Pohjanmaan maakuntaohjelman toimeenpanosuunnitelma

Transkriptio

1 Pohjanmaan maakuntaohjelman toimeenpanosuunnitelma Maakunnan yhteistyöryhmän hyväksymä

2 Sisältö 1 Johdanto Lähtökohdat Valmisteluprosessi Pohjanmaan nykytila ja kehitysnäkymät vuosina Pohjanmaan maakuntaohjelman tavoitteet ja niiden toteutuminen vuosina Kilpailukykyinen alue Väestön hyvinvointi Hyvä elinympäristö Pohjanmaan maakuntaohjelman toteuttaminen vuosina Maakunnan kehittämisen kärkiteemat vuosina Maakuntaohjelman toteuttamisessa hyödynnettävät rahoitusinstrumentit Alueelliset innovaatiot ja kokeilut -toimenpidekokonaisuus (AIKO) Kestävää kasvua ja työtä rakennerahasto-ohjelma Manner-Suomen maaseudun kehittämisohjelma Euroopan meri- ja kalatalousrahasto (EMKR) Botnia-Atlantica-ohjelma Pohjanmaan kärkihankkeet Etelä-Pohjanmaan, Keski-Pohjanmaan ja Pohjanmaan yhteishankkeet Etelä-Pohjanmaan, Keski-Pohjanmaan ja Pohjanmaan hyvinvointibarometri Puurakentamisen ja puutuotealan yritystoiminnan kehittäminen Etelä-Pohjanmaan, Keski- Pohjanmaan ja Pohjanmaan yhteistoiminta-alueella Liite 1. Rahoitussuunnitelma Liite 2. Pohjanmaan tärkeimmät liikenne- ja logistiikkahankkeet 2

3 1 Johdanto 1.1 Lähtökohdat Maakuntaohjelma ja sen toimeenpanosuunnitelma ovat keskeinen osa alueiden kehittämissuunnittelua. Vuonna 2014 voimaan tulleen alueiden kehittämisestä ja rakennerahastotoiminnan hallinnoinnista annetun lain (7/2014) mukaan toimeenpanosuunnitelma valmistellaan kahden vuoden välein maakunnan yhteistyöryhmän hyväksyttäväksi. Toimeenpanosuunnitelma valmistellaan maakunnan liiton johdolla yhteistyössä ELY-keskusten ja muiden valtion viranomaisten, kuntien sekä muiden maakuntaohjelman toteuttamiseen osallistuvien tahojen kanssa. Toimeenpanosuunnitelma sisältää keskeiset maakuntaohjelmaa toteuttavat hanke- ja toimenpide-esitykset sekä kuvaukset niitä koskevista yhteistyösopimuksista (mm. kasvusopimukset). Lisäksi suunnitelmassa esitetään EU-ohjelmien sekä Alueelliset innovaatiot ja kokeilut (AIKO) -toimenpidekokonaisuuden alueelliset painopisteet. Toimeenpanosuunnitelmaan sisältyy lisäksi rahoitussuunnitelma, jossa esitetään arviot alueella päätettävissä olevasta kansallisesta ja EU-rahoituksesta. 1.2 Valmisteluprosessi Tämän toimeenpanosuunnitelman valmistelussa aineistoa kerättiin kunnilta ja aluekehitysviranomaisilta. Kommentteja pyydettiin lisäksi muilta maakuntaohjelman toteuttamiseen osallistuvilta tahoilta, kuten korkeakouluilta ja elinkeinoyhtiöiltä. Muina lähteinä käytettiin mm. keskeisiä kansallisia ja maakunnallisia aluekehittämisen ohjelma-asiakirjoja, aluehallintoviranomaisten strategia-asiakirjoja sekä infrastruktuurihankkeiden suunnitelmia. Valmisteluprosessin aikana keskusteluja käytiin myös lakisääteiseen yhteistoiminta-alueeseen kuuluvien Etelä-Pohjanmaan ja Keski-Pohjanmaan liittojen kanssa. Keskustelujen tuloksena syntyi yhteinen maakuntien yhteiseen hyvinvointibarometriin liittyvä hanke-esitys (luku 4.3). Toimeenpanosuunnitelmaa käsiteltiin maakuntahallituksessa ja se hyväksyttiin maakunnan yhteistyöryhmässä Pohjanmaan nykytila ja kehitysnäkymät vuosina Elinkeinoelämä Pohjanmaan elinkeinorakenne on varsin monipuolinen. Koko maan elinkeinorakenteeseen verrattuna tuotanto painottuu erityisesti teollisuuteen ja alkutuotantoon. Teollisuuden osuus arvonlisäyksestä on maakuntien välisessä vertailussa selvästi suurin, kun taas yksityisten palveluiden osuus on vertailun pienin. Työllisyyden osalta trendinä kuitenkin on, että työpaikkojen määrä vähenee sekä teollisuudessa että alkutuotannossa ja kasvaa palvelualoilla. 3

4 Vastaavan kehityksen ennakoidaan jatkuvan myös tulevaisuudessa, joskin teollisuuden rooli työllistäjänä säilyy Pohjanmaalla edelleen vahvana. Teollisuuden työpaikkarakennetta dominoivat Pohjanmaalla energiateknologiakeskittymän keskeiset toimialat (kone ja laite, sähkölaite ja perusmetalli), joilla työskentelee noin puolet alueen teollisuushenkilöstöstä. Muita teollisuuden suurimpia työllistäjäaloja ovat metsäteollisuus, elintarviketeollisuus, kemianteollisuus sekä kulkuneuvojen valmistus. Seutukunnista Pietarsaaren seudulla on monipuolisin teollisuusrakenne, kun taas Vaasanseudulla (Vaasan seutu + Kyrönmaa) ja Suupohjan rannikkoseudulla rakenne on yksipuolisempi 1. Pohjanmaan teollisuudella on suuri merkitys koko maan hyvinvoinnille. Maakunnassa sijaitsee monia kansainvälisiä suuryrityksiä, joiden markkina-alueena on koko maailma. Viennin osuus teollisuuden liikevaihdosta vaihtelee 70 ja 80 prosentin välillä, ja alueen energiateknologiakeskittymän osuus koko Suomen energiateknologiaviennistä on noin 30 prosenttia. Tuotanto perustuu korkeaan teknologiaan ja osaamiseen, ja teollisuustuotannon jalostusarvo per asukas on maakuntien välisessä vertailussa korkein. Turun kauppakorkeakoulun Porin yksikössä kehitetyn kilpailukykyindeksin mukaan Vaasan seutu oli vuonna 2014 maan 2. kilpailukykyisin ja Pietarsaaren seutu 10. kilpailukykyisin seutukunta. Energian säästöön ja käytön tehostamiseen liittyvä kysyntä kasvaa maailmanlaajuisesti nopeasti, joten alueen energiateknologiakeskittymän tulevaisuuden näkymät ovat erinomaiset. Yritysten liikevaihtotrendejä tarkasteltaessa nähdään, että kehitys on 2010-luvulla ollut Pohjanmaalla positiivista erityisesti rakennus- ja palvelualoilla. Teollisuuden liikevaihdon kehitys on sen sijaan ollut jatkuvaa nousua ja laskua. Maakunnan suurimman teollisuustoimialan, koneiden ja laitteiden valmistuksen, liikevaihto on laskenut 2010-luvulla selvästi. Sähkölaitteiden valmistuksen liikevaihdon kehitys on puolestaan ollut vaihtelevaa, mutta nousujohteista. Selkeä valopilkku maakunnassa on elintarvikkeiden valmistus, jonka liikevaihdon kasvu on ollut 2010-luvulla voimakasta. Elintarvikealan rooli on merkittävä erityisesti Pietarsaaren seudulla, jossa kaikkien toimialojen liikevaihtotrendit ovat kasvaneet selvästi koko 2010-luvun ajan. Muissa seutukunnissa liikevaihdon kehitys on jäänyt selvästi heikommaksi. Vuoden 2016 ensimmäisen neljänneksen kehitys näyttää teollisuuden ja rakentamisen osalta olleen Pohjanmaalla selvästi aikaisempaa heikompaa. Teollisuuden liikevaihto laski 7 prosenttia ja vientiliikevaihto 11,2 prosenttia edellisen vuoden vastaavaan ajanjaksoon verrattuna. Rakentamisessa laskua kertyi 4,9 prosenttia. Palvelualoilla viimeaikainen kehitys on sen sijaan ollut nousujohteista. Yritysten lähiaikojen odotuksista muodostuu eri barometrien ja katsausten kautta tällä hetkellä varsin epävarma kuva. Elinkeinoelämän keskusliiton tuoreen barometrin mukaan Vanhan Vaasan läänin alueella teollisuuden ja rakentamisen suhdannetilanne on edelleen heikko eikä tilanteeseen odoteta pikaista muutosta. Myös palveluyritysten suhdannetilanne on normaalia heikompi, ja tilanteen odotetaan pysyvän lähikuukausina ennallaan. Suomen yrittäjien, Finnveran ja työ- ja elinkeinoministeriön teettämän pk-yritysbarometrin mukaan tilanne näyttää valoisammalta. Pk-yritysten suhdannenäkymät seuraavan vuoden aikana ovat sekä 1 Karppinen, A. & Vähäsantanen, S Seutukuntien taloudellinen kilpailukyky ja resilienssi. Turun kauppakorkeakoulun Porin yksikön julkaisuja nro A49/

5 liikevaihdon että kannattavuuden kehityksen osalta selvästi positiivisen puolella. Pohjanmaan ELY-keskuksen Alueelliset kehitysnäkymät -katsauksessa puolestaan arvioidaan, että suhdannetilanne elinkeinoelämän ja yritystoiminnan osalta paranee jonkin verran seuraavan vuoden aikana. Työvoima ja osaaminen Väestönkasvu on Pohjanmaalla ollut pitkään positiivista. Vuonna 2015 Pohjanmaan väkiluku kasvoi 523 henkilöllä (0,3 prosenttia), ja vuoden lopussa Pohjanmaalla oli asukasta. Väkiluvun kasvu oli maakuntien välisessä vertailussa viidenneksi nopeinta. Pohjanmaan väkilukua kasvattavat syntyneiden enemmyys ja maahanmuutto. Maan sisäisessä muuttoliikkeessä maakunta menettää kuitenkin asukkaita jatkuvasti. Samoin kuin koko Suomen myös Pohjanmaan ikärakenne on heikkenemässä, kun työikäisen väestön määrä vähenee ja ikääntyneiden määrä kasvaa. Seutukunnittaiset erot ovat kuitenkin suuria. Vaasan seutu on yksi harvoista seuduista Suomessa, jossa työikäisen väestön määrän ennustetaan kasvavan tulevina vuosina. Pietarsaaren seudullakin työikäisen väestön määrä näyttäisi laskevan vain vähän. Selvästi erilainen tilanne on Suupohjan rannikkoseudulla, jossa sekä väkiluku että työikäisen väestön määrä laskevat nopeasti. Pohjanmaan väestön koulutustaso on suhteellisen korkea. Koulutustaso on korkea erityisesti Vaasan seudulla, jossa korkea-asteen tutkinnon suorittaneiden osuus on seutukuntien välisessä vertailussa 5. korkein. Pietarsaaren seudulla puolestaan keskiasteen tutkinnon suorittaneiden osuus on keskimääräistä korkeampi. Pohjanmaan alhaisin koulutustaso on Suupohjan rannikkoseudulla, jossa perusasteen jälkeisen tutkinnon suorittaneiden osuus on selvästi matalampi kuin koko maassa keskimäärin. Pohjanmaan työllisyys- ja työttömyysasteet ovat olleet maakuntien parhaimmistoa koko 2000-luvun ajan. Myös ulkomaan kansalaisten työttömyysaste on Pohjanmaalla alempi kuin koko maassa keskimäärin erityisesti Suupohjan rannikkoseudulla ja Pietarsaaren seudulla. Työttömyysaste on kuitenkin nousussa. Suhteellisesti eniten on noussut palvelu- ja myyntityöntekijöiden työttömyys sekä koulutustasoittain tarkasteltuna keski- ja korkea-asteen tutkinnon suorittaneiden työttömyys. Sekä pitkäaikaisten että nuorten työttömien määrä on edelleen kasvanut. Osaamisen kannalta erityisesti pitkäaikaistyöttömyys on suuri riski, sillä työttömänä ollessaan työvoima jää vaille työnteon kautta syntyvää osaamistason nousua. Työttömyyden alueellinen jakauma maakunnan sisällä vaihtelee. Elokuussa 2016 alle kuuden prosentin työttömyysaste oli edelleen Uudessakaarlepyyssä, Luodossa, Närpiössä ja Pedersöressä. Suurimmissa kaupungeissa Vaasassa ja Pietarsaaressa työttömyysaste oli korkein, yli 11 prosenttia. Koko maakunnan työttömyysaste oli elokuussa 9,2 %, kun se koko maassa oli 13,0 %. Pohjanmaan ELY-keskuksen Alueelliset kehitysnäkymät -katsauksessa arvioidaan, että työttömyyden määrä laskee ja rakenne paranee seuraavan vuoden aikana jossain määrin. Tätä näkemystä tukee myös Suomen Yrittäjien, Finnveran ja työ- ja elinkeinoministeriön pk-yritysbarometri, jonka mukaan pk-yritysten näkymät henkilöstön määrän osalta ovat Pohjanmaalla 5

6 lievästi positiiviset, vaikkakin heikommat kuin koko maassa. Heikoin tilanne on Vaasanseudulla, jossa työttömyys on viime vuosina lisääntynyt Pohjanmaan seutukunnista eniten, jossa työttömyysaste on maakunnan korkein (10,5 %) ja jossa tilanteen odotetaan edelleen heikkenevän seuraavan puolen vuoden aikana. Suupohjan rannikkoseudulla puolestaan työttömyysaste on edelleen alhainen (5,6 %) ja paranemaan päin. 3 Pohjanmaan maakuntaohjelman tavoitteet ja niiden toteutuminen vuosina Pohjanmaan maakuntaohjelma rakentuu kolmen päätavoitteen ja kolmentoista painopisteen varaan. Päätavoitteet ja painopisteet on esitetty kuvassa 1. Toimivat yhteydet Maakunnan erityispiirteet Korkeatasoinen innovaatiotoiminta Monipuolinen elinkeinoelämä Kilpailukykyinen alue Riittävästi osaavaa työvoimaa Arvossapidetyt kulttuuriympäristöt ja elävä kulttuuriperintö Muutostrendit Vähähiilinen yhteiskunta Ympäristötietoiset toimijat Kestävä alue- ja yhdyskuntarakenne Hyvä elinympäristö Uuden energian Pohjanmaa Huippuosaaminen Monikulttuurisuus Yhteisöllisyys Hyvinvoiva väestö Osallistuvat kansalaiset Integroituneet maahanmuuttajat Toimivat palvelut Monimuotoinen luonto ja puhtaat vedet Vireä kulttuurielämä ja hyvät harrastusmahdollisuudet Kuva 1. Maakuntaohjelman päätavoitteet ja painopisteet Maakuntaohjelmaa seurataan tavoitekohtaisten seurantamittareiden, laadullisen arvioinnin sekä yleisten aluekehitystä kuvaavien mittareiden avulla. Seurannan tuloksista raportoidaan maakuntahallitukselle kaksi kertaa ohjelmakaudessa. Lisäksi raportointia tehdään maakuntaohjelman toimeenpanosuunnitelman yhteydessä. Taulukossa 1 on esitetty maakuntaohjelman määrällisten mittareiden viimeinen tieto sekä tavoite vuodelle

7 Taulukko 1 Maakuntaohjelman määrälliset mittarit tai viimeisin tieto Maakuntaohjelman tavoite 2017 Muuttoliike ja väestö Väkiluku Väestönmuutos Nettomaassamuutto (osuus väestöstä, %) Nettosiirtolaisuus (osuus väestöstä, %) Luonnollinen väestönkasvu (osuus väestöstä, %) -0,25 % -0,31-0,35 0,027 0,42 0,41 0,48 0,43 0,33 0,22 0,15 0,27 Vanhushuoltosuhde 30,1 32,3 35,2 35 Kilpailukyky Bkt/asukas (2010), (2013), 107,2 % koko maan 102,7 % koko maan 101,5 % koko maan tasosta tasosta tasosta Liikevaihdon kasvu -0,2 % 2,8 % Koko maassa 1,4 % 0,26 % (2014) Koko maassa -2,2 % 110 % koko maan tasosta Yrityskanta Aloittaneet yritykset * Lopettaneet yritykset * Kasvuyritysten määrä (Pohjanmaan ELY-alue, OECDn määritelmän mukaan) Viennin osuus teollisuuden liikevaihdosta Veronalaiset tulot / henkilö ( ) 31 ( ) 22 ( ) (2014) ,5 % koko maan tasosta Talouden tasapaino Kuntien vuosikate / asukas Valtion menot / asukas (2006) (2008) (2014) 99,3 % koko maan tasosta * 98 % koko maan tasosta (2014) * Tilasto on lakkautettu. * Työllisyys Työttömyysaste (%) 6,6 6,0 6,9 5 Työllisyysaste (%) 70,9 72,8 72,9 75 Nuoret työttömät (15 27-vuotiaat) Pitkäaikaistyöttömät (yli 1 vuotta) Maahanmuuttajien työttömyysaste 20,1 17,8 23,0 15 Työpaikkojen määrä (2014) Työvoiman määrä (2014) Alueen sisäiset erot Tulotason keskihajonta kunnissa ( /henkilö) (2014) * 7

8 Väestön ikärakenteen keskihajonta kunnissa (yli 65-vuotiaiden osuus) Osaaminen Tutkinnon suorittaneet (osuus 15 vuotta täyttäneistä) Peruskoulun jälkeistä tutkintoa vailla olevat vuotiaat (osuus 15 vuotta täyttäneistä) Kolmen suurimman toimialan osuus työpaikoista Julkisen sektorin osuus työpaikoista Elinympäristön laatu ja aluerakenne Väestön määrä sisemmällä kaupunkialueella Väestön määrä ulommalla kaupunkialueella Väestön määrä kehysalueella Väestön määrä kaupungin läheisellä maaseudulla Väestön määrä ydinmaaseudulla Väestön määrä harvaan asutulla maaseudulla Uusiutuvan energian osuus energiankulutuksesta Teollisuuden ja yhdyskuntien fosforikuormitus vesistöihin Teollisuuden ja yhdyskuntien typpikuormitus vesistöihin tai viimeisin tieto Maakuntaohjelman tavoite ,1 4,5 5,4 * 65,3 % 67,0 % 68,9 % (2014) 70 % 13,9 % 15,5 % 15,4 % 10 % 50,0 % 50,4 % 49,7 % (2014) * 31,1 % 31,6 % 31,7 % (2014) * * * * * * * - Selviää myöhemmin 21,3 tonnia 16,7 tonnia 871 tonnia 567 tonnia Selviää myöhemmin Selviää myöhemmin Selviää myöhemmin Osuus kasvaa Määrä laskee Määrä laskee * Tavoitetta ei ole määritelty tarkasti. Tavoitteena on ilmiön kehittyminen suotuisaan suuntaan. - Tietoa ei ole saatavilla. Maakuntaohjelman seurantatyön perusteella voidaan todeta, että vilkas kehittämistoiminta on käynnissä kaikkiin päätavoitteisiin liittyen. Hanketoiminta on tavoitteellista ja monipuolista. Alla luodaan katsaus vuosien tärkeimpiin saavutuksiin kunkin päätavoitteen osalta. 8

9 3.1 Kilpailukykyinen alue Maakunnan kilpailukyvyn parantamisessa on edistytty hyvin etenkin energiateknologiakeskittymän kehittämisen osalta. Tähän ovat osaltaan vaikuttaneet mm. INKA-ohjelmaan sisältyneiden hankkeiden ja niitä tukevien EAKR-hankkeiden toteuttaminen. Myös Tekesin rahoitusta on kanavoitunut Pohjanmaalle viime vuosina hyvin, vuonna 2015 ennätykselliset 12 miljoonaa euroa. Hyvä esimerkki onnistuneesta hankkeesta on valmistumassa oleva VEBICtutkimuskeskus (Vaasa Energy Business Innovation Center), jonka ansiosta energia-alan tutkimusyhteistyö paranee jatkossa merkittävästi. Jatkossakin energiateknologiakeskittymän kehittäminen etenee suunnitelmallisesti mm. valtion ja Vaasan seudun kasvusopimukseen sisältyvien hankkeiden ansiosta. Muiden maakunnan tärkeimpien toimialojen kehittämiseen tarjolla oleva rahoitus on kuitenkin pienentynyt selvästi alueelle suuntautuvien rakennerahastovarojen supistumisen seurauksena. Jatkossa tärkeä kysymys on, miten esimerkiksi kasvusopimushankkeissa luotuja hyviä toimintamalleja voidaan hyödyntää muualla maakunnassa ja muilla toimialoilla. Maakunnan korkeakoulut ja tutkimuslaitokset keskittyvät Vaasan seudulle ja on viitteitä siitä, että niiden yhteistyötä maaseudun yritysten kanssa tulee vielä kehittää. Lisäksi älykkään erikoistumisen prosessia tulee kehittää edelleen niin, että se entistä paremmin tukee kaikkea innovaatiojärjestelmän kehittämistyötä maakunnassa. Maaseudun kehittäminen jatkuu maakunnallisen maaseutustrategian mukaisesti erilaisten hankkeiden ja yritystukien avulla. Maaseudun kehittämisohjelman kautta alueelle suuntautuu rahoitusta suunnilleen sama määrä kuin edellisellä rahoituskaudella. Hanketuilla on rahoitettu koulutusta, soveltavaa tutkimusta, yleishyödyllisiä investointeja ja muita kehittämishankkeita. Rahoitetut hankkeet ovat lähes poikkeuksetta onnistuneet hyvin ja asetetut tavoitteet on saavutettu. Yritykset ovat hyödyntäneet maaseutuohjelman rahoitusmahdollisuuksia hyvin. Investointi-, kehittämis- ja käynnistystukea on myönnetty maaseudun mikroyrityksille ja maataloustuotteiden ensi asteen jalostusta harjoittaville pk-yrityksille. Pohjanmaa oli vuonna 2015 yksi suurimmista maatilojen kehittämiseen tarkoitettujen investointitukivarojen käyttäjistä. Alueella päätettävissä olevan rahoituksen vähetessä tärkeä kysymys on, miten muuta rahoitusta voidaan lisätä. Esimerkiksi Tekesin rahoituksen määrä on viime vuosina kasvanut selvästi, mutta Pohjanmaan osuus rahoituksesta on edelleen vain 2,6 %. Lisäksi mikro- ja pkyritysten osuus Tekesin rahoituksesta on Pohjanmaalla selvästi pienempi kuin maassa keskimäärin. Kuitenkin juuri pk-yrityksillä on keskeinen rooli aluetalouden muutosjoustavuuden ja työllisyyden parantamisessa. Jatkossa onkin syytä panostaa erityisesti siihen, että pk-yritysten uusiutumiskyvyn ja kansainvälisen kilpailukyvyn kehittämiseen on tarjolla riittävästi rahoitusta. Maakunnan liikennejärjestelmän osalta voidaan todeta, että monet merkittävät hankkeet ovat edenneet viime vuosina. Sepänkylän ohitustie on valmis ja valtatie 3:n Laihian risteys on saanut rahoitusta. Pietarsaaren seudulla satamatien parantaminen ja rautatieaseman kehittäminen ovat edenneet. Midway Alignment -hankkeen ensimmäinen suunnitteluvaihe on toteutettu. Hankkeen 2. vaiheen toteuttamiseen myönnettiin valtion rahoitusta, mutta 9

10 hanke ei kuitenkaan edennyt EU-tasolla, joten ponnisteluja hankkeen toteutumiseksi jatketaan. Lisäksi monet muut merkittävät hankkeet odottavat edelleen rahoituspäätöstä (liite 2). Maakuntaohjelmassa todetaan, että työikäisen väestön määrän väheneminen on merkittävä haaste maakunnalle. Ikärakenteen korjaamiseksi maakunnassa tarvitaan korkeampaa työllisyysastetta sekä työikäisen väestön houkuttelua alueelle sekä koti- että ulkomailta. Työllisyysaste on kohonnut Pohjanmaalla jopa tavoiteltua nopeammin, vaikka työttömyystilanne on samanaikaisesti heikentynyt. Kokonaisnettomuutto ei kuitenkaan ole tähän mennessä kasvanut tavoitteiden mukaisesti. Yleisen taloustilanteen parannuttua on syytä panostaa kokonaisnettomuuton lisäämiseen maakunnassa. Lisäksi on tärkeää, ettei maakunnan vetovoimaisuutta ehdoin tahdoin heikennetä kansallisilla poliittisilla päätöksillä. Esimerkiksi laajan päivystyksen keskussairaalan sijoittuminen Vaasaan monipuolistaa työmarkkinoita ja edistää siten omalta osaltaan seudun vientiyritysten rekrytointimahdollisuuksia. Lisäksi Pohjanmaan liiton kanta on, että pelastustoimi tulee järjestää maakunnallisesti. Hyvän osaamispohjan turvaamiseksi maakunnassa on oltava riittävästi ja monipuolisesti koulutuspaikkoja tarjolla. Määrällisten tavoitteiden lisäksi on tärkeää, että koulutussisällöt vastaavat työelämän vaatimuksia. Näiden tavoitteiden edistämiseksi maakuntaan on voimassaolevan aikuiskoulutusstrategian mukaisesti perustettu koulutuksen neuvottelukunta, jonka alaisuudessa toimii elinikäisen ohjauksen ja ennakoinnin jaokset. Lisäksi on tärkeää, että aikuisväestön koulutukseen ja osaamistason nostamiseen liittyvät resurssit turvataan ammatillisen koulutuksen uudistuksen yhteydessä. Maakuntaohjelmassa todetaan, että kulttuuriympäristöjen ja -elämän merkitys alueellisina vetovoimatekijöinä tulee tiedostaa. Valtakunnallisesti ja maakunnallisesti arvokkaat kulttuuriympäristöt on maakunnassa inventoitu ja kohteet siirretään valmisteilla olevaan maakuntakaavaan. Pohjanmaan lastenkulttuuriverkosto Bark jatkaa toimintaansa kulttuuriperintökasvatuksen parissa. Kulttuurimatkailua ja maailmanperintöalueen palveluita on kehitetty erillisten hankkeiden avulla. 3.2 Väestön hyvinvointi Väestön hyvinvointiin liittyvät mittarit eivät ole moneltakaan osin kehittyneet suotuisasti, mihin heikko taloustilanne on osaltaan vaikuttanut. Sekä nuorten työttömien että pitkäaikaistyöttömien ja vaikeasti työllistyvien määrä on kasvanut. Tilannetta on pyritty parantamaan erilaisilla hankkeilla, kuten JobMatching, Tuunaamo, Soffan ja Ohjaamo. Monialaisten työvoimapalvelukeskusten toiminta käynnistettiin Pohjanmaalla vuonna Turvapaikanhakijoiden määrän noustua voimakkaasti kotouttamiseen liittyvälle kehittämistyölle on ennakoitua suurempi tarve. Monia toimenpiteitä tähän liittyen on toteutettu tai toteutumassa Pohjanmaalla. Pohjanmaan liitto edistää maahanmuuttajien kotoutumista sopimuksellisella yhteistyöllä kuntien, työnantajaedustajien ja järjestöjen kanssa. Aiesopimuksen tavoitteena on vakiinnuttaa maahanmuuttajien alkuvaiheen ohjauksen ja neuvonnan pohjalainen toimintatapa ja sitä tukevat palvelukokonaisuudet kotouttamislainsäädännön mukaisesti. Kokonaisuuteen liittyy myös Hyvä alku Pohjanmaalla -hanke, jossa kehitetään 10

11 maahanmuuttajien kotoutumista ja osallisuutta edistävää toimintamallia. Maahanmuuttajille suunnattua aikuiskoulutusta on kartoitettu osana elinikäisen ohjauksen -työryhmän ja Kotona Suomessa -hankkeen toimintaa. Kantaväestön ja maahanmuuttajien luonnollisia kohtauspaikkoja harrastustoiminnan puitteissa on pyritty edistämään Multikultforum-hankkeessa. Maakunnassa on pyritty edistämään kansalaisten mahdollisuuksia osallistua eri tavoin yhteiskunnalliseen suunnitteluun ja muuhun toimintaan. Sosiaali- ja terveydenhuollon kehittämisessä on hyödynnetty mm. asiakasraateja sekä kokemusasiantuntijoita. Maakuntakaavan valmistelussa hyödynnetään kansalaisfoorumissa kerättyjä näkökulmia. Osallisuuteen liittyen on lisäksi suunnitteilla hanke, jossa kehitetään yhteisöllisyyteen ja osallisuuteen sekä vahvaan järjestötoimintaan perustuvaa vaikutusmallia. Mallin avulla voidaan tukea ihmisten omaehtoista osallistumista paikallisyhteisöjen verkostoihin ja toimintaan. Sosiaali- ja terveydenhuollon palvelujärjestelmä muuttuu lähivuosina merkittävästi maakuntauudistuksen myötä. Uudistuksen valmistelu on käynnissä Pohjanmaalla. Samanaikaisesti Pohjanmaan hyvinvointistrategia on toteutusvaiheessa. Hyvinvointialan tekemisen kulttuuria ja uusiutumista vahvistetaan Vaasan seudun opetusterveyskeskus - ja Vaasan seudun opetus- ja tutkimusklinikka -hankkeilla. Pohjanmaalla kehitetty hyvinvoinnin edistämisen ja tietotuotannon koulutus-, tutkimus-, kehittämis- ja hanketoimintaverkoston toimintakonsepti pyritään vakinaistamaan. Taiteeseen ja kulttuuriin pohjautuvia hyvinvointipalveluja kehitetään Hyvinvointia kuntiin ilman rajoja -hankkeessa. Pohjanmaan väestön terveydentila on keskimäärin suhteellisen hyvä. Lisäksi hyvinvointiin ja terveyteen liittyvät palvelut ovat Pohjanmaalla pääosin monipuolisia ja helposti saatavilla lähietäisyydellä. Uhkana on, että tilanne heikentyy maakuntauudistuksen yhteydessä, mikäli maakuntaan kanavoituvat sosiaali- ja terveydenhuollon resurssit vähenevät merkittävästi ja Vaasan keskussairaalan laaja ympärivuorokautinen päivystys lakkautetaan maan hallituksen esityksen mukaisesti. 3.3 Hyvä elinympäristö Hyvää elinympäristöön liittyviä tavoitteita on maakuntaohjelmakaudella edistetty monin tavoin. Erityisesti vähähiiliseen yhteiskuntaan liittyviä toimenpiteitä on toteutettu runsaasti, sillä myös EU-ohjelmien painotukset ohjaavat siihen. Pohjanmaan uusiutuviin energiamuotoihin liittyvä vaihekaava on vahvistettu, ja valmistuneiden tuulivoimaosayleiskaavojen alueille on rakennettu ja rakentumassa merkittäviä tuulivoima-alueita. Pohjanmaan ilmastostrategia valmistui vuonna 2016 ja siinä esitettyjä toimenpiteitä pyritään systemaattisesti edistämään. Biopolttoaineiden hyödyntämistä ja logistiikkaketjujen rakentamista sekä uusiutuvan ja hajautetun energiantuotannon ratkaisuja on edistetty erilaisten selvitysten ja hankkeiden avulla. Myös yhdyskuntien energiatehokkuuteen liittyen on käynnissä useita hankkeita. Kestävään alue- ja yhdyskuntarakenteeseen liittyen on otettu monia edistysaskelia. Pietarsaaren ja Vaasan kaupunkiseutujen rakennemallit ovat valmistuneet ja Pohjanmaan uuden maakuntakaavan valmistelu on aloitettu. Maakuntakaavan valmistelussa sovelletaan laajan vuorovaikutuksen mallia, ja uudenlaisia osallistumistapoja on pyritty kehittämään. Uutena 11

12 toimintatapana on otettu käyttöön esimerkiksi erillinen kansalaisfoorumi, jonka avulla eri väestöryhmien näkemyksiä voidaan kerätä suunnittelun tueksi. Vesiensuojelun osalta pyritään toteuttamaan pohjavesien toimenpideohjelmassa ja tulvariskien hallintasuunnitelmissa esitettyjä toimenpiteitä. Pohjavesialueiden rakenneselvityshankkeita on toteutettu. Happamien sulfaattimaiden aiheuttaman kuormituksen vähentämisessä ei ole edetty riittävän nopeasti, eikä sulfaattimaiden kartoitus ole vielä kattava. Happamien sulfaattimaiden aiheuttaman kuormituksen vähentäminen on avainroolissa, mikäli Suomi aikoo täyttää EU:n vesidirektiivin asettamat vaatimukset. 4 Pohjanmaan maakuntaohjelman toteuttaminen vuosina Maakunnan kehittämisen kärkiteemat vuosina Pohjanmaan maakunnan aluekehittämistyössä sovelletaan jatkossa toimintatapaa, jonka mukaisesti nostetaan vuosittain esiin 1-3 kärkiteemaa. Tavoitteena on muodostaa kärkiteemoista entistä syvällisempi kokonaiskuva, tarkentaa niihin liittyviä tavoitteita sekä helpottaa hankkeiden koordinointia ja seurantaa. Maakunnan yhteistyöryhmä on päättänyt, että vuosien kehittämisen kärkiteemat ovat digitaalisaatio bio- ja kiertotalous työvoiman kohtaanto, osaaminen ja maahanmuuttajat. Teemojen sisältöä tarkennetaan syksyn 2016 aikana. Maakunnan yhteistyöryhmä on valinnassaan ottanut huomioon Pohjanmaan maakuntaohjelman ja älykkään erikoistumisen strategian painotukset. Maakuntaohjelmassa digitalisaation rooli nähdään merkittäväksi edistettäessä esimerkiksi pk-yritysten kilpailukykyä, kansalaisten vaikutusmahdollisuuksia sekä julkisten palveluiden tehokkuutta. Biotalous puolestaan nähdään tärkeäksi erityisesti vähähiilisen yhteiskunnan toteutumisen sekä maaseudun elinvoimaisuuden näkökulmasta. Älykkään erikoistumisen strategiassa digitalisaatio ja teollinen internet sekä uusiutuvan energian ratkaisut on tunnistettu maakunnan tärkeimpiä toimialoja yhdistäviksi avainteknologioiksi, joiden kehittämiseen on syytä kiinnittää erityistä huomiota. Osaavan työvoiman saatavuus on maakuntaohjelmassa tunnistettu yhdeksi tärkeimmistä maakunnan kilpailukykyyn vaikuttavista tekijöistä. Työllisyyden ja kokonaisnettomuuton parantamisen lisäksi tulee maakunnan koulutusjärjestelmää ja -palveluita kehittää siten, että järjestelmä tuottaa työelämän vaatimukset täyttävää työvoimaa. Lisäksi on tärkeää, että maahanmuuttajat pääsevät aidosti osaksi yhteiskuntaa ja työelämää, sillä maakunnan väkiluku kasvaa suurelta osin maahanmuuton ansiosta. 12

13 Edellisten lisäksi maakunnan yhteistyöryhmä on kärkiteemojen valinnassa ottanut huomioon Sipilän hallitusohjelman linjaukset ja kärkihankkeet. Erityisesti on kiinnitetty huomiota talouden ja työllisyyden tilaan sekä pakolaistilanteeseen. Maakunnan yhteistyöryhmä näkee, että talouden ja työllisyyden tilaa voidaan parantaa panostamalla erityisesti elinkeinoelämän uusiutumiseen ja monipuolistamiseen. Tällä saralla erityisesti pk-yritysten innovaatiokyvyn ja kansainvälisen kilpailukyvyn parantaminen sekä nähdään tärkeäksi. 4.2 Maakuntaohjelman toteuttamisessa hyödynnettävät rahoitusinstrumentit Maakuntaohjelmaa toteutetaan pääosin EU:n, valtion, kuntien ja yksityisen sektorin rahoituksella. Alueella päätettävissä olevaa EU:n ja valtion rahoitusta kanavoituu Pohjanmaalle eri rahoitusohjelmista vuosina yhteensä noin 28 miljoonaa euroa, josta maaseutuohjelman osuus on noin puolet (liite 1). Lisäksi maakuntaohjelmaa toteutetaan muulla kansainvälisellä ja kansallisella rahoituksella, kuten valtion budjettirahoituksella, Tekesin rahoituksella tai EU:n tutkimuksen Horisontti puiteohjelman rahoituksella. Maaseutuohjelman rahoituksen lisäksi alueelle suuntautuu merkittäviä investointitukia maatilojen kehittämiseen. Alla on esitetty, miten alueella päätettävissä olevaa rahoitusta aiotaan eri rahoitusohjelmissa kohdentaa vuosina Alueelliset innovaatiot ja kokeilut -toimenpidekokonaisuus (AIKO) Kansallisesta AIKO-toimenpidekokonaisuudesta Pohjanmaalle ohjautuu rahoitusta valtion ja Vaasan seudun väliseen kasvusopimukseen sisältyvien hankkeiden toteuttamiseen sekä ennakoidun rakennemuutoksen toimiin. AIKO-määrärahat ohjataan Pohjanmaan liitolle, joka tekee rahoituspäätökset yksittäisiin hankkeisiin. Vuonna 2016 Pohjanmaalle on varattu valtion rahoitusosuutta euroa kasvusopimuksen mukaisiin hankkeisiin sekä euroa ennakoidun rakennemuutoksen toimiin. Työja elinkeinoministeriön mukaan (TEM/2190/ /2015) vuoden 2017 varojen jako vastaa suhteellisesti vuoden 2016 jakoa. Vuoden 2018 varojen jaossa voidaan käyttää perusteena mm. vuosien tuloksellisuutta. Valtion ja Vaasan seudun välinen kasvusopimus Valtion ja Vaasan seudun välisen kasvusopimuksen kärkiteemana on älykkäät ja kestävät energiaratkaisut. Kärkiteemaan sisältyvät seuraavat hankekokonaisuudet: 1. Kansainvälinen kilpailukyky EnergyVaasa vientikonsortiot Energia-alan yrityskiihdyttämö (EnergySpin) Tulevaisuuden valmistaminen, huoltopalvelut sekä teollinen internet 2. Digitalisaatio ja innovaatioympäristö 13

14 PAC-tutkimusalusta (protection, automation & control, PAC) Kansainvälisen tason simulointialusta Analyysistä liiketoimintaa Energiatehokas seutu 3. Kansallinen kaasualan osaamiskeskittymä: demonstraatioympäristö ja kaasualan tutkimuksen kehittäminen Ensimmäiset hankerahoituspäätökset tehdään syksyn 2016 aikana. Kasvusopimukseen sisältyvät hankekokonaisuudet tukevat erityisesti maakuntastrategian painopisteitä Monipuolinen elinkeinoelämä ja Korkeatasoinen innovaatiotoiminta. Kyseisten painopisteiden tärkeimpiä tavoitteita ovat pk-yritysten uusiutumiskyvyn ja kansainvälisen kilpailukyvyn parantaminen sekä yritysten, korkeakoulujen ja julkisen sektorin keskinäisen yhteistyön edistäminen. Nämä teemat ovat keskeisiä myös kasvusopimuksen hankekokonaisuuksissa. Ennakoidun rakennemuutoksen toimet Ennakoidun rakennemuutoksen toimet perustuvat helmikuussa 2016 maakunnan yhteistyöryhmässä hyväksyttyyn ennakoidun rakennemuutoksen suunnitelmaan. AIKO-rahoituksella toteutetaan pieniä kokeiluhankkeita, jotka liittyvät yhteen tai useampaan alla olevista kokonaisuuksista: 1. Digitalisoituminen ja uudet liiketoimintamallit Tavoitteena on edistää digitaalisten ratkaisujen hyödyntämistä alueen pk-yritysten liiketoiminnassa. 2. Tutkimuslaboratorioiden yhteistyöverkostot Tavoitteena on täydentää alueellista kärkiosaamista parantamalla alueen julkisten tutkimuslaboratorioiden kansallisia ja kansainvälisiä yhteyksiä. 3. Yritysten arvoketjut Tavoitteena on edistää pk-yritysten muodostamien verkostojen mahdollisuuksia kokonaistoimituksiin vientimarkkinoilla. 4. Pk-yritysten ongelmaratkaisukyky Tavoitteena on edistää pk-yritysten kykyä kehittää nopeasti ratkaisuja asiakkaiden esiin tuomiin ongelmiin. 5. Rakennemuutoksen ennakointi Tavoitteena on kehittää alueen toimijoiden kykyä ennakoida rakennemuutosta ja varautua siihen. Ensimmäiset hankehaut järjestetään syksyllä AIKO-rahoituksella toteutettavat ennakoidun rakennemuutoksen toimet kytkeytyvät erityisesti maakuntastrategian painopisteisiin Monipuolinen elinkeinoelämä ja Korkeatasoinen 14

15 innovaatiotoiminta. Toimien tavoitteena on parantaa Pohjanmaan teollisuusrakenteen monipuolisuutta ja pk-yritysten innovaatiokykyä. Rahoitusta suunnataan kokeiluluonteisiin toimenpiteisiin, jotka perustuvat Pohjanmaan älykkään erikoistumisen mukaiseen, toimialarajat ylittävään innovaatiojärjestelmän kehittämistapaan Kestävää kasvua ja työtä rakennerahasto-ohjelma Tällä ohjelmakaudella rakennerahastoasioiden hallinnointi on keskitetty muutamaan ELYkeskukseen ja maakunnan liittoon. Länsi-Suomen alueella hallinnointia hoitaa ELY-keskusten osalta Keski-Suomen ELY-keskus ja maakunnan liittojen osalta Pirkanmaan liitto. Kestävää kasvua ja työtä rakennerahasto-ohjelma on Euroopan aluekehitysrahaston (EAKR) ja sosiaalirahaston (ESR) toimeenpanostrategia Manner-Suomessa. Ohjelmaasiakirjassa on määritelty rakennerahastotoiminnan tavoitteet ja kehittämiskohteet ohjelmakaudelle. Ohjelmassa on viisi toimintalinjaa. Alla on esitetty kunkin toimintalinjan Pohjanmaan maakuntaa koskevat painotukset vuosille Pk-yritysten kilpailukyky (EAKR) Rahoittaja: Keski-Suomen ELY-keskus / Pohjanmaa Rahoitus EU + valtio : 2,7 m Pohjanmaalla on sovittu, että ELY-keskuksen rahoitus EAKR-ohjelmassa kohdistuu kokonaisuudessaan toimintalinjaan 1. Ohjelman painopisteet ovat pk-yritysten kilpailukyvyn parantaminen ja vähähiilisen talouden edistäminen kaikilla aloilla. Tuki kohdistuu yritysten uudistumistarpeiden ja kasvupotentiaalin havaitsemiseen, konkreettiseen kehittämiseen ja erikoistumiseen. Tämän lisäksi pk-yritykset tarvitsevat tukea verkostomaisen yhteistyön kehittämiseen ja uusiin yhteistoimintamuotoihin. Keski-Suomen ELY-keskus rahoittaa Pohjanmaalla erityisesti sellaisia hankkeita, jotka edistävät yritysten merkittävää pitkän aikavälin kasvua ja kansainvälistymistä. Tavoitteena on löytää uusia, kansainvälistä kasvupotentiaalia omaavia yrityksiä ja tukea niiden kansainvälistymisprosessia. Alihankintaverkostoissa toteutettavat tuotannon tehostamistoimenpiteet ja niihin liittyvät merkittävät investoinnit nähdään niin ikään tärkeiksi. Myös innovatiivisia pienempiä tuotekehityshankkeita, jotka eivät sovi Tekesin rahoitettavaksi, priorisoidaan. Maaseutualueilla ja maakunnan vahvoilla toimialoilla, kuten energia-, kone- ja venealoilla, toteutettavat hankkeet ovat avainasemassa. Keski-Suomen ELY-keskus panostaa vuosina erityisesti vähähiilisyyttä edistäviin hankkeisiin, jotta teemaan liittyvät alueelliset tavoitteet voidaan saavuttaa. 2. Uuden tiedon ja osaamisen tuottaminen ja hyödyntäminen (EAKR) Rahoittaja: Pohjanmaan liitto (Pirkanmaan liitto) Rahoitus EU + valtio : 2,4 m 15

16 Pohjanmaalla on sovittu, että Pohjanmaan liiton rahoitus EAKR-ohjelmassa kohdistuu kokonaisuudessaan toimintalinjaan 2. Pohjanmaan liitto painottaa vuosina erityisesti kahta teemaa: 1) digitalisaatio ja teollinen internet sekä 2) vähähiilinen talous. Digitalisaatioon ja teolliseen internetiin liittyvä painopiste on jatkoa vuonna 2016 alkaneelle kehittämistoiminnalle. Teema perustuu Pohjanmaan älykkään erikoistumisen strategiaan, jossa digitalisaatio on tunnistettu keskeiseksi useaa maakunnan kärkitoimialaa yhdistäväksi avainteknologiaksi. Teemaan sisältyy esimerkiksi 3D-mallien luominen, simulointi, muotoilu, robotiikka, automaatio, älykkäät sähköverkot sekä Big Data. Vähähiiliseen talouteen liittyen Pohjanmaan liitto painottaa kolmea osa-aluetta: energiaja materiaalitehokkuus, uusiutuva energia sekä päästöjen vähentämiseen tähtäävät strategiat. Hankkeet voivat liittyä eri teemoihin (esim. yhdyskuntarakenne ja rakentaminen, liikenne, teollisuus tai energiantuotanto ja -käyttö) tai yhteiskunnan eri sektoreihin (julkinen ja yksityinen sektori sekä kotitaloudet). Erityisesti panostetaan sellaiseen yritysten tutkimus-, kehittämis- ja innovaatiotoimintaan, joka liittyy uusien energiaratkaisujen ja tuotantomenetelmien kehittämiseen sekä uuden liiketoiminnan luomiseen. Lisäksi voidaan tukea ilmastoystävällisiin asenteisiin ja valintoihin liittyviä toimenpiteitä erityisesti kaupunkiseuduilla. 3. Työllisyys ja työvoiman liikkuvuus (ESR) 4. Koulutus, ammattitaito ja elinikäinen oppiminen (ESR) 5. Sosiaalinen osallisuus ja köyhyyden torjunta (ESR) Rahoittaja: Keski-Suomen ELY-keskus / Pohjanmaa Rahoitus EU + valtio : 2,9 m ESR-toimintalinjojen osalta Keski-Suomen ELY-keskus harkitsee hankehakujen painopisteitä ja priorisointia jokaisen hakukierroksen valmistelun yhteydessä. Tässä harkinnassa pyritään ottamaan huomioon alueiden tarpeet. Pohjanmaan osalta huomioon tulee ottaa erityisesti tässä toimeenpanosuunnitelmassa esiin nostetut kärkiteemat, jotka ovat digitalisaatio, bio- ja kiertotalous sekä työvoiman kohtaanto, osaaminen ja maahanmuuttajat. Rakennerahasto-ohjelma tukee laajasti maakuntastrategian tavoitteita. EAKR-toimintalinjat tukevat erityisesti maakuntastrategian painopisteiden Monipuolinen elinkeinoelämä, Korkeatasoinen innovaatiotoiminta sekä Vähähiilinen talous toteutumista. ESR-toimintalinjat puolestaan tukevat erityisesti maakuntastrategian painopisteitä Riittävästi osaavaa työvoimaa, Osallistuvat kansalaiset sekä Integroituneet maahanmuuttajat. 16

17 4.2.3 Manner-Suomen maaseudun kehittämisohjelma Rahoittaja: Pohjanmaan ELY-keskus Rahoitus EU + valtio : 10,0 m (lisäksi merkittävä rahoitus maatilojen kehittämiseen) Manner-Suomen maaseudun kehittämisohjelman tavoitteet ja toimenpiteet sekä yhteiset valtakunnallisesti sovittavat valintakriteerit ohjaavat rahoituksen kohdentamista varsin tarkasti myös alueellisesti. Lisäksi ELY-keskukset ovat yhdessä sidosryhmiensä kanssa määritelleet omia alueellisia painopisteitään. Manner-Suomen maaseutuohjelma sisältää seuraavat toimenpiteet: 1) koulutus ja tiedonvälitys, 2) neuvonta, 3) investoinnit fyysiseen omaisuuteen, 4) tila- ja yritystoiminnan kehittäminen, 5) palveluiden ja kylien kehittäminen, 6) ympäristökorvaukset, 7) luonnonmukainen tuotanto, 8) luonnonhaittakorvaukset, 9) eläinten hyvinvointi, 10) yhteistyö ja innovaatiot sekä 11) Leader-toimintatapa. Pohjanmaan alueellisessa maaseutustrategiassa ja sen toimintasuunnitelmassa puolestaan on määritelty seuraavat painopisteet: 1) maatalous, 2) elintarvikkeiden jalostusasteen nostaminen ja lähiruoka, 3) uusiutuva energia ja energiatehokkuus, 4) metsä- ja puuala, 5) yrittäjyyden kehittäminen, 6) väestön hyvinvointi sekä 7) luonnon ja ympäristön hyvinvointi. Maaseutuohjelman toteuttaminen jatkuu vuosina alueellisten strategisten painopisteiden mukaisesti. Asetettuihin tavoitteisiin pääseminen saattaa edellyttää aktivointitoimenpiteitä, kuten teemahakujen järjestämistä. Valmistuvan alueellisen biotalouden tiekartan toimenpiteitä voidaan tukea soveltuvin osin. Mahdollisia vuoden 2017 hakuteemoja ovat esimerkiksi kiertotalous, uusiutuva energia, energiaomavaraisuus sekä energiatehokkuus. Digitaalisten palveluiden ja liiketoiminnan kehittämistä tuetaan jatkossakin. Tavoitteena on lisäksi edistää virkistyspalveluiden sekä luonto- ja kulttuurielämysten tarjontaa maaseudulla ja saaristossa. Kyläpalvelujen kehittäminen sekä kyläläisten hyvinvoinnin ja terveyden edistäminen ovat painopisteinä erityisesti Leader-toiminnassa. Myös maahanmuuttajien kotouttamista on mahdollista tukea maaseutuohjelman varoin. ELY-keskus jatkaa maatalouden rakennemuutoksen tukemista. Tavoitteena on kannattava, tehokas ja kilpailukykyinen maatalous. Tukikohteina ovat mm. maatilojen toiminnan laajentaminen ja tehostaminen sekä sukupolvenvaihdokset. Ympäristö ja biotalous ovat erityispainopisteinä. Esimerkiksi LED-valaistuksen ja biokaasun käyttöä pyritään lisäämään sekä maatalouden kuormitusta vesistöihin vähentämään. Neuvonnan, koulutuksen ja tarkastusten avulla ELY-keskus pyrkii lisäksi parantamaan elintarviketurvallisuutta. Maaseudun kehittämisohjelman varoilla voidaan tukea kaikkia kolmea maakuntastrategian päätavoitetta. Erityisesti maaseudun kehittämisohjelman varoilla voidaan tukea monipuoliseen elinkeinoelämään, kulttuuriperintöön ja -elämään sekä vähähiiliseen talouteen ja muuhun ympäristönsuojeluun liittyviä maakuntastrategian painopisteitä. Maakunnan kilpailukykyä edistävät erityisesti digitaalisuuteen ja biotalouteen liittyvät toimenpiteet. 17

18 Leader-toimintatapa: Aktion Österbotten r.f. Rahoittaja: Pohjanmaan ELY-keskus Rahoitus EU + valtio : 3,0 m Aktion Österbottenin Leader-strategian vision mukaan vuonna 2020 koko Pohjanmaan rannikkoseudulla toimii lukuisia paikallisia ja elinvoimaisia yhteisöjä. Aktion Österbottenin paikkasidonnaisen strategian avulla voidaan vastata näiden elinvoimaisten yhteisöjen asukkaiden tarpeisiin. Aktion Österbottenin Leader-strategian painopistealueet ovat: 1. Tieto- ja innovaatioympäristön vahvistaminen osuus Leader-strategiasta 13 %, rahoitettuja hankkeita 33 kpl 2. Sosiaalisen pääoman ja yhteisöllisyyden lisääminen osuus Leader-strategiasta 17 %, rahoitettuja hankkeita 44 kpl 3. Monipuolisempi elinkeinorakenne osuus Leader-strategiasta 13 %, rahoitettuja hankkeita 74 kpl 4. Paikalliset elinvoimaiset kyläyhteisöt osuus Leader-strategiasta 40 %, rahoitettuja hankkeita 74 kpl 5. Kansainvälinen ja alueiden välinen strategia osuus Leader-strategiasta 17 %, rahoitettuja hankkeita 33 kpl Aktion Österbotten toteuttaa vuosien aikana Leader-strategiaansa ilman vuosikohtaisia painopisteitä. Ohjelmarahoitusta myönnetään edellä kuvattujen painopisteiden mukaisesti jatkuvaa hakemusmenettelyä noudattaen. Leader-toimintaryhmät voivat myös toteuttaa erityisiä teemaprojekteja, joita varten on oma hakuprosessinsa. Teemaprojektienkin tulee tukea kyseisen Leader-toimintaryhmän painopistealueiden toteuttamista. Leader-toimintatapa: YHYRES-kehittämisyhdistys ry Rahoittaja: Pohjanmaan ELY-keskus Rahoitus EU + valtio : 1,0 m YHYRES-kehittämisyhdistys toteuttaa vuosina kaikkia yhdistyksen paikallisen strategian painopisteitä: 1. Maaseutupääomaa juurista Kylien kehittäminen ja alueen elinvoimaisuuden vahvistaminen, paikallisidentiteetti, kulttuuri 2. Energinen yrittäjyys Elinkeinoelämän kehittäminen, mikroyritysten tukeminen 3. Yhteisvoimin muutoksiin Kaikkien voimavarojen hyödyntäminen alueen kehittämisessä, hyvien käytäntöjen omaksuminen, muutoksien hyödyntäminen 18

19 4.2.4 Euroopan meri- ja kalatalousrahasto (EMKR) Rahoittaja: Varsinais-Suomen ELY-keskus Rahoitus: Pohjanmaan rahoitusosuutta ei ole mahdollista esittää Euroopan meri- ja kalatalousrahastosta rahoitetaan ohjelmakaudella seuraavia kokonaisuuksia: Kalatalouden kehittäminen Kalastuksen valvonnan rahoitus Kalatalouden tiedonkeruuohjelma Yhdennetty meripolitiikka Investoinnit ja kehittämishankkeet sisältyvät pääosin kokonaisuuteen Kalatalouden kehittäminen. Yhdennetyllä meripolitiikalla pyritään kehittämään johdonmukaisempaa lähestymistapaa meriasioihin ja lisäämään eri politiikan alojen välistä koordinointia, kuten vesien- ja merenhoidon puitedirektiivien edellyttämää suunnittelua. Esimerkiksi merialuesuunnitelmien laatimisen koordinointiin ja lähtötietojen keräämiseen on varattu rahoitusta. Keskeisiä toimia Pohjanmaalla ovat kalatalousryhmätoiminta sekä ammattikalastajien ja vesiviljelijöiden oman jalostustoiminnan kehittäminen. Myös avomeriviljelyn toteuttamiskelpoisuutta Pohjanmaan rannikolla selvitetään ohjelmakauden aikana. Leader-toimintatapa: Pohjanmaan rannikon toimintaryhmä (Aktion Österbotten) Rahoittaja: Varsinais-Suomen ELY-keskus Rahoitus EMKR : EMKR-osarahoituksella toteutetaan Pohjanmaalla myös ns. Kalatus-Leader-strategiaa, jonka toteuttamisesta vastaa Pohjanmaan rannikon toimintaryhmä. Ryhmän toiminta-alueena on Pohjanmaan rannikkoalue Kristiinankaupungista Kokkolaan. Strategia sisältää viisi pääteemaa: 1. Merelliset innovaatiot vahvempi tietopohja ja innovaatioympäristö 2. Meri luo yhteisöllisyyttä suurempi sosiaalinen pääoma ja kestävyys 3. Sininen kasvu monipuolisempi elinkeinorakenne 4. Rannikkokulttuuri kehitysresurssina elinvoimaiset rannikkoyhteisöt yhteistyössä 5. Pohjanmaa ja Itämeri ovat vankalla pohjalla kansainvälinen strategia 19

20 Pohjanmaan rannikon toimintaryhmä toteuttaa vuosien kuluessa strategiaa ilman vuosikohtaisia painopisteitä Botnia-Atlantica-ohjelma Rahoittaja: Pohjanmaan liitto Rahoitus EU + valtio : n. 4,6 m (Pohjanmaa, Keski-Pohjanmaa ja Etelä-Pohjanmaa yhteensä, laskennallinen luku) Botnia-Atlantica on rajat ylittävä yhteistyöohjelma, josta rahoitetaan hankkeita Suomen, Ruotsin ja Norjan välillä. Suomessa ohjelma-alueeseen kuuluvat Pohjanmaa, Etelä-Pohjanmaa ja Keski-Pohjanmaa. Botnia-Atlantica-ohjelma rakentuu neljän toimintalinjan varaan: 1. Innovaatio (EU-teema: Tutkimuksen, teknisen kehityksen ja innovoinnin vahvistaminen) Erityistavoite 1: Kehitetään pitkällä aikavälillä kestäviä osaamiskeskuksia Erityistavoite 2: Innovatiivisten ratkaisujen lisääntynyt käyttö 2. Elinkeinoelämä (EU-teema: Pienten ja keskisuurten yritysten kilpailukyvyn parantaminen) Erityistavoite: Suurempi kapasiteetti tehdä rajat ylittävää liiketoimintayhteistyötä 3. Ympäristö (EU-teema: Ympäristön suojeleminen ja luonnonvarojen käytön tehokkuuden parantaminen) Erityistavoite 1: Luonto- ja kulttuuriperintöjen kestävän hyödyntämisen lisääminen Erityistavoite 2: Parempi valmius käsitellä ympäristöhaasteita meri-, rannikko- ja tunturialueilla sekä mereen valuvissa vesistöissä 4. Kuljetus (EU-teema: Kestävän liikenteen edistäminen ja pullonkaulojen poistaminen tärkeimmistä liikenneverkko-infrastruktuureista) Erityistavoite: Itä-länsisuuntaisiin liikenneyhteyksiin liittyvät yhteiset tavoitteet ja strategiat Botnia-Atlantica-ohjelman hankkeilla voidaan edistää erityisesti maakuntastrategian päätavoitteita Kilpailukykyinen alue ja Hyvä elinympäristö. Pohjanmaan maakunnan edustajat ovat osallistuneet Botnia-Atlantica-ohjelmatyöhön ja ovat näin osaltaan luoneet edellytyksiä maakuntastrategian tavoitteiden toteuttamiselle. Erityisesti on painotettu rajat ylittäviä osaamiskeskuksia, innovatiivista kokeilukulttuuria, yhteistä tuote- ja palvelukehitystä, uusia markkinoita yrityksille, maailmanperintökohteen kehittämistä kestävän matkailun kannalta, meren käyttöä voimavarana sekä toimivia tavaravirtoja. 20

21 4.3 Pohjanmaan kärkihankkeet Seuraavassa esitetään Pohjanmaan tärkeimmät kehittämiskokonaisuudet, joiden toteuttaminen tyypillisesti edellyttää valtion rahoitusta tai toimenpiteitä ja/tai suoraa rahoitusta muista kansallisista tai kansainvälisistä rahoituslähteistä. Kärkihankkeet on jaoteltu maakuntastrategian päätavoitteiden mukaan. Kilpailukykyinen alue Tärkeimpien liikenne- ja logistiikkahankkeiden toteuttaminen Liitteessä 2 on esitetty maakunnan tärkeimmät liikenne- ja logistiikkahankkeet. Useiden hankkeiden osalta kustannusarviot ovat vielä varsin karkeita varhaisen suunnitteluasteen takia. Maakunnan kehittymisen kannalta on tärkeää, että hankkeet toteutetaan esitetyssä aikataulussa. Liitteessä 2 esitetyistä hankkeista painotetaan erityisesti seuraavien hankkeiden merkitystä maakunnalle: radan ja valtateiden 3 ja 18 kehittäminen Vaasa Seinäjoki-kehityskäytäväsuunnitelman mukaisesti, valtatien 8 kehittäminen (mm. Vassor Kärklax-ohituskaistaosuus), Kaskisten TEN-T-satamaa tukevan Seinäjoki Kaskinen-radan perusparannus, Pännäisten kolmioraiteen toteuttaminen, perusväylänpidon vaatimat lisäresurssit sekä Merenkurkun liikenneyhteyden kokonaisvaltainen kehittäminen. Pohjanmaan innovaatiojärjestelmän kehittäminen Innovaatiojärjestelmillä on keskeinen rooli alueen yritysten elinvoimaisuuden ja uusiutumiskyvyn ylläpitämisessä. Pohjanmaan innovaatiojärjestelmä on pitkälti yritysvetoinen, ja innovaatiot syntyvät yrityksissä monesti asiakkaiden tarpeiden pohjalta. Korkeakoulujen ensisijaisena roolina alueen innovaatiojärjestelmässä on tehdä tutkimusta, joka palvelee alueen elinkeinoelämää. Tämä edellyttää saumatonta yhteistyötä korkeakoulujen ja yritysten kesken. Pohjanmaan alueella toimii kahdeksan korkeakouluyksikköä. Korkeakoulujen välisestä yhteistyöstä sekä kyvystä palvella elinkeinoelämää on olemassa monta hyvää esimerkkiä (esim. opetuslaboratorio Technobothnia, Vaasan energiainstituutti VEI, Vaasa Energy Business Innovation Centre VEBIC). On kuitenkin tärkeää, että korkeakoulujen kykyä tukea erityisesti pkyritysten innovaatiotoimintaa kehitetään jatkuvasti. Lisäksi on syytä hakea ratkaisuja siihen, miten Vaasassa sijaitsevat korkeakoulut ja niiden tutkimusyksiköt paremmin voisivat tukea yritysten innovaatiotoimintaa maaseudulla. Pohjanmaan innovaatiojärjestelmän kehittäminen perustuu älykkään erikoistumisen strategiaan. Strategian keskeisenä ajatuksena on, että suotuisa innovaatioympäristö syntyy ns. kolmoiskierteen toimijoiden (yritykset, korkeakoulut ja julkinen sektori, triple-helix) välisestä tiiviistä vuorovaikutuksesta ja yhteistyöstä. Yksittäisten toimialojen kehittämisen sijaan huomiota kiinnitetään erityisesti toimialarajat ylittävien avainteknologioiden sekä verkostojen ja 21

22 uutta luovien toimintatapojen kehittämiseen. Tavoitteena on, että avainteknologioiden ympärille kehittyy uutta yritystoimintaa ja että yritykset kasvavat siten, että ne aikaa myöden muodostavat uusia vientitoimialoja maakuntaan. Vaasan seudulla innovaatiojärjestelmän kehittämiseen liittyvät ajankohtaiset kehittämistoimenpiteet ovat kasvusopimuksen toteuttaminen, Viexpon kansallisen rahoituksen turvaaminen sekä energia-alan tutkimuksen tukeminen. Lisäksi tärkeäksi nähdään korkeakoulujen koulutusohjelmien kehittäminen elinkeinoelämän tarpeiden mukaisesti sekä niiden yhteistyön tiivistäminen koulutusasioissa. Pietarsaaren seudulla ajankohtaista on kasvuhalukkaiden ja innovaatiokykyisten yritysten tunnistaminen ja tukeminen sekä oppilaitosten, yritysten ja aluekehittäjien välisten yhteistyömenetelmien kehittäminen. Suupohjan rannikkoseudulla tarvetta on erityisesti korkeakoulujen ja seudun yritysten välisen yhteistyön parantamiselle. Käytännön ratkaisuna voisi olla esimerkiksi seudun yhteisen t&kmeklarin palkkaaminen. Pohjanmaan energiakeskittymän vahvistaminen Laboratorioilla ja tutkimusalustoilla on suuri merkitys innovaatioiden kehittämisessä ja tarvittavan työvoiman kouluttamisessa. Tavoitteena on, että energia-alan VEBIC-tutkimuskeskuksesta kehittyy kansainvälisen tason tutkimusalusta. Lisäksi Pohjanmaan energiakeskittymän vahvistamisen kannalta on tärkeää, että muut suunnitellut yhteiskäyttöiset laboratoriot (mm. uusiutuvan energiantuotannon laboratorio, älyverkkolaboratorio sekä moottori- ja generaattorilaboratorio) toteutuvat. Myös Vaasan energiainstituutin (VEI) toiminnallisia resursseja tulee vahvistaa. Valtion ja Vaasan seudun välisen kasvusopimuksen toteuttamisella on merkittävä rooli alueen energiateknologiakeskittymän vahvistamisessa. Kasvusopimukseen sisällytetyt hankkeet vahvistavat Vaasan seudun asemaa niiden suurten kaupunkiseutujen joukossa, joiden varaan Suomi rakentaa tulevaisuuttaan maailmantalouden haasteellisissa olosuhteissa. Koko maan ja maakunnan kilpailukyvyn kannalta on tärkeää, että kasvusopimukseen sisältyvät hankkeet etenevät suunnitelmien mukaisesti, ja niiden toteuttamiseen osoitetaan riittävästi rahoitusta sekä kansallisesti että alueellisesti. Energiateknologian ohella merkittäviä mahdollisuuksia Pohjanmaalla tarjoavat uusiutuvien energiamuotojen kehittäminen ja hyödyntäminen. Tärkeää on pyrkiä hyödyntämään uusiutuvien energiamuotojen tuottamia mahdollisuuksia niin, että hyödyt kanavoituvat mahdollisimman kattavasti aluetalouteen. Maaseudulla on tärkeä rooli uusiutuvan energian tuotannossa. Esimerkiksi Suupohjan rannikkoseudulla kehitetään Green Energy Coast -konseptia, jonka avulla seutu pyrkii profiloitumaan uusiutuvan energian edelläkävijäalueeksi Suomessa. Lisäksi Kaskisissa on käynnistynyt bioenergiaverkostoa edistävä Energy on demand -hanke. Pietarsaaressa puolestaan on merkittävä biotalouskeskittymä, jonka perusta on alueen metsäteollisuudessa. 22