallistumis- ja arviointisuunnitelmasta toimitetaan kaavoituksesta vastaavalle henkilölle. Työn kuluessa osallistumis- ja arviointisuunnitelmaa tarkistetaan aina tarvittaessa. Palaute on hyvä lähettää aina sekä tavoitellulle henkilölle että Seinäjoen Kaavoituksen yhteiseen sähköpostiosoitteeseen Kaavoituspäällikkö Hilkka Jaakola p. (06) , fax (06) Kirkkokatu 6, SEINÄJOKI Yleiskaava-arkkitehti Jyrki Kuusinen p. (06) , fax (06) , Kirkkokatu 6, SEINÄJOKI Kaavan valmistelusta vastaa Arkkitehtitoimisto A-Konsultit Oy Staffan Lodenius p , Ratakatu 19, Helsinki 18

19 19

20 20