Eläinsuojelusäädökset

Transkriptio

1 Eläinsuojelusäädökset Hevonen Maataloustiedote ruotsin kielestä käännettynä versiona Koottua tietoa eläinsuojeluswäädöksistä Tässä esitteessä kerrotaan hevosen pidosta ja hoidosta. Emme ota esille kaikkia eläinsuojelusäädöksiä, vaan ainoastaan tärkeimmät säännökset ja tavallisimmat asiat. Täydelliset säädökset voi ladata Maatalousviraston (Jordbruksverket) verkkosivuilta. Hevosen hyvinvointi riippuu siitä, että eläinsuojelusäädöksiä noudatetaan. Säännöksissä asetetaan alimman tason vähimmäisvaatimukset, jotka tulee täyttää hevosen hyvinvoinnin ja luonnollisen käyttäytymisen perustarpeiden turvaamiseksi. Hevoselle ihanteellinen taso on useimmiten alinta tasoa korkeampi. Tärkeät säännökset Alempana on luettelo joistakin tärkeistä säännksistä. Hevosen kaviot on tarpeen vaatiessa suojattava kengillä tai vastaavilla. Hevosen tuntokarvoja ei pidä leikata. Hevosella on oltava sopivat varusteet, jotka eivät vahingoita sitä. Hevonen tulee loimittaa vain silloin, kun se todella on tarpeellista. Hevoselle on annettava riittävästi karkearehua joka päivä. Hevoselle on annettava riittävästi aikaa ja rauhaa syömiseen. On huolehdittava siitä, että hevosesta ei tule yli- tai alipainoista. Piikkilankaa ei saa käyttää hevosen aitauksessa. Hevosen sosiaalisen kanssakäymisen tarve on tyydytettävä. Hevosta ei saa pitää pilttuussa 16:ta tuntia kauemmin vuorokaudessa. Karsinoiden seinien ja ovien sekä pilttuiden väliseinien rakenteiden on oltava sellaisia, että hevosen sosiaalisen kanssakäymisen tarve tyydytetään. Hevosen on saatava joka päivä liikkua vapaasti sille luonnollisilla liikkumistavoilla. Hoito Hevosta on kohdeltava hyvin ja sitä on suojeltava tarpeettomalta kärsimykseltä ja sairauksilta. Hevosta on pidettävä hyvässä pitopaikassa ja sitä on hoidettava sen terveyttä ylläpitävästi sekä antamalla sille mahdollisuus käyttäytyä lajilleen luonnollisella tavalla. Jos hevonen sairastuu tai vahingoittuu, sille on pikimmiten järjestettävä tarpeellista hoitoa. Tarvittaessa on kutsuttava eläinlääkäri paikalle. Hevonen on pidettävä tyydyttävän puhtaana. Hevosen kaviot on tarkastettava säännöllisesti ja ne on vuoltava tarvittaessa. Hevosen kaviot on suojattava kengillä tai vastaavilla tarpeen vaatiessa. Hevosen käyttäytymistä ei saa ohjata varusteilla tai laitteilla, jotka antavat sille sähköiskun. Sähköaidan ja rehuvaunun sähköiskun antavan suojalevyn käyttö on sallittua. Varsovalle tammalle on annettava mahdollisuus vetäytyä syrjään laumasta, jos sillä ei ole varsomiskarsinaa. Varsomiskarsinan on täytettävä erityiset mittavaatimukset, joista voi lukea enemmän otsikon Mittamääräykset alta. Liukkaalla kelillä on varmistettava toimenpitein, että hevonen voi liikkua turvallisesti. Hevosen varusteiden on oltava sille hyvin sovitettuja ja niin hyvässä kunnossa, että ne eivät aiheuta hevoselle vahinkoa tai sairautta.

2 Hevonen tulee loimittaa vain silloin, kun se tarvitaan suojaamaan hevosta kylmyydeltä, kosteudelta ja hyönteisiltä. Hevosen tuntokarvoja ei pidä leikata. Kävelykoneessa olevaa hevosta tulee valvoa jatkuvasti. Kesäaikaan on huolehdittava siitä, etteivät hyönteiset kiusaa hevosta kohtuuttomasti. Hevosen sosiaalisen kanssakäymisen tarve on tyydytettävä. Hevosen on mieluiten saatava olla toisten hevosten seurassa, mutta myös toiset laumaeläimet, kuten esimerkiksi lampaat tai nautaeläimet voivat tarjota sille riittävää seuraa sen hyvinvoinnin kannalta. Jos hevonen seisoo yksikseen tallissa, siinä voi huomata merkkejä siitä, että se tarvitsee enemmän toisten hevosten seuraa tallissa. Tämä tulee huomioida ja järjestää hevoselle sen tarvitsemaa sosiaalista seuraa. Hevosen päivittäinen huolenpito Hevosen hyvinvointi on tarkastettava kerran päivässä. Vastasyntyneet, sairaat tai vahingoittuneet eläimet ja epänormaalilla tavalla käyttäytyvät eläimet on tarkastettava tiheämmin välein. Tiineet tammat on myös tarkastettava tiheämmin välein, erityisesti varsomisen lähestyessä. Rehu ja vesi Hevoselle on annettava joka päivä korkealaatuista ja koostumukseltaan sopivaa rehua. Hevosen on saatava rehuannoksesta riittävästi hyvin tasapainotettua ravintoa. Hevoselle on annettava riittävästi karkearehua sen kasvikuitujen ja puuhan tarpeiden tyydyttämiseksi. Hevoselle on myös annettava riittävästi aikaa syömiseen sekä huolehdittava siitä, ettei hevosesta tule yli- tai alipainoinen. Hevosen juomaveden on oltava hyvälaatuista. Hevosen tulee saada juomavettä vapaasti. Jos hevonen ei saa juomavettä vapaasti, sen on saatava sammuttaa janonsa vähintään kaksi kertaa päivässä tasaisin välein vuorokauden aikana. Ruokinta- ja juottojärjestelmät on suunniteltava ja sijoitettava siten, että hevonen voi syödä ja juoda rauhallisesti ja luonnollisesti. Automaattisten vesikuppien vesivirtauksen tulee olla vähintään kuusi litraa minuutissa. Vesikuppien toiminta tulee tarkastaa joka päivä. Jos lämpötila on nollan alapuolella, tulee vesi suojata jäätymiseltä. Varsan vieroittaminen Varsaa ei tule vieroittaa ennen kuin se on viiden kuukauden ikäinen. Varsa vieroitetaan käyttämällä jotakin seuraavista menetelmistä: Luonnollinen vieroitus, jolloin varsa saa kulkea tamman kanssa, kunnes tamma ei enää anna varsan imeä. Vaiheittainen vieroitus, jolloin varsa on osan vuorokaudesta yhdessä toisten varsojen kanssa tai tamman vieressä olevassa tilassa. Lopun osan vuorokaudesta varsa kulkee tamman kanssa. Vieroitus varsaryhmän avulla, jolloin varsa siirtyy suoraan tamman luota sille tuttuun varsaryhmään. Kytkeminen pilttuussa Hevosen saa kytkeä pilttuuseen käyttämällä riimunvartta ja riimua tai kaulapantaa. Pilttuuseen kiinnisidotun hevosen on voitava käydä makuulle ja levätä pää alustaa vasten. Hevosta ei saa pitää pilttuuseen kiinnisidottuna yli 16:ta tuntia vuorokaudessa.

3 Kiinnisitominen muualla kuin pilttuussa Hevosta saa pitää tilapäisesti kiinnisidottuna myös muualla kuin pilttuussa. Kiinnittäminen tehdään riimun, kaulapannan tai vastaavan avulla ja hevosta on myös pidettävä silmällä. Esimerkkejä tilanteista, jolloin hevosen voi joutua sitomaan kiinni, ovat muun muassa sen harjaaminen tai kengittäminen. Puhtaanapito Hevosen talli ja sen muut pitopaikat on pidettävä puhtaina. Kuivikealustat ja makuupaikat, joille on levitetty kuiviketta, on pidettävä kuivina ja puhtaina. Kuivikkeen on oltava hevoselle soveltuvaa ja hyvälaatuista. Koko talli on puhdistettava huolella vähintään kerran vuodessa. Ulkona oleskelu ja laiduntaminen Hevosen on saatava liikkua päivittäin vapaasti luonnollisilla askellajeillaan. Näin se voi tehdä ulkotarhassa tai vastaavalla alueella. Laitumilla, ulkotarhoissa ja kulkuteillä ei saa olla esineitä, jotka voivat vahingoittaa hevosta. Aitausten on oltava hyvin pystytettyjä ja kunnossa pidettyjä. Aitausten rakenteiden on oltava sellaisia, etteivät ne voi vahingoittaa hevosta. Aitauksen lankojen ja verkkojen on oltava hyvin pingotettuja. Piikkilangan käyttö hevosten aitauksissa on kielletty. Kun hevonen on laitumella, sen liikkumisvapautta ei saa rajoittaa sitomalla sen kiinni tai käyttämällä painoja tai muita vastaavia liikkumista rajoittavia välineitä. Liikkumisvapautta ei myöskään saa rajoittaa sitomalla hevosen raajoja yhteen eikä hevosta saa sitoa kiinni toiseen eläimeen. Maapohjan on oltava hyvin ojitettu tai sillä on luonnostaan oltava vastaavat ominaisuudet. Ulkona oleskelu talvella ja makuuhallit Kylmänä vuodenaikana (jolloin laitumella ei ole kasvillisuutta) saa hevosia pitää ulkona enintään 16 tuntia vuorokaudessa, jos niillä ei ole makuuhallia käytettävissä. Jos hevosta halutaan pitää ulkona yli 16 tuntia vuorokaudessa, on hevosen oltava siihen soveltuva. Jos hevosta pidetään ulkona yli 16 tuntia vuorokaudessa kylmänä vuodenaikana, on hevosella oltava käytettävissään makuuhalli tai muu rakennus, joka suojaa sitä tuulelta ja tuiskulta, sekä kuiva ja puhdas makuupaikka. Hevosten makuuhallissa tulee yleensä olla kolme seinää ja katto. Avoimen pitkittäisseinän tulee yleensä olla eteläsuunnassa. Myös maaston, maapohjan ja muiden ulkoisten olosuhteiden täytyy olla hevoselle sopivia. Hevosen käsitteleminen Hevosen käsittelyssä on huomioitava seuraavat seikat: Hevosta on käsiteltävä rauhallisesti. Hevosella on oltava riittävästi liikkumistilaa ja kulkutien on oltava sille selkeästi tunnistettavissa. Kirurgiset toimenpiteet Jos hevoselle on tehtävä kirurginen toimenpide, on eläinlääkärin tehtävä se. Eläinlääkärin tai muiden eläinterveydenhuoltoalan ammattilaisten on myös annettava hevoselle kaikenlaista muuta hoitoa, joka voi aiheuttaa hevoselle kärsimystä. Pääsääntöisesti kirurginen toimenpide saadaan suorittaa vain silloin, kun se on eläinlääketieteellisestä syistä välttämätöntä. Mutta eläinlääkäri saa kastroida, merkitä hevosen tunnistusmerkinnällä ja poistaa hevosen sudenhampaat, vaikkei toimenpiteelle olekaan eläinlääketieteellisiä perusteita.

4 Ainoastaan eläinlääkärit ja erikoiskoulutuksen saaneet henkilöt saavat merkitä hevosen tunnistusmerkinnällä asentamalla hevoselle mikrosirun tai merkitsemällä hevosen kylmäpoltolla. Jalostus Jalostus, josta voi aiheutua hevosille kärsimystä, on kielletty. Hevosta ei saa käyttää jalostuksessa, jos tällöin on olemassa suuri vaara, että sen jälkeläiset syntyvät kuolleina tai niillä on syntyessään vammoja tai muita sellaisia ominaisuuksia, jotka voivat aiheuttaa niille kärsimystä tai estää niitä käyttäytymästä lajilleen luonnollisella tavalla. Talliolosuhteet Tallien ja muiden pitopaikkojen on suojattava hevosta ja oltava niin tilavia, että kaikki tilassa pidettävät hevoset voivat maata siellä samanaikaisesti ja liikkua vapaasti. Tilat on suunniteltava niin, että hevonen voi käyttäytyä siellä luonnollisesti. Sisustus Tallin sisustus ja varusteet eivät saa vahingoittaa hevosta eivätkä ne millään tavalla saa vaarantaa hevosen terveyttä. Karsinoiden seinien ja ovien sekä pilttuiden väliseinien rakenteiden on oltava sellaisia, että hevosen sosiaaliset tarpeet tyydytetään. Pilttuut Hevosen vuorokausilepoon käytettäviä uusia pilttuita hevosen vuorokausilepoa varten ei saa rakentaa haettaessa rakennuslupaa uusrakentamiseen ja korjaus- tai laajennusrakentamiseen. Jo käytössä olevia pilttuita saa jatkossakin käyttää hevosen vuorokausilepoon. On sallittua rakentaa pilttuita, joita käytetään esimerkiksi hevosen ruokintaan ja hoitoon. Karsinoiden seinät pilttuiden väliseinät Karsinoiden seinien ja ovien sekä pilttuiden väliseinien rakenteiden on sellaisia, että vahingoittumisriski on minimaalinen, esimerkiksi hevosen kavio tai leuka ei saa jäädä kiinni rakenteisin. Rakennusmateriaalin on kestettävä hevosen potkut. Lattiat Lattian ja makuupintojen on oltava tasaisia ja liukumattomia. Pilttuiden ja karsinoiden lattioilla on oltava kuiviketta tai rakenteeltaan sellaisia, että hevosen on hyvä maata niillä. Ikkunat ja valaistus Hevostallissa on oltava ikkunoita tai päivänvalon on muutoin päästävä sinne. Tallin valaistus ei saa häiritä hevosta. Valaistuksen on oltava sellainen, että hevosesta voi huolehtia vaivatta. Valaistusvaatimus ei koske ulkona pidettävien eläinten makuuhalleja, joissa valaistus voidaan järjestää jollakin muulla tavalla. Hevosen ulottuvilla olevat ikkunat, valaistusjärjestelyt ja sähköjohdot tule asentaa niin, että ne eivät voi vahingoittaa hevosta. Sairaiden hevosten tilat Jos hevosia tavallisesti pidetään ryhmässä tai pilttuussa, on lähellä olevassa rakennuksessa oltava tila, jossa sairastuneita ja muutoin erityistä hoitoa tarvitsevia hevosia voidaan hoitaa. Hevosta tulee voida pitää siellä yksilöllisesti ja kytkemättömänä. Sairaiden hevosten tilan ilmastoinnin on oltava sellainen, johon hevoset ovat tottuneet. Kylmänä vuodenaikana ulkona pidettävien hevosten tilaa on voitava lämmittää tai muulla tavalla sovittaa niin, että se vastaa hevosen lämmöntarvetta. Tilan on oltava riittävän suuri jokaista alkavaa 25 hevosen ryhmää kohden.

5 Talli-ilma Talli-ilman on oltava hevoselle ja sen pitomuodolle sopiva. Hevosella on aina oltava raikasta ilmaa. Lantalasta ei saa virrata ilmaa talliin. Talli ei saa tulla kosteaksi, koska kostea talliilmasto voi vahingoittaa hevosen hengitysteitä. Hevonen saa altistua ilman epäpuhtauksille vain tilapäisesti. Koneellisesti ilmastoiduissa talleissa on oltava hätäilmastointijärjestelmä. Melu Melu on pidettävä alhaisella tasolla. Melutasosta ja melun taajuudesta talleissa ei saa olla hevosille terveyshaittaa. Tallissa pidettävät hevoset saavat vain tilapäisesti altistua mekaaniselle melulle, joka ylittää 65 dba. Sähkökatkokset Eläintenpitäjän on esitettävä hyväksyttävä suunnitelma eläinsuojelun ylläpitämiselle sähkökatkosten aikana. Paloturvallisuus Uudisrakennuksissa sekä korjaus- tai täydennysrakentamisessa toteutettavissa teknisissä ratkaisuissa on huomioitava paloturvallisuus. Rakennusten suunnittelussa on huomioitava, että eläimet on voitava pelastaa tulipalon sattuessa. Maatalouden paloturvallisuuden neuvottelukunnan suosituksia tulee noudattaa. Ryhmäpilttuiden mitat Hevosen säkäkork. (m) Pilttuun pituus (m) Pilttuun Väliseinän korkeus ilman kaltereita (m) leveys (m) <0,85 1,50 1,00 0,80 0,86 1,07 1,80 1,15 0,95 1,08 1,30 2,15 1,40 1,15 1,31 1,40 2,35 1,50 1,25 1,41 1,48 2,45 1,60 1,30 1,49 1,60 2,65 1,75 1,40 1,61 1,70 2,85 1,85 1,50 >1,71 3,00 2,00 1,60 Ruokintapilttuiden mitat Pilttuun pituus (m) Pilttuun leveys (m) Hevosen säkäkork. (m) <0,85 1,40 0,50 0,86 1,07 1,75 0,50 1,08 1,30 2,10 0,55 1,31 1,40 2,30 0,60 1,41 1,48 2,40 0,65 1,49 1,60 2,60 0,70 1,61 1,70 2,75 0,75 >1,71 2,90 0,80

6 Karsinoiden mitat On yleensä hyvä, jos karsinoiden ja makuuhallien mitat ovat suurempia kuin alempana olevissa taulukoissa ilmoitetut mitat. Yksittäiskarsinat Hevosen säkäkork. (m) Karsinan pinta-ala (m2 )* Lyhyin seinämä (m) <0,85 3 1,50 0,86 1,07 4 1,60 1,08 1,30 5 1,90 1,31 1,40 6 2,10 1,41 1,48 7 2,20 1,49 1,60 8 2,35 1,61 1,70 9 2,50 >1, ,70 * Lyhytaikaisen karsinassa pidon yhteydessä pinta-ala voi olla 85 % taulukon mukaisista mitoista Varsomiskarsinat sekä tamman ja varsan karsinat Säkäkorkeus (m) Pinta-ala (m 2 ) Lyhyin seinämä (m) <0,85 3,5 1,6 0,86 1,07 4,5 1,9 1,08 1,30 6,5 2,3 1,31 1,40 7,5 2,5 1,41 1,48 8,5 2,6 1,49 1,60 10,0 2,8 1,61 1,70 11,0 3,0 >1,71 13,0 3,2 Tammaa ja alle 6 kuukauden ikäistä varsaa voidaan pitää tässä tilassa. Kun varsa on vanhempi, niitä on pidettävä ryhmäkarsinaa vastaavassa tilassa. Ryhmässä pidettävien hevosten tilat Ryhmäkarsina Pitopaikka on tarkoitettu Aikuisille hevosille Tammalle ja varsalle Nuorille hevosille, kk Karsinan koko 100 % aikuisen hevosen yksittäiskarsinan alasta 100 % yksittäiskarsinan alasta 75 % aikuisen hevosen yksittäiskarsinan alasta Nuorille hevosille alle 5 12 kk 50 % odotetun kokoisen aikuisen hevosen karsinan alasta

7 Makuuhallit ilman ruokintatilaa Pitopaikka on tarkoitettu Aikuisille hevosille Tammalle ja varsalle Nuorille hevosille kk Karsinan koko 80 % aikuisen hevosen yksittäiskarsinan alasta 80 % varsomiskarsinan alasta 60 % aikuisen hevosen yksittäiskarsinan alasta Nuorille hevosille alle 5 12 kk 40 % aikuisen hevosen karsinan alasta Ruokinta ja makuuhalli samassa tilassa Makuuhalleille, joissa on ruokintalaitteet, asetetaan samat mittavaatimukset kuin makuuhalleille, jossa niitä ei ole. Ruokinta-alaa ei siis saa laskea mukaan pinta-alaan. Jos hevosia sen sijaan ruokitaan vapaina makuuhallissa, on noudatettava samoja tilavaatimuksia kuin ryhmäkarsinoille on asetettu. Ryhmässä pidettävän hevosen tilavaatimus koskee myös ulkona oleskelevia hevosia. Kattokorkeus Tallin kattokorkeus määräytyy tallissa pidettävän hevosen korkeuden mukaan. Katon vähimmäiskorkeuden on oltava hevosen säkäkorkeus x 1,5. Kattokorkeus ei saa alittaa 220 cm:ä. Kattokorkeus mitataan hevosen seisomatasolta rakennuksen alimpana olevaan rakenteeseen, esimerkiksi kattoparruun siinä tilassa, jossa hevosta pidetään. Esimerkkejä kattokorkeuslaskelmasta on alempana. Esimerkkejä kattokorkeuslaskelmasta Säkäkorkeus 150 cm x 1, cm x 1, cm x 1,5 255 Vähimmäiskattokorkeus (cm) Ovet Karsinoiden ja tallien ovien mittojen on oltava vähintään 1,2 x 2,2 metriä. Tallikäytävät Jotta tallikäytävät olisivat turvallisia, niiden mittojen on oltava vähintään alla olevan taulukon mukaisia. Tallikäytävien mitat Tallikäytävän sijainti Leveys (m) Vastakkaisten pilttuurivien välissä ratsastuskoulun tallissa 3,5 Vastakkaisten karsinarivien tai karsinarivin ja seinän välissä 2,5 Vastakkaisten karsinarivien välissä, kun valjastetaan tallikäytävässä 3,5 Pilttuussa pidettävien hevosten takana 3,0

8 Eläinsuojien ennakkotarkastus Ennakkotarkastus on eräänlainen rakennuslupa, jota sinun tulee hakea lääninhallitukselta, kun aiot rakentaa uuden rakennuksen, tehdä/teettää korjaus- tai laajennustöitä nykyisessä rakennuksessa, kun kyse on eläinsuojista, aitauksista tai muista eläintenpitopaikoista. haluat sisustaa tai käyttää eläinsuojana rakennusta, jota on aikaisemmin käytetty johonkin muuhun tarkoitukseen kuin sellaiseen eläintenpitoon tai eläinten kasvatukseen, johon suunnittelet sitä käytettävän jatkossa. Rakennustoimenpiteen tulee olla tarkoitettu hevosille, eläimille, joita kasvatetaan tai pidetään elintarvikkeiden, villan, nahan, turkisten tuotantoa varten tai opetuseläimille, joita ei käytetä koe-eläiminä. Lääninhallitus tarkastaa ennakolta, vastaavatko rakennussuunnitelmasi asetettuja vaatimuksia seuraavilta osin: mitat ja tilat sisustus, makuupinnat ja lannanpoistojärjestelmät ruokinta- ja juomavesilaitteet talli-ilma ja ilman laatu palosuoja Ennakkotarkastusta haetaan lääninhallitukselta. Näin ennakkotarkastusta haetaan Tilaat hakemusasiakirjat Tilaat hakemuslomakkeen läänisi lääninhallitukselta tai lataat sen Maatalousviraston verkkosivuilta. Varmista, että käytät oikeaa lomaketta ennakkotarkastusta hakiessasi. Käytettävä lomake on D173 A Ansökan förprövning av häststall enligt djurskyddsförordningen (1988:539) [Hakemus hevostallin ennakkotarkastuksesta eläinsuojeluasetuksen (1988:539) mukaan]. Ota mielellään hyvissä ajoin yhteyttä lääninhallituksen rakennuskonsulenttiin. Saat tällöin tarkempaa tietoa asiasi käsittelyprosessista käsittelyajan pituudesta sovellettavista säännöistä ja muista ennakkotarkastusta nopeuttavista seikoista. Oheistettavat asiakirjat Kun hakemusasiakirjat on täytetty oikein, se nopeuttaa lääninhallituksen ennakkotarkastusta. Siksi on hyvä: lähettää selkeät ja yksityiskohtaiset piirustukset. Varmista, että piirustukset ovat mittakaavan mukaisia ja että niihin on merkitty mitat. Sinun tulee lähettää pohjapiirros, leikkauspiirros ja asemapiirros, joista näkee rakennuksen sijainnin maatilalla. kuvailla sisustusta, varusteita ja teknisiä järjestelmiä. Voit esimerkiksi viitata piirustuksiin tai oheistaa liitteitä, kuten esitteitä ja toiminnankuvauksia. jos suunnitellessasi laaja-alaisempia rakennustöitä kuvailet eri toimintoja erikseen, esimerkiksi liitteissä tai esitteiden avulla. kun suunnitellessasi yksinkertaisempia rakennuksia, esimerkiksi makuuhallia, merkitset suurimman osan tiedoista pohja- ja leikkauspiirrokseen.

9 Päätöksen saaminen Saatuaan hakemusasiakirjat, lääninhallitus tarkastaa ne. Jos hakemusasiakirjoista puuttuu tietoja, sinua pyydetään täydentämään asiakirjoja. Kun hakemuksesi katsotaan täydelliseksi, voit saada päätöksen kahdeksan viikon kuluessa. Jos olet tyytymätön päätökseen, voit valittaa siitä hallinto-oikeudelle. Valitusohjeen voit lukea päätöksestä. Saatuasi myönteisen päätöksen voit aloittaa rakentamisen Saatuasi lääninhallitukselta myönteisen päätöksen, saat määräaikaisen rakennusluvan. Rakennustyöt täytyy olla tehty 3 vuoden määräajan kuluessa siitä päivästä, jolloin ennakkotarkastushakemuksen hyväksyntäpäätös on annettu. Jos et ole saanut lääninhallitukselta päätöstä kahdeksan viikon kuluessa siitä päivästä, jolloin hakemuksesi oli täydellinen, tällöin ennakkotarkastusvaatimus ei enää ole voimassa sille toimenpiteelle, jolle hait sitä. Saat tällöin aloittaa ja toteuttaa toimenpiteen. Huomioi kuitenkin, että vastaat silloin itse siitä, että tila rakennetaan ja sitä käytetään eläinsuojelusäädösten mukaisesti. Mikäli tila ei vastaa säädöksissä asetettuja vaatimuksia, lääninhallitus voi jälkikäteen vaatia sinua korjaamaan puutteet tai määrätä sinulle eläinpitokiellon, jolloin et saa pitää eläimiä tilassa, jos puutteet ovat vakavanlaatuisia. Rakentamista ei saa aloittaa ennen kuin lääninhallitus on hyväksynyt ennakkotarkastushakemuksen Lääninhallitus tarkastaa rakentamasi tilat Rakennettua tilaa ei saa alkaa käyttää ennen kuin lääninhallitus on tarkastanut sen. Siksi lääninhallitukselle on ilmoitettava, kun työt on saatu päätökseen. Lääninhallituksen on tällöin 4 viikon kuluessa tarkastettava, että rakennustyöt on tehty ennakkotarkastuspäätöksen mukaisesti. Jos niitä ei ole tehty päätöksen mukaisesti tai työt ovat vielä osittain kesken tarkastushetkellä, on lääninhallituksen tarkastajien yleensä tehtävä uusintatarkastus. Maksut Tallin ennakkotarkastus on maksuton. Korjaustoimet voivat sitä vastoin tulla kalliiksi, jos et ole noudattanut ennakkotarkastuspäätöksessä mainittuja määräyksiä. Jos toteutat luvanvaraisen toimenpiteen ilman lupaa, voi lääninhallitus kieltää sinua pitämästä eläimiä kyseisessä tilassa. Mikäli talli kuitenkin täyttää eläinsuojelusäädöksissä asetetut vaatimukset, on lääninhallituksen jälkikäteen hyväksyttävä se tekemällä ns. jälkikäteistarkastus. Mikäli omistit tallin, kun toimenpide tehtiin ilman ennakkotarkastuksessa annettua lupaa, täytyy sinun maksaa maksu, joka on kruunua tai kruunua sen mukaan, miten laaja-alaisesta toimenpiteestä on kyse. Sinut voidaan määrätä maksamaan tällainen maksu viimeistään 5 vuotta toimenpiteen aloittamisen jälkeen. Joskus ennakkotarkastusta ei tarvitse hakea Ennakkotarkastusta tarvitsee hakea vain, jos maatilalla toimenpiteen suorittamisen jälkeen pidetään 5:tä tai useampaa hevosta. (Varsoja, joita ei ole vieroitettu ja joita pidetään samassa paikassa tamman kanssa, ei lasketa mukaan.) Kiinteistön eläintenpitopaikkojen määrästä riippumatta ennakkotarkastusta ei tarvitse hakea tehtäessä korjaus- tai kunnostustöitä muuttamatta tallin pohjapiirrosta tilapäisille sairaskarsinoille

10 tilapäisille karsinoille, joita käytetään kilpailujen yhteydessä ja jotka poistetaan viiden vuorokauden kuluessa kilpailun päättymisestä makuuhalleille, joissa on tilaa enintään 10 hevoselle (Makuuhallilla tarkoitetaan tallia, jossa on makuupaikat vapaina kulkeville eläimille. Eläimiä ei pidetä suljetussa tallissa, vaan ne voivat itse valita, milloin ne käyttävät sitä). rakennukselle, joka on vain tarkoitettu suojaamaan enintään 10:tä hevosta säältä (esim. tuulelta), kun niitä pidetään ulkona. Ennakkotarkastusta ei myöskään tarvitse hakea, jos ainoa tehtävä toimenpide on 1 hevoselle rakennettava pysyväluonteinen sairaskarsina talliosastossa. Joissakin tapauksissa ennakkoilmoitus riittää eikä ennakkotarkastusta tarvita Jos aiot tehdä pienempiä korjaus- tai laajennusrakennustöitä talliosastossa, jolle ennakkotarkastus on tehty aikaisemmin, et joissakin tapauksissa tarvitse ennakkotarkastusta. Voit tällöin ilmoittaa niistä ennakolta lääninhallitukselle tekemällä ns. ennakkoilmoituksen ennen töiden aloittamista. Ennakkoilmoituksen saa kuitenkin tehdä vain, jos kaikki alempana mainitut kriteerit täyttyvät: talliosasto on lääninhallituksen viimeisimmän ennakkotarkastuspäätöksen mukainen toimenpiteessä on kyse eläinpaikoista vain sellaiselle eläinryhmälle, jota jo pidetään talliosastossa rakennettavat eläinpaikat ovat samanlaisia kuin kyseiselle eläinryhmälle jo käytetään talliosastossa rakennettavien paikkojen määrä vastaa toimenpiteen jälkeen enintään 20 prosenttia talliosaston tällaisten paikkojen kokonaismäärästä. Jos olet epävarma siitä, onko sinulla oikeus tehdä ennakkoilmoitus, ota yhteyttä läänisi lääninhallitukseen saadaksesi lisätietoa asiasta. Näin ennakkoilmoitus tehdään Varmista, että käytät oikeaa lomaketta ennakkoilmoituksen tekemiseen. Sinun tulee käyttää lomaketta D173 C Förhandsanmälan enligt 9 Statens jordbruksverks föreskrifter (2012:12) om förprövning med anledning av mindre om- eller tillbyggnad [Ennakkoilmoitus Valtion maatalousviraston pienempien korjaus- ja laajennusrakennustöiden ennakkotarkastuksesta antamien määräysten (2012:12) 9 :n mukaan]. Lomakkeen saa Maatalousviraston verkkosivuilta tai tilaamalla sen oman läänin lääninhallitukselta. Lomake tulee täyttää ja lähettää sen läänin lääninhallitukselle, jonka alueella maatalousrakennuksesi sijaitsee. Lomakkeeseen tulee oheistaa kaksi kappaletta mittakaavan mukaan piirrettyä pohja- ja leikkauspiirrosta. Voit esimerkiksi käyttää aikaisempia ennakkotarkastuspiirroksia ja täydentää niitä. Piirroksista tulee voida nähdä selvästi, mitkä eläinpaikat aiot rakentaa ja mitkä eläinpaikat tallissa on entisestään. Sinun kannattaa myös oheistaa maatilan asemapiirros ja merkitä siihen, missä rakennuksessa toimenpide on tarkoitus tehdä. Kun lääninhallitus on saanut ennakkoilmoituksesi, saat tiedon sen vastaanottamisesta. Lääninhallitus tarkastaa myös, että kaikki pyydetyt tiedot on annettu. Jos kaikki tiedot on annettu, ei muita toimenpiteitä tarvita. Jos ennakkoilmoituksessa on puutteita, lääninhallitus pyytää sinua täydentämään sitä. Jos sinulla on oikeus tehdä ennakkoilmoitus, saat aloittaa toimenpiteen heti, kun lääninhallitus on saanut ennakkoilmoituksesi. Sinun ei siis tarvitse odottaa lääninhallitukselta saatua vastausta. Koska ennakkoilmoituksen yhteydessä ei vaadita mitään eläinsuojan erityistä tarkastusta, saat käyttää eläinsuojaa, kun toimenpide on toteutettu.

11 Ennakkoilmoituksen yhteydessä lääninhallitus ei tarkasta eikä hyväksy suunniteltua eläintenpitotilaa. Se merkitsee sitä, että vastaat itse siitä, että eläintila rakennetaan ja sitä käytetään eläinsuojelusäädösten mukaisesti. Jos eläintila ei täytä säädösten mukaisia vaatimuksia, lääninhallitus voi jälkikäteen vaatia sinulta puutteiden korjaamista tai kieltää eläinten tilassa pidon jatkossa, jos puutteet ovat vakavanlaatuisia. Vaikka et tarvitsekaan ennakkotarkastusta, sinun täytyy silti noudattaa esimerkiksi mittoja ja rakenteita koskevia määräyksiä. Hevosten kuljettaminen Hevosta on kuljetettava turvallisella tavalla. Hevosta on suojattava vahingoittumiselta ja kärsimyksiltä. Pääsäännöt Hevosta saa kuljettaa vain silloin, kun sen kuljettaminen on sopivaa. Hevosta on tarpeen vaatiessa voitava hoitaa kuljetuksen aikana. Sairasta tai vahingoittunutta hevosta ei saa kuljettaa. Hevonen on tarpeen vaatiessa suojattava sille tukea antavilla väliseinillä. Hevosen kuljetustilassa on oltava hyvä ilmanvaihto. Hevosta ajoneuvoon lastattaessa tai purettaessa on käytettävä sopivia varusteita, kuten esimerkiksi luiskia. Luiskissa on tarpeen vaatiessa oltava kaiteet ja poikkirimat, jotta hevonen ei pääse putoamaan tai liukastumaan. Luiskien kaltevuuskulman on oltava mahdollisimman pieni. Hevospassi on oltava mukana hevosta kuljetettaessa. Poikkeustapaus Sairaan tai vahingoittuneen hevosen edestakaiset kuljetukset eläinlääkärin vastaanotolle ovat sallittuja. Kuljetusaika, perussääntö Hevosta saa kuljettaa enintään 8 tunnin ajan. Kuljetuksen aikana hevosen vointi on tarkastettava vähintään joka toinen tunti. Muilta osin sovelletaan Maatalousviraston elävien eläinten kuljettamisesta antamien määräysten (SJVFS 2010:2) 6 luvun pykäliä Lisätietoa saa Maatalousviraston verkkosivuilta. Kuljetusaika, poikkeustapaukset Hevosta saa kuljettaa yli 8 tuntia, jos ajoneuvo täyttää sille asetettavat erityisvaatimukset. Nämä vaatimukset ovat Maatalousviraston elävien eläinten kuljettamisesta antamien määräysten (SJVFS 2010:2) 5 luvun 9 :ssä. Enimmäiskuljetusaika Ruotsissa rekisteröidyille hevosille on tuntia, ja hevosten on välillä voitava levätä vähintään yhden tunnin ajan ja niille on annettava rehua ja vettä. Tiineet tammat, perussääntö Tiinettä tammaa ei saa kuljettaa: kun arvioituun varsomispäivään on enintään 35 vuorokautta jäljellä. ennen kuin varsomisesta kulunut vähintään 7 vuorokautta. Tiineet tammat, poikkeustapaus

12 Mikäli kuljetus kestää yhtä vuorokautta kauemmin, on kuljetus kielletty 42:n varsomista edeltävän vuorokauden aikana. Varsa Varsan täytyy olla vähintään 7 päivän ikäinen ja navan täytyy olla parantunut ennen kuin varsaa saa kuljettaa. Kilvet Moottorikäyttöiset ajoneuvot ja perävaunut, joissa hevosia kuljetaan, täytyy varustaa kilvillä. Kilvistä tulee ilmetä, että ajoneuvossa on eläviä eläimiä. Kilpien tulee olla helposti luettavissa pitemmältä etäisyydeltä. Kuljetukset ulkomaille Pääsääntö Ulkomaille kuljetettavalla hevosella on oltava virkaeläinlääkärin laatima terveystodistus hevospassi. Mikäli hevosella on hevospassi ja sen voi rekisteröidä kantakirjaan se katsotaan rekisteröidyksi ei matkasta tarvitse pitää matkapäiväkirjaa, riittää, että kuljetusasiakirjat ovat mukana (ks. alempaa). On kuitenkin huomioitava, että ulkomaille teurastettavaksi vietävän hevosen mukana on aina oltava matkapäiväkirja. Rekisteröidyllä eläinkuljettajalla (ks. alempaa) on aina oltava mukanaan kuljetusasiakirjat, joista ilmenee hevosen alkuperä ja omistaja, lähtöpaikka, lähtöpäivä ja aika, määräpaikka ja kuljetusmatkan odotettu kesto. Kuljettaja voi käyttää erityistä lomaketta (D200), jonka saa Maatalousviraston verkkosivuilta. Kuljetusasiakirjoja ei tarvitse lähettää minnekään, vaan niitä säilytetään autossa. Poikkeustapaus Pohjoismaihin suuntautuviin kilpailuhevosten kuljetuksiin ei tietyin edellytyksin vaadita virkaeläinlääkärin laatimaa terveystodistusta. Lisätietoa kuljetuksista ulkomaille ja matkapäiväkirjoista saa Maatalousviraston verkkosivuilta. Sieltä saa myös lomakkeen matkapäiväkirjan ja kuljetusasiakirjojen laatimista varten. Rekisteröity eläinkuljettaja EU:n eläinkuljetusasetusta sovelletaan kaupallisen toiminnan yhteydessä tapahtuvaan eläinten kuljettamiseen. Mutta asetuksessa ei määritellä käsitettä kaupallinen toiminta. Se täytyy tulkita suuntalinjojen avulla. EU:n asetuksen piiriin kuuluvaa kaupallista toimintaa ovat esimerkiksi: Eläinkuljetukset, joista kuljettaja perii maksun kuljetuksesta. Kuljetukset ammattimaisessa ravi- ja laukkatoiminnassa, A-valmentajat Kuljetukset ammattimaisessa kilpailuratsastaja-/kilpailukuskitoiminnassa Kuljetukset ammattimaisen jalostustoiminnan yhteydessä Eläinkauppiaiden suorittamat kuljetukset Poikkeuksen muodostavat kuitenkin omien hevosten kuljetukset eläinlääkärin vastaanotolle

13 omien hevosten kuljetukset pienemmässä laajuudessa (korkeintaan kahdeksan kuljetusta vuodessa), kun matka on alle 65 km omien eläinten kuljetukset laitumelle (vuodenajasta riippuvaiset kuljetukset) Esimerkkejä toiminnasta, joka ei kuulu EU:n asetuksen piiriin: Kuljetukset, joita tekevät harrasteratsastajat tai kuskit tai joita heille tehdään Kuljetukset amatööriravi- ja laukkatoiminnan yhteydessä, B-valmentajat Kuljetukset hevoshoitajan tallille ja takaisin Kuljetukset amatööriesitysten, kuten esimerkiksi turnajaisten ja ritarileikkien yhteydessä Kuljetukset koulutustoiminnan ja tavallisen ratsastuskoulutoiminnan yhteydessä Ratsastuskoulujen hevosten kuljetukset kilpailuihin ja takaisin Hevosia kuljettavan täytyy itse arvioida, mihin ryhmään hänen toimintansa katsotaan kuuluvan. Koska EU-asetus voidaan tulkita eri tavoin eri maissa, täytyy eläimiä ulkomaille kuljettavan ottaa selville, mitä sääntöjä ja suuntalinjoja kussakin maassa sovelletaan. Lisätietoa saa Maatalousviraston verkkosivuilta. Rekisteröityjen eläinkuljettajien vastuu ja koulutusvaatimukset Henkilön, joka kuljettaa omia tai toisten hevosia EU:n kuljetusasetuksen piiriin kuuluvalla tavalla, on rekisteröidyttävä eläinkuljettajaksi ja saatava eläinkuljettajalupa vietävä ajoneuvo katsastettavaksi ja saatava se hyväksytyksi varmistettava, että kaupallisessa toiminnassa hevosia kuljettavalla henkilöllä on pätevyystodistus niissä tapauksissa, jolloin ajoneuvon kuljettaja ei vastaa hevosen hoidosta, varmistettava, että eläimiä hoitavalla henkilöllä on pätevyystodistus. Luettelon hyväksytyistä kouluttajista voi katsoa Maatalousviraston verkkosivuilta. Hevosen valmennus- ja kilpailutoiminta Hevosia ei saa valmentaa tai kilpailuttaa niin, että siitä aiheutuu niille kärsimystä. Hevosta ei myöskään saa altistaa dopingille tai muille sopimattomille toimenpiteille, jotka vaikuttavat sen suorituskykyyn tai temperamenttiin valmennuksen tai kilpailun aikana. Valmennuksessa tai kilpailussa olevalla hevosella ei saa olla sellaisia vammoja tai sellaista sairautta, joka voi aiheuttaa kärsimystä. Hevosen valmentaja ja kilpailuttaja vastaavat siitä, että hevoselle asetetut suoritusvaatimukset vastaavat sen fyysisiä ja psyykkisiä edellytyksiä. Sellaisia varusteita tai apuvälineitä, jotka voivat edesauttaa vammojen syntymistä tai tuottaa kipua, ei saa käyttää. Hevosta kilpailuttavan on annettava eläinlääkärin tarkastaa hevonen ennen kilpailua, jos kilpailussa vaaditaan eläinlääkärin tarkastus. Tällöin on myös noudatettava eläinlääkärin ohjeita hevosen käytöstä kilpailualueella tai sen kilpailuun osallistumisesta. Doping Hevosen suorituskykyyn tai temperamenttiin valmennuksen tai kilpailun aikana ei saa vaikuttaa antamalla sille lääkkeitä, lääkeaineita tai muita aineita. Hevosen suorituskykyyn tai temperamenttiin ei myöskään saa vaikuttaa muilla toimenpiteillä, kuten esimerkiksi akupunktuurin ja ultraäänen avulla tai piiskaamalla hevosta.

14 Eri lääkevalmisteille, lääkeaineille ja muille hoidoille on varoajat. Lisätietoa eri valmisteiden ja hoitojen varoajoista on ruotsinkielisessä liitteessä 2 Statens jordbruksverks föreskrifter och allmänna råd (SJVFS 2010:45) om träning och tävling med djur [Valtion maatalousviraston määräykset ja ohjeet (SJVFS 2010:45) eläinten valmennuksesta ja kilpailuttamisesta]. Lupa ammattimaiseen hevosenpitoon/välitykseen Ammattimaiseen hevosenpitoon tarvitaan joissakin tapauksissa lääninhallitukselta saatu lupa. Luvat on otettu käyttöön, jotta lääninhallitus voisi valvoa hevosten hyvinvointia, toimintaa harjoittavien riittävää pätevyyttä ja hevosten pitopaikkojen vaatimusten mukaisuutta. Lupa tarvitaan, kun toiminnan harjoittaja vastaa vähintään kymmenestä yli 24 kuukauden ikäisestä hevosesta, esimerkiksi omistamalla ne tai hoitamalla ja ruokkimalla niitä vuokraa vähintään neljää hevosta vuodessa, esimerkiksi ratsastusretkitoimintaan kasvattaa vähintään neljä hevosta vuodessa myy vähintään neljä hevosta vuodessa ottaa säilytettäväksi tai ruokittavaksi samanaikaisesti vähintään neljä hevosta, esimerkiksi vuokraamalla tallin karsinapaikkoja. Kyse on samanaikaisesta ja säännöllisestä pidosta, eli ei ainoastaan tilapäisestä pidosta. harjoittaa ratsastuskoulutoimintaa harjoittaa ammattimaista hevosenpitoa. Luvan hakeminen Lupaa haetaan siltä lääninhallitukselta, jonka alueella toiminnanharjoittajan toimipaikka sijaitsee. Lomakkeita saa Maatalousviraston verkkosivuilta. Lomakkeen voi myös tilata oman alueen lääninhallitukselta. Esimerkkejä luvanvaraisesta toiminnasta Alempana on tietoa joistakin tavallisista hevosenpitoon/välitykseen liittyvistä toimintamuodoista ja siitä, tarvitaanko niihin lupa vai ei. Hevoshotelli Hevostallin omistaja, joka vuokraa vähintään neljää tallipaikkaa, tarvitsee useimmiten luvan. Lupa tarvitaan riippumatta siitä, auttaako hän hevosten hoidossa vai ei. Myös tallin omistaja, joka vuokraa koko tallin, tarvitsee luvan. Tallinomista ei kuitenkaan yleensä tarvitse lupaa, jos hän on siirtänyt vastuun hevoshotellin toiminnasta ja kunnossapidosta vuokralaisille. Hevosilleen pitopaikan toisen tallissa vuokraava ei tarvitse lupaa. Hän voi kuitenkin tarvita luvan toiseen toimintaan, esimerkiksi jalostustoimintaan, jos hän omistaa useita hevosia. Ratsastuskoulu Ratsastuskoulua pitävällä täytyy olla lupa. Ratsastuskoululla tarkoitetaan toimintaa, jossa tarjotaan säännöllisesti ratsastustunteja koulun hevosilla. Jos koulussa opetetaan vain omilla hevosillaan ratsastavia ratsastajia, ei ratsastuskoululle tarvita lupaa. Mikäli ratsastuskoulun pitäjällä myös on hevoshotelli tai hän harjoittaa jalostustoimintaa, hän tarvitsee myös luvan näiden toimintamuotojen harjoittamiselle. Hevosia kesälaitumella Toiminnan harjoittaja, joka ottaa vastaan vähintään neljä hevosta samanaikaisesti kesälaitumelle, tarvitsee luvan. Edellytyksenä on kuitenkin, että tarkoituksena on ottaa vastaan hevosia kesälaitumelle vuosi toisensa jälkeen.

15 Hevossiittola Hevossiittolan omistaja voi tarvita luvan useammasta syystä, esimerkiksi, jos hän omistaa 10 tai useampia hevosia, jos tilalla syntyy vähintään neljä varsaa vuodessa, ja hän myy kasvattamansa varsat. Mikäli hän ottaa vastaan tamman astutettavaksi, hän tarvitsee luvan, jos tilalla samanaikaisesti oleskelee vähintään neljä tammaa. Hevossiittolatoimintaa ammattimaisesti harjoittava tarvitsee aina luvan toiminnalle. Hevosmarkkinat Hevosmarkkinoiden järjestäjä ei tarvitse lupaa. Hevosia markkinoilla myyvät sitä vastoin tarvitsevat yleensä luvan. Hevosten välitys Jos toimii hevosen omistajan ja ostajan välisen kaupan välittäjänä, ei tarvitse lupaa. Jos sitä vastoin ottaa vastaan hevosia ja tarkoituksena on löytää niille uudet omistajat, tarvitsee luvan. Ajaminen hevoskärryillä Jos vuokraa säännöllisesti hevoskärryt turisteille, jotka itse ajavat niitä, tarvitsee luvan, koska kyse on hevosten vuokrauksesta. Jos sitä vastoin aina ajaa itse hevoskärryjä ja kuljettaa esimerkiksi turisteja tai hääpareja, ei tarvitse lupaa toiminnan harjoittamiseen. Hevosten valmennus Hevosten ja ratsastajien valmennukseen ei tarvita lupaa. Lupa tarvitaan sitä vastoin, jos ottaa talliinsa vähintään neljä hevosta esimerkiksi valmennettaviksi. Lupa tarvitaan myös, kun ottaa ammattimaisesti vastaan hevosia, hevosten määrällä ei ole merkitystä. Ratsastusretket Kun käyttää vähintään neljää hevosta ratsastusretkien järjestämiseen, tarvitsee luvan. Ammattimaisesti ratsastusretkiä järjestävä tarvitsee aina luvan hevosten määrästä riippumatta. Säädösten noudattamatta jättäminen Jos eläinsuojelusäädöksiä ei noudateta, voivat valvontaviranomaiset, eli lääninhallitukset, määrätä niitä rikkovalle määräyksiä ja kieltoja. Lääninhallitukset voivat määrätä eläimet huostaan otettaviksi sekä määrätä hänelle hevostenpito- ja hoitokiellon. Henkilö, joka tahallisesti tai huolimattomuuttaan rikkoo eläinsuojelusäädöksiä, voidaan tuomita sakkoon tai enintään kahden vuoden vankilarangaistukseen. Lainsäädäntö Esitteeseen on koottu tietoa eläinsuojelulaista, eläinsuojeluasetuksesta sekä hevosta koskevista määräyksistä ja ohjeista. Ruotsinkieliset täydelliset säännökset ja määräykset ovat: Djurskyddslagen (SFS 1988:534) [Eläinsuojelulaki (SFS 1988:534)] Djurskyddsförordningen (SFS 1988:539) [Eläinsuojeluasetus (SFS 1988:539)] Djurskyddsmyndighetens föreskrifter och allmänna råd om hästhållning (DFS 2007:6) [Eläinsuojeluviranomaisen hevosen pitoa koskevat määräykset ja ohjeet (DFS 2007:6)] Statens jordbruksverks föreskrifter (SJVFS 2012:12) om förprövning [Valtion maatalousviraston ennakkotarkastuksesta antamat määräykset (SJVFS 2012:12)] Djurskyddsmyndighetens föreskrifter om kravet på tillstånd enligt 16 djurskyddslagen (DFS 2004:5) [Eläinsuojeluviranomaisen määräykset eläinsuojelulain 16 :n mukaan vaadittavasta luvasta (DFS 2004:5)]

16 Rådets förordning om skydd av djur under transport och därmed sammanhängande förfaranden (EG 1/2005) [Neuvoston asetus (EY) N:o 1/2005 eläinten suojelusta kuljetuksen ja siihen liittyvien toimenpiteiden aikana] Statens jordbruksverks föreskrifter och allmänna råd om transport av levande djur (SJVFS 2010:2) [Valtion maatalousviraston määräykset ja ohjeet elävien eläinten kuljettamisesta] Statens jordbruksverks föreskrifter och allmänna råd om träning och tävling med djur (SJVFS 2010:45) [Valtion maatalousviraston määräykset ja ohjeet eläinten valmennuksesta ja kilpailuttamisesta (SJVFS 2010:45)] Säädökset ovat Maatalousviraston verkkosivuilla Haluatko lisätietoa? Käy Maatalousviraston verkkosivuilla lue lisää hevosen hoidosta lue täydelliset hevosia koskevat säädökset ja määräykset lataa tai tilaa lomakkeita ja painotuotteita. Ota yhteyttä Maatalousviraston asiakaspalveluun Maatalousviraston asiakaspalvelu on avoinna arkipäivisin klo Puhelin Ota yhteyttä oman läänisi lääninhallitukseen, kun sinulla on eläinsuojeluun liittyvää kysyttävää.