EU-satu (2008) Keskustelijat Torbjörn Elfving Heikki Mäntylä Kullervo Rainio Heikki Mäntylä

Koko: px
Aloita esitys sivulta:

Download "EU-satu (2008) Keskustelijat Torbjörn Elfving Heikki Mäntylä Kullervo Rainio. 24.7.2008 Heikki Mäntylä"

Transkriptio

1 1 EU-satu (2008) Keskustelijat Torbjörn Elfving Heikki Mäntylä Kullervo Rainio Heikki Mäntylä Hyvät luonnonfilosofit, Eräänä päivänä, raikkaan kesäsateen huuhtomin kirkkain aivoin, kirjoittelin omaksi ilokseni ja ehkä joidenkin ärsytykseksikin tällaisen esseen. Sopinee kevyeksi kesälukemiseksi edistyneemmillekin ajattelijoille. Kesäterveisin ja syksyn kokouksia odotellen, Heikki Mäntylä

2 2 Olipa kerran Olipa kerran pihanpiiri - joukko lapsia, isompia ja pienempiä, erilaisista perheistä. Leikittiin omia leikkejä ja pelattiin yhteisiä pelejä. Isommat tietysti pyrkivät usein komentelemaan pienempiä, ehdottelemaan pelejä ja määräämään sääntöjä. Joskus nahisteltiin ja tapeltiinkin. Isät ja äidit toimivat sovittelijoina ja erotuomareina kaikkien mielestä tietysti puolueellisesti omiensa puolta pitäen. Kukin lapsi valitsi kuitenkin lopulta missä leikissä oli mukana, missä ei. Näinhän se pihayhteisö toimii. Idea Eräänä päivänä putkahti pihanpiiriin idea. Meidän jengistä tehdään Unioni. Kukaan ei tarkasti tiedä mistä idea tuli eikä muista kuka sen ensin julisti. Ehkä sen keksivät isot pojat, jotta saisivat pidetyksi aisoissa erään koltiaisen, joka pyrki joskus määräilemään heitäkin ja oli pari kertaa yrittänyt julistautua koko pihanpiirin kunkuksi. Aina se oli se sentään saatu sakinhivutuksella kuriin. Joka tapauksessa isojen poikien joukko oli yhtä mieltä siitä, että tällainen Unioni oli hyvä idea, vaikkei se oikeastaan ollut edes ihan uusi, mutta olipahan uusi nimi. Pitäisi naapuripihat varuillaan ja oman pihan pienimmät kuuliaisina. Idea levitettiin nopeasti koko pihanpiiriin ja sen erinomaisuuden epäileminen leimattiin osoitukseksi ymmärtämättömyydestä tai eristäytymisen halusta. Kaikille tehtiin tarmokkaasti selväksi, etteivät sellaiset asenteet kuulu tähän pihaan. Unioniin ei tietenkään kenenkään ole pakko liittyä, muistuttivat puuhamiehiksi ryhtyneet isot pojat, mutta siihen voi päästä jos on valmis hyväksymään yhteiset leikit ja säännöt. Kaikki ovat tasa- arvoisia, isot ja pienet. Saa sitä

3 3 jokainen tietysti leikkiä ihan yksikseenkin, mutta sitten on turha tulla hakemaan apua jos tulee ikävä tai hätä, kun naapurin pihojen porukat ryhtyvät uhoamaan. Sitähän ne aina silloin tällöin yrittävät. Tulevat vieraalle pihalle määräilemään. Väinämö Itsensä aina hiukan syrjäiseksi tuntenut, pienehkössä päätyhuoneistossa asuva Väinämö kannatti ajatusta. Olisi hienoa ja turvallista kuulua Unioniin. Sitä paitsi, Väinämö oli hiljattain saanut turpiinsa naapuripihan lapsilta - jätkiltä muistutti isä - eikä kukaan ollut tullut auttamaan. Silloin tällöin ne vieläkin paiskoivat aidan yli kiviä ikkunaan, joka avautui heidän pihansa puolelle. Kun hän yritti nyt tappelemisen sijasta olla tappelukavereittensakin kaveri, häntä haukuttiin suomettuneeksi, mitä se sitten oikein tarkoittikaan. Väinämö päätti kuitenkin kysyä neuvoa vanhemmiltaan tässä Unioni- asiassa varmuuden vuoksi. Väinämön perheelle oli aina ollut hyvin tärkeää mitä muut ajattelivat heistä. Isä ja äiti olivat eri mieltä. Äidin mielestä pihalla voi leikkiä kaikkien kanssa ilman sen kummempia unionejakin. Saa ja voi leikkiä muidenkin pihojen lasten kanssa ja vaikka eri säännöillä jos huvittaa. Ei siinä sen kummempia sopimuksia tarvittu. Isäkään ei ollut oikein innostunut lasten uudesta päähän pälkähdyksestä, mutta näki siinä myös hyviä puolia. Olisi ehkä helpompi jutella saunailloissa naapurin isien kanssa maailman asioista. Kuuluttaisiin ikään kuin samaan porukkaan vaikka asunnot olivat eri kokoisia ja ammatit erilaisia. Sekä isä että äiti olivat sitä mieltä, että oma komento piti kuitenkin kussakin perheessä olla ja lasten tuli elää sen mukaisesti. Väinämö vakuutti, että näin oli pihalla puhuttu, ja perheiden itsenäisyys suorastaan lisääntyisi. Tätä eivät vanhemmat oikein ymmärtäneet, mutta kun Väinämö muistutti, että Unioni olisi hyvä turva naapuripihojen huligaaneja vastaan, isä myöntyi. Innoissaan Väinämö vielä lisäsi, että Unioni auttaa kaikkia lapsia ja antaa rahaakin, jos omat viikkorahat ovat pienet, ja niin oli äitikin lopulta valmis hyväksymään ajatuksen, vaikkei taaskaan oikein ymmärtänyt mistä se Unioni saisi jaettavaksi niitä rahoja. Ajatteli, että kaikenlaisia leikkirahoja lapsilla on aina ollut. Perheen omia rahoja ei kuitenkaan sotkettaisi näihin leikkeihin. Niinpä he antoivat luvan liittyä Unioniin.

4 4 Lupauksia ja epäröintiä Muutamat muutkin, omia pelejään pelaamaan tottuneet lapset hiukan epäröivät. Pitäisikö kaikkien aina leikkiä samoja leikkejä samoilla säännöillä? Miksi? Jos me tykätäänkin eri leikeistä? Isommat selittivät, että kukin voisi tietysti Unionissakin pelata omituisia (tyhmiä) kotipelejään kotonaan omilla säännöillään. Vain tärkeimmistä leikeistä päätettäisiin yhteisesti ja tietenkin aina yksimielisesti. Ketään ei pakoteta. Tärkeää olisi, että naapuripihojen porukat ymmärtäisivät, että meidän piha on vahvempi kuin muut. Eivät uskaltaisi ruveta haastamaan riitaa.

5 5 Se tuntui hyvältä. Väinämö halusi ehdottomasti kuulua oman pihan jengiin. Eivätpähän haukkuisi suomettuneeksi. Viereinen piha oli jo kauan sitten muodostanut Liiton. Siihenkin oli Väinämöä vängätty melkein pakolla, mutta hän ei ollut suostunut ja siitä se tappelukin oli syntynyt. Niillä myös oli yhteiset säännöt, joita ne kutsuvat suunnitelmataloudeksi, mutta leikit eivät kuulemma olleet kovin hauskoja. Sen tiesivät isotkin pojat mutta vakuuttivat, että tietysti leikit olivat tylsiä koska säännöt ovat vääriä ja neuvoston sanelemia. Jengiäänkin ne kutsuvat tyhmällä nimellä Neuvostoliitoksi. Meillä on toiset säännöt. Unionin säännöt ovat direktiivejä. Unioni ja direktiivit kuulostivat hienolta. Väinämö päätti olla mallioppilas ja noudattaa yhdessä hyväksyttyjä direktiivejä säntillisesti. Melkein kaikki päättivät liittyä Unioniin, paitsi jotkut yksinkertaiset ja itsepäiset jukurit, jotka eivät osanneet ajatella.(sanoivat isot pojat) Yhden isä rakenteli kukkukelloja ja pari muuta kalanmyyjän poikaa eivät saaneet lupaa liittyä. Toisen isä oli sitä paitsi juuri ruvennut bensan jakelijaksi ja sanoi, ettei heidän perhe mitään sääntöjä tai apua muilta kaivannut. Niitä ei aluksi moikattu muttei sentään ajettu pihasta poiskaan ja lopulta he osallistuivat leikkeihinkin kuten ennenkin ihan omien halujensa mukaan. Innostus Sääntöjä tekemään valittiin viisaimmat ja ahkerimmat lapset ja niiden kaverit. Tarvittiin tietysti myös rahaa, jotta sitä voitiin jakaa vähäosaisemmille kuten oli luvattu. Siihen ei leikkiraha kelvannut ja sovittiin, että jokainen antoi viikkorahoistaan osan yhteiseen kassaan. Tätä ei Väinämö aluksi uskaltanut kertoa kotona, ja kun se tuli ilmi, hän yritti ensin väittää vanhemmille, että isot pojat olivat koonneet kassan kaikenlaisilla myyjäisillä ja keräyksillä, josta kyllä rahaa riitti jaettavaksi. Joka tapauksessa hän saisi kassasta aina enemmän kuin oli sinne joutunut maksamaan hän olisi nettosaaja. Isä ei tätä uskonut ja lopulta oli pakko kertoa totuus. Äiti oli ymmärtäväisempi, kun kuuli, että yhteisillä rahoilla autettiin ressukoita. Väinämökin saisi apua kun tarvitsisi - ainakin osan omistaan takaisin - anomalla komissaareilta. Komissaarit olivat isojen poikien kavereita ja tietysti ymmärsivät parhaiten mitä kukin tarvitsi. Nimitys oli Väinämön mielestä outo ja hiukan pahan enteinen tuli mieleen poliisit. Niiden kanssa kannatti yrittää olla kaveri. Silloin kuului sisäpiiriin. Sisäpiiri tarkoitti sitä, että isot taputtelivat selkään ja sai olla mukana siellä missä päätöksiä tehtiin. Tämän oivalsi Väinämö heti alusta alkaen. Tosin hän huomasi myöhemmin, että mukana olo ja leikeistä päättäminen olivat eri asioita. Tuntui, että joku oli aina jo asian päättänyt, kun lopulta hänen mielipidettään kysyttiin. Päätös oli kuitenkin hyväksyttävä, olihan hän ollut mukana sitä tekemässä. Isälle ja äidille hän kuitenkin kertoi tärkeällä äänellä kuinka hän oli isojen kanssa päättänyt ja sopinut asiat. Hän oli haljeta ylpeydestä kun pikkuveljestä tehtiin komissaari. Sille annettiin tärkeä tehtävä miettiä voitaisiinko naapurissa asuvan perheen lapset hyväksyä Unioniin vaikkeivät ne oikeastaan kuuluneetkaan tähän pihapiiriin ja heidän

6 6 ruokatottumuksensa ja pukeutumisensakin olivat direktiiveistä poikkeavia. Lapsilla ei ollut ollenkaan viikkorahaa ja he tietysti halusivat saada Unionilta avustuksia lauantainameja varten. Eivät komissaarit toki olleet vain rahan jakajia. Heillä ja heidän apulaisillaan oli paljon työtä, kun he valitsivat leikkejä ja laativat sääntöjä, joita alkoikin tulla tulvimalla. Pihan nurkkaan kyhättiin koju, jossa direktiivejä mietittiin ja kirjoiteltiin. Niitä oli helppo tehdä ja monistaa, kun jostain oli saatu läppäri ja printteri. Ei tämä ennen olisi näin helposti ja sujuvasti käynyt, ihastelivat lapset. Käsin kirjoittaminen olisi ollut hidasta eikä kaikkien harakanvarpaista olisi varmaan saanut edes selvää. Direktiivit olivat Väinämöstä viisaan tuntuisia, olivathan ne tietokoneen tekemiä. Joskus oli vaikeuksia ymmärtää kaikkea, kun ne oli kirjoitettu stadin slangilla ja osa lapsista puhui omia maalaismurteitaan. Se ei kuitenkaan haitannut, riitti kun oli ymmärtävinään. Joitain ohjeita koetettiin tehdä eri murteillakin, mutta se oli hankalaa ja hidasta. Landepaukkujen käskettiin opetella slangia. Uudet, siististi mutta hätäisesti kirjoitetut lappuset jaettiin pihanpiirin lapsille kotiin vietäviksi evästyksellä, että Isien ja äitien antamat ohjeet tuli muuttaa Unionin yhteneväisten direktiivien mukaisiksi. Poikkeavia kotisääntöjä ei Unionissa voitu hyväksyä paitsi tietysti erikoistapauksessa isompien poikien koteihin. Yhteinen hyvä, yhteiset säännöt Hiekkalaatikon leikkiautojen leveys ei saanut olla yli kymmenen senttiä. Suksien kärkien tuli olla loivempia kuin ennen. Lapasia ei saanut laittaa käteen ennen marraskuun loppua ja ne piti ottaa pois viimeistään maaliskuun alussa muuten ei saanut lapasavustusta. Liikkumisvapaus oli tärkeä periaate. Kukin sai tulla ja mennä vapaasti muiden koteihin syömään tai yökylään eikä ovella saanut tarkastaa olivatko saappaat kuraiset tai kädet likaiset. (Tosin ymmärtämättömät vanhemmat keksivät erilaisia vierailurajoituksia, vedoten lautasten tai sänkyjen puutteeseen.)

7 7 Unioni halusi, että vähitellen kaikki leikkisivät samoja leikkejä, söisivät samanlaisia terveellisiä välipaloja ja olivat pukeutuneita samanlaisiin turvallisiin ja vettä sietäviin kurahousuihin. Tarkastajat koettivat valvoa, että ohjeita noudatettiin. Väinämö noudatti tunnontarkasti kaikkia direktiivejä vaikkeivät ne olleet aina mieluisia ja tuntuivat jopa kummallisilta. Kai ne komissaarit tietävät paremmin, hän lohduttautui, kun nämä perustelivat, että yhteinen etu vaatii. Myös vanhemmat protestoivat yhä useammin, kun perheen rahat eivät tuntuneet riittävän kaikkiin hienouksiin eikä joku saunakäyntejä tai koiran ulkoiluttamista koskeva direktiivi sopinut heidän omaksumiinsa tapoihin. Väinämö uskoi, että kaikissa muissa perheissä noudatettiin ohjeita. Isä kyllä tiesi miesten yhteisten saunailtojen juttujen pohjalta, ettei tämä pitänyt paikkaansa, muttei ruvennut inttämään. Sanoi vain, että järki olisi kyllä pidettävä kädessä. Koska he eivät kuitenkaan halunneet, että Väinämöä pidettäisiin eriseuraisena, he myöntyivät uusiin ohjeisiin. Mitä naapuritkin sanoisivat jos he olisivat erilaisia. Komissaarit kertoivat lapsille, että jokainen voi saada mieleisiään direktiivejä tai ainakin vaikuttaa niihin jos vain oli aktiivinen ja tarmokas. Sitä kutsutaan lobbaukseksi. Joskus jo muutamalla karkilla sai ihmeitä aikaan. Väinämö kertoi kotona isälle ja äidille, että hekin voisivat näin saada haluamiaan muutoksia jos esim. suurentaisivat hiukan hänen viikkorahaansa, mutta sai tylyn, suorastaan vihastuneen vastauksen: Lahjontaan me emme ryhdy, etkä sinäkään. Muista se! Ei auttanut vaikka Väinämö koetti selittää, että kaikki lobbaavat ja siihen suorastaan kehotetaan. Sääntö- ja ohjevyöryn kiihtyessä joku yritti muistuttaa isoja poikia sovitusta, mutta nyt kokonaan unohdetusta läheisyysperiaatteesta, jonka mukaan kukin päättäisi itse omista pienistä asioistaan ja vain kaikkia koskevat isot säännöt tehtäisiin Unionissa. Tätä oli kutsuttu silloin hienosti subsidiariperiaatteeksi (jotteivät pikkuipanat sitä ymmärtäisi). Varmaan kukaan ei ollut koskaan miettinyt mitä se oikein tarkoitti. Niinpä siihen ei tarvinnut vastata, mutta komissaarit muistuttivat, että omatoiminen seurustelu ja leikkiminen naapuripihojen lapsien kanssa oli muun muassa tällainen iso asia, joka oli kielletty ilman Unionin tarkkoja ohjeita. Sitä paitsi, heillä oli tärkeämpiä asioita murehdittavana. Oli esimerkiksi mietittävä paheksuuko Unioni erään kaukaisen pihan jengiä, joka leikki ihan outoja leikkejä kummallisin omin säännöin. Sellaista tyhmyyttä ei Unioni voinut ymmärtää eikä suvaita. Yhä useammat vanhemmat alkoivat vähitellen ihmetellä tarvittiinko heitä tai kotia enää mihinkään muuhun kuin taskurahojen, yösijan ja ruuan antajaksi. Ennen vanhaan lapsien tuli olla tottelevaisia ja kuunnella oman kodin neuvoja. Nyt oli Unionissa annettu ymmärtää, ettei ollut tarpeellista eikä oikeastaan edes suotavaa kysellä isän tai äidin mielipidettä kaikissa asioissa, saati noudattaa toiveita. Vanhemmat, kuten jo nimityskin sanoi, olivat vanhanaikaisia eivätkä ymmärtäneet nykyaikaa. Kysykää vaikka niiltä itseltään, yllyttivät komissaarit, mitä tietävät informaatioyhteiskunnasta ja globalisaatiosta, tai solidaarisesta kasvihuoneilmiön estämisestä ja markkinavoimista. Jos ne alkaa uhota, sanokaa, että itsepähän olette meidät tähän pihaan tuoneet. Meillä on oikeus tehdä omia päätöksiä. Väinämö ei kuitenkaan kehdannut kysyä kotona, sen enempää kuin komissaareiltakaan, ettei olisi paljastanut omaa tietämättömyyttään. Oli näitä uusia ja outoja termejä tullut jo muutenkin ihan tarpeeksi. Käyttökelpoisia ne kyllä olivat, kun tahtoi tehdä vaikutuksen pikkuipanoihin.

8 8 Ongelmia ja malleja Kaikista asioista ei Unionissakaan saatu sopua, vaan vähitellen yksimielisten päätösten aikaansaaminen kävi yhä vaikeammaksi. Joku rupesi aina kiukuttelijaksi. Halusi varmaan enemmän karkkirahaa, kun omat oli käytetty. Silloin piti neuvotella ja tehdä kompromisseja ja poikkeuksia. Kun yhä useammat alkoivat käyttää samaa konstia, uhkasi yhteisen säännöstön kehittäminen juuttua kokonaan jonkun ahneuteen. Yksimielisyys jäi usein syntymättä vaikka niin oli alun perin päätetty. Tiedettiin, että meren takana oli pihanpiiri, jonne oli aikoinaan muuttanut kotikaupungista kaikenlaista väkeä ja jossa päätökset tehtiin yksinkertaisesti enemmistön voimin. Ne kutsuivat pihanpiiriään Valloiksi, Yhdysvalloiksi. Niin hyvin olivat menestyneet, että nyt luulivat hallitsevansa ja vallitsevansa kaikkia muitakin pihoja. Se harmitti Unionia, mutta myönnettävä oli, että leikit sujuivat tuossa kaukaisessa pihanpiirissä vauhdikkaasti, lapset tuntuivat viihtyvän ja vanhemmatkin olivat ylpeitä Yhdysvalloistaan joskus suorastaan ärsyttävän omahyväisesti. Sen sijaan naapuripihan Liitto hajosi yllättäen. Lapset ja ennen kaikkea perheet olivat lopulta kyllästyneet neuvoston sääntöihin ja suunnitelmiin, jotka lupasivat paljon, mutteivät koskaan toteutuneet. Liittojen särkyminen, kutsuttiin niitä millä nimellä tahansa, ei ole koskaan mukavaa - kotonakaan. Leikit muuttuvat sekaviksi, kaikki kärsivät. Unionin pihan lapset seurasivat hämmentyneinä kun vakaaksi ja ikuiseksi onnelaksi julistettu pihanpiiri joutui sekasortoon. Käyköhän meille samoin? Ei tietenkään! Unionin puuhapojat nyökyttelivät ymmärtäväisesti päitään ja muistuttivat, että vika oli väärissä säännöissä ja tyhmissä lapsissa ei itse liittoideassa.. Unionissa ollaan viisaampia. Sitä paitsi naapuripihan perheet pakotettiin liittoon, meillä kaikki liittyivät vapaaehtoisesti. Meidän tulee nyt ottaa uusia jäseniä, vaikka naapuripihoistakin, ja tehostaa toimintaa. Se tarkoittaa, että tarvitaan lisää viisaita ja Unionia vahvistavia sääntöjä ettei tällaista tapahdu. Sitä varten tarvitaan perussäännöstö, jota kutsutaan perustuslailliseksi sopimukseksi, ja jonka kaikki lapset allekirjoittavat. Siinä on muun muassa poistettu tyhmä vaatimus yksimielisyydestä, joka oli osoittautunut esteeksi monelle uudelle hienolle asialle.

9 9 Kehityksen jarrut Sopimusehdotus laadittiin kiireesti ja siihen tuli yli kolme sataa sivua tiheällä kirjoitettua tekstiä. Joitain lapsia alkoi hirvittää. Useimmat eivät olleet jaksaneet lukea sopimusta läpi, ja nekin, jotka väittivät näin tehneensä, eivät ymmärtäneet kuin osan. Oli kuitenkin ilmiselvää, ettei kodin ohjeilla olisi enää sananvaltaa pihalla. Päinvastoin, isän ja äidin tulisi noudattaa kaikessa Unionin käskyjä ja koti olisi vain paikka, jossa käytäisiin syömässä ja nukkumassa. Äiti saisi sentään tehdä ruuat ja pestä pyykit, ja isä hankkia taskurahat. Jotkut päättivät varmuuden vuoksi kysyä isältä ja äidiltä vedoten siihen, että kotona oli sovittu näin. Tällaisia raukkiksia katseltiin Unionissa säälivästi. Kuten arvata saattoi, muutamat vanhemmat sanoivat jyrkästi ei. Heidän mielestään sopimus oli epäselvä, liian pitkä ja vastoin sitä mitä oli alun perin heille kerrottu Unionista kun siihen aikoinaan liityttiin. Sitä paitsi lukuisat direktiivit, joiden tulva vain kasvoi, olivat pahasti muuttamassa heidän oman perheensä elämää ja tottumuksia. Alkoi todella tuntua siltä, ettei vanhempia ja kotia enää tarvita mihinkään. Turhaa puhetta oli myös omien leikkien leikkiminen omilla säännöillä. Kaikki oli määrätty yhteneväisesti. Hyvä ettei kaikkia määrätty uimaan tammikuussa, vain sen takia, että joillain oli lämmitetty uima- allas kotonaan. Koko puuha alkoi vanhempien mielestä muistuttaa yhä enemmän juuri hajonnutta naapurin Liittoa. Niinpä eivät heidän lapsensa saaneet panna nimiään sopimukseen. Väinämö arvasi lopputuloksen omassa kodissaan, ja päätti olla kyselemättä. Eivät iskä ja äiskä kuitenkaan ymmärtäisi tai edes viitsisi kahlata läpi koko sopimusta eihän hänkään ollut jaksanut sitä lukea saati ymmärtää. Niinpä hän päätti rohkeasti omin päin hyväksyä sopimuksen, eli ratifioida, kuten Unionissa hienosti sanottiin. Oikeastaan se kyllä oli turhaa,

10 10 koska jotkut perheet olivat sen jo hylänneet, eikä se siis tulisi koskaan voimaan koska yksimielisyydestä oli aikoinaan sovittu. Näin hän kuitenkin pysyisi sisäpiirissä ja isojen poikien kaverina, arveli Väinämö. Kotona oltiin närkästyneitä Väinämön omapäisyydestä. Varsinkin äiti protestoi ankarasti ja marmatti, että poika oli nykyään innostunut kaikesta muusta kuin kotielämästä eikä kuunnellut heitä ollenkaan. Vastaili nenäkkäästi ja teki mitä tahtoi. Sovitut kotityöt jäivät tekemättä. Juoksenteli jopa epämääräisten tyttölastenkin kanssa ties missä puuhissa. Isääkin arvelutti monimutkainen sopimus ja siihen sujutetut, perheiden merkitystä vähentävät artiklat. Äidille hän jyrähti, ettei ainakaan heidän lapsiaan saanut lähettää tappelemaan vieraille pihoille missään tapauksessa. Uudessa sopimuksessa kun luvattiin lähettää tarkkailijoita levottomille pihoille hillitsemään muiden sisäisiä kahinoita, ja tarpeen vaatiessa estämään vaikka nyrkein. Otteet kovenevat Isot pojat, komissaarit ja ahkerat apulaiset ällistelivät vanhempien tyhmyyttä, mutta päättivät yrittää uudelleen. Sopimusta luvattiin lyhentää ja selventää. Nimi muutettiin. Selvennyksiin ei ollut aikaa ja muutamia asioita jopa lisäiltiin, mutta sopimuksen sivumäärä väheni vaaditusti - kirjasinkokoa pienentämällä. Isot pojat vetosivat pihan lapsiin, että heidän tuli itse ottaa vastuu hyväksymisestä. Isät ja äidit ovat kerta kaikkiaan liian vanhoja ja tyhmiä

11 11 ymmärtämään tällaisia asioita. Väinämö oli samaa mieltä. Hän oli ylpeä isojen poikien seurasta ja niin tottunut siihen, että tunsi itsekin olevansa melkein iso poika. Oli myös itsetuntoa kohottavaa uhota Unionin suojasta muiden pihojen tyhmyyksille. Tosin hiukan hirvitti mitä vanhemmat sanoisivat, kun hän ei taaskaan heidän mielipidettään kysynyt. Vieläkö säilyisi oma huone ja jatkuisivat viikkorahat. Omapäiseksi ja kotirakkaaksi osoittautunut pikkupoika, Iiro, kuitenkin kysyi vielä uudelleen neuvoa kotoa ja sai jyrkän ei- vastauksen. Järkytys sisäpiirissä oli valtava. Mitä se semmoisia meni kysymään! Kai sen olisi pitänyt arvata vastaus. Uskonnollisissa sisäisissä riidoissaan luutuneita olivat. sen vanhemmat. Nyt koko homma uhkaa pysähtyä. Kukaan ei Unionissa ollut edes miettinyt mitä tehdään jos näin käy. Monessa kodissa myös isät ja äidit havahtuivat ihmettelemään. Ehkä vähän häpesivätkin omaa pehmeyttään ja saamattomuuttaan. On siinä Iiron perheessä ytyä. Taitaisi olla aika pitää omille pesueille pientä kurinpalautusta. Onneksi tuli kesä ja kesälomat. Kaikki lähtivät kesämökeilleen. Perheet rauhoittuisivat kalassa ja kasvimailla, ja isoilla pojilla oli aikaa miettiä. Väinämö vakuutteli vanhemmilleen, että syksyyn mennessä olisi keksitty luova ratkaisu. Tuli syksy, ja luova ratkaisu oli löydetty. Yksi kiusanhenki ei voisi estää muiden yhteisleikkejä. Uusi sopimus tulee voimaan tässä pihassa, ilmoittivat isot pojat. Jos joku ei sitä hyväksy, muuttakoon vaikka pois. Entä jos ei muuta? uskalsi joku kysyä. Eläköön sitten tässä pihanpiirissä ohjeiden mukaisesti niin kuin muutkin tai sitä rangaistaan. Miten se jäi vielä mietittäväksi. Ei sitä varmaan sentään rökitettäisi, mutta karkkiavustukset jäisivät kyllä saamatta, päätteli Väinämö. Jotkut supisivat keskenään, että yksimielisyyssääntö oli nyt unohdettu, mutta toiset muistuttivat ettei se ollut uutta. Sitä paitsi, olihan se hieno ja vaikea sana, subsidiariperiaatekin, unohdettu jo kauan sitten. Isät ja äidit alkoivat vähitellen toden teolla kyllästyä Unioniin. Väinämö koetti kyllä kehua kuinka Unioni oli aikaansaanut kaikkea hyvää, eikä vain hulluilta tuntuvia direktiivejä. Kun isä vaati konkreettisia esimerkkejä lupausten sijasta, ei Väinämö osannut äkkiseltään muistaa. Taitaa se hyvä jäädä pihan sisäisten leikkien tasolle, sanoi äiti. Meidänkin koti alkaa olla kuin hollitupa, kun täällä ravaa kaikenlaisia mukuloita. Älä nyt ole noin rotuennakkoluuloinen.(sanan hän oli oppinut pihalla) tuohtui Väinämö Siivoisivat sitten edes jälkensä ja käyttäytyisivät kunnolla, mutta kun ne sen sijaan vaatii meitä muuttamaan tapojamme. Talossa talon tavalla, tai talosta pois, on minun periaatteeni, julisti isäkin. Lapset pohtivat pihalla vanhempiensa kiukuttelua ja ärtymystä. Ei siitä tarvitse välittää, kyllä ne aikanaan taas lauhtuvat, he lohduttautuivat. Ovathan ne joskus ennenkin uhanneet vaihtaa lapsensa kiltimpiin ja kuuliaisempiin, mutta eihän se onnistu. Itse ovat meidät hankkineet. Kun vähän halitaan, suukotellaan ja luvataan olla kilttejä, ne on taas ihan tyytyväisiä. Ei ne enää uusia ala hankkia. Ovat niin tottuneet meihin.

12 12 Vanhempien kapina Yhä useamman perheen mitta alkoi kuitenkin olla täynnä lasten omapäisyyttä ja Unionin direktiivejä. Monet yksinkertaisesti lopettivat kokonaan niiden noudattamisen. Unioni määräsi sakkoja mutta yhä useammin isät kieltäytyivät maksamasta. Jotkut lapsetkin purnasivat, ja valittelivat viikkorahojen hupenevan kokonaan yhteiseen kassaan. Kun heille muistutettiin, että tulihan niitä takaisinkin, he väittivät, että osaisivat itse, ilman anomuksia paremmin päättää mihin omat rahat käytettäisiin. Vihaisimmat isät aikoivat kieltää lastensa osallistumisen Unionin yhteisleikkeihin. Alusta asti ulkopuolelle jääneet virnistelivät vahingoniloisina ja näyttivät leikkivän onnellisina omia leikkejään ja vain tarpeen vaatiessa osallistuvan yhteisiin. Väinämö joutui huomaamaan, etteivät viereisten pihojen sakit kuitenkaan olleet hyökänneet heidän kimppuunsa vaikka tällä oli aikanaan peloteltu. Äidit taivastelivat kauppamatkoillaan lasten uppiniskaisuutta. Eiväthän lapset olleet Unionin tuotteita, vaan heidän, ja heidän oli myös vastuu lastensa toilauksista. Se oli nähty moneen kertaan, kun vahinkoja tapahtui. Isät alkoivat olla yksimielisiä siitä, että kotien kuri oli palautettava. Väinämön isä, joka mielellään viljeli sananlaskuja, sanoikin: Joka kuritta kasvaa, se kunniatta kuolee. Unionin tavoitteet hän kuittasi: Joka kuuseen kurkottaa, se katajaan kapsahtaa. Jotkut vanhemmat alkoivat jo melko avoimesti vihjailla, että heidän perheensä ei enää Unionin kukkoilua ja kotiasioihin puuttumista sietäisi, ja lapsien tulisi viettää enemmän aikaansa kotona auttamassa ja viettämässä perhe- elämää. Sehän tarkoittaisi Unionista eroamista, pelästyi Väinämö. Miten pikkuveljenkin kävisi, kun sen piti nimenomaan hankkia lisää jäseniä. Unionin sisäpiirikin säikähti ja ärsyyntyi. Ei Unionista voinut erota. Eroamisen mahdollisuus oli alun perin tarkoituksella jätetty puhumatta. Kuka nyt loistoporukasta haluaisi lähteä. Unionista voitiin korkeintaan erottaa, tai ainakin uhata erottaa niskoittelijat. Mutta Unioni halusi laajentua eikä supistua, ja sen takia jouduttiin katsomaan läpi sormien joidenkin erikoisvaatimuksia ja direktiiveistä poikkeamista. Tiedettiin, ettei kaikissa perheissä omiakaan sääntöjä noudatettu kovin kirjaimellisesti, saati Unionin, vaikka Väinämö niin koetti uskotellakin itselleen ja kotona. Mietittiin vastavetoa vanhemmille. Yksi ehdotti sitä, toinen tätä. Mitään yhteistä tehokasta konstia niiden lepyttämiseksi ei keksitty. Lopulta päätettiin jatkaa Unionin kehittämistä kuin ei mitään purnausta kodeista kuuluisikaan. Antaa niitten elää entisten aikojen muisteluissaan, mutta muistutetaan kuitenkin, että kehityksen jarrut ovat aina lopulta jääneet jalkoihin. Tästä lähtien niiltä ei kysellä eikä neuvoja pyydetä. Joka näin tekee, sille käy huonosti. Se pannaan

13 13 boikottiin. Mitä se tarkoitti, jäi Väinämölle epäselväksi. Jotain pelottavaa se varmaan oli, siltä se ainakin kuulosti. Lopun alkua Unioni eli omaa elämäänsä. Ahkerat apulaiset seurustelivat keskenään ja ideoivat uusia tarpeellisia direktiivejä. Kun jostain tuli tieto, taisi olla sillikauppiaan lobbausta, että joku tutkija oli löytänyt muutamasta silakasta vaarallista myrkkyä, oltiin aluksi sitä mieltä, että silakan syönti pitäisi kieltää. Lopulta kuitenkin päädyttiin ainoastaan rajoittamaan kuinka monta kertaa kuukaudessa äiti sai tehdä silakkalaatikkoa. Olihan se muutenkin pahaa. Eräs luontoharrastaja huomautti, ettei kukaan hänen tietääkseen ollut nähnyt valaita pitkään aikaan. Itse asiassa ja tarkemmin ajatellen moni ei ollut nähnyt niitä koskaan. Se huolestutti, ja kaikissa kodeissa käskettiin nimetä joku lapsista viralliseksi valastarkkailijaksi. Raportit piti lähettää kuukausittain Unioniin ja tarkkailijoille piti maksaa korotettua viikkorahaa. Päätettiin, että kukkaruukkuihin kuolleista kukkasista voitiin maksaa katokorvauksia, kunhan muisti ajoissa lähettää anomuksen ja ilmoittaa istutettujen taimien määrän ja vähintään viiden aikaisemman vuoden vuosittaisen kukkasadon. Ensi innostus oli kuitenkin laantunut. Sitä paitsi hökkeli pihan perällä alkoi näyttää ränsistyneeltä, eikä siellä ollut enää yhtä kiva kuin alussa istua läppärin ääressä kaiket päivät. Yhä useammin teki mieli käydä kotona. Kotiväki puuhaili kotiasioita keskenään eikä niitä kiinnostanut viereisten pihojen kihinät ja kohinat kunhan pysyvät omissa rappukäytävissään. Unionissa tällaista asennetta kutsuttiin eskapismiksi, mutta kun Väinämö huomautti tästä kotona luullen senkin tarkoittavan jotain hienoa, naurahti isä, että kyllä

14 14 hänelläkin olisi erilaisia nimityksiä varastossa Unioni- intoilijoille. Keksiköön kuitenkin ne itse aikanaan. Ei ne nyt vielä ymmärtäisi, närkästyisivät vaan. Eräänä päivänä eräs isoista pojista, Heinz, totesi yllättäen että maksumiehen homma riitti hänelle. Kaikki taskurahat menivät Unionin kassaan ja vain pieneni osa tuli takaisin ja nekin ihan toisarvoisiin ja tyhmiin projekteihin. Suuri osa jaettiin pikkuipanoille ja ties minne maailmalle, jopa muihin pihoihin. Heinz oli tarmokas ja uskoi tietävänsä parempia tapoja käyttää rahansa ja ehkäpä keksivänsä jopa uusia konsteja yrittää taas pihan kunkuksi. Se, jonka raha- asiat ovat kunnossa, se on pomo, oli sen isä opettanut. Heinzin pitkäaikainen ja paras tappelukaveri, Pierre, oli myös todennut, että kotona häntä arvostettiin ihan toisella tavalla kuin riitaisessa Unionissa, jossa piti koko ajan taistella asemastaan pihan piirissä. Hänestä alkoi tuntua, että vanha sanonta: Parempi kukkona Galliassa kuin toisena Roomassa, oli oikeassa. Herraskainen George oli aina ollut Unionissa hiukan eriseurainen ja vaatinut itselleen kaikenlaisia poikkeuksia yhteisistä säännöistä. Muille lapsille se uskotteli olevansa joku loordi tai maailmanvaltias, kun se joskus oli seilaillut ympäri maailmaa tappelemassa ja uhoamassa. Pienemmätkin alkoivat purnata yhä avoimemmin. Pihaan oli tullut uusia lapsia jostain kaukaa, eikä niiden tarvinnut noudattaa kaikkia Unionin direktiivejä. Se sijaan niiden kanssa käskettiin leikkiä kiltisti ja kunnioittaa niiden tapoja ja sääntöjä. Väinämöä tämä joskus ärsytti, mutta häntä moitittiin heti rasistiksi. (Jälleen uusi hieno sana) Onnellinen loppu Idea sairastui anemiaan ja alkoi kuihtua. Väinämön pikkuveli palasi kotiin omaan huoneeseensa ja suunnitteli kotipresidentiksi ryhtymistä. Muutkin komissaarit hiipivät vähitellen koteihinsa. Apulaiset olivat hävinneet omiin leikkeihinsä.

15 15 Läppäristä oli akku tyhjä ja printteristä muste loppu. Roska- auto vei luhistuneen kojun kaatopaikalle tai bioenergialaitokseen muiden jätteiden kanssa. Pihan piiri tuli ikään kuin valoisammaksi ainakin siistimmäksi, sanoivat vanhemmat. Pihassa leikittiin omia leikkejä ja pelattiin yhteisiä pelejä. Isot pojat pyrkivät joskus komentelemaan pienempiä, ehdottelemaan pelejä ja määräämään sääntöjä. Silloin tällöin nahisteltiin ja tapeltiinkin. Isät ja äidit toimivat sovittelijoina ja erotuomareina kaikkien mielestä tietysti puolueellisesti omiensa puolta pitäen, kuten ennenkin. Kukin lapsi valitsi kuitenkin lopulta missä leikissä oli mukana, missä ei. Näinhän se pihayhteisö toimii. Idea haihtui ja hävisi lopulta kokonaan - ainakin siihen asti. kunnes se taas joskus putkahtaisi esiin jossain pihanpiirissä entistä ehompana ja aivan uutena. Ikävä kyllä tämä on satu, ja vain saduissa on onnellinen loppu. Sen pituinen se, ja tosipa se lienee Agnes Airola MIKÄ SYNKRONISITEETTI (C.G.Jungin mukaan)?!? Kiitos, Heikki, sadusta. Se liittyi hienosti tähän päivään sekä tuleviin. Mutta sitten tuo synkronisiteetti. Olen lukemassa viimeisiä sivuja kirjasta SYVÄHENKINEN ELÄMÄ (Eino Kaila, kolmas painos ilm. 1986). Olen lukenut jomman kumman aikaisemman painoksen Anno dazumal. Miksi nyt? Kirkastussunnuntaina, K.V.Laurikainen ylitti ajan rajan. Tuo päivä oli tänä vuonna erityisen voimakkaana ajatuksissani. Selailin KVL:n ns. toista väitöskirjaa ja sieltä syttyi ajatus lukea em. kirja. Muutama sitaatti ja sitten se synkronisiteetti. ENSIMMÄISEN PAINOKSEN ALKULAUSEESTA (Neljäntenä sotakesänä 1943) pienet keskustelut elämänkatsomuskysymyksistä Ehkä ne,, puolustavat tässä paikkaansa eräänlaisena johdatuksena dialogiin Tiedosta ja uskosta. ALKULAUSE TOISEEN PAINOKSEEN (Maaliskuussa 1954) Mutta tietenkin Aristofilos ahdistuksineen ja kamppailuineen on ollut tekijälle läheinen. Ja mitä tarkoitan syvähenkisellä, sitä en osaisi juuri sen paremmin sanoa kuin mitä Aristofilos sen sanoo ss Kuriositeettina tulkoon mainituksi, että mitä Aristofilos ss. 175 esittää atomienergiain käyttömahdollisuuksista on kirjoitettu pari vuotta ennen kuin Japanissa pudotettiin ensimmäiset atomipommit. Ilkka Niiniluoto AJATUKSEN LEVOTTOMUUS: EINO KAILAN SYVÄHENKINEN FILOSOFIA (sivut 9 32) Siitä viimeinen lause: Olla syvä ja kirkas samanaikaisesti - siinä on Syvähenkisen elämän kirjoittajan yhä ajankohtainen haaste myös omalle ajallemme. * * * Nyt sitten AgA:n ajatus: Luin sivun, luin kaks vereni tunsin kuumemmaks Sieltähän nousee

16 16 paitsi KVL:n Einsteinin, Bohrin, Paulin, Heisenbergin etc. filosofia eli modernin fysiikan filosofia. Kysyn, kuinka moni LFS:n Kanssavaeltajista on lukenut nimenomaan tämän kolmannen painoksen? Ehdotukseni: Luetaan, järjestetään LFS:ssa (esim. kolmiosainen) seminaarien sarja, kutsuttaisiin kansleri Niiniluoto päivittämään oma alkulauseensa. Kolmas keskustelu on Eino Kailan mukaan kirjoitettu maamme historian kannalta merkillisenä kesänä Tuollaisia pohdittuani mietin kenelle ehdotukseni esittäisin ja pam Heikki Mäntylälle! Tämä tapahtui täsmälleen päivää aikaisemmin, kun sain SATU- postisi. Eikö tämä jos mikä ole s y n k r o s i t e e t t i? (C.G.Jungin muovaama käsite ilmaisemaan merkitsevää yhteensattumaa tai vastaavuutta a) sellaisen psyykkisen ja sellaisen fyysisen tapahtuman välillä, joilla ei ole keskinäistä kausaalista yhteyttä. ) Kullervo Rainio Hyvät Luonnonfilosofit, Heikki Mäntylä on ilahduttanut (ja pöyhäissyt) loppukesäämme verrattoman tyylikkäällä sadullaan teemana Väinämö ja Unioni. Mielestäni futurologian harrastus vaatii kuitenkin täydentämään skenarioita ja niinpä tajunnastani tao sen rajamailta työntyi esiin jatko, jonka tässä lähetän liitteenä. Pohditaan asioita sadunomaisesti tietenkin Tarinaterveisin Kullervo Rainio Väinämön tarun loppu (Satuillut Kullervo Rainio) Mutta ei satu siihen loppunutkaan. Aivan Väinämön naapurissa asusti ja oli jo kauan asustanut suurinyrkkisiä ja kovapuheisia poikia Ivan, Dmitri, Pavel ja Aleksej ja mitä niitä nyt olikaan. Paljon niitä oli. Kun ne näkivät, että Unionin kaverit käppäilivät nyt omassa pihassaan riidellen ja haukkuen toisiaan ja tehden kiusaa toisilleen ja vain käänsivät selkänsä, jos joku pyrki tyrkkimään toista, niin ne sanoivat Isonyrkkiset jotta VOT ja katselivat omituisen ovelasti aidan yli tarkkaillen erityisesti kilttiä Väinämöä. Eräänä päivänä sitten ne tulivat ja nappasivat Väinämön ja raahasivat keskellään portista pihalle. Väinämö yritti huutaa kavereita apuun, mutta toiset katselivat vain avuttomina leikkilapiot kourissa hämmästyen tapahtunutta. Yksi vähän viisaampi, mutta sitäkin ilkeämpi, huuteli perään: Optio, Väinämö! Missä sinulla on se optio? Lyö niitä optiolla! Väinämö mutisi itsekseen: omaehtoinen, uskottava puolustus Ja hän yritti poimia maasta kiven lyödäkseen Isonyrkkisiä sillä, mutta huomasi olleensa siinäkin myöhässä Ivan puristi jo liian tiukasti ranteesta. Ja niin Väinämöä vietiin. Kun Ivan ja Dmitri ja Pavel ja Vera ja Aleksej ja mitä niitä nyt olikaan paljon niitä oli leikkivät pihassaan tehden hiekkalinnojaan, Väinämö sai niska limassa kantaa hiekkaa ja vettä ja jos yritti itse leipoa edes pientä hiekkakakkua, se hajotettiin heti ja nauraa räkätettiin. Vera vaati Väinämöä päivät pitkät keräämään käpyjä hänen maailmansuurinta käpylehmätarhaansa varten. Ja Vera oli hyvin nirso ja niskaansa nakellen heitteli melkein kaikki takaisin metsään, niin ettei Väinämön auttanut muu kuin jatkaa päivät pitkät toivotonta Sisyfoksen työtään. Ja jos Väinämö yritti salaa panna taskuunsa jonkin kauneimmista kävyistä, heti oli urkkija kintereillä. Ivan tai Dmitri tai Pavel tai Aleksej ja mitä

17 17 niitä nyt olikaan paljon niitä oli huomasi sen heti, niin että Väinämön taskut käännettiin nurin ja vähältä piti, ettei hänen niskaansa olisi siinä samassa väännetty. Lopulta Isonyrkkiset nimittivät Väinämön Vasiliksi ja vaativat, että häntä oli vast edeskin näin sanottava, koska hän muka oli oikeastaan kaukaisista ajoista asti kuulunut heihin. Ja he sanoivat, että Väinämön eli siis Vasilin tuli olla hyvin kiitollinen heille, jotka nyt olivat hänet vapauttaneet. Joskus iltaisin, lopen uupuneena, Väinämö muisteli etäisesti Unionia ja kavereita siellä. Kannel häneltä oli viety Isonyrkkisten perustamaan Kaikkien Kansojen Yhteisten Aarteitten Museoon, mutta ilman sitäkin hän saattoi sentään laulaa kaihomielisesti: Oi, Unioni, miksi hylkäsin sun. Oi, Direktiivi, olit kuitenkin ystävä mun. Satu tämäkin. Ja niin kuin satu aina, järisyttävän tosi Heikki Mäntylä Hyvä veli Kullervo, ja muutkin luonnonfilosofit, Kiitokset Kullervolle hauskasti kirjoitetusta tarinan jatkosta, mutta voi niin masentavasta sadun lopusta. Olen edelleen sitä mieltä, että satujen täytyy päättyä onnellisesti. (Siksi en oikein koskaan pitänytkään Grimmin veljesten saduista) On siis suorastaan pakko vielä hiukan täydentää lyhyellä liitteellä Kullervon taidokkaasti kirjailemaa tarun loppua. Loppukesän terveisin Heikki Mäntylä Opetus Väinämö heräsi unesta, hiestä likomärkänä. Kauhea painajainen! Onneksi se oli vain unta vai oliko? Voisiko näin käydä ihan oikeasti? Aamiaispöydässä Väinämö oli vaisu ja poissaolevan tuntuinen. Kun isä ja äiti tiukkasivat mikä poikaa vaivasi, hän vastasi ensin vältellen, ettei oikeastaan mikään, mutta rohkaisi viimein mielensä ja kertoi koko unen. Vanhemmat nyökyttelivät ymmärtäväisesti. Painajaisen kuvaamia asioita oli kyllä tapahtunut ihan oikeasti aiemmin, kuten he olivat joskus kertoneet. Kauan sitten Väinämön kotia, olihan laitimmaisena pihan reunalla, pidettiin oikeastaan itäiseen pihanpiiriin kuuluvana. Lopulta sentään puuhattiin aita väliin ja ruvettiin, häpeä tunnustaa, melkoisen perheriidan jälkeen itse päättämään omista asioista. Mutta eivät viereisen pihan Isonyrkkiset pojat tähän tyytyneet. Odottelivat muutaman vuoden ja uskottelivat vanhemmilleen, että Väinämön isä oli yllättäen paiskannut Mainilan nurkkakamarista kiven heidän niskaansa ihan syyttä. Se oli kostettava ja perheiden väliseksi tappelukseksi valhe johti, eikä vain lasten nahisteluksi ja suunsoitoksi. Oman pihan

18 18 kaverit ja perheet katselivat sivusta. Naapurin Svea- mamman pikkutyttö tarjosi sentään apuaan viskelemällä käpyjä hyökkääjien niskaan, kun sen äitiä pelotti, että huligaanit ryntäävät seuraavaksi heidän kotiinsa kurasaappaineen. Lopulta kotirauhan rikkojien loppuryntäys pysäytettiin kovanyrkkisen Heinzin avustamana. Siitä avusta tuli kuitenkin jälkiharmeja, mutta silloin kun hätä oli suurin, Heinzin apu tietysti kelpasi. Väinämö kuunteli silmät kauhusta selällään. Siellähän ne Isonyrkkiset ovat edelleen vaikka niiden Liitto hajosikin. Entä jos ne yrittävät taas? Voivat ne yrittää, mutta minkäs sille mahtaa. Pitää vain olla varuillaan, totesi isä vakavana, ja koettaa olla kavereita vaikka muut haukkuisivatkin suomettuneeksi. Mutta meidän Unioni olisi kyllä tullut avuksi, ja tulisi varmasti taas ellei olisi kuihtunut, huomautti Väinämö. Tuskinpa vain, epäili isä. Paheksuvia julkilausumia olisi ehkä printterillä tehtailtu. Mutta ennen kuin Unionin päätös konkreettisesta avusta olisi yksimielisesti hyväksytty, ja sovittu kuka osallistuu ja miten, olisivat Isonyrkkiset ehtineet tehdä mitä tahansa. On niitä löysiä lupauksia ollut ennenkin. Se teidän Unioninne näytti muutenkin olevan erityisen etevä unohtelemaan periaatteitaan ja lupauksiaan heti kun ne tuntuivat hankalilta. Sitä paitsi, mitä väliä sillä lopulta on kuka ulkopuolinen määräilee meidän perhettä, jos ei itse saada päättää, marmatti äiti. Vaikka meitä suomettumisesta pilkattiinkin, enemmän niitä ohjeita ja rajoituksia lopulta tuli Unionista kuin naapurista. Unionin mielestä kotikasvatus ja perheen yhtenäisyys oli suorastaan paha asia, kun piti olla niin globaali niin globaali. Unioni oli olevinaan yhtenäinen suurperhe, mutta kovin oli riitainen. Parempi on oikeiden perheiden elää keskenään sovussa ja käydä toistensa luona kylässä seurustelemassa ja oppimassa uusiakin tapoja. Olisivat pysyneet pääasioissa, kuten Idea alun perin julistikin, innostui isäkin vielä älmentämään. Siinä Unioni olisi voinut osoittaa hyödyllisyytensä. Luottamus ja turva olisivat vahvistuneet, mutta sen sijaan sotkeutuivat lillukan varsiin ja ihastuivat direktiivitehtailuun. Mitäs menivät jäljittelemään naapuripihan Isonyrkkisten koltiaisten hikistä ohjeistettua järjestelmää. Eivät ihmiset sellaista loputtomiin siedä. On se vaan kumma, etteivät mitkään Liitot, Vallat tai Unionit koskaan opi rajojaan. Väinämö jäi pohtimaan. Kai se sitten on niin, ettei perhe- elämä olekaan vain vanhanaikaista eristäytymistä niin kuin Unionissa oli julistettu. Mikäänhän ei tosiaan estä seurustelemasta ja leikkimästä kenen kanssa haluaa ilman direktiivejä. Voi jopa oppia ihan uusia leikkejä ja saada ihan uusia ystäviä - pihanpiirin ulkopuoleltakin, kunhan tosissaan koettaa ymmärtää outoja tapoja ja kummallisia sääntöjä. Saa lisäksi ihan itse päättää miten käyttää taskurahansa ja keille haluaa jakaa karkkejaan sisaruksilleen tai muillekin kavereille, ilahtui saidaksi joskus moitittu Väinämö. Toisaalta - kyllä Unionissa oli sentään ollut hienoa tuntea olevansa Sisäpiirissä isojen poikien kanssa ja jaella neuvoja muihinkin pihanpiireihin miten niiden tuli leikkiä, muisteli Väinämö hiukan kaihoisasti. Naapuripihan Isonyrkkisiäkin uskalsi uhitella, ilkkua ja jopa varovasti komennella. Nyt täytyi taas kuunnella niitäkin ja tulla toimeen niitten kanssa. Kuitenkin loppujen lopuksi, toteltava oli vain omia vanhempia, jotka aina silloin tällöin tietysti muistuttivat tästä, kun Väinämö ryhtyi liian omapäiseksi. Uudet vaalit ja uudet Väinämöt jos ei muu auta, sanoi isä joskus puolileikillään.

19 19 Sen pituinen se ja tosipa se lienee. Heikki Mäntylä Torbjörn Elfving Kiitos kivasta pihapiirin jutusta! Nimeni puuttunee Kullervon listasta koska en ole saanut hänen tarinan jatko- osaa. Voisitko lähettää se edelleen minulle? Kaivattua, ukkosen höystämää sateen ropinaa kuunnellessa. Bubi

Herään taas kerran äitin huutoon. - Sinun pitää nyt herätä, kun koulu alkaa kohta! - Joo, mutta mulla on sairas olo. Sanoin äidilleni vaikka ei

Herään taas kerran äitin huutoon. - Sinun pitää nyt herätä, kun koulu alkaa kohta! - Joo, mutta mulla on sairas olo. Sanoin äidilleni vaikka ei Tavallinen tyttö Herään taas kerran äitin huutoon. - Sinun pitää nyt herätä, kun koulu alkaa kohta! - Joo, mutta mulla on sairas olo. Sanoin äidilleni vaikka ei minulla ei ollut edes mitään. - Noh katsotaanpa

Lisätiedot

Mieletön mahdollisuus. Lasten ja nuorten omaistyön kehittämisprojekti

Mieletön mahdollisuus. Lasten ja nuorten omaistyön kehittämisprojekti Mieletön mahdollisuus Lasten ja nuorten omaistyön kehittämisprojekti Tukea. Toivoa. Mukana. Ilona. Tukea lapsille ja nuorille, joiden vanhempi on sairastunut psyykkisesti Mieletön Mahdollisuus -projektin

Lisätiedot

Jaa jaa. Sarihan kävi Lyseon lukion, kun ei tuosta keskiarvosta ollut kiinni.

Jaa jaa. Sarihan kävi Lyseon lukion, kun ei tuosta keskiarvosta ollut kiinni. Welcome to my life Kohtaus X: Vanhempien tapaaminen Henkilöt: Sari Lehtipuro Petra, Sarin äiti Matti, Sarin isä Paju (Lehtipurot ja Paju istuvat pöydän ääressä syömässä) Mitäs koulua sinä Paju nyt käyt?

Lisätiedot

HIIRIKAKSOSET. Aaro 22.2.2013. Lentoturma

HIIRIKAKSOSET. Aaro 22.2.2013. Lentoturma NALLE PUH Olipa kerran Nalle Puh. Nalle Puh lähti tapaamaan veljeään. Nalle Puh ja hänen veljensä nauroi itse keksimäänsä vitsiä. Se oli kuka on Nalle Puhin veli. Vastaus oli puhveli. Sitten he söivät

Lisätiedot

Outi Rossi JIPPII. Matkaan Jeesuksen kanssa. Kuvittanut Susanna Sinivirta. Fida International ry

Outi Rossi JIPPII. Matkaan Jeesuksen kanssa. Kuvittanut Susanna Sinivirta. Fida International ry Outi Rossi JIPPII Matkaan Jeesuksen kanssa Kuvittanut Susanna Sinivirta Fida International ry JIPPII Matkaan Jeesuksen kanssa, 4. painos C Outi Rossi Kuvitus Susanna Sinivirta Fida International ry Kirjapaino

Lisätiedot

Käyttää pinsettiotetta, liikelaajuus rajoittunut, levoton. Suositellaan toimintaterapiaa, jonka tavoitteena on parantaa silmän-käden yhteistyötä ja

Käyttää pinsettiotetta, liikelaajuus rajoittunut, levoton. Suositellaan toimintaterapiaa, jonka tavoitteena on parantaa silmän-käden yhteistyötä ja Leikkiä oppia liikkua harjoitella syödä nukkua terapia koulu päiväkoti kerho ryhmä haluta inhota tykätä jaksaa ei jaksa Käyttää pinsettiotetta, liikelaajuus rajoittunut, levoton. Suositellaan toimintaterapiaa,

Lisätiedot

Vihamiespiiras. kirjoittanut Derek Munson kuvittanut Tara Calahan King

Vihamiespiiras. kirjoittanut Derek Munson kuvittanut Tara Calahan King kirjoittanut erek Munson kuvittanut Tara alahan King Se oli täydellinen kesä, kunnes Juuso Rossi muutti parhaan kaverini, Santerin, naapuriin. En pitänyt Juusosta. Hän järjesti juhlat, eikä minua edes

Lisätiedot

o l l a käydä 13.1. Samir kertoo:

o l l a käydä 13.1. Samir kertoo: 13. kappale (kolmastoista kappale) SAMI RI N KOULUVII KKO 13.1. Samir kertoo: Kävin eilen Mohamedin luona. Hän oli taas sairas. Hänellä oli flunssa. Minä kerroin Mohamedille, että myös minulla on pää kipeä.

Lisätiedot

Nettiraamattu lapsille. Jeesus ruokkii 5000 ihmistä

Nettiraamattu lapsille. Jeesus ruokkii 5000 ihmistä Nettiraamattu lapsille Jeesus ruokkii 5000 ihmistä Kirjoittaja: Edward Hughes Kuvittaja: Janie Forest Sovittaja: Ruth Klassen Kääntäjä: Anni Kernaghan Tuottaja: Bible for Children www.m1914.org 2012 Bible

Lisätiedot

Arjen juhlaa MADEKOSKEN JA HEIKKILÄNKANKAAN KOULUILLA 2014

Arjen juhlaa MADEKOSKEN JA HEIKKILÄNKANKAAN KOULUILLA 2014 Arjen juhlaa MADEKOSKEN JA HEIKKILÄNKANKAAN KOULUILLA 2014 Arjen ilot Koulun jälkeen rättipoikki, kotiin laahustin tien poikki. Ajattelin: voisin mennä nukkumaan, ihan vain hetkeksi torkkumaan. Sitten

Lisätiedot

Toiminnan tavoite ja kuvaus: Oppilaat kuuntelevat ja rakentavat kuvien avulla uudelleen tarinan

Toiminnan tavoite ja kuvaus: Oppilaat kuuntelevat ja rakentavat kuvien avulla uudelleen tarinan Harjoite 5: TARINAN MUODOSTAMINEN Toiminnan tavoite ja kuvaus: Oppilaat kuuntelevat ja rakentavat kuvien avulla uudelleen tarinan Tavoiteltavat osa-alueet: Kognitiivinen taso: P: Aikajärjestys, IR: Sarjan

Lisätiedot

Tyttö, joka eli kahdesti

Tyttö, joka eli kahdesti Nettiraamattu lapsille Tyttö, joka eli kahdesti Kirjoittaja: Edward Hughes Kuvittaja: Janie Forest Sovittaja: Ruth Klassen Kääntäjä: Anni Kernaghan Tuottaja: Bible for Children www.m1914.org 2007 Bible

Lisätiedot

NIMENI ON: Kerro, millaisista asioista pidät? Minusta on mukavaa, kun: Jos olisin väri, olisin: Tulen iloiseksi siitä, kun:

NIMENI ON: Kerro, millaisista asioista pidät? Minusta on mukavaa, kun: Jos olisin väri, olisin: Tulen iloiseksi siitä, kun: Lapsen oma KIRJA Lapsen oma kirja Työkirja on tarkoitettu lapsen ja työntekijän yhteiseksi työvälineeksi. Lapselle kerrotaan, että hän saa piirtää ja kirjoittaa kirjaan asioita, joita hän haluaa jakaa

Lisätiedot

Emma ja Julija ovat ruvenneet huomioimaan Jennaa enemmän. He ovat hyviä ystäviä.

Emma ja Julija ovat ruvenneet huomioimaan Jennaa enemmän. He ovat hyviä ystäviä. Sakke aloittaa peruskoulun, Eetu ja Karim menee yhdeksännelle luokalle ja Julija, Emma ja Jenna aloittavat kahdeksannen luokan ja ovat siitä innoissaan. Emma ja Julija ovat ottaneet Jennan mukaan ja Jennakin

Lisätiedot

2. KESKUSTELUN ALOITTAMINEN

2. KESKUSTELUN ALOITTAMINEN 1. KUUNTELEMINEN 1. Katso henkilöä, joka puhuu 2. Mieti, mitä hän sanoo 3. Odota omaa vuoroasi 4. Sano, mitä haluat sanoa 2. KESKUSTELUN ALOITTAMINEN 1. Tervehdi 2. Jutustele 3. Päättele, kuunteleeko toinen

Lisätiedot

Tervetuloa! Mä asun D-rapussa. Mun asunto on sellainen poikamiesboksi.

Tervetuloa! Mä asun D-rapussa. Mun asunto on sellainen poikamiesboksi. Juhan naapuri Juha tulee töistä kotiin puoli kahdelta. Pihalla on tumma mies pienen tytön kanssa. Tyttö leikkii hiekkalaatikolla. Mies istuu penkillä ja lukee sanomalehteä. Terve! Moi! Sä oot varmaan uusi

Lisätiedot

Herään aikaisin aamulla herätyskellon pirinään. En jaksanut millään lähteä kouluun, mutta oli aivan pakko. En syönyt edes aamupalaa koska en olisi

Herään aikaisin aamulla herätyskellon pirinään. En jaksanut millään lähteä kouluun, mutta oli aivan pakko. En syönyt edes aamupalaa koska en olisi Akuliinan tarina Herään aikaisin aamulla herätyskellon pirinään. En jaksanut millään lähteä kouluun, mutta oli aivan pakko. En syönyt edes aamupalaa koska en olisi muuten kerennyt kouluun. Oli matikan

Lisätiedot

Yhteenveto Rovaniemen perheneuvolan lasten eroryhmän palautteista keväällä ja syksyllä 2011

Yhteenveto Rovaniemen perheneuvolan lasten eroryhmän palautteista keväällä ja syksyllä 2011 Yhteenveto Rovaniemen perheneuvolan lasten eroryhmän palautteista keväällä ja llä 11 Vanhempien palautteet Marja Leena Nurmela Tukeva/Rovaseutu Tietoa lasten eroryhmästä Lasten eroryhmät kokoontuivat 7

Lisätiedot

Perustunteita. Ihmisellä on paljon erilaisia tunteita. Osa niistä on perustunteita.

Perustunteita. Ihmisellä on paljon erilaisia tunteita. Osa niistä on perustunteita. Perustunteita Ihmisellä on paljon erilaisia tunteita. Osa niistä on perustunteita. Perustunteita ovat: ilo, suru, pelko, viha, inho ja häpeä. Niitä on kaikilla ihmisillä. Ilo Ilon tunne on hyvä tunne.

Lisätiedot

Juttutuokio Toimintatapa opettajan ja lapsen välisen vuorovaikutuksen tueksi

Juttutuokio Toimintatapa opettajan ja lapsen välisen vuorovaikutuksen tueksi JUTTUTUOKIO Juttutuokio Toimintatapa opettajan ja lapsen välisen vuorovaikutuksen tueksi Opettajan ja oppilaan välinen suhde on oppimisen ja opettamisen perusta. Hyvin toimiva vuorovaikutussuhde kannustaa,

Lisätiedot

Nettiraamattu lapsille. Daniel vankeudessa

Nettiraamattu lapsille. Daniel vankeudessa Nettiraamattu lapsille Daniel vankeudessa Kirjoittaja: Edward Hughes Kuvittaja: Jonathan Hay Sovittaja: Mary-Anne S. Kääntäjä: Anni Kernaghan Tuottaja: Bible for Children www.m1914.org 2014 Bible for Children,

Lisätiedot

T A Q. Aiempien traumaattisten kokemusten kartoitus Traumatic Antecedents Questionnaire. Copyright: Bessel A. van der Kolk. Suomennos: Kimmo Absetz

T A Q. Aiempien traumaattisten kokemusten kartoitus Traumatic Antecedents Questionnaire. Copyright: Bessel A. van der Kolk. Suomennos: Kimmo Absetz T A Q Aiempien traumaattisten kokemusten kartoitus Traumatic Antecedents Questionnaire Copyright: Bessel A. van der Kolk. Suomennos: Kimmo Absetz Aiempien traumaattisten kokemusten kartoitus Nimi: Päivämäärä:

Lisätiedot

VANHEMMAN HAASTATTELULOMAKE

VANHEMMAN HAASTATTELULOMAKE VANHEMMAN HAASTATTELULOMAKE Lapsi Vanhempi Haastattelija Päivä ja paikka 1 LAPSI VANHEMMAN SILMIN Kerro minulle lapsestasi. Millainen hän mielestäsi on? Kerro omin sanoin tai käytä alla olevia kuvauksia:

Lisätiedot

Puuha- Penan päiväkirja. by: Basil ja Lauri

Puuha- Penan päiväkirja. by: Basil ja Lauri Puuha- Penan päiväkirja by: Basil ja Lauri Eräänä päivänä Puuha-Pena meni ullakolle siivoamaan, koska hänen ystävänsä Plup- Plup tulee hänen luokse kylään ja Plup-Plup kutsuu Keke Keksin, joka on hyvin

Lisätiedot

Minä päätin itse sitoa ankkurinköyden paikalle, johon laitetaan airot. Kun ankkuri upposi joen pohjaan ja heti

Minä päätin itse sitoa ankkurinköyden paikalle, johon laitetaan airot. Kun ankkuri upposi joen pohjaan ja heti Joki Minä asun omakotitalossa. Talo sijaitsee Kemijärven rannan lähellä. Talon ja rannan välimatka on noin 20 metriä. Tänä keväänä Kemijoen pinnan jää alkoi sulaa aikaisemmin kuin ennen. Kaiken jään sulamisen

Lisätiedot

Nettiraamattu lapsille. Suosikkipojasta orjaksi

Nettiraamattu lapsille. Suosikkipojasta orjaksi Nettiraamattu lapsille Suosikkipojasta orjaksi Kirjoittaja: Edward Hughes Kuvittaja: Byron Unger; Lazarus Sovittaja: M. Kerr; Sarah S. Kääntäjä: Anni Kernaghan Tuottaja: Bible for Children www.m1914.org

Lisätiedot

Kokemuksia kerhotoiminnasta

Kokemuksia kerhotoiminnasta Kokemuksia kerhotoiminnasta Kerhopäivinä koulussa on aina myönteinen sutina. Ovat oppilaat ja ohjaajat sama hehku kasvoillaan touhottamassa sinne tänne. Siinä tulee rehtorinakin tunne, että tämähän toimii!

Lisätiedot

ITSENÄISTYVILLE NUORILLE

ITSENÄISTYVILLE NUORILLE JO ITSENÄISTYNEILTÄ- ITSENÄISTYVILLE NUORILLE Talla.... vihkolla haluamme jakaa kokemuksiamme teille. Omilleen-toiminnan kokemusasiantuntijaryhmä on suunnitellut vihkon sisällön. Ryhmään on osallistunut

Lisätiedot

Mitä tunteet ovat? Kukaan ei tiedä tarkasti, mitä tunteet oikein ovat. Kuitenkin jokainen ihminen kokee tunteita koko ajan.

Mitä tunteet ovat? Kukaan ei tiedä tarkasti, mitä tunteet oikein ovat. Kuitenkin jokainen ihminen kokee tunteita koko ajan. Mitä tunteet ovat? Kukaan ei tiedä tarkasti, mitä tunteet oikein ovat. Kuitenkin jokainen ihminen kokee tunteita koko ajan. Tunteet voivat olla miellyttäviä tai epämiellyttäviä ja ne muuttuvat ja vaihtuvat.

Lisätiedot

Viisas kuningas Salomo

Viisas kuningas Salomo Nettiraamattu lapsille Viisas kuningas Salomo Kirjoittaja: Edward Hughes Kuvittaja: Lazarus Sovittaja: Ruth Klassen Kääntäjä: Anni Kernaghan Tuottaja: Bible for Children www.m1914.org 2013 Bible for Children,

Lisätiedot

Nettiraamattu lapsille. Prinssistä paimeneksi

Nettiraamattu lapsille. Prinssistä paimeneksi Nettiraamattu lapsille Prinssistä paimeneksi Kirjoittaja: Edward Hughes Kuvittaja: M. Maillot; Lazarus Sovittaja: E. Frischbutter; Sarah S. Kääntäjä: Anni Kernaghan Tuottaja: Bible for Children www.m1914.org

Lisätiedot

Työharjoittelu Slovenian pääkaupungissa Ljubljanassa

Työharjoittelu Slovenian pääkaupungissa Ljubljanassa Työharjoittelu Slovenian pääkaupungissa Ljubljanassa Minä rupesin hakemaan toppipaikkaa muutama kuukautta ennen kun tulin Sloveniaan. Minulla on kavereita, jotka työskentelee mediassa ja niiden kautta

Lisätiedot

Peltolan uutiset 3/2011

Peltolan uutiset 3/2011 Peltolan uutiset 3/2011 Syksyllä golfkausi alkaa olla lopuillaan, mutta ei vielä ohi. Golfkauden lopuksi on hyvä kaivella aivojen muistisopukoita ja kerrata golfin sääntöjä. Sääntöopas, golffarin paras

Lisätiedot

Parisuhteen vaiheet. Yleensä ajatellaan, että parisuhteessa on kolme vaihetta.

Parisuhteen vaiheet. Yleensä ajatellaan, että parisuhteessa on kolme vaihetta. Parisuhteen vaiheet Yleensä ajatellaan, että parisuhteessa on kolme vaihetta. Parisuhteen vaiheet ovat seurusteluvaihe, itsenäistymisvaihe ja rakkausvaihe. Seuraavaksi saat tietoa näistä vaiheista. 1.

Lisätiedot

Nooa ja vedenpaisumus

Nooa ja vedenpaisumus Nettiraamattu lapsille Nooa ja vedenpaisumus Kirjoittaja: Edward Hughes Kuvittaja: Byron Unger; Lazarus Sovittaja: M. Maillot; Tammy S. Kääntäjä: Anni Kernaghan Tuottaja: Bible for Children www.m1914.org

Lisätiedot

JUMALAN OLEMASSAOLOA. En voinut enää kieltää

JUMALAN OLEMASSAOLOA. En voinut enää kieltää Aikamedia 2 En voinut enää kieltää JUMALAN OLEMASSAOLOA n Vuosia sitten ajattelin, että elämässä ei ole mitään järkeä. Identiteettiongelmien keskellä minulla ei ollut hajuakaan siitä, kuka minä olen, mistä

Lisätiedot

Nettiraamattu lapsille. Maanviljelijä ja kylvösiemen

Nettiraamattu lapsille. Maanviljelijä ja kylvösiemen Nettiraamattu lapsille Maanviljelijä ja kylvösiemen Kirjoittaja: Edward Hughes Kuvittaja: M. Maillot; Lazarus Sovittaja: E. Frischbutter; Sarah S. Kääntäjä: Anni Kernaghan Tuottaja: Bible for Children

Lisätiedot

Viisas kuningas Salomo

Viisas kuningas Salomo Nettiraamattu lapsille Viisas kuningas Salomo Kirjoittaja: Edward Hughes Kuvittaja: Lazarus Kääntäjä: Anni Kernaghan Sovittaja: Ruth Klassen Suomi Kertomus 22/60 www.m1914.org Bible for Children, PO Box

Lisätiedot

Prinssistä paimeneksi

Prinssistä paimeneksi Nettiraamattu lapsille Prinssistä paimeneksi Kirjoittaja: Edward Hughes Kuvittaja: M. Maillot; Lazarus Sovittaja: E. Frischbutter; Sarah S. Kääntäjä: Anni Kernaghan Tuottaja: Bible for Children www.m1914.org

Lisätiedot

Nettiraamattu. lapsille. Jeesus ja Lasarus

Nettiraamattu. lapsille. Jeesus ja Lasarus Nettiraamattu lapsille Jeesus ja Lasarus Kirjoittaja: Edward Hughes Kuvittaja: Janie Forest Sovittaja: Ruth Klassen Kääntäjä: Anni Kernaghan Tuottaja: Bible for Children www.m1914.org 2013 Bible for Children,

Lisätiedot

Nettiraamattu lapsille. Jeesus ja Lasarus

Nettiraamattu lapsille. Jeesus ja Lasarus Nettiraamattu lapsille Jeesus ja Lasarus Kirjoittaja: Edward Hughes Kuvittaja: Janie Forest Sovittaja: Ruth Klassen Kääntäjä: Anni Kernaghan Tuottaja: Bible for Children www.m1914.org 2013 Bible for Children,

Lisätiedot

Sinä olet kuin Miina, koska...

Sinä olet kuin Miina, koska... Sinä olet kuin Miina, koska... Autat ihmisiä. Teet parhaasi. Toimit rohkeasti. Kannat vastuuta. Puolustat heikompia. Tarkkailet maailmaa. Opettelet uusia asioita. Ryhdyt työhön reippaasti. Teet jotain

Lisätiedot

Aamunavaus alakoululaisille

Aamunavaus alakoululaisille Aamunavaus alakoululaisille Punainen Risti on maailmanlaajuinen järjestö, jonka päätehtävänä on auttaa hädässä olevia ihmisiä. Järjestön toiminta pohjautuu periaatteisiin, jotka antavat sille mahdollisuuden

Lisätiedot

Helatorstai Joh.17:24-26, Apt.1:6-9 lähtöjuhlan saarna

Helatorstai Joh.17:24-26, Apt.1:6-9 lähtöjuhlan saarna Helatorstai Joh.17:24-26, Apt.1:6-9 lähtöjuhlan saarna Me juhlimme tänään Jeesuksen taivaaseen astumista. Miksi Jeesus meni pois? Eikö olisi ollut parempi, että hän olisi jäänyt tänne. Helposti ajattelemme,

Lisätiedot

1. palvelupiste: mitattiin verenpainetta, veren sokeriarvoja sekä testattiin tasapainoa

1. palvelupiste: mitattiin verenpainetta, veren sokeriarvoja sekä testattiin tasapainoa IkäArvokas palvelupäivä Kangaslammin seurakuntasalissa keskiviikkona 23.9.2015 klo 11-15 Leiripäivään kutsuttiin mukaan erityisesti kotona yksin asuvia ikäihmisiä, jotka harvoin pääsevät mukaan toimintaan

Lisätiedot

Alakoulun LAPSET PUHEEKSI LOKIKIRJA 21.4.2016

Alakoulun LAPSET PUHEEKSI LOKIKIRJA 21.4.2016 Alakoulun LAPSET PUHEEKSI LOKIKIRJA 21.4.2016 Tytti Solantaus 2016 1 I LAPSET PUHEEKSI KESKUSTELUUN VALMISTAUTUMINEN 1. Lapset puheeksi keskustelun tarkoitus Lapset puheeksi keskustelun pyrkimyksenä on

Lisätiedot

Vainoajan tie saarnaajaksi

Vainoajan tie saarnaajaksi Nettiraamattu lapsille Vainoajan tie saarnaajaksi Kirjoittaja: Edward Hughes Kuvittaja: Janie Forest Sovittaja: Ruth Klassen Kääntäjä: Anni Kernaghan Tuottaja: Bible for Children www.m1914.org 2007 Bible

Lisätiedot

Nettiraamattu. lapsille. Jeesus ja Lasarus

Nettiraamattu. lapsille. Jeesus ja Lasarus Nettiraamattu lapsille Jeesus ja Lasarus Kirjoittaja: Edward Hughes Kuvittaja: Janie Forest Sovittaja: Ruth Klassen Kääntäjä: Anni Kernaghan Tuottaja: Bible for Children www.m1914.org BFC PO Box 3 Winnipeg,

Lisätiedot

Mitä on tapahtunut? -Emme ymmärrä mitään. -Tunne-elämä on jäissä. -Pikkuinen on edessä, mutta niin kaukana. -Hoitajat hoitavat Jaakkoa ja vanhempia

Mitä on tapahtunut? -Emme ymmärrä mitään. -Tunne-elämä on jäissä. -Pikkuinen on edessä, mutta niin kaukana. -Hoitajat hoitavat Jaakkoa ja vanhempia Jaakon elämä Emme uskoneet, että selviät, Emme uskoneet, että saisimme pitää sinut, Sinua hoivattiin, puolestasi rukoiltiin, välillä rukousta ei voinut lopettaa, se jatkui herkeämättä, hiljaa mielessä.

Lisätiedot

KABELON PUHE LÄKSIÄISILLASSA Luomaniemen Wanhalla

KABELON PUHE LÄKSIÄISILLASSA Luomaniemen Wanhalla KABELON PUHE LÄKSIÄISILLASSA Luomaniemen Wanhalla Minulta kysytään usein "Miksi Suomi" ja jos sanon totuuden - Suomi oli minun 3 valitsenut. Mun ensimmäinen oli Holland ja toinen oli Belgia. - Halusin

Lisätiedot

Ensimmäinen Johanneksen kirje 4. osa

Ensimmäinen Johanneksen kirje 4. osa Ensimmäinen Johanneksen kirje 4. osa 1 opettaja- Isak Penzev 21.0.3.2013 Jatkamme Johanneksen kirjeen tutkimista. Tämä oppitunti kuuluu opetussarjaan, jossa me tutkimme Uutta testamenttia. Kun me tutkimme

Lisätiedot

Eibar Espanja 2.11 12.12.2015 Erja Knuutila ja Pirkko Oikarinen

Eibar Espanja 2.11 12.12.2015 Erja Knuutila ja Pirkko Oikarinen Eibar Espanja 2.11 12.12.2015 Erja Knuutila ja Pirkko Oikarinen Maanatai aamuna 2.11 hyppäsimme Ylivieskassa junaan kohti Helsinkiä, jossa olimme puolen päivän aikoihin. Lento Pariisiin lähti 16.05. Meitä

Lisätiedot

Miks toi sai enemmän?! - millintarkkaa sisarusrakkautta monikkoperheessä. Janna Rantala Lastenpsykiatri Pari- ja perhepsykoterapeutti Helmikuu 2017

Miks toi sai enemmän?! - millintarkkaa sisarusrakkautta monikkoperheessä. Janna Rantala Lastenpsykiatri Pari- ja perhepsykoterapeutti Helmikuu 2017 Miks toi sai enemmän?! - millintarkkaa sisarusrakkautta monikkoperheessä Janna Rantala Lastenpsykiatri Pari- ja perhepsykoterapeutti Helmikuu 2017 Ennakkokäsityksiä Mitä sisarussuhteelta ylipäätään odotetaan

Lisätiedot

JEESUS PARANTAA SOKEAN

JEESUS PARANTAA SOKEAN Suomen Tunnustuksellinen PYHÄKOULUMATERIAALI 1(5) JEESUS PARANTAA SOKEAN 1. Kertomuksen taustatietoja a) Kertomuksen tapahtumapaikka Siiloan lammikko oli Jerusalemissa b) Ajallinen yhteys muihin kertomuksiin

Lisätiedot

SISARUKSENA KESKOSVAUVALLE

SISARUKSENA KESKOSVAUVALLE SISARUKSENA KESKOSVAUVALLE Onneksi olkoon pikkusisaruksestasi! Perheeseenne on syntynyt uusi perheenjäsen ja sinusta on tullut isosisko tai isoveli. Pienen sisaruksesi syntymä on ollut sinulle varmasti

Lisätiedot

Nettiraamattu lapsille. Jeesus parantaa sokean

Nettiraamattu lapsille. Jeesus parantaa sokean Nettiraamattu lapsille Jeesus parantaa sokean Kirjoittaja: Edward Hughes Kuvittaja: Janie Forest Sovittaja: Ruth Klassen Kääntäjä: Anni Kernaghan Tuottaja: Bible for Children www.m1914.org 2012 Bible for

Lisätiedot

Pidän hänen ilmeestään, kun sanon sen hänelle.

Pidän hänen ilmeestään, kun sanon sen hänelle. Hän rakastaa minua. Tietenkin minä rakastan häntä. Kyllä minä uskon, että hän rakastaa minua... Hänhän on vaimoni! Joskus hän sanoo sen ääneenkin. Pidän hänen ilmeestään, kun sanon sen hänelle. On hyvä

Lisätiedot

KiVa Koulu tilannekartoituskysely 2016 sivu 1/14. KiVa Koulu tilannekartoituskysely 2016 sivu 2/14. KiVa Koulu tilannekartoituskysely 2016 sivu 3/14

KiVa Koulu tilannekartoituskysely 2016 sivu 1/14. KiVa Koulu tilannekartoituskysely 2016 sivu 2/14. KiVa Koulu tilannekartoituskysely 2016 sivu 3/14 KiVa Koulu tilannekartoituskysely 2016 sivu 1/14 Tervetuloa täyttämään kysely! Koulutunnus: Oppilaiden tilannekartoitussalasana: Kirjaudu kyselyyn KiVa Koulu tilannekartoituskysely 2016 sivu 2/14 Kukaan

Lisätiedot

Haluaisin mennä nukkumaan Verbi + verbi + verbi

Haluaisin mennä nukkumaan Verbi + verbi + verbi Verbien rektioita Haluaisin mennä nukkumaan Verbi + verbi + verbi Jos lauseessa on useita verbejä, missä muodossa 2. tai 3. verbi ovat? -Jos lauseessa on useita verbejä peräkkäin, 1. verbi taipuu normaalisti,

Lisätiedot

q-toset Kosken koulut 135 vuotta osa 2 entisten koululaisten haastatteluja 6a-luokan lehti numero 2/2011

q-toset Kosken koulut 135 vuotta osa 2 entisten koululaisten haastatteluja 6a-luokan lehti numero 2/2011 q-toset 6a-luokan lehti numero 2/2011 Kosken koulut 135 vuotta osa 2 entisten koululaisten haastatteluja Kirsi Jokela Mitä koulua kävitte? -Kävin Sorvaston koulua. Millaista siellä oli? -Tosi kivaa. Siellä

Lisätiedot

JÄTTIhampaan. ar voitus

JÄTTIhampaan. ar voitus JÄTTIhampaan ar voitus Fossiili on sellaisen olion tai kasvin jäänne, joka on elänyt maapallolla monia, monia vuosia sitten. Ihmiset ovat löytäneet fossiileja tuhansien vuosien aikana kivistä ja kallioista

Lisätiedot

Jesaja näkee tulevaisuuteen

Jesaja näkee tulevaisuuteen Nettiraamattu lapsille Jesaja näkee tulevaisuuteen Kirjoittaja: Edward Hughes Kuvittaja: Jonathan Hay Kääntäjä: Anni Kernaghan Sovittaja: Mary-Anne S. Suomi Kertomus 27/60 www.m1914.org Bible for Children,

Lisätiedot

MAYN PERHEEN UUTISKIRJE, JOULUKUU 2012

MAYN PERHEEN UUTISKIRJE, JOULUKUU 2012 MAYN PERHEEN UUTISKIRJE, JOULUKUU 2012 "Kunnia Jumalalle korkeuksissa, ja maassa rauha ihmisten kesken, joita kohtaan hänellä on hyvä tahto!" Luuk.2:14 Rakkaat kanssamatkaajamme! Tämä joulun jälkeinen

Lisätiedot

Miehet haluavat seksiä useammin kuin naiset

Miehet haluavat seksiä useammin kuin naiset Miehet haluavat seksiä useammin kuin naiset Julkisessa keskustelussa nostetaan ajoittain esille väitteitä siitä, haluavatko miehet vai naiset seksiä useammin ja joutuvatko jotkut elämään seksuaalisessa

Lisätiedot

Aurinko nousi ja valaisi Ihmevaaran kaatopaikan. Jostain kuului hiljainen ääni. Lilli-kettu höristi korviaan. Mistä ääni kuului? Ei se ainakaan lintu

Aurinko nousi ja valaisi Ihmevaaran kaatopaikan. Jostain kuului hiljainen ääni. Lilli-kettu höristi korviaan. Mistä ääni kuului? Ei se ainakaan lintu Aurinko nousi ja valaisi Ihmevaaran kaatopaikan. Jostain kuului hiljainen ääni. Lilli-kettu höristi korviaan. Mistä ääni kuului? Ei se ainakaan lintu ollut. Ääni kuului uudestaan. - Sehän tulee tuosta

Lisätiedot

Kehitysvammaliitto ry. RATTI-hanke. Haluan lähteä kaverin luokse viikonlopun viettoon ja olla poissa ryhmäkodista koko viikonlopun.

Kehitysvammaliitto ry. RATTI-hanke. Haluan lähteä kaverin luokse viikonlopun viettoon ja olla poissa ryhmäkodista koko viikonlopun. RISKIARVIOINTILOMAKE 1. Henkilön nimi Pekka P. 2. Asia, jonka henkilö haluaa tehdä. Haluan lähteä kaverin luokse viikonlopun viettoon ja olla poissa ryhmäkodista koko viikonlopun. 3. Ketä kutsutaan mukaan

Lisätiedot

1. Kuinka usein olet osallistunut 12 viime kuukauden aikana sen järjestön toimintaan, josta sait tämän kyselyn?

1. Kuinka usein olet osallistunut 12 viime kuukauden aikana sen järjestön toimintaan, josta sait tämän kyselyn? 1. Kuinka usein olet osallistunut 12 viime kuukauden aikana sen järjestön toimintaan, josta sait tämän kyselyn? o 3 kertaa viikossa tai useammin o 1 3 kertaa viikossa o 1 3 kertaa kuukaudessa o Harvemmin

Lisätiedot

Minä varoitan teitä nyt. Tarinastani on tulossa synkempi.

Minä varoitan teitä nyt. Tarinastani on tulossa synkempi. Viima Viima Teräs ei ole mikään paha poika, mutta ei hän kilttikään ole. Hänen viimeinen mahdollisuutensa on koulu, joka muistuttaa vähän akvaariota ja paljon vankilaa. Heti aluksi Mahdollisuuksien talossa

Lisätiedot

LAPSET PUHEEKSI KÄYTÄNNÖN KOKEMUKSIA LASTENSUOJELUSSA

LAPSET PUHEEKSI KÄYTÄNNÖN KOKEMUKSIA LASTENSUOJELUSSA LAPSET PUHEEKSI KÄYTÄNNÖN KOKEMUKSIA LASTENSUOJELUSSA 24.2.2015 Salo Katri Inkinen, erityisperhetyöntekijä, Tl&p-menetelmäkouluttaja Lausteen perhekuntoutuskeskus, Vaalan Perheyksikkö, Turku MITEN KOULUTUSTA

Lisätiedot

Haastattelut e-kioskin käyttäjäkokemuksista. Mira Hänninen Haaga-Helia ammattikorkeakoulu

Haastattelut e-kioskin käyttäjäkokemuksista. Mira Hänninen Haaga-Helia ammattikorkeakoulu Haastattelut e-kioskin käyttäjäkokemuksista Mira Hänninen Haaga-Helia ammattikorkeakoulu Sukupuoli ja ikä Haastattelin Kirjasto 10:ssä 14 henkilöä, joista seitsemän oli naisia (iät 24, 25, 36, 36, 50,

Lisätiedot

Nettiraamattu lapsille. Komea mutta tyhmä kuningas

Nettiraamattu lapsille. Komea mutta tyhmä kuningas Nettiraamattu lapsille Komea mutta tyhmä kuningas Kirjoittaja: Edward Hughes Kuvittaja: Janie Forest Sovittaja: Lyn Doerksen Kääntäjä: Anni Kernaghan Tuottaja: Bible for Children www.m1914.org 2012 Bible

Lisätiedot

Tietokilpailu 5 Väkivallasta perheessä saa puhua Mitä tarkoittaa avun saaminen?

Tietokilpailu 5 Väkivallasta perheessä saa puhua Mitä tarkoittaa avun saaminen? Tietokilpailu 5 Väkivallasta perheessä saa puhua Mitä tarkoittaa avun saaminen? Tähän tietokilpailuun on kerätty kysymyksiä väkivallasta perheessä ja rikosprosessiin liittyen. Tietokilpailun voi pitää

Lisätiedot

Yksinäisyys lasten silmin. Ida Spets, sosiaalityön opiskelija

Yksinäisyys lasten silmin. Ida Spets, sosiaalityön opiskelija Yksinäisyys lasten silmin Ida Spets, sosiaalityön opiskelija Tutkimusaihe ja tutkimuskysymykset Lasten yksinäisyys lasten näkökulmasta Sadutusmenetelmällä lasten tieto näkyviin 1) Mitä lapset kertovat

Lisätiedot

RAY TUKEE BAROMETRI 1. Kuinka usein olet osallistunut 12 viime kuukauden aikana sen järjestön toimintaan, josta sait tämän kyselyn?

RAY TUKEE BAROMETRI 1. Kuinka usein olet osallistunut 12 viime kuukauden aikana sen järjestön toimintaan, josta sait tämän kyselyn? RAY TUKEE BAROMETRI 1. Kuinka usein olet osallistunut 12 viime kuukauden aikana sen järjestön toimintaan, josta sait tämän kyselyn? 1 3 kertaa viikossa tai useammin 2 1-3 kertaa viikossa 3 1-3 kertaa kuukaudessa

Lisätiedot

LAPSEN HAASTATTELULOMAKE (yli 10-vuotiaalle)

LAPSEN HAASTATTELULOMAKE (yli 10-vuotiaalle) LAPSEN HAASTATTELULOMAKE (yli 10-vuotiaalle) Lapsi Haastattelija Päivä ja paikka 1 LAPSEN NÄKEMYS ITSESTÄÄN Me ihmiset olemme erilaisia ja meissä on erilaisia luonteenpiirteitä. Kerro itsestäsi, miten

Lisätiedot

Ranska, Chamonix TAMMIKUU

Ranska, Chamonix TAMMIKUU Ranska, Chamonix TAMMIKUU Tulin Ranskaan 2.1.2013 Riitan & Katjan kanssa. Oltiin hotelilla, joskus 9 jälkeen illalla. Sain oman huoneen ja näytettiin pikaisesti missä on suihkut ja vessat. Ensimmäisenä

Lisätiedot

Sarjakuva- www.ransu.info

Sarjakuva- www.ransu.info Sarjakuva- ja puuhakirja Ransun Lue ja pelaa! Heippatirallaa! Tässä kirjassa on Ransun pelastuskoulu -sarjakuvia, joista lukemalla oppii tärkeitä turvallisuuteen liittyviä asioita. Ja sitten on vähän väliä

Lisätiedot

Kaija Jokinen - Kaupantäti

Kaija Jokinen - Kaupantäti Kaija maitokaapissa täyttämässä hyllyjä. Kaija Jokinen - Kaupantäti Kun menet kauppaan, ajatteletko sitä mitä piti ostaa ja mahdollisesti sitä mitä unohdit kirjoittaa kauppalistaan? Tuskin kellekään tulee

Lisätiedot

Nettiraamattu lapsille. Jeesus, suuri Opettaja

Nettiraamattu lapsille. Jeesus, suuri Opettaja Nettiraamattu lapsille Jeesus, suuri Opettaja Kirjoittaja: Edward Hughes Kuvittaja: Byron Unger; Lazarus Sovittaja: E. Frischbutter; Sarah S. Kääntäjä: Anni Kernaghan Tuottaja: Bible for Children www.m1914.org

Lisätiedot

Komea mutta tyhmä kuningas

Komea mutta tyhmä kuningas Nettiraamattu lapsille Komea mutta tyhmä kuningas Kirjoittaja: Edward Hughes Kuvittaja: Janie Forest Sovittaja: Lyn Doerksen Kääntäjä: Anni Kernaghan Tuottaja: Bible for Children www.m1914.org 2012 Bible

Lisätiedot

Nuoruus. - haittaks se? Nuorten foorumi Tampere Pesäpuu ry:n Selviytyjät-tiimi

Nuoruus. - haittaks se? Nuorten foorumi Tampere Pesäpuu ry:n Selviytyjät-tiimi Nuoruus - haittaks se? Nuorten foorumi Tampere 17.3.2012 Pesäpuu ry:n Selviytyjät-tiimi Millainen nuori olen? Pienryhmäkeskustelujen yhteenveto Mitä itsestäni ajattelen? Ahdistusta ja kamppailua itsensä

Lisätiedot

Nettiraamattu lapsille. Kuningas Daavid (2. osa)

Nettiraamattu lapsille. Kuningas Daavid (2. osa) Nettiraamattu lapsille Kuningas Daavid (2. osa) Kirjoittaja: Edward Hughes Kuvittaja: Lazarus Sovittaja: Ruth Klassen Kääntäjä: Anni Kernaghan Tuottaja: Bible for Children www.m1914.org 2009 Bible for

Lisätiedot

Paritreenejä. Lausetyypit

Paritreenejä. Lausetyypit Paritreenejä Lausetyypit Keskustele parin kanssa, kysy parilta! Omasta mielestäni olen Minun perhe on Minun suku on Minun äiti on Minun isä on Minun koti on Minun lempiruoka on Minun suosikkilaulaja on

Lisätiedot

SAARA SYNNYTTÄÄ POJAN

SAARA SYNNYTTÄÄ POJAN Suomen Tunnustuksellinen PYHÄKOULUMATERIAALI 1(5) SAARA SYNNYTTÄÄ POJAN Kuva taidegraafikko Kimmo Pälikkö 1. Kertomuksen taustatietoja a) Missä kertomus tapahtui Beersebassa. Siellä sekä Aabraham, Iisak

Lisätiedot

istä satuja saadaan Poika ihmetteli: Miten sadut syntyvät? Mistä satuja saadaan? Mene metsään, pojan isoäiti neuvoi. Etsi satuja metsästä.

istä satuja saadaan Poika ihmetteli: Miten sadut syntyvät? Mistä satuja saadaan? Mene metsään, pojan isoäiti neuvoi. Etsi satuja metsästä. M istä satuja saadaan Poika ihmetteli: Miten sadut syntyvät? Mistä satuja saadaan? Mene metsään, pojan isoäiti neuvoi. Etsi satuja metsästä. Poika meni metsään. Hän katseli ympärilleen ja huomasi satuja

Lisätiedot

Omat rajat ja turvaohjeet

Omat rajat ja turvaohjeet Omat rajat ja turvaohjeet Jokaisella ihmisellä on oikeus omaan kehoonsa. Se tarkoittaa, että myös sinä päätät itse, kuka saa koskettaa sinua. Sinä saat myös päättää, mihin paikkoihin toinen ihminen saa

Lisätiedot

Lapsen kielen kehitys II. Kielen ja puheen kehityksen tukeminen. www.eksote.fi

Lapsen kielen kehitys II. Kielen ja puheen kehityksen tukeminen. www.eksote.fi Lapsen kielen kehitys II Kielen ja puheen kehityksen tukeminen www.eksote.fi Lapsi- ja nuorisovastaanotto Puheterapia 2010 PUHUMAAN OPPIMINEN Puhe on ihmisen tärkein ilmaisun väline. Pieni lapsi oppii

Lisätiedot

Dalinda Luolamo. Tunteiden sota. Runokokoelma

Dalinda Luolamo. Tunteiden sota. Runokokoelma Dalinda Luolamo Tunteiden sota Runokokoelma Tunteiden sota Dalinda Luolamo Ulkoasu: R. Penttinen Painettu: Mediapinta, 2010 ISBN 978-952-235-235-4 Alkusanat Arvoisat lukijat. Tahdon kertoa teille projektistani

Lisätiedot

The Adult Temperament Questionnaire (the ATQ, 77-item short form) AIKUISEN TEMPERAMENTTIKYSELY

The Adult Temperament Questionnaire (the ATQ, 77-item short form) AIKUISEN TEMPERAMENTTIKYSELY 2007 Mary K. Rothbart, D. E. Evans. All Rights Reserved. Finnish translation: Professor Katri Räikkönen-Talvitie and the Developmental Psychology Research Group, University of Helsinki, Finland The Adult

Lisätiedot

Opettajalle JOKAINEN IHMINEN ON ARVOKAS

Opettajalle JOKAINEN IHMINEN ON ARVOKAS Miten kohtelet muita? Ihmiset ovat samanarvoisia Vastuu ja omatunto Missä Jumala on? Opettajalle TAVOITE Oppilas saa keskustelujen ja tekstien kautta mahdollisuuden muodostaa ja syventää käsityksiään ihmisyydestä

Lisätiedot

320075 Mitä nyt (4) What now?

320075 Mitä nyt (4) What now? 320075 Mitä nyt (4) What now? Lapset joutuvat usein tilanteisiin, joissa on hyvä miettiä omia reaktioitaan ennen toimimista. Tässä korttisarjassa esitetään erilaisia hankalia tilanteita, joihin jokainen

Lisätiedot

JAAKOBIN PAINI. 1. Kertomuksen taustatietoja a) Kertomuksen tapahtumapaikka Penuelissa, matkalla Harranista, Laabanin luota takaisin luvattuun maahan.

JAAKOBIN PAINI. 1. Kertomuksen taustatietoja a) Kertomuksen tapahtumapaikka Penuelissa, matkalla Harranista, Laabanin luota takaisin luvattuun maahan. Suomen Tunnustuksellinen PYHÄKOULUMATERIAALI 1(5) JAAKOBIN PAINI 1. Kertomuksen taustatietoja a) Kertomuksen tapahtumapaikka Penuelissa, matkalla Harranista, Laabanin luota takaisin luvattuun maahan. b)

Lisätiedot

Iloa yhteistyöstä. Mielekäs ja tuloksekas koiraharrastus. Kati Kuula

Iloa yhteistyöstä. Mielekäs ja tuloksekas koiraharrastus. Kati Kuula Iloa yhteistyöstä Mielekäs ja tuloksekas koiraharrastus Kati Kuula 8.10.2016 Koirilla on oikeus hyvään elämään Meillä kaikilla on oikeus hyvään elämään Mitä kaikkea hyvää koiraharrastustoimintaan osallistumisesta

Lisätiedot

4.1 Kaikki otti mut tosi hyvin ja ilosella naamalla vastaan, enkä tuntenu oloani mitenkään ulkopuoliseksi, kiitos hyvän yhteishengen työpaikalla.

4.1 Kaikki otti mut tosi hyvin ja ilosella naamalla vastaan, enkä tuntenu oloani mitenkään ulkopuoliseksi, kiitos hyvän yhteishengen työpaikalla. Ranska Chamonix Niin tällänen blogikin pitäis kirjottaa. Meinasin että kirjotan ihan mitä olen Ranskassa tehny ja lisäilen sinne tänne kuvia, en oo mitenkään blogin kirjottaja tyyppiä. 3.1 Lähin Kittilästä

Lisätiedot

Löytölintu. www.modersmal.net/finska

Löytölintu. www.modersmal.net/finska www.modersmal.net/finska Löytölintu Olipa kerran metsänvartija, joka lähti metsään metsästämään. Siellä hän kuuli lapsen huutoa. Hän seurasi ääntä ja saapui vihdoin korkean puun juurelle, jonka latvassa

Lisätiedot

Jeesus, suuri Opettaja

Jeesus, suuri Opettaja Nettiraamattu lapsille Jeesus, suuri Opettaja Kirjoittaja: Edward Hughes Kuvittaja: Byron Unger; Lazarus Sovittaja: E. Frischbutter; Sarah S. Kääntäjä: Anni Kernaghan Tuottaja: Bible for Children www.m1914.org

Lisätiedot

Timo Martikainen ICT, Varia. Matka Kiinassa

Timo Martikainen ICT, Varia. Matka Kiinassa Matka Kiinassa Reissu lähti liikkeelle 30.10.2016 Helsinki Vantaa -lentokentältä. Mukaan lähti 7 opiskelijaa ja ensimmäiseksi 1,5 viikoksi kolme opettajaa: Jarno, Arttu ja Heimo. Kaikkia vähän jännitti,

Lisätiedot

KEHO ON LEIKKI - kirjan rakenne. Susanne Ingman-Friberg kätilö YAMK projektikoordinaattori

KEHO ON LEIKKI - kirjan rakenne. Susanne Ingman-Friberg kätilö YAMK projektikoordinaattori KEHO ON LEIKKI - kirjan rakenne Susanne Ingman-Friberg kätilö YAMK projektikoordinaattori OSA 1 Tutkimus Mitä on lapsen seksuaalisuus Väestöliitossa tehty LASEKE-tutkimus Ammattilaisten ajatuksia lasten

Lisätiedot

Lapset puheeksi -keskustelu lapsesta, perheestä ja kouluympäristöstä

Lapset puheeksi -keskustelu lapsesta, perheestä ja kouluympäristöstä Lapset puheeksi -keskustelu lapsesta, perheestä ja kouluympäristöstä Lomake annetaan etukäteen huoltajille mietittäväksi. Lomakkeen lopussa on lapsen kehitystä suojaavia tekijöitä kotona ja koulussa, ja

Lisätiedot

Rikas mies, köyhä mies

Rikas mies, köyhä mies Nettiraamattu lapsille Rikas mies, köyhä mies Kirjoittaja: Edward Hughes Kuvittaja: M. Maillot; Lazarus Sovittaja: M. Maillot; Sarah S. Kääntäjä: Anni Kernaghan Tuottaja: Bible for Children www.m1914.org

Lisätiedot