HARJUN KAATOPAIKKA LUPAHAKEMUKSEN TÄYDENNYS

Transkriptio

1 Vastaanottaja Lohjan kaupunki Asiakirjatyyppi Lupahakemuksen täydennys Päivämäärä Viite HARJUN KAATOPAIKKA LUPAHAKEMUKSEN TÄYDENNYS ESAVI/310/04.08/2013

2 HARJUN KAATOPAIKKA ESAVI/310/04.08/2013 Päivämäärä Laatijat Tarkastaja Hyväksyjä Kuvaus Janne Kekkonen, Ismo Läspä Kare Päätalo Lohjan kaupunki Lupahakemuksen täydennys Viite Ramboll Niemenkatu LAHTI P F

3 ESAVI/310/04.08/2013 SISÄLTÖ 1. TÄYDENNYSPYYNNÖN SISÄLTÖ 1 2. LUPAHAKEMUSLOMAKE 1 3. KAAVATIEDOT 1 4. TIEDOT TEHDYSTÄ KUNNOSTUKSESTA 1 5. JÄTTEEN LIUKOISUUSOMINAISUUDET 2 6. POHJAVESINÄYTTEENOTTO 2 7. KAATOPAIKKAKAASUMITTAUKSET 2 8. KAATOPAIKAN KÄYTTÖHISTORIA 2 9. MUUT MAHDOLLISET ASIANOSAISET LAADUNVALVONTA Laadunvalvonnan suorittaminen Laadunvalvonnan seuranta Tarkemittaukset Noudatettavat asiakirjat ja määräykset KUNNOSTUSTYÖNAIKAINEN KIRJANPITO NATURA-TARVEARVIO YHTEENVETO HAKEMUKSEN TOIMITTAMINEN 5 LIITTEET 1. Lupahakemuslomake 2. Kaavatiedot 3. Päätös kunnostuksesta ja kunnostuksen loppuraportti 4. Jätteen liukoisuuskokeiden tulokset 5. Pohjavesinäytteen analyysitulokset, putkikortti ja sijaintikartta

4 ESAVI/310/04.08/ / 5 1. TÄYDENNYSPYYNNÖN SISÄLTÖ Aluehallintovirasto pyysi täydentämään Harjun kaatopaikan sulkemisesta vireille pantua hakemusta (Dnro ESAVI/310/04.08/2013) seuraavilla tiedoilla. Täydennyksen jättämisen määräajaksi sovittiin aluehallintoviraston kanssa helmikuun 2015 loppu. 1. Ympäristölupahakemuslomake täytettynä ja allekirjoitettuna. 2. Kopiot taajamaosayleiskaavasta ja maakuntakaavasta kaavamerkintöineen. 3. Kopiot kaatopaikan kunnostuksesta tehdyn ilmoituksen perusteella annetusta päätöksestä (UUDELY/621/07.00/2012, ) sekä kunnostuksen loppuraportista. 4. Pohjaveden pilaantumisriskin takia täydennettävä myös seuraavat tiedot: a. asetuksen 331/2013 kaatopaikkakelpoisuusluokituksessa tarkoitettujen epäorgaanisen haitta-aineiden sekä DOC:n, sulfaatin, kloridin ja fluoridin liuenneet määrät (L/S = 10) jätteessä vähintään kahdesta näytteestä analysoituna b. pohjaveden virtaussuunnassa jätetäyttöalueen alapuolelle on asennettava pohjavesiputki, josta otettavasta näytteestä on analysoitava ulkonäkö, haju, väri, happi, sameus, ph, sähkönjohtavuus, alkaliteetti, kloridi, sulfaatti, fluoridi, öljyhiilivedyt (C 10 -C 40 ), BTEX-yhdisteet, klooratut liuottimet sekä niiden hajoamistuotteet, kokonaistyppi, ammoniumtyppi, kokonaisfosfori sekä COD Mn. Lisäksi pohjavedestä on analysoitava tarvittaessa metallien (Sb, As, Hg, Cd, Co, Cr, Cu, Pb, Ni, Zn, V, Ba, Mo, Fe) liukoiset pitoisuudet. 5. Tiedot kaatopaikkakaasujen koostumuksesta tehtyjen kenttämittausten perusteella (mittausraportti). 6. Tiedot kaatopaikan käyttöhistoriasta. 7. Muut mahdolliset häiriintyvät kohteet ja asianosaiset kiinteistöt. 8. Laadunvalvontatietojen tarkentaminen kaatopaikan kunnostuksen käytettävien materiaalien ja rakentamisen laadunvalvonnan osalta sekä laadunvalvonnan toteuttajan tiedot. 9. Tiedot kaatopaikan kunnostustyön aikana tehtävästä kirjanpidosta. 10. Arvio Natura-tarveharkinta-arvion laatimistarpeesta. 11. Lupahakemus- ja täydennysasiakirjat sähköisessä muodossa. Tähän mennessä toimitetuista hakemusasiakirjoista on toimitettava kolme lisäkappaletta. 2. LUPAHAKEMUSLOMAKE Lupahakemuslomake täytettynä ja allekirjoitettuna on täydennyksen liitteenä KAAVATIEDOT Kaavatiedot on toimitettu aluehallintoviraston kirjaamoon sähköpostilla (lähettäjä: Seppo Lötjönen). Tiedot esitetään myös tämän täydennyksen liitteenä TIEDOT TEHDYSTÄ KUNNOSTUKSESTA Uudenmaan ELY-keskuksen päätös pilaantuneen maan kunnostamisesta sekä kunnostuksen loppuraportti ovat täydennyksen liitteenä 3.

5 ESAVI/310/04.08/ / 5 5. JÄTTEEN LIUKOISUUSOMINAISUUDET Jätetäytöstä otettujen kokoomanäytteiden liukoisuuskoetulokset ovat täydennyksen liitteenä 4. Liukoisuudet analysoitiin ravistelutestillä jätetäytöstä kaivinkoneavusteisesti otetusta kahdesta edustavasta kokoomanäytteestä. Ravistelutestin L/S=10 tuloksia verrattiin Valtioneuvoston asetuksessa kaatopaikoista (331/2013) määritettyihin liukoisuusraja-arvoihin. Näytteessä LT1 todettiin pysyvän jätteen kaatopaikan liukoisuusraja-arvon ylitys antimonin ja kadmiumin osalta. Näytteessä LT2 fenoli-indeksi ylitti pysyvän jätteen kaatopaikan liukoisuusraja-arvon. Muilta osin liukoisuudet alittivat pysyvän jätteen kaatopaikan raja-arvot. Liukoisuuskokeen tulosten perusteella jätemateriaali soveltuisi sijoitettavaksi tavanomaisen jätteen kaatopaikalle. 6. POHJAVESINÄYTTEENOTTO Virtaussuunnassa kaatopaikan alapuolelle asennetusta pohjaveden havaintoputkesta RF1/15 otetusta näytteestä analysoidut pitoisuudet ovat täydennyksen liitteenä 5. Pohjavesinäytteestä analysoitiin laboratoriossa lievästi porakaivojen keskimääräisiin pitoisuuksiin verrattuna (Geologian tutkimuskeskus, Tuhat kaivoa - Suomen kaivovesien fysikaalis-kemiallinen laatu vuonna 1999, Tutkimusraportti 155/2002) koholla oleva molybdeenipitoisuus 81 µg/l. Pohjavesinäyte oli samea ja tuloksiin on voinut vaikuttaa häiriö pohjaveden luontaisessa tilassa havaintoputken asennuksen seurauksena. Oletusta tukee myös koholla ollut rautapitoisuus. Rautapitoisuuden ohella pohjaveden happipitoisuus oli verrattain hyvä, mihin voi olla syynä putken asennuksen yhteydessä käytettävä paineilmahuuhtelu, joka ilmastaa pohjavettä. Muiden analysoitujen aineiden osalta ei havaittu GTK:n selvityksessä analysoituihin pitoisuuksiin verrattuna selvästi koholla olevia pitoisuuksia. Pohjavesinäytteessä ei todettu öljyhiilivetyjä tai haihtuvia hiilivetyjä. 7. KAATOPAIKKAKAASUMITTAUKSET Kaatopaikalle asennetusta tarkkailuputkesta mitattiin kaatopaikkakaasuja GA 2000 kenttämittarilla. GA 2000:n lukemat olivat: CH 4 0,4 % CO 2 0,2 % O 2 19,7 % BAL 80,0 % H 2 S 000 ppm CO 000 ppm Kenttämittauksesta ei ole laadittu erillistä raporttia. Mitatut pitoisuudet on esitetty myös lupahakemuksessa luvussa KAATOPAIKAN KÄYTTÖHISTORIA Harjun vanha kaatopaikka oli käytössä luvuilla. Vanhalle soranottopaikalle kuljetettiin kaupunkialueilta oletettavasti sekä yhdyskunta- että teollisuusjätettä sekä täyttömaata. A-insinöörien vuonna 2012 tekemää (Työnro , ) Harjun kaatopaikan alueen historiaselvitystä varten oli käytössä ilmakuvat vuosilta 1937, -56, -62, -74 ja -88. Vuosien 1956 ja -62 kuvissa näkyy käytössä oleva kaatopaikka-alue. Vuoden 1974 kuvassa kaatopaikka-alue on peitetty ja tasattu. Kohteessa tehdyissä maaperätutkimuksissa jätetäytöstä on löytynyt mm. metalliromua, lasia, betonia, puuta, kumia ja tiiliä. Yli neljänkymmenen vuoden aikana orgaaninen jäte on jo pääosin hajonnut. Kaatopaikan metaanintuotanto on käytännössä loppunut.

6 ESAVI/310/04.08/ / 5 9. MUUT MAHDOLLISET ASIANOSAISET Kaatopaikka-alueen kiinteistöt ovat Lohjan kaupungin omistamia. Kaatopaikkakiinteistöt rajautuvat kaakkoisreunastaan yleiseen tiehen (omistajana Suomen valtio) ja muilta osin Lohjan kaupungin omistamiin kiinteistöihin. Valtatien itäpuolella sijaitsee Kiint. Oy Gunnarlan tontit omistama kiinteistö , joka on katsottu lupa-asiassa asianomaiseksi. Muut kiinteistöt, jotka eivät ole Lohjan kaupungin omistamia, sijaitsevat lähimmillään noin 200 metrin etäisyydellä kaatopaikka-alueesta. Kaatopaikan eristämisessä alueella toteutetaan normaaleja maanrakennustöitä, joista ei aiheudu erityistä melua tai muuta haittaa lähimmille häiriintyville kohteille. Tämän takia hakemusasiakirjoissa esitettyä asianomaisten kiinteistön rajausta ei hakijan käsityksen mukaan ole tarpeen laajentaa. 10. LAADUNVALVONTA 10.1 Laadunvalvonnan suorittaminen Pintarakenteiden rakennushankkeen pääurakoitsijalla on päävastuu kaikkien rakenteiden tekemisestä suunnitelma-asiakirjojen mukaisesti. Vaatimusten täyttyminen todetaan työnaikaisin laadunvarmistusmittauksin. Rakennusvaiheessa urakoitsija laatii erillisen laadunvalvontasuunnitelman, jonka tulee sisältää kaikki rakentamiseen, työmenetelmiin ja materiaaleihin liittyvät valvontatoimenpiteet. Niistä saa poiketa vain rakennuttajan ja ympäristölupaviranomaisen suostumuksella. Pintarakenteiden rakennushankkeessa nimetään rakennuttajan toimesta erikseen ulkopuolinen riippumaton laadunvalvoja (henkilön tiedot toimitetaan valvovan viranomaisen hyväksyttäväksi ennen töiden aloitusta), jonka tehtävänä on valvoa laadunvalvontamittauksia sekä tarkastaa, että urakoitsija tekee työnsä suunnitelmien ja lupaehtojen mukaisesti. Laadunvalvontasuunnitelman tulee sisältää: työ- ja laadunvalvontamenetelmien hyväksyttämismenettely työjärjestys ja aikataulu kuka/ketkä suorittavat testit mittaussuunnitelmat näytteenottosuunnitelmat ja menetelmät tutkittavat parametrit ja niille määrätyt vaatimustasot raportointimenettely ja dokumentointi toimenpiteet, mikäli poikkeamia ilmenee katselmukset ja tarkastukset laadunvarmistusorganisaatio Keinotekoisista materiaaleista toimitetaan tarvittavat materiaali todistukset ennakkoon hyväksyttäväksi. Minimivaatimukset on esitetty alla. Bentoniittimatto Materiaali todistukset toimitetaan ennakkoon ennen työnaloitusta jokaisesta valmistus erästä. Materiaalitodistuksessa esitetään vähintään: Bentoniittijauheen määrä Bentoniitin laatu Bentoniitin montmorilloniittipitoisuus Bentoniitin paisuntaindeksi Kankaiden paino

7 ESAVI/310/04.08/ / 5 Keinotekoinen eriste (LLDPE) Materiaalitodistukset toimitetaan ennakkoon ennen työnaloitusta jokaisesta valmistus erästä. Materiaalitodistuksessa esitetään vähintään: Kalvon paksuus Kierrätysmateriaalipitoisuus Hiilimustan määrä OIT- arvo Salaojamatto Materiaalitodistukset toimitetaan ennakkoon ennen työn aloitusta jokaisesta valmistus erästä. Materiaalitodistuksessa esitetään vähintään: Rakenne Vedenjohtavuus Kankaiden neliöpaino Tuotteen kokonaispaksuus Suojakerros (Pintakerroksen alaosa) Materiaalin rakeisuus Valmiin rakenteen paksuus Kasvukerros (Pintakerroksen yläosa) Valmiin rakenteen paksuus Materiaalin soveltuvuus kasvukerrokseen Salaojasora Materiaalin rakeisuus Kaivot ja putket Materiaalin laatutodistus/ CE-merkintä 10.2 Laadunvalvonnan seuranta Laadunvalvontaan liittyvistä kokeista, tarkemittauksista ja mahdollisista toimenpiteistä pidetään laadunvalvontapöytäkirjaa. Laadunvalvontapöytäkirja ja siihen liittyvät dokumentit pidetään työmaalla nähtävillä ja viranomais- sekä rakennuttajan valvojan tarkastettavana. Rakennustyön valmistuttua urakoitsija laatii laadunvalvonnasta loppuraportin, johon liitetään aineisto suoritetuista laadunvalvontaan liittyvistä kokeista ja mittauksista Tarkemittaukset Kunnostusalue mitataan vähintään alueen muotoilun jälkeen, pintakerroksen alaosan levityksen jälkeen sekä valmispinta. Alue mitataan 10 *10 m ruudukkoon sekä mitataan luiskien ala- ja yläreunat taiteviivoina. Lisäksi mitataan alueelle asennettavien kaivojen ja putkien sijainnit sekä vesijuoksut. Mittaustulokset tulostetaan paperille sekä sähköisessä muodossa (PDF sekä DWG) Noudatettavat asiakirjat ja määräykset Laadunvalvonnassa noudatetaan hankkeeseen tehtyjä suunnitelma-asiakirjoja, voimassa olevia lakeja, asetuksia ja määräyksiä sekä viranomaisten antamia määräyksiä.

8 ESAVI/310/04.08/ / KUNNOSTUSTYÖNAIKAINEN KIRJANPITO Työn suorittaja pitää koko kunnostustyön ajan työmaapäiväkirjaa, johon merkitään tärkeimmät tapahtumat työmaalla päivittäin. Työmaa päiväkirjan tarkistaa työmaa valvoja. Kunnostustyön aikana pidetään työmaakokouksia, joista laaditaan kirjallinen muistio. Työn suorittaja pitää kirjaa alueelle tuotavista massoista sekä mahdollisesti alueelta pois vietävistä massoista. Tällä hetkellä ei tiedossa, että olisi tarvetta viedä kunnostusalueelta pois massoja. 12. NATURA-TARVEARVIO Kaatopaikan lounaispuolella sijaitsee Lohjanharjun ja Ojamonkankaan Natura alueen itäinen osa, jonka koodi on FI Kyseessä on maa-aineslain nojalla suojeltu harjualue. Alueella on voimassa vahvistettu Lohjanharjun osayleiskaava, jonka kaavamääräykset sisältävät rakennuslain 124 a :n mukaisen toimenpidekiellon. Toteutuskeinona on rakennuslaki, eli vahvistetun osayleiskaavan määräykset. Luontodirektiivin luontotyypeistä alueella esiintyy 7160 Fennoskandian lähteet ja lähdesuot (0 %), 7230 Letot (3 %) ja 9060 Harjumuodostumien metsäiset luontotyypit (30 %). Alueella ei ole tavattu luontodirektiivin liitteen II tai lintudirektiivin liitteen I lajeja. Harjun kaatopaikan eristerakenteiden rakentaminen vastaa luonteeltaan normaalia maanrakennustyötä. Töistä ei aiheudu sellaisia vaikutuksia, jotka kohdistuisivat Natura-alueen suojeluperusteisiin (harjualue). Vanhan kaatopaikan eristäminen ei vaikuta suojelualueella tavattaviin luontotyyppeihin (lähdesuot, letot, harjumuodostumien metsäiset luontotyypit). Edellä esitetyistä syistä johtuen tarvetta Natura-tarveharkinta-arvion laatimiselle ei ole. 13. YHTEENVETO Täydennystä varten tehdyissä tutkimuksissa ei havaittu sellaisia seikkoja, joiden perusteella aiemmin toimitetuissa lupahakemusasiakirjoissa esitettyjä suunnitelmia pitäisi tarkentaa tai muuttaa. 14. HAKEMUKSEN TOIMITTAMINEN Aiemmin toimitetuista hakemusasiakirjoista toimitetaan aluehallintovirastoon kolme lisäkappaletta. Hakemuksen täydennys toimitetaan sähköisesti. Lahdessa 16. päivänä helmikuuta 2015 Kare Päätalo ryhmäpäällikkö Janne Kekkonen ympäristösuunnittelija

9

10 YMPÄRISTÖLUPAHAKEMUS (Viranomainen täyttää) Diaarimerkintä Viranomaisen yhteystiedot Hakemus on tullut vireille LUVAN HAKIJAN JA LAITOKSEN TIEDOT 1. TOIMINTA, JOLLE LUPAA HAETAAN Lyhyt kuvaus toiminnasta Lohjalla sijaitsevan Harjun vanhan kaatopaikan eristäminen. Hakijan käsitys toiminnan ympäristöluvanvaraisuudesta YSL:n liitteen 1 taulukon 1 (direktiivilaitokset) kohta YSL:n liitteen 1 taulukon 2 (muut laitokset) kohta YSL:n pykälä, jos toiminta ei ole liitteen 1 perusteella luvanvaraista 28 :n 2. momentti Kyseessä on uusi tai vailla YSL:n mukaista lupaa oleva toiminta (YSL 27 ) toiminnan olennainen muuttaminen (YSL 29 ) luvan muuttaminen (YSL 89 ) lupamääräysten tarkistaminen (YSL 71 ) direktiivilaitoksen luvan tarkistaminen (YSL 81 ) toiminnan aloittamislupa (YSL 199 ) muu syy, mikä? 2. HAKIJAN YHTEYSTIEDOT Hakijan nimi tai toiminimi Lohjan kaupunki Kotipaikka Lohja Postiosoite ja -toimipaikka PL 71, Lohja Puhelinnumero Sähköpostiosoite Y-tunnus Yhteyshenkilön nimi Seppo Lötjönen Laskutusosoite (postiosoite tai verkkolaskuosoite) Lohjan kaupunki, Ostoreskontra PL 71, Lohja Postiosoite ja -toimipaikka PL 71, Lohja Puhelinnumero Sähköpostiosoite seppo.lotjonen@loh ja.fi 3. LAITOKSEN YHTEYSTIEDOT Laitoksen nimi Harjun kaatopaikka Käyntiosoite Lohjanharjuntie 240 Koordinaatit (ETRS-TM35FIN) pohjoinen itä /

11 Puhelinnumero Ks. kohta 2 Yhteyshenkilön nimi Ks. kohta 2 Toimiala Toimialatunnus (TOL) Työntekijämäärä tai henkilötyövuodet - Postiosoite ja -toimipaikka Puhelinnumero Sähköpostiosoite 4. VOIMASSA OLEVAT YMPÄRISTÖLUPA-, VESILUPA- TAI MUUT PÄÄTÖKSET JA SOPIMUKSET Päätös pilaantuneen maan puhdistamista koskevan ilmoituksen johdosta, Uudenmaan ELY-keskus , Dnro UUDELY/621/07.00/2012 Mahdollinen ympäristövahinkovakuutus (vakuutusyhtiö ja vakuutuksen numero) tiedot on esitetty liitteessä nro 4 LAITOSALUE JA SEN YMPÄRISTÖ 5. TIEDOT KIINTEISTÖISTÄ JA NIILLÄ SIJAITSEVISTA LAITOKSISTA JA TOIMINNOISTA SEKÄ NÄIDEN OMISTAJISTA JA HALTIJOISTA YHTEYSTIETOINEEN Tiedot on esitetty toimitetuissa ympäristölupahakemusasiakirjoissa. tarkemmat tiedot on esitetty liitteessä nro 5 Kiinteistötunnukset: 6. TIEDOT TOIMINNAN SIJAINTIPAIKASTA, YMPÄRISTÖOLOSUHTEISTA, YMPÄRISTÖN LAADUSTA JA ASUTUKSESTA SEKÄ SELVITYS ALUEEN KAAVOITUSTILANTEESTA Tiedot on esitetty toimitetuissa ympäristölupahakemusasiakirjoissa. tiedot on esitetty liitteessä nro 6A toiminta sijoittuu tärkeälle tai muulle vedenhankintakäyttöön soveltuvalle pohjavesialueelle ja tiedot on esitetty liitteessä nro 6B 7. SELVITYS TOIMINNAN SIJAINTIPAIKAN RAJANAAPUREISTA SEKÄ MUISTA MAHDOLLISISTA ASIANOSAISISTA, JOITA TOIMINTA JA SEN VAIKUTUKSET ERITYISESTI SAATTAVAT KOSKEA Tiedot on esitetty toimitetuissa ympäristölupahakemusasiakirjoissa. luettelo rajanaapureista osoitetietoineen on esitetty liitteessä nro 7A luettelo vaikutusalueen muista asianosaisista osoitetietoineen on esitetty liitteessä nro 7B LAITOKSEN TOIMINTA 8. YLEISKUVAUS TOIMINNASTA SEKÄ YLEISÖLLE TARKOITETTU TIIVISTELMÄ LUPAHAKEMUKSESSA ESITETYISTÄ TIEDOISTA Tiedot on esitetty toimitetuissa ympäristölupahakemusasiakirjoissa. yleiskuvaus toiminnasta on esitetty liitteessä nro 8A yleisölle tarkoitettu tiivistelmä on esitetty liitteessä nro 8B 9. UUDEN TAI MUUTETUN TOIMINNAN ALOITTAMISAJANKOHTA Määräaikaisen toiminnan suunniteltu aloittamis- ja lopettamisajankohta Toiminnan suunniteltu aloittamisajankohta Tiedot on esitetty toimitetuissa ympäristölupahakemusasiakirjoissa. perustelut toiminnan aloittamiseksi ennen lupapäätöksen lainvoimaisuutta sekä esitys vakuudeksi on esitetty liitteessä /

12 10. TUOTTEET, TUOTANTO, TUOTANTOKAPASITEETTI, PROSESSIT, LAITTEISTOT, RAKENTEET JA NIIDEN SIJAINTI LAITOSALUEELLA Tiedot on esitetty toimitetuissa ympäristölupahakemusasiakirjoissa. tiedot on esitetty liitteessä nro RAAKA-AINEET, KEMIKAALIT, POLTTOAINEET JA MUUT TUOTANTOON KÄYTETTÄVÄT AINEET, NIIDEN VARASTOINTI, SÄILYTYS SEKÄ KULUTUS JA VEDEN KÄYTTÖ Tiedot on esitetty toimitetuissa ympäristölupahakemusasiakirjoissa. tiedot on esitetty liitteessä nro 11 tiedot kemikaaleista on esitetty liitelomakkeella 6010b 12. ENERGIAN KÄYTTÖ JA ARVIO KÄYTÖN TEHOKKUUDESTA Tiedot on esitetty toimitetuissa ympäristölupahakemusasiakirjoissa. tiedot on esitetty liitteessä nro 12A energiansäästösopimus on esitetty liitteessä nro 12B 13. VEDENHANKINTA JA VIEMÄRÖINTI Tiedot on esitetty toimitetuissa ympäristölupahakemusasiakirjoissa. sopimus viemäriin liittymisestä on esitetty liitteessä nro 13A tiedot on esitetty liitteessä nro 13B 14. ARVIO TOIMINTAAN LIITTYVISTÄ YMPÄRISTÖRISKEISTÄ, ONNETTOMUUKSIEN ESTÄMISEKSI SUUNNITELLUISTA TOIMISTA SEKÄ TOIMISTA HÄIRIÖTILANTEISSA Tiedot on esitetty toimitetuissa ympäristölupahakemusasiakirjoissa. tiedot on esitetty liitteessä nro 14A YSL 15 :n mukainen varautumissuunnitelma on esitetty liitteessä nro 14B 15. LIIKENNE JA LIIKENNEJÄRJESTELYT Tiedot on esitetty toimitetuissa ympäristölupahakemusasiakirjoissa. tiedot on esitetty liitteessä nro SELVITYS MAHDOLLISESTA YMPÄRISTÖASIOIDEN HALLINTAJÄRJESTELMÄSTÄ Tiedot on esitetty toimitetuissa ympäristölupahakemusasiakirjoissa. tarkemmat tiedot on esitetty liitteessä nro 16 Viimeisin auditointi 6010 /

13 PÄÄSTÖT, KUORMITUS JA JÄTTEET 17. PÄÄSTÖJEN LAATU JA MÄÄRÄ A. PÄÄSTÖLÄHTEET SEKÄ PÄÄSTÖJEN LAATU JA MÄÄRÄ VESISTÖÖN JA VIEMÄRIIN Tiedot on esitetty toimitetuissa ympäristölupahakemusasiakirjoissa. tiedot on esitetty liitteessä nro 17A1 päästöpisteiden koordinaatit tai sijainti kartalla on esitetty liitteessä 17A2 B. PÄÄSTÖLÄHTEET SEKÄ PÄÄSTÖJEN LAATU JA MÄÄRÄ ILMAAN Tiedot on esitetty toimitetuissa ympäristölupahakemusasiakirjoissa. tiedot on esitetty liitteessä nro 17B1 päästöpisteiden koordinaatit tai sijainti kartalla on esitetty liitteessä 17B2 C. PÄÄSTÖLÄHTEET SEKÄ PÄÄSTÖJEN ESTÄMINEN MAAPERÄÄN JA POHJAVETEEN Tiedot on esitetty toimitetuissa ympäristölupahakemusasiakirjoissa. tiedot on esitetty liitteessä nro 17C1 tiedot pilaantuneesta maaperästä ja sen käsittelystä on esitetty liitteessä nro 17C2 D. MELUPÄÄSTÖT JA TÄRINÄ Tiedot on esitetty toimitetuissa ympäristölupahakemusasiakirjoissa. tiedot on esitetty liitteessä nro 17D 18. SELVITYS PÄÄSTÖJEN VÄHENTÄMISESTÄ JA PUHDISTAMISESTA (voidaan yhdistää kohtiin 17 A D) Tiedot on esitetty toimitetuissa ympäristölupahakemusasiakirjoissa. tiedot on esitetty liitteessä nro SYNTYVÄT JÄTTEET JA NIIDEN OMINAISUUDET, MÄÄRÄT, VARASTOINTI SEKÄ EDELLEEN TOIMITTAMINEN Tiedot on esitetty toimitetuissa ympäristölupahakemusasiakirjoissa. tarkentavat tiedot on esitetty liitteessä nro SELVITYS TOIMISTA JÄTTEIDEN MÄÄRÄN TAI NIIDEN HAITALLISUUDEN VÄHENTÄMISEKSI SEKÄ JÄTTEIDEN HYÖDYNTÄMISESTÄ OMASSA TOIMINNASSA Tiedot on esitetty toimitetuissa ympäristölupahakemusasiakirjoissa. tiedot on esitetty liitteessä nro 20A toiminta koskee jätteen käsittelyä ja lisätiedot on esitetty liitteessä nro 20B kaatopaikkaa koskevaan lupahakemukseen liitettävät lisätiedot on esitetty liitteessä nro 20C esitys vakuudesta on esitetty liitteessä 20D 6010 /

14 PARAS KÄYTTÖKELPOINEN TEKNIIKKA (BAT) JA YMPÄRISTÖN KANNALTA PARAS KÄYTÄNTÖ (BEP) 21. ARVIO PARHAAN KÄYTTÖKELPOISEN TEKNIIKAN (BAT) SOVELTAMISESTA Tiedot on esitetty toimitetuissa ympäristölupahakemusasiakirjoissa. tiedot on esitetty liitteessä nro ARVIO PÄÄSTÖJEN VÄHENTÄMISTOIMIEN RISTIKKÄISVAIKUTUKSISTA Tiedot on esitetty toimitetuissa ympäristölupahakemusasiakirjoissa. tiedot on esitetty liitteessä nro ARVIO YMPÄRISTÖN KANNALTA PARHAAN KÄYTÄNNÖN (BEP) SOVELTAMISESTA Tiedot on esitetty toimitetuissa ympäristölupahakemusasiakirjoissa. tiedot on esitetty liitteessä nro 23 DIREKTIIVILAITOSTA KOSKEVAT LISÄTIEDOT 24. DIREKTIIVILAITOSTA KOSKEVAT LISÄTIEDOT Hakijan käsitys direktiivilaitoksen pääasiallisesta toiminnasta A. Pääasiallista toimintaa koskeva vertailuasiakirja ja päätelmät tiedot on esitetty liitteessä nro 24A B. Toimintaa koskevat muut vertailuasiakirjat ja päätelmät tiedot on esitetty liitteessä nro 24B C. Esitys YSL 78 :n mukaisiksi päästötasoja lievemmiksi päästöraja-arvoiksi perusteluineen tiedot on esitetty liitteessä nro 24C D. Arvio perustilaselvityksen laatimistarpeesta perustilaselvitys on esitetty liitteessä nro 24D E. Hakemukseen on liitettävä luvan tarkistamisen yhteydessä seuraavat tiedot: 24.1 tiedot siitä, miten lupa vastaa päätelmien uusia vaatimuksia, on esitetty liitteessä 24E tiedot siitä, miten toiminta vastaa ympäristönsuojelulainsäädännön uusia vaatimuksia, on esitetty liitteessä 24E tiedot YSL 75 :n 2 ja 3 momentin mukaisen arvioinnin tekemiseksi on esitetty liitteessä 24E /

15 VAIKUTUKSET YMPÄRISTÖÖN 25. ARVIO TOIMINNAN ERI VAIKUTUKSISTA YMPÄRISTÖÖN A. VAIKUTUKSET YLEISEEN VIIHTYISYYTEEN JA IHMISTEN TERVEYTEEN Tiedot on esitetty toimitetuissa ympäristölupahakemusasiakirjoissa. tiedot on esitetty liitteessä nro 25A B. VAIKUTUKSET LUONTOON JA LUONNONSUOJELUARVOIHIN SEKÄ RAKENNETTUUN YMPÄRISTÖÖN Tiedot on esitetty toimitetuissa ympäristölupahakemusasiakirjoissa. tiedot on esitetty liitteessä nro 25B1 luonnonsuojelulain (1096/1996) 65 :n mukainen arviointi on esitetty liitteessä nro 25B2 C. VAIKUTUKSET VESISTÖÖN JA SEN KÄYTTÖÖN Tiedot on esitetty toimitetuissa ympäristölupahakemusasiakirjoissa. tiedot on esitetty liitteessä nro 25C D. ILMAAN JOUTUVIEN PÄÄSTÖJEN VAIKUTUKSET Tiedot on esitetty toimitetuissa ympäristölupahakemusasiakirjoissa. tiedot on esitetty liitteessä nro 25D E. VAIKUTUKSET MAAPERÄÄN JA POHJAVETEEN Tiedot on esitetty toimitetuissa ympäristölupahakemusasiakirjoissa. tiedot on esitetty liitteessä nro 25E F. MELUN JA TÄRINÄN VAIKUTUKSET Tiedot on esitetty toimitetuissa ympäristölupahakemusasiakirjoissa. tiedot on esitetty liitteessä nro 25F G. YMPÄRISTÖVAIKUTUSTEN ARVIOINTI Tiedot on esitetty toimitetuissa ympäristölupahakemusasiakirjoissa. tiedot on esitetty liitteessä nro 25G1 ympäristövaikutusten arviointimenettelystä annetussa laissa (468/1994) tarkoitettu arviointiselostus ja yhteysviranomaisen lausunto on esitetty liitteessä nro 25G /

16 TARKKAILU JA RAPORTOINTI 26. TOIMINNAN JA VAIKUTUSTEN TARKKAILU JA RAPORTOINTI A. KÄYTTÖTARKKAILU Tiedot on esitetty toimitetuissa ympäristölupahakemusasiakirjoissa. tiedot on esitetty liitteessä nro 26A B. PÄÄSTÖTARKKAILU Tiedot on esitetty toimitetuissa ympäristölupahakemusasiakirjoissa. tiedot on esitetty liitteessä nro 26B C. VAIKUTUSTARKKAILU Tiedot on esitetty toimitetuissa ympäristölupahakemusasiakirjoissa. tiedot on esitetty liitteessä nro 26C D. MITTAUSMENETELMÄT JA -LAITTEET, LASKENTAMENETELMÄT SEKÄ NIIDEN LAADUNVARMISTUS Tiedot on esitetty toimitetuissa ympäristölupahakemusasiakirjoissa. tiedot on esitetty liitteessä nro 26D E. RAPORTOINTI JA TARKKAILUOHJELMAT Tiedot on esitetty toimitetuissa ympäristölupahakemusasiakirjoissa. voimassa olevat tarkkailuohjelmat on esitetty liitteessä nro 26E1 ehdotus tarkkailun järjestämiseksi on esitetty liitteessä nro 26E2 VAHINKOARVIO 27. VAHINKOARVIO JA VAHINKOA ESTÄVÄT TOIMENPITEET SEKÄ KORVAUKSET A. ARVIO VESISTÖÖN KOHDISTUVISTA VAHINGOISTA tiedot on esitetty liitteessä nro 27A B. TOIMENPITEET VESISTÖÖN KOHDISTUVIEN VAHINKOJEN EHKÄISEMISEKSI tiedot on esitetty liitteessä nro 27B C. KORVAUSESITYS VESISTÖÖN KOHDISTUVISTA VAHINGOISTA esitys korvauksista on esitetty liitteessä nro 27C D. TOIMENPITEET MUIDEN KUIN VESISTÖVAHINKOJEN EHKÄISEMISEKSI esitys korvauksista on esitetty liitteessä nro 27D 6010 /

17 MUUT TIEDOT 28. HAKEMUKSEEN ON LIITETTÄVÄ: 28.1 Mittakaavaltaan riittävän tarkka kartta toiminnan sijoittumisesta tai muu kartta, josta ilmenee toiminnan sijainti, mahdolliset päästölähteet sekä toiminnan haitallisten vaikutusten arvioimiseksi olennaiset kohteet ja asianosaisten kiinteistöt 28.2 Asemapiirros, josta ilmenee rakenteiden ja ympäristön kannalta tärkeimpien prosessien ja päästökohtien sijainti Tarpeen mukaan: 28.3 Prosessikaavio, josta ilmenevät yksikköprosessit ja päästölähteet 28.4 Vaarallisten kemikaalien ja räjähteiden käsittelyn turvallisuudesta annetussa laissa (390/2005) tarkoitettu suuronnettomuuden vaaran arvioimiseksi laadittava selvitys tarpeellisessa laajuudessa 28.5 Kaivannaisjätteen jätehuoltosuunnitelma 28.6 Suuronnettomuuden vaaraa aiheuttavan kaivannaisjätteen jätealueen sisäinen pelastussuunnitelma 29. HAKIJAN ALLEKIRJOITUS Paikka ja päivämäärä Lohjalla.helmikuuta 2015 Allekirjoitus (tarvittaessa) Jussi Savela Nimen selvennys 6010 /

18

19 Ote taajamaosayleiskaavasta (kv , EI VIELÄ LAINVOIMAINEN) Tulostettu /TL Metriä

20 LOHJAN KAUPUNKI TAAJAMAOSAYLEISKAAVA TAAJAMAOSAYLEISKAAVA KÄSITTÄÄ LOHJAN KAUPUNGIN ASEMAKAAVOITETUT JA ASEMAKAAVOITETTAVIKSI TARKOITETUT TAAJAMA-ALUEET SEKÄ NIIHIN LIITTYVÄT VIRKISTYSALUEET JA MAASEUTUMAISET LIEVEALUEET. YHDYSKUNTARAKENNE PERUSTUU NAUHATAAJAMARAKENTEESEEN, TIIVISTYVÄÄN KEVYEN LIIKENTEEN MITTAKAAVAISEEN KAUPUNKIKESKUSTAAN JA ALAKESKUKSIIN, JOUKKOLIIKENNEVYÖHYKKEISIIN JA SAAVUTETTAVAAN VIHERALUEVERKOSTOON.OSAYLEISKAAVARATKAISU MAHDOLLISTAA NS. LÄNSIRADAN (ESPOO-VIHTI-LOHJA) HENKILÖLIIKENTEEN. ALUEVARAUKSETON MITOITETTU 1,5 % VUOTUISELLE VÄESTÖNKASVULLE VUOTEEN 2035 SAAKKA. OSAYLEISKAAVA ON TARKOITUS HYVÄKSYÄ OIKEUSVAIKUTTEISENA YLEISKAAVANA. OSAYLEISKAAVAAN LIITTYY / PÄIVÄTTY KAAVASELOSTUS. KAAVAMERKINNÄT JA- MÄÄRÄYKSET KEHITTÄMISTAVOITEMERKINNÄT 1 YHDYSKUNTARAKENTEEN MAHDOLLINEN LAAJENEMISALUE Alueen yksityiskohtaisempi kaavoitus aloitetaan aikaisintaan, kun valtion sitova päätös Espoo - Salo -oikoradan tai aseman toteuttamisesta on tehty. Alueelle on tarkoitus sijoittaa monipuolinen rautatieasemaan tukeutuva taajamanosa. Ennen alueen yksityiskohtaisempaa suunnittelua alueen maankäyttö on ratkaistava maakuntakaavoituksessa. 2 YHDYSKUNTARAKENTEEN MAHDOLLINEN LAAJENEMISALUE Alueen maankäyttö selvitetään erillisellä yksityiskohtaisemmalla osayleiskaavalla. Alueella on tarkoitus selvittää kaupunkikeskustaa täydentävän asumisen sijoittamista. Yksityiskohtaisemmassa kaavoituksessa on otettava huomioon mahdollisista ympäristöhäiriöistä kuten melusta, pölystä ja tärinästä aiheutuvien haittojen ehkäiseminen sekä alueen kulttuurihistoriallisten ja maisemallisten arvojen säilyminen. ESA TIE- TAI KATUYHTEYSTARVE Yhteys toteutetaan siinä tapauksessa, että Espoo - Salo -oikoradan asema toteutetaan. TIE- TAI KATUYHTEYSTARVE

21

22

23 ALUEIDEN KÄYTTÖTARKOITUKSIA KUVAAVAT ALUEVARAUS- JA KOHDEMERKINNÄT A1 ASUNTOALUE Alue on tarkoitettu pääasiassa olemassa olevalle tai voimassa olevassa asemakaavassa osoitetulle kaupunkimaiselle tiiviille asuntorakentamiselle. Alueen täydennysrakentamisessa ja asemakaavoja muutettaessa on parannettava asuinympäristön laatua siten että samalla säilytetään alueen rakentamisajankohdalle tyypilliset kaupunkikuvalliset ominaispiirteet, varmistettava palvelujen saatavuus, alueen sosiaalinen laatu ja toimivat kevyen liikenteen yhteydet. Korjausrakentamisessa on huomioitava rakennusten energiantarpeen pienentäminen. A2 ASUNTOALUE Alue on tarkoitettu asemakaavoitettavaksi pääasiassa kaupunkimaiseksi tiiviiksi asuntoalueeksi. Asemakaavoituksen yhteydessä on varmistettava riittävät viheralueet ja -yhteydet sekä toimivat kevyen liikenteen yhteydet joukkoliikennepainotteiselle kadulle/tielle ja lähimmälle suunnitellulle rautatieasemalle. Alueelle voi sijoittaa ja/tai pienimuotoisia asuinympäristöön sopivia työpaikkoja. Suositus: Yksityiskohtaisessa kaavoituksessa alueet, joilla joukkoliikenteen saavutettavuus on hyvä, on suunniteltava riittävän tehokkaasti, mikäli alueen rakennettavuus tai ympäristöarvot eivät aseta rajoituksia. A3 ASUNTOALUE/RESERVI Alue on tarkoitettu kaupunkimaisen tiiviin asumisen reservialueeksi. Alueen suunnittelu aloitetaan, kun Espoo - Vihti - Lohja raideliikenneyhteyden henkilöliikenteen aseman toteutumisesta on riittävä varmuus. Yksityiskohtaisessa kaavoituksessa on otettava huomioon hyvät kevyen liikenteen yhteydet lähimmälle suunnitellulle rautatieasemalle. AP1 PIENTALOVALTAINEN ASUNTOALUE Alue on tarkoitettu pääasiassa olemassa olevalle tai voimassa olevan asemakaavan mukaiselle pientalovaltaiselle asumiselle. Alueen täydennysrakentamisessa ja asemakaavoja muutettaessa on otettava huomioon alueen kaupunkikuvallisten erityispiirteiden ja riittävien viheralueiden säilyttäminen sekä varmistettava toimivat kevyen liikenteen yhteydet joukkoliikennepainotteiselle kadulle/tielle ja/tai lähimmälle suunnitellulle rautatieasemalle. AP2 PIENTALOVALTAINEN ASUNTOALUE Alue on tarkoitettu asemakaavoitettavaksi pääasiassa kaupunkimaiseksi pientalovaltaiseksi asuntoalueeksi. Asemakaavoituksen yhteydessä on varmistettava riittävät viheralueet ja -yhteydet sekä toimivat kevyen liikenteen yhteydet joukkoliikennepainotteiselle kadulle/tielle. Suositus: Jos aluelle sijoitetaan erillispientaloja, tonttien koon on oltava keskimääräistä pienempi.

24 AO1 ERILLISPIENTALOJEN ASUNTOALUE Alue on tarkoitettu pääasiassa olemassa olevalle erillispientaloasutukselle. Alueelle ei ole tarkoitus laatia asemakaavaa. Erityisestä syystä alueella voidaan sallia asuinrakentaminen ja lomarakennusten käyttötarkoituksen muutos. Olemassa olevilla rakennuspaikoilla sallitaan asuin- ja lomarakennusten laajentaminen ja niihin liittyvien talousrakennusten rakentaminen. AO2 ERILLISPIENTALOJEN ASUNTOALUE Alue on tarkoitettu asemakaavoitettavaksi pääasiassa erillispientalojen rakentamiseen. Asemakaavoituksen yhteydessä on varmistettava riittävät viheralueet ja- yhteydet sekä toimivat kevyen liikenteen yhteydet joukkoliikennepainotteiselle kadulle/tielle. AO3 ERILLISPIENTALOJEN ASUNTOALUE/RESERVI Alue on tarkoitettu asemakaavoituksen reservialueeksi erillispientalojen asuntoalueena. Alueen asemakaavoitus aloitetaan siinä tapauksessa, että muita käyttötarkoitukseen soveltuvia alueita ei ole käytettävissä. Ilman asemakaavaa alueella voidaan erityisestä syystä sallia asuinrakentaminen ja lomarakennusten käyttötarkoituksen muutos. Olemassa olevilla rakennuspaikoilla sallitaan asuin- ja lomarakennusten laajentaminen ja niihin liittyvien talousrakennusten rakentaminen. AT KYLÄALUE Alue on tarkoitettu pääasiassa olemassa olevalle maaseutumaiselle kyläasutukselle, joka ei ole seudullisesti merkittävää. Alueelle ei ole tarkoitus laatia asemakaavaa. Alueelle voidaan sallia uudisrakentaminen harrastus- ja työtiloille, joista ei aiheudu häiriötä asumiselle ja erityisestä syystä asuinrakentaminen. Olemassa olevilla rakennuspaikoilla sallitaan asuinrakennusten laajentaminen ja niihin liittyvien talousrakennusten rakentaminen. AM MAATILOJEN TALOUSKESKUSTEN ALUE Alue on tarkoitettu pääasiassa maatilojen talousrakennuksille, joihin voi kuulua maatilan asuin-, tuotanto- ja varastorakennuksia. Rakennukset on sijoitettava siten, ettei niistä aiheudu maisema- eikä ympäristöhaittaa. C1 KESKUSTATOIMINTOJEN ALUE Alue on tarkoitettu kaupunkikeskustan toiminnoille, kuten asumiseen, hallinto-, toimisto-, palvelu- ja myymälätiloille sekä keskustaan liittyville viheralueille. Alueen maankäyttö osoitetaan tarkemmin erillisellä yksityiskohtaisemmalla osayleiskaavalla. Yksityiskohtaisemmassa kaavoituksessa on osoitettava kaupunkikuvaa eheyttävä kerrosalan lisäys sekä varmistettava toimivat kevyen liikenteen yhteydet ja joukkoliikenteen saavutettavuus. Alueelle voi sijoittua merkitykseltään seudullisia vähittäiskaupan suuryksiköitä.

25 C2 KESKUSTATOIMINTOJEN ALUE Alue on tarkoitettu keskustatoimintojen alakeskukseksi, johon voi sijoittaa asumista, toimisto-, palvelu- ja myymälätiloja sekä ympäristöhäiriöitä aiheuttamattomia työpaikkoja. Alueen yksityiskohtaisemmassa kaavoituksessa ja täydennysrakentamisessa on otettava huomioon alueen kaupunkikuvallinen ja toiminnallinen eheyttäminen säilyttäen samalla alueen erityispiirteet sekä varmistettava toimivat kevyen liikenteen yhteydet ja joukkoliikenteen saavutettavuus. Alueelle voi sijoittua merkitykseltään paikallisia kaupan suuryksiköitä, joiden koko on enintään 5000 k-m². Olemassa olevalle ns. paljon tilaa vaativan tavaran kaupan suuryksikölle voidaan yksityiskohtaisemmassa kaavoituksessa osoittaa tilavaraus ja turvata palveluverkon tarpeiden perusteella sen kehittämisedellytykset. KM KAUPALLISTEN PALVELUJEN ALUE, JOLLE SAA SIJOITTAA VÄHITTÄISKAUPAN SUURYKSIKÖN Alue on tarkoitettu merkitykseltään seudullisille vähittäiskaupan suuryksiköille. Alueelle voidaan yksityiskohtaisella kaavalla sijoittaa sellaista uutta vähittäistavaran kauppaa, joka kaupan laatu huomioon ottaen on perusteltua sijoittaa keskustatoimintojen alueiden ulkopuolelle sekä merkitykseltään paikallista vähittäiskauppaa. Olemassa olevalle merkitykseltään seudulliselle muun erikoistavaran kaupan ja päivittäistavarakaupan suuryksikölle voidaan yksityiskohtaisemmassa kaavoituksessa osoittaa tilavaraus ja turvata palveluverkon tarpeiden perusteella sen kehittämisedellytykset. Merkitykseltään seudullisella vähittäiskaupan suuryksiköllä tarkoitetaan myös useasta myymälästä koostuvaa kaupan keskittymää, joka on vaikutuksiltaan verrattavissa merkitykseltään seudulliseen vähittäiskaupan suuryksikköön. Suunnittelun yhteydessä on varmistettava, että uudet kaupan suuryksiköt eivät merkittävästi haittaa keskustatoimintojen alueen (C1) kaupan kehittämistä. Alueen yksityiskohtaisemmassa suunnittelussa on otettava huomioon palvelujen saavutettavuus myös joukkoliikennepainotteisen tien/kadun suunnasta ja kevyen liikenteen näkökulmasta. KMT KAUPALLISTEN PALVELUJEN JA TYÖPAIKKOJEN ALUE Alue on tarkoitettu merkitykseltään seudullisen vähittäiskaupan ja monipuolisten työpaikkojen alueeksi. Alueelle voidaan sijoittaa sellaista uutta merkitykseltään seudullista vähittäistavaran kauppaa, joka kaupan laatu huomioon ottaen on perusteltua sijoittaa keskustatoimintojen alueiden ulkopuolelle sekä monipuolisia työpaikka-alueita, joissa voi olla toimisto- ja palvelutyöpaikkoja, ympäristöhäiriötä aiheuttamatonta teollisuutta ja siihen liittyvää myymälätilaa sekä varastointia. Merkitykseltään seudullisella vähittäiskaupan suuryksiköllä tarkoitetaan myös useasta myymälästä koostuvaa kaupan keskittymää, joka on vaikutuksiltaan verrattavissa merkitykseltään seudulliseen vähittäiskaupan suuryksikköön. Alueen suunnittelussa on varmistettava, että rakentaminen soveltuu maisemaan ja edistää korkeatasoista kaupunkikuvaa näkyvillä tienvarsi- ja liittymäalueilla. Kaupan suuryksiköitä sijoitettaessa on varmistettava, että ne eivät merkittävästi haittaa keskustatoimintojen alueen (C1) kaupan kehittämistä.

26 PKT1 KAUPALLISTEN PALVELUJEN JA TYÖPAIKKOJEN ALUE Alue on tarkoitettu merkitykseltään paikallisen vähittäiskaupan ja monipuolisten työpaikkojen alueeksi. Alueelle voidaan sijoittaa sellaista uutta merkitykseltään paikallista vähittäistavaran kauppaa, joka kaupan laatu huomioon ottaen on perusteltua sijoittaa keskustatoimintojen alueiden ulkopuolelle sekä monipuolisia työpaikka-alueita, joissa voi olla toimisto- ja palvelutyöpaikkoja, ympäristöhäiriötä aiheuttamatonta teollisuutta ja siihen liittyvää myymälätilaa sekä varastointia. Alueelle voidaan sijoittaa myös merkitykseltään paikallisia vähittäiskaupan suuryksiköitä, jotka voivat olla kooltaan enintään k-m². Alueen suunnittelussa on varmistettava, että rakentaminen soveltuu maisemaan ja edistää korkeatasoista kaupunkikuvaa näkyvillä tienvarsi- ja liittymäalueilla. Kaupan suuryksiköitä sijoitettaessa on varmistettava, että ne eivät merkittävästi haittaa keskustatoimintojen alueen (C1) ja alakeskusten (C2) kaupan kehittämistä. PKT2 KAUPALLISTEN PALVELUJEN JA TYÖPAIKKOJEN ALUE Alue on tarkoitettu merkitykseltään paikallisen vähittäiskaupan ja työpaikkojen alueeksi. Alueelle voidaan sijoittaa sellaista uutta merkitykseltään paikallista vähittäistavaran kauppaa, joka kaupan laatu huomioon ottaen on perusteltua sijoittaa keskustatoimintojen alueiden ulkopuolelle sekä liikennepalveluja, ympäristöhäiriötä aiheuttamatonta teollisuutta ja siihen liittyvää myymälätilaa ja varastointia. Merkitykseltään paikallinen kaupan yksikkö voi olla kooltaan enintään 2000 k-m². Yksityiskohtaisemmassa kaavoituksessa on varmistettava, että rakentaminen soveltuu maisemaan ja edistää korkeatasoista kaupunkikuvaa näkyvillä tienvarsi- ja liittymäalueilla. Kaupan yksiköitä sijoitettaessa on katsottava, että niistä ei aiheudu haitallisia vaikutuksia keskustatoimintojen alueen (C1) ja alakeskusten (C2) kaupan kehittämiselle. PL LÄHIPALVELUJEN ALUE Alue on tarkoitettu taajamanosan kaupallisten lähipalvelujen keskittymäksi. Alueelle voi sijoittaa päivittäiskäytössä olevia kaupallisia sekä julkisia ja yksityisiä palveluita. Kaupan yksikkö voi olla kooltaan enintään 2000 k-m². Tarkempien selvitysten perusteella alueelle voi perustellusta syystä asemakaavoituksessa sijoittaa myös keskustamaista asumista ehdolla, että se ei haittaa riittävien lähipalvelujen toteuttamista ja ympäristöhäiriöt voidaan ehkäistä. Alueen yksityiskohtaisemmassa suunnittelussa on huomioitava palvelujen saavutettavuus myös joukkoliikennepainotteisen tien/kadun suunnasta ja kevyen liikenteen näkökulmasta. PY1 PY2 py JULKISTEN PALVELUJEN JA HALLINNON ALUE Alue on tarkoitettu taajamanosan julkisten palvelujen keskittymäksi. JULKISTEN PALVELUJEN JA HALLINNON ALUE Alue on tarkoitettu pääasiassa julkisille opetus-, sivistys-, urheilu-, virkistys- ja vapaa-ajan toiminnoille sekä sosiaali- ja terveydenhuollon laitoksille. JULKISTEN LÄHIPALVELUJEN ALUE Alue on tarkoitettu asuntoalueen julkisille lähipalveluille.

27

28

29 VU URHEILU- JA VIRKISTYSPALVELUJEN ALUE Alue on tarkoitettu pääasiassa ulkoliikuntaan. Alueelle voidaan sijoittaa urheilu-, virkistys- ja vapaa-ajan rakentamista ja toimintoja. VR RETKEILY- JA ULKOILUALUE Alue on tarkoitettu ulkoiluun ja virkistykseen. Alueelle voi sijoittaa ulkoilureittejä ja ulkoilua tukevia rakennelmia. Yksityiskohtaisemmassa kaavoituksessa on osoitettava ulkoilureittien jatkuvuus. Alueen sisään jääviä olemassa olevia rakennettuja yksityisiä rakennuspaikkoja ei ole tarkoitus sisällyttää retkeily- ja ulkoilualueeseen. Olemassa olevilla yksityisillä rakennuspaikoilla sallitaan asuin- ja lomarakennusten laajentaminen ja niihin liittyvien talousrakennusten rakentaminen. Maisemaa muuttavaa toimenpidettä ei saa suorittaa ilman maankäyttö- ja rakennuslain 128 :ssä tarkoitettua lupaa. VIRKISTYSKOHDE Uimaranta ja/tai venevalkama ja/tai muu virkistyskohde. RA RM LOMA-ASUNTOALUE Alue on tarkoitettu olemassa oleville ja/tai voimassa olevan ranta-asemakaavan mukaisille loma-asunnoille. MATKAILUPALVELUJEN ALUE Alue on tarkoitettu matkailua palveleville toiminnoille. Alueelle voi yksityiskohtaisemmassa kaavoituksessa osoittaa majoitusrakennuksia ja muita matkailua palvelevia rakennuksia lukuun ottamatta asuntovaunualuetta. RV ASUNTOVAUNUALUE Alue on tarkoitettu asuntovaunulla tapahtuvaan leiriytymiseen ja siihen liittyville palvelurakennuksille. Yksityiskohtaisemmassa kaavoituksessa on varmistettava, että alueella on riittävät ranta- ja muut palvelut, eikä toiminnasta aiheudu häiriötä ympäröiville asuntoalueille ja niiden käyttöön tarkoitetuille palveluille ja lähivirkistysalueille. RP SIIRTOLAPUUTARHA-ALUE Alue on tarkoitettu ryhmäpuutarha-alueeksi. MOOTTORITIE VALTATIE SEUTUTIE/PÄÄKATU YHDYSTIE/KOKOOJAKATU

30 JOUKKOLIIKENNEPAINOTTEINEN KATU/TIE Katu/tie on tarkoitettu koko taajamaosayleiskaavan alueen kattavaksi joukkoliikenneyhteydeksi. Yksityiskohtaisemmassa kaavoituksessa sekä kadun/tien suunnittelussa on erityisesti otettava huomioon joukkoliikenteen sekä kevyen liikenteen tilatarve ja järjestelyt. LIITTYMÄ ERITASOLIITTYMÄ ERITASORISTEYS ILMAN LIITTYMÄÄ OHJEELLINEN ULKOILUREITTI Ulkoilureitin sijainti määritellään tarkemmin yksityiskohtaisemmassa kaavassa tai suunnitelmassa, ulkoilureittitoimituksessa tai erillisellä sopimuksella. OHJEELLINEN RATSASTUSREITTI Ratsastusreitin sijainti määritellään tarkemmin yksityiskohtaisemmassa kaavassa tai suunnitelmassa, ulkoilureittitoimituksessa tai erillisellä sopimuksella. KEVYEN LIIKENTEEN REITTI Reitin sijainti osoitetaan tarkemmin yksityiskohtaisemmassa kaavassa. RAUTATIEASEMA Varaus Espoo - Salo -oikoradan asemalle. Aseman tarkempi sijainti määritellään yhdyskuntarakenteen mahdollisen laajenemisalueen suunnittelun yhteydessä. PÄÄRATA/KAUPUNKIRATA JA ASEMAPAIKKA Merkinnällä on osoitettu Hanko - Hyvinkää -rata sekä yhdysrata keskustaan, Pitkäniemeen ja Kirkniemeen. Radalle on osoitettu asemapaikat Espoo - Vihti - Lohja taajamajunaliikennettä varten. pj POLTTONESTEIDEN JAKELUASEMA Pohjavesialueen ulkopuolella sijaitseva polttonesteiden jakeluun sopiva paikka. lp LIITYNTÄLIIKENTEEN PYSÄKÖINTIALUE E ERITYISALUE.

31

32 SL LUONNONSUOJELUALUE Alue on luonnonsuojelulain nojalla perustettu tai perustettavaksi tarkoitettu suojelualue. Alueen numero viittaa kaavaselostuksessa olevaan kohdeluetteloon. Ennen kuin alue on perustettu luonnonsuojelulain mukaisesti luonnonsuojelualueeksi, maisemaa muuttavaa toimenpidettä ei saa suorittaa ilman maankäyttö- ja rakennuslain 128 :ssä tarkoitettua lupaa. Suositus. Suojelualueen suunnittelussa on mahdollisuuksien mukaan otettava huomioon virkistyskäytön tarpeet. sl LUONNONSUOJELULAIN NOJALLA SUOJELTU TAI SUOJELTAVAKSI TARKOITETTU KOHDE TAI LUONNONMUISTOMERKKI Numero viittaa kaavaselostuksessa olevaan kohdeluetteloon. luo LUONNON MONIMUOTOISUUDEN KANNALTA ERITYISEN TÄRKEÄ KOHDE Kohteen käyttöä suunniteltaessa on otettava huomioon luonnon monimuotoisuuden kannalta tärkeiden elinympäristöjen ja eliölajiesiintymien säilyttämisedellytykset. Numero viittaa kaavaselostuksessa olevaan kohdeluetteloon. sm MUINAISMUISTOKOHDE Muinaismuistolain nojalla rauhoitettu kiinteä muinaisjäännös. Kohteen kaivaminen, peittäminen, muuttaminen ja muu siihen kajoaminen on muinaismuistolain nojalla kielletty. Muinaisjäännöksen laajuus tulee selvittää Museovirastosta. Yksityiskohtaisemman suunnittelun yhteydessä ja hankkeita hyväksyttäessä on pyydettävä lausunto Museovirastolta. Alueen numero viittaa kaavaselostuksessa olevaan kohdeluetteloon. SR RAKENNUSSUOJELU- TAI RAKENNUSLAINSÄÄDÄNNÖN NOJALLA SUOJELTAVA ALUE Alueen kulttuurihistoriallisesti arvokas rakennuskanta ja ympäristö tulee säilyttää. Yksityiskohtaisemman suunnittelun yhteydessä ja hankkeita hyväksyttäessä on pyydettävä lausunto museoviranomaisilta. sr KULTTUURIHISTORIALLISESTI MERKITTÄVÄ RAKENNETTU YMPÄRISTÖ Kohteen kulttuurihistoriallisesti arvokas rakennettu ympäristö lähiympäristöineen tulee ottaa huomioon yksityiskohtaisemmassa kaavoituksessa, suunnittelussa ja rakentamisessa. Asemakaavoitettavilla alueilla yksittäisten rakennettujen kohteiden säilyttämismahdollisuudet selvitetään ja osoitetaan asemakaavassa. Kulttuurihistoriallisesti arvokkaita kohteita ja alueita ja niiden lähiympäristöä koskevista suunnitelmista ja hankkeista on pyydettävä lausunto museoviranomaisilta. Alueen numero viittaa kaavaselostuksessa olevaan kohdeluetteloon. srs RAKENNUSSUOJELULAIN NOJALLA SUOJELTU KOHDE Aluetta koskevat suojelumääräykset on annettu aluetta koskevassa rakennussuojelulain mukaisessa suojelupäätöksessä.

33 M MAA- JA METSÄTALOUSVALTAINEN ALUE Alue on tarkoitettu pääasiassa maa- ja metsätalouskäyttöön. Alueelle voidaan sijoittaa uutta maa- ja metsätalouteen tai muuhun alueelle soveltuvaan elinkeinotoimintaan liittyvää rakentamista. Erityisestä syystä voidaan sallia haja-asutusluonteinen asuinrakentaminen, joka ei aiheuta haitallista yhdyskuntakehitystä. Uudisrakennukset on sijoitettava siten, ettei niistä aiheudu maisema- eikä ympäristöhaittaa. Olemassa olevilla rakennuspaikoilla sallitaan asuin- ja lomarakennusten laajentaminen ja niihin liittyvien talousrakennusten rakentaminen. MA MU MAISEMALLISESTI ARVOKAS PELTOALUE Alue on tarkoitettu pääasiassa avoimeksi viljelykäytössä säilyväksi peltoalueeksi. Olemassa olevilla rakennuspaikoilla sallitaan asuin- ja lomarakennusten laajentaminen ja niihin liittyvien talousrakennusten rakentaminen. MAA- JA METSÄTALOUSVALTAINEN ALUE, JOLLA ON ERITYISTÄ ULKOILUN OHJAAMISTARVETTA. Alue on tarkoitettu pääasiassa maa- ja metsätalouskäyttöön. Alueelle voidaan sijoittaa vain maa- ja metsätalouteen liittyvää rakentamista ja ulkoilureittejä sekä kevyitä ulkoilua palvelevia rakennelmia. Rakennukset ja rakennelmat on sijoitettava siten, ettei niistä aiheudu maisema- eikä ympäristöhaittaa. Olemassa olevilla rakennuspaikoilla sallitaan asuin- ja lomarakennusten laajentaminen ja niihin liittyvien talousrakennusten rakentaminen. MY MAA- JA METSÄTALOUSVALTAINEN ALUE, JOLLA ON ERITYISIÄ YMPÄRISTÖARVOJA Alue on tarkoitettu pääasiassa maa- ja metsätalouskäyttöön. Olemassa olevilla rakennuspaikoilla sallitaan asuin- ja lomarakennusten laajentaminen ja niihin liittyvien talousrakennusten rakentaminen. MP W PUUTARHAVILJELYALUE Alue on tarkoitettu puutarhaviljelyyn, ryhmäpuutarhaksi tai viereisiin asuntotontteihin liittyväksi palstaviljelyalueeksi. Alueella on tarvittaessa sallittava yksityiskohtaisessa kaavoituksessa tarkemmin osoitettavat luonnonmukaisen hulevesien käsittelyn edellyttämät rakenteet. VESIALUE s SIIRTOVIEMÄRI z k SUURJÄNNITESÄHKÖLINJA Suositus: Rakennetuilla tai rakennettaviksi tarkoitetuilla korttelialueilla johdot tulisi sijoittaa maan alle. Kaapeloinnin yhteydessä johdon paikka on mahdollista muuttaa yksityiskohtaisemmassa suunnittelussa. Voimalinjan läheisyyteen ei tulisi sijoittaa uusia asuinrakennuksia, kouluja, päiväkoteja tai leikkipuistoja. KAASUJOHTO Rakentaminen ja muu toiminta maakaasuputkiston läheisyydessä on rajoitettua asetuksen 551/2009 mukaisesti.

34 YLEISKAAVA-ALUEEN RAJA ALUEEN RAJA OSA-ALUEEN RAJA 2 ALUEEN TAI KOHTEEN NUMERO Numero viittaa kaavaselostuksessa olevaan kohdeluetteloon. 2 KAUPUNKIKUVALLISESTI MERKITTÄVÄN ALUEEN NUMERO. Numero viittaa kaavaselostuksessa olevaan luetteloon. YLEISET MÄÄRÄYKSET: Maankäyttövaraukset voivat sisältää pääasiallisen käyttötarkoituksen lisäksi alueen sisäisiä liikenne- ja katualueita, virkistys- ja puistoalueita, yhdyskuntateknisen huollon alueita sekä alueen pääkäyttötarkoitusta palvelevia julkisia ja yksityisiä palveluita. Yksityiskohtaisemmassa kaavoituksessa on lisäksi mahdollista osoittaa muita käyttötarkoituksia, jotka eivät ole ristiriidassa alueen pääkäyttötarkoituksen ja kaavamääräysten kanssa. Yksityiskohtaisessa kaavoituksessa on kaupan suuryksiköitä sijoitettaessa tai laajennettaessa selvitettävä vaikutukset liikenneverkon toimivuuteen ja tarvittaessa annettava määräyksiä toteuttamisen ajoituksesta. Yksityiskohtaisessa kaavoituksessa on otettava huomioon, että alueella voidaan harjoittaa elinkeinotoimintaa, josta voi aiheutua ympäristöhäiriöitä tai onnettomuusvaaraa ja selvitettävä mahdollisten tärinä-, pöly- ja meluhaittojen ehkäiseminen sekä onnettomuuksilta suojautuminen. Yksityiskohtaisemmassa kaavoituksessa on selvitettävä pilaantuneen maaperän kunnostustarve, jos alue aiotaan osoittaa asumiseen tai muuhun ympäristövaikutuksille herkkään käyttötarkoitukseen. Liikenneväylän tai muun melulähteen tuntumaan sijoitettavan asuinrakennuksen, hoito- tai oppilaitoksen piha alueen melutaso ei saa ylittää päiväohjearvoa 55 db(a) eikä yöohjearvoa 45 db(a) (vanhat alueet 50 dba). Asuinrakennuksen sisällä melutaso ei saa ylittää päiväohjearvoa 35 db(a) eikä yöohjearvoa 30 db(a). Loma-asuntoalueella ei saa ylittää päiväohjearvoa 45 db(a) eikä yöohjearvoa 40 db(a). Laadittaessa asemakaavaa liikenneväylän tai muun melulähteen tuntumaan on tarkistettava melutaso ja tarvittaessa edellytettävä riittävää etäisyyttä melulähteestä. Mikäli joudutaan kuitenkin rakentamaan melualueelle, on asemakaavassa edellytettävä sellaisten meluntorjuntatoimenpiteiden toteuttamista, että edellä mainitut ohjearvot eivät ylity. Rakennettaessa asemakaava- alueen ulkopuolelle meluntorjunta on vastaavasti otettava huomioon lupien käsittelyn yhteydessä. Uusilla asemakaavoitettavilla alueilla on selvitettävä alueen historiallisen ajan muinaisjäännökset ja turvattava niiden säilyminen. Suunnittelun yhteydessä on kuultava museoviranomaisia.

35 Rakennuskannan suojelua koskevat kysymykset ratkaistaan yksityiskohtaisemmalla kaavalla. Yksityiskohtaisemmassa kaavoituksessa on arvioitava rakennuskannan inventointien päivitystarve ja turvattava kulttuurihistoriallisesti arvokkaan rakennetun kulttuuriympäristön säilyminen. Suunnittelun yhteydessä on kuultava museoviranomaisia. Yksityiskohtaisessa kaavoituksessa on alueittain varattava tilaa hulevesien luonnonmukaiselle käsittelylle ja otettava huomioon tulviin varautuminen. Yksityiskohtaisemmassa kaavoituksessa ja rakentamisessa on otettava huomioon, että kaava-alueen sisällä on kohonneen radontason alueita. Siltä osin kuin tässä osayleiskaavassa ei ole toisin määrätty, noudatetaan kulloinkin voimassa olevaa Lohjan kaupungin rakennusjärjestystä ja ympäristönsuojelumääräyksiä. Suositus: Uudella asuinalueella rautatieliikenteestä aiheutuva asuinrakennuksen tärinä ei saa ylittää arvoa 0,30 mm/s eikä vanhalla alueella arvoa 0,60 mm/s Vähittäistavaran kauppa, joka kaupan laatu huomioon ottaen on perusteltua sijoittaa keskustatoimintojen alueiden ulkopuolelle tarkoittaa kauppaa, joka vaatii paljon tilaa, kuten auto-, rauta-, huonekalu-, puutarha- ja maatalouskauppaa. Hyväksytty Lohjan kaupunginvaltuustossa Oikaisukehotus Kaupunkisuunnittelulautakunta Kaupunginhallitus Kaupunginvaltuusto LOHJAN KAUPUNKI TAAJAMAOSAYLEISKAAVA / /tark : Käsittelyvaiheet: Kehittämis- ja elinkeinojaosto Kaupunginhallitus Valmisteluvaiheen kuuleminen (MRA 30 ) Ehdotusvaiheen kuuleminen (MRA 19 ) LOHJAN KAUPUNKI Kaupunkisuunnittelukeskus Maankäyttö KAAVAMERKINNÄT JA -MÄÄRÄYKSET , , , , , suunnittelija LIM suunnitteluavustajat TS, KL, TL Päiväys Leena Iso-Markku yleiskaavoittaja, DI, YKS-284 Heikki Rouvinen kaavoitusjohtaja, DI Mittakaava 1:20000

36 Uudenmaan maakuntakaava 0 Tulostettu Uudenmaan liiton karttapalvelusta km Maanmittauslaitos

37 UUDENMAAN MAAKUNTAKAAVA KEHITTÄMISSUOSITUKSET, MERKINNÄT JA MÄÄRÄYKSET UUDENMAAN MAAKUNTAKAAVA KEHITTÄMISSUOSITUKSET, MERKINNÄT JA MÄÄRÄYKSET Uudenmaan liitto 1

38 UUDENMAAN MAAKUNTAKAAVA KEHITTÄMISSUOSITUKSET, MERKINNÄT JA MÄÄRÄYKSET Uudenmaan maakuntavaltuusto hyväksyi Uudenmaan maakuntakaavan Ympäristöministeriö vahvisti Uudenmaan maakuntakaavan Maakuntakaavaan liittyy selostus, jossa on esitetty mm. tärkeimmät kaavan lähtökohtiin ja tavoitteisiin liittyvät tiedot, kaavaratkaisujen perustelut sekä kuvaus maakuntakaavan vaikutuksista. Selostuksesta löytyy myös kaavan tulkintaan ja toteuttamiseen liittyvää ohjeistoa. Koko kaava-aluetta koskevat kehittämissuositukset MAAKUNTAKAAVAKARTAN VALKOISIA ALUEITA KOSKEVA KEHITTÄMISSUOSITUS Uudenmaan alueilla, joille maakuntakaavakartalla ei ole osoitettu erityistä käyttötarkoitusta, voidaan yksityiskohtaisemmassa suunnittelussa kunnan tarpeiden mukaan osoittaa merkitykseltään paikallisena kaikkia maankäyttömuotoja. Alueilla, joille ei yksityiskohtaisemmassa kaavoituksessa osoiteta muuta käyttötarkoitusta, kehitetään ensisijaisesti maa- ja metsätaloutta, kalataloutta sekä niitä tukevia sivuelinkeinoja. Yksityiskohtaisemmassa suunnittelussa selvitetään ja otetaan huomioon maa- ja metsätaloudellisesti, ekologisesti tai virkistyskäytön kannalta merkittävät pelto-, metsä- ja muut luontoalueet sekä vältetään niiden tarpeetonta pirstomista. Yksityiskohtaisemmassa suunnittelussa selvitetään ja otetaan huomioon myös maisema- ja kulttuurihistorialliset arvot. ASUINALUEITA KOSKEVA KEHITTÄMISSUOSITUS Laajoja aluekokonaisuuksia, jotka ovat muodostuneet väestömäärältään suuriksi, mutta toiminnallisesti yksipuolisiksi asuinalueiksi kehitetään monipuolistamalla niiden toiminnallista rakennetta. Kehittämiskeinoina käytetään maankäytön suunnittelun ohella kaupunkipoliittisia toimenpiteitä, joilla parannetaan tapauskohtaisesti alueiden sosiaalista, taloudellista ja/tai lähiympäristön tilaa. Alueen yhdyskuntarakennetta eheytetään palvelutason säilymistä ja parantamista tukevilla toimenpiteillä, työpaikkojen syntymistä edistävillä toimilla sekä paikalliskeskuksia kehittämällä. Uusien alueiden suunnittelussa vältetään laajojen, yksinomaan asumiseen varattujen aluekokonaisuuksien muodostamista. 2

39 UUDENMAAN MAAKUNTAKAAVA KEHITTÄMISSUOSITUKSET, MERKINNÄT JA MÄÄRÄYKSET Merkintä Merkinnän selitys Merkinnän kuvaus Suunnittelumääräys Taajamatoimintojen alue Merkinnällä osoitetaan yksityiskohtaista suunnittelua edellyttävät asumiseen, palveluja työpaikka- sekä muihin taajamatoimintoihin varattavat rakentamisalueet. Merkintä sisältää taajamien sisäiset liikenneväylät sekä liikenteen tarvitsemat satama-, huolto-, varikko-, terminaali-, ratapiha- ja muut vastaavat alueet, ulkoilureitit, kevyen liikenteen väylät, paikalliskeskukset, yhdyskuntateknisen huollon alueet, muut erityisalueet, paikalliset suojelualueet sekä virkistys- ja puistoalueet. Taajamatoimintojen alue -merkintä ei estä maa- ja metsätalouskäytössä olevien alueiden säilyttämistä tarvittaessa nykyisessä käytössään. Aluetta suunnitellaan asumiseen, ympäristöönsä soveltuvien työpaikkatoimintojen sekä näihin liittyvien palveluiden ja toimintojen alueena. Alueen yksityiskohtaisemmassa suunnittelussa on kiinnitettävä erityistä huomiota yhdyskuntarakenteen eheyttämiseen sijoittamalla asuntotuotannon ja muiden toimintojen painopiste olemassa olevaan yhdyskuntarakenteeseen, rataverkkoon ja pääväyliin tukeutuen. Uusi rakentaminen ja muu maankäyttö on sopeutettava suunnittelulla ympäristöönsä tavalla, joka vahvistaa taajaman omaleimaisuutta ja turvaa ympäristö-, luonto- ja perinnearvot. Alueen käyttöä suunniteltaessa on huolehdittava siitä, että rakentaminen tai muu käyttö ei yksistään tai tarkasteltuna yhdessä muiden hankkeiden ja suunnitelmien kanssa aiheuta aluevaraukseen rajoittuvalla tai alueen läheisyydessä sijaitsevalla Natura 2000-verkostoon kuuluvalla tai valtioneuvoston verkostoon ehdottamalla alueella sellaisia haitallisia vaikutuksia veden laatuun, määrään, vesitasapainoon tai vesialueen pohjaolosuhteisiin eikä sellaisia melu- tai muita häiriöitä, jotka merkittävästi heikentävät alueen niitä luonnonarvoja, joiden suojelemiseksi alue on sisällytetty tai on tarkoitus sisällyttää Natura verkostoon. Alueen yksityiskohtaisemmassa suunnittelussa on toimintojen sijoittelulla ja alueiden käytön riittävällä tehokkuudella turvattava joukkoliikenteen kehittämisedellytykset sekä edistettävä kevyttä liikennettä ja joukkoliikennettä tukevaa yhdyskuntarakennetta. Alueen yksityiskohtaisemmassa suunnittelussa on turvattava päivittäisten palveluiden saatavuus, riittävät ulkoilu- ja virkistysmahdollisuudet sekä kevyen liikenteen yhteydet seudullisille virkistysalueille. Yksityiskohtaisemmassa suunnittelussa on myös turvattava paikalliskeskusten toimintaedellytykset sekä kiinnitettävä huomiota siihen, että päivittäistavarakaupan lähipalvelupisteitä varten on toteuttamismahdollisuuksia. Kunnan yleiskaavoituksessa voidaan palveluverkon tarpeiden perusteella taajamatoimintojen alueille osoittaa maakuntakaavan keskustatoimintojen alueiden lisäksi paikalliskeskuksia, jotka tukevat suunniteltua yhdyskuntarakennetta. Yksityiskohtaisemmassa kaavoituksessa paikalliskeskuksiin on osoitettava tiloja sekä julkisluonteisille että kaupallisille palveluille. Yksityiskohtaisemmassa kaavoituksessa voidaan taajamatoimintojen alueille palveluverkon tarpeiden perusteella osoittaa uusia vähittäiskaupan suuryksiköitä sekä turvata kehittämisedellytykset olemassa oleville vähittäiskaupan suuryksiköille silloin, kun kyseiset suuryksiköt ovat merkitykseltään paikallisia. Jollei selvitysten perusteella erityisesti muuta osoiteta, merkitykseltään paikallinen erikoiskaupan suuryksikkö on Helsingissä, Espoossa, Vantaalla ja Kauniaisissa kooltaan alle k-m 2 ja Uudenmaan muissa kunnissa alle k-m 2. Päivittäistavarakaupan osalta suuryksikön merkityksen laajuus arvioidaan yksityiskohtaisemmassa suunnittelussa vaikutustarkastelujen perusteella. Rakentamattomat rannat on yksityiskohtaisemmassa suunnittelussa varattava yleiseen virkistykseen, jollei erityinen tarve edellytä alueen osoittamista muuhun käyttöön. Yksityiskohtaisemmassa suunnittelussa on osoitettava maakuntakaavakartalle merkittyjen ulkoilureittien jatkuvuus taajamatoimintojen alueella. Taajamarakenteen laajenemissuunta Merkinnällä osoitetaan alueet, joilla maakuntakaavassa taajamatoimintojen alueiksi osoitettujen alueiden ulkopuolella on tarvetta kuntarajat ylittävän yhdyskuntarakenteen laajenemisen selvittämiseen ja suunnitteluun.. Taajamarakenteen laajenemisen suunnittelussa on otettava huomioon yhdyskuntarakenteelliset ja liikenteelliset edellytykset uusien rakentamisalueiden toteuttamiselle, viher- ja virkistysyhteyksien jatkuvuus sekä alueen luonnon ja maiseman ominaispiirteet. 3

40 UUDENMAAN MAAKUNTAKAAVA KEHITTÄMISSUOSITUKSET, MERKINNÄT JA MÄÄRÄYKSET Merkintä Merkinnän selitys Merkinnän kuvaus Suunnittelumääräys Kylä Merkinnällä osoitetaan kylät, joiden suunnittelutavoitteena on haja-asutusluonteisen lisärakentamisen ohjaaminen kyläalueille, edellytysten luominen palveluiden säilymiselle ja yhteisen vesihuollon järjestämiselle sekä omaehtoisen kehittämistoiminnan tukeminen. Merkinnän mukaiset kylät muodostavat kokonaisuutena maakunnallisen kyläverkoston. Alueen yksityiskohtaisemmassa suunnittelussa on tuettava asumisen ohella alueen luonteeseen soveltuvan elinkeinotoiminnan sijoittumista sekä parannettava kylän elinvoimaisuuden edellytyksiä, varmistettava kylien liikenneyhteydet päätieverkkoon ja selvitettävä yhteisen vesihuollon toteuttamismahdollisuudet. Täydennysrakentamisessa on hyödynnettävä ensisijaisesti olemassa olevaa infrastruktuuria. Täydennysrakentamista ja muuta alueiden käyttöä suunniteltaessa on otettava huomioon alueen kulttuurihistorialliset ja maisemalliset ominaispiirteet. Keskustatoimintojen alue Keskustatoimintojen alue Aluevarausmerkinnällä osoitetaan Helsingin pääkeskuksessa sijaitseva valtakunnankeskus ja valtakunnallisten palvelu-, hallinto- ja muiden toimintojen alue niihin liittyvine liikennealueineen ja puistoineen. Alue voi sisältää myös asumista. Kohdemerkinnällä osoitetaan keskustahakuisten palvelu-, hallinto- ja muiden toimintojen alueiden yleispiirteinen sijainti. Alue voi sisältää myös asumista sekä tarvittavat liikennealueet ja puistot. Keskustatoimintojen kohdemerkinnät peittävät osittain tai kokonaan valtakunnallisesti merkittäviä kulttuurihistoriallisia alueita tai kohteita. Keskustatoimintojen alueen yksityiskohtaisemmassa suunnittelussa on kiinnitettävä huomiota alueen ympäristökuvaan, viihtyisyyteen, omaleimaisuuteen sekä toimivuuteen kuten jalankulku-, pysäköinti-, huolto- ja julkisen liikenteen järjestelyjen tarkoituksenmukaisuuteen ja häiriöttömyyteen. Aluetta suunniteltaessa on varauduttava riittävään palvelutilatarjontaan. Kohdemerkinnällä osoitettujen keskustatoimintojen alueiden sijainti ja laajuus on määriteltävä yksityiskohtaisemmassa kaavoituksessa siten, että alueet muodostavat toiminnallisesti yhtenäisen keskustahakuisiin toimintoihin painottuvan kokonaisuuden. Yksityiskohtaisemmassa suunnittelussa on otettava huomioon kulttuuriympäristön ominaispiirteiden vaaliminen ja turvattava merkittävien maisema- ja kulttuuriarvojen säilyminen myös kokonaan keskustatoimintojen kohdemerkinnän taustalle jäävillä alueilla ja kohteissa, joista Valtakunnallisesti merkittävät kulttuurihistorialliset ympäristöt - inventointiin sisältyvät: Karkkilan kirkko ja kirkon tapuli, Jokelan teollisuusalue Tuusulassa, Osuusliike Auran talo Vihdin Nummelassa, Keravan rautatieasema, Kauklahden rautatieasema Espoossa, Tikkurilan vanha rautatieasema Vantaalla, Järvenpään rautatieasema, Kauniaisten rautatieasema sekä Karjaan rautatieasema ympäristöineen. Palvelujen alue Merkinnällä osoitetaan muun yhdyskuntarakenteen ulkopuoliset sosiaali- ja terveyspalvelujen sekä vastaavien muiden palvelujen kohteet. Alue on varattu ensisijaisesti sosiaali- ja terveydenhuollon, vastaavien julkisluonteisten palvelujen sekä niitä tukevien toimintojen tarpeisiin. Alueen käyttöä suunniteltaessa on huolehdittava siitä, että rakentaminen tai muu käyttö ei yksistään tai tarkasteltuna yhdessä muiden hankkeiden ja suunnitelmien kanssa aiheuta aluevaraukseen rajoittuvalla tai alueen läheisyydessä sijaitsevalla Natura 2000-verkostoon kuuluvalla tai valtioneuvoston verkostoon ehdottamalla alueella sellaisia haitallisia vaikutuksia veden laatuun, määrään, vesitasapainoon tai vesialueen pohjaolosuhteisiin eikä sellaisia melu- tai muita häiriöitä, jotka merkittävästi heikentävät alueen niitä luonnonarvoja, joiden suojelemiseksi alue on sisällytetty tai on tarkoitus sisällyttää Natura verkostoon. 4

41 UUDENMAAN MAAKUNTAKAAVA KEHITTÄMISSUOSITUKSET, MERKINNÄT JA MÄÄRÄYKSET Merkintä Merkinnän selitys Merkinnän kuvaus Suunnittelumääräys Merkitykseltään seudullinen vähittäiskaupan suuryksikkö Merkinnällä osoitetaan merkitykseltään seudullisten vähittäiskaupan suuryksiköiden sijoittumiskohteet keskustatoimintojen alueiden ulkopuolella. Merkinnän osoittamalle alueelle voidaan yksityiskohtaisemmassa kaavoituksessa osoittaa yksi tai useampi merkitykseltään seudullinen erikoiskaupan suuryksikkö. Jollei selvitysten perusteella erityisesti muuta osoiteta, merkitykseltään seudullinen erikoiskaupan suuryksikkö on Helsingissä, Espoossa, Vantaalla ja Kauniaisissa kooltaan yli k-m 2 ja Uudenmaan muissa kunnissa yli k-m 2. Päivittäistavarakaupan osalta suuryksikön merkityksen laajuus arvioidaan yksityiskohtaisemmassa suunnittelussa vaikutustarkastelujen perusteella. Merkinnän osoittamalle alueelle saadaan yksityiskohtaisemmassa kaavoituksessa osoittaa uusia merkitykseltään seudullisia päivittäistavarakaupan suuryksiköitä ainoastaan Espoon keskuksen pohjoispuolelle, Kehä III:n ja Turunväylän risteykseen. Olemassa olevalle merkitykseltään seudulliselle päivittäistavarakaupan suuryksikölle voidaan yksityiskohtaisemmassa kaavoituksessa osoittaa tilavaraus ja turvata palveluverkon tarpeiden perusteella sen kehittämisedellytykset. Silloin, kun merkintä mahdollistaa vähittäiskaupan suuryksikön sijoittamiselle useamman kuin yhden vaihtoehdon suhteessa liikenneväylään tai liikenneväylien risteykseen, on vähittäiskaupan suuryksiköiden sijainnin ratkaisemiseksi alueelle laadittava yksityiskohtaisempi kaava. Yksityiskohtaisemmassa kaavassa on käsiteltävä kokonaisuutena alueen maankäyttöratkaisu ja vähittäiskaupan yksiköiden sijoittuminen alueelle sekä selvitettävä ratkaisun vaikutukset riittävässä laajuudessa. Teollisuusalue Merkinnällä osoitetaan muun yhdyskuntarakenteen ulkopuolella olevat erilliset teollisuustyöpaikka-alueet. Alueita osoitetaan sellaisia toimintoja varten, jotka toimintansa laadun, ympäristövaikutusten tai muun syyn vuoksi eivät voi sijaita asutuksen välittömässä läheisyydessä. Alue varataan teollisuustyöpaikkarakentamiseen. Alueelle voidaan yksityiskohtaisemmassa suunnittelussa osoittaa tarkempien selvitysten perusteella ympäristövaikutuksiltaan merkittäviä teollisuuslaitoksia ja/tai vaarallisia kemikaaleja käsitteleviä laitoksia. Merkittävät ympäristöhäiriöt on estettävä teknisin ratkaisuin ja/tai osoittamalla riittävät suoja-alueet. Siltä osin kuin alueella varastoidaan ja/tai valmistetaan polttonesteitä tai muita vaarallisia aineita, alueen ja sen lähiympäristön suunnittelussa on huomioitava varastoinnin aiheuttamat ympäristöriskit. Alueen käyttöä suunniteltaessa on huolehdittava siitä, että rakentaminen tai muu käyttö ei yksistään tai tarkasteltuna yhdessä muiden hankkeiden ja suunnitelmien kanssa aiheuta aluevaraukseen rajoittuvalla tai alueen läheisyydessä sijaitsevalla Natura 2000-verkostoon kuuluvalla tai valtioneuvoston verkostoon ehdottamalla alueella sellaisia haitallisia vaikutuksia veden laatuun, määrään, vesitasapainoon tai vesialueen pohjaolosuhteisiin eikä sellaisia melu- tai muita häiriöitä, jotka merkittävästi heikentävät alueen niitä luonnonarvoja, joiden suojelemiseksi alue on sisällytetty tai on tarkoitus sisällyttää Natura verkostoon. Virkistysalue Merkinnällä osoitetaan yleiseen virkistykseen ja ulkoiluun tarkoitetut alueet. Merkintä sisältää virkistysalueella olemassa olevat sekä yhdyskuntarakenteen eheyttämisen kannalta tarpeelliset kokoojakadut ja vastaavat yhdystiet. Merkintään liittyy MRL 33 :n 1. momentin nojalla rakentamisrajoitus. Alue varataan yleiseen virkistykseen ja ulkoiluun. Alueen yksityiskohtaisemmassa suunnittelussa on turvattava virkistyskäyttöedellytyksien säilyminen, alueen saavutettavuus, riittävä palvelu- ja varustetaso sekä ympäristöarvot ja osoitettava maakuntakaavakartalle merkittyjen ulkoilureittien jatkuvuus virkistysalueella. Virkistysalueiden suunnittelussa on kiinnitettävä huomiota alueiden ominaisuuksiin ekologisen verkoston osana sekä merkitykseen luonnon monimuotoisuuden kannalta. Virkistysalueelle voidaan yksityiskohtaisemmassa suunnittelussa osoittaa vaikutusten arvioinnin perusteella yhdyskuntarakenteen eheyttämisen kannalta tarpeellisia paikallisia väyliä ja yhdyskuntateknisen huollon laitteita ja rakenteita. Välttämättömien väylien suunnittelussa on turvattava virkistysyhteyksien mahdollisimman esteetön ja turvallinen jatkuminen. 5

42 UUDENMAAN MAAKUNTAKAAVA KEHITTÄMISSUOSITUKSET, MERKINNÄT JA MÄÄRÄYKSET Merkintä Merkinnän selitys Merkinnän kuvaus Suunnittelumääräys Viheryhteystarve Merkinnällä osoitetaan virkistysalueverkostoon ja ekologiseen verkostoon kuuluvat viheryhteydet ja -alueet. Yksityiskohtaisemmassa suunnittelussa on huolehdittava siitä, että merkinnällä osoitettu yhteys säilyy tai toteutuu tavalla, joka turvaa virkistys- ja ulkoilumahdollisuudet, alueen maisemaarvot, arvokkaiden luontokohteiden säilymisen sekä lajiston liikkumismahdollisuudet. Viheryhteyden mitoituksessa on kiinnitettävä huomiota yhteyden merkitykseen ekologisen verkoston osana sekä seudullisten ja paikallisten virkistystarpeiden yhteensovittamiseen siten, että olemassa olevat virkistykseen varatut tai siihen soveltuvat rakentamattomat alueet varataan yksityiskohtaisemmassa kaavoituksessa mahdollisuuksien mukaan virkistyskäyttöön. Luonnonsuojelualue Merkinnällä osoitetaan luonnonsuojelulain nojalla suojeltuja tai suojeltaviksi tarkoitettuja alueita. Niitä ovat kansallispuistot, luonnonpuistot ja muut luonnonsuojelualueet. Suojelualueiksi on osoitettu myös suojeluohjelmien alueita sekä Natura ohjelman alueita siltä osin kuin päätösten yhteydessä on toteuttamiskeinoksi esitetty luonnonsuojelulaki. Merkintään liittyy MRL 33 :n 1. momentin nojalla rakentamisrajoitus. Suojelualueiksi osoitetuille alueille ei saa suunnitella toimenpiteitä, jotka vaarantavat tai heikentävät niitä luonto- ja ympäristöarvoja, joiden perusteella alueesta on muodostettu luonnonsuojelualue tai tavoitteena on perustaa siitä sellainen. Alueen yksityiskohtaisemmassa suunnittelussa on osoitettava maakuntakaavakartalle merkittyjen ulkoilureittien jatkuvuus. Puolustusvoimien alue Merkinnällä osoitetaan sellaiset puolustusvoimien pysyvässä käytössä olevat varuskunta-, harjoitus- ja vastaavat alueet, joille yleisön pääsy on rajoitettu. Alue varataan puolustusvoimien käyttöön. Mikäli taajamatoimintojen alueisiin kiinteästi liittyvät alueet Helsingin Santahaminassa, Tammisaaren Dragsvikissä ja Tuusulan Hyrylässä vapautuvat puolustusvoimien käytöstä ne varataan vapautuvilta osiltaan taajamatoimintojen alueeksi. Puolustusvoimien alue, jonka toissijainen käyttötarkoitus on virkistys-, matkailu- ja/tai koulutustoiminta. Merkinnällä osoitetaan Hangon Russarön sekä Helsingin Melkin, Kuivasaaren ja Itä- Villingin saaret. Alue varataan puolustusvoimien käyttöön. Mikäli alue vapautuu puolustusvoimien käytöstä, se varataan virkistys-, matkailuja/tai koulutustoimintaan. Puolustusvoimien alue, jossa tulee erityisesti ottaa huomioon toiminnasta aiheutuvat melu- ym. haitat. Merkinnällä osoitetaan Hangon Syndalenin harjoitus- ja ampuma-alue. Alue varataan puolustusvoimien käyttöön harjoitus-, ampumaja muita toimintoja varten. Alueen suunnittelussa ja käytössä on huomioitava toiminnan ajoituksen ja sijoituksen avulla mahdollisuudet vähentää haittoja läheiselle asutukselle. Energiahuollon alue Merkinnällä osoitetaan energiahuoltoa palvelevia laitoksia tai rakenteita. Aluevarausmerkintään liittyy MRL 33 :n 1. momentin nojalla rakentamisrajoitus. Kohdemerkinnällä osoitetun alueen tarkka sijainti ja laajuus määritellään yksityiskohtaisemmassa suunnittelussa. Alue varataan energiahuollon tarpeisiin. Merkittävät ympäristöhäiriöt on estettävä teknisin ratkaisuin ja/tai osoittamalla riittävät suoja-alueet. Jätteenkäsittelyalue Merkinnällä osoitetaan jätteiden vastaanottoon, käsittelyyn ja loppusijoitukseen varatut alueet. Aluevarausmerkintään liittyy MRL 33 :n 1. momentin nojalla rakentamisrajoitus. Kohdemerkinnällä osoitetun alueen tarkka sijainti ja laajuus määritellään yksityiskohtaisemmassa suunnittelussa. Alue varataan jätehuollon tarpeisiin maakuntakaavaselostuksen liitekartan 13 osoittamalla tavalla. Jätteenkäsittelyalueen suunnittelussa on turvattava riittävä suoja-alue ympäristöhaittojen vähentämiseksi. Yhdyskuntajätehuollon alueelle tai sen välittömään läheisyyteen voidaan yksityiskohtaisemmassa suunnittelussa osoittaa uusiomateriaalin hyödyntämiseen liittyvää yritys- ja teollisuustoimintaa. 6

43 UUDENMAAN MAAKUNTAKAAVA KEHITTÄMISSUOSITUKSET, MERKINNÄT JA MÄÄRÄYKSET Merkintä Merkinnän selitys Merkinnän kuvaus Suunnittelumääräys Erityisalue, jonka käyttö on tarkoitus määritellä yksityiskohtaisemmassa kaavoituksessa Merkinnällä osoitetaan erityisalueet Espoon Ämmässuon kaatopaikkaan rajoittuvassa Kulmakorvessa ja Vantaan lentokenttäalueeseen rajoittuvassa Lavangossa. Alueille voidaan suunnitella useita erilaisia erityistoimintoja, jotka sopeutuvat ympäröivään maankäyttöön. Alue varataan erityiskäyttöön. Alueen suunnittelussa on otettava huomioon alueelle sijoitettavien toimintojen sopeutuminen ympäröivään maankäyttöön. Energia- ja/tai jätehuoltoon varattu alue Merkinnällä osoitetaan Vantaan Långmossebergenin alue, joka varataan energia- ja jätehuoltoa palvelevia laitoksia varten. Laitosalue määritellään tarkemmin yksityiskohtaisemmassa suunnittelussa. Alue varataan ensisijaisesti energiahuollon tarpeisiin. Yksityiskohtaisemmassa suunnittelussa alueelle voidaan osoittaa myös jätehuollon toimintoja maakuntakaavaselostuksen liitekartan 13 osoittamalla tavalla. Merkittävät ympäristöhäiriöt on estettävä teknisin ratkaisuin ja/tai osoittamalla riittävät suoja-alueet. Jätehuoltoalueen suunnittelussa on turvattava riittävä suoja-alue ympäristöhaittojen vähentämiseksi. Alueelle tai sen välittömään läheisyyteen voidaan yksityiskohtaisemmassa suunnittelussa osoittaa uusiomateriaalin hyödyntämiseen liittyvää yritys- ja teollisuustoimintaa. Yhdyskuntateknisen huollon alue Liikennealue Merkinnällä osoitetaan alueita yhdyskuntateknistä huoltoa, erityisesti vesihuoltoa, palvelevia laitoksia varten. Laitosalue määritellään tarkemmin yksityiskohtaisemmassa suunnittelussa. Merkinnällä osoitetaan alueita lentotoimintaa ja satamatoimintaa varten. Merkintään liittyy MRL 33 :n 1. momentin nojalla rakentamisrajoitus. Merkittävät ympäristöhäiriöt on estettävä teknisin ratkaisuin ja/tai osoittamalla riittävät suoja-alueet. Hangon lentokenttäalueen käyttö on suunniteltava niin, että melutaso L DEN Täktomin kylässä on korkeintaan 55 dba. Liikennealue, jonka toissijainen käyttötarkoitus on taajamatoimintojen alue Merkinnällä osoitetaan Malmin lentokenttäalue, joka toimii liikennealueena siihen asti, kunnes korvaava sijaintipaikka tai Malmin lentokentän toimintojen sijoittaminen olemassa oleville kentille ja tukikohtiin on ratkaistu. Alueen ensisijaiseen käyttötarkoitusmerkintään liittyy MRL 33 :n 1. momentin nojalla rakentamisrajoitus. Alue varataan yleisilmailulentokentäksi. Kun alueen käyttö lentokenttätoimintaan päättyy, se varataan taajamatoimintojen alueeksi. Lentoasema tai -kenttä Merkinnällä osoitetaan aluetarpeeltaan pienet lentoasemat ja -kentät. Lentoasema- tai -kenttäalueen tarkka sijainti ja laajuus määritellään yksityiskohtaisemmassa suunnittelussa. Satama Merkinnällä osoitetaan aluetarpeeltaan pienet, taajamatoimintojen alueisiin liittyvät kauppamerenkulun satamat. Satama-alueen tarkka sijainti ja laajuus määritellään yksityiskohtaisemmassa suunnittelussa. Vierassatama Merkinnällä osoitetaan pääkaupunkiseudun ulkopuolella veneilyverkostojen maakunnallisen kehittämisen kannalta merkittävät, nykyiset tai kehitettävät vierassatamat. Vierassatama-alueen tarkka sijainti ja laajuus määritellään yksityiskohtaisemmassa suunnittelussa. 7

44 UUDENMAAN MAAKUNTAKAAVA KEHITTÄMISSUOSITUKSET, MERKINNÄT JA MÄÄRÄYKSET Merkintä Merkinnän selitys Merkinnän kuvaus Suunnittelumääräys Moottoriväylä Merkinnällä osoitetaan moottori- ja moottoriliikennetiet sekä moottorikadut. Merkintään liittyy MRL 33 :n 1. momentin nojalla rakentamisrajoitus. Valtatie / kantatie Merkinnällä osoitetaan valta- ja kantatiet sekä niihin liittyvät kadut. Merkintään liittyy MRL 33 :n 1. momentin nojalla rakentamisrajoitus. Seututie Yhdystie Merkinnällä osoitetaan seututiet ja niihin liittyvät kadut. Merkintään liittyy MRL 33 :n 1. momentin nojalla rakentamisrajoitus. Merkinnällä osoitetaan yhdystiet ja niihin liittyvät kadut, jotka yhdistävät taajamatoimintojen alueita ja kyliä ylempiluokkaiseen tieverkkoon. Merkintään liittyy MRL 33 :n 1. momentin nojalla rakentamisrajoitus. Maakuntakaavakartalle merkitty tieyhteys voidaan yksityiskohtaisemmassa suunnittelussa esittää riittävin perustein teknisesti tai toiminnallisesti alemmanluokkaisena. Tiensuunnittelussa on otettava huomioon seudulliset ulkoilu-, virkistys- ja viheryhteystarpeet, luonnonsuojelu, kulttuuriympäristö, pohjavesien suojelu sekä lajiston liikkuminen. Eritasoliittymä Merkinnällä osoitetaan eritasoliittymät, jotka yhdistävät maakuntakaavassa osoitettuja teitä ja katuja. Merkintään liittyy MRL 33 :n 1. momentin nojalla rakentamisrajoitus. Päärata Yhdysrata Seutuliikenteen rata Merkinnällä osoitetaan pääradat. Merkintään liittyy MRL 33 :n 1. momentin nojalla rakentamisrajoitus. Merkinnällä osoitetaan yhdysradat. Merkintään liittyy MRL 33 :n 1. momentin nojalla rakentamisrajoitus. Merkinnällä osoitetaan seudullisen henkilöliikenteen radat ja metroradat. Merkintään liittyy MRL 33 :n 1. momentin nojalla rakentamisrajoitus. Radansuunnittelussa on otettava huomioon seudulliset ulkoilu-, virkistys- ja viheryhteystarpeet, luonnonsuojelu, kulttuuriympäristö, pohjavesien suojelu sekä lajiston liikkuminen. Liikenteen yhteystarve Merkinnällä osoitetaan osa Helsingin ja Turun välistä ratayhteyttä, jonka tarve on todettu, mutta jonka sijaintiin ja toteuttamiseen liittyy niin huomattavaa epävarmuutta, ettei ohjeellisen tai vaihtoehtoisen linjauksen osoittaminen ole mahdollista. Helsingin ja Turun välisen yhteystarpeen ratkaisemiseksi on tutkittava nykyisen Karjaan kautta kulkevan rantaradan parantaminen suurnopeusradaksi ja uuden, Espoosta Lohjan kautta Saloon suuntautuvan radan rakentamista, johon liittyy Espoo Vihti Lohja -yhdysradan muuttuminen pääradaksi. Liikennetunneli Merkinnällä osoitetaan tien tai radan tunneliosuus. Merkintään liittyy MRL 33 :n 1. momentin nojalla rakentamisrajoitus. Tunnelimerkintä osoittaa seudun yhdyskuntarakenteen, ulkoilumahdollisuuksien ja lajiston esteettömän liikkumisen kannalta tarpeellisen liikenneväylän tai radan tunneliosuuden likimääräisen sijainnin. Tunnelin tarkka sijainti ja mitoitus on tarkoitus määritellä yksityiskohtaisemmassa suunnittelussa. 8

45 UUDENMAAN MAAKUNTAKAAVA KEHITTÄMISSUOSITUKSET, MERKINNÄT JA MÄÄRÄYKSET Merkintä Merkinnän selitys Merkinnän kuvaus Suunnittelumääräys Liikenneväylän katkoviivamerkintä osoittaa vaihtoehtoisen ratkaisun tai ohjeellisen linjauksen Merkinnällä osoitetaan vaihtoehtoisia liikenneväylien linjauksia silloin, kun maakuntakaavassa on useampi käyttökelpoinen linjausvaihtoehto. Ohjeellista linjausta tarkoittavalla merkinnällä osoitetaan liikenneväylä silloin, kun väylän tarkka sijainti on ratkaisematta. Tie- ja radansuunnittelussa on otettava huomioon seudulliset ulkoilu-, virkistys- ja viheryhteystarpeet, luonnonsuojelu, kulttuuriympäristö, pohjavesien suojelu sekä lajiston liikkuminen. Tie- ja radansuunnittelussa on huolehdittava siitä, että liikenneväylä ei yksistään tai tarkasteltuna yhdessä muiden hankkeiden ja suunnitelmien kanssa aiheuta liikenneväylään rajoittuvalla tai sen läheisyydessä sijaitsevalla Natura verkostoon kuuluvalla tai valtioneuvoston verkostoon ehdottamalla alueella sellaisia melu- tai muita häiriöitä, jotka merkittävästi heikentävät alueen niitä luonnonarvoja, joiden suojelemiseksi alue on sisällytetty tai on tarkoitus sisällyttää Natura verkostoon. Laivaväylä Merkinnällä osoitetaan tärkeimmät kauppamerenkulun väylät. Veneväylä Merkinnällä osoitetaan alueellisesti merkittävät veneilyn runkoväylät. Ulkoilureitti Merkinnällä osoitetaan taajamatoimintojen alueiden, luonnonsuojelualueiden ja virkistysalueiden ulkopuoliset maakunnallisesti ja seudullisesti merkittävät ulkoilureitit. Merkintä on ohjeellinen ja linjaus osoittaa ensisijaisesti yhteystarpeen. Yksityiskohtaisemmassa suunnittelussa on turvattava ulkoilureittien toteuttamisedellytykset maakunnallisesti ja seudullisesti toimivana reitistönä. Yksityiskohtaisessa reittisuunnittelussa on pyrittävä hyödyntämään olemassa olevan tiestön ja poluston käyttömahdollisuuksia. Taajamissa ja virkistysalueilla ulkoilureitit on johdettava alueiden sisäisille ulkoilun ja kevyen liikenteen väylille. 400 kv voimalinja Merkinnällä osoitetaan 400 kv:n voimalinjat. Merkintään liittyy MRL 33 :n 1. momentin nojalla rakentamisrajoitus. 400 kv voimalinjan ohjeellinen linjaus Katkoviivamerkinnällä osoitetaan 400 kv:n voimalinjojen ohjeelliset linjaukset. 110 kv voimalinja Merkinnällä osoitetaan 110 kv:n voimalinjat. Merkintään liittyy MRL 33 :n 1. momentin nojalla rakentamisrajoitus. Voimalinjojen ja tasavirtakaapelien linjauksia suunniteltaessa on huolehdittava siitä, että linjaus ei yksistään tai tarkasteltuna yhdessä muiden hankkeiden ja suunnitelmien kanssa aiheuta linjauksella tai sen läheisyydessä sijaitsevalla Natura verkostoon kuuluvalla tai valtioneuvoston verkostoon ehdottamalla alueella sellaisia haitallisia vaikutuksia, jotka merkittävästi heikentävät alueen niitä luonnonarvoja, joiden suojelemiseksi alue on sisällytetty tai on tarkoitus sisällyttää Natura 2000-verkostoon. 110 kv voimalinjan tai tasavirtakaapelin ohjeellinen linjaus Katkoviivamerkinnällä osoitetaan ohjeelliset 110 kv:n voimalinjojen tai tasavirtakaapelien linjaukset. Maakaasun runkoputki Maakaasun runkoputken ohjeellinen linjaus Merkinnällä osoitetaan korkeapaineiset (yli 40 bar) maakaasuputket. Merkintään liittyy MRL 33 :n 1. momentin nojalla rakentamisrajoitus. Katkoviivamerkinnällä osoitetaan korkeapaineisten (yli 40 bar) maakaasuputkien ohjeelliset linjaukset. Alueiden käyttöä suunniteltaessa on otettava huomioon maakaasuputkiston suojaetäisyyksistä annetut määräykset. Maakaasun runkoputken linjauksia suunniteltaessa on huolehdittava siitä, että linjaus ei yksistään tai tarkasteltuna yhdessä muiden hankkeiden ja suunnitelmien kanssa aiheuta linjauksella tai sen läheisyydessä sijaitsevalla Natura verkostoon kuuluvalla tai valtioneuvoston verkostoon ehdottamalla alueella sellaisia haitallisia vaikutuksia, jotka merkittävästi heikentävät alueen niitä luonnonarvoja, joiden suojelemiseksi alue on sisällytetty tai on tarkoitus sisällyttää Natura 2000-verkostoon. Maakaasun siirtoputken yhteystarve Merkinnällä osoitetaan Venäjältä Keski- Eurooppaan suuntautuvan maakaasun siirtoputken linjausvaihtoehdon yhteystarve Hankoon tai Inkooseen. Yhteystarpeen toteuttamiseen ja sijaintiin liittyy niin huomattavaa epävarmuutta, ettei ohjeellisen tai vaihtoehtoisen linjauksen osoittaminen ole mahdollista. Yhteystarpeen toteuttamiseksi on maakaasun siirtoputken yksityiskohtaisemmassa suunnittelussa selvitettävä alueiden käytön kannalta tarkoituksenmukaisimmat ja ympäristön kannalta vähiten haitalliset vaihtoehdot. 9

46 UUDENMAAN MAAKUNTAKAAVA KEHITTÄMISSUOSITUKSET, MERKINNÄT JA MÄÄRÄYKSET Merkintä Merkinnän selitys Merkinnän kuvaus Suunnittelumääräys Raakavesitunneli Merkinnällä osoitetaan Päijänne-tunneli sekä muut raakavesitunnelit. Merkintään liittyy MRL 33 :n 1. momentin nojalla rakentamisrajoitus. Tunnelin välittömässä läheisyydessä on alueiden käytön ja toimenpiteiden suunnittelussa otettava huomioon, ettei vaaranneta tunnelia eikä sen veden laatua. Jätevesitunneli Merkinnällä osoitetaan Keski-Uudenmaan meriviemärijärjestelmään kuuluva jätevesitunneli sekä pääkaupunkiseudun jätevedenpuhdistamoiden purkutunnelit. Merkintään liittyy MRL 33 :n 1. momentin nojalla rakentamisrajoitus. Siirtoviemäri Siirtoviemärin ohjeellinen linjaus Merkinnällä osoitetaan merkittävät seudulliset/alueelliset siirtoviemärit. Merkintään liittyy MRL 33 :n 1. momentin nojalla rakentamisrajoitus. Katkoviivamerkinnällä osoitetaan merkittävien seudullisten/alueellisten siirtoviemäreiden ohjeelliset linjaukset. Siirtoviemäriä suunniteltaessa on huolehdittava siitä, että rakentaminen tai käyttö ei yksistään tai tarkasteltuna yhdessä muiden hankkeiden ja suunnitelmien kanssa aiheuta siirtoviemärin linjauksella tai sen läheisyydessä sijaitsevalla Natura verkostoon kuuluvalla tai valtioneuvoston verkostoon ehdottamalla alueella sellaisia haitallisia vaikutuksia veden laatuun, määrään, vesitasapainoon tai vesialueen pohjaolosuhteisiin eikä sellaisia muita häiriöitä, jotka merkittävästi heikentävät alueen niitä luonnonarvoja, joiden suojelemiseksi alue on sisällytetty tai on tarkoitus sisällyttää Natura verkostoon. Tuulivoiman tuotantoon soveltuva alue Merkinnällä osoitetaan maakunnallisesti merkittävät merituulipuistojen sijoituspaikaksi soveltuvat alueet. Merituulipuistojen sijainti ja laajuus sekä toteuttamisedellytykset selvitetään ja määritellään yksityiskohtaisemmassa suunnittelussa. Suunnittelussa on kiinnitettävä huomiota tuulipuistojen ympäristövaikutuksiin, erityisesti maisemavaikutuksiin, sekä sovitettava tuulipuistojen sijainnit puolustusvoimien toimintaan. Vedenhankinnan kannalta arvokas pintavesialue Merkinnällä osoitetaan pintavesialueet, jotka ovat ominaisuuksiltaan arvokkaita ja jotka voivat olla tai ovat yhdyskuntien vedenhankinnan kannalta tärkeitä. Yksityiskohtaisemmassa suunnittelussa on vesiensuojelunäkökohdat otettava huomioon siten, ettei vesialueen käyttöä vedenhankintaan vaaranneta. Pohjavesialue Merkinnällä osoitetaan pohjavesialueet, jotka ovat ominaisuuksiltaan arvokkaita ja jotka voivat olla tai ovat yhdyskuntien vedenhankinnan kannalta tärkeitä. Aluetta koskevat toimenpiteet on suunniteltava siten, etteivät ne vähennä pysyvästi pohjaveden määrää tai heikennä sen laatua. Lentomelualue 1 Merkinnällä osoitetaan Helsinki-Vantaan lentoaseman melualue, jolla melutaso L DEN on dba. Alueelle ei yksityiskohtaisemmassa suunnittelussa saa osoittaa uutta melun haittavaikutuksille herkkää toimintaa. Alueella jo olevan asutuksen ja muun melulle herkän toiminnan säilyttäminen ja täydentäminen on mahdollista. Lentomelualue 2 Merkinnällä osoitetaan Helsinki-Vantaan lentoaseman melualue, jolla melutaso L DEN on yli 60 dba. Alueelle ei yksityiskohtaisemmassa suunnittelussa saa osoittaa asuinrakentamista eikä sairaaloiden yms. laitosten rakentamista tai muiden sellaisten toimintojen sijoittamista, jotka ovat herkkiä melun haitoille. Lentomelualue M Merkinnällä osoitetaan Helsingin Malmin melualue, jolla melutaso L DEN on yli 55 dba. Alueella on toimintojen sijoittelun ja rakennusten rakenteiden yksityiskohtaisemmassa suunnittelussa otettava lentomelu huomioon, kunnes Malmin lentokentän toiminta päättyy. Natura verkostoon kuuluva tai ehdotettu alue Merkinnällä osoitetaan valtioneuvoston päätöksien mukaiset sekä valtioneuvoston tekemän ohjelman täydennysehdotuksen mukaiset Natura ohjelman alueet. Maa- ja vesialueet osoitetaan rasterimerkinnällä ja jokikohteet viivamerkinnällä. Luonnonsuojelulain perusteella alueelle tai sen läheisyyteen ei saa suunnitella toimenpiteitä, jotka merkittävästi heikentävät niitä lintudirektiivin tai luontodirektiivin mukaisia luonnonarvoja, joiden perusteella alue on otettu ohjelmaan. 10

47 UUDENMAAN MAAKUNTAKAAVA KEHITTÄMISSUOSITUKSET, MERKINNÄT JA MÄÄRÄYKSET Merkintä Merkinnän selitys Merkinnän kuvaus Suunnittelumääräys Kulttuuriympäristön tai maiseman vaalimisen kannalta tärkeä alue, tie tai kohde Valtakunnallisesti merkittävä muinaisjäännös Merkinnällä osoitetaan kulttuuriympäristön ja maiseman vaalimisen kannalta merkittävät alueet, tiet ja kohteet. Alueilla, joille on aluevarausmerkinnällä osoitettu käyttötarkoitus, ensisijaisen maankäyttömuodon määrittelee aluevarausmerkintä. Merkinnällä osoitetaan valtakunnallisesti merkittävät muinaisjäännökset. Kaikki muinaismuistot on rauhoitettu muinaismuistolailla (295/1963). Rauhoitus koskee myös vielä löytämättömiä muinaismuistoja. Alueen yksityiskohtaisemmassa suunnittelussa on otettava huomioon kulttuuriympäristön ominaispiirteiden vaaliminen ja turvattava merkittävien maisema- ja kulttuuriarvojen säilyminen. Yksityiskohtaisemmassa suunnittelussa on arvioitava ja sovitettava yhteen maakuntakaavassa osoitetun käyttötarkoituksen mukainen maankäyttö sekä maisema- ja kulttuuriarvot. Arvokas harjualue tai muu geologinen muodostuma Merkinnällä osoitetut geologiset muodostumat sisältävät merkittäviä maisemallisia ja luonnontieteellisiä arvoja. Merkinnällä osoitetaan harjujensuojeluohjelman mukaiset valtakunnallisesti arvokkaat harjualueet, vahvistettujen seutukaavojen arvokkaat harjualueet, valtakunnallisesti ja maakunnallisesti arvokkaat kalliomaisema-alueet sekä maakunnallisesti arvokkaat moreenimuodostumat. Alueilla, joille on aluevarausmerkinnällä osoitettu käyttötarkoitus, ensisijaisen maankäyttömuodon määrittelee aluevarausmerkintä. Alueidenkäyttö on suunniteltava niin, ettei aiheuteta maaaineslaissa tarkoitettua kauniin maisemakuvan turmeltumista, luonnon merkittävien kauneusarvojen tai erikoisten luonnonesiintymien tuhoutumista tai laajalle ulottuvia vahingollisia ominaisuuksia luontosuhteissa. Yksityiskohtaisemmassa suunnittelussa on arvioitava ja sovitettava yhteen maakuntakaavassa osoitetun käyttötarkoituksen mukainen maankäyttö ja geologiset arvot. UNESCO:n maailmanperintökohde Merkinnällä on osoitettu Suomenlinna, Maailman kulttuuri- ja luonnonperinnön suojelemisesta 1972 hyväksytyn Unescon yleissopimuksen mukaan Maailmanperintöluetteloon merkitty kohde (n:o 583). Aluetta ja sen lähiympäristöä on suunniteltava siten, että maailmanperintökohteen rakennushistorialliset, kulttuurihistorialliset ja maisemalliset arvot säilyvät ja vahvistuvat. Pääkaupunkiseudun rannikko- ja saaristovyöhyke -rajaus Merkinnällä osoitetaan pääkaupunkiseudun saaristo ja rannikkoalueet. Erillisellä virkistysaluemerkinnällä on osoitettu ne saaret, joilla on erittäin tärkeä merkitys virkistysalueina. Rajauksen sisäpuolella olevat virkistykseen soveltuvat yhtenäiset ja riittävän laajat rakentamattomat maa-alueet varataan yksityiskohtaisemmassa suunnittelussa virkistykseen, jollei erillisellä aluevarausmerkinnällä ole muuta osoitettu. Yksityiskohtaisemmassa suunnittelussa on rajauksen sisäpuolella selvitettävä ja otettava huomioon tärkeät lintualueet. Rajauksen sisäpuolella olevilla alueilla voidaan kaavamerkinnän mukaisen pääkäyttötarkoituksen lisäksi kehittää ympäristöönsä sopeutuvaa ja olemassa olevaa loma-asutusrakennetta täydentävää loma-asumista.. Saaristovyöhykkeiden välinen raja Rajaviiva erottaa toisistaan maisemamaantieteellisiä merenranta-alueen vyöhykkeitä, joiden suunnittelumääräykset perustuvat alueiden erityisluonteeseen ja ominaispiirteisiin. Mantereen rantavyöhyke ja sisäsaaristo Vyöhykkeen pohjoisrajan muodostaa meren rantaviivasta sisämaahan ulottuvan rantavyöhykkeen mantereen puoleinen reuna. Vyöhykettä on tarkoitus suunnitella kaikkia toimintoja ja maankäyttömuotoja sisältävänä alueena. Alueen yksityiskohtaisemmassa suunnittelussa on otettava huomioon kulttuuri- ja luonnonmaiseman arvojen sekä arvokkaiden luonto-olosuhteiden säilyminen, ympäristön tilan parantaminen ja vesiensuojelun edistäminen sekä virkistyskäyttötarpeet. Yksityiskohtaisemman suunnittelun yhteydessä on selvitettävä ja otettava huomioon tärkeät lintualueet. 11

48 UUDENMAAN MAAKUNTAKAAVA KEHITTÄMISSUOSITUKSET, MERKINNÄT JA MÄÄRÄYKSET Merkintä Merkinnän selitys Merkinnän kuvaus Suunnittelumääräys Ulkosaaristo Vyöhykettä on tarkoitus suunnitella ensisijaisesti saaristoelinkeinojen ja soveltuvin osin vapaa-ajan asumisen alueena, jossa uusi rakentaminen on pienimuotoista ja maiseman ominaispiirteet huomioon ottavaa. Alueen yksityiskohtaisemmassa suunnittelussa on otettava huomioon virkistystarpeet, kulttuuri- ja luonnonmaiseman arvojen säilyminen sekä luonnonsuojelulliset tavoitteet, ympäristön tilan parantaminen ja vesiensuojelun edistäminen. Yksityiskohtaisemman suunnittelun yhteydessä on selvitettävä ja otettava huomioon tärkeät lintualueet. Merivyöhyke Vyöhykettä on tarkoitus suunnitella alueena, jossa rakentaminen on vähäistä. Alueelle saa suunnitella maa- ja metsätalouden ja kalatalouden harjoittamista varten tarpeellista rakentamista, maanpuolustuksen, rajavalvonnan, merenkulun ja kansallispuistojen tarpeisiin tapahtuvaa rakentamista, rakentamista, jossa on kyse olemassa olevan asuinrakennuksen korjaamisesta tai vähäisestä laajentamisesta ja samaan pihapiiriin kuuluvan talousrakennuksen rakentamisesta, sekä muuta vastaavaa rakentamista. Lisäksi saadaan soveltuville osille suunnitella saaristoelinkeinojen kehittämisen ja matkailun kannalta tarpeellista rakentamista, mikäli selvitysten perusteella osoitetaan, että rakentaminen voidaan sopeuttaa yhteen maiseman ominaispiirteiden ja luonnonolosuhteiden vaalimisen kanssa. Alueen yksityiskohtaisemmassa suunnittelussa on otettava huomioon virkistystarpeet, kulttuuri- ja luonnonmaiseman arvojen säilyminen sekä luonnonsuojelulliset tavoitteet, ympäristön tilan parantaminen ja vesiensuojelun edistäminen. Yksityiskohtaisemman suunnittelun yhteydessä on selvitettävä ja otettava huomioon tärkeät lintualueet. Kehäkaupungin kehittämisvyöhyke Merkintää on käytetty osoittamaan Helsingin seudulla kehämäisiin liikenneväyliin tukeutuvaa voimakkaan maankäytön muutospaineen alaista aluetta. Vyöhykettä on tarkoitus suunnitella ensisijaisesti työpaikkatoimintojen alueena, jolle voidaan sijoittaa myös kaupallisia palveluita. Erityistä huomiota vyöhykkeen suunnittelussa on kiinnitettävä julkisen liikenteen palvelutason parantamiseen sekä tienvarsialueiden kaupunkikuvalliseen kehittämiseen. Maankäytön kehittämisen kohdealue liikenteellisessä solmukohdassa Merkinnällä osoitetaan liikenneväylien risteyksiin sijoittuvat alueet, joille kohdistuu maankäyttöpaineita sekä tarvetta liikennettä ja kuljetuksia palvelevien toimintojen kehittämiselle varsinaisen taaja-asutuksen ulkopuolella. Maankäytön suunnittelussa on huolehdittava siitä, että alueelle sijoittuvat toiminnot eivät aiheuta yhdyskuntarakenteen hajautumista. Alueelle saa yksityiskohtaisemmassa suunnittelussa osoittaa liikenteelle, matkailulle ja logistiikkatoiminnoille tarpeellisia tienvarsipalveluita. Kunnan raja Maakuntakaavaalueen raja 12

49 UUDENMAAN MAAKUNTAKAAVA KEHITTÄMISSUOSITUKSET, MERKINNÄT JA MÄÄRÄYKSET 13

50 UUDENMAAN MAAKUNTAKAAVA KEHITTÄMISSUOSITUKSET, MERKINNÄT JA MÄÄRÄYKSET Uudenmaan liitto Nylands förbund Aleksanterinkatu 48 A Helsinki Alexandersgatan 48 A Helsingfors Finland puh. tfn +358 (0) fax +358 (0) toimisto@uudenmaanliitto.fi 14

51 Vahvistettujen maakuntakaavojen yhdistelmä Tulostettu Uudenmaan liiton karttapalvelusta km Maanmittauslaitos

52 Uudenmaan liitto 2014 MERKINNÄT JA MÄÄRÄYKSET Uudenmaan 2. vaihemaakuntakaava

53 Ulkoasu: Anni Levonen Valokuvat: Tuula Palaste-Eerola Helsinki 2014 Uudenmaan liitto Nylands förbund Esterinportti 2 B Helsinki Estersporten 2 B Helsingfors Finland puh. tfn (09) toimisto@uudenmaanliitto.fi

54 Uudenmaan 2. vaihemaakuntakaava Merkinnät ja määräykset Vahvistettu ympäristöministeriössä Uudenmaan liitto 2014

55 Uudenmaan 2. vaihemaakuntakaavan merkinnät ja määräykset korvaavat Uudellamaalla voimassa olevien maakuntakaavojen merkintöjä ja määräyksiä. Kunkin merkinnän kohdalla mainitaan erikseen merkinnän suhde voimassa oleviin maakuntakaavoihin. 4 Uudenmaan 2. vaihemaakuntakaava Merkinnät ja määräykset

56 Koko kaava-aluetta koskevat kehittämissuositukset ja suunnittelumääräykset Kehittämissuositukset ja suunnittelumääräykset korvaavat Uudellamaalla voimassa olevien maakuntakaavojen koko kaava-aluetta koskevat kehittämissuositukset. Asumista koskeva kehittämissuositus Ympärivuotista asumista on ohjattava ensisijaisesti maakuntakaavan taajamatoimintojen alueille, tiivistettäviä alueita painottaen. Taajamatoimintojen ulkopuolelle suuntautuvaa asumista on ohjattava suunnitelmallisesti kyliin. Laajoja aluekokonaisuuksia, jotka ovat muodostuneet väestömäärältään suuriksi, mutta toiminnallisesti yksipuolisiksi asuinalueiksi kehitetään monipuolistamalla niiden toiminnallista rakennetta. Kehittämiskeinoina käytetään maankäytön suunnittelun ohella kaupunkipoliittisia toimenpiteitä, joilla parannetaan tapauskohtaisesti alueiden sosiaalista, taloudellista ja/tai lähiympäristön tilaa. Alueen yhdyskuntarakennetta eheytetään palvelutason säilymistä ja parantamista tukevilla toimenpiteillä, työpaikkojen syntymistä edistävillä toimilla sekä paikalliskeskuksia kehittämällä. Uusien alueiden suunnittelussa vältetään laajojen, yksinomaan asumiseen varattujen aluekokonaisuuksien muodostamista. Helsingin seudun valkoisia alueita koskeva suunnittelumääräys Alue, jolle maakuntakaavakartalla ei ole osoitettu erityistä käyttötarkoitusta, on tarkoitettu ensisijaisesti maa- ja metsätalouden ja niitä tukevien sivuelinkeinojen käyttöön. Alueelle suuntautuvaa asuin- ja työpaikkarakentamista on ohjattava taajamatoimintojen alueille ja kyliin. Yksityiskohtaisemmassa suunnittelussa voidaan alueelle osoittaa muutakin vaikutuksiltaan paikallisesti merkittävää maankäyttöä. Yksityiskohtaisemmassa suunnittelussa on selvitettävä ja otettava huomioon maiseman ja kulttuuriympäristön ominaispiirteet, sekä maa- ja metsäta- loudellisesti, ekologisesti tai virkistyskäytön kannalta merkittävät pelto-, metsä ja muut luontoalueet ja vältettävä niiden tarpeetonta pirstomista. Helsingin seutuun kuuluvat Espoo, Helsinki, Hyvinkää, Järvenpää, Kauniainen, Kerava, Kirkkonummi, Mäntsälä, Nurmijärvi, Pornainen, Sipoo, Tuusula, Vantaa ja Vihti. Helsingin seudun ulkopuolisia valkoisia alueita koskeva kehittämissuositus Alue, jolle maakuntakaavakartalla ei ole osoitettu erityistä käyttötarkoitusta, on tarkoitettu ensisijaisesti maa- ja metsätalouden ja niitä tukevien sivuelinkeinojen käyttöön. Alueelle suuntautuvaa asuin- ja työpaikkarakentamista on ohjattava taajamatoimintojen alueille ja kyliin. Yksityiskohtaisemmassa suunnittelussa voidaan alueelle osoittaa muutakin vaikutuksiltaan paikallisesti merkittävää maankäyttöä. Yksityiskohtaisemmassa suunnittelussa on selvitettävä ja otettava huomioon maiseman ja kulttuuriympäristön ominaispiirteet, sekä maa- ja metsätaloudellisesti, ekologisesti tai virkistyskäytön kannalta merkittävät pelto-, metsä ja muut luontoalueet ja vältettävä niiden tarpeetonta pirstomista. Helsingin seudun ulkopuolisia kuntia ovat Askola, Hanko, Inkoo, Karkkila, Lapinjärvi, Lohja, Loviisa, Myrskylä, Porvoo, Pukkila, Raasepori ja Siuntio. Koko aluetta koskeva suunnittelumääräys Merkitykseltään seudullisen vähittäiskaupan suuryksikön koon alaraja on 2000 k-m 2, ellei selvitysten perusteella muuta osoiteta ja ellei näissä suunnittelumääräyksissä muuta määrätä. Uudenmaan 2. vaihemaakuntakaava Merkinnät ja määräykset 5

57 Silloin kun viiva- tai kohdemerkintä sijaitsee aluevarausmerkinnän päällä, sovelletaan viiva- ja kohdemerkinnässä myös aluevarausmerkinnän suunnittelumääräyksiä. Merkintä Merkinnän selitys Merkinnän kuvaus Suunnittelumääräys Taajamatoimintojen alue Merkinnällä osoitetaan yksityiskohtaista suunnittelua edellyttävät asumiseen, palvelu- ja työpaikka- sekä muihin taajamatoimintoihin varattavat rakentamisalueet. Merkintä sisältää taajamien sisäiset liikenneväylät sekä liikenteen tarvitsemat satama-, huolto-, varikko-, terminaali-, ratapiha- ja muut vastaavat alueet, ulkoilureitit, pyöräily- ja jalankulkureitit, paikalliskeskukset, yhdyskuntateknisen huollon alueet, muut erityisalueet, paikalliset suojelualueet sekä virkistys- ja puistoalueet. Aluetta suunnitellaan asumisen, ympäristöönsä soveltuvien työpaikkatoimintojen sekä näihin liittyvien palveluiden ja toimintojen alueena. Alueen yksityiskohtaisemmassa suunnittelussa on kiinnitettävä erityistä huomiota yhdyskuntarakenteen eheyttämiseen. Uusi rakentaminen ja muu maankäyttö on sopeutettava suunnittelulla ympäristöönsä tavalla, joka vahvistaa taajaman omaleimaisuutta ja turvaa ympäristö- ja luontoarvot sekä ottaa huomioon alueen kulttuurihistorialliset ja maisemalliset ominaispiirteet. Yksityiskohtaisemmassa suunnittelussa on kiinnitettävä huomiota hulevesien hallintaan ja varauduttava sään ääri-ilmiöihin. Taajamatoimintojen alue -merkintä ei estä maa- ja metsätalouskäytössä olevien alueiden säilyttämistä tarvittaessa nykyisessä käytössään. Taajamatoimintojen aluetta koskeva kuvaus ja suunnittelumääräys korvaavat voimassa olevien Uudenmaan maakuntakaavojen taajamatoimintojen aluetta koskevan merkinnän kuvauksen ja suunnittelumääräyksen. Alueen käyttöä suunniteltaessa on huolehdittava siitä, että rakentaminen tai muu käyttö ei yksistään tai tarkasteltuna yhdessä muiden hankkeiden ja suunnitelmien kanssa aiheuta aluevaraukseen rajoittuvalla tai alueen läheisyydessä sijaitsevalla Natura 2000-verkostoon kuuluvalla tai valtioneuvoston verkostoon ehdottamalla alueella sellaisia haitallisia vaikutuksia veden laatuun, määrään, vesitasapainoon tai vesialueen pohjaolosuhteisiin eikä sellaisia melutai muita häiriöitä, jotka merkittävästi heikentävät alueen niitä luonnonarvoja, joiden suojelemiseksi alue on sisällytetty tai on tarkoitus sisällyttää Natura verkostoon. Alueen yksityiskohtaisemmassa suunnittelussa on toimintojen sijoittelulla ja alueiden käytön riittävällä tehokkuudella edistettävä pyöräilyä, jalankulkua ja joukkoliikennettä tukevaa yhdyskuntarakennetta. Alueen yksityiskohtaisemmassa suunnittelussa on turvattava päivittäisten palveluiden saatavuus, riittävät ulkoilu- ja virkistysmahdollisuudet sekä pyöräilyja jalankulkuyhteydet seudullisille virkistysalueille. Yksityiskohtaisemmassa suunnittelussa on myös turvattava paikalliskeskusten toimintaedellytykset sekä kiinnitettävä huomiota siihen, että päivittäistavarakaupan lähipalvelupisteitä varten on toteuttamismahdollisuuksia. Merkitykseltään seudullisten vähittäiskaupan suuryksikköjen koon alarajat ovat seuraavat: Sellaisen vähittäiskaupan, joka kaupan laatu huomioon ottaen voi sijoittua perustelluista syistä myös keskusta-alueiden ulkopuolelle, kuten auto-, rauta-, huonekalu-, puutarha- ja maatalouskauppa, koon alaraja on Helsingissä, Espoossa, Vantaalla ja Kauniaisissa k-m², Hyvinkäällä, Järvenpäässä, Keravalla, Kirkkonummella, Lohjalla, Mäntsälässä, Nurmijärvellä, Porvoossa, 6 Uudenmaan 2. vaihemaakuntakaava Merkinnät ja määräykset

58 Raaseporissa, Sipoossa, Tuusulassa ja Vihdissä k-m², Askolassa, Hangossa, Inkoossa, Karkkilassa, Loviisassa, Pornaisissa ja Siuntiossa k-m² ja Lapinjärvellä, Myrskylässä ja Pukkilassa 2000 k-m², ellei selvitysten perusteella muuta osoiteta. Muun erikoistavaran kaupan osalta koon alaraja on Helsingissä, Espoossa, Vantaalla ja Kauniaisissa k-m², Askolassa, Hangossa, Hyvinkäällä, Inkoossa, Järvenpäässä, Karkkilassa, Keravalla, Kirkkonummella, Lohjalla, Loviisassa, Mäntsälässä, Nurmijärvellä, Pornaisissa, Porvoossa, Raaseporissa, Sipoossa, Siuntiossa, Tuusulassa ja Vihdissä 5000 k-m² ja Lapinjärvellä, Myrskylässä ja Pukkilassa 2000 k-m², ellei selvitysten perusteella muuta osoiteta. Päivittäistavarakaupan osalta koon alaraja on Helsingissä, Espoossa, Vantaalla ja Kauniaisissa 5000 k-m² ja Uudenmaan muissa kunnissa 2000 k-m², ellei selvitysten perusteella muuta osoiteta. Merkitykseltään seudullisella vähittäiskaupan suuryksiköllä tarkoitetaan myös useasta myymälästä koostuvaa vähittäiskaupan aluetta, joka on vaikutuksiltaan verrattavissa merkitykseltään seudulliseen vähittäiskaupan suuryksikköön. Rakentamattomat rannat on yksityiskohtaisemmassa suunnittelussa varattava yleiseen virkistykseen, jollei erityinen tarve edellytä alueen osoittamista muuhun käyttöön. Yksityiskohtaisemmassa suunnittelussa on osoitettava maakuntakaavakartalle merkittyjen ulkoilureittien jatkuvuus taajamatoimintojen alueella. Kunnan yleis- ja asemakaavoituksessa on otettava huomioon ja turvattava seudullisiin tarveselvityksiin perustuvat riittävät varikkoalueet joukkoliikenteen varikoille. Suunniteltaessa muuta maankäyttöä olemassa olevien varikoiden alueille on varmistettava, että korvaava varikkokapasiteetti on toteutettu ennen olemassa olevan varikon toiminnan päättymistä. Tiivistettävä alue Merkintä on kehittämisperiaatemerkintä. Merkinnällä osoitetaan tiivistettävät taajama- ja keskustatoimintojen alueet, jotka tukeutuvat kestävään liikennejärjestelmään. Aluetta on suunniteltava joukkoliikenteeseen, kävelyyn ja pyöräilyyn tukeutuvana kyseisen taajaman muuta aluetta tehokkaammin rakennettavana alueena. Yhdyskuntarakennetta tiivistettäessä on kiinnitettävä huomiota erityisesti alueen ominaispiirteisiin ja kulttuuriympäristöön, elinympäristön laatuun, ekologisen verkoston toimivuuteen sekä lähivirkistysalueiden riittävyyteen. Uudenmaan 2. vaihemaakuntakaava Merkinnät ja määräykset 7

59 Taajamatoimintojen tai työpaikka-alueiden reservialue Merkintä on kehittämisperiaatemerkintä. Merkinnällä osoitetaan pitkällä aikavälillä toteutettavat taajama-toimintojen alueet tai työpaikka-alueet. Yksityiskohtaisemmassa suunnittelussa toteuttaminen on ajoitettava pääsääntöisesti maakuntakaavan suunnittelukauden loppupuolelle. Kunta määrittelee alueen toteuttamisen tarkoituksenmukaisen ajoituksen suhteessa kyseisen taajaman tai kunnan osa-alueen muihin käytettävissä oleviin taajamatoimintojen alueisiin ja työpaikkojen osalta suhteessa kunnan muihin käytettävissä oleviin työpaikkatoimintojen alueisiin. Raideliikenteeseen tukeutuva taajamatoimintojen alue Merkinnällä osoitetaan uusiin raideliikenneasemiin tukeutuvat taajamatoimintojen alueet. Aluetta koskee taajamatoimintojen aluetta koskevan suunnittelumääräyksen lisäksi seuraava määräys: Kuntakaavoituksessa alueen maankäyttö on suunniteltava ja mitoitettava raideliikenteen toimintaedellytyksiä suosivaksi. Uuden aseman tarkempi sijainti määritellään yksityiskohtaisemmassa suunnittelussa. Alueen maankäytön, uuden raideliikenneyhteyden ja aseman suunnittelu tulee kytkeä toisiinsa. Yksityiskohtaisemmassa suunnittelussa alueen toteuttaminen tulee kytkeä uuden raideliikenneyhteyden ja aseman sitovaan toteuttamispäätökseen. Raideliikenteeseen tukeutuva asemanseudun kehittämisalue Merkintä on kehittämisperiaatemerkintä. Merkinnällä osoitetaan pitkällä aikavälillä, pääasiassa maakuntakaavan suunnittelukauden jälkeen toteutettavat uusiin raideliikenneasemiin tukeutuvat alueet. Ennen alueen yksityiskohtaisempaa suunnittelua alueen maankäyttö on ratkaistava maakuntakaavoituksessa. Alueelle ei tule suunnitella sellaista alueidenkäyttöä, joka estää tai merkittävästi haittaa alueen tulevaa käyttöä raideliikenteeseen tukeutuvan asemanseudun kehittämisalueena. Kylä Kohdemerkinnällä osoitetaan maakunnallisesti merkittävät kylät, joihin ohjataan määrältään merkittävää asuin- ja työpaikkarakentamista. Merkinnän mukaiset kylät ovat aluerakenteen kannalta keskeinen osa maakunnan kyläverkkoa. Kylän sijainti ja laajuus määritellään yksityiskohtaisemmassa suunnittelussa. Yksityiskohtaisemmassa suunnittelussa tavoitteena on ympäröivää hajaasutusaluetta tiiviimpi rakentaminen. Kylän suunnittelussa on otettava huomioon liikenteen ja vesihuollon järjestäminen, ekologiset yhteydet sekä kulttuurihistorialliset ja maisemalliset ominaispiirteet. Kylää koskeva merkinnän kuvaus ja suunnittelumääräys korvaavat voimassa olevan Uudenmaan maakuntakaavan kyliä koskevan merkinnän kuvauksen ja suunnittelumääräyksen. 8 Uudenmaan 2. vaihemaakuntakaava Merkinnät ja määräykset

60 Palvelujen alue Kohdemerkinnällä osoitetaan taajamien ulkopuoliset sosiaali- ja terveyspalvelujen sekä vastaavien muiden palvelujen kohteet. Palvelujen aluetta koskeva kuvaus korvaa voimassa olevan Uudenmaan maakuntakaavan palvelujen aluetta koskevan kuvauksen. Alue on varattu ensisijaisesti sosiaali- ja terveydenhuollon, vastaavien julkisluonteisten palvelujen sekä niitä tukevien toimintojen tarpeisiin. Alueen käyttöä suunniteltaessa on huolehdittava siitä, että rakentaminen tai muu käyttö ei yksistään tai tarkasteltuna yhdessä muiden hankkeiden ja suunnitelmien kanssa aiheuta aluevaraukseen rajoittuvalla tai alueen läheisyydessä sijaitsevalla Natura 2000-verkostoon kuuluvalla tai valtioneuvoston verkostoon ehdottamalla alueella sellaisia haitallisia vaikutuksia veden laatuun, määrään, vesitasapainoon tai vesialueen pohjaolosuhteisiin eikä sellaisia melu- tai muita häiriöitä, jotka merkittävästi heikentävät alueen niitä luonnonarvoja, joiden suojelemiseksi alue on sisällytetty tai on tarkoitus sisällyttää Natura verkostoon. Keskustatoimintojen alue Valtakunnan keskus Keskustatoimintojen alue Seutukeskus Aluevarausmerkinnällä osoitetaan Helsingin pääkeskuksessa sijaitseva valtakunnankeskus ja valtakunnallisten palvelu-, hallinto- ja muiden toimintojen alue niihin liittyvine liikennealueineen ja puistoineen. Alue voi sisältää myös asumista. Kohdemerkinnällä osoitetaan seutukeskusten keskustahakuisten palvelu-, hallinto- ja muiden toimintojen alueiden yleispiirteinen sijainti. Alue voi sisältää myös asumista sekä tarvittavat liikennealueet ja puistot. Keskustatoimintojen kohdemerkinnät sisältävät osittain tai kokonaan kulttuurihistoriallisia alueita tai kohteita. Nämä suunnittelumääräykset koskevat valtakunnan keskusta, seutu- ja kuntakeskuksia sekä pääkaupunkiseudun aluekeskuksia. Kohdemerkinnällä osoitettujen keskustatoimintojen alueiden sijainti ja laajuus on määriteltävä yksityiskohtaisemmassa kaavoituksessa siten, että alueet muodostavat toiminnallisesti yhtenäisen keskustahakuisiin toimintoihin painottuvan kokonaisuuden. Keskustatoimintojen alueen yksityiskohtaisemmassa suunnittelussa on kiinnitettävä huomiota kaupunkikuvaan, viihtyisyyteen, omaleimaisuuteen sekä toimiviin kävely- ja pyöräily-yhteyksiin, pysäköinnin, huoltoliikenteen ja joukkoliikenteen järjestelyihin. Suunnittelussa on osoitettava riittävät alueet joukkoliikenteen vaihtopaikoille ja liityntäpysäköinnille. Yksityiskohtaisemmassa suunnittelussa on kiinnitettävä huomiota hulevesien hallintaan ja varauduttava sään ääri-ilmiöihin. Yksityiskohtaisemmassa suunnittelussa on otettava huomioon kulttuurihistorialliset ja maisemalliset ominaispiirteet sekä turvattava merkittävien maisema- ja kulttuuriarvojen säilyminen myös osittain tai kokonaan keskustatoimintojen kohdemerkinnän alle jäävillä alueilla ja kohteissa: Valtakunnallisesti merkittävien kulttuurihistoriallisten ympäristöjen (RKY 1993) tai Valtakunnallisesti merkittävien rakennettujen kulttuuriympäristöjen (RKY 2009) inventointeihin sisältyvät kohteet on lueteltu tämän asiakirjan lopussa. Keskustatoimintojen alueiden suunnittelussa on huolehdittava siitä, että keskusta-alueen käyttö ja toteuttaminen ei aiheuta keskustaan rajautuvalle tai sen lähettyvillä sijaitsevalle Natura alueelle sellaisia haitallisia vaikutuksia merenlahtien vedenlaadulle ja vesiluonnolle, jotka merkittävästi heikentäisivät niitä luonnonarvoja, joiden perusteella alue on sisällytetty tai on tarkoitus sisällyttää Natura verkostoon. Uudenmaan 2. vaihemaakuntakaava Merkinnät ja määräykset 9

61 Keskustatoimintojen alue Kuntakeskus Pääkaupunkiseudun aluekeskus Kohdemerkinnällä osoitetaan kuntakeskusten ja pääkaupunkiseudun aluekeskusten keskustahakuisten palvelu-, hallinto- ja muiden toimintojen alueiden yleispiirteinen sijainti. Alue voi sisältää myös asumista sekä tarvittavat liikennealueet ja puistot. Keskustatoimintojen kohdemerkinnät sisältävät osittain tai kokonaan kulttuurihistoriallisia alueita tai kohteita. Kaikille keskustatoimintojen alueille voidaan sijoittaa merkitykseltään seudullisia vähittäiskaupan suuryksiköitä. Aluetta suunniteltaessa on varauduttava riittävään palvelutarjontaan. Vähittäiskaupan suuryksiköiden koko on mitoitettava sellaiseksi, että ne soveltuvat ympäristöönsä. Ne on mitoitettava ja niiden toteutus on ajoitettava yksityiskohtaisemmassa kaavoituksessa siten, ettei niillä ole merkittäviä haitallisia vaikutuksia muiden keskusta-alueiden kaupallisiin palveluihin ja että huolehditaan kaupan palveluverkon tasapainoisesta kehittämisestä. Suuryksikön toteuttaminen tulee kytkeä ajallisesti ympäröivien taajamatoimintojen toteuttamiseen. Valtakunnan keskuksen, pääkaupunkiseudun aluekeskusten (Kauniainen, Matinkylä-Olari, Leppävaara, Tapiola, Espoon keskus, Espoonlahti, Myyrmäki, Pakkala, Tikkurila, Hakunila, Koivukylä, Korso, Kivistö, Kannelmäki, Malmi, Itäkeskus ja Herttoniemi) sekä seutukeskusten (Hyvinkää, Lohja, Tammisaari ja Porvoo) sekä kuntakeskusten (Kerava, Järvenpää, Hyrylä, Kirkkonummi, Klaukkala, Loviisa, Nummela, Mäntsälä ja Söderkulla) vähittäiskaupan suuryksikköjen kerrosalaa ei enimmäismitoiteta maakuntakaavalla. Raaseporin Karjaalla ja Sipoon Nikkilässä, Hangossa, Karkkilassa ja Nurmijärven kirkonkylässä keskustatoimintojen alueelle sijoitettavien vähittäiskaupan suuryksiköiden yhteenlaskettu kerrosala saa kussakin keskustassa olla enintään k-m². Muille keskustatoimintojen alueille sijoitettavien vähittäiskaupan suuryksiköiden yhteenlaskettu kerrosala saa kussakin keskustassa olla enintään k-m². Merkitykseltään seudullinen vähittäiskaupan suuryksikkö Kohdemerkinnällä osoitetaan merkitykseltään seudullisten vähittäiskaupan suuryksiköiden sijoittumiskohteet keskustatoimintojen alueiden ulkopuolella. Niitä kehitetään sellaista kauppaa varten, joka vaatii paljon tilaa, ei kilpaile keskustaan sijoittuvan kaupan kanssa ja jonka tyypillinen asiointitiheys on pieni. Merkitykseltään seudullista vähittäiskaupan suuryksikköä koskeva merkinnän kuvaus ja suunnittelumääräys korvaavat voimassa olevan Uudenmaan maakuntakaavan suuryksikköä koskevan merkinnän kuvauksen ja suunnittelumääräyksen. Merkinnän osoittamalle alueelle voidaan yksityiskohtaisemmassa suunnittelussa osoittaa sellaista merkitykseltään seudullista vähittäiskauppaa, joka kaupan laatu huomioon ottaen voi perustellusta syystä sijoittua myös keskusta-alueiden ulkopuolelle kuten auto-, rauta-, huonekalu-, puutarha- ja maatalouskauppaa. Uusia merkitykseltään seudullisia päivittäistavarakaupan suuryksiköitä saadaan osoittaa ainoastaan Espoon keskuksen pohjoispuolelle, Kehä III:n ja Turunväylän risteykseen (Espoon Lommila), jonne voidaan osoittaa päivittäistavarakauppaa enintään k-m², joka sisältyy Lommilan vähittäiskaupan suuryksikön enimmäismitoitukseen. Vähittäiskaupan suuryksikön enimmäismitoitus on osoitettu taulukossa, joka on suunnittelumääräysten lopussa. Merkitykseltään seudullisella vähittäiskaupan suuryksiköllä tarkoitetaan myös useasta myymälästä koostuvaa vähittäiskaupan aluetta, joka 10 Uudenmaan 2. vaihemaakuntakaava Merkinnät ja määräykset

62 on vaikutuksiltaan verrattavissa merkitykseltään seudulliseen vähittäiskaupan suuryksikköön. Kohdemerkinnällä osoitetun vähittäiskaupan suuryksikön sijainti ja laajuus on määriteltävä yksityiskohtaisessa kaavoituksessa siten, että se muodostaa riittävän laajan toiminnallisen kokonaisuuden. Merkitykseltään seudullista vähittäiskauppaa ei saa toteuttaa ennen ympäröivien taajamatoimintojen tai työpaikka-alueiden toteuttamista. Lisäksi on huolehdittava, että palvelut ovat mahdollisuuksien mukaan saavutettavissa kävellen, pyöräillen tai joukkoliikenteellä sekä edistetään sellaisen palveluverkon kehitystä, jossa asiointimatkojen pituudet ovat kohtuulliset ja että liikenteestä aiheutuvat haitat ovat mahdollisimman vähäisiä. Työpaikka-alue Merkinnällä osoitetaan merkittävät taajamatoimintojen alueiden ulkopuoliset työpaikka-alueet. Alue varataan ensisijaisesti työpaikkarakentamiseen. Yksityiskohtaisemmassa suunnittelussa alueelle ei tule osoittaa merkittävää määrää uutta asumista. Uusi rakentaminen ja muu maankäyttö on sopeutettava ympäristöönsä tavalla, joka turvaa ympäristö- ja luonto-arvot sekä ottaa huomioon alueen kulttuurihistorialliset ja maisemalliset ominaispiirteet. Yksityiskohtaisemmassa suunnittelussa on kiinnitettävä huomiota hulevesien hallintaan ja varauduttava sään ääri-ilmiöihin. Merkitykseltään seudullisten vähittäiskaupan suuryksikköjen koon alarajat ovat seuraavat: Sellaisen vähittäiskaupan, joka kaupan laatu huomioon ottaen voi sijoittua perustelluista syistä myös keskusta-alueiden ulkopuolelle, kuten auto-, rauta-, huonekalu-, puutarha ja maatalouskauppa, koon alaraja on Helsingissä, Espoossa, Vantaalla ja Kauniaisissa k-m², Hyvinkäällä, Järvenpäässä, Keravalla, Kirkkonummella, Lohjalla, Mäntsälässä, Nurmijärvellä, Porvoossa, Raaseporissa, Sipoossa, Tuusulassa ja Vihdissä k-m² ja Askolassa, Hangossa, Inkoossa, Karkkilassa, Loviisassa, Pornaisissa ja Siuntiossa 5000 k-m² ja Lapinjärvellä, Myrskylässä ja Pukkilassa 2000 k-m², ellei selvitysten perusteella erityisesti muuta osoiteta. Merkitykseltään seudullisella vähittäiskaupan suuryksiköllä tarkoitetaan myös useasta myymälästä koostuvaa vähittäiskaupan aluetta, joka on vaikutuksiltaan verrattavissa merkitykseltään seudulliseen vähittäiskaupan suuryksikköön. Uudenmaan 2. vaihemaakuntakaava Merkinnät ja määräykset 11

63 Teollisuusalue Merkinnällä osoitetaan muun yhdyskuntarakenteen ulkopuolella olevat erilliset teollisuustyöpaikka-alueet. Alueita osoitetaan sellaisia toimintoja varten, jotka toimintansa laadun, ympäristövaikutusten tai muun syyn vuoksi eivät voi sijaita asutuksen välittömässä läheisyydessä. Teollisuusaluetta koskeva suunnittelumääräys korvaa voimassa olevan Uudenmaan maakuntakaavan teollisuusaluetta koskevan suunnittelumääräyksen. Alue varataan teollisuustyöpaikkarakentamiseen. Alueelle voidaan yksityiskohtaisemmassa suunnittelussa osoittaa tarkempien selvitysten perusteella ympäristövaikutuksiltaan merkittäviä teollisuuslaitoksia ja/tai vaarallisia kemikaaleja käsitteleviä laitoksia. Merkittävät ympäristöhäiriöt on estettävä teknisin ratkaisuin ja/tai osoittamalla riittävät suoja-alueet. Siltä osin kuin alueella varastoidaan ja/tai valmistetaan polttonesteitä tai muita vaarallisia aineita, alueen ja sen lähiympäristön suunnittelussa on huomioitava varastoinnin aiheuttamat ympäristöriskit. Yksityiskohtaisemmassa suunnittelussa tulee ottaa huomioon alueen kulttuurihistorialliset ja maisemalliset ominaispiirteet. Yksityiskohtaisemmassa suunnittelussa on kiinnitettävä huomiota hulevesien hallintaan ja varauduttava sään ääri-ilmiöihin. Alueen käyttöä suunniteltaessa on huolehdittava siitä, että rakentaminen tai muu käyttö ei yksistään tai tarkasteltuna yhdessä muiden hankkeiden ja suunnitelmien kanssa aiheuta aluevaraukseen rajoittuvalla tai alueen läheisyydessä sijaitsevalla Natura 2000-verkostoon kuuluvalla tai valtioneuvoston verkostoon ehdottamalla alueella sellaisia haitallisia vaikutuksia veden laatuun, määrään, vesitasapainoon tai vesialueen pohjaolosuhteisiin eikä sellaisia melu- tai muita häiriöitä, jotka merkittävästi heikentävät alueen niitä luonnonarvoja, joiden suojelemiseksi alue on sisällytetty tai on tarkoitus sisällyttää Natura verkostoon. Virkistysalue Merkinnällä osoitetaan yleiseen virkistykseen ja ulkoiluun tarkoitetut alueet. Merkintä sisältää virkistysalueella olemassa olevat sekä yhdyskuntarakenteen eheyttämisen kannalta tarpeelliset kokoojakadut ja vastaavat yhdystiet. Merkintään liittyy MRL 33 :n 1. momentin nojalla rakentamisrajoitus. Alue varataan yleiseen virkistykseen ja ulkoiluun. Alueen yksityiskohtaisemmassa suunnittelussa on turvattava virkistyskäyttöedellytyksien säilyminen, alueen saavutettavuus, riittävä palvelu- ja varustetaso sekä ympäristöarvot ja osoitettava maakuntakaavakartalle merkittyjen ulkoilureittien jatkuvuus virkistysalueella. Virkistysalueiden suunnittelussa on kiinnitettävä huomiota alueiden ominaisuuksiin ekologisen verkoston osana sekä merkitykseen luonnon monimuotoisuuden kannalta. Virkistysalueelle voidaan yksityiskohtaisemmassa suunnittelussa osoittaa vaikutusten arvioinnin perusteella yhdyskuntarakenteen eheyttämisen kannalta tarpeellisia paikallisia väyliä ja yhdyskuntateknisen huollon laitteita ja rakenteita. Välttämättömien väylien suunnittelussa on turvattava virkistysyhteyksien mahdollisimman esteetön ja turvallinen jatkuminen. 12 Uudenmaan 2. vaihemaakuntakaava Merkinnät ja määräykset

64 Viheryhteystarve Merkinnällä osoitetaan virkistysalueverkostoon ja ekologiseen verkostoon kuuluvat viheryhteydet ja -alueet. Yksityiskohtaisemmassa suunnittelussa on huolehdittava siitä, että merkinnällä osoitettu yhteys säilyy tai toteutuu tavalla, joka turvaa virkistys- ja ulkoilumahdollisuudet, alueen maisema-arvot, arvokkaiden luontokohteiden säilymisen sekä lajiston liikkumismahdollisuudet. Viheryhteyden mitoituksessa on kiinnitettävä huomiota yhteyden merkitykseen ekologisen verkoston osana sekä seudullisten ja paikallisten virkistystarpeiden yhteen-sovittamiseen siten, että olemassa olevat virkistykseen varatut tai siihen soveltuvat rakentamattomat alueet varataan yksityiskohtaisemmassa kaavoituksessa mahdollisuuksien mukaan virkistyskäyttöön. Luonnonsuojelualue Merkinnällä osoitetaan luonnonsuojelulain nojalla suojeltuja tai suojeltaviksi tarkoitettuja alueita. Niitä ovat kansallispuistot, luonnonpuistot ja muut luonnonsuojelualueet. Suojelualueiksi on osoitettu myös suojeluohjelmien alueita sekä Natura ohjelman alueita siltä osin kuin päätösten yhteydessä on toteuttamiskeinoksi esitetty luonnonsuojelulaki. Merkintään liittyy MRL 33 :n 1. momentin nojalla rakentamisrajoitus. Suojelualueiksi osoitetuille alueille ei saa suunnitella toimenpiteitä, jotka vaarantavat tai heikentävät niitä luonto- ja ympäristöarvoja, joiden perusteella alueesta on muodostettu luonnonsuojelualue tai tavoitteena on perustaa siitä sellainen. Alueen yksityiskohtaisemmassa suunnittelussa on osoitettava maakuntakaavakartalle merkittyjen ulkoilureittien jatkuvuus. EP Puolustusvoimien alue Merkinnällä osoitetaan puolustusvoimien pysyvässä käytössä olevat varuskunta-, harjoitus- ja vastaavat alueet, joilla liikkuminen saattaa olla turvallisuus- ym. syistä rajoitettua. Alue varataan puolustusvoimien käyttöön. Mikäli taajamatoimintojen alueisiin kiinteästi liittyvät alueet Helsingin Santahaminassa ja Raaseporin Dragsvikissä vapautuvat puolustusvoimien käytöstä, ne varataan vapautuvilta osiltaan taajamatoimintojen alueeksi. Merkinnän kuvaus ja suunnittelumääräys korvaavat voimassa olevan Uudenmaan maakuntakaavan EP-alueita koskevan merkinnän kuvauksen ja suunnittelumääräyksen. Uudenmaan 2. vaihemaakuntakaava Merkinnät ja määräykset 13

65 EP/u Puolustusvoimien alue, jonka toissijainen käyttötarkoitus on virkistys-, matkailu- ja/tai koulutustoiminta Merkinnällä osoitetaan puolustusvoimien alueet, joiden toissijainen käyttötarkoitus on virkistys-, matkailu- ja/tai koulutustoiminta. Alue varataan puolustusvoimien käyttöön. Mikäli alue vapautuu puolustusvoimien käytöstä, se varataan virkistys-, matkailu- ja/tai koulutustoimintaan. Yksityiskohtaisemmassa suunnittelussa on otettava huomioon kulttuuriympäristö- ja luontoarvojen säilyminen. Puolustusvoimien EP/u -aluetta koskeva merkinnän kuvaus ja suunnittelumääräys korvaavat voimassa olevan Uudenmaan maakuntakaavan puolustusvoimien EP/u -aluetta koskevan kuvauksen ja suunnittelumääräyksen. Moottoriväylä Moottoriväylää koskevan merkinnän suunnittelumääräys korvaa voimassa olevan Uudenmaan maakuntakaavan moottoriväylää koskevan merkinnän suunnittelumääräyksen. Valtatie/kantatie Merkinnällä osoitetaan moottori- ja moottoriliikennetiet sekä moottorikadut. Merkintään liittyy MRL 33 :n 1. momentin nojalla rakentamisrajoitus. Merkinnällä osoitetaan valta- ja kantatiet sekä niihin liittyvät kadut. Merkintään liittyy MRL 33 :n 1. momentin nojalla rakentamisrajoitus. Valtatietä / kantatietä koskevan merkinnän suunnittelumääräys korvaa voimassa olevan Uudenmaan maakuntakaavan valtatietä / kantatietä koskevan merkinnän suunnittelumääräyksen. Maakuntakaavakartalle merkitty tieyhteys voidaan yksityiskohtaisemmassa suunnittelussa esittää riittävin perustein teknisesti tai toiminnallisesti alemmanluokkaisena. Tiensuunnittelussa on otettava huomioon seudulliset ulkoilu-, virkistys- ja viheryhteystarpeet, luonnonsuojelu, kulttuuriympäristö, maisema, pohja- ja pintavesien suojelu sekä lajiston liikkuminen. Tien, väylän tai liittymän suunnittelussa on huolehdittava siitä, että se ei yksistään tai tarkasteltuna yhdessä muiden hankkeiden ja suunnitelmien kanssa aiheuta liikenneväylään rajoittuvalla tai sen läheisyydessä sijaitsevalla Natura verkostoon kuuluvalla tai valtioneuvoston verkostoon ehdottamalla alueella sellaisia melu- tai muita häiriöitä, jotka merkittävästi heikentävät alueen niitä luonnonarvoja, joiden suojelemiseksi alue on sisällytetty tai on tarkoitus sisällyttää Natura verkostoon. Seututie Merkinnällä osoitetaan seututiet ja niihin liittyvät kadut. Merkintään liittyy MRL 33 :n 1. momentin nojalla rakentamisrajoitus. Seututietä koskevan merkinnän suunnittelumääräys korvaa voimassa olevan Uudenmaan maakuntakaavan seututietä koskevan merkinnän suunnittelumääräyksen. 14 Uudenmaan 2. vaihemaakuntakaava Merkinnät ja määräykset

66 Yhdystie Merkinnällä osoitetaan yhdystiet ja niihin liittyvät kadut, jotka yhdistävät taajamatoimintojen alueita ja kyliä ylempiluokkaiseen tieverkkoon. Merkintään liittyy MRL 33 :n 1. momentin nojalla rakentamisrajoitus. Yhdystietä koskevan merkinnän suunnittelumääräys korvaa voimassa olevan Uudenmaan maakuntakaavan yhdystietä koskevan merkinnän suunnittelumääräyksen. Eritasoliittymä Merkinnällä osoitetaan eritasoliittymät, jotka yhdistävät maakuntakaavassa osoitettuja teitä ja katuja. Merkintään liittyy MRL 33 :n 1. momentin nojalla rakentamisrajoitus. Eritasoliittymää koskevan merkinnän suunnittelumääräys korvaa voimassa olevan Uudenmaan maakuntakaavan eritasoliittymää koskevan merkinnän suunnittelumääräyksen. Päärata Merkinnällä osoitetaan pääradat. Merkintään liittyy MRL 33 :n 1. momentin nojalla rakentamisrajoitus. Päärataa koskevan merkinnän suunnittelumääräys korvaa voimassa olevan Uudenmaan maakuntakaavan päärataa koskevan merkinnän suunnittelumääräyksen. Radan suunnittelussa on otettava huomioon seudulliset ulkoilu-, virkistys- ja viheryhteystarpeet, luonnonsuojelu, kulttuuriympäristö- ja maisemaarvot, pohja- ja pintavesien suojelu sekä lajiston liikkuminen. Radan suunnittelussa on huolehdittava siitä, että liikenneväylä ei yksistään tai tarkasteltuna yhdessä muiden hankkeiden ja suunnitelmien kanssa aiheuta liikenneväylään rajoittuvalla tai sen läheisyydessä sijaitsevalla Natura verkostoon kuuluvalla tai valtioneuvoston verkostoon ehdottamalla alueella melu- tai muita häiriöitä, jotka merkittävästi heikentävät alueen niitä luonnonarvoja, joiden suojelemiseksi alue on sisällytetty tai on tarkoitus sisällyttää Natura verkostoon. Yhdysrata Merkinnällä osoitetaan yhdysradat. Merkintään liittyy MRL 33 :n 1. momentin nojalla rakentamisrajoitus. Radan suunnittelussa on otettava huomioon seudulliset ulkoilu-, virkistys- ja viheryhteystarpeet, luonnonsuojelu, kulttuuriympäristö- ja maisemaarvot, pohja- ja pintavesien suojelu sekä lajiston liikkuminen. Yhdysrataa koskevan merkinnän suunnittelumääräys korvaa voimassa olevan Uudenmaan maakuntakaavan yhdysrataa koskevan suunnittelumääräyksen. Uudenmaan 2. vaihemaakuntakaava Merkinnät ja määräykset 15

67 Liikennetunneli Merkinnällä osoitetaan tien tai radan tunneliosuus. Merkintään liittyy MRL 33 :n 1. momentin nojalla rakentamisrajoitus. Tunnelimerkintä osoittaa seudun yhdyskuntarakenteen, luonnonympäristön, ulkoilumahdollisuuksien ja lajiston esteettömän liikkumisen kannalta tarpeellisen liikenneväylän tunneliosuuden. Yksityiskohtaisemmassa suunnittelussa on otettava huomioon luonto-, kulttuuriympäristö- ja maisema-arvot sekä pohja- ja pintavesien suojelu. Liikennetunnelia koskevan merkinnän kuvaus ja suunnittelumääräys korvaavat voimassa olevan Uudenmaan maakuntakaavan liikennetunnelia koskevan merkinnän kuvauksen ja suunnittelumääräyksen. Liikennetunnelia suunniteltaessa on huolehdittava siitä, että rakentaminen tai käyttö ei yksistään tai tarkasteltuna yhdessä muiden hankkeiden ja suunnitelmien kanssa aiheuta liikennetunnelin linjauksella tai sen läheisyydessä sijaitsevalla Natura verkostoon kuuluvalla tai valtioneuvoston verkostoon ehdottamalla alueella sellaisia haitallisia vaikutuksia veden laatuun, määrään, vesitasapainoon tai vesialueen pohjaolosuhteisiin eikä sellaisia muita häiriöitä, jotka merkittävästi heikentävät alueen niitä luonnonarvoja, joiden suojelemiseksi alue on sisällytetty tai on tarkoitus sisällyttää Natura verkostoon. Liikennetunnelin ohjeellinen linjaus Merkinnällä osoitetaan tien tai radan ohjeellinen tunneliosuus. Merkintään ei liity MRL 33 :n 1. momentin mukaista rakentamisrajoitusta. Tunnelimerkintä osoittaa liikenneväylän tunneliosuuden ohjeellisen sijainnin. Tunnelin tarkka sijainti määritellään yksityiskohtaisemmassa suunnittelussa. Yksityiskohtaisemmassa suunnittelussa on otettava huomioon luonto-, kulttuuriympäristö- ja maisema-arvot sekä pohja- ja pintavesien suojelu. Liikennetunnelia suunniteltaessa on huolehdittava siitä, että rakentaminen tai käyttö ei yksistään tai tarkasteltuna yhdessä muiden hankkeiden ja suunnitelmien kanssa aiheuta liikennetunnelin linjauksella tai sen läheisyydessä sijaitsevalla Natura verkostoon kuuluvalla tai valtioneuvoston verkostoon ehdottamalla alueella sellaisia haitallisia vaikutuksia veden laatuun, määrään, vesitasapainoon tai vesialueen pohjaolosuhteisiin eikä sellaisia muita häiriöitä, jotka merkittävästi heikentävät alueen niitä luonnonarvoja, joiden suojelemiseksi alue on sisällytetty tai on tarkoitus sisällyttää Natura verkostoon. 16 Uudenmaan 2. vaihemaakuntakaava Merkinnät ja määräykset

68 Liikenneväylän katkoviivamerkintä osoittaa vaihtoehtoisen ratkaisun tai ohjeellisen linjauksen Merkinnällä osoitetaan vaihtoehtoisia liikenneväylien linjauksia silloin, kun maakuntakaavassa on useampi käyttökelpoinen linjausvaihtoehto. Ohjeellista linjausta tarkoittavalla merkinnällä osoitetaan liikenneväylä silloin, kun väylän tarkka sijainti on ratkaisematta. Liikenneväylän katkoviivamerkintää koskeva suunnittelumääräys korvaa voimassa olevan Uudenmaan maakuntakaavan liikenneväylän katkoviivamerkintää koskevan suunnittelumääräyksen. Tie- ja radansuunnittelussa on otettava huomioon seudulliset ulkoilu-, virkistys- ja viheryhteystarpeet, luonnonsuojelu, kulttuuriympäristö, maisema, pohja- ja pintavesien suojelu sekä lajiston liikkuminen. Tie- ja radansuunnittelussa on huolehdittava siitä, että liikenneväylä ei yksistään tai tarkasteltuna yhdessä muiden hankkeiden ja suunnitelmien kanssa aiheuta liikenneväylään rajoittuvalla tai sen läheisyydessä sijaitsevalla Natura verkostoon kuuluvalla tai valtioneuvoston verkostoon ehdottamalla alueella sellaisia haitallisia vaikutuksia pohjavesiin, vesistövirtaamiin, vesiluonnolle, vesialueiden pohjaolosuhteisiin, melu- tai muita häiriöitä, jotka merkittävästi heikentävät alueen niitä luonnonarvoja, joiden suojelemiseksi alue on sisällytetty tai on tarkoitus sisällyttää Natura verkostoon. Liikenteen yhteystarve Merkinnällä osoitetaan liikenteen yhteystarpeet sekä Helsinki-Tallinna välin liikenneyhteyksien kehittämistarpeet mukaan lukien lautta-, raide- ja helikopteriyhteydet. Seuraavat yhteydet on suunniteltava ensisijaisesti joukkoliikenneyhteytenä: Helsingin keskustasta Laajasaloon Sipoon Söderkullasta Porvoon suuntaan Espoon Kivenlahdesta Kirkkonummen suuntaan Nurmijärven Klaukkalasta Rajamäelle Joukkoliikenteen vaihtopaikka Kohdemerkinnällä osoitetaan keskustatoimintojen alueiden ulkopuolisten, seudullisesti merkittävien joukkoliikenteen vaihtopaikkojen yleispiirteinen sijainti. Yksityiskohtaisemmassa suunnittelussa alueelle tulee varata sujuvat reitit joukkoliikenteelle ja riittävät alueet vaihtopysäkeille, joilla voidaan vaihtaa sujuvasti joukkoliikennemuodosta ja -linjastosta toiseen. Liityntäpysäköintipaikka Pääkaupunkiseudun poikittainen joukkoliikenteen yhteysväli Kohdemerkinnällä osoitetaan keskustatoimintojen alueiden ulkopuolisten, seudullisesti merkittävien liityntäpysäköintialueiden yleispiirteinen sijainti. Merkintä on kehittämisperiaatemerkintä. Merkinnällä osoitetaan pääkaupunkiseudun merkittävimmät poikittaiset joukkoliikenneyhteydet. Yksityiskohtaisemmassa suunnittelussa alueelle tulee varata riittävästi tilaa liityntäpysäköinnille sekä järjestää lyhyet ja sujuvat yhteydet liityntäpysäköintialueelta pysäkeille ja pysäkkiparien välillä. Yhteysväli voidaan toteuttaa joko raide- tai linjaautoyhteytenä. Yhteysvälien tarkempi sijainti määritellään yksityiskohtaisemmassa suunnittelussa siten, että ne vahvistavat pääkaupunkiseudun verkostomaista rakennetta. Yhteysväli on suunniteltava siten, että se kytkeytyy pääkaupunkiseudun sisäiseen ja sen ulkopuolelta tulevaan joukkoliikenteeseen joukkoliikenteen vaihtopaikoissa. Ulkoilureitti Merkinnällä osoitetaan taajamatoimintojen alueiden, luonnonsuojelualueiden ja virkistysalueiden ulkopuoliset maakunnallisesti ja seudullisesti merkittävät ulkoilureitit. Merkintä on ohjeellinen ja linjaus osoittaa ensisijaisesti yhteystarpeen. Yksityiskohtaisemmassa suunnittelussa on turvattava ulkoilureittien toteuttamisedellytykset maakunnallisesti ja seudullisesti toimivana reitistönä. Yksityiskohtaisessa reittisuunnittelussa on pyrittävä hyödyntämään olemassa olevan tiestön ja poluston käyttömahdollisuuksia. Taajamissa ja Uudenmaan 2. vaihemaakuntakaava Merkinnät ja määräykset 17

69 virkistysalueilla ulkoilureitit on johdettava alueiden sisäisille ulkoilun ja kevyen liikenteen väylille. z 400 kv voimajohto z 110 kv voimajohto Merkinnällä osoitetaan 400 kv:n voimajohdot. Merkintään liittyy MRL 33 :n 1. momentin nojalla rakentamisrajoitus. Merkinnällä osoitetaan 110 kv:n voimajohdot. Merkintään liittyy MRL 33 :n 1. momentin nojalla rakentamisrajoitus. Voimajohtojen ja tasavirtakaapelien linjauksia suunniteltaessa on huolehdittava siitä, että linjaus ei yksistään tai tarkasteltuna yhdessä muiden hankkeiden ja suunnitelmien kanssa aiheuta linjauksella tai sen läheisyydessä sijaitsevalla Natura verkostoon kuuluvalla tai valtioneuvoston verkostoon ehdottamalla alueella sellaisia haitallisia vaikutuksia, jotka merkittävästi heikentävät alueen niitä luonnonarvoja, joiden suojelemiseksi alue on sisällytetty tai on tarkoitus sisällyttää Natura 2000-verkostoon. z 110 kv voimajohdon ohjeellinen linjaus Katkoviivamerkinnällä osoitetaan ohjeelliset 110 kv:n voimajohtojen linjaukset. Merkintään ei liity MRL 33 :n 1. momentin mukaista rakentamisrajoitusta. 110 kv voimajohdon ohjeellisen linjauksen kuvaus korvaa voimassa olevan Uudenmaan maakuntakaavan 110 kv ohjeellista voimalinjaa koskevan kuvauksen. e1 Estlink 1 Merkinnällä osoitetaan tasavirtakaapelin Estlink1 yleispiirteinen sijainti. Merkintään liittyy MRL 33 :n 1. momentin nojalla rakentamisrajoitus. e2 Estlink 2 Merkinnällä osoitetaan tasavirtakaapelin Estlink 2 yleispiirteinen sijainti. Merkintään liittyy MRL 33 :n 1. momentin nojalla rakentamisrajoitus. z 110 kv voimajohdon tai merkittävän merikaapelin yhteystarve Yhteystarvemerkinnällä osoitetaan 110 kv:n voimajohtojen tai merkittävien merikaapelien yhteystarpeet, joiden osalta ohjeellisen tai vaihtoehtoisen linjauksen osoittaminen ei ole mahdollista. 18 Uudenmaan 2. vaihemaakuntakaava Merkinnät ja määräykset

70 EN EN Energiahuollon alue Merkinnällä osoitetaan energiahuoltoa palvelevia laitoksia tai rakenteita. Aluevarausmerkintään liittyy MRL 33 :n 1. momentin nojalla rakentamisrajoitus. Kohdemerkinnällä osoitetun alueen tarkka sijainti ja laajuus ja yksiköiden määrä määritellään yksityiskohtaisemmassa suunnittelussa. Alue varataan energiahuollon tarpeisiin. Merkittävät ympäristöhäiriöt on estettävä teknisin ratkaisuin ja/tai osoittamalla riittävät suoja-alueet. Mikäli Helsingin Hanasaaressa alueen käyttö voimalaitosalueena lakkaa, se varataan taajamatoimintojen alueeksi. Alueella säilyy suurmuuntoaseman varaus voimalaitoksen mahdollisesta siirtymisestä huolimatta. Energiahuollon aluetta koskeva suunnittelumääräys korvaa voimassa olevan Uudenmaan maakuntakaavan energiahuollon aluetta koskevan suunnittelumääräyksen. sv Siirtoviemäri sv Siirtoviemärin ohjeellinen linjaus Merkinnällä osoitetaan merkittävimmät seudulliset siirtoviemärit. Merkintään liittyy MRL 33 :n 1. momentin nojalla rakentamisrajoitus Siirtoviemäriä koskeva merkinnän kuvaus korvaa voimassa olevan Uudenmaan maakuntakaavan siirtoviemäriä koskevan merkinnän kuvauksen. Katkoviivamerkinnällä osoitetaan merkittävien seudullisten siirtoviemäreiden ohjeelliset linjaukset. Merkintään ei liity MRL 33 :n 1. momentin mukaista rakentamisrajoitusta. Siirtoviemäriä suunniteltaessa on huolehdittava siitä, että rakentaminen tai käyttö ei yksistään tai tarkasteltuna yhdessä muiden hankkeiden ja suunnitelmien kanssa aiheuta siirtoviemärin linjauksella tai sen läheisyydessä sijaitsevalla Natura verkostoon kuuluvalla tai valtioneuvoston verkostoon ehdottamalla alueella sellaisia haitallisia vaikutuksia veden laatuun, määrään, vesitasapainoon tai vesialueen pohjaolosuhteisiin eikä sellaisia muita häiriöitä, jotka merkittävästi heikentävät alueen niitä luonnonarvoja, joiden suojelemiseksi alue on sisällytetty tai on tarkoitus sisällyttää Natura verkostoon. Siirtoviemärin ohjeellista linjausta koskeva merkinnän kuvaus korvaa voimassa olevan Uudenmaan maakuntakaavan siirtoviemärin ohjeellista linjausta koskevan merkinnän kuvauksen. k Maakaasun runkoputki Merkinnällä osoitetaan korkeapaineiset (yli 40 bar) maakaasuputket. Merkintään liittyy MRL 33 :n 1. momentin nojalla rakentamisrajoitus. Alueiden käyttöä suunniteltaessa on otettava huomioon maakaasuputkiston suojaetäisyyksistä annetut määräykset. Maakaasun runkoputken linjauksia suunniteltaessa on huolehdittava siitä, että linjaus ei yksistään tai tarkasteltuna yhdessä muiden hankkeiden ja suunnitelmien kanssa aiheuta linjauksella tai sen läheisyydessä sijaitsevalla Natura verkostoon kuuluvalla tai valtioneuvoston verkostoon ehdottamalla alueella sellaisia haitallisia vaikutuksia, jotka merkittävästi heikentävät alueen niitä luonnonarvoja, joiden suojelemiseksi alue on sisällytetty tai on tarkoitus sisällyttää Natura 2000-verkostoon. Uudenmaan 2. vaihemaakuntakaava Merkinnät ja määräykset 19

71 Lentomelualue M (L Aeq 7-22 yli 55dB) Ominaisuusmerkinnällä osoitetaan Helsingin Malmin lentokentän melualue, jolla melutaso (L Aeq 7-22) on yli 55 db. Alueella on toimintojen sijoittelun ja rakennusten rakenteiden yksityiskohtaisemmassa suunnittelussa otettava lentomelu huomioon, kunnes Malmin lentokentän toiminta päättyy. Puolustusvoimien melualue (L Aeq 7-22 yli 55dB) Ominaisuusmerkinnällä osoitetaan puolustusvoimien ampumatoiminnoista johtuvat melualueet, joilla melutaso on yli (L Aeq 7-22) yli 55dB. Yksityiskohtaisemmassa suunnittelussa on puolustusvoimien hallinnassa olevien alueiden ulkopuolisilla alueilla toimintojen sijoittelulla ja rakennusten rakenteilla vähennettävä ampumamelusta aiheutuvia haittoja. Puolustusvoimien hallinnassa olevan alueen suunnittelussa ja käytössä on pyrittävä vähentämään haittoja puolustusvoimien alueen ulkopuolisella melualueella sijaitsevalle asutukselle ja muille, melulle herkille toiminnoille. Natura verkostoon kuuluva tai ehdotettu alue Ominaisuusmerkinnällä osoitetaan valtioneuvoston päätöksien mukaiset sekä valtioneuvoston tekemän ohjelman täydennysehdotuksen mukaiset Natura ohjelman alueet. Maa- ja vesialueet osoitetaan rasterimerkinnällä ja jokikohteet viivamerkinnällä. Luonnonsuojelulain perusteella alueelle tai sen läheisyyteen ei saa suunnitella toimenpiteitä, jotka merkittävästi heikentävät niitä lintudirektiivin tai luontodirektiivin mukaisia luonnonarvoja, joiden perusteella alue on otettu ohjelmaan. 20 Uudenmaan 2. vaihemaakuntakaava Merkinnät ja määräykset

72 Kulttuuriympäristön vaalimisen kannalta tärkeä alue, tie tai kohde, valtakunnallisesti merkittävä (RKY 2009) Ominaisuusmerkinnällä osoitetaan kulttuuriympäristön vaalimisen kannalta valtakunnallisesti merkittävät alueet, tiet ja kohteet (RKY 2009 ). Alueilla, joille on aluevarausmerkinnällä osoitettu käyttötarkoitus, ensisijaisen maankäyttömuodon määrittelee aluevarausmerkintä. Alueen yksityiskohtaisemmassa suunnittelussa on otettava huomioon kulttuuriympäristön ominaispiirteiden vaaliminen, sen kokonaisuus ja identiteetti ja turvattava merkittävien maisema- ja kulttuuriarvojen säilyminen. Yksityiskohtaisemmassa suunnittelussa on arvioitava ja sovitettava yhteen maakuntakaavassa osoitetun käyttötarkoituksen mukainen maankäyttö sekä maisema- ja kulttuuriarvot. Maisema- ja kulttuuriarvojen säilyminen on turvattava myös osittain tai kokonaan keskustatoimintojen alueen kohdemerkinnän alle jäävillä alueilla ja kohteissa (luettelo tämän asiakirjan lopussa). Arvokas harjualue tai muu geologinen muodostuma Ominaisuusmerkinnällä osoitetut geologiset muodostumat sisältävät merkittäviä maisemallisia ja luonnontieteellisiä arvoja. Merkinnällä osoitetaan harjujensuojeluohjelman mukaiset valtakunnallisesti arvokkaat harjualueet, vahvistettujen seutukaavojen arvokkaat harjualueet, valtakunnallisesti ja maakunnallisesti arvokkaat kalliomaisema-alueet sekä maakunnallisesti arvokkaat moreenimuodostumat. Alueilla, joille on aluevarausmerkinnällä osoitettu käyttötarkoitus, ensisijaisen maankäyttömuodon määrittelee aluevarausmerkintä. Alueidenkäyttö on suunniteltava niin, ettei aiheuteta maa-aineslaissa tarkoitettua kauniin maisemakuvan turmeltumista, luonnon merkittävien kauneusarvojen tai erikoisten luonnonesiintymien tuhoutumista tai laajalle ulottuvia vahingollisia ominaisuuksia luontosuhteissa. Yksityiskohtaisemmassa suunnittelussa on arvioitava ja sovitettava yhteen maakuntakaavassa osoitetun käyttötarkoituksen mukainen maankäyttö ja geologiset arvot. Kunnan raja Maakuntakaavaaalueen raja Kaavakartalla ei osoiteta uusia liikennealueita. Ainoastaan voimassa olevan Uudenmaan maakuntakaavan suunnittelumääräykseen tehdään seuraava muutos: Liikennealue Merkinnällä osoitetaan alueita lentotoimintaa ja satamatoimintaa varten. Merkintään liittyy MRL 33 :n 1. momentin nojalla rakentamisrajoitus. Hangon lentokenttäalueen käyttö on suunniteltava niin, että melutaso (L Aeq 7-22) on ympäristön asuntoalueilla ja niihin verrattavilla alueilla enintään 55 db sekä loma-asutukseen käytettävillä alueilla 45 db. Liikennealuetta koskeva suunnittelumääräys korvaa voimassa olevan Uudenmaan maakuntakaavan liikennealuetta koskevan suunnittelumääräyksen. Uudenmaan 2. vaihemaakuntakaava Merkinnät ja määräykset 21

73 Merkitykseltään seudullisen vähittäiskaupan suuryksikön enimmäismitoitus Enimmäismitoituksessa on mukana olemassa oleva ja uusi liiketila. Enimmäismitoitukseen sisältyy myös merkitykseltään paikallinen liiketila. Merkitykseltään seudullisella vähittäiskaupan suuryksiköllä tarkoitetaan myös useasta myymälästä koostuvaa vähittäiskaupan aluetta, joka on vaikutuksiltaan verrattavissa merkitykseltään seudulliseen vähittäiskaupan suuryksikköön k-m k-m k-m k-m k-m k-m k-m k-m 2 Hyvinkää, Valtatie 25 Espoo, Turvesolmu Espoo, Nihtisilta Espoo, Kulloonsilta Hyvinkää, Sveitsinportaali Vantaa, Tammisto Vantaa, Varisto- Petikko Espoo, Lommila, josta päivittäistavarakauppaa enintään k-m² Loviisan länsiosa Nurmijärvi, Mäyränkallio Lohja, Tynninharju Helsinki, Suutarila Porvoo, Kuninkaanportti Espoo, Suomenoja Nurmijärvi, Ilvesvuori Vihti, Huhmari Lohja, Lempola Vantaa, Porttipuisto Helsinki, Roihupelto Raasepori, Karjaan lounaisosa Raasepori, Horsbäck Keravanportti Järvenpään eteläinen liittymä Helsinki, Konala Kirkkonummi, Inkilänportti Porvoo, Tarmola Mäntsälänportti Tuusula, Hyrylän eteläosa Tuusula, Focus Vantaa, Koivuhaka Vantaa, Petas 22 Uudenmaan 2. vaihemaakuntakaava Merkinnät ja määräykset

74 Luettelo niistä valtakunnallisesti merkittävien kulttuurihistoriallisten ympäristöjen (RKY 1993) inventointiin sisältyvistä kohteista ja alueista, jotka peittyvät kokonaan tai osittain keskustatoimintojen alueiden merkintöjen alle. Kohteet ja alueet tulee huomioida suunnittelussa sekä keskustatoimintojen alueita että kulttuuriympäristöjä koskevien suunnittelumääräysten mukaisesti. RKY 1993 kohteet Järvenpään rautatieasema Tikkurilan vanha rautatieasema Osuusliike Auran talo, Nummela Degerbyn linnoitus Järvenpää Vantaa Vihti Loviisa RKY 1993 alueet Hangon keskustan puutalokorttelit ja Itäsataman varastot Inkoon kirkonkylän miljöö Karjaan rautatieasema ympäristöineen Siuntion rautatieasema ja asemanseutu Vanha kaupunki (Barckenin niemi) I, II ja IV kaup.osat Tammisaaren satama ja rannan teollisuuskorttelit Seminaarialue Tammisaaren rautatieasema ja Formanshagenin asuntoalue Karkkilan kirkko ja tapuli Hyvinkään asemanseutu Hyvinkään villatehtaan alue Hyvinkään parantola Villa Wulff Keravan rautatieasema Hyrylän kasarmialue Kellokosken vanha teollisuus- ja sairaala-alue Esplanadipuisto ja keskustan rakennuskanta Garnisonin alue Vanha Porvoo Empire-Porvoo ja jokirannan kaupunkimaisema Hanko Inkoo Raasepori Siuntio Raasepori Raasepori Raasepori Raasepori Karkkila Hyvinkää Hyvinkää Hyvinkää Kauniainen Kerava Tuusula Tuusula Loviisa Loviisa Porvoo Porvoo Uudenmaan 2. vaihemaakuntakaava Merkinnät ja määräykset 23

75 Luettelo niistä valtakunnallisesti merkittävien rakennettujen kulttuuriympäristöjen (RKY 2009) inventointiin sisältyvistä kohteista ja alueista, jotka peittyvät kokonaan tai osittain keskustatoimintojen alueiden merkintöjen alle. Kohteet ja alueet tulee huomioida suunnittelussa sekä keskustatoimintojen alueita että kulttuuriympäristöjä koskevien suunnittelumääräysten mukaisesti. RKY 2009 kohteet Hangon rautatieasema Hanko RKY 2009 alueet Kauniaisten rautatieasema Keravan rautatieasema Marieforsin ruukki ja Kellokosken sairaala Loviisan Esplanadi Näsin hautausmaa Empire-Porvoon puutalokorttelit ja julkiset rakennukset Inkoon kirkko ja pappila Loviisan maalinnoitus Hyvinkään rautatieasemat Tammisaaren rautatieasema-alue Hyvinkään Villatehdas Hyvinkään kirkko ja seurakuntakeskus Tammisaaren seminaari ja koulukorttelit Tammisaaren seminaari ja koulukorttelit Tikkurilan rautatieasema Malmin rautatieasema Hilding Ekelundin arkkitehtuuri Karjaalla - Karis-Billnäs samskola Hilding Ekelundin arkkitehtuuri Karjaalla - Karjaan kaupungintalo Korson rautatieasema Pääkaupunkiseudun I maailmansodan linnoitteet - Ala-Malmi, Ormusmäki Loviisan maalinnoitus Empire-Porvoon puutalokorttelit ja julkiset rakennukset Kauniainen Kerava Tuusula Loviisa Porvoo Porvoo Inkoo Loviisa Hyvinkää Raasepori Hyvinkää Hyvinkää Raasepori Raasepori Vantaa Helsinki Raasepori Raasepori Vantaa Helsinki Loviisa Porvoo 24 Uudenmaan 2. vaihemaakuntakaava Merkinnät ja määräykset

76 Uudenmaan 2. vaihemaakuntakaava Merkinnät ja määräykset 25

77 Uudenmaan maakuntakaavan ja Uudenmaan 1. vaihemaakuntakaavan merkinnät Uudenmaan liitto // Nylands förbund Uusimaa Regional Council // Helsinki-Uusimaa Region Esterinportti 2 B Helsinki Finland toimisto@uudenmaanliitto.fi uudenmaanliitto.fi

78

79

80

81

82

83

84

85

86

87

88

89

90

91

92

93

94

95

96

97

98

99

100

101

102

103

104

105 Vastaanottaja Uudenmaan ELY-keskus Asiakirjatyyppi Loppuraportti Päivämäärä PILAANTUNEEN MAAN KUNNOSTUS VT25 HARJUN KAATO- PAIKKA, LOHJA

106 PILAANTUNEEN MAAN KUNNOSTUS VT25 HARJUN KAATOPAIKKA, LOHJA Päivämäärä 21/3/2014 Laatija Tarkastaja Kuvaus Esa Karjalainen Kare Päätalo Loppuraportti Viite Ramboll Säterinkatu 6 PL ESPOO P F

107 VT25 HARJUN KAATOPAIKKA, LOHJA SISÄLTÖ 1. JOHDANTO 1 2. KUNNOSTUSKOHDE Maaperä ja pohjavesi 1 3. KUNNOSTUS Kunnostusurakoitsija Valvonta Kunnostuksen toteutus Analyysit Jäänöspitoisuusnäytteet Poistettu pilaantunut maa-aines Poistettu jäte 2 4. YHTEENVETO 3 PIIRUSTUKSET Yleiskartta Kaivualue- ja jäännöspitoisuuskartta Kaivutasokartta LIITTEET Liite 1. Analyysitulosten yhteenvetotaulukko Liite 2. Valokuvat Liite 3. Kuormataulukko Liite 4. Laboratorion tutkimustodistukset

108 VT25 HARJUN KAATOPAIKKA, LOHJA 1 1. JOHDANTO Lohjalla Harjun entisellä kaatopaikalla kunnostettiin pilaantunutta maaperää. Kunnostus koskee valtatien nro 25 tiealueella sijaitsevaa kaatopaikan osuutta. Kaatopaikka jatkuu viereisten Lohjan kaupungin kiinteistölle. Lohjan kaupungin puoleisen kaatopaikan alueen kunnostussuunnittelu on erillisenä hankkeena vireillä Lohjan kaupungin toimesta. Alueelle tehtiin maaperän pilaantuneisuustutkimuksia vuonna Tutkimuksessa maaperä todettiin metalleilla (Cu, Zn) ja PAH-yhdisteillä pilaantuneeksi. Uudenmaan ELY- keskus antoi päätöksen (UUDELY/621/07.00/2012) pilaantuneen maaperän puhdistamisesta. Pilaantunut maaperä kunnostettiin massanvaihdolla ja maaperässä olevat jätteet eroteltiin seulomalla. Kunnostus toteutettiin huhtikuun-heinäkuun 2013 välisenä aikana. Raportin ovat laatineet Esa Karjalainen, Outi Sundström ja Kare Päätalo Ramboll Finland Oy:stä. Tilaajan yhteyshenkilöinä ovat olleet Janne Wikström ja Jukka Aro Uudenmaan ELY-keskuksesta. 2. KUNNOSTUSKOHDE Kohde sijaitsee Vt25 tiealueella osoitteessa Lohjanharjuntie 240, kiinteistöllä Kiinteistön omistaa Suomen valtio. Kaatopaikka jatkuu luoteissuuntaan Lohjan kaupungin omistamien kiinteistöjen ja alueille. Kohteen sijainti on esitetty liitteenä olevalla yleiskartalla Kaatopaikka on ollut käytössä ja luvuilla. Alue on vanha soranottoalue, jonne on soranoton päätyttyä toimitettu todennäköisesti yhdyskunta- ja teollisuusjätettä sekä täyttömaata. 2.1 Maaperä ja pohjavesi Kohde sijaitsee Lohjanharjun ( A) I-luokan pohjavesialueella. Kohteen sijoittuminen Pohjavesialueelle on esitetty liitteenä olevassa yleiskartassa. Täyttökerroksen alapuolinen perusmaa on hiekkaa. Kunnostusalueella pohjaveden pinta on arviolta noin 40 metrin syvyydellä alkuperäisestä maanpinnasta. 3. KUNNOSTUS 3.1 Kunnostusurakoitsija Kunnostustyön urakoinnista vastasi Biomaa Oy, joka työn aikana fuusioitui osaksi Lemminkäinen Infra Oy:tä. 3.2 Valvonta Ympäristöteknisestä valvonnasta vastasi Ramboll, jossa projektipäällikkönä toimi Kare Päätalo ja työmaavalvojina Esa Karjalainen ja Outi Sundström. 3.3 Kunnostuksen toteutus Maaperän kunnostettiin Kunnostustavoitteena käytettiin päätöksen mukaisesti Valtioneuvoston asetuksen (214/2007) alempaa ohjearvotasoa. Kunnostus aloitettiin alueen lounaispäädystä, josta kaivu eteni koilliseen. Kaivusyvyys vaihteli voimakkaasti, ollen syvimmillään noin 8 metriä. Poistettava täyttökerros oli jätteen sekaista maaainesta, jossa maatumattoman jätteen osuus oli keskimäärin noin 15 %. Jätteen osuus maan seassa vaihteli arviolta 5 %:sta puhtaaseen jätteeseen. Jätejakeista oli tunnistettavissa metallia, tiiltä, posliinia, lasia, puuta, luita, ym. Jätteen sekainen maa-aines kaivettiin ja siirrettiin alueittain aumoille. Aumoilla olevasta maasta poistettiin jätejakeet seulomalla seulakauhalla. Seulonnan jälkeisen lopputuotteen raekoko oli alle 50 mm. Seulonta tehtiin pilaantuneeksi todetun maaperän päällä.

109 VT25 HARJUN KAATOPAIKKA, LOHJA 2 Jätetäyttö poistettiin kaikkiin suuntiin perusmaan pintaan saakka lukuun ottamatta kunnostusalueen luoteisreunaa, jossa jätetäyttö sekä maaperän pilaantuneisuus jatkuu Lohjan kaupungin kiinteistöille. Kaivu lopetettiin kiinteistörajalle. Kiinteistörajalle asennettiin huomiorakenteeksi suodatinkangas, joka tarkemitattiin. Tien suuntaan kunnostus ulottui osittain ajoradalle asti, jonka vuoksi ajoradan linjausta jouduttiin siirtämään väliaikaisesti kunnostustyön takia. 3.4 Analyysit Seulotusta maasta otettiin alueittain kokoomanäytteitä, joista jokaisesta tutkittiin vähintään metallipitoisuudet XRF- kenttäanalysaattorilla. Lisäksi tarkkailtiin kokonaishiilivetypitoisuuksia Petroflag- analysaattorilla. Osa näytteistä varmennettiin laboratorioanalyysein. Lisäksi kaivua ohjattiin suoraan kaivetusta maasta sekä leikkauspinnoista otetuilla näytteillä. Näytetyypit on eroteltu liitteenä 1 olevassa tulostaulukossa. 3.5 Jäänöspitoisuusnäytteet Jätetäytön loppumisen jälkeen otettiin kaivannon pohjan ja seinämien leikkauspinnoista jäännöspitoisuusnäytteitä. Lohjan kaupungin suuntaan näytteet otettiin jätettä sisältävästä täyttömaasta. Jäännöspitoisuusnäytteet analysoitiin Ramboll Analyticsin ympäristölaboratoriossa Lahdessa. Näytteet otettiin noin kymmenen osanäytteen kokoomanäytteinä. Jäännöspitoisuusnäytteistä tutkittiin metallien (Sb, As, Cd, Co, Cr, Cu, Pb, Ni, Zn, V), öljyhiilivetyjen ja PAH- yhdisteiden pitoisuudet. Jäännöspitoisuusnäytteitä otettiin yhteensä 22 kpl, joista 5 näytettä otettiin Lohjan kaupungin kiinteistöjen suuntaan. Kohdekiinteistön alueella jäännöspitoisuusnäytteissä kaikki todetut haitta-ainepitoisuudet alittavat päätöksessä esitetyn kunnostustavoitteen. Laboratorion analyysitulokset sekä kenttämittaustulokset on esitetty liitteenä 1 olevassa tulostaulukossa. Näytteenottopaikat on esitetty tutkimuskartassa 11 ja kaivutasot kartassa Poistettu pilaantunut maa-aines Tavanomaiseksi jätteeksi luokiteltavaa pilaantunutta maa-ainesta poistettiin kunnostuksessa yhteensä tonnia. Massoista 9998 tonnia toimitettiin Rosk n Roll Oy:n Munkkaan jätekeskukseen Lohjalle ja 1440 tonnia Saloon Korvenmäen jäteasemalle. Salossa maa-ainekset vastaanotti Ekokem-Palvelu Oy. Vaaralliseksi jätteeksi luokiteltavaa pilaantunutta maa-ainesta toimitettiin 474 tonnia Saloon Korvenmäen jäteasemalle, jossa vastaanottamisesta vastasi Ekokem-Palvelu Oy. Yhteensä alueelta poistettiin pilaantuneita maita tonnia. Maa-aines oli pilaantunut metalleilla (Cu, Zn) sekä osittain hiilivedyillä. Kuormakohtainen taulukko on raportin liitteenä Poistettu jäte Alueelta poistettiin yhteensä 1799 tonnia maaperästä seulottua jätettä. Jätteet toimitettiin Rosk n Roll Oy:n Munkkaan jätekeskukseen. Liitteessä 3 olevassa taulukossa on eritelty jätejakeet.

110 VT25 HARJUN KAATOPAIKKA, LOHJA 3 4. YHTEENVETO Lohjalla Harjun vanhalla kaatopaikalla kunnostettiin pilaantunutta maaperää valtatien 25 alueelta. Kunnostus toteutettiin massanvaihdolla, jossa kaivetusta maasta eroteltiin jätejakeet seulomalla. Kunnostusalueelta poistettiin yhteensä tonnia metalleilla ja osittain öljyhiilivedyillä pilaantunutta maa-ainesta. Lisäksi kunnostusalueen maaperästä eroteltiin ja poistettiin kaikki jätejakeet. Jätettä poistettiin yhteensä 1799 tonnia. Kaivun jälkeen kaivannon pohjalta ja reunoilta otettiin jäännöspitoisuusnäytteitä. Kohdekiinteistön alueella jäännöspitoisuusnäytteissä kaikki todetut haitta-ainepitoisuudet alittavat valtioneuvoston asetuksen 214/2007 mukaiset alemmat ohjearvot. Jäännöspitoisuustulosten perusteella kohteen maaperä on puhdistettu päätöksen tavoitetasojen mukaisesti. Pilaantuneisuus jatkuu Lohjan kaupungin kiinteistöille. Espoossa 21. päivänä maaliskuuta 2014 RAMBOLL FINLAND OY Kare Päätalo projektipäällikkö Esa Karjalainen suunnittelija

111 PIIRUSTUKSET

112 0 250 ² 500 Vedenhankintaa varten tärkeä pohjavesialue m H H PORLAN VO MYLLYLAMMEN VO HARJUN VANHA KAATOPAIKKA A LOHJANHARJU PIIRUSTUS 1 / Uudenmaan ELY-keskus VT 25 Harjun vanha kaatopaikka Lohja Pohjakartat Maanmittauslaitos, lupa nro 3/MML/12 ja Logica Suomi Oy.